Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.6.2012

Kevään viimeinen kok­ous. Muut asi­at menivät yksimielis­es­ti, mut­ta kahdes­ta keskustelti­in pitkään.

Pasi­lan tornikaava
Äänes­timme pysäköinti­normista. Minus­ta tähän ei vaa­di­ta normia lainkaan. Toteut­ta­ja, jos sel­l­aista löy­tyy, tehkööt paikko­ja niin paljon kuin kat­soo tarvit­se­vansa. Kaa­van mukaan niitä on kuitenkin tehtävä vähin­tään 1500, enim­mäis­määrää ei ole. Jos paikat mak­sa­vat vain 50 000 euroa kap­pale, tuo on yhteen­sä 75 miljoon­aa. Se voi katkaista kamelin selän. On vaikeuk­sia saa­da tänne toteut­ta­jaa. Sik­si ylimääräistä pysäköin­tiveroa ei minus­ta tarvi­ta. Yleen­sä min­imi­normia perustel­laan sil­lä, että asukkaat ja työn­tek­i­jät jät­tävät sit­ten auton­sa kadun­var­si­in ja syn­tyy yhteis­maan ongel­ma. Tääl­lä ei ole paikkaa, mihin jät­tää, joten ulkop­uolisil­la ei pitäisi olla intres­siä määrätä rak­en­ta­maan kalli­ita paikko­ja. Kokoomuk­sen, RKP:n ja demarien voimin vähim­mäis­normista kuitenkin päätet­ti­in. Tämä on toisaal­ta luon­nos. Toteut­ta­ja voi huo­maut­taa noista paikoista ihan oma-aloitteisesti.
Äänestet­ti­in myös jatko­su­un­nit­telu­o­hjeista, jalankulkuolo­suhtei­den tur­vaamis­es­ta ja katu­ta­son raken­nusten lisäämis­es­tä katu­ti­lan rajaamisek­si, mut­ta poh­jae­si­tys voit­ti kaik­ki äänestykset.

Viik­in­ran­nan kaava


Panti­in pöy­dälle puheen­jo­hta­jan sanele­mal­la ja yksimielis­es­ti hyväksytyl­lä perusteella:

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta päät­tää jät­tää asian pöy­dälle syksyyn saak­ka. Pöy­däl­lä olon aikana lau­takun­ta velvoit­taa kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton käymään yhdessä kiin­teistövi­ras­ton kanssa neu­vot­te­lut kaa­va-alueen eteläisel­lä osal­la toimivien yri­tys­ten kanssa liike­toim­into­jen siir­tymisen mah­dol­lisuuk­sista esimerkik­si kaa­va-alueen koil­lisosaan esitetylle teol­lisu­usalueen laa­jen­nuk­selle. Neu­vot­telu­iden tavoit­teena on saa­da aikaan yhteinen sopimus liike­toimin­nan siir­tymis­es­tä nyky­is­ten vuokra­sopimusten päät­tyessä siten, että molem­mat osa­puo­let voivat sitoutua siihen sovi­tu­il­la ehdoil­la. Neu­vot­telu­iden jäl­keen kaa­va tuo­daan uudelleen lau­takun­nan päätettäväksi.

Jotain on kaupun­gin maankäytön hallinnas­sa pahasti vial­la, että täl­laista pitää tehdä lau­takun­nas­ta. En voin­ut kuvitel­lakaan, ettei kaupun­ki ollut neu­votel­lut asi­as­ta yri­tys­ten kanssa. Tun­tu­isi luon­te­val­ta, että täl­lainen kaavoitus­pro­jek­ti aloitet­taisi­in siitä päästä.

Minus­ta tavoit­teena pitäisi olla, että kyseiset yri­tyk­set pois­tu­vat alueelta kokon­aan ja asukasluku­tavoitet­ta nos­te­taan selvästi. Kaavoituk­sen kun­ni­an­hi­moa voisi nos­taa myös laadullisesti.

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.6.2012”

  1. Viik­in­ran­nan pien­te­ol­lisu­us tulee siirtää kokon­aan alueelta pois ja mak­si­moi­da asun­to­jen määrä. 

    Jos jotain kor­jaamo­halle­ja alueelle pitää sijoit­taa, niin siir­retään HKL:n Koske­lan varikko siihen jätease­man paikalle. Samal­la syn­tyy raidey­hteys (ratik­ka) Viik­in­ran­taan ja jatka­mal­la niitä raitei­ta muu­ta­ma sata metriä Pris­man luo, tule­va raide-Jok­eri saa kätevän vai­h­toy­htey­den ratikkaverkkoon. 

    Koske­lan varikon kohdalle saadaan iso määrä asun­to­ja kaupunki­bel­e­vardi­maisel­la taval­la toteutet­tuna, ja kun siihen lisätään vielä Kus­taa Vaasan tien var­ren puis­to­jen muu­tos asuinalueek­si, niin siinähän meil­lä on sitä eri­noamisen halut­tua kaupunki­mo­taria pitkä pätkä. Koske­las­ta pohjoiseen Lah­den­ti­etä on han­kala muut­taa asun­noil­la reunuste­tuk­si kaupunki­mo­tarik­si, moot­tori­tie ku rajau­tuu pitkältä matkalta Malmin hautausmaahan.

  2. Hyvin hoidet­tu toi Viik­in­ran­ta, kiitok­sia lautakunnalle.

    Lisäisin noi­hin jatko­selvit­te­ly­i­hin, että niistä yhdek­sästä yri­tyk­ses­tä osa on sel­l­aisia joiden liike­toim­inta voisi ehkä sijai­ta ihan asuin­talon ensim­mäisessä ker­rokses­sa, tai sit­ten toim­i­talon ylem­mis­sä ker­roksis­sa. Vaatii toki huolel­lista suun­nit­telua, mut­ta en minä nyt heti kek­si mik­sei vaik­ka äänitealan yri­tys voisi olla ker­rostalon kivijalassa.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­si­varikko sopii aika huonos­ti ker­rostalon ensim­mäiseen ker­rokseen. Toimis­tot sopivat.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­si­varikko sopii aika huonos­ti ker­rostalon ensim­mäiseen ker­rokseen. Toimis­tot sopivat.

