Mikä euroaluetta vaivaa

(Julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Euroalueen jatku­vat kri­isit ker­to­vat euron sairaud­es­ta. Sen syyt ovat moninaiset.

Oli­ivivyöhykkei­den asukkaiden syyt­tämi­nen laiskoik­si sies­tan viet­täjik­si on väärin. Kreikkalaiset tekevät työtä – ne joil­la sitä vielä on – vuodessa paljon enem­män kuin suo­ma­laiset. Yrit­täjyys on yleistä ja työpäivät ovat pitk­iä.  Alike­hit­tyneisyy­den vuok­si työn tuot­tavu­us on heikkoa. Paikoin elämän­meno on lähempänä kehi­tys­mai­ta kuin vau­raan Euroopan tehotalouksia.

Tehot­to­muudessa on kyse myös per­in­tei­sistä elämän­tavoista. Ran­skakin puo­lus­taa työ­val­taista maat­alout­taan ran­skalaisil­la arvoil­la. Matkail­i­jan silmin elämä näyt­tääkin mukaval­ta. Huono­tuot­toi­sis­sa elämän­muo­toam­mateis­sa ei ole vikaa, jos tyy­tyy vas­taavasti alem­paan kulu­tus­ta­soon. Ennen yhteis­val­u­ut­taa se sujui hyvin. Köy­hästä, mut­ta muka­van elämän etelästä ei muutet­tu sankoin joukoin rikkaaseen ja tehokkaaseen pohjoiseen, vaik­ka rajat oli­vat auki.

 

Yhteis­val­u­u­tan piti siirtää pohjoisen Euroopan yli­jäämiä kehit­tämään eteläistä Euroop­paa. Rahaa siir­tyi, mut­ta ei tuot­tavia investoin­te­ja vaan kiin­teistöku­pla. Ylen­palt­ti­nen lainan tar­jon­ta nos­ti asun­to­jen ja tont­tien hin­nat tolkut­to­muuk­si­in. Näin tapah­tui Suomes­sakin rahamarkki­noiden vapautues­sa 1980-luvul­la, ja huonos­ti siinäkin kävi. Nyt kiin­teistökaup­paa rahoit­ta­neet pankit ovat vaikeuk­sis­sa, kos­ka asi­akkaat eivät selviä velois­taan. Vielä suurem­mis­sa vaikeuk­sis­sa ovat kodeis­taan hääde­tyt velal­liset, joiden on vaikea selvitä kuiv­ille eli­naikanaan.  Surulli­nen tarina!

 

Kreikan ja Ital­ian poli­itikot ovat toim­i­neet vas­tu­ut­tomasti, mut­ta Espan­jas­sa ja Irlan­nis­sa on vaikea syyt­tää hal­li­tus­ta, kuin korkein­taan siitä, etteivät ne osan­neet vah­tia pankkien­sa luo­to­nan­toa. Suurem­pia syyl­lisiä ovat ne keskieu­roop­palaiset pankit, jot­ka voiton huumas­sa rahoit­ti­vat avokä­tis­es­ti paikallis­ten pankkien asun­to­lain­oi­tus­ta. Riskien analysoin­ti kuu­lui niille.

Keskus­pankit tarkkail­e­vat inflaa­tio­ta ja säätävät liik­keel­lä ole­van rahan sen mukaan. Mit­taa­vatko ne lainkaan oikea­ta asi­aa? Riisin hin­nan nousu on inflaa­tio­ta, mut­ta asun­to­jen hin­to­jen kaksinker­tais­tu­mi­nen ei ole. Mata­lat korot kehit­tävät paraikaa asun­toku­plaa myös Helsin­gin seudulla.

Kiin­teistöku­plan ohel­la etelään vir­ran­nut raha nos­ti myös palkko­ja. Kreikas­sa palkat kaksinker­tais­tu­i­v­at kymme­nessä vuodessa. Täl­laiseen palkkata­soon Kreikalla ei ole edel­ly­tyk­siä, ellei talout­ta mod­ernisoi­da koval­la kädel­lä. Tässä ei pet­tänyt niinkään moraali kuin talousteoria.

 

Glob­al­isaa­tio on kohdel­lut Euroopan eri osia eri taval­la. Kiinalainen duu­nari tekee kaiken halvem­mal­la, Euroopan etu on ollut osaamises­sa ja laadus­sa. Ital­ian nuorisos­ta vain 15 pros­ent­tia suorit­taa korkeak­oulu­tutkin­non, Suomes­sa liki 40 %. Etelä-Euroop­pa on asee­ton hal­patuon­ti­maid­en edessä. Niiden pitäisi ehdot­tomasti devalvoi­da val­u­ut­tansa, mut­ta euro­maal­la ei tätä mah­dol­lisu­ut­ta ole.

Moni varoit­ti euroa perustet­taes­sa, että Euroop­pa ei ole järkevä val­u­ut­ta-alue, kos­ka maid­en kehi­ty­serot ovat niin suuret. Erot Suomen sisäl­lä ovat suurem­mat kuin euro­maid­en välil­lä, mut­ta Suomen sisäl­lä tehdäänkin suuria alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja. Siitä huoli­mat­ta suuri osa Suomes­ta tyh­je­nee pikkuhil­jaa kasvukeskuk­si­in. Jos euroalue toimisi samal­la taval­la kuin Suo­mi sisäis­es­ti, val­tavia sum­mia alue­poli­it­tista tukea siir­ty­isi pohjois­es­ta etelään ja kym­meniä miljoo­nia asukkai­ta etelästä pohjoiseen.

Kos­ka euron arvo kel­luu, euro­maid­en yhteen­las­ket­tu vai­h­to­tase on suun­nilleen tas­apain­os­sa. Itse asi­as­sa sen pitäisi olla vähän ali­jäämäi­nen, sil­lä Euroopan paras vien­tiar­tikke­li ovat eurosetelit, joi­ta ulkop­uolis­ten maid­en asukkaat osta­vat sato­jen mil­jar­di­en edestä säilöäk­seen säästön­sä pat­jan sisäl­lä. Tätä ei las­ke­ta vien­niksi vaan euro­maid­en velan­otok­si. Kun Sak­san vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen, joidenkin muiden euro­maid­en vai­h­to­taseen on olta­va alijäämäinen.

Voimme sanoa, että Sak­san yli­jäämä aiheut­taa Etelä-Euroopan ali­jäämät nos­ta­mal­la euron kurssi­in liian korkeak­si. Se ehti nous­ta yhdestä dol­lar­ista yli 1,50 dol­lar­in. Ulko­maan­val­u­u­tas­sa mitat­tuna kreikkalais­ten palkkata­so ei siis vain kaksinker­tais­tunut vaan peräti kolminker­tais­tui, mikä nyt ainakin oli liikaa. Nyt euro on onnek­si vähän devalvoitunut ja kurssi on enää 1,25. Tämä helpot­taa huo­mat­tavasti esimerkik­si Suomen vientiä.

Jos jokaisel­la maal­la olisi oma euron­sa, Sak­san euro mak­saisi var­maankin jotain 1,70, eikä Sak­sa oli mitenkään eri­tyisen kil­pailukykyi­nen. Kreikan euro olisi ehkä 0,70. Suomelle nyky­ta­so on nyt ihan pas­seli.  Etelä-Euroopan räpiköin­ti on aut­tanut Sak­san kil­pailukykyä olen­nais­es­ti, kos­ka se on estänyt euron liial­lisen kallis­tu­misen. Sak­sa on hyö­tynyt Etelä-Euroopan vaikeuk­sista huo­mat­tavasti, ja on Suomikin

 

Sää­lik­si käy Espan­jaa. Maan hal­li­tus ei ole tehnyt mitään väärin. Espan­jalaiset ja sak­salaiset pankit ovat. Nyt Espan­ja on joutunut nos­ta­maan vero­ja ja leikkaa­maan meno­ja velko­ja­maid­en vaa­timuk­ses­ta. Tämä ei ole aut­tanut mitään. Työt­tömyys on nous­sut 25 pros­ent­ti­in, ja se taas on rom­ah­dut­tanut vero­tu­lot. Kuripoli­ti­ikas­ta ei ole ollut val­tion­taloudelle mitään hyö­tyä, mut­ta koko maa on kärsinyt.

Työt­tömyyt­tä lisäämäl­lä ei Euroop­paa pelaste­ta. Talousti­eteen nobelisti Paul Krug­man sanoo Euroopan tekevän taloudel­lista itse­murhaa ja Sak­san enti­nen ulko­min­is­teri Josch­ka Fis­ch­er sanoo Sak­san ole­van tuhoa­mas­sa Euroop­paa kol­mat­ta ker­taa.  Kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to IMF neu­voo jopa Suomea hillit­semään val­tion­talouden säästöjä, jot­ta lama ei syvenisi.

Juuri nyt Euroopas­sa tarvit­taisi­in elvy­tys­tä, ei työt­tömyy­den tahal­lista kas­vat­tamista. Yhä use­ampi on pää­tynyt siihen, että Sak­sas­sa pitää nos­taa palkko­ja, jot­ta epä­tas­apaino euroalueen sisäl­lä helpottaisi.

Yhteis­val­u­ut­ta vaatisi koordi­noitua talous­poli­ti­ikkaa – ei vain köy­hien kurit­tamista vaan myös esimerkik­si Sak­san ja Suomen poli­ti­ikan sään­te­lyä. Olen kovin pes­simisti­nen siitä, onko se poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Ellei ole, yhteis­es­tä val­u­u­tas­ta muo­dos­tuu taak­ka, vaik­ka se tähän asti on tuot­tanut ainakin Suomelle paljon hyötyä.

90 vastausta artikkeliin “Mikä euroaluetta vaivaa”

  1. Ode,
    Kun vas­tu­s­tat säästöjä ja vaa­dit val­tioiden toimes­ta tapah­tu­vaa elvy­tys­tä, ker­ropa vielä mis­tä kri­isi­maat saa­vat rahat tuo­hon elvytykseen?
    Markki­noil­ta ei ainakaan, eikä myöskään keskus­pankista (ainakaan ilman perus­sopimusten muu­tos­ta joka vie vuosia).
    Ain­oa mah­dol­lisu­us halu­a­masi elvy­tyk­sen rahoit­ta­jik­si ovat siis toiset Euromaat.
    Luuletko tosi­aan, että kansalaiset Sak­sas­sa ja Suomes­sa hyväksy­i­sivät tämän?

    Luot­taisitko, että esimerkik­si Kreikan val­tio tek­isi elvy­tys­ra­hoil­la jotain järkevää?

    1. pekka
      Jäikö huo­maa­mat­ta, että esitin elvy­tys­tä euroalueel­la, en kri­isi­mail­la? Jos kri­isi­maat jar­rut­ta­vat, yli­jäämää teke­vien maid­en pitää kaa­sut­taa. Muuten kaik­ki pysähtyy.

  2. Noiden edel­lä mainit­tu­jen asioiden vuok­si loogi­nen johtopäätös olisi nyt purkaa val­u­ut­tau­nioni ja kehit­tää Euroop­paa val­tioiden välisen keskusteluk­er­hon ja vapaakaup­pa-alueen hengessä… 

    Mut­ta onnis­tuuko jonkun mono­li­it­tisen, ei-taloudel­lisen logi­ikan alun­perin muo­dosta­man insti­tuu­tion purkami­nen hal­li­tusti? Voiko hal­lit­se­ma­ton purkau­tu­mi­nen kuitenkin olla parem­pi ratkaisu kuin vuosien räpiköin­ti paikallaan jun­naavien ratkaisu­jen ja kohoa­van työt­tömyy­den olosuhteissa?

    Erikoista sinän­sä, mut­ta esim. oman koulukun­tani edus­ta­jista mm. Friedrich Hayek piti yhteistä rahaa Euroopas­sa rauhan­pro­jek­ti­na. Niille sukupolville, jot­ka koki­vat kak­si sotaa Euroopas­sa oli­vat kaik­ki ksv. insti­tuu­tiot ter­ve­tullei­ta… Ehkä se aja­tus katosi sen jäl­keen kun me Euroopas­sa emme enää ole aloit­ta­neet maail­man­so­tia parin vuosikymme­nen välein… 🙂

  3. Ehkä nyt koh­ta tapah­tu­va Euroopan liiton ja val­u­ut­tali­iton tuhou­tu­mi­nen on myös esimerk­ki siitä että ihmiset eivät todel­lisu­udessa pysty suun­nit­tele­maan taloudel­lisia instituutioita.

    Tämä oli aiem­min sak­salaisen his­to­ri­al­lisen koulukun­nan edus­ta­jien kri­ti­ik­ki esim. J.S Millin teok­sis­saan demokra­t­ian ja sen insti­tuu­tioiden opti­maal­is­ten omi­naisuuk­sien ana­lyysiä vas­taan. Kan­nat­taa lukea kootut esseet teok­ses­sa On Lib­er­ty. Idea oli siinä että insti­tuu­tiot ja niiden toimivu­us edel­lyt­tävät evo­lu­ti­ivistä, osit­tain ehkä juuri tietyn maanti­eteel­lisen tai kult­tuuril­lisen alueen omas­ta poh­jas­ta lähtevää perus­taa. Sik­si insti­tuu­tioi­ta ei voi­da luo­da sil­lä taval­la että niiden toimivu­us tai kestävyys olisi taattua…

    Me ekon­o­mistit emme tietenkään usko tuol­laiseen, puh­das valin­nan teo­ria on yleis­pätevä ja samaa loogis-deduk­ti­ivistä mekanis­mia voidaan käyt­tää eri­lais­ten ilmiöi­den kuvaamiseen maail­man­ti­las­ta tai ajanko­hdas­ta riippumatta.

  4. Oli­pas hyvä tiivis­telmä EU:n val­ut­ta-alueen nykyti­las­ta. Meni mielestäni vähän hukkaan Savon Sanomis­sa. Laa­jen­na vähän ja julkaise esim. SK:ssa.

    1. Seu­raa­va kir­joi­tusvuoroni Kuvale­hdessä on kesän jäl­keen, jos sil­loinkaan. Kir­joi­tus van­hernee siihen men­nessä. Voi van­hen­tua jo tänä iltana.

  5. Olisi jo aika päästä eroon Sak­sa-vihas­ta, se on joo niin van­hanaikaista ettei “Paha-Saksa”=natsi-kortti enää vaakuta.

    Ter­ve­tu­loa 2000-luvulle.

