Pyörämatkan yhteenveto

14.7.2012 · Aihe: Pyöräily, _ 

Vähän käy kateeksi vaikkapa sveitsiläisiä fillarimatkaajia. Jos Sveitsistä lähtien tekee yli tuhannen kilometrin pyörämatkan, valinnan varaa on vaikka kuinka paljon: Italia, Riviera, Saksan jokilaaksot, Itävalta, jopa Balkan.

Meillä suuntia on kaksi, ellei turvaudu lentokoneeseen: joko laivalla Ruotsiin tai Baltian halki kohti etelää. Ruotsin läpi Tanskaan olen kerran ajanut. Se oli tylsää ja matka on todella pitkä. Baltiassa olen ollut monta kertaa. Jos haluaa Virosta etelään, on tasan kaksi tapaa päästä Latviaan. Via Baltika tai Valgan kautta. Muualtakin rajan yli Schengen-aikana varmaankin pääsee, mutta silloin on turvauduttava pieniin hiekkateihin.  Valgaan taas pääsee joko Tarton tai Viljandin kautta, mutta matkalla on vaikea löytää majoitusta.

Latviassa on jokseenkin pakko ajaa pääteitä, koska sivuteiden verkosto ei johda oikein mihinkään. Ainakin kartan mukaan kaikki sivutiet ovat hiekkateitä. Baltiassa hiekkatiet ovat välillä kuin uimarannalla ajaisi. Baltia ja Puola ovat yhteensä isoja. Tämä matka oli kolmannes siitä matkasta, jonka tein aikanaan Nizzaan – se tylsin kolmannes. Puolasta etelään mentäessä oikeastaan vasta avautuivat mielenkiintoiset paikat. Puolassa on hyvä pikkuteiden verkosto, mutta päällysteet ovat paikoin maantiepyörälle todella surkeat.

Suomessa on hyvä pyöräillä, jos kulkee repun kanssa. Meilläkin on pitkiä välejä ilman majoitusta, mutta tämä tilanne on paranemassa. Liikennesäännöt kohtelevat pyörää kovin nuivasti eteläisempiin maihin nähden. Jo tanskassa on kiellettyä ohittaa fillaria metriä lähempää. Suomessa asfalttia on ilmeisesti nastarenkaiden takia kovin karkearakeista. Fillari ihastuu etelän täysin sileään asfalttilaatuun.

Pyörämatkaajan kannattaa siis lentää jonnekin ja tehdä kierros siellä jossain. Näin teen ensi kerralla. Itse tulin lentämisen suhteen kovin epäileväksi, kun Nizzasta palatessa fillari oli ihan mäsänä. Mitä tekisit, jos lentoyhtiö hajottaisi fillarisi jo menomatkalla? Pyörän voi pakata pari sataa euroa maksavaan tukevaan laukkuun, mutta jos lennät laukun kanssa vaikka Müncheniin, mitä teet laukulle siellä? Lentokentällä säilytys maksaa 15 euroa/vuorokausi. Varmaan tähän jokin ratkaisu löytyisi. Fillariliikkeistä saatavia pakkauspahveja voisi kokeilla. Kaikki on paremmin, kun Rail Baltica valmistuu.

Etelään kannattaa lentää toukokuussa. Silloin on valoisaa, mutta ei vielä tukalan kuuma. Hotelleissa on tilaa, mutta terasseilla tarkenee. Koska kaikki muut haluavat pitää lomansa kesällä, lomaa on helppo saada toukokuussa, ellei nyt satu olemaan kansanedustaja eikä perheessä ole kouluikäisiä lapsia.