    Tarkoitin, että jos kaavaan pitää jotain teol­lisu­us­tont­te­ja jät­tää, niin siinä tapauk­ses­sa siir­retään varikko Viik­in­mä­keen ja hyö­dyn­netään eri­no­mainen kaupunki­mo­tarimah­dol­lisu­us Koske­las­sa. Saadaan samal­la ker­taa raidey­hteys, siis sitä omat kus­tan­nuk­sen­sa kat­tavaa ratikkali­iken­net­tä Viik­in­mä­keen ja Viikkiin. 

    Yhteen­las­ket­tu asuin­neliömäärä Koskela + Kus­taa Vaasan tien var­ren puis­tot on var­masti paljon suurem­pi kuin se mitä menetetään Viik­in­ran­nas­sa parin asuin­ton­tin jät­tämisel­lä teol­lisu­us­ton­teik­si. Näin siir­tokin mak­saa kaupungille itse itsen­sä tonttituloina.

  4. KariS: han­kala muut­taa asun­noil­la reunuste­tuk­si kaupunki­mo­tarik­si, moot­tori­tie ku rajau­tuu pitkältä matkalta Malmin hautausmaahan. 

    Mietin tätä samaa, mut­ta kaven­net­tuna nykyis­es­tä motarista voi ottaa reilun siivun ton­tik­si myös hau­taus­maan puolel­la eli rak­en­taa talorivi bule­vardin ja hau­taus­maan väliin. 

    Ei vaina­jien rauhaa luulisi grani­it­ti­aidan takana ole­vien asun­toparvekkei­den häir­it­sevän yhtään enem­pää kuin sen autoliikenteenkään.

  5. tpyy­lu­o­ma: osa on sel­l­aisia joiden liike­toim­inta voisi ehkä sijai­ta ihan asuin­talon ensim­mäisessä ker­rokses­sa, tai sit­ten toim­i­talon ylem­mis­sä kerroksissa. 

    Use­ampi autoko­r­jaamo, auton­ren­gasli­ike, hienomekaa­ni­nen konepa­ja, lvi-tukku, lasitus­li­ike, kiin­teistöhuolto, pain­o­ta­lo, elin­tarvike­tuo­ja, cd-paino, autostereoita. 

    Vaatii vähin­tään tilaa varas­toin­ti­in ja aiheut­taa jakeluli­iken­net­tä. Asumisen sijoit­ta­mi­nen noiden lähelle merk­it­see fir­man toimin­nalle rajoituk­sia ja asun­nonos­ta­jalle lisäkustannuksia.

    Kyl­lä tuol­laisia toki ennen oli kan­takaupunginkin sisäpi­hoil­la, mutta…

  6. Kan­takaupun­gin sisäpi­hoista puheenollen, Lönkalla toimii vielä oikea autoko­r­jaamo umpiko­rt­telin sisäpihalla. 

    En tiedä miten ovat saa­neet jatkaa näin pitkään, mut­ta elävän kaupunkikult­tuurin ja his­to­ri­al­lis­ten ker­rostu­mien kannal­ta on hienoa että samas­sa kort­telis­sa on myös EU-viras­to ja Ekber­gin kahvila.

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.165418,24.935789&spn=0.001959,0.004876&t=h&z=18&layer=c&cbll=60.165479,24.935965&panoid=YqwTUXxMTAg656KjXuhTGg&cbp=12,179.31„1,0.14

    Asioin tuol­la viitisen vuot­ta sit­ten kun osui sopi­vasti reitin var­relle. Port­tikäytävä on mitoitet­tu aikanaan hevosajoneu­voille mut­ta hyvin siitä pikkuau­tol­lakin mahtui. 

    Kan­nat­taa käy­dä vilkaise­mas­sa jos nos­tal­giset reli­ik­it kiin­nos­ta­vat. Eikä palvelus­sakaan ollut moittimista.

    (oliko­han tpyy­lu­o­ma ken linkit­ti tänne taan­noin vähän vas­taa­van Metro-Auton toimip­is­teen lin­joil­ta — toimi­ala on sama mut­ta paikan hen­ki huo­mat­tavasti steriilimpi…)

  7. Alueel­la on myös bus­si­varikoi­ta ja autoko­r­jaamo­ja parem­min kaupunkialueelle istu­vaa yri­tys­toim­intaa, esimerkik­si levy-yhtiöitä, pro­mootio-yri­tys, musi­ikki­tuotan­toa jne. Toim­inta siis­tisti toimis­tois­sa. Ei pidä niput­taa koko aluet­ta varikoik­si ja autokorjaamoiksi.

    Kyl­lä kaupunki­in täy­tyy muu­takin mah­tua kuin asun­to­ja. Itse ainakin tykkään käy­dä lähel­lä kotia töissä.

    Osmolle ter­ve­tu­loa kahville tutus­tu­maan toim­intaan Säynäs­lah­den­tie 12:ta! Tar­joamme vaik­ka salaatin omas­ta kattopuutarhasta.

    1. Nuo alueel­la ole­vat toimis­toti­laa tarvit­se­vat tgoimin­not eivät todel­lakaan ole mikään ongel­ma, kos­ka tar­jon­taa löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon. Bus­si­varikko on vähän han­kalampi asia. Sik­si niistä puhutaan.

  8. Juna, metro, raitio­vaunut, bus­sit ja ties mitä pitäisi olla alueel­la tornien tul­lessa, mut­ta sit­tenkin aut­ofetis­si vei voiton. Eipä tästä kaupunkia tule, kun koko idea kaupungista tulee jostakin 60-luvun pimeiltä aikakausil­ta. Ei tarvit­sisi uut­ta kek­siä, vaan kävel­lä Helsingis­sä mallia ennen sotia ja rak­en­taa mit­takaa­va vas­taa­maan väestönkasvun painet­ta. Palat­taisi­in aikaan, kun kaduil­la nelipyöräi­sistä kul­ki vain tak­sit ja kuor­ma-autot. Eli ne jot­ka tarvit­si­vat autoaan työssään, eikä toimis­tolleen päivähoitoon meni­jät, kuten nykyään.