    Karu fak­ta on se, että etelä-Euroop­pa on niin mätä että EU-tuet ovat men­neet hui­jarei­den taskuun.

    Etelä-Euroopas­sa nau­reskel­laan tyh­mille pohjoimaille ja Sak­salle kun tekevät töitä niin paljon eivätkä tajua hui­jaamisen ihanuutta.

    Toki Suomikin on mädän­tymässä, siitä on saatu esim. mm. oikeuslaitok­sen rap­pios­ta ja säätiöi­den val­lan kasvus­ta jne.….

  6. > Yhteis­val­u­ut­ta vaatisi koordi­noitua talous­poli­ti­ikkaa – ei vain köy­hien kurit­tamista vaan myös esimerkik­si Sak­san ja Suomen poli­ti­ikan sääntelyä.

    Meil­lähän on nyt EU:n kaut­ta koordi­noidut yhteis­markki­nat. Tarkoit­taako tuo lause edel­lä, että tämä ei riitä, ja että pitäisi siir­tyä liit­to­val­tio­tyyliseen yhteiseen talouspolitiikkaan?

  7. Ihan jouhe­va kir­joi­tus jälleen Odelta.

    Tätä uskaltaisin epäillä:

    “Kreikkalaiset tekevät työtä – ne joil­la sitä vielä on – vuodessa paljon enem­män kuin suo­ma­laiset. Yrit­täjyys on yleistä ja työpäivät ovat pitkiä.”

    Kun kat­soo tilas­to­ja työpäivän pitu­ud­es­ta niin nuo maat ovat juuri niitä, jois­sa mihinkään tilas­toon ei voi luot­taa. Jos työ­moraali on sil­lä tasol­la, että pitää mak­saa ylimääräistä, jos tul­laan ajois­sa töi­hin, niin var­masti työ­tun­tikir­jan­pidos­sa ollaan kovasti ahkeria.

    Suo­ma­lainen puolestaan tekee enem­män työ­tun­te­ja kuin niitä kir­jataan ja tilas­toidaan ja työ­tahti on Suomes­sa huipussaan.

  8. Hyvä kir­joi­tus, noin­han se on men­nyt. Lisäyk­sek­si vielä voisi tode­ta, että nyt tehdään oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa koval­la riskil­lä; kri­isi­mai­ta kiris­tetään aina siihen asti kunnes on pakko höl­lätä eli laina­ta rahaa. Sit­ten alkaa seu­raa­va kiristyspe­ri­o­di kunnes taas ollaan katas­trofin äärel­lä ja höl­lätään jne. Hyv­in­voin­ti­jär­jestelmien alasajo on kaiken päämääränä. Euroopan kon­ser­vati­iv­it aja­vat Euroop­paa kohti kansallissosialismia.

  9. “Nyt euro on onnek­si vähän devalvoitunut ja kurssi on enää 1,25.”

    Ruot­si kel­lut­taa kru­unua. Kru­u­nun arvo on viimeisen vuo­den aikana ollut stabi­ilimpi kuin euron arvo.

    Voi kysyä ylipään­sä, onko deval­vaa­ti­ol­la enää saman­laista merk­i­tys­tä kuin vai­h­dan­tat­alouden ja mas­sate­ol­lisu­u­den aikana.

    Sak­sas­sa tehtyjä auto­ja myy­dään kohis­ten USA:ssa eikä euron vai­htelul­la ole siihen vaiku­tus­ta. Prime-luokan auto mak­saa tehtaal­la vähem­män kuin nuori­son suosi­mat mopoau­tot. Arvon­lisäys tulee valmis­tuk­sen jälkeen.

    Suomes­sa valmis­te­tut Nokian puhe­limet kävivät eurosta huoli­mat­ta hyvin kau­pak­si. Myyn­ti rom­ahti aivan muista syistä.

    Jos kaik­ki maail­man puhe­limet tehtäisi­in Nokian paten­teil­la, niin on aivan sama mis­sä val­u­u­tas­sa kaup­paa käydään.

    Nyky­maail­mas­sa kau­pan ja vai­h­dan­nan arvos­sa on mukana paljon imma­te­ri­aal­ista arvoa/hintaa ja niihin eivät deval­vaa­tio­teo­ri­at vält­tämät­tä päde.

  10. EKP:llä riit­tää rahaa. Seu­raa­muk­se­na voi olla inflaa­tio­ta, mut­ta valitet­tavasti ei kovin nopeasti, kos­ka työt­tömyys on mitä on. Inflaa­ti­ol­la tästä selvitään, halusi sitä tai ei. Toinen tapa on purkaa eurojärjestelmää.

  11. Kiitos tästä Osmo! Lyhyesti ja ymmär­ret­tävästi ilmais­tu­na asi­aa ja asian eri puo­lia eritellen.

    Hienoa myös, että täl­laisia kir­joituk­si­akin julka­istaan ns. taval­lises­sa medi­as­sa. Suo­ma­laises­sa keskustelus­sa on kuitenkin pääpi­irteit­täin val­lal­la se näke­mys, että velka­suh­teessa aina vain velalli­nen voi toimia pahek­sut­tavasti — velko­ja ei koskaan. 

    Velka­suhde sisältää kuitenkin molem­mat puo­let: toiselle se on sijoi­tus riskei­neen ja toiselle laina.

  12. Kyl­lä noi­ta Kreikan, Espan­jan, yms. kehi­tys­tä kan­nat­taa tietenkin seu­ra­ta, mut­ta emme me noi­hin asioi­hin kovin paljoa voi kuitenkaan vaikuttaa.

    Parem­pi olisi lait­taa pikaises­ti omat asi­at kuntoon:
    1) Madal­taa työl­listämiskyn­nys­tä hau­taa­mal­la kolmikan­nan pyhät lehmät, jot­ka ovat poikit­tain tiellä.
    Tässä suosi­t­ul­la työmin­is­ter­il­lä olisi tekemistä. Voisi vaik­ka aluk­si laka­ta lyp­sämästä sitä jo puo­likuol­lut­ta lehmää…
    2) Ottaa käyt­töön PK-yri­tys­ten työl­listämis- ja talouskasvupotentiaali.
    Tässä ei tarvi­ta mitään muu­ta, kuin antaa yrit­täjälle kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen kor­vaus yrittäjäriskistä.
    On se ihme, että tässä eivät jo häly­tyskel­lot soi, jos ajat­telee Nokian tilan­net­ta ja sitä, ettei Helsin­gin pörssi­in ole lis­tau­tunut yhtään uut­ta yhtiötä 10 vuoteen!
    3) Hoitaa kun­tau­ud­is­tus, yms. byrokra­tion vir­tavi­ivais­tus kun­toon peri­aat­teel­la: virkamiehet (-naisetkin) siir­ret­tävä tuot­tavaan työhön!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka epäilee, että poli­itikot eivät tee mitään, ennenkuin on jo myöhäistä

  13. Mik­si asi­at sössinei­den pankkien ei anneta itse vas­ta­ta sössimisistään?

    Kun poli­itikot alka­vat kor­jaile­maan talousasioi­ta, eivät ne mene kuin enem­män sekaisin. Selvit­täköön markki­nat itse itsen­sä ja jos lop­putu­los näyt­tää huonol­ta, kat­so­taan sit­ten mitä voisi tehdä. Nykyti­lanteessa kenel­läkään ei oikeasti ole hajuakaan miten mikäkin poli­ti­ik­ka kaoot­tisek­si muut­tuneeseen taloussys­teemi­in vaikuttaa.

  14. Osmo,

    mik­si Euro­statin tilas­tois­sa makro­ta­sol­la näi­den ns. alhaisen tuot­tavu­u­den maid­en koti­talouk­sil­la on enem­män var­al­lisu­ut­ta kuin suo­ma­laisil­la kotitalouksilla?

    Tietysti voidaan ajatel­la että var­al­lisu­us on epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut näis­sä mais­sa. Var­al­lisu­u­den jakau­mas­ta tiede­tään kai yleis­es­ti jopa tulo­jen jakau­maa vähemmän…

    Jos etelän maid­en koti­taloudet ovat varakkaampia kuin me niin mik­si pohjoisen tulisi rahoit­taa muita?

  15. Jos rahan pudot­ta­mi­nen mustista helikoptereista on ratkaisu nykyiseen talouskri­isi­in niin ainakin halu­an että inflaa­tio­ra­hoi­tus­ta ei kanavoi­da vain muu­ta­man hyvin kytkey­tyneen insti­tuu­tion kautta…

    Halu­an että ne mus­tat helikopter­it lentävät asuinalueeni yläpuolen kautta… 🙂

    Kyl­lä kai min­un suo­ma­laisen koti­talouden kulu­tuk­seni on yhtä arvokas­ta kuin ran­skalaisen keskus­pankki­ra­haa saa­neen pank­in­jo­hta­jan näil­lä rahoil­la mak­se­tu­ista palkkioista kulute­tun kulutuksen… 🙂

  16. Elvy­tyk­sen ongel­ma Euroopas­sa on, että on hie­man vaikea kek­siä, mitä ja miten oikein voisi elvyt­tää ilman, että lisäsi tuot­ta­mat­to­mia investoin­te­ja ja julk­ista sektoria. 

    Suomes­sa täl­lä het­kel­lä elvy­tyk­sen kohde on tiedos­sa: yliopis­to­jen ja ammat­tiko­rkak­oulu­jen lisära­hoi­tus muu­to- ja täy­den­nysk­oulu­tuk­seen n 3 vuo­den ajak­si. (Vas­taa 90-luvun ns Rel­nderin raho­ja, jot­ka toimi­vat todel­la hyvin.)

    Julki­nen sek­tori paisuu määräaikaisen ope­tushenkilökun­nan verran.
    Saa nähdä onistuuko.

  17. Ei tästä suos­ta päästä ylös kun pistämäl­lä setelipain­ot pyörimään.

    Eikä oikeas­t­aan mikään muu selitä sitä, mik­si per­sauk­isille annetaan rajat­tomasti velkaa, pait­si se jos niitä ei ole tarkoi­tuskaan saa­da takaisin, vaan tavoit­teena on rak­en­taa kupla ja ostaa arvot­tomil­la lapuil­la mah­dol­lisim­man paljon, niin kauan, kun musi­ik­ki soi.

    Suurin ongel­ma, on se miten seteleitä saadaan painet­tua ilman, että se aiheut­taa lasken­nal­lista inflaa­tio­ta, eli nos­taa eläkkeitä ja palkko­ja. Mut­ta kos­ka ei Euroopal­la ole sitä ostovoimaa, mihin tämä on las­ket­tu, niin vai­vat­tomin tapa on pistää (pitää) inflaa­tio laukkaa­mas­sa. Palkan ja eläkkei­den alen­nuk­set oli­si­vat poli­itikoille poli­it­ti­nen itsemurha.

  18. Hyvä ana­lyysi Osmolta!
    Lisään­pä kuitenkin sen, että Kreik­ka on koko EU:n his­to­ri­an ajan ollut ykkös­tukialuet­ta — siis rakenne- ja koheesio­ra­has­to­jen mit­tavien tukien kohde. Nämä tuet on tarkoitet­tu raken­nemuu­tos­ta tuke­vi­in investoin­tei­hin, mut­ta Kreik­ka ei ole saanut mitään aikaisek­si — no jaa, kyl­lä siel­lä on var­maan hyvät sys­teemit raho­jen hävit­tämisek­si sopivi­in taskui­hin. Vit­sit ker­to­vat moot­tori­tien pätk­istä, jot­ka eivät ala mis­tään eivätkä joh­da mihinkään — onko niitä todel­la? Itse en ole nähnyt.

  19. Hyvä kir­joi­tus.

    Kor­jaisin vähän Espan­jan osuutta.

    Siel­lä on ihan sama tilanne kuin tääl­lä 20-vuot­ta sit­ten. Ei ammat­ti­lais­ten eli paikallispoli­itikko­jen johta­mat paikallispankit ovat rahoit­ta­neen holtit­tomasti. Nyt ovat sen Bankian sisäl­lä. Var­maan pitänyt tutu­ille saa­da hyvä asun­not ja työtä sekä ollut usko ikuiseen nousu­un. Osti­han SKOP pil­ven­pi­irtäjän aikoinaan Brys­selistä kun oli­vat niin halpo­ja ja Suomes­sakin oli hin­nat nousseet paljon. Se taisi seisoa tyhjil­lään vuosia roska­pankin omistuksessa.

    Ihan tot­ta se, että pitäisi mielu­um­min elvyt­tää kuin leika­ta, mut­ta kun on jo velkaa liikaa. Se elvy­tys pitää saa­da aikaan leikkausten jäl­keen. Velkaa pitää saa­da alaspäin siedet­tävälle tasol­la. Eli samal­la pitää voimakkaasti investoi­da tule­vaisu­u­teen. Tietysti se tarkoit­ta sitä että leikkausten pitää olla sen ver­ran suuremmat.

    Ehkäpä koko EU alueel­la on aja­tusvirhe. Kaikil­la ei voi olla korkea elin­ta­so. Elin­ta­son pitää tul­la tuot­tavu­u­den mukaan.
    Hal­patuon­toa ei pidä viedä Kiinaan vaan se pitää tuot­taa hal­val­la EU-alueel­la halpamaissa.
    USA on jo tähän havah­tunut, mut­ta ei vielä täällä.
    Siihen tul­laan var­maan men­emään tämän kri­isin myötä vaik­ka sitä ei halu­ta sanoa ääneen.

    Eihän Suomes­sakaan halu­ta hyväksyä palkkaero­ja tai ero­ja elin­ta­sos­sa eri alueilla.

    Eipä se Neu­vos­toli­it­tokaan pysynyt pystyssä. Siel­lä kaik­ki piti olla niin tasaista. 

    Se vain on niin että elin­ta­so syn­tyy sitä mitä tuote­taan, ei velasta.

  20. Anteek­si mitä sosialismia???
    Oletko sitä mieltä että Suomen pitää ava­ta vapaat raha­hanat etelään.

    nos:
    Hyvä kir­joi­tus, noin­han se on men­nyt. Lisäyk­sek­si vielä voisi tode­ta, että nyt tehdään oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa koval­la riskil­lä; kri­isi­mai­ta kiris­tetään aina siihen asti kunnes on pakko höl­lätä eli laina­ta rahaa. Sit­ten alkaa seu­raa­va kiristyspe­ri­o­di kunnes taas ollaan katas­trofin äärel­lä ja höl­lätään jne. Hyv­in­voin­ti­jär­jestelmien alasajo on kaiken päämääränä. Euroopan kon­ser­vati­iv­it aja­vat Euroop­paa kohti kansallissosialismia.