Olin matkalla maantiepyörällä (ent. kilpafillari) ja tavarani olivat repussa. Lisäksi minulla oli laukku ohjaustangossa (tuotti vähän ongelmia) ja satulaputkeen kiinnitetty vähän isompi ”tarvikelaukku”. Reppuselässä pyöräilevät ovat selvässä vähemmistössä Pohjois-Euroopassa, mutta Etelä-Euroopassa näky on yleinen. Raskaasti lastatut retkipyörät ovat etelässä aika uusi näky, mutta yleistymässä. Olisin voinut ottaa myös vanhan Nishiki Continentalini, joka on suunniteltu juuri pyörävaelluksiin. Kun kymmenen vuotta sitten ostin kilpafillarini, siitä piti tulla vain kuntolenkkien menopeli, mutta ihastuin siihen niin paljon, että Nishiki on jäänyt talvipyöräksi. Ero on kuin Ferrarilla ja Ladalla.

Reppu ei ole ongelma siksi, että se painaa, vaan siksi, että se hiostaa helteellä. Jos olisin tiennyt varautua yli 30 asteen lämpötiloihin, olisin valinnut toisin. Retkipyörä hitaudestaan huolimatta olisi muutenkin ollut parempi ratkaisu, sillä maantiepyörä vaatii sileää asfalttia, eikä sitä ollut kuin Via Balticalla. Nishikilläni en olisi ollut niin riippuvainen pääteistä ja päällystetyistä teistä.

Repussa on se hyvä puoli, että sen voi ottaa mukaan kauppaan, eikä fillariin jää mitään varastettavaa. Reppuun mahtuu kyllä kaikki mitä ihminen matkalla tarvitsee.

Matkaa kertyi 1160 km ja sykemittarin mukaan kaloreja kului 37 Mcal (miten se sitten määritelläänkin). Tässä on vähän mittausongelmia, koska matkan aikana – kuten aina on minulle käynyt – syke laski huomattavasti, minkä mittari tulkitsi vähentyneeksi energian kulutukseksi. Joku muu pitäisi sitä kunnon kohoamisena.

 

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Pyörämatkan yhteenveto”

  1. Tavallinen Teknikko kirjoitti 14.7.2012 kello 18:51

    Kaiketi kävit vaa’assa ennen ja jälkeen pyöräreissun. Että paljonko painosi putosi 1160 km / 37 Mcal / n. 10 vuorokauden reissussasi.

    Noin niin kuin yleiseksi tiedoksi laihduttajille (kuten minä) ja vertausluvuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pekka Taipale kirjoitti 14.7.2012 kello 19:19

    Vain kaksi suuntaa, etelä ja länsi? Miksei Venäjällä voisi pyöräillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Santtu kirjoitti 14.7.2012 kello 19:57

    Tavaratelineeseen kiinnitettäviä laukkuja on myös pikakiinnityksellä, jolloin olkahihnalla varustetun sivulaukun voi helposti napata kauppaan mukaan. Tsekkaa esim Ortliebin tuotteet. Itse en aja enää edes työmatkoja repun kanssa, niin paljon miellyttävämpää ja kätevämpää on hyvien sivulaukkujen kanssa.

    Kiitokset joka tapauksess matkareportaasista. Näitä on kiva lukea näin omaa kesälomareissua odotellessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Teemu Kemppainen kirjoitti 14.7.2012 kello 21:20

    Cyclocross-pyörä (cc) on kuin maantiepyörä, mutta siihen mahtuu leveämmät renkaat, jolloin pyörä soveltuu esimerkiksi hiekkateille, talviajoon tai jopa maastoon. Moniin cc-pyöriin saa myös tavaratelineet ja lokasuojat, jolloin ne soveltuvat myös retkikäyttöön mutta ovat keskimäärin keveämpiä ja nopeampi kuin “varsinaiset” retkipyörät, jotka taas on suunniteltu kantamaan isoa kuormaa ja ovat siksi raskastekoisempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jouni Martikainen kirjoitti 14.7.2012 kello 22:03

    Pekka Taipale:
    Vain kaksi suuntaa, etelä ja länsi? Miksei Venäjällä voisi pyöräillä?

