Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.6.2012

69 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.6.2012”

1. Toki kan­natan vai­h­toe­htoa 1, mut­ta muuten toi mis­tä ollaan päät­tämässä ei hah­mo­tu ihan noin. Asioi­ta joille ei ole juuri mitään tekemistä Lah­den­väylän kanssa alla:

   1) Ongel­ma nro yksi on se että niil­läkin ton­teil­la, jot­ka kaavoite­taan asuinkäyt­töön kaavoitus on hyvin teho­ton­ta. Eli Jok­isu­un­tien var­res­sa Viik­in­tien eteläpuolel­la ja sil­lä kalli­ol­la sen pohjoispuolella.

   Kyse on kart­taa kat­soen siitä että Viik­in­tie on jätet­ty hyvin lev­eäk­si sen varten, se on jotain 50 metriä kallion reunas­ta talon reunaan. Man­ner­heim­intie on jotain 40 metriä. En ymmär­rä mik­si, mut­ta arve­len täl­lä ole­van jotain tekemistä sen kanssa että Viik­in­tien liiken­nemäärät ovat kohtu­ullisen suuret. Kuten vuorovaiku­tus­rap­paris­sa tode­taan “Liikenne Viik­in­tiel­lä on pääosin läpiajoliikennettä.”

   Tähän on ihan yksinker­tainen ratkaisu, sul­je­taan Viik­in­tie muil­ta kun bus­seil­ta Herne­pel­lon­ti­estä pohjoiseen ja kaven­netaan se taloil­la. Sen kallion ja teol­lisu­ushal­lien väli­in mah­tu­isi jopa molem­min puolin talo, pohjois­puolelle hel­posti. Koko teol­lisu­usalueen liikenne rekkoinen kaikki­neen voidaan ohjau­tuu sit­ten Viikin liit­tymän kaut­ta Lah­den­tieltä. Joka on kahdek­sankaistainen eri­no­mais­es­ti läpi­a­joon sovel­tu­va tie, ei me nyt her­ran piek­sut tarvi­ta val­takun­nan raskaim­m­malle motar­ille vierekkäistä väylää!

   Liiken­nesu­un­nit­telun tau­tologi­nen seli­tys sille tämä ei käy on että kyseessä on “alueelli­nen kokooo­jakatu” ei toi­mi, tuo on ihan sama kuin sanoisi että kos­ka on päätet­ty että tämä koh­ta tiev­erkos­sa on vilkas läpi­a­joväylä ei voi­da päät­tää ettei siitä mene läpi­a­joli­iken­net­tä. Perustelu­na ei toi­mi myöskään se että tuo on erikoiskul­je­tusten poikkeusre­it­ti kos­ka ne nyt voi hoitaa bus­sikatu­nakin niinä pari­na yönä vuodessa.

   2) Viik­in­tien etäläpuolisel­la alueel­la, varsinkin se van­ha veden­puhdis­ta­mon tont­ti, Lah­den­väylän vaiku­tus on pieni. Siel­lä on esim. betonirumpu­jen säi­ly­ty­s­paik­ka sekä yleistä sorak­ent­tää. Var­maan sen saami­nen asuinkäyt­töön ja reunal­taan puis­tok­si mak­saisi paljon rahaa, toisaal­ta tont­ti­maas­ta saa myös paljon rahaa. Tämä pitäisi päät­tää numeroil­la eikä adjek­ti­iveil­la suun­tan tai toiseen.

   Lainaan lopuk­si Asun­to­tuotan­to­toimis­ton lausun­toa, kos­ka on virk­istävää että jotain vira­nomaista kiin­nos­taa asun­to­tuotan­to­ki tässä kaupungissa:

   ATT toteaa, että yleiskaavas­sa alueel­la on merk­in­tä T, toim­i­tilaval­taise­na kehitet­tävä alue, mut­ta toivoo, että asuinkäyt­tö olisi kaaval­u­on­nok­ses­sa vahvem­min pain­otet­tuna. Alueel­la on poten­ti­aalia kehit­tyä monipuolisek­si asuinalueek­si hyvien liiken­ney­hteyk­sien ja ain­ut­laa­tuisen luon­to- ja virk­istysalueen äärel­lä. Viik­in­tien pien­te­ol­lisu­usalueel­la maankäyt­töä tulisi osoit­taa enem­män asuinkäyt­töön ja kort­telirak­en­teen pitäisi olla esitet­tyä tiivi­im­pää, jot­ta Viik­in­ran­ta kytkey­ty­isi kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti Arabianrantaan.

   Van­hankaupun­gin­selkää kiertävä virk­istys-reit­ti on akti­ivises­sa käytössä ja teol­lisu­ustilo­jen sekä pysäköin­tialuei-den sijoit­tumi­nen tähän jatkos­sa olisi varsin lyhyt­näköistä ja rantarak­en­tamisen mah­dol­lisuuk­sien tuh­laus­ta. Tiivis kort­telirakenne muut­taisi myös Viik­in­tien kaupunki­maisem­mak­si kaduksi.