  21. Miten tämä eurokri­isi vaikut­taa val­tiomme kykyyn rahoit­taa tulon­si­ir­to­ja ja perus­palvelu­ja? Olen lukenut hyvin mon­en­laisia kir­joituk­sia aiheesta: eräät povaa­vat suo­ma­lais­ten elin­ta­son laskua jopa 60- tai 70-luku­jen tasolle. Myös kehi­tys­a­pu ja sosi­aalisen maa­han­muu­ton rahoi­tus saat­taisi­vat olla leikkauslistalla? 

    Vam­maise­na olisin todel­la pulas­sa, jos leikkauk­sia kohdis­tet­taisi­in perus­tur­vaan tai esimerkik­si lääkeko­r­vauk­si­in. Kokoomus­lainen kaveri­ni sanoi, että vaka­va talouskri­isi saat­taisi johtaa hyv­in­voin­ti­val­tion voimakkaisi­in supis­tuk­si­in. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus tulee kas­va­maan todel­la, jos eurokri­isi jatkuu, aina vain syve­nee, lukui­sista tukipaketeista ja takaus­vaku­ut­teluista huoli­mat­ta. Ehkä oli­ivi­maid­en velat tulisi mak­saa kokon­aan pois, jot­ta kri­isi olisi pysyvästi rauhoitet­tu. Ne taita­vat olla biljoo­nia… Pelkkä pankkien pääomit­ta­mi­nen ei riitä… Suomen kan­nat­taisi epäilemät­tä jäävätä itsen­sä siitä projektista.

  22. Ode:

    pekka
    Jäikö huo­maa­mat­ta, että esitin elvy­tys­tä euroalueel­la, en kri­isi­mail­la? Jos kri­isi­maat jar­rut­ta­vat, yli­jäämää teke­vien maid­en pitää kaa­sut­taa. Muuten kaik­ki pysähtyy.

    Jäi huo­maa­mat­ta, mut­ta valaise nyt vielä kuin­ka “ei-kri­isi­maid­en” suorit­ta­ma elvy­tys aut­taisi oliivivyöhykettä?
    Eihän heil­lä ole juurikaan mitään myytävää rikkaaseen pohjoiseen.
    Tietysti jos elvy­tys pohjoises­sa tehtäisi­in vero­tus­ta alen­ta­mal­la, kas­vanut yksi­tyi­nen ostovoima voisi pieneltä osin kanavoitua etelän matkailusek­to­rille, mut­ta sinä var­maan tarkoitit per­in­teistä val­tion meno­ja lisäämäl­lä tapah­tu­vaa elvy­tys­tä. En näe, että sel­l­ainen voisi mitenkään kanavoi­da rahaa pohjois­es­ta etelään.

    (tilanne olisi val­lan toinen jos euroop­palaiset oli­si­vat yhtä “isän­maal­lisia”, kuin jenkit, joista ylivoimainen val­taosa lomailee oma­l­la man­tereel­la. Etelä-Euroopan val­ti­ol­la menisi paljon parem­min jos koko Euroop­pa viet­täisi rantalo­mansa siel­lä eikä kaukomailla)

    Etelä-Euroop­pa voisi myös men­estyä man­tereen mak­sukyky­is­ten eläkeläis­ten alueena (kuten Flori­da jenkeissä).

  23. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    2) Ottaa käyt­töön PK-yri­tys­ten työl­listämis- ja talouskasvupotentiaali.
    Tässä ei tarvi­ta mitään muu­ta, kuin antaa yrit­täjälle kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen kor­vaus yrittäjäriskistä.
    On se ihme, että tässä eivät jo häly­tyskel­lot soi, jos ajat­telee Nokian tilan­net­ta ja sitä, ettei Helsin­gin pörssi­in ole lis­tau­tunut yhtään uut­ta yhtiötä 10 vuoteen!
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka epäilee, että poli­itikot eivät tee mitään, ennenkuin on jo myöhäistä

    Ja kenenkähän taskus­ta se “oikeu­den­mukainen” kor­vaus annettaisiin?
    Ilmeis­es­ti veron­mak­sajien — tässäpä taas lois­ta­va busi­ness plan!
    Ikävä kyl­lä näyt­tää siltä, että koko poten­ti­aali on käytössä eikä yri­tys­tukien viidakos­ta ota pirukaan selvää.

  24. “Yhteis­val­u­ut­ta vaatisi koordi­noitua talous­poli­ti­ikkaa – ei vain köy­hien kurit­tamista vaan myös esimerkik­si Sak­san ja Suomen poli­ti­ikan sään­te­lyä. Olen kovin pes­simisti­nen siitä, onko se poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Ellei ei ole, yhteis­es­tä val­u­u­tas­ta muo­dos­tuu taak­ka, vaik­ka se tähän asti on tuot­tanut ainakin Suomelle paljon hyötyä.”

    Minus­ta Ode olet turhan pes­simisti­nen tässä. Koordi­noitu talous­poli­ti­ik­ka on nähdäk­seni kyl­lä tulos­sa, mut­ta ei suinkaan hier­arkise­na ja yksi­u­lot­teise­na pakot­tamise­na, vaan koor­di­naa­tio tapah­tuu enem­mänkin julkisen keskustelun kaut­ta. Lähtöko­htana voidaan pitää sitä, että euroalueen hal­li­tuk­set pakote­taan avaa­maan eri­laiset talousti­etokan­tansa ja ‑laskel­mansa niin, että eri maid­en lehdis­töt, kansalaisjär­jestöt ja yksit­täiset ihmiset voivat niihin tutus­tua ja tehdä ver­tailu­ja Euroopan talouk­sien välil­lä. Tämä pakot­taa poli­ti­ikan hil­jalleen nou­dat­ta­maan “yhteistä euroop­palaista järkeilyä”.

    Nythän Euroopas­sa polit­ti­nen julk­isu­us toimii edelleen pitkälti kansal­lis­es­ti vaik­ka muuten glob­al­isaa­tio jyl­lääkin — tosin juuri eurokri­isi on laa­jen­tanut poli­it­tisen julk­isu­u­den piir­iä paljon. Kansal­lis­val­tion jäh­meitä hier­arkioi­ta on jo aika päästä purka­maan, ja julk­isu­u­den euroop­palais­tu­mi­nen tarkoit­taa väistämät­tä myös demokra­t­ian lisään­tymistä, kun kul­loinkin val­las­sa ole­vat kansal­liset hal­li­tuk­set eivät enää pääse sanele­maan julkisen puheen sisältöä.

    Timo Soi­ni tietysti kauhis­telee tätä “suv­eren­i­teetin mene­tys­tä” minkä ehtii, mut­ta näk­isin että avau­tu­mi­nen on tarpeen, suot­ta Suomes­sakin sal­li­taan vain Jyrkin ja Jutan hal­li­ta eurokeskustelua.

  25. Asialli­nen ana­lyysi Osmolta.

    On selvää, että jos euro halu­taan pitää koos­sa, Suo­mi, Sak­sa, Lux, Hol­lan­ti ja ehkä Itä­val­ta toimi­vat seu­raa­vat vuosikymmenet letkuis­sa ole­vien etelän­maid­en rahoit­ta­ji­na. Tämä toden­näköis­es­ti johtaa euron arvon lasku­un (ehkä print­terin avus­tuk­sel­la?), mikä tarkoit­taa, että vien­ti­maina Suo­mi ja Sak­sa saa­vat osan sijoituk­ses­taan “takaisin” val­u­ut­takurssin kaut­ta tule­vana kilpailukykynä.

    Tässä on vaan yksi iso mut­ta: en usko, että Merkel saati Suomen nykyiset hal­li­tus­puolueet ovat pitkään val­las­sa, jos/kun näistä asioista ale­taan puhua “oikeil­la nimil­lä” val­ta­me­di­as­sa. Perus här­mäläiset (myös ne kokoomuk­sen, kepun, demare­it­ten ja vihre­it­ten kan­nat­ta­jat) tun­tu­vat ainakin omien tun­te­musteni perus­teel­la ole­van jo nyt hie­man väsyneitä hal­li­tuk­semme vas­tu­unkan­tolin­jaan. Ja ollaan vas­ta kri­isin alkume­treil­lä. Samo­ja tun­nelmia tun­tuu tule­van Sak­san maaltakin.

    Oma veikkauk­seni on, että jos­sain jäl­jel­läole­vista AAA-maista tapah­tuu seu­raavien vuosien aikana val­lan­vai­h­dos, ja val­taan pää­tyy antieu­rop­uolue (Suomes­sa ehkä Kepu yllät­tää?). Tämä kehi­tys johtaa sit­ten siihen, että mak­sa­ja­mais­sa alkaa hil­jalleen mak­suin­to hiipua ja euro alkaa rapis­tua omaan mahdottomuuteensa. 

    No jaa, ehkä olen vaan optimisti 🙂

  26. Hyvä kir­joi­tus. Osu­va tulk­in­ta Euroopan tilanteesta.

    Samankaltaisia ana­lyy­se­jä on toki esitet­ty muual­lakin, muun muas­sa edel­lä maini­tun Krug­manin toimesta.

    Et kuitenkaan Osmo ota juurikaan kan­taa siihen, että mitä euroalueel­la pitäisi tehdä pitkäl­lä tähtäimel­lä, jot­ta tilanne kor­jaan­tu­isi. Tämä kiin­nos­taisi kovasti. Aihe on tietenkin vaikea, eikä vält­tämät­tä tosi­aan kan­na­ta lyödä lukkoon kovin ehdot­to­mia mielip­iteitä, mut­ta jonkin­lainen “ääneena­jat­telu” ja vai­h­toe­hto­jen pohtimi­nen olisi minus­ta paikallaan.

    Myös Keskus­tan uusi puheen­jo­hta­ja peräsi avoin­ta ja kiihko­ton­ta keskustelua Euroopan kehi­tyk­sen pitkän tähtäi­men suun­tavi­ivoista. Nyt ehkä liiak­si men­nään vain kri­isin ehdoil­la miet­timät­tä tarpeek­si kokonaisuutta. 

    Usein kuulee san­ot­ta­van, että Euroopal­la on kak­si pää­vai­h­toe­htoa: (1) tiivi­impi taloudelli­nen koor­di­naa­tio ja yhden­tymi­nen tai (2) euroalueen purkaminen. 

    Itse näen, että vai­h­toe­hto (1) olisi tavoiteltavampi. Mielestäni tämän ei kuitenkaan vält­tämät­tä tarvit­sisi tarkoit­taa liit­to­val­tio­ta samas­sa merk­i­tyk­sessä kuin Yhdys­val­lois­sa tai Sak­sas­sa. Uskon, että ongel­mat voisi ratkaista myös siten, että kansal­lisil­la par­la­menteil­la säi­lyy tärkeä ja itsenäi­nen rooli.

    Eri­tyisel­lä mie­lenki­in­nol­la olen seu­ran­nut Ruotsin hal­li­tuk­sen lin­jauk­sia Euroop­pa-poli­ti­ikas­sa. Vaik­ka Ruot­si ei ole euroalueen jäsen tai liit­tymässä siihen, se ajaa mielestäni varsin johdon­mukaises­ti tiivi­im­pää Euroopan sisäistä koor­di­naa­tioi­ta ja yhteistyötä useim­mis­sa asiois­sa (mm. parem­min toimivia sisä­markki­noi­ta). Samaan aikaan he eivät ymmärtääk­seni kuitenkaan halua “tulon­si­ir­tounio­nia” tai liit­to­val­tio­ta, eivätkä myöskään EU:n jakau­tu­mista tiivi­im­min inte­groituneeseen ydi­nalueeseen ja löy­hem­min liit­toutuneisi­in maihin.

    Voisiko olla niin, että on kuitenkin ole­mas­sa kul­tainen keski­tie: tiivi­impi koor­di­naa­tio ja yhteistyö ilman varsi­naista liit­to­val­tio­ta? Löy­tyykö taloushis­to­ri­as­ta esimerkke­jä täl­lais­es­ta? Mitä kansan­talousti­eteen teo­ri­at tästä sanovat? Pitäisikö yhteis­val­u­ut­ta sit­tenkin purkaa, jot­ta EU voisi säilyä?

    Osmo, mikä on sin­un näke­myk­sesi, mihin suun­taan EU:n ja euroalueen pitäisi kehittyä?

  27. Mitä jos EKP yrit­täisi lik­vidi­teet­tiansan rikkomista niin, että se mak­saa vaik­ka 2 pros­ent­tia QE-rahas­ta painet­tuna seteleinä “helikopteri-rahana”. Suomikin hyö­ty­isi kun paperi­te­ol­lisu­u­den kysyn­tä kas­vaisi. Se voitaisi­in lähet­tää Euro­maid­en kansalaisille shekkinä, niin kun se tal­let­taan pankki­in, pankkikin saisi lainaa.

  28. Olen vah­vasti siinä uskos­sa, että jos inflaa­tio halu­taan saa­da aikaan, se saadaan. Ongel­ma on, että päät­tävil­lä tahoil­la val­lit­see sen mit­talu­okan inflaa­tiokam­mo, ettei tehokkai­ta keino­ja uskalleta ottaa käyttöön.

    Min­un käsit­tääk­seni inflaa­tion käyn­nistämisen ongel­ma on lähin­nä siinä, että korot reagoi­vat rahan arvon alen­e­miseen nopeam­min kuin palkat, ja liian suuri osa koti­talouk­sien velas­ta on sidot­tu liian lyhy­isi­in korkoi­hin. Täl­löin, kun inflaa­tio läh­tee liik­keelle, korot pomp­paa­vat ylös välit­tömästi, ja tämä aiheut­taa loven kulu­tuskysyn­tään, kun palkat eivät ole vielä ehti­neet seu­ra­ta perässä. Parem­pi kuitenkin inflaa­tio jopa talouden kutistues­sa kuin deflaatiokierre.