    Jopa pohjoisen suunnalla on elämää. Ellei kotimaan siirtymätaipale iske, niin IC-junien eteisissä on polkupyörille kuljetustelineitä. Norjan vuonojen rannoilla joka kylässä tarjotellaan turisteille yösijoja. Eikä pohjoisessa Ruotsissakaan ja esim. korkealla rannikolla kovin tylsät maisemat ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tino Rossi kirjoitti 14.7.2012 kello 22:04

    Pekka Taipale:
    Vain kaksi suuntaa, etelä ja länsi? Miksei Venäjällä voisi pyöräillä?

    Se ei vain käytännössä onnistu. Pientareita on täysin satunnaisesti, monttuja todella paljon ja liikenne villiä. Usein ajorata päättyy korkeaan pudotukseen ilman kunnon piennarta. Oman lisänsä tuovat pysähtyneet ajoneuvot.

    Ennenkaikkea venäläiset eivät ole tottuneet pyöräilijöihin ja reaktiot voivat olla mitä sattuu. Henki on heikoilla jos yrittää asfaltilla pyöräillä, pienet kylätiet taas eivät oikein vie minnekään järkevään paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. jiipee kirjoitti 14.7.2012 kello 22:39

    Itsellä on vain Suomessa pyöräilleenä ollut käytössä Carradicen satulaputkeen kiinni tuleva laukku (http://www.carradice.co.uk/products/type/sqrslim). Sen vetoisuus on noin 16 litraa. Se on ollut riittävästi kesävarusteilla kulkiessa: ohuet housut, kevyet kengät, pyöräilytavaraa (varalle sisäkumeja ym)…

    Oma pyöräni on alumiinirunkoinen enkä ole huomannut siinä mitään vaurioita, kuten vääntymistä. Hiilikuiturunkoisen kestävyydestä en osaa sanoa tuon suhteen mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Matti Kinnunen kirjoitti 15.7.2012 kello 7:50

    Adventure cycle-touring handbookin mukaan Venäjällä voi ihan hyvin fillaroida. Pitää vain olla kunnon retkifillari. Ja varaosat omasta takaa.

    Pyöristä:
    Itselläni on VSF Fahrradmanufakturin T-Randonneur (http://www.fahrradmanufaktur.de/produkte/expedition/tx-randonneur-sram-apex-20-gang/ ), tosin Shimanon 105-osilla. Sillä jaksaa hyvin 150 km päivämatkoja vaikka matkatavaraakin olisi kahdessa takalaukussa yli 15 kg. Hiekkateilläkin pärjää hyvin, kun on 37 mm Schwalbe Marathon Plussat.

    Olen tuumannut, että fillariretkellä minulla ei ole tarvis yli 21km/h keskinopeuksille, joten retkifillarikin käy. Eikä tarvitse pelätä fillarin hajoavan.

    Mutta tärkeintä on pyöräily kauniissa maisemassa. Välineet ovat välttämättömät, mutta toissijaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jorma Nordlin kirjoitti 15.7.2012 kello 11:19

    Isommalle repulle pitäisi kehittää jonkinlainen kiinnitys fillariin, josta sen voisi helposti irrottaa ja ottaa mukaan. Niin sitä ei tarvitsisi pitää selässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Atte Nieminen kirjoitti 15.7.2012 kello 12:39

    jiipee:
    Itsellä on vain Suomessa pyöräilleenä ollut käytössä Carradicen satulaputkeen kiinni tuleva laukku (http://www.carradice.co.uk/products/type/sqrslim). Sen vetoisuus on noin 16 litraa. Se on ollut riittävästi kesävarusteilla kulkiessa: ohuet housut, kevyet kengät, pyöräilytavaraa (varalle sisäkumeja ym)…

    Oma pyöräni on alumiinirunkoinen enkä ole huomannut siinä mitään vaurioita, kuten vääntymistä. Hiilikuiturunkoisen kestävyydestä en osaa sanoa tuon suhteen mitään.

    Eivät rungot noin mitättömistä voimista mene rikki.