   Herne­pel­lonku­jan pien­te­ol­lisu­usalueel­la vuokra­sopimuk­set ulot­tuvat vuo­den 2037 lop­pu­un joten alueen kehit­tämi­nen toim­i­ti­la-alueena on ymmärrettävämpää.

   Kaupunki­rak­en­teel­lisen jatku­mon kannal­ta maankäytöl­lis­ten ratkaisu­jen entisen jäteve­den­puhdis­ta­mon ton­til­la tulisi pain­ot­tua muuhun kuin toim­i­ti­lakäyt­töön. Tulisi vielä tutkia toim­i­tilaval­taisen vyöhyk­keen sijoit­ta-mista entistä tiivi­im­min ja osoit­taa muu alue pääasi­as­sa asumiselle.

   ATT toteaa, että asuinker­rostalo­jen sijoit­ta­mi­nen Lah­den­väylän etelä-puoliselle kalli­olle on kan­natet­tavaa ja Van­hankaupungin­lahdelle avau­tu­van maise­man hyö­dyn­tämi­nen sekä kallioisen luon­non korost­a­mi­nen on hyvä lähtöko­h­ta. Meluhai­tat tulee huomioi­da mah­dol­lisim­man hyvin, kuten luon­nok­ses­sakin on todettu.

   Vastaa

2. Viikin ase­makaavas­sa peru­songel­mana tun­tuu ole­van se, että suun­nit­telijoil­la ei ole selkeää käsi­tys­tä siitä, mitä alueelta halu­taan — pait­si että kaavoitus­tavoit­teet sanoo, että jostain pitää saa­da asun­to­ja. Lop­putu­los on sit­ten kom­pro­mis­si, joka ei tyy­dytä ketään. 

   Pitäisi päät­tää halu­taanko, että
   1. Viik­ki on tule­vaisu­udessa tiivistä kaupunkia jos­sa on riit­tävästi asun­to­ja ja työ­paikko­ja run­saaseen lähipalveluvalikoimaan.
   2. Viik­ki on paljon tilaa vievän teol­lisu­u­den kan­soit­ta­ma paikka
   3. Viik­ki on har­vaan raken­net­tu lähiö, jos­ta ruokakaup­paan men­nään autolla. 

   Itse kan­natan ensim­mäistä vai­h­toe­htoa. Täl­löin alue tulee suun­nitel­la siten, että se voidaan rak­en­taa 1–1,5 aluete­hokku­udel­la. Ker­rosneliöitä tulisi sil­loin suun­nit­telu­alueelle 400 000 — 600 000 ja paljon lisää, kun Lah­den­väylä joko muute­taan kaduk­si tai laite­taan tunneliin. 

   Kyse tässä on siitä, pysähtyykö tule­vaisu­udessa tiivi­in kaupun­gin laa­jen­nos Pasi­laan, Kalasa­ta­maan ja Jätkäsaa­reen, vai jatke­taanko tiivi­in kaupun­gin laa­jen­tamista kehä I:n sisäpuolel­la. Mus­ta ton Viikin ase­makaa­van voisi palaut­taa vielä uud­estaan valmis­teltavak­si siten, että siel­lä haetaan oikeasti tiivistä kaupunkirakennetta. 

   Kokoomus­laisia voi lohdut­taa sil­lä, että jos tota lähde­tään tiivi­isti rak­en­ta­maan, niin sen rak­en­tu­mi­nen kestää 10–15 vuot­ta (1000 asukas­ta vuodessa tah­tia), joten sil­lä teol­lisu­udel­la on ihan hyvin aikaa lähteä sieltä rauhas­sa, eikä tartte pois­tua kiireellä.

   Vastaa

3. tpyy­lu­o­ma:

   Tähän on ihan yksinker­tainen ratkaisu, sul­je­taan Viik­in­tie muil­ta kun bus­seil­ta Herne­pel­lon­ti­estä pohjoiseen ja kaven­netaan se taloil­la. Sen kallion ja teol­lisu­ushal­lien väli­in mah­tu­isi jopa molem­min puolin talo, pohjois­puolelle hel­posti. Koko teol­lisu­usalueen liikenne rekkoinen kaikki­neen voidaan ohjau­tuu sit­ten Viikin liit­tymän kaut­ta Lah­den­tieltä. Joka on kahdek­sankaistainen eri­no­mais­es­ti läpi­a­joon sovel­tu­va tie, ei me nyt her­ran piek­sut tarvi­ta val­takun­nan raskaim­m­malle motar­ille vierekkäistä väylää!

   Moot­to­riel­lä ei saa ajaa esim. trak­tor­eil­la, mopol­la tai mopoau­tol­la jne. Moot­tori­tien kaisto­ja voidaan joutua tilapäis­es­ti sulke­maan. Moot­tori­tielle pitää AINA olla myös vapaasti käyt­te­vis­sä ole­va rinnakkaisväylä.