  29. Olisiko syytä harki­ta seu­raavaa muu­tos­ta euron käyttöön.

    1) Euro jatkaisi kel­lu­vana markki­noiden arvioimana vai­hdet­ta­vana valuuttana.
    2) Kaikil­la mail­la olisi kuitenkin oma yksilölli­nen valuuttansa.
    3) Kaik­ki sitä halu­a­vat maat voisi­vat julis­taa val­u­ut­tansa suh­teen euroon kiin­teään kurssi­in, jon­ka muut ero­maat vahvistaisivat.
    4) Kyseistä kiin­teää eurokurssia olisi mah­dol­lista muut­taa vain euro­maid­en yhteisel­lä päätöksellä
    5) Hin­nat, palkat, verot ym koti­maiset kulut määriteltäisi­in omas­sa valuutassa.
    6) Kiin­teä har­voin vai­h­tu­va eurokurssi mah­dol­lis­taisi nopeasti sen, että hin­takäsi­tys muo­dos­tu­isi sekä oma­l­la val­u­u­tal­la, että euroil­la. Käytän­nössä kum­matkin oli­si­vat yleisiä julk­isia mak­su­va­lineitä. “Kan­sain­väliset” toim­i­jat käyt­täi­sivät euroa, koti­maas­sa asioi­vat omaa valuuttaa.

    Sys­tee­mi pois­taisi nyky­is­ten kiin­tei­den kurssien aiheut­ta­man euron val­u­vian. Maako­htaiset deval­vaa­tiot oli­si­vat mah­dol­lisia. Sys­tee­mi min­i­moisi val­u­u­tan vai­h­to­tarpeen, eikä hait­taisi liikaa ulko­maan kaup­paa tai tur­is­mia. Hait­tana olisi euron/oman val­u­u­tan kurssin opiskelu, mut­ta nyky­is­ten tasku­laskimien aikana se olisi help­poa huomioi­da vaik­ka jokaisen ostok­sen kohdalla.

  30. Yhtä asi­aa en kyl­lä tajua sit­ten mil­lään. Sak­sa on hoi­tanut omat asiansa aivan pirun hyvin ja nyt sitä sit­ten syytetään siitä.

    Mah­taisko men­nä vaik­ka Suomes­sa läpi, että jos me sat­ut­taisi­in ole­maan yhtä hyvässä iskus­sa kuin Sak­sa, niin mei­dän pitäisi type­r­äl­lä poli­ti­ikalla tuho­ta etumme, jot­ta man­ana-maat eivät kär­sisi mei­dän liian hyvästä kilpailukyvystä.

    Minä kyl­lä näk­isin, että kaikkien maid­en pitäisi ottaa oppia Sak­sas­ta ja ottaa sen kil­pailukyky kiin­ni. Vain sil­lä taval­la EU-voi menestyä.

    Vai kuvit­teleeko joku, että EU:n kil­pailukyky paranisi, jos kaik­ki maat oli­si­vat Kreikan tapaisia tuhlareita?

    1. Kun on yhteinen val­u­ut­ta, pitäisi olla suun­nilleen samal­la tasol­la kil­pailukyvyssä. Sik­si Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkkata­soa, jol­loin se hei­jas­tu­isi euron kurssin alen­e­mise­na. Sak­sa on hilan­nut euron arvon aivan liian korkealle suh­teessa muiden euro­maid­en kilpailukykyyn.

  31. Vil­lakoiran ydin kri­i­sis­sä on että EU:lta puut­tuu johdon­mukaisu­us ja määräti­etoisu­us talous­poli­ti­ikkas­sa. Tapa ratkoa kri­isiä vai­h­tuu kuukaud­es­ta toiseen: Ensin Kreikas­sa ei muka ole mitään kri­isiä. Sit jär­jestetään yksi elvy­tys­paket­ti, mut­ta velko­ja ei leika­ta mis­sään tapauk­ses­sa. Sit leikataan kreikan velat kuitenkin, mut­ta vain jos kiristävät vyötä. Ja rahan­pain­okonei­ta ei ainakaan käyn­nis­tetä — ainakaan ennenkuin val­ta ran­skas­sa vai­h­tuu. Ja niin tem­poil­e­va teat­teri jatkuu…

    Ilman liit­to­val­tio­ta johdon­mukaista poli­ti­ikkaa lie­nee turha odottaa.

    @JouniL sanoi:

    “Ehkäpä koko EU alueel­la on aja­tusvirhe. Kaikil­la ei voi olla korkea elin­ta­so. Elin­ta­son pitää tul­la tuot­tavu­u­den mukaan.”

    Kerettiläistä, tulo­ero­ja ei saa olla!

    “Hal­patuon­toa ei pidä viedä Kiinaan vaan se pitää tuot­taa hal­val­la EU-alueel­la halpamaissa”.

    Näin osit­tain tapah­tuukin jo. Tele­vi­sioni Merk­ki on Sam­sung, mut­ta takana lukee “Made in Romania”. 

    Mikä jäi Odelta mainit­se­mat­ta, on ettei oli­ivivyöhyke pär­jää edes itä-euroopan eu-maille halpatuotannossa.

    Tämä “talouskurin” demon­isoin­ti alkaa ole­maan jo aika väsynyt­tä. Omas­sa henkilöko­htaises­sa taloudessa useim­mille on selvää ettei voi kulut­taa enem­män kuin ansait­see. Sit kuitenkin on iso joukko vasem­mis­to­laisia joiden mielestä val­ti­olle se on ihan ok?

  32. En nyt ihan noin heti olisi poli­itikko­ja päästämässä vas­tu­us­ta. Hei­dän kon­tol­laan on kor­rup­tio ja riit­tämätön sääntely.

  33. Työa­jan pitu­us ei tarkoi­ta sitä että työ­paikalla tehtäisi­in töitä. Jokainen jol­la on silmät päässä, voi hel­posti tode­ta käymäl­lä vaikka­pa E‑Euroopan kaupoissa. 

    Jokaises­sa liik­keessä vetele­htii 2–3x se määrä työn­tek­i­jöitä mitä Suomes­sa ja todel­lakin vetele­htii, oleskelee, jut­telee keskenään, mut­ta ei juurikaan myy. Myyn­tisuorit­tei­ta tämä isom­pi sak­ki saa aikaisek­si suun­nilleen saman ver­ran kuin yksi suo­ma­lainen myyjä.

  34. Kom­ment­ti nim­imerkille “en ymmärrä”:

    Palkko­jen nos­t­a­mi­nen Sak­sas­sa ei heiken­täisi EU:n kil­pailukykyä kokon­aisuute­na, kos­ka euron heiken­tymi­nen kom­pen­soisi tämän. Sak­sa pysty­isi edelleen tuot­ta­maan samat hienot tuot­teen­sa, mer­sut ja bemar­it ynnä muut, eivätkä ne olisi reaaliar­voltaan amerikkalaisille tai kiinalaisille yhtään sen kalli­impia kuin nytkään. Sak­sa on niin suuri talous euroalueessa, että Sak­san palkkaratkaisuil­la on suo­ra vaiku­tus euron arvoon. Koko Euroopalle olisi eduk­si, jos euro devalvoi­tu­isi. Eli toisin kuin nim­imerk­ki “en ymmär­rä” päät­telee, Euroopan kil­pailukyky kokon­aisuute­na nimeno­maan kohen­tu­isi. Sak­san kil­pailukyky suh­teessa mui­hin euro­mai­hin toki heikkenisi mut­ta euroalueen ulkop­uolisi­in mai­hin näh­den ei. Myös Sak­salle tämä olisi parem­pi, kun suurem­pi osa hei­dän yli­jäämien­sä tuo­to­s­ta jäisi koti­maiseen kulu­tuk­seen (ja myös investoin­tei­hin) eikä valuisi Etelä-Euroop­paan syn­nyt­tämään var­al­lisu­usku­plia tai hyödyt­töminä tulon­si­ir­toina Kreikalle.

  35. JouniL: Ihan tot­ta se, että pitäisi mielu­um­min elvyt­tää kuin leika­ta, mut­ta kun on jo velkaa liikaa. Se elvy­tys pitää saa­da aikaan leikkausten jäl­keen. Velkaa pitää saa­da alaspäin siedet­tävälle tasol­la. Eli samal­la pitää voimakkaasti investoi­da tule­vaisu­u­teen. Tietysti se tarkoit­ta sitä että leikkausten pitää olla sen ver­ran suuremmat.

    Elvyt­tämi­nen tarkoit­taa sitä että nos­te­taan kokon­aiskysyn­tää. Leikkauk­set tarkoit­taa että kokon­aiskysyn­tä las­kee. Eli tää säästöjä mut­ta elvy­tys­tä, joka tun­tuu ole­van viimeisin älylli­nen kulku­tau­ti, on määritelmäl­lis­es­ti mah­do­ton aja­tus. Mikä toki tekee siitä poli­it­tis­es­ti erit­täin käyt­tökelpoisen kun voi olla mon­taa mieltä samaan aikaan.

    Viral­lisia vas­tauk­sia on että ns. rak­en­teel­lisil­la uud­is­tuk­sil­la saadaan talouskasvua nos­tet­tua. Ja mikäs siinä, mut­ta kun nuo nos­ta­vat pikem­minkin kasvupo­ten­ti­aalia kuin kasvua tässä suh­dan­neti­lanteessa nyt. Esimerkik­si jos olete­taan että leikkaa­mal­la tuhat turhin­ta byrokraa­tia he vapaut­ta­vat tuot­tavam­paan työhön, niin sit­ten pitäisi olla jotain tuot­tavam­paa työtä tar­jol­la, mikä taas edel­lyt­tää kysyn­tää niille tuo­tok­sille, jon­ka puute on se ongel­ma. Toki ajan kanssa työvoima siir­tyy ja tuot­tavu­us kas­vaa, mutku ja koko pitu­ude­saan: “The long run is a mis­lead­ing guide to cur­rent affairs. In the long run we are all dead. Econ­o­mists set them­selves too easy, too use­less a task if in tem­pes­tu­ous sea­sons they can only tell us that when the storm is past the ocean is flat again.”

  36. Keskus­pankit tarkkail­e­vat inflaa­tio­ta ja säätävät liik­keel­lä ole­van rahan sen mukaan. Mit­taa­vatko ne lainkaan oikea­ta asi­aa? Riisin hin­nan nousu on inflaa­tio­ta, mut­ta asun­to­jen hin­to­jen kaksinker­tais­tu­mi­nen ei ole. Mata­lat korot kehit­tävät paraikaa asun­toku­plaa myös Helsin­gin seudulla.

    Sinän­sä Suomes­sa EKP:n korkopoli­ti­ik­ka on toimin­ut niin kuin pitääkin, mata­la korko­ta­so on ruokkin­ut kysyn­tää ja vai­h­to­taseen yli­jäämä on sulanut. Mut­ta varsinkin Helsin­gin asun­toku­plas­sa on yksi jut­tu joka on minus­ta yleisem­min oireelli­nen; Kasvukeskuk­sis­sa asun­tomarkki­noil­la tulee kuplia, mut­ta niis­sä sen­tään syn­tyy asun­to­ja ja kaupunkia jos­ta on jotain iloa jälkipolvillekin. Se mikä Helsingis­sä on outoa että kupla on ollut aika pitkälle ihan vaan var­al­lisu­u­den inflaa­tio­ta, eihän tänne ole raken­net­tu juuri mitään.

    Ja minus­ta se yleisem­pi ongel­ma on se että kaut­ta län­si­maid­en sodan jäl­keen raken­net­tu infra, väylät, talot, tehtaat, voimalaitok­set, jne. on uusimisiässä. Se pitäisi uud­is­taa mon­es­takin syys­tä, ympäristösy­istä, kos­ka se hajoaa käsi­in, jot­ta tuot­tavu­us kas­vaisi, kos­ka se on monin osin aluneperinkin surkeaa. Ja kysyn­täla­ma olisi juuri se koh­ta mis­sä julkiseen infraan kan­nat­taisi panos­taa. Mut­ta kun ei enää osa­ta tehdä sitä infraa ainakaan mis­sään järkevässä aikataulus­sa, jos joku rat­apro­jek­ti kestää vuosikymme­nen niin vaikea sitä on ajoit­taa suh­dan­teeseen. Olkoonkin että täl­lä menol­la voidaan hyvinkin saa­da vuosikymme­nen mit­tainen lama.

  37. Olin aamul­la kat­sonut euron kehi­tys­tä ja pörssikursse­ja. Totesin, että jaa­ha — sama meno jatkuu.

    Sit­ten avasin radion kel­lo kymme­nen. YLE:n uuti­sis­sa ker­rot­ti­in, että Kreikan vaal­i­t­u­lok­sen myötä euron kurssi ja pörssit ovat läht­e­neet vah­vaan nousuun.

    Alek­sander Stubb II, jol­la on oma pat­sas Senaat­in­to­ril­la, oli aamutele­vi­sios­sa riemuin­nut euromyön­teis­ten kon­ser­vati­ivien vaalivoitos­ta euron voittona.

    Totu­us on toisen­lainen. Euron kurssi on läht­enyt jyrkkään pudo­tuk­seen. Omx Nordic kurssi-indek­si on miinuksella.

    Axel Oxen­stier­naa lainaten:
    “An nescis, mi ODE, quan­til­la pru­den­tia mundus regatur.”

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun on yhteinen val­u­ut­ta, pitäisi olla suun­nilleen samal­la tasol­la kil­pailukyvyssä. Sik­si Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkkata­soa, jol­loin se hei­jas­tu­isi euron kurssin alen­e­mise­na. Sak­sa on hilan­nut euron arvon aivan liian korkealle suh­teessa muiden euro­maid­en kilpailukykyyn. 

    Kan­nat­taisi­pa lukea mui­ta kun kom­mu­nis­tis­ten talous“oppineiden” ajatuk­sia. Kom­mu­nis­mil­la kun ei ole selvit­ty hengis­sä missään.

    Mitä Euroop­paa aut­taisi se että Sak­sa tuhoaisi kil­pailukykyn­sä? Näil­lä “opeil­la” Sak­sa nimit­täin olisi menet­tänyt kil­pailukykyn­sä aikaa sitten.

    Sak­san on pakko tehdä kaikken­sa että se selviää kan­sain­välisessä kisas­sa Kiinaa vas­taan. Niin pitää tehdä muidenkin Euroopan val­tioiden. Ne jot­ka eivät tätä tee kär­sivät siitä raskaasti, kuten Kreikas­sa hyvin nähdään. Vika on kuitenkin täysin hei­dän omansa, joten mitään sääliä ei kan­na­ta tuntea.

  39. Tarkoi­tatko todel­la näin.

    Minus­ta ongel­ma on huonon kil­pailukyvyn maat, ei hyvän.

    Sil­läkö asi­at kor­jataan että hyvän kil­pailukyvyn omaa val­tion tila las­ke­taan vaik­ka Kreikan tasolle.

    Onhan se tasar­voista, mut­ta sit­ten voi sanoa lop­ullis­es­ti: Buy Buy Euroopppa.

