Suwalki – Kaunas

Yritin lähteä aikaisin, kos­ka luvat­ti­in yhä vain pahempaa hel­let­tä. Lähdin kuitenkin vas­ta klo 9:30, mikä ei olisi ollut kovin myöhään, ellei se sekä Liet­tuan ajan että auringon mielestä olisi ollut klo 10:30. Yhtä kaik­ki, jo aamul­la oli tukalan kuuma. Fore­ca lupasi taas viilen­tävää sadet­ta melkein var­masti. Täl­lä ker­taa toivoin hei­dän ole­van oike­as­sa, mut­ta ei taaskaan.

Oli vähän vaikea vali­ta päivän kohdet­ta. Se oli selvä, että ilman viisum­ia oli pakko änkeä kapeas­ta raos­ta Kalin­ingradin (Venäjä) ja Valko-Venäjän välistä. Samas­ta syys­tä reit­il­lä tulisi ole­maan tolkut­tomasti rek­ka-auto­ja. Edessä ei siis ollut laa­tu­matkailua. Vai­h­toe­htoine oli Mar­i­jam­pole (60 km) tai Kau­nas (120 km). Toinen liian lähel­lä, toinen läm­pöti­la huomioon ottaen liian kaukana. Päätin päät­tää Marijampoleessa.

Kuumuu­teen on valmis­tau­tunut jaka­mal­la juoma­pul­lot kah­tia. Toiseen urheilu­juo­maa (nau­ti­taan sisäis­es­ti)  ja toiseen puh­das­ta vet­tä (nau­ti­taan joko sisäis­es­ti tai ulkois­es­ti). Otin ylämäet aivan nau­ret­ta­van hitaasti, sil­lä minkä nopeudessa voit­taa, sen häviää toipumis­taukoina moninker­tais­es­ti. Tun­tui ainakin het­kel­lis­es­ti siltä, että veden tehokkain­ta käyt­töä oli pirskot­taa sitä päälleen.


Tie ei ollut paha ajaa. Pien­nar oli metrin levyi­nen, joten siinä pystyi aja­maan varsin tur­val­lis­es­ti ja rauhas­sa. Des­tia, täl­laisia! Kan­sain­välisessä liiken­teessä ole­vien rekko­jen moot­toritkaan eivät savu­ta pahasti. Vähän huolestut­ti, että risteyk­sis­sä vasem­malle kään­tyville oli varat­tu oma kaista, muu liikenne ohjat­ti­in oikealle ja tila otet­ti­in pienta­reesta, jol­loin fil­lar­ille jäi noin 10 sent­tiä. Onnek­si rekat oikaisi­vat nämä shikaan­it suo­raan. Nuo kaista­maalauk­set oli tehty liiken­neinsinöörin sielun­rauhan takia, ei nou­datet­taviksi, onneksi.

Rajaa läh­estyt­täessä yritin ostaa sloteil­lani edes jäätelöä, mut­ta ei onnis­tunut. Sain vain vet­tä. Rajaa ei oikeas­t­aan enää ollut (Schen­gen). Slotit repun pohjim­maisek­si ja Litit esille.Rajalta oli Mar­i­jam­poleen vielä 30 kilo­metriä, mut­ta se meni vilauk­ses­sa, sil­lä tie las­ki sata metriä. Raja oli siis maas­tol­lis­es­ti oike­as­sa paikassa.

Mar­i­jam­poleessa havaitsin, ettei puhe­lin toi­mi. Kaik­ki muut omi­naisu­udet toimi­vat, mut­tei verkkoon ei ole yhteyt­tä. Elisan kos­to siitä roam­ing-kir­joituk­ses­ta On Wavesista? Eduskun­nas­sa kier­retään ruu­via vielä kireäm­mälle? Kiva! Viikko ilman puhe­lin­ta! Miten ker­ron vaimol­leni tänä iltana, että minä en ole kuol­lut vaan puhe­lin? Kun alkoi miet­tiä, miten tästä eteen­päin, huo­masi, kuin­ka riip­pu­vaisek­si on tul­lut puhe­limes­ta. Sit­ten sain tek­stivi­estin. Se toimii siis! Sain soite­tuk­si yhden puhelun ja sit­ten se ei taaskaan toimin­ut. Arggh!

Söin Mar­i­jam­poleessa kelvol­lista roskaruokaa ja ostin 1½ litraa vet­tä. Vesi kulun alle tun­nis­sa. Se tun­ti oli muutenkin tuskainen hel­teen takia. Tukah­dut­tavu­ut­ta lisää ilman korkea kos­teus. Matkavauhti parani, kun aurinko alkoi painua edes vähän alem­mas, ja läm­pömit­tari näyt­ti enää 30 astetta.
Viisas istuu var­jos­sa. Lehmät oli­vat sään­nöl­lis­es­ti hakeu­tuneet puiden var­joi­hin. Sel­l­aisenkin erikoisu­u­den näin, että mies oli tien laidas­sa lyp­sämässä lehmää käsin. Toiv­ot­tavasti lehmä oli oma.

Olin tähdän­nyt Kau­nasi­in yhdek­säk­si illal­la, mut­ta tulin parikym­men­tä min­u­ut­tia etuajassa.