   Vastaa

4. Enpä mä nyt tiedä kuin­ka merk­i­tyk­sekäs se kallio on. On siel­lä se pieni kallio­suo, mikä pitäs ottaa esim. vir­taamis­sa huomioon, mut­ta ei se muuten niin kum­moinen kallio ole. Luon­noltaan oleel­lisem­pi on Viik­in­ran­nan itäre­una, siis se laskuo­ja pusikoi­neen, mikä onkin otet­tu kaavas­sa huomioon oikein mallikkaasti.

   Sen kallion luon­non voi ja pitäisi myös säi­lyt­tää suht hyvin myös raken­net­tuna. Kuten kaavaselostuk­ses­sa san­o­taan: “Piho­jen suun­nit­telus­sa pyritään hyö­dyn­tämään mah­dol­lisim­man paljon paikalle leimallista kalli­olu­on­toa.” Tämän voi myös ihan oikeasti tehdä, eli pihoille ei tule yhtään petu­ni­aa eikä sypres­siä, vaan koti­maisia kallioiden ja keto­jen kukkia. Luon­toar­vot voi jopa kas­vaa. Kukkia voi istut­taa myös katoille (mikä kyl­lä aut­taa niihin virtaamiinkin).

   Noille työ­paikoille sen sijaan ei mul­la riitä ymmär­rys tol­la paikalla, ei niin yhtään. Jos ne on pakko Viikissä säi­lyt­tää, niin Lah­den­väylän var­res­sa siinä Pris­maa vastapäätä on ihan hyvä paik­ka. “Eheyt­täisi kaupunkiku­vaakin” luo­ma­l­la jatku­mon Herne­pel­lon­tien teol­lisu­usalueen kanssa.

   Vastaa

5. tpyy­lu­o­ma: Tähän on ihan yksinker­tainen ratkaisu, sul­je­taan Viik­in­tie muil­ta kun bus­seil­ta Herne­pel­lon­ti­estä pohjoiseen ja kaven­netaan se taloil­la. — Koko teol­lisu­usalueen liikenne rekkoinen kaikki­neen voidaan ohjau­tuu sit­ten Viikin liit­tymän kaut­ta Lahdentieltä.

   Se kyl­lä vaatisi sit­ten Viikin suun­tais­li­it­tymän toisenkin suun­nan ramp­pi­en rak­en­tamisen. En tiedä, onko sille toisaal­ta mitään estettä.

   Jouni Mar­tikainen: Moot­tori­tielle pitää AINA olla myös vapaasti käyt­te­vis­sä ole­va rinnakkaisväylä.

   Onko se nyt Län­siväyläl­lä jotenkin häirin­nyt? Keilaniemestä Kata­ja­har­ju­un ei ole rin­nakkaisti­etä. Ei liene suuren­su­uri ongel­ma, jos Viik­istä ei pääse trak­to­ril­la suo­raan keskus­taan, vaan joutuu kiertämään Hert­toniemen kautta.

   Tuos­sa sitä pait­si on rin­nakkaistie, joka nyt vain kiertää Pih­la­jis­ton kaut­ta. Paljon lyhyem­pi kier­to kuin Länsiväylällä.

   Ja se moot­tori­tiehän piti muut­taa joka tapauk­ses­sa bule­vardik­si. Se ei tarvitse rinnakkaisväylää.

   Vastaa

6. Jouni Mar­tikainen: Moot­to­riel­lä ei saa ajaa esim. trak­tor­eil­la, mopol­la tai mopoau­tol­la jne. Moot­tori­tien kaisto­ja voidaan joutua tilapäis­es­ti sulke­maan. Moot­tori­tielle pitää AINA olla myös vapaasti käyt­te­vis­sä ole­va rinnakkaisväylä.

   Trak­to­rili­iken­teen tarpeet on kieltämät­tä huomioitu Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telus­sa hävyt­tömän huonos­ti. Poikkeusti­lantei­ta varten se bus­siväylä voidaan väli­aikaises­ti ava­ta, ja sat­un­nainen skoott­teri nyt voi kiertää vaikka­pa Pih­la­jis­ton kaut­ta. Ei Län­siväylälle, Itäväylälle, Hämeen­lin­nan moot­tori­tiellekään ole mitään rin­nakkaiskatu­ja Helsin­gin päässä.

   Vastaa

7. Elmo Allén: Se kyl­lä vaatisi sit­ten Viikin suun­tais­li­it­tymän toisenkin suun­nan ramp­pi­en rak­en­tamisen. En tiedä, onko sille toisaal­ta mitään estettä.

   Pen­tele, olet oike­as­sa, sekoitin ne bus­sikai­stat ramppei­hin, sitä­pait­si muis­te­len että sinne piti tul­la rampit, mut­ta elän tulevaisuudessa. 🙂

   No tehdään sit­ten niin päin että laite­taan se Viik­in­tie kiin­ni ihan siel­lä Viikin päässä, tai sit­ten niin päin että kun se määrä liiken­net­tä joka tulee nimeno­maan pohjois­es­ta JA Viik­in