    Lon­toon yksi pil­ven­pi­irtäjä, jos­sa on saman­ver­ran toimis­toti­laa kuin nois­sa kymme­nessä yhteen­sä, tarvit­si tosi­aan vain 47 parkkipaikkaa. Mik­si ei voi tehdä enem­män asum­ista, eli vähem­män kul­jet­tavia työ­matko­ja, tuonne? Asuin­tor­nit ruu­tukaava­mais­es­ti kaup­pakeskuk­sen taakse? Hjal­lik­sen torni jäisikin kovin yksinäisek­si Areenan nurkalle. Pää­sisi­hän siitä äkkiä luon­non­hel­maan, jos tarvi­taan viher­aluei­ta, mut­ta kaupunki­in jää matkaa, vaik­ka piti tul­la uusi keskus koko kaupungille. Aivan kuin halut­taisi­in tois­taa kaik­ki virheet mitä Helsingis­sä on tehty. Ja mitä huonom­min uusil­la alueil­la viihdytään, sitä enem­män ihmiset matkustel­e­vat muualle ja sitä perus­teet­tomam­paa on rak­en­taa teräk­ses­tä torneja. 

    Kaatuu koko Pasi­lan rak­en­t­a­mi­nen tai sit­ten kar­si­taan aika pahasti laadus­ta. Ehkä olisi parem­pikin kaa­tu­mi­nen, kos­ka tuo tor­nisu­un­nitel­ma ei näytä kehit­tyvän parem­paan suun­taan ja koko alue on jäämässä irti kaupungista pelkäk­si ihmi­sistä autiok­si plän­tik­si, jos­sa on val­tavasti meteliä autoista ja junista. Nyt on vielä vaara, että annetaan raken­nus­fir­mo­jen rak­en­taa mitä tahansa, kun­han suos­tu­vat rak­en­ta­maan talousti­lanteen ollessa epävarma.

    Torne­ja ei kan­na­ta rak­en­taa vain kos­ka on niitä muil­lakin näh­nyt ja halu­aa meille kans. Taitaa myös olla niin, ettei noil­la paljoa säästetä maa-alas­sa ja muu­ta­ma tuhat ihmistä aamul­la tul­lessaan ja iltapäiväl­lä lähtiessään eivät elävyyt­tä tee, kun alue tehdään näköjään mah­dol­lisim­man epämiel­lyt­täväk­si betonikivi­aukioil­la ja lait­ta­mal­la kaik­ki inhimilli­nen elämä seinien sisään. Palmia hoi­ta­nee ruokailut noutopöyti­neen ja rav­in­to­lati­laa ei tule tornien juureen? Väit­täisin alueen jäävän ilman iden­ti­teet­tiä, kun tulee enem­mänkin talo­ja ilman ihmisiä val­taosak­si vuorokautta. 

    Kaup­pakeskus­möykky keskel­lä aluet­ta varmis­taa vielä, ettei ihmisiä näy paljoa sen ulkop­uolel­la. Sen taakse vielä joku mata­la lähiö, jon­ka lävistää nelikaista­tie, kunnes Pasi­lan sil­lal­la seiso­taan sum­pus­sa. Koko alue on vielä kan­jon­i­mainen, niin ruuhka­sumpun tuo­mat pakokaa­sut jäävät seisomaan. 

    Olisi haus­ka kuul­la mik­si Helsin­gin uusi keskus­ta tarvit­see olla kuin uusi Itäkeskus? Jos käy niin, ettei metropo­lialueen vero­ja kerätä yhteen kas­saan jatkos­sa, niin Helsin­ki kaivaa omaa kuop­paansa täl­lä autokaupun­ki-ide­al­laan, joka ajaa ihmiset aina vain kauem­mak­si kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle autoilun viedessä tilaa kaupungista ja rak­en­tamiselta. Ja samal­la tekee asumis­es­ta aivan jär­jet­tömän kallista. Vuokra-asun­to­jen (autot­tomien) vieras­t­a­mi­nen iskee vielä omaan nilkkaan, kun palvelu-ala ei saa työn­tek­i­jöitä läheltä ja kaukaa ei kan­na­ta alhaisille palkoille lähteä. Kum­mallista muuten, että Kalasa­ta­maan tehti­in vain 4–5 asuinker­rosta autot­tomaan kort­teli­in, mut­ta viereen tulee 33-ker­roksi­nen auto­hal­li­torni. Eppäil­isin halukkai­ta riit­tävän hal­valle vuokra-asumiselle metroase­man viereen. 

    Toisaal­ta porukkaa muut­taa ulko­maille etsimään kaupunkia. Wahlroosinkin mainit­se­mat Berli­i­ni, Lon­too ja New York ovat halut­tu­ja muut­to­su­un­tia, mut­ta tuskin­pa niistä lähetään hake­maan täl­laista tukkoista autokaupunkia, jos­sa istu­taan ruuhkas­sa yrit­täessä kohti työ­paikkakeskit­tymää kaupun­gin ulkop­uolelta. Oli todel­lisu­us sit­ten nois­sakin kaupungeis­sa mikä hyvänsä.

    Vetäkää Teol­lisu­uskadun reunat asfaltil­la parkkipaikak­si, niin pääsee voikukat kas­va­maan rako­sista ja voi sit­ten kat­sel­la elinkei­noelämän syn­tyä, kun yksi­tyiset parkki­fir­mat otta­vat kolikon jos toisenkin niiltä toimis­toil­ta, joiden autopaikka­pakot vievät muil­ta tilaa. No, mitenkä vaan, mut­ta eipä tämä nyt ihan näytä siltä, että oltaisi­in rak­en­ta­mas­sa ja kaavoit­ta­mas­sa vähäpäästöisim­mil­lä ja ihmisiä ennen auto­ja arvostaval­la taval­la tule­vaisu­ut­ta. No, tuli­pa­han Espoos­sa vielä huonom­pi tor­nialue, jos­ta tosin onnek­si pääsee suo­raan metrol­la vähän viihdyt­täväm­pään elämän­pi­iri­in, kuin mitä motar­itun­neli ruuhki­neen on. Tosin tokkopa tuostakaan mitään tulee, jos tor­ni­a­sun­to­jen osta­jien pitäisi mak­saa tuo tun­nelin rakentaminen. 