    Satulatolppiin kiinnitettävien tarakoiden/laukkujen huonoja puoli sen sijaan on tasapainon heikentyminen. Yhden kohdan kiinnitys ja painon korkea sijainti aiheuttaa ajaessa ikäviä puolelta toiselle vispauksia muutamaa kiloa suuremmilla painoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Matti kirjoitti 15.7.2012 kello 12:46

    Kaikenlaisia tavarankuljetusratkaisuja on tullut pyörämatkoilla kokeiltua vuosien mittaan. Yhtä ja ainoata optimaalista ratkaisua en ole vielä löytänyt. Kuitenkin ehkä kaikkein monipuolisin käyttämäni ratkaisu on Bob Yak-tyylinen yksipyöräinen peräkärry. Sen avulla voi matkaa taittaa lähestulkoon millaisella (ts. miten kevyellä) pyörällä tahansa ja tavarankuljetuskapasiteettia on riittävästi kaikkiin tarpeisiin. Takanavan akseliin kiinnitettävä peräkärry siirtää mukana kuljetettavan tavaran painon pois pyörän päältä ja ehkäisee tällä keinoin kaikkein hankalimpien tekniikkaongelmien syntymistä. Esimerkiksi pinna- tai laakeririkot, runkomurtumat tai tavaratelineiden murtuvat runkokiinnitykset ovat aika tavallisia pyörän päällä makaavasta painosta syntyviä ongelmia, joita ns. tien päällä mielellään välttää viimeiseen asti.

    Lompakon, kameran, puhelimen ja matkaeväät kuljetan kätevästi kiinnitettävässä ja irroitettavassa Ortliebin tankolaukussa. Laukku ei ole halpa mutta kun sen kerran raaskin ostaa niin enää en ilman sitä matkaan lähde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 15.7.2012 kello 13:35

    Tavallinen Teknikko:
    Kaiketi kävit vaa’assa ennen ja jälkeen pyöräreissun. Että paljonko painosi putosi 1160 km / 37 Mcal / n. 10 vuorokauden reissussasi.

    Noin niin kuin yleiseksi tiedoksi laihduttajille (kuten minä) ja vertausluvuksi.

    Muistinkohan oikein. Yhden bensalitran enrgisisältö on aika lähellä 37 MJ eli kerrottuna 4,2:llasiis lähellä 160 Mcal. Eli siis neljän bensalitran edestä Ode on polkenut.

    Tuo energiamäärä vastaa likipitäen 9 kg hiiilihydraatteja tai 4,5 kiloa rasvaa, joten kaipa ponnistus näkyy vyötärössäkin.

    Itseäni vähän harmittaa, kun taas köhää ja viiden kilometrin pyöräily jo oikea uroteko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. TimoT kirjoitti 15.7.2012 kello 17:05

    Tarvitseeko pyöräretkillä välttämättä omaa pyörää? Voisiko sellaisen vuokrata kuten auton? Tällöin ei olisi kuljetusongelmia ulkomaillakaan.
    Pohjoisen suuntaa kyllä suosittelisin minäkin, tosin autolla kulkeneena. Esim. Tukholmasta pohjoiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Marko Hamilo kirjoitti 16.7.2012 kello 14:27

    Ruotsin SJ ei kuljeta pyörää mutta Örseundståg jonka pohjoisin asema on Kalmarissa kuljettaa.

    Kokeilepa pyöräillä Turusta Ahvenanmaan hienojen maisemien läpi läpi Ruotsin saaristoon, saarihyppele siellä Vaxholmsbolagetin laivoilla maailman hienointa saaristoa Nynäshamniin ja ota lautta Gotlantiin. Käy vaikka ekskursiolla Fårössä ja tule takaisin Visbyhyn.

    Ota lautta Öölannin pohjoiskärkeen ja pyöräile Öölanti läpi tai ainakin siihen puoliväliin, josta pääset bussiin joka kuljettaa pyörän sillan yli Kalmariin. Sieltä juna Köpikseen.