    Kaik­ki tois­taa Nokian mallia. Koko Euroopan tuotan­to siir­ty pois ja tääl­lä eletään Kiinalais­ten ja muiden tur­istien tuomil­la rahoil­la. He käyvät ihmettelmässä, että onpa niil­lä yllät­tävän hieno his­to­ria takana. Ihan samaa tyyli­in kuin täältä käy­dään Egyptissä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kun on yhteinen val­u­ut­ta, pitäisi olla suun­nilleen samal­la tasol­la kil­pailukyvyssä. Sik­si Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkkata­soa, jol­loin se hei­jas­tu­isi euron kurssin alen­e­mise­na. Sak­sa on hilan­nut euron arvon aivan liian korkealle suh­teessa muiden euro­maid­en kilpailukykyyn.

  40. “Euroopan etu on ollut osaamises­sa ja laadussa.”

    Euroopan tule­vaisu­u­den kannal­ta suuri kysymys tietenkin on, mis­sä on ollut ja on jatkos­sa Euroopan etu. 

    Suomen etu on ehkä ollut osaami­nen ja laatu suh­teessa kiinalaisi­in sun mui­hin halpatyömaihin. 

    Suurin osa Euroopas­ta kuitenkin toimii ihan muul­la logi­ikalla, kuten Soin­in­vaara itsekin toteaa. Ana­lyysi tupaa kuitenkin jäämään kesken.

    Seu­raavak­si halu­aisinkin tietää, mik­si kreikkalaisil­la koti­talouk­sil­la on enem­män vau­raut­ta kuin suo­ma­laisil­la vaik­ka BKT per capi­ta on mon­ta kym­men­tä pros­ent­tia matalampi.

    Mis­tä on kysymys??? Voisiko joku analysoi­da vaikka­pa tältä pohjalta:

    1) Suo­ma­laiset koti­taloudet joutu­vat osta­maan auton mui­ta use­am­min ja mak­samaan siitä tolkut­tomasti enem­män kuin muut vero­tuk­sen takia. Siis, ihan oikeesti, mikä on sel­l­ainen demokra­tia, joka ensin kaavoit­taa ihmiset met­si­in ja sit­ten verot­taa autoilun hin­taan jotain 70% ylimääräistä?

    2) Vaik­ka köy­hät yritetäänkin sijoit­taa met­si­in eli lähiöi­hin tai kaukaloi­hin, asun­not mak­sa­vat paljon ja neliöhin­ta kohoaa vuosi vuodelta elinkus­tan­nusin­dek­siä nopeam­min. Minkä muun hyödyk­keen kohdal­la hin­ta vain nousee vuodes­ta toiseen? Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen pitäisi ilmeis­es­ti ulkois­taa Kiinaan.

    3) Suomes­sa ei ole palvelui­ta, joista moni nyt työt­tömänä chillaa­va voisi han­kkia elan­ton­sa. Samal­la min­un elin­ta­soni nousisi, kun saisin pihvin ja viini­hör­pyn kreikkalaiseen hintaan.

  41. Nukku­Mat­ti:

    Palkko­jen nos­t­a­mi­nen Sak­sas­sa ei heiken­täisi EU:n kil­pailukykyä kokon­aisuute­na, kos­ka euron heiken­tymi­nen kom­pen­soisi tämän. 

    Hoh hoi­jaa. Palkko­jen nos­t­a­mi­nen Sak­sas­sa siirtää tehtaat sieltä Kiinaan (kuten Suomes­sa on jo tapah­tunut). Sak­sas­ta tulee tämän jäl­keen saman­lainen roskaval­tio kun Kreikas­ta. Oli­pa hyvä idea.

  42. “Sää­lik­si käy Espan­jaa. Maan hal­li­tus ei ole tehnyt mitään väärin.”

    Eikö? Aluei­den har­ras­ta­maan jär­jetön­tä tuh­laus­ta ei oikein mis­sään vai­heessa vaivaudut­tu valvo­maan — eli vaik­ka val­tion bud­jet­ti oli näen­näis­es­ti reilas­sa, niin julkisen sek­torin perä vuosi kaikkial­la muual­la läh­es holtittomasti.

    Eikös jos­sain päin Espan­jaa mm. raken­net­tu alue­hallinnon toimes­ta kv.-tason lento­kent­tä, joka parhail­laan pus­kee pujoa, kos­ka edes rahti­len­toy­htiöt eivät ilmaisek­sikaan halua käyt­tää ko. kent­tää. Ilmeis­es­ti kent­tä pää­tyy jonkin­laisek­si julkisen sek­torin tuh­lailun muistomerkiksi…

    Toinen mis­tä Espan­jan hal­li­tuk­sia ja kaikkia mui­ta por­sas-kvartetin mañana-maid­en hal­li­tuk­sia voi syyt­tää on se, ettei men­neinä vuosikym­meninä tehty käytän­nössä yhtään mitään taloudel­lisen tehokku­u­den ja jous­tavu­u­den lisäämisek­si. Ennem­min keski­tyt­ti­in kor­rup­toituneen ja tehot­toman julkisen sek­torin ja tulon­si­ir­to­jen pöhöttämiseen.

    Näi­den maid­en kansalaiset saa­vat myös syyt­tää itseään kaik­ista vaikeuk­sis­taan — nois­sa mais­sa­han var­ma resep­ti vaal­i­tap­pi­oon oli se, että edes uskalsi ehdot­taa uud­is­tusten hark­it­semista. “Rahaa on!” ‑tyyp­pisil­lä vaalilau­seil­la vaalivoiton saavut­tanut haas­ta­ja perui aina jär­jestäin kaik­ki uud­is­tuk­set ja hyvit­ti kansaa vielä uusil­la rahaa syövil­lä tehottomuuksilla.

    Joten ihan oikein, että koko pop­poo pan­naan syvään kyykkyyn parik­si seu­raavak­si vuosikymmenek­si. Sit­ten, kun vaikut­taa siltä, että etelän vetelät ovat omak­suneet edes osan protes­tant­tis­es­ta työ­moraal­ista, niin ehkä voisi antaa armon käy­dä oikeudesta.

  43. Ei kaik­il­ta EU-mail­ta voi talous­maanti­eteel­lis­ten ero­jen vuok­si vaa­tia saman­laista talouden­hoito­ta­paa. Erot luo­vat sitä dynami­ikkaa ja yhteinen raha on enem­män mit­tari joka mit­taa miten talous toimii eri mais­sa. Eihän Suomes­sakaan ole eri rahak­sikkö käytössä pohjhjois- ja itä-Suomes­sa kuin etelässä. 

    Tietenkin kor­rup­tio pitää kitkeä pois siel­lä mis­sä sitä esi­in­tyy ja lait­to­muukssista ran­gais­ta­va syyl­liset. Mafi­at ja muut jot­ka kup­paa­vat val­tioil­ta rahaa omaan tasku­un pitää lait­taa kuriin. 

    Muu­ta­ma asia vaatisi mielestäni kor­jauk­sen: EU-maat jot­ka eivät ole liit­tyneer Euroon pitää lait­taa samoil­la ehdoil­la talouskri­isin mak­sajik­si kuin Euro-maat. Kru­unut ja Pun­ta ovat käytän­nössä peesan­neet Euroa koko sen ole­mas­saolon ajan ja ennen sitä ne peesasi­vat D‑markkaa kym­meniä vuosia. 

    Vaik­ka EU koos­t­uu itsenäi­sistä kansal­lis­val­tios­ta, pitää omista kansal­li­sista eduis­taan kynsin h ja ham­pain kiin­ni pitävät nation­al­is­tit saa­da ymmärtämään että mah­dolli­nen kri­isin eskaloi­tu­mi­nen kansalais­tot­telemat­to­muu­den kaut­ta lev­ot­to­muuk­si­in ja väki­val­taan jos­sain kolka­s­sa EU:ta on koko maanos­alle haitak­si ja väki­val­lan seu­rausten hoito ja jälleen­raken­nus tulee kalli­im­mak­si kuin yhteiskun­ta­rauhan säi­lyt­tämi­nen rahan avulla.

  44. “Alike­hit­tyneisyy­den vuok­si työn tuot­tavu­us on heikkoa. Paikoin elämän­meno on lähempänä kehi­tys­mai­ta kuin vau­raan Euroopan tehotalouksia.”

    Mitähän jos joku Halal-Aho tai muu per­su olisi sanonut saman? Näen jo lööpin: “PS kansane­dus­ta­ja haukkui Kreikkaa alike­hit­tyneek­si kehi­tys­maak­si!” TV-uutisi­in voitaisi­in sit­ten haas­tatel­la jotain sat­un­naista pahas­tunut­ta kreikkalaista, joka tuo­htuneena ker­toisi miten Kreik­ka on sen­tään demokra­t­ian ja län­si­maisen sivistyk­sen koti jne.

    Aamu­teeveessä asiantun­ti­jat, jälkivi­isaat ja muut voisi­vat sit­ten märe­htiä, mitä kaikkea hait­taa ääri­oikeis­ton älämölöstä taas täl­lä ker­taa on maallemme ollut.

    😀

  45. Sun Tzu: Kan­nat­taisi­pa lukea mui­ta kun kom­mu­nis­tis­ten talous”oppineiden” ajatuk­sia. Kom­mu­nis­mil­la kun ei ole selvit­ty hengis­sä missään.

    Tietysti “kom­mu­nis­mi” sanan käyt­töä voisi rajoit­ta tapauk­si­in, jot­ka kuvaa­vat kom­mu­nis­tista yhteiskun­ta­jär­jestelmää, eikä vain kaikesta sisäl­löstä puhdis­tet­tuna haukkumasanana…

    Mitä Euroop­paa aut­taisi se että Sak­sa tuhoaisi kilpailukykynsä?

    Etelä-Euroop­paa aut­taisi, jos sen ja Sak­san väli­nen, euron syn­nyt­tämä, vai­h­to­taseen räikeä epä­tas­apaino saataisi­in kor­jat­tua. Kansal­lis­ten val­u­ut­to­jen aikana tilanne pysyi kunnossa.

    Vika on kuitenkin täysin hei­dän omansa, joten mitään sääliä ei kan­na­ta tuntea. 

    Eihän tässä sääliä ole osoitet­tu mitään muu­ta kuin keskieu­roop­palaisia pankke­ja kohtaan.

  46. Pohjois­t­en maid­en pitäisi kiristää bud­jet­te­jaan. Tämä lask­isi inflaa­tiopainei­ta ja EKP löysäisi rahapoli­ti­ikkaa. Jos me elvytämme, käy päin­vas­toin ja etelä kärsii.

    Kreik­ka ei lai­ta talout­taan kun­toon ennen kuin van­nomme, että lakkaamme aut­ta­mas­ta sitä. Siihen asti he yrit­tävät rahas­taa ja pohjoisenkin poli­itikot kanavoivat rahaa korruptoijapankeilleen.

  47. Sun Tzu: Hoh hoi­jaa. Palkko­jen nos­t­a­mi­nen Sak­sas­sa siirtää tehtaat sieltä Kiinaan (kuten Suomes­sa on jo tapah­tunut). Sak­sas­ta tulee tämän jäl­keen saman­lainen roskaval­tio kun Kreikas­ta. Oli­pa hyvä idea.

    Sun Tzu, jään kaipaa­maan perustei­ta mielip­i­teesi tueksi. 

    Krug­manin käsi­tyk­sen mukaan läh­es ain­oa keino pelas­taa euroalue syvältä ja pitkältä taan­tu­mal­ta on kiihdyt­tää inflaa­tio­ta ja kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää löy­sem­mäl­lä rahapoli­ti­ikalla (esim. EKP:n ohjausko­ron laskul­la) ja samal­la varmis­taa, että palkat nou­se­vat Sak­sas­sa Etelä-Euroop­paa nopeam­min. (Kos­ka euromääräis­ten nimel­lispalkko­jen lasku ei käytän­nössä onnis­tu, niin inflaa­tio aut­taisi tasoit­ta­maan erot siten, että kaikkien palkat nou­se­vat, mut­ta tois­t­en enem­män kuin toisten.)

    Olen huo­maav­inani, että myös mon­et tämän blo­gin kom­men­taat­torit pitävät Krug­manin strate­giaa hyvänä ja toimi­vana, Osmo mukaan lukien. Myös Erk­ki Tuomio­ja on nos­tanut Krug­manin puheen­vuoro­ja esi­in. Minus­ta tun­tuu, että oikeistop­uolueil­la onkin eniten vaikeuk­sia ymmärtää kansan­talouden toim­intaa, kun virheel­lis­es­ti kuvitel­laan, että voidaan toimia samal­la taval­la kuin yksit­täisen liikeyri­tyk­sen kohdalla.

    Tämä nykyi­nen poli­ti­ik­ka euroalueel­la on yhtä hul­lua ja tuhoisaa kuin Suomen “vah­van markan poli­ti­ik­ka” oli 1990-luvun laman kyn­nyk­sel­lä. Mut­ta sil­loin­han Kokoomus olikin edel­lisen ker­ran päämin­is­teripuolue Suomes­sa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa jäl­ki tulee nyt ole­maan vielä tuhoisampaa.

  48. Ris­to: Etelä-Euroop­paa aut­taisi, jos sen ja Sak­san väli­nen, euron syn­nyt­tämä, vai­h­to­taseen räikeä epä­tas­apaino saataisi­in kor­jat­tua. Kansal­lis­ten val­u­ut­to­jen aikana tilanne pysyi kunnossa. 

    Tietenkin. Itkun ja ilmaisen rahan ker­jäämisen sijaan Zor­bak­sen pitäisi keskit­tyä siihen että alkaa pistämään pystyyn kil­pailukyky­istä vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta. Sil­lä se vai­h­to­tase korjaantuu.

    Kuin­ka asi­at oli­vat ennen, siihen ei aikaa kan­na­ta tuh­la­ta. Men­nyt­tä et voi muuttaa.

  49. Juuri näin.

    Tilanne on ihan sama kuin alko­holis­til­la. Kysessä on sairaal­loinen riip­pu­vu­us rahasta.
    Ovat valmi­ita tekemään mitä vain ryypyn saadak­seen kun juomi­nen on alka­nut. Aina löy­tyy joku Kreikkalainen anta­maan surkukom­mentin ulko­maiselle toimittajalle.
    Ehdo­ton rait­tius on ain­oa vaihtoehto.