    Ihan mie­lenki­in­nol­la odotan jo kun­nal­lis­vaale­ja, kun tämä kaavoitus taitaa olla nyt niin kri­it­tisessä val­in­tati­lanteessa tule­vaisu­u­den kannal­ta, että sil­lä päätetään jo aivan muis­takin asioista kuin vain jonkun tönön paikas­ta. Tosin kun­nal­lis­vaalien vaiku­tus taitaa olla rajalli­nen, kun suurin osa poli­itikoista näyt­tää ole­van tyy­tyväi­nen virkami­esten työhön ja suun­tavi­ivoihin, jois­sa varaudu­taan lähin­nä autoilun ja samal­la autokaupun­gin tuplaantumiseen.

  9. Kun sitä Viik­in­ran­taa kaavoitat­te, lait­takaa sam­l­la sen ver­ran lev­eä ulkoilu­väylä rantaan että mah­tuu hiih­to­latu ja jalankulku­väylä rin­nakkain. Eihän tää var­maan kaavoituk­seen kuu­lu, mut­ta ei ne detaljisu­un­nit­teli­jat täl­läista muuten osaa tai viit­si tehdä.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­si­varikko sopii aika huonos­ti ker­rostalon ensim­mäiseen ker­rokseen. Toimis­tot sopivat.

    Mik­si muuten ei? Teknisä ongelmia on, mut­ta ovatko ne ylit­sepääsemät­tömiä? Varikko voidaan osak­si sijoit­taa maan alle (vrt. Kampin bus­siter­mi­naali). Puhun siis bussien /raitovaunujen nukku­ma/huolto- en korjausvarikosta.

  11. Älä nyt Juhani jak­sa koko ajan olla noin yksipuolisen negati­ivi­nen… Tuos­ta tulee vain huonolle tuulelle. Ei se ruo­ho aidan toisel­la puolel­la yleen­sä sen vihreäm­pää ole.

  12. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Ei vaina­jien rauhaa luulisi grani­it­ti­aidan takana ole­vien asun­toparvekkei­den häir­it­sevän yhtään enem­pää kuin sen autoliikenteenkään.

    Ei vaina­jat var­mas­tikkaan häiri­in­ny. Vaina­jien omaiset saat­ta­vat tykätä huonoa.

    Suomes­sa on per­in­teis­es­ti kun­nioitet­tu hau­ta­rauhaa jät­tämäl­lä hau­taus­maid­en ympärille asuma­ton­ta tilaa. Vihreis­sä on paljon ateis­te­ja joten ymmär­rän kyl­lä kantasi

  13. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Use­ampi autoko­r­jaamo, auton­ren­gasli­ike, hienomekaa­ni­nen konepa­ja, lvi-tukku, lasitus­li­ike, kiin­teistöhuolto, pain­o­ta­lo, elin­tarvike­tuo­ja, cd-paino, autostereoita. Vaatii vähin­tään tilaa varas­toin­ti­in ja aiheut­taa jakeluli­iken­net­tä. Asumisen sijoit­ta­mi­nen noiden lähelle merk­it­see fir­man toimin­nalle rajoituk­sia ja asun­nonos­ta­jalle lisäkustannuksia.Kyllä tuol­laisia toki ennen oli kan­takaupunginkin sisäpi­hoil­la, mutta…

    Niin no, riip­puu toimin­nas­ta ja siitä miten ne talot suun­nitel­laan. Nerokkain mitä olen kuul­lut on Niz­zan ratikkavarikko (tarkoit­taa esimerkik­si pyörien hion­taa, eli ollaan melupuolelle siinä raskaam­mas­sa päässä). Se on kuulem­ma vilkkaan motarin vier­essä, sen päälle on viherkat­to, joka on varikon seinään kiin­ni raken­netun asuin­talon piha.

    Hie­man vaa­ti­mat­tomam­min, talossa/alueella on kuitenkin parkki­hal­li, esimerkik­si las­taslai­turin voi sijoit­taa sinne ja samoin varas­to­ja. Kampin keskuk­ses­sakin on ylem­mis­sä ker­roksis­sa asun­to­ja. Mak­saa­han tuo enem­män rak­en­taa kuin teol­lisu­us­ton­tille, mut­ta sit­ten taas toisaal­ta ne teol­lisu­us­ton­tit on puoli-ilmaista maa­ta eli teho­ton­ta maankäyt­töä. Jos yri­tyk­sel­lä ei ole halua panos­taa tehokkaaseen rak­en­tamiseen niin ei sil­lä myöskään oikeasti ole tarvet­ta toim­i­tiloi­hin keskeisel­lä, eli nor­maal­isti tiheästi raken­netul­la sijainnilla.

    Enkä minä myöskään pidä näin reaalipoli­it­tis­es­ti kauhean pahana vai­h­toe­htona sitä että käytän­nössä sub­ven­toidaan toim­i­tilo­ja katu­ta­soon, kos­ka niitä sub­ven­toidaan teol­lisu­usalueel­la paljon enem­män ja melkoisin oheis­vahin­goin. Siis että tehtäisinin niin että ne on pakko rak­en­taa katu­ta­son toim­i­ti­laa samal­la kun asun­not, vaik­ka niistä saakin vähem­män rahaa. Tuo kap­i­taloisoituu ton­tin hin­taan, jon­ka omis­taa kaupun­ki, eli syö kaupun­gin tulo­ja. Toisaal­ta katu­ta­son tilan käyt­tämi­nen asun­toi­hin on joka tapauk­ses­sa aika vaikeaa. Mut­ta ennen kaikkea sik­si että on tuo on nyt ver­ron­mak­sajille ver­rat­toman paljon halvem­paa kuin kaavoit­taa eril­lisiä toim­i­ti­la­tont­te­ja kas­va­maan pajua, ja/tai vuokra­ta sitä maa­ta mur­to-osal­la asuin­ton­tin hin­nas­ta. Sem­minkin kun tuo hait­taa asun­torak­en­tamista. Ja on toikin halvem­paa kuin ne pysäköinti­nor­mit, tosin melkein mikä tahansa on.