Tiesin, että oli per­jan­tai ja hotelleil­la vuo­den paras seson­ki. Oli tarkoi­tus vara­ta hotel­lia puhe­limel­la. Mut­ta puhe­lin ei siis toimin­ut. Ei kun kaupunki­in ja käymään hotelle­ja läpi.

Ensim­mäis­es­tä ilmoitet­ti­in, että täyn­nä. Sieltä kuitenkin ystäväl­lis­es­ti soitelti­in naa­puri­hotellei­hin, jot­ka oli­vat täyn­nä nekin. Jos ei olisi per­jan­taina 6.7 hel­teisenä päivänä, eikö se olisi osoi­tus ylikapasiteetista?

Jouduin kauas van­has­ta kaupungista, mikä har­mit­ti suuresti. Tulin etsiske­lyn jäl­keen per­ille niin myöhään, ettei hotellin rav­in­to­las­ta saanut enää mitään eikä lähistöltäkään. Ajo oli kulut­tanut 4500 kcal ja nälkä oli sen mukainen. Ajoin tak­sil­la van­haan kaupunki­in ( 4 euroa), söin aivan eri­no­maisen ater­ian ja palasin takaisin.

Hotellin baaris­sa oli kak­si suo­ma­laista, jota oli­vat tulleet, kos­ka lennot Tam­pereelta ja neljä yötä hotel­lis­sa sai 120 eurol­la! Siis hei haloo! Miten nämä on oikein hin­noitel­tu? Eikö tuos­ta mene puo­let lento­kent­tä­mak­sui­hin? Minä mak­soin samas­ta hotel­lista 45 euroa yhdestä yöstä.

Tässä hotel­lis­sa oli toimi­va allas­tulp­pa. Sel­l­aista tarvi­taan, kun yrit­tää pestä pyöräi­ly­puseron­sa. Yleen­sä ne aina puut­tuvat. Sik­si olin ostanut ennen matkaa varat­ul­pan, mut­ta niitä oli vain yhtä kokoa ja se oli se väärä, kuten vähän ennakoinkin. Sik­si olin ottanut Clas Ohlsonil­ta mukaan myös muovikassin, mikä on tähän asti aut­tanut pesemisessä.  Kas­si oli siis arvokkaampi kuin ostos.

4 vastausta artikkeliin “Suwalki – Kaunas”

  1. Lev­eät pientaret ovat toki plus­saa ajoneu­voli­iken­teellekin. Des­tial­ta niitä on kyl­lä turha toivoa — se kun tekee mitä tilataan, jos sat­tuu urakan saa­maan. Tiesu­un­nitel­mat (jois­sa pientaren lev­eys päätetään) teetät­tää ELY. Sun­nitel­mat hyväksytään Liiken­nevi­ras­tossa tai poikkeustapauk­ses­sa Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iössä. Lev­eät tiet ovat luon­nol­lis­es­ti kalli­impia kuin kapeat. Tiemäärära­hoista taas päät­tävät kansanedustajat…

  2. Täl­lä menol­la joudut pyöräretken päät­teek­si kir­joit­ta­maan ihan oman blogi­postauk­sen koskien fore­can säätiedot­tei­den paikkansapitävyyttä.

  3. Fore­can sääen­nus­tuk­sis­sa on kak­si ongelmaa.
    1) Niitä ei ole tehty kullekin paikkakun­nalle erik­seen, vaan kuten olen ymmärtänyt, mut­ta voin olla väärässä 250 km:n ruuduille. Jos tuon ruudun sisältä klikkaat kah­ta paikkakun­taa, saat saman ennus­teen. Eri­tyis­es­ti vuoris­tossa ja ran­nikol­la tuo ruudun koko on aivan liikaa. Se on riit­tävän hyvä kymme­nen päivän ennustes­sa, mut­ta aivan liian suuri yhden päivän ennusteessa.
    2) Ilmoit­ta­vat ymmärtääk­sen väärän toden­näköisyy­den sateelle. Min­ulle on ilmoitet­tu mon­e­na päivänä sateen toden­näköisyy­dek­si 98 pros­ent­tia ja vain yht­enä päivänä on satanut. Jos olisin lyönyt heitä vas­taan vetoa ker­toimel­la 50, olisin nyt rikas. Fore­ca tarkoit­taa tuol­la toden­näköisyy­del­lä ilmeis­es­ti sitä, että JOSSAIN sen ruudun alueel­la sataa eikä että sat­un­nais­es­ti val­i­tus­sa pis­teessä ruudun alueel­la sataa. Kulut­ta­ja on kiin­nos­tunut siitä, mikä on toden­näköisyys, että min­un puu­tarha­juh­lis­sani sataa, eikä siitä, että sataako jos­sain ylipäänsä.
    Kymme­nen päivän sään kat­son yhä Fore­cal­ta, Kuukausi­en­nus­teen ilmati­eteen­laitok­selta, jos ovat muis­ta­neet päivit­tää sen.

  4. Ehkäpä Fore­can kan­nat­taisi raja­ta kaupunke­ja joille ennustei­ta antaa? Olin juuri pari viikkoa Puolan eteläosas­sa jaFore­can ennus­teet pitivät todel­la hyvin paikkansa.

Vastaa käyttäjälle Jouni Martikainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.