    Joka ker­ran kun annetaan perik­si lisätään Kreikkalais­ten ongelmia.
    Kun eivät itse pääse eroon, pitää muiden vieroittaa.

    EKP:
    Pohjois­t­en maid­en pitäisi kiristää bud­jet­te­jaan. Tämä lask­isi inflaa­tiopainei­ta ja EKP löysäisi rahapoli­ti­ikkaa. Jos me elvytämme, käy päin­vas­toin ja etelä kärsii.

    Kreik­ka ei lai­ta talout­taan kun­toon ennen kuin van­nomme, että lakkaamme aut­ta­mas­ta sitä. Siihen asti he yrit­tävät rahas­taa ja pohjoisenkin poli­itikot kanavoivat rahaa korruptoijapankeilleen.

  50. Teknis­es­ti kri­isi olisi var­masti ratkaistavis­sa, kuten talousasiantun­ti­jat ovat pitkään toitot­ta­neet. Talousasiantun­ti­jat kuitenkin har­voin tun­nus­ta­vat, että ongelmien ratkaisut edel­lyt­tävät teknisen ratkaisun lisäk­si sosi­aalisen ratkaisun, jon­ka pitäisi motivoi­da ja rahoit­taa tekni­nen ratkaisu, ylläpitää ja valvoa oikeu­den­mukaisu­ut­ta, tas­a­puolisu­ut­ta ja lail­lisu­ut­ta jne. Poli­it­tis­es­ti sosi­aaliset ratkaisut ovat vaikei­ta, kun jo lähtöko­htais­es­ti ollaan eri mieltä, kos­ka tilanne kos­kee eri osa­puo­lia eri tavoin.

    Vah­vaa, imperi­u­mien kanssa kil­pail­e­vaa mah­tia ei luo­da sopimusteitse. Muu­ta­ma vuosi meni kivasti, mut­ta kun vieno tuuli alkoi nous­ta, paper­it lente­liv­ät ja sopimuk­sia alet­ti­in neu­votel­la uusik­si. Ei ole tapaa vään­tää rikko­vaa osa­puol­ta mat­toon sopimusten nimis­sä. Vakaus­sopimus, any­one? Kär­päs-Bar­ro­son tar­joa­ma “tjodel­li­nen yhden­tymi­nen” vaikut­taa komis­sion tähä­nas­tisen näytön poh­jal­ta vähin­täänkin uskaliaalta. 

    Jatku­vien kom­pro­missien myötä ongelmien sosi­aaliset ratkaisut muut­tuvat yhä mon­imutkaisem­mik­si. Union­in uskot­tavu­us rapau­tuu. Miten EMU tai EU kestää ne “todel­liset” kri­isit, joi­ta meil­lä lie­nee edessä, jos geolo­ge­ja, biolo­ge­ja tai kansan­talousti­eteil­i­jöitä on uskomi­nen? Katainen diskont­taa mei­dän muiden tavoin ongelmia ajan ja etäisyy­den suh­teen. Rio ohoi!

    Yhteishen­gen poh­jak­si Euroop­pa on liian abstrak­ti. Lail­lisu­us- ja oikeusper­in­tei­den hienouk­si­in tai yht­enäisi­in mak­su­jär­jestelmi­in on vaikea iden­ti­fioitua pollyan­no­jen ja euroide­al­istien pienen piirin ulkop­uolel­la. Kieli, perinne ja kult­tuuri — tai ylipäätään kaik­ki mil­lä on taval­liselle ihmiselle merk­i­tys­tä — ovat edelleen kansal­lisia. On vaikea vedo­ta mihinkään yleiseu­roop­palaisu­u­teen rahoituk­sen tasaamisek­si — etenkin kun juuri kansal­liset erot talousasiois­sa syn­nyt­tävät epäluottamusta. 

    Huomisen talouskasvu on vakuute­na tämän päivän veloille. Ennustei­den mukaan talouskasvu siir­tyy Aasi­aan — ainakin sik­si aikaa kun resursse­ja sen ylläpitämisek­si vielä riit­tää. Meil­lä muil­la alka­vat val­ti­o­laivo­jen pur­jeet lep­at­taa. Toki paikoin siemail­laan Chi­antia per­golan var­jos­sa ja huokail­laan talvi­so­dan henkeä, mut­ta yhä use­am­malle on tar­jol­la lim­its of growth ja sen ban­quet of consequences.

    Olisi mie­lenki­in­toista lukea osaavaa tek­stiä län­si­maid­en velka­an­tu­misen ja talouskasvun suh­teesta viimeiseltä 20 vuodelta. Silmämääräis­es­ti näyt­ti siltä, että koti­taloudet velka­an­tu­i­v­at vuosit­tain noin talouskasvun ver­ran Suomes­sa 2000-luvul­la. Jos näin on, miten talous kas­vaa velka­an­tu­misen hidastuessa?

  51. Sun Tzu: Hoh hoi­jaa. Palkko­jen nos­t­a­mi­nen Sak­sas­sa siirtää tehtaat sieltä Kiinaan (kuten Suomes­sa on jo tapah­tunut). Sak­sas­ta tulee tämän jäl­keen saman­lainen roskaval­tio kun Kreikas­ta. Oli­pa hyvä idea.

    Pitääkö täl­lä keskustelu­foo­ru­mil­la ihan oikeesti vään­tää rauta­lan­gas­ta mikä on kel­lu­va valuutta?

  52. Sun Tzu: Tietenkin. Itkun ja ilmaisen rahan ker­jäämisen sijaan Zor­bak­sen pitäisi keskit­tyä siihen että alkaa pistämään pystyyn kil­pailukyky­istä vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta. Sil­lä se vai­h­to­tase korjaantuu.

    Kil­pailukyky tarkoit­taa lähin­nä palkko­jen aset­tumista vas­taa­maan tuot­tavu­ut­ta. Nimel­lispalkko­jen alen­tu­mista ei nopeal­la tahs­dil­la ole tapah­tunut kai mis­sään (ja aiheut­ta­mal­la velko­jen reaaliar­von kasvun se syven­täisi nyky­istä lamaa entis­es­tään), ja EKP halu­aa estää sen tapah­tu­misen inflaa­tion avul­la niin kuin Sak­sa omaa kil­pailukykyään men­neenä vuosikymme­nenä paransi.

    Kreik­ka ulos eurosta — tai mielum­min hau­dataan koko helvetinkone.

    Kuin­ka asi­at oli­vat ennen, siihen ei aikaa kan­na­ta tuh­la­ta. Men­nyt­tä et voi muuttaa. 

    Parem­pi toki olisi, ettei euroa olisi koskaan kek­sit­ty, niin että sitä ei tarvit­sisi purkaa.

  53. Työni takia olen joutunut seu­raa­maan tätä talouske­hi­tys­tä ja keskustelua Suomes­sa ja muual­lakin jo mon­en vuo­den ajan.

    Koko maail­mat­alouden rakenne ja kil­pailu­ti­lanne ovat peru­ut­ta­mat­tomasti muut­tuneet sit­ten kylmän sodan aikojen.

    Tässä tilanteessa Euroop­pa ei ole kyen­nyt uud­is­tu­maan ja pysymään kehi­tyk­sen ryt­mis­sä mukana, vaan on tar­rautunut kouris­tuk­seno­mais­es­ti vanhaan.

    Tämän seu­rauk­se­na Euroop­pa on kokona­sisuute­na rom­ah­tanut kil­pailukyvyt­tömyy­den aiheut­ta­maan, 7000 mil­jardin euron kokoiseen velkakuoppaan.

    Tästä kuopas­ta nousemiseen menee kym­meniä vuosia, sil­lä täl­laista kuop­paa ei saa­da mitenkään lisäve­lan otol­la täytettyä.

    Vai­h­toe­hdok­si jää siten vain rehelli­nen, tuot­ta­va työ.

    Muu­ta­mat maat, kuten Sak­sa ovat palka­nalen­nuk­sil­la, rajuil­la raken­nemuu­tok­sil­la ja kovil­la panos­tuk­sil­la uuteen tekni­ikkaan voineet pysytel­lä kil­pailuykyisenä, kun vielä ottaa huomioon maan suh­teel­lis­es­ti ottaen n. 15% Suomea pienem­män julkisen sektorin. 

    Nokian yms. kan­sain­välistä tasoa ole­vien yhtiöi­den, sekä Venäjänkau­pan ansios­ta Suo­mi on “sen­saa­tiomais­es­ti” selvin­nyt näi­hin päivi­in asti kohta­laisen hyvin.

    Viimeis­ten 10 vuo­den aikana Suo­mi on kuitenkin surullisel­la taval­la alka­nut menet­tää kil­pailukykyän­sä ja tuot­tam­a­ton julki­nen sek­tori on paisunut nelink­er­taisek­si sit­ten 60-luvun.

    Mitä nyt siten Suomen pitäisi tehdä, jot­tei joudu­ta suden suuhun?

    Oli­si­vatko uudet val­tion yhtiöt se oikea lin­ja? Entä panos­tus suury­htiöi­himme val­tioa­pu­jen, yms. kautta?

    Entä val­tion panos­tuk­set infrastuktuuri‑, yms. hankkeisiin?

    Miten oli­si­vat uudet Tal­vi­vaarat, jot­ka rahoitet­taisi­in ulko­maisel­la riskirahalla?

    Tosi­asi­as­sa meil­lä ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa, kuin panos­taa omaan PK-sektoiriimme.

    Se työl­listää, kehit­tää uut­ta tekni­ikkaa, sekä luo kipeästi tarvit­tavaa talouskasvua ja vientiä.

    Riskit kan­taa yritäjä itse, parhaas­sa tapauk­ses­sa laskut­taa ulko­maisia asi­akkai­ta, ja toimii tehokkaim­min ilman poli­itikko­jen asioi­hin­pu­ut­tumista ja hirmuverotusta.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka työl­listää oma­l­la riskil­lään, laskut­taa ulko­maisia asi­akkai­ta, ja toimii ilman tukiaisia

  54. Nukku­Mat­ti: kohdal­la.
    Tämä nykyi­nen poli­ti­ik­ka euroalueel­la on yhtä hul­lua ja tuhoisaa kuin Suomen “vah­van markan poli­ti­ik­ka” oli 1990-luvun laman kynnyksellä.Mutta sil­loin­han Kokoomus olikin edel­lisen ker­ran päämin­is­teripuolue Suomessa

    Eiköhän “vah­va mark­ka” ollut hie­man van­hempi keksin­tö kuin 90-luvun ja vaikka­pa Mauno Koivis­to koko muun vasem­mis­ton mukana oli sen takuumies.

  55. Ris­to: Tietysti “kom­mu­nis­mi” sanan käyt­töä voisi rajoit­ta tapauk­si­in, jot­ka kuvaa­vat kom­mu­nis­tista yhteiskun­ta­jär­jestelmää, eikä vain kaikesta sisäl­löstä puhdis­tet­tuna haukkumasanana…

    Olisi­han siinä puolen­sa, mut­ta nykyisel­lään se toimii lois­tavasti hörhönpaljastimena.

  56. hap­po­sai: Omas­sa henkilöko­htaises­sa taloudessa useim­mille on selvää ettei voi kulut­taa enem­män kuin ansait­see. Sit kuitenkin on iso joukko vasem­mis­to­laisia joiden mielestä val­ti­olle se on ihan ok?

    Ensin­näkin, hyvin suuri osa ihmisiä on velkainen suuren osan elämästään, mikä tarkoit­taa sitä, että ovat kulut­ta­neet ennen kuin ovat han­kki­neet raho­ja työllään. 

    Oleelli­nen ero yksi­ty­istalouden ja val­tion­talouden välil­lä tulee kuitenkin siinä, että yksi­tyi­nen työu­ra on ajal­lis­es­ti rajalli­nen, kun taas val­tio on “ikuinen”. Jos sin­un ei oletet­taisi koskaan jäävän eläk­keelle, niin pank­ki olisi kyl­lä sin­ulle valmis anta­maan aina suurem­man ja suurem­man asun­to­lainan uut­ta asun­toa varten. 

    Toinen merkit­tävä ero val­tion kohdal­la on se, että sen tulot ovat kiin­ni talouden yleis­es­tä kasvus­ta. Jos se suurem­mal­la tuh­lauk­sel­la pystyy saa­maan talouden kas­va­maan, niin se voi päästä jopa parem­paan ase­maan kuin jos olisi pitänyt talouden nyörit tiukalla. 1930-luvun lamas­ta USA:n veti kuiv­ille alka­nut maail­man­so­ta, joka johti val­tavaan val­tion kulu­tuk­sen ja sitä myötä velka­an­tu­misen kasvu­un. Eikä kulu­tus ollut edes mitään maan sisäistä tuot­tavu­ut­ta paran­tavaa infran rak­en­tamista, vaan lentokonei­ta, laivo­ja ja tankkeja.

  57. > Sik­si Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkkatasoa,
    > jol­loin se hei­jas­tu­isi euron kurssin
    > alenemisena. 

    Aika teo­reet­tisel­la tasol­la men­nään, Osmo. Kuten var­maan jokainen vien­ti­te­ol­lisu­u­den palveluk­ses­sa joskus viimeis­ten kymme­nen vuo­den aikana työsken­nel­lyt tietää ei tässä ole kysymys siitä, kuka Euroopas­sa tien­aa mitäkin. Kiinalainen ja intialainen tek­i­jä kun tien­aa jokat­a­pauk­ses­sa 50–90% vähem­män. Eli jos saku nos­taa palkko­jaan, ei tästä syn­tyvä “hyö­ty” valu Kreikkaan, vaan Kiinaan: Bemari vie sen viimeisenkin Euroopas­sa sijait­se­van X5-tehtaansa Chongqingi­in tai Cheng­du­un. Tämä tietysti tapah­tuu sil­lä ole­tuk­sel­la, että nykyi­nen (yli)vapaa globaali markki­na­t­alous­malli jatkaa elämään­sä seu­raa­vat vuosikymmenet (mitä en pidä kovin todennäköisenä).

    Eli sum­ma sum­marum: lopete­taan nämä krug­man­maiset höpinät Sak­san palkko­jen nos­tamis­es­ta ja yritetään sen sijaan pitää Euroopan kil­pailukyvys­tä huol­ta. Tämä tehdään pitämäl­lä tuotan­toku­lut mah­dol­lisem­man alhaal­la ja inno­vaa­tio­ta­somme mah­dol­lisim­man ylhääl­lä. Jos Etelä-Euroop­pa ei näi­hin ed mainit­tui­hin toimi­in pysty, perus­takoot oman eteläneuronsa.