  14. Hen­ri Nuori­vaara: Kyl­lä kaupunki­in täy­tyy muu­takin mah­tua kuin asun­to­ja. Itse ainakin tykkään käy­dä lähel­lä kotia töissä.

    Juuri näin, miten olisi hissil­lä töi­hin, vai onko jo liian pieni hajurako?

  15. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Mietin tätä samaa, mut­ta kaven­net­tuna nykyis­es­tä motarista voi ottaa reilun siivun ton­tik­si myös hau­taus­maan puolel­la eli rak­en­taa talorivi bule­vardin ja hau­taus­maan väliin. 

    Ei vaina­jien rauhaa luulisi grani­it­ti­aidan takana ole­vien asun­toparvekkei­den häir­it­sevän yhtään enem­pää kuin sen autoliikenteenkään.

    Juuri näin! Koko suku­ni lep­ää tuol­la parin hau­tako­rt­telin päässä Lah­den­väylältä eivätkä totis­es­ti lep­ää rauhas­sa! Talorivi antaisi hau­ta­rauhan ja tek­isi samal­la hau­taus­maas­ta ään­i­maise­mal­taan hienon­hienon (mus­taras­tai­ta!) puis­ton sekä omaisille että talo­jen asukkaille että läpikulk­i­joille. Halu­aisin, että vaina­jat ovat kesku­udessamme eivätkä siel­lä jos­sain eristyk­sis­sä. Olisi jatku­vu­u­den ja juurien tuntua.
    Lah­den­väylä tuol­laise­na ‑melu­aitoi­neenkin- on kyl­lä hau­ta­rauhan häpäisyä, vaikkei sitä nimeno­maan sel­l­aisek­si ole tarkoitet­tu. Vauhdin ja kohkaamisen sekopäi­nen tun­nel­ma vyöryy aidan yli.
    Ne parvek­keet sit­ten vain ran­skalaisi­na, kiitos.

  16. KariS: Ei vaina­jat var­mas­tikkaan häiri­in­ny. Vaina­jien omaiset saat­ta­vat tykätä huonoa.

    Suomes­sa on per­in­teis­es­ti kun­nioitet­tu hau­ta­rauhaa jät­tämäl­lä hau­taus­maid­en ympärille asuma­ton­ta tilaa. Vihreis­sä on paljon ateis­te­ja joten ymmär­rän kyl­lä kantasi

    Mie­lenki­in­toinen näkökan­ta. Mis­sä kohdas­sa Raa­mat­tua käs­ketään jät­tämään hau­taus­maid­en ympärille asuma­ton­ta tilaa? 

    Sitä on kyl­lä pruukat­tu tehdä pitkin kris­tikun­taa varsin ahk­erasti, mut­ta syyt ovat olleet aika lail­la prag­maat­tisia. Joskus voisi jopa puhua konkreet­tis­es­ta haju­raos­ta. Vaikka­pa pari­isi­laisil­ta voi kysyä, mik­si luut rou­dat­ti­in katakombei­hin. Suomes­sa toki tapana on ollut pitää väliä hau­taus­mai­hin, mut­ta tääl­lä on ollut siihen tilaakin.

    Hau­ta­rauha taitaa kuitenkin hau­taus­maan sijain­nin osalta juon­taa juuren­sa pikem­min tapakult­tuuri­in kuin kris­til­liseen teolo­giaan. Juridi­ikas­sakin hau­ta­rauha kos­kee varsin sup­peaa aluetta.

    Eiköhän tuos­sa rak­en­tamises­sa enem­mänkin tule vas­taan se, että “parveke hau­taus­maan suun­taan, kau­nis kre­ma­to­ri­onäkymä” ei ole oikein hyvä main­oslause asun­non arvon­muo­dos­tus­ta ajatellen.

  17. Kaa­van mukaan niitä on kuitenkin tehtävä vähin­tään 1500, enim­mäis­määrää ei ole. Jos paikat mak­sa­vat vain 50 000 euroa kap­pale, tuo on yhteen­sä 75 miljoonaa.

    Toisaal­ta todel­li­nen net­tokus­tan­nus parkkipaikoista voi olla 10 000 euroa / paik­ka, jol­loin parkkipaikat mak­sa­vat 15 miljoon­aa euroa. Jos Kes­ki-Pasi­laan tulee 500 000 ker­rosneliötä asuin- ja toim­i­ti­laa, se tarkoit­taisi 30 €/kem2 lisäkus­tan­nus­ta — ja jos rak­en­t­a­mi­nen huitelee tuhan­sis­sa eurois­sa, tuo on rik­ka rokas­sa. Pelkkä kaup­pakeskuskin tarvit­see vähin­tään tuon 1500 autopaikkaa, kos­ka kaup­pakeskuk­set vaan tehdään sil­lä logi­ikalla, että asi­akkaat tule­vat autolla…

  18. Jus­si Salo­vaara, kir­joitit aivan eri­no­mais­es­ti. Autoilun tarve syn­tyy eriy­tyneestä kaupunki­rak­en­teesta, jon­ka tekemiselle ei enää ole mitään syytä. Ja autoilun tarve pois­tuu sekoit­tuneel­la rak­en­teel­la, jos­sa päivit­täi­nen liikku­mi­nen on mah­dol­lista kävellen tai joukkoli­iken­teel­lä. Siinä rak­en­teessa joukkoli­ikenne myös tar­joaa parem­man palve­lu­ta­son kuin autoilu, joka ei rak­en­teeseen mahdu.