    Sen jälkeen oletkin kuningas. Pyörällä on hyvä ajaa ja sen saa junaan Tanskassa ja Saksassa. Pääset minne vaan.

    Saaristoetapit ovat tällä reitillä hienoja ja vandrarhemiä löytyy taajaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Matti kirjoitti 16.7.2012 kello 19:32

    TimoT:lle vastaukseksi. Viking Line myy hyvin suosittuja pyöräilypaketteja Maarianhaminasta eteenpäin. Pakettiin kuuluu pyörä, kartta ja yöpymiset. Voin kertoa, että asiakaskunta on pääasiassa iloisia naisporukoita – eli naimattomille miehille vinkiksi 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 16.7.2012 kello 20:17

    Ode yhdessä edellisessä viestissään:

    “Sitten on se vähemmän rationaalinen puoli. Tässä toisin päin tulemisessa ongelmana on, että viimeiset päivät ovat pelkkää perille pääsemistä. Kotiin on kiva tulla, mutta matkasta puuttuu seikkailu ja uuden kokeminen. Kotiin olisi vain kiva tulla nopeammin. Näin minun on käynyt monta kertaa ja niin kävi nytkin. Saulkrastista alkoi pelkkä polkeminen kohti kotia. Siksi en myöskään lähtenyt kiertämään Tarton kautta, vaikka olin niin vähän ajatellut. Olisi kannattanut tehdä matka toisin päin ja tehdä aikataulusta sen verran väljä, ettei perille pääsemisestä olisi tullut stressiä.”

    Mukavaa huomata, että olemme hengenheimolaisia: niin tai näin, aina väärin päin. Tosin sillä erolla, että virheelliseksi koettu ratkaisu olisi pänninyt minua myös a) alkumatkasta, b) keskimatkasta ja c) loppumatkalla.

    Sitten itse asiaan, josta taaskaan en tiedä mitään.

    Veljeni harrastaa sellaiselle hyvissä käteisvaroissa olevalle henkilölle sopivaa pyöräilymatkailua: Lennetään vuosittain Baijeriin tai Itävaltaan. Siellä odottaa järjestetty matka pyörineen seurueineen, majapaikkoineen sekä matkatavankuljetuksella. Reittivalintakaan ei ole turhan rasittava.

    Automatkalla katselimme Harz-vuoristossa ylöspäin ponnistelevia pyöräilijöitä ja totesimme, meitä tässä iässä ei tällaiseen enää ole.

    Oma pyörä on tietenkin aina oma pyörä (Puolet huvista, että sen kanssa on siellä ja tuolla). Keski-Euroopassa kyllä tuntuu löytyvän hyviä pyörävuokraamoja. Fiksuinta lienee panna asialle alueella asuva tuttu kysymään, mistä saa hyväkuntoisia vuokrattua. Tai lainata häneltä. Ainakin minulle on fillari tiedossa Bonnin lähellä Reinin rannalla.

    OS kirjoitti

    ” Fillariliikkeistä saatavia pakkauspahveja voisi kokeilla. Kaikki on paremmin, kun Rail Baltica valmistuu.”

    Kyllä junien ja ilma-alusten lisäksi Euroopassa kulkee myös kanainvälisten linjojen busseja ja paljon. Olin katsovinani, että edestakainen matka Tallinnasta, öö, Göttingeniin maksaisi siinä 130 egua. Voi olla, että jossain yhteyksissä on vaihto, mutta se ei ole ongelma.

    Mainitsen tämän aina erikseen, koska eräät tuntuvat aktiivisesti unohtavan bussien olemassaolon joukkoliikenteen muotona. Ja unohtavan myös sen, että bruttoenergian kannalta bussi on yhtä tehokas tai tehoton kuin juna tai flygari.

    Fillari mahtuu bussin tavaratilaan. Koskahan muuten linja-autoihin tulee taas taakse samanlaiset pyöränkuljetussarvet kuin oli vielä 60-luvun alussa? Ei sillä taida olla merkitystä.