  58. Spoi­leri kirjoitti:

    > Olisi mie­lenki­in­toista lukea osaavaa tekstiä
    > län­si­maid­en velka­an­tu­misen ja talouskasvun
    > suh­teesta viimeiseltä 20 vuodelta.

    Jos tarkastel­laan tätä viimeis­in­tä “taloussyk­liä” (teknoku­plan puhkeamis­es­ta tähän ns. finanssikri­isi­in eli n. 2001–2008) on silmi­in­pistävää, että län­si­mais­sa (US, Euroop­pa) ei talous ole kas­vanut juurikaan, jos kasvus­ta siiv­otaan pois kas­va­neen velka­an­tu­misen aiheut­tanut “kasvu”. Tämän voi havai­ta ehkä konkreet­tisim­min Yhdys­val­to­jen talouskasvu­datas­ta, kun siitä siiv­otaan pois huip­pu­vu­osi­na (2004–2006) tapah­tunut ns. “mort­gage withdrawals:sta” aiheutunut ylimääräi­nen kulu­tus. Yksi kuva ker­too enem­män kuin tuhat sanaa: 

    http://financialreckoningday.blogspot.co.uk/2009/04/gdp-growth-with-and-without-mortgage.html

    Kasvu Jenkeis­sä oli siis noin 1%:n luokkaa (!!??) viime syk­lin parhainakin kasvu­vu­osi­na, kun pääosin kulu­tuk­seen suun­tau­tunut raha, minkä asun­tovelkaiset haki­vat pankeista asun­to­jen­sa hin­to­jen nousua vas­taan, siiv­otaan datas­ta pois. What growth???

  59. Saarel­ma: hap­po­sai: Omas­sa henkilöko­htaises­sa taloudessa useim­mille on selvää ettei voi kulut­taa enem­män kuin ansaitsee…
    Ensin­näkin, hyvin suuri osa ihmisiä on velkainen suuren osan…

    Lisäk­si logi­ik­ka on eri­lainen tässä[*]: jos yksi­ty­istaloudessa raha käy tiukille, käy jär­keen säästää ja etsiä lisätöitä. Yksi­ty­istalous on niin pieni että se ei heilau­ta ympäröivää maail­maa — ruo­ka ei lopu kaupoista ja työti­laisuuk­sia riittää.

    Jos koko kansan­talous säästää, lop­puu sekä ruo­ka kaupoista että työtilaisuudet.

    Krug­man repi joku vuosi sit­ten hiuk­sia päästään kolum­nis­saan kun kuuli että Oba­ma on värväämässä men­estyneitä liikemiehiä talous­neu­vo­nan­ta­jik­seen. Juju oli siinä että yksi­tyisessä bis­nek­sessä (jos­sa voitot usein vieläpä revitään otta­mal­la markki­nao­su­ut­ta kil­pail­i­joil­ta) hyvin toimi­va logi­ik­ka voi olla katas­trofi kansan­talouteen sovellettuna. 

    Joskus arve­lut­taa että jopa Kreikan kri­isin sitkeys johtuu siitä että Merkel yrit­tää jääräpäis­es­ti soveltaa samaa logi­ikkaa mihin hän on tot­tunut käy­dessään osta­mas­sa leipää Lidlistä ja mak­saes­saan asuntolainaansa.

    ———————————–
    [*] Mut­ta joo, ylläol­e­vakin on yksinker­tais­tus, jos­ta mm. puut­tuu Rantasen viit­taa­ma Kiina-Sak­sa ‑dynami­ik­ka. Hap­po­sain tek­sti vain oli vielä suo­ravi­ivaisem­pi yksinkertaistus.

  60. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Tässä tilanteessa Euroop­pa ei ole kyen­nyt uud­is­tu­maan ja pysymään kehi­tyk­sen ryt­mis­sä mukana, vaan on tar­rautunut kouris­tuk­seno­mais­es­ti vanhaan.

    Tämän seu­rauk­se­na Euroop­pa on kokona­sisuute­na rom­ah­tanut kil­pailukyvyt­tömyy­den aiheut­ta­maan, 7000 mil­jardin euron kokoiseen velkakuoppaan.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka työl­listää oma­l­la riskil­lään, laskut­taa ulko­maisia asi­akkai­ta, ja toimii ilman tukiaisia

    Näin se on — mut­ta eihän Euroop­pa “kokon­aisuute­na” ole mikään mono­li­it­ti eivätkä yri­tys­toim­intaa pyöritä hal­li­tuk­set, vaan yritykset.
    Tilanne on oikeasti se, että euroop­palaiset yri­tyk­set eivät ole pystyneet uusi­u­tu­maan — karmeim­pana esimerkkinä Nokia, muitakin löy­tyy. Toki löy­tyy myös men­estyviä yrityksiä.
    Mut­ta talouskasvun lykkäämi­nen hal­li­tusten harteille on narul­la työntämistä.

  61. Olen siis aivan mielet­tömän huolis­sani mei­dän hyv­in­voin­nista ja kiinalais­ten kanssa. Sik­si mei­dän on alen­net­ta­va palkko­ja. Emme pysty kil­paile­maan kiinalais­ten kanssa alhaisil­la palkoil­la, joten mei­dän on alen­net­ta­va palkko­ja. Rahoi­tussek­torin sulami­nen on estet­tävä samoin kuin val­tioiden velka­an­tu­mi­nen, niin­pä inflaa­tio on mei­dän suurin uhka. Sik­si mei­dän on alen­net­ta­va palkko­ja. Val­tion velka­kir­jo­jen alhaisen arvon takia kan­natan korkei­ta korko­ja, varsinkin kun val­tioiden velan­hoitokyky on ongel­ma. Sik­si mei­dän on alen­net­ta­va palkko­ja. Olen myös huolis­sani velko­jen siir­tymis­es­tä tuleville sukupolville, saamis­ten siir­tymi­nen lie­nee vielä suurem­pi ongel­ma. Sik­si palkan alen­nus. Osaami­nen on se mil­lä pär­jätään, sik­si halu­an leika­ta koulu­tus­ta ja lisätä nuoriso­työt­tömyyt­tä sekä alen­taa palkko­ja. Sak­san pankit eivät osan­neet sijoit­taa, joten rahoi­tussek­torin sään­te­lyä on väl­jen­net­tävä ja palkko­ja alen­net­ta­va. Hel­vetin kommunistit.

  62. Tääl­lä ei selvästi ole ketään prag­maat­tisia kyynikko­ja. Mikä on Sak­san moti­vaa­tio hila­ta etelä-euroop­paa mukana nyt kun ne on jo imet­ty kuivi­in? Eihän sak­san pankit niistä enää saa hyö­tyä. Joku tulee vielä huo­maa­maan tämän sak­sas­sa. No, onhan siel­lä sak­sas­sa vielä paljon saatavia etelä-euroopas­ta, saatavia joi­ta nyt pohjois-euroop­pakin sak­saan makselee…

    Jos ei muu­ta niin täy­tyy sanoa, etta sake­man­nit ovat osan­neet jär­jestää asiansa.

  63. hap­po­sai:
    Omas­sa henkilöko­htaises­sa taloudessa useim­mille on selvää ettei voi kulut­taa enem­män kuin ansait­see. Sit kuitenkin on iso joukko vasem­mis­to­laisia joiden mielestä val­ti­olle se on ihan ok? 

    Isolle joukolle ns. oikeis­to­laisia taitaa jäädä huo­maa­mat­ta, että kun mit­takaavaa kas­vate­taan kään­teinen väite pitää myös paikkansa eksak­ti­na matemaattisena/kirjanpidollisena fak­tana: Maail­man­talous ei voi myöskään ansai­ta enem­pää kuin se kuluttaa.

  64. Janne Ranta­nen:
    Kuten var­maan jokainen vien­ti­te­ol­lisu­u­den palveluk­ses­sa joskus viimeis­ten kymme­nen vuo­den aikana työsken­nel­lyt tietää ei tässä ole kysymys siitä, kuka Euroopas­sa tien­aa mitäkin. Kiinalainen ja intialainen tek­i­jä kun tien­aa jokat­a­pauk­ses­sa 50–90% vähem­män. Eli jos saku nos­taa palkko­jaan, ei tästä syn­tyvä “hyö­ty” valu Kreikkaan, vaan Kiinaan

    Riip­pumat­ta siitä, mitä “jokainen vien­ti­te­ol­lisu­u­den palveluk­ses­sa työsken­nel­lyt tietää” Sak­sal­la on kuitenkin euroaikana, ja euron vaiku­tuk­ses­ta, ollut mas­si­ivi­nen vai­h­to­taseen yli­jäämä suh­teessa Etelä-Euroopan mai­hin (sivu 19).

    (Krug­manil­la on ollut myös aika kovia kom­ment­te­ja oman hallinton­sa halut­to­muud­es­ta tehdä mitään Kiinan val­u­ut­takurssipoli­ti­ikalle, joka keinotekois­es­ti tukee sikäläistä vientiteollisuutta)

  65. Ris­to:

    > Sak­sal­la on kuitenkin euroaikana, ja euron
    > vaiku­tuk­ses­ta, ollut mas­si­ivi­nen vaihtotaseen
    > yli­jäämä suh­teessa Etelä-Euroopan maihin…

    …pitkälti, kos­ka Sak­san reaali­palkat LASKIVAT 4% 2000–2010. Ja samaan aikaan meil­lä ja etelässä men­ti­in toiseen suuntaan.

  66. Ris­to:

    > Krug­manil­la on ollut myös aika kovia
    > kom­ment­te­ja oman hallinton­sa haluttomuudesta
    > tehdä mitään Kiinan val­u­ut­takurssipoli­ti­ikalle, > joka keinotekois­es­ti tukee sikäläistä
    > vientiteollisuutta

    Ei men­nä sen syvem­mälle Kiinaan, kos­ka se ei nyt tähän käy­tyyn keskustelu­un suo­ranais­es­ti liity, mut­ta ota kuitenkin Ris­to pieni real­i­ty check tähän väli­in: Jos kiinalaisen tehdastyöläisen palk­ka on EUR200/kk ja sak­salaisen sen EUR2000/kk, niin onko Kiinan 20–30% val­u­ut­takurssi­ma­nip­u­laa­ti­ol­la sen suurem­paa merk­i­tys­tä Euroopan ja Kiinan vien­ti­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyvyn suh­teen? (jees, sil­lä ON merk­i­tys esim Thaimaan ja Kiinan kil­pailukyvyn suh­teen, mut­ta se on sit­ten taas aivan toinen keskustelu :=)

  67. Nukku­Mat­ti kirjoitti:
    “Krug­manin käsi­tyk­sen mukaan läh­es ain­oa keino pelas­taa euroalue syvältä ja pitkältä taan­tu­mal­ta on kiihdyt­tää inflaa­tio­ta ja kas­vat­taa kokon­aiskysyn­tää löy­sem­mäl­lä rahapolitiikalla”

    Yleinen (en sano että vält­tämät­tä oikea) käsi­tys kai kuitenkin on, että velka­kri­isin syynä on ylivelka­an­tu­mi­nen, eli liian löysä talouden­hoito. On hyvin epäin­tu­iti­ivi­nen aja­tus, että löysä rahapoli­ti­ik­ka voisi ratkaista ylivelka­an­tu­misen. Tei­dän “sil­lä se läh­tee mil­lä on tul­lutkin” kan­nal­la ole­vien täy­tyy perustel­la asianne paljon nyky­istä ymmär­ret­täväm­min, ennen kuin voi olet­taa että ihmiset alka­isi­vat nähdä mah­dol­lista viisauttanne.

  68. tpyy­lu­o­ma kirjoitti:
    “Pitääkö täl­lä keskustelu­foo­ru­mil­la ihan oikeesti vään­tää rauta­lan­gas­ta mikä on kel­lu­va valuutta?”

    Arve­len että kyl­lä. Sinähän tuos­sa yrität sanoa, että jos Sak­sas­sa nos­tet­taisi­in palkko­ja, niin tästä seu­raisi että (a) Sak­sas­sa palkat eivät nousisi, ja (b) muual­la Euroopas­sa palkat lask­i­si­vat. (Siis dollarimääräisesti)

    Jos tuom­moi­sen viestin halu­aa saa­da läpi yhtään nyky­istä suurem­malle määrälle ihmisiä, se pitää kyl­lä perustel­la nyky­istä hitaam­min, ymmär­ret­täväm­min ja kuuli­jaystäväl­lisem­min (vähem­män ylimielisesti).

    Omakin intu­itioni pistää kovasti vas­taan sekä sin­un että NukkuMatin/Krugmanin väit­teille. Ain­oas­taan luon­non­ti­eteelli­nen koulu­tuk­seni jak­saa pikkuisen top­puutel­la, että kyl­lä se intu­itiokin saat­taa joskus olla väärässä. 

    Pelkkien sanal­lis­ten seli­tys­ten sijaan pitäisi olla joku lasken­nalli­nen malli, kasa yhtälöitä, joiden kanssa voisi vähän leikkiä, jol­la voisi yrit­tää selvit­tää, mis­sä kohtaa intu­itio menee vikaan (jos menee).

  69. Minä kir­joitin tpyyluomalle:
    “Sinähän tuos­sa yrität sanoa, että jos Sak­sas­sa nos­tet­taisi­in palkko­ja, niin tästä seu­raisi että (a) Sak­sas­sa palkat eivät nousisi”

    Tai no, tuskin sinäkään yri­tit väit­tää, että jos Sak­sas­sa nos­tet­taisi­in palkko­ja, Sak­sas­sa eivät palkat nousisi ollenkaan. Mut­ta yri­tit kai väit­tää että ne eivät nousisi olennaisesti?

  70. nos:
    Olen siis aivan mielet­tömän huolis­sani mei­dän hyv­in­voin­nista ja kiinalais­ten kanssa. Sik­si mei­dän on alen­net­ta­va palkkoja. 

    Käytän­nössä kaikkien muiden kuin sak­salais­ten olisi viisas­ta alen­taa palkko­ja ja samal­la vielä nos­taa tuot­tavu­ut­ta. Tarkoit­ta yleen­sä niitä perkeleel­lisiä uus­lipi­raale­ja uud­is­tuk­sia (yksi­ty­istämisiä, työ­markki­noiden vapaut­tamista, ay-liik­keen val­lan kar­simista), mut­ta myös investoin­te­ja järke­vi­in kohteisi­in (koulu­tus, infra). 