    Kes­ki-Pasi­la on menos­sa pieleen ja raskaasti juuri syistä, joista kir­joitit. Pelk­istäen voi sanoa, että siel­lä yhdis­tetään lähiöi­den ja korkean rak­en­tamisen huonot puo­let ilman minkään­laisen raken­netyypin etuja.

    Viik­in­ran­nan vika on myöskin se, että ei tehdä sekoit­tunut­ta vaan eriy­tynyt­tä ja yksipuolista raken­net­ta. Tässä ketjus­sa esite­tyt ajatuk­set yri­tys­toimin­nan sijoit­tamis­es­ta asumisen sekaan ovat juuri sitä, mitä pitää tehdä, mut­ta ei vain näytä onnistuvan.

    Ilmeis­es­ti kaavoit­ta­jakun­nas­tamme on liian suuri osa edelleen kiin­ni men­neisyy­den opeis­sa. Ja toisaal­ta, eihän Suomes­sa vieläkään opete­ta nykyaikaisia kaupunkili­iken­teen peri­aat­tei­ta. Jos ei itse ole kiin­nos­tus­ta muuhun kuin autoilu­un ja sitä tuke­vaan raskaaseen raideli­iken­teeseen, ei kukaan ker­ro, miten voi tehdä muu­ta kuin autokaupunkia.

    EU:lla ja Suomel­la on ilmas­tos­i­toumuk­sen­sa. Jo 8 vuo­den kulut­tua pitäisi päästö­jen olla vähen­tynyt reilusti. Mut­ta edelleenkään ei tehdä oikeasti mitään liiken­teen päästö­jen vähen­tämisek­si. Enää ei pitäisi piirtää yhtään autokaupunkikaavaa eikä miet­tiä liiken­net­tä lisäävää toimin­nal­lis­es­ti eriy­tynyt­tä hajau­tus­ta. Mut­ta mis­sä on edes ensim­mäi­nen kaavoitusko­hde, jota ei suun­nitel­la autoilulle?

    Öster­sun­domista voisi tehdä oikean kaupun­gin. Siis sekoit­tuneen rak­en­teen, jos­sa lähtöko­htana on, että siel­lä on työt ja palve­lut niille, jot­ka sinne muut­ta­vat. Mut­ta siel­läkin koko touhun tarkoi­tus on kek­siä käyt­täjiä metrolle. Eli tehdään kauas maaseudulle asun­to­ja, joista matkuste­taan päivit­täin Helsinki­in. Ei siis ihme, että Öster­sun­dom tulee lisäämään autoilun osu­ut­ta seudul­la, kos­ka suurin osa päivit­täi­sistä matkoista tehdään kuitenkin muualle kuin mihin metrol­la pääsee. Eli autoillen.

    Antero

  19. Lähiseudul­la asu­vana ainakin pidän hyvänä että käve­ly­matkan päässä kotoa löy­tyy autoko­r­jaamo (muukin kuin “merkki­huolto”), ettei tarvitse vaik­ka vain vuosi­huol­lon takia ajaa jon­nekin Kehä 3:n taakse ja sumplia moninker­taisia bus­sikyyte­jä vain sitä varten. Osa alueen nyky­toimin­noista var­maan sopisi muualle parem­min, mut­ta ei kai sitä koko aluet­ta tarvitse muut­taa? Jos hyvin käy noiden työn­tek­i­jät asu­vat lähel­lä, tai muut­ta­vat lähelle, muu­toin lisätään yksi­ty­isautoilua siel­lä “Kehä 3:n takana” (mut­ta myös sinne).

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­si­varikko sopii aika huonos­ti ker­rostalon ensim­mäiseen ker­rokseen. Toimis­tot sopivat.

    No jaa, Sevil­las­sa tuli pari kuukaut­ta sit­ten vas­taan toimis­to­ta­lo, jon­ka alak­er­ras­sa oli ratikkavarikko. Ei se mitenkään mah­do­ton­ta ole. 

    Asun­to­ja en ehkä rak­en­taisi varikon päälle, mut­ta toimis­to­työn­tek­i­jät eivät ole edes paikalla sil­loin, kun vaunut aja­vat varikolle/varikolta.

  21. Jos Suomeen tosis­saan halu­taan torne­ja, niin ei oikein kan­na­ta sijoit­taa niitä usei­ta samaan kort­teli­in. Ennem­min yksi torni/kaupunginosa maamerkik­si. Sil­loin ei myöskään tule ongelmia pysäköin­nin ja muun infra­struk­tu­urin rak­en­tamisen kanssa.

  22. KariS: Vihreis­sä on paljon ateis­te­ja joten ymmär­rän kyl­lä kantasi 

    En ole “vihreä” ja kuu­lun kirkkoon (jos henkilöko­htaisuuk­sil­la nyt on jotain merk­i­tys­tä tässä keskustelussa).

    Liiken­teen melu ja mar­ket­tien main­os­val­ot min­ua eniten hau­taus­mail­la häir­it­sevät. Ja olen vierail­lut asun­nois­sa joiden ikkunoista ja parvekkeil­ta näkee suo­raan hautausmaalle.

  23. Antero Alku: Öster­sun­domista voisi tehdä oikean kaupun­gin. Siis sekoit­tuneen rak­en­teen, jos­sa lähtöko­htana on, että siel­lä on työt ja palve­lut niille, jot­ka sinne muut­ta­vat. Mut­ta siel­läkin koko touhun tarkoi­tus on kek­siä käyt­täjiä metrolle. Eli tehdään kauas maaseudulle asun­to­ja, joista matkuste­taan päivit­täin Helsinki­in. Ei siis ihme, että Öster­sun­dom tulee lisäämään autoilun osu­ut­ta seudul­la, kos­ka suurin osa päivit­täi­sistä matkoista tehdään kuitenkin muualle kuin mihin metrol­la pääsee. Eli autoillen.