    Velosipedinsahan voi myös erikseen lähettää matkakohteeseensa rahtina. DHL:n ym. ylennyshintaisten liikkeiden lisäksi löytyy huokeampia pienempiä yrittäjiä. Kuljetukseen on syytä varata aikaa, jos haluaa käyttää halvempaa ja ekologisempaa maakuljetusta. Tuttuni muuten siirsi tällaisella pikkufirmalla pienen muuttokuormansa (mm. fillari) Malagasta Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. noko kirjoitti 17.7.2012 kello 10:59

    Mainitsiko joku fillarilaukun, joka on samalla reppu:
    http://koti.welho.com/tnoko/reppu.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Marko Hamilo kirjoitti 17.7.2012 kello 12:35

    Varmistin Waxhlomsbolagetin sivuilta: kyllä ne fillarin ottaa, 30 kruunua lisää. Eihän sinne Nynäshamniin ole pitkä matka (tylsä kyllä), mutta tuon saariston läpi kulkeminen on aivan mahtavaa luksusta. Aloittaa voi Kapellskäristä tai Grisslehamnista ja ohittaa Tukholman kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. hta kirjoitti 17.7.2012 kello 19:24

    Sinne pohjoiseen ei halua mennä, kun katselee lämpötiloja. Esim. omalla Hanko-Nuorgam reissulla Utsjoella 4 astetta ja Helsingissä samaan aikaan 20 astetta. Tuolla matkalla kahden viikon aikana paino muuten putosi vain pari kiloa joskin rasvaprosentti oli hiukan lohdullisempaa luettavaa.

    Olen samaa mieltä CC-pyörien ylivoimaisuudesta yleispyöränä, kuin joku aikaisempikin kirjoittaja.

    Mitä tulee tavaran kuljetukseen niin olen kokeillut reppua, peräkärryä (BOB ja Extrawheel) mutta olen miettinyt, että kaksi Ortliebin pienempää etu/sivu laukkua taakse laitettuna voisi olla seuraava kokeilu. Hyviä ja huonoja puolia on kaikissa, mutta ei niistä enempää näin kännykällä kirjoittaessa.

    Jos ei halua mäkien rajoittavan menemistä niin Euroopasta löytyy sellaisiakin, esim. Tonavan varrelta josta olen ajanut Passau-Wien välin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tavallinen Teknikko kirjoitti 17.7.2012 kello 20:21

    Osmo vissiinkin on liian tunnettu henkilö esim. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, että pyöräilee mielummin esim. Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Lauri R kirjoitti 17.7.2012 kello 21:17

    Ruotsissa juniin mahtuu joskus pyörä, helpoiten asia selviää yrittämällä sisään junaan. Nykyään SJkin ilmeisesti kuskaa pyöriä myös joillain muilla kuin paikallisjunilla (tietyillä väleillä ja asemilla vain). Paikallisjunissa pyöriä saa kuskata. Ruotsissa junista ei löydy mitään tietoa mistään helposti, koska eri yhtiöillä on eri käytännöt, ja mikään taho ei kokoa niitä yhteen. Eli jos asemalta kysyy pääseekö junaan pyörän kanssa, niin siellä ei sitä tiedetä, pitää kysyä junasta. Netistä voi löytää tietoa, etenkin jos osaa ruotsia paremmin kuin minä.

    Pitkänmatkan bussit eivät kyllä muualla kuin Suomessa kovinkaan helposti ota pyörää mukaan. Johtu siitä että niissä busseissa on kaksi kerrosta, mutta pienemmät tavaratilat kuin Suomessa. Suomessahan linja-autokalusto on optimoitu rahdin eikä ihmisten kuljettamiseen, ja siksi pyörät on aina kyytiin mahtuneet. Ehkä jos purkaa pyörän pieniin osiin ja pakkaa laukkuun. Tiedot tosin vajaat 10 vuotta vanhat, mutta silloin ei Ranskan ja Suomen välisillä reiteillä liikennöineet bussit pyöriä ottaneet. Jotkut on kuulemma puhuneet pyörän mukaan kiellosta huolimatta.