    Ongel­mat tule­vat siitä, kun oli­ivi­maat eivät oikein kykene tekemään mitään noista.

    1. Palkko­jen alen­tamisen, siis deflaa­tion tie on talouden kannal­ta myrkkyä, kos­ka kaikkien velko­jen reaaliare­vo nousee ja maa ajau­tuu kysyn­täla­maan. Olisi erit­täin tuhoisaa käyn­nistää euro­maid­en kil­pailu sisäisil­lä dvalvaatioilla.

  71. Janne Ranta­nen: Jos tarkastel­laan tätä viimeis­in­tä “taloussyk­liä” (teknoku­plan puhkeamis­es­ta tähän ns. finanssikri­isi­in eli n. 2001–2008) on silmi­in­pistävää, että län­si­mais­sa (US, Euroop­pa) ei talous ole kas­vanut juurikaan, jos kasvus­ta siiv­otaan pois kas­va­neen velka­an­tu­misen aiheut­tanut “kasvu”. Tämän voi havai­ta ehkä konkreet­tisim­min Yhdys­val­to­jen talouskasvu­datas­ta, kun siitä siiv­otaan pois huip­pu­vu­osi­na (2004–2006) tapah­tunut ns. “mort­gage withdrawals:sta” aiheutunut ylimääräi­nen kulutus. 

    Suun­nilleen sama viesti on Krug­man äsket­täisessä postauksessa:

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/15/wealth-destruction/

    Siinä on käp­pyrä net­to­var­al­lisu­ud­es­ta USA:ssa. Asun­toku­plan puhkeamisen jäl­keen on pudot­tu käytän­nössä samalle tasolle, jos­sa olti­in teknoku­plan puhkeamisen jäl­keen 2002. Koko Bushin kau­den “talouskasvu” oli siis todel­lisu­udessa pelkästään asun­toku­plan paisum­ista. Vas­taa­va ei pätenyt teknoku­plaan, vaan 2002 olti­in selvästi ylem­mäl­lä tasol­la kuin edel­lisen laman (1992) jäljiltä.

  72. Janne Ranta­nen:
    Jos kiinalaisen tehdastyöläisen palk­ka on EUR200/kk ja sak­salaisen sen EUR2000/kk, niin onko Kiinan 20–30% val­u­ut­takurssi­ma­nip­u­laa­ti­ol­la sen suurem­paa merk­i­tys­tä Euroopan ja Kiinan vien­ti­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyvyn suhteen? 

    Kiinalainen tuot­tavu­uskin on kuitenkin vielä paljon län­si­mai­ta huonom­mal­la tasol­la. Kum­ma jut­tu, kun sinus­ta 20–30% pros­ent­tia on merk­i­tyk­setön­tä kun puhutaan Ren­min­bin arvos­ta, mut­ta ilmeis­es­ti vähempikin nousu olisi tuhoisaa, kun kysessä olisi sak­salais­ten työläis­ten palkat.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Palkko­jen alen­tamisen, siis deflaa­tion tie on talouden kannal­ta myrkkyä, kos­ka kaikkien velko­jen reaaliare­vo nousee ja maa ajau­tuu kysyn­täla­maan. Olisi erit­täin tuhoisaa käyn­nistää euro­maid­en kil­pailu sisäisil­lä dvalvaatioilla. 

    Kiinalainen tekee kak­si ker­taa enem­män työ­tun­te­ja kymme­ne­sos­apal­ka­lla län­si­maiseen ver­rat­tuna. Et tarvitse mitään talousti­eteen opin­to­ja ymmärtääk­sesi että näin se ei voi olla.

    Ero siis tasoit­tuu. Sisäi­nen deval­vaa­tio tapah­tuu joko hal­li­tusti niin että län­si­maid­en hallinnot ohjaa­vat asi­aa, tai sit­ten men­nään katas­trofin kaut­ta. Katas­trofis­sa vaan syn­tyy enem­män ruumiita.

  74. Ris­to kirjoitti:

    > Kum­ma jut­tu, kun sinus­ta 20–30% pros­ent­tia on
    > merk­i­tyk­setön­tä kun puhutaan Ren­min­bin arvos­ta, > mut­ta ilmeis­es­ti vähempikin nousu olisi
    > tuhoisaa, kun kysessä olisi saksalaisten
    > työläis­ten palkat.

    Tehdastyö on Län­si-Kiinas­sa (siis pelkää työ, uno­hde­taan halvem­pi ener­gia, alhaisem­mat kiin­teistöku­lut yms tässä) tosi­aan tuon noin 90% Sak­saa tai Suomea halvem­paa. Jos ren­mim­bi revalvoitaisi­in 30%:lla euroa vas­taan nyt, kiinalainen tehdastyöläi­nen edel­liseen esimerkki­i­ni viitat­en tien­aisi eurois­sa EUR260/kk. Jos Sak­san tehdastyöläi­nen edelleen tien­aisi EUR2000/kk, olisi kiinalainen tehdastyö enää 87% sak­salaista halvem­paa. Min­un mielestäni tämä on varsin merk­i­tyk­setön muu­tos maid­en tehdastyön kil­pailukyvyssä. Oletko Ris­to eri mieltä?

    1. On var­maankin niin, että huono­laa­tu­is­ten mas­sat­uot­tei­den valmis­t­a­mi­nen Kiinaan markki­noitavak­si ei muu­tu pienel­la devalvoin­nil­la kan­nat­tavak­si. Jos puhutaan räätälöidy­istä, korkealaa­tu­ista tuot­teista, jot­ka valmis­te­taan Euroopan markki­noille, voi käy­dä niin, että aika vähästä on kiin­ni suo­ma­laisen tuotan­non kannattavuus.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    On var­maankin niin, että huono­laa­tu­is­ten mas­sat­uot­tei­den valmis­t­a­mi­nen Kiinaan markki­noitavak­si ei muu­tu pienel­la devalvoin­nil­la kan­nat­tavak­si. Jos puhutaan räätälöidy­istä, korkealaa­tu­ista tuot­teista, jot­ka valmis­te­taan Euroopan markki­noille, voi käy­dä niin, että aika vähästä on kiin­ni suo­ma­laisen tuotan­non kannattavuus. 

    Heit­tona sanois­in että 95% tämänkin pal­stan luk­i­joista omis­taa Kiinas­sa (tai muual­la hal­pa-Aasi­as­sa) kasat­un tietokoneen, kän­nykän, taulutelkkarin, jne.

    Kum­masti on laatu kelvannut!

  76. Janne Ranta­nen:
    Jos Sak­san tehdastyöläi­nen edelleen tien­aisi EUR2000/kk, olisi kiinalainen tehdastyö enää 87% sak­salaista halvem­paa. Min­un mielestäni tämä on varsin merk­i­tyk­setön muu­tos maid­en tehdastyön kil­pailukyvyssä. Oletko Ris­to eri mieltä? 

    Niin, ilmeis­es­tikin muutkin asi­at vaikut­ta­vat tehdastyön sijain­tipaikkaan kuin palkat, kun ker­ran kaik­ki työ ei ole siltikään Kiinaan muuttanut. 

    Jätit muuten vas­taa­mat­ta kysymyk­seen, mik­si parinkymme­nen pros­entin muu­tos val­u­ut­takurs­seis­sa olisi merk­i­tyk­setön, jos ker­ran saman suu­ru­inen tai pienem­pikin muu­tos palkkakus­tan­nuk­sis­sa tääl­lä olisi niin hirveän merkityksellinen.

    Asi­aan liit­tyen on muuten täl­läistäkin uuti­soitu ja kommentoitu:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/10/08/re-shoring/
    (USA:n, eikä Euroop­paan liityen, mut­ta en ymmär­rä, mik­si samat perus­lainalaisu­udet eivät pätisi)

  77. Ris­to kirjoitti:

    > Jätit muuten vas­taa­mat­ta kysymyk­seen, miksi
    > parinkymme­nen pros­entin muutos
    > val­u­ut­takurs­seis­sa olisi merk­i­tyk­setön, jos
    > ker­ran saman suu­ru­inen tai pienem­pikin muutos
    > palkkakus­tan­nuk­sis­sa tääl­lä olisi niin hirveän > merkityksellinen.

    Ris­to, tun­tuu, että tulk­it­set kir­joituk­siani jostain syys­tä läh­es tarkoituk­seno­mais­es­ti väärin…

    Tot­ta kai Kiinan yuanin revalvoin­ti johtaisi maan kil­pailukyvyn heikken­e­miseen. Mut­ta kuten edel­lä laskin auki, ei sil­lä ole juurikaan merk­i­tyk­seen siihen, teetetäänkö tehdastyö Kiinas­sa vai Sak­sas­sa. Mata­lan lisäar­von tehdastyö toden­näköis­es­ti siir­ty­isi osin Kiinas­ta Viet­nami­in ja esim Bangladeshi­in, jos Kiina revalvoisi tuon 20–30% yli yön.

    Mik­si sit­ten Sak­san 20% palkanko­ro­tus yli yön (minkä toteu­tus on ainakin min­ulle täyt­tä utopi­aa ja teo­reet­tista pohdiskelua) olisi turmiok­si Sak­san kil­pailukyvylle? No, var­maan ymmär­rät, että useim­mat sak­salaiset yri­tyk­set eivät kil­paile hal­patuotan­tomait­ten tehdastyöyri­tys­ten kanssa, vaan esim. Ruotsin, Suomen ja Yhdys­val­to­jen kaltais­ten “korkeam­man lisäar­von” tuot­tei­ta ja palvelu­ja valmis­tavien mait­ten yri­tys­ten kanssa. Jos saku nos­taisi tuon 20% palkko­jaan yli yön, ei sen teol­lisu­us pysty sopeu­tu­maan tähän yli yön, vaan joutuu nos­ta­maan myös tuot­teit­ten­sa hin­to­ja yli yön, jos halu­aa pitää kan­nat­tavu­ud­estaan kiin­ni. Täy­del­lis­es­ti toimi­vas­sa kil­palus­sa tämä hin­to­jen nos­to johtaisi siihen, että muis­sa mais­sa toimi­vat kil­pail­i­jat voit­taisi­vat markki­nao­su­ut­ta sak­salaisil­ta yri­tyk­siltä. Tämä johtaisi tietysti osaltaan siihen, että Sak­san kaup­pataseen yli­jäämä pienenisi. Onko se sit­ten hyvä vai huono asia? Uskoisin, että sak­salais­ten mielestä se on huono asia. 🙂

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    On var­maankin niin, että huono­laa­tu­is­ten mas­sat­uot­tei­den valmis­t­a­mi­nen Kiinaan markki­noitavak­si ei muu­tu pienel­la devalvoin­nil­la kan­nat­tavak­si. Jos puhutaan räätälöidy­istä, korkealaa­tu­ista tuot­teista, jot­ka valmis­te­taan Euroopan markki­noille, voi käy­dä niin, että aika vähästä on kiin­ni suo­ma­laisen tuotan­non kannattavuus.

    Mik­si pitäisi valmis­taa halpis­tuot­tei­ta Kiinaan? Toki kan­nat­tavam­paa on valmis­taa korkealaa­tu­isia ja kalli­ita tuot­tei­ta myös Kiinaan.
    Suo­ma­laisen tuotan­non kan­nat­tavu­us taas on paljolti kiin­ni pääkont­torin päätöksistä.
    Kävin muu­ta­ma vuosi sit­ten Salon kän­nykkäte­htaas­sa, tuotan­tolin­ja on/oli niin automaat­ti­nen, että on ihan sama mis­sä se kän­nyköitä ulos rouskut­taa — ilmeis­es­ti seu­raavak­si Kiinassa.

  79. Sun Tzu: Heit­tona sanois­in että 95% tämänkin pal­stan luk­i­joista omis­taa Kiinas­sa (tai muual­la hal­pa-Aasi­as­sa) kasat­un tietokoneen, kän­nykän, taulutelkkarin, jne.

    Kum­masti on laatu kelvannut!

    Tehdäänkö niitä vielä muuallakin?
    Saat­taisi sem­moinenkin nimit­täin kel­va­ta vähän kalliimmalla!

  80. Janne Ranta­nen:
    Ris­to kirjoitti:Täydellisesti toimi­vas­sa kil­palus­sa tämä hin­to­jen nos­to johtaisi siihen, että muis­sa mais­sa toimi­vat kil­pail­i­jat voit­taisi­vat markki­nao­su­ut­ta sak­salaisil­ta yrityksiltä

    No kato kun se tais olla koko palkanko­ro­tuk­sen idea 🙂

  81. Sun Tzu: Heit­tona sanois­in että 95% tämänkin pal­stan luk­i­joista omis­taa Kiinas­sa (tai muual­la hal­pa-Aasi­as­sa) kasat­un tietokoneen, kän­nykän, taulutelkkarin, jne.

    Kum­masti on laatu kelvannut!

    Komp­paan heit­toa. Hal­pa-Aasi­as­sa on maail­man edis­tyneim­mät ja mod­erneim­mat tehtaat. Mil­loin viimek­si tänne on avat­tu jotain huip­pumod­er­nia tehdas­ta? Joskus 50-luvul­la? Mik­si tänne ei investoi­da? Aini­in, tääl­lä tuote­taan vaan palvelui­ta nykysin. Ja senkin palve­lu­ta­so ei ole enää mitään huip­pua. Suomes­sa koskaan ollutkaan.

  82. Niin­pä: at. Mil­loin viimek­si tänne on avat­tu jotain huip­pumod­er­nia tehdas­ta? Joskus 50-luvulla?

    Eikö Tal­vi­vaara tai OL3 kel­paa? Ok, OL3:sta ei ole vielä avat­tu. Tai entä Nokian jo lakkaute­tut tuotan­to­laitok­set? Kyl­lä ne perustet­taes­sa ovat olleet state of the art-laitok­sia. Entä Neste Oilin biodiesel­laitos? Var­maan kaik­ki sahat ja konepa­jam­mekin ovat aika lail­la myös huippuluokkaa.

    Kyl­lä Suomes­sa on paljonkin korkeaan teknolo­giaan perus­tu­vaa tuotan­toa (kun ei tääl­lä mil­lään käsisa­hal­la pär­jää), mut­ta eivät sil­lä­taval­la näy uuti­sis­sa kun tänne ei enää raken­neta mil­jardin eulon sel­l­ukom­bi­naat­te­ja (ja yllät­täen Soin­in­vaaran pal­stal­la ydin­voimaa tai kai­vok­sia taas ei pide­tä yhtään minään).

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.