    Sekoite­tun tai ehkä parem­min lim­ite­tyn kaupunki­rak­en­teen tavoite on kyl­lä yleiskaa­van tekemisen lähtöko­htana, mut­ta on vähän onnis­tu­misia esikaupunkivyöhyk­keel­lä käytän­nön tasol­la aikaansaa­da todel­lista asumisen ja työ­paikko­jen limit­tymistä niin, että liiken­teen rak­en­teessa tulos näkyy pienen­tyneenä liikennetuotoksena.

    Niil­läkin alueil­la, jois­sa lasken­nal­lis­es­ti on työ­paikkao­mavaraisu­us hyvä, liiken­teen volyymit ovat liki­main keski­ta­soa. Mitä reunem­mal­la alue sijait­see seudul­la, sitä pitem­piä matkat ovat sieltä ja sinne tutkimusten mukaan, vaik­ka alue ei olisikaan puh­das asun­to- tai työpaikka-alue.

    Sel­l­ainen liiken­teelli­nen hyö­ty lim­ite­tys­tä maankäytöstä on, että ruuhkahuiput tasoit­tuvat, jos työ­paikkao­mavaraisu­us on hyvä. Kokon­ais­li­iken­teen määrä ei siis juurikaan muu­tu, mut­ta väylät ovat tukos­sa molem­mis­sa ajosuunnissa.

    Itä­su­un­nan maankäyt­tö on ollut taval­lista huonom­pi työ­paikkao­mavaraisu­u­den suh­teen — ei suinkaan metron vuok­si vaan sen täh­den, että fir­mat hakeu­tu­vat kaupunki­rak­en­teessa voit­top­uolis­es­ti län­teen. Tätä tuotan­non ja palvelu­jen viet­tielämää on tutkit­tu ilmiönä jonkin ver­ran, mut­ta sille ei löy­dy ratio­naal­isia selityksiä.

  24. Sep­po Vep­säläi­nen: “Niil­läkin alueil­la, jois­sa lasken­nal­lis­es­ti on työ­paikkao­mavaraisu­us hyvä, liiken­teen volyymit ovat liki­main keskitasoa.”

    Johtunee siitä, että nyky­maail­mas­sa on aika vaikea asua pysyvästi työ­paikan lähel­lä. Joko puoliso, lapset tai asumisen hin­ta pitää asun­non toisaal­la, tai sit­ten työ­paik­ka siir­ty­ilee tiuhempaan kuin ihmi­nen jak­saa muut­taa. Etätöi­den pitäisi kuulem­ma vapaut­taa asumaan pel­lol­la, mut­ta käytän­nössä tren­di taitaa men­nä samaan aikaan ainakin yhtä paljon päin­vas­taiseen suun­taan, eli työ­paikat keskit­tyvät men­estyvim­mille kaupunkialueille. Tiivi­impi kaupun­ki aut­taisi oikeasti.

  25. Kes­ki-Pasi­laan jos minne tor­nit sopi­vat. Perustelu­ja tuskin tarvit­see luetel­la. Tornien lukumäärä, muo­to ja korkeus ovat ammat­ti­lais­ten asi­aa, niitä tuskin kan­nat­taa täl­lä pal­stal­la tai KSL:ssa käsitellä.
    Autopaikkanor­mit tai jalankulkure­itit ovat nyansse­ja, jot­ka estävät näkemästä met­sää puilta.
    Kes­ki-Pasi­la on strate­gisin suun­nit­teluko­hde pääk­seudul­la täl­lä vuo­sisadal­la. KSL:n tulisi ottaa uudelleen käsit­te­lyyn osayleiskaavavai­h­toe­hto, jos­sa on varaus VR:n kaukoliikenneasemalle.

    1. Autopaikat eivät ole mikään nyanssi. Ne saat­ta­vat mak­saa sata miljoon­aa ja niiden tekem­i­nen rak­en­tamisen ehdokksi saat­taa kaataa koko han­kkeen. Juuri sik­si esit5in, ettei mitään normia olisi vaan toteut­ta­ja sdaa tehdä niitä niin paljon kuin parhaak­si näkee. Nythän lau­takun­nan enem­mistö halusi, että lau­takun­ta päät­tää niiden määrästä toteut­ta­jan puoles­ta ja häneltä kysymättä.

  26. Sep­po Honka­nen: Tornien lukumäärä, muo­to ja korkeus ovat ammat­ti­lais­ten asi­aa, niitä tuskin kan­nat­taa täl­lä pal­stal­la tai KSL:ssa käsitellä.

    Ei se ihan noinkaan ole, kyl­lä kaupunkiku­van pitäisi olla kaikkien kaupunki­lais­ten asia.

  27. Sep­po Vep­säläi­nen: Itä­su­un­nan maankäyt­tö on ollut taval­lista huonom­pi työ­paikkao­mavaraisu­u­den suh­teen – ei suinkaan metron vuok­si vaan sen täh­den, että fir­mat hakeu­tu­vat kaupunki­rak­en­teessa voit­top­uolis­es­ti län­teen. Tätä tuotan­non ja palvelu­jen viet­tielämää on tutkit­tu ilmiönä jonkin ver­ran, mut­ta sille ei löy­dy ratio­naal­isia selityksiä.

    Metro, tai parem­min metrokeskeinen lin­jas­to­su­un­nit­telu joka ei sinän­sä ole mikään metrotekni­nen vält­tämät­tömyys, liit­tyy asi­aan siten että Itä-Helsin­gin joukkoli­iken­netar­jon­ta on kovin yksisu­un­taista. Esim. yhtey­det Pasi­laan, Tikkuri­laan (luon­te­va ja keskeinen juna-ase­ma eli jatkoy­hteys) tai lento­ken­tälle eivät ole kovin kak­siset. Osin tässä on kyse siitäkin että Lah­den­tien rai­lo erot­taa Koil­lis- ja Itä-Helsin­gin toi­sis­taan, vaikea tehdä kovin hyvin palvele­via joukkoli­iken­nelin­jo­ja jos niiden var­rel­la ei ole asukkaita.