    Laivat on käteviä pyörämatkalaiselle, sillä mukaan mahtuu aina. Hyttiä tosin ei ollenkaan välttämättä löydy. Ei ole ongelma jos kulkee leiriytymisvarusteiden kera, makuualustansija on aina löytynyt. Esim Gdanskista pääsi ainakin aiemmin helposti Nynäshamiin ja sieltä junalla Tukholmaan, josta laivalla helposti Helsinkiin (voi toki ajaakin, n. 80 km, oli vain tuolloin pyörä vähän rikki joten 4h aikaa ja 80 km oli pieni riski). Viking linellä ainakin lipun on voinut ostaa sataman portilta, Puolassa piti käydä lippu ostamassa jostain toimistosta kaukana satamasta

    Nykyään olen suunnannut pyörämatkat yhä useammin pohjoiseen ja asfaltoitujen teiden ulkopuolelle. Suomessa on mainio metsäautoteiden verkosto, Ruotsissa samoin. Luottokortti ei kyllä riitä varustukseksi.

    Nokon idean mukaan olen tehnyt pyörälaukkuja, jotka saa koottua rinkaksi jo useammankin. Älyttömän paljon käytännöllisempi kuin kasa irtolaukkuja, joita useimmilla raskaasti lastatuilla näkyy. Pohjoiseen suunnatessa hyvä puoli on tosin myös se että varkaita ei tarvitse niin pelätä. Luottokorttireissaajalle sopivia sekä reppuna että pyörälaukkuna toimivia säkkejä saa nykyään valmiinakin.

    Saaristossa pyöräretkeily on enemmänkin laivaretkeilyä, suurin osa ajasta ollaan lautalla tai odotellaan sitä. Ihan kivaa sinänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 17.7.2012 kello 22:49

    Marko Hamilo:
    Varmistin Waxhlomsbolagetin sivuilta: kyllä ne fillarin ottaa, 30 kruunua lisää. Eihän sinne Nynäshamniin ole pitkä matka (tylsä kyllä), mutta tuon saariston läpi kulkeminen on aivan mahtavaa luksusta. Aloittaa voi Kapellskäristä tai Grisslehamnista ja ohittaa Tukholman kokonaan.

    30 krunua on nykykursilla likimäärin 3,30 eruoa. Sillä taitaa saada huoltarilla kahvin ja pullan.

    Waxholmbolagetin laivat ovat elämys kaikkina vuodenaikoina: Joulukuun alussa kymmenisen vuotta sitten olin asioilla Tukhopmassa. Iltapäivä, sateinen oli vapaa ja päätin käydä Waxholmilla laivalla.

    Nämä lautathan puretaan hyvin nopeasti kussakin välipisteessä. Kuulin “Waxholm” ja kiirehdin ulos…

    Olin yksin Vassholmin saarella, jossa oli vain yksinäinen yhden katulampun valaisema laituri ja pieni suojarakennus. Ensinnä mieleen tuli Narnia ja sitten kysymys, milloin lähtee seuraava lautta? Kahden tunnin kuluttua? Kerron joskus lisää tästä onnellisesti päättyneestä seikkailusta. Oli siellä pari huvilaakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kaisa Leka kirjoitti 18.7.2012 kello 9:27

    Kiitos matkaraportista! Olemme menossa Baltian maiden ja Puolan läpi Ukrainaan (www.roadtoodessa.blogspot.com), ja minustakin Baltian maiden tasaiset ja suorat tiet olivat aika kuivaa poljettavaa. Mutta jo Koillis-Puolan järvialueella avautui hienoja maisemia, olemme ilmeisesti menneet hieman eteläisempää reittiä.