    Mut­ta yleisem­min, koko seudun rakenne on län­si­pain­oit­teinen. Keksin tähän neljä syytä:
    1) His­to­ri­al­lis­es­ti Euroopas­sa yleen­sä län­sipuo­let kaupungeista ovat arvoste­tumpia. Tähän on tar­jot­tu sel­l­aista seli­tys­tä että val­lit­se­va tuulen suun­ta on lännestä, eli keskikaupun­gin, jos­sa myös aikanaan oli merkit­tävästi teol­lisu­ut­ta, saas­teet valui­v­at itään.
    2) Stal­in. Län­nessä on Turku, pohjoises­sa Hämeen­lin­na, Lahti ja Tam­pere. Idässä oli Viipuri.
    3) Päätös sijoitaa TKK Otaniemeen eikä Herttoniemeen.
    4) Itäkeskus nyt ei vaan ole kovin kum­moinen keskus­ta. En tarkoi­ta että se olisi aivan mah­dot­toman epävi­ihty­isä, mut­ta jos asi­aa ajat­telee niin päin että itsenäi­nen Itä-Helsin­ki olisi sem­moinen Turun kokoinen kaupun­ki, niin onhan se nyt kaupunkikeskus­tan kri­teereil­lä kehno.

  28. Sep­po Honka­nen: Autopaikkanor­mit tai jalankulkure­itit ovat nyansse­ja, jot­ka estävät näkemästä met­sää puilta.

    Oletko saanut auringonpis­tok­sen? 12 kilo­metriä Tikkuri­las­ta Pasi­laan kestää noin yhdek­sän min­u­ut­tia junas­sa. Lai­turil­ta lin­nun­ti­etä sadan metrin mat­ka vaik­ka Län­si-Pasi­laan on käve­lyre­it­tinä noin 600 metriä, ja liuku­por­taisi­in jono­tuksi­neen ja kadun­yl­i­tyksi­neen kestää hel­posti samat yhdek­sän min­u­ut­tia. Jotkut jos ei ihan maail­ma niin ainakin Uut­ta­maa­ta syleilevät ratavi­siot joiden­ka matkus­ta­jamäärät ovat tyyp­il­lis­es­ti ratikkalin­jan kan­nat­tavu­us­ra­joil­la ovat piiperte­lyä, päin­vas­toin kuin kävely-yhteydet.

  29. Ajat­te­len autopaikoista juuri samoin kuin Osmokin, taloko­htai­sista määristä ei pitäisi päät­tää lau­takun­nas­sa, sitä tarkoitin nyanssil­la. Raken­nut­ta­ja kyl­lä tietää mikä on riit­tävä määrä. Pasi­lan tornien toteu­tu­mis­es­ta en olisi kovin huolis­sani, toteu­tu­i­han Vuosaaren Cir­ruskin vaik­ka se on per­ife­ri­as­sa Pasi­laan ver­rat­tuna. Aika tiukat autopaikkavaa­timuk­set siel­läkin oli. Toisaal­ta Kes­ki-Pasi­lan idea on niin miehekäs, että se kyl­lä kestää vaik­ka viimeinen torni toteu­tu­isi vas­ta sadan vuo­den päästä.
    Pasi­lan kaupunkiku­va on tietenkin kaikkien kaupunki­lais­ten asia, juuri sen takia sen suun­nit­telu pitää jät­tää ammat­ti­laisille. Arkkite­htu­uria ei tehdä huutoäänestyksellä.
    Lau­takun­nan tulisi ylipään­sä keskit­tyä suuri­in lin­joi­hin, ei kort­te­liko­htaisi­in autopaikkamääri­in tai arkkite­htu­uri­in sinän­sä. Kes­ki-Pasi­laan tulisi jär­jestää mas­si­ivi­nen määrä liityn­täpysäköin­tiä, bus­siter­mi­naali, metroase­ma, mielu­um­min tupla, ja varaus kaukoli­iken­neter­mi­naalille. Lisäk­si tulisi ottaa huomioon, että Tallinnan tun­nelin lähtöase­ma tulee toden­näköis­es­ti sijait­se­maan Pasi­las­sa. Lentoase­mara­ta? Näistä lau­takun­nan tulisi vaa­tia selvi­tys KSV:ltä. Ainakaan julk­isu­udessa mitään ei ole näkynyt.

  30. Sep­po Honka­nen: Kes­ki-Pasi­laan tulisi jär­jestää mas­si­ivi­nen määrä liityntäpysäköintiä

    Kenelle? Jos Pasi­las­ta on tarkoi­tus tehdä julkisen liiken­teen sol­muko­h­ta, kaukoli­iken­teen liityn­täpysäköin­nin voi jär­jestää jon­nekin kauem­mas radan­var­teen, jos sitä halu­taan tehdä.

  31. Pasi­lan kaupunkiku­va on tietenkin kaikkien kaupunki­lais­ten asia, juuri sen takia sen suun­nit­telu pitää jät­tää ammattilaisille.

    Ammat­ti­laiset suun­nit­te­liv­at Itä-Pasi­lankin, ja hyvä tuli!

  32. Ei liity suo­raan blo­gauk­seen, kaupunkisu­un­nit­telu­un kylläkin.

    Hesar­il­la on haus­ka jut­tu, miten Punavuoreen on juuri raken­net­tu riv­i­ta­lo (3‑kerroksinen), kaavas­sa ei sat­tunut ole­maan kyseiselle ton­tille enem­pää raken­nu­soikeut­ta, ja talon rak­en­ta­ja ei halun­nut alkaa monivuo­tiseen pros­es­si­in anomaan kaava­muu­tos­ta, val­i­tuskier­roksi­neen, sil­lä talon rak­en­t­a­mi­nen olisi sil­loin myös viivästynyt useil­la vuosilla:

    http://blogit.hs.fi/virkaaika/2012/06/25/byrokratian-hitaus-toi-helsingin-ydinkeskustaan-rivitalon/

Vastaa käyttäjälle Antero Alku Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.