    Poljimme muuten viime vuonna viiden hengen porukalla Murmanskiin (www.trapinka.blogspot.com) ja hengissä siitäkin selvittiin. 🙂 Oma kokemukseni on, että autoilijoiden käytöksestä aina etukäteen varoitellaan, mutta todellisuudessa ovat aika samanlaisia kaikkialla: suurin osa ihan asiallisia ja seassa muutama harva ääliö.

    Eli kokemuksemme mukaan myös Venäjällä voi pyöräillä samalla tavalla kuin missä tahansa – kärsivällisyyttä ja huumoria kannattaa kuitenkin ottaa matkaan mukaan hiukan tavallista enemmän. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Marko Hamilo kirjoitti 18.7.2012 kello 10:23

    Aion palata purjekajakillanikin Tukholman saaristoon, mutta ehkä joskus myös pyöräillä siitä läpi. Aikataulut menevät suunnilleen näin, jos haluaa maksimoida pyöräilyn:

    Turusta rengasreittiä Korppooseen, Ahvenanmaan yhteysaluksella Långnäsiin, ajoa Maarianhaminaan, jossa yö.

    Ajoa Eckeröhön josta yli Grisslehamniin ja pyörällä siitä etelään – tai suoraan Kapellskäriin. Lossi yli Ljusteröhön ja sieltä 10 min Waxholmsbolaget Grindalle, iltapala, 10 min laiva ja pyöräily yöksi Gustavsbergiin.

    Lepopäivä: aamupinkaisu Boohon josta laiva Utön pohjoisosiin. Saaren läpi ja laiva Nynäshamniin. Laiva Visbyhyn ja yö siellä.

    Laiva ei menekään enää Öölantiin, mutta Oskarshamniin menee. Päätien vierestä menee pienempiä teitä Kalmariin. Sieltä junalla Kööpenhaminaan. Illalla ehtinee jo pitemmällekin yöksi.

    Samalla kyllä kannattaisi tehdä joku lenkki Gotlannissa ja/tai Öölannissa. Psykologisesti se vain on tyhmää kun siinä ei etene sellaisella lenkillä nyt minnekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Marko Hamilo kirjoitti 18.7.2012 kello 10:40

    Ja jos haluaa vain siirtää pyörää Itämeren toiselle puolelle minimoimalla pyöräilyn Ruotsissa, niin se käy näin:

    Turusta yön yli Tukholmaan. Aamulla paikallisjuna Västerhaningeen. Runsaan tunnin polkeminen Nynäshamniin. Laiva Visbyhyn ja lounas siellä. Laiva Oskarshamniin ja illalla vielä pyöräilyä 75 km klo 20 saapuvan laivan jälkeen kohti Kalmaria. Tai osa siitä. Aamulla ajoa Kalmarin juna-asemalle. Runsaan kolmen tunnin junakyydillä Köpiksessä jo keskipäivällä tai alkuiltapäivästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.7.2012 kello 23:16

    Ei ollut Osmon katupyörä kuormajuhta kuten mainitsi, mutta tässä olisi sellainen “kuormapuhveli”, jolle voi lastata ja odottaa onnistuneita kilometreja “sadoittain” :

    http://jukkasalminen.com/varusteet-pyora/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. anonymix kirjoitti 19.7.2012 kello 11:39

    noko:
    Mainitsiko joku fillarilaukun, joka on samalla reppu:
    http://koti.welho.com/tnoko/reppu.jpg

    Noko on vielä kuvioissa mukana? Sikasiistii!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Antti Punkari kirjoitti 16.1.2013 kello 15:48

    Hei Osmo!

    Törmäsin tähän viime vuoden viestiisi sattumalta. Hienoa, että olet edelleen jatkanut pyöräreissujasi.

    Itse innostuin uudelleen fillariretkeilystä muutama vuosi sitten luettuasi sen Nizza-kirjasi. Olen nyt keväällä lähdössä ns. eläkereisulle Roomasta Hämptoniin (Hämeenlinna). Ohessa blogiosoitteeni, jossa olen maininnut sinut Rämön Matin ohella innoittajana. http://fillarantti.wordpress.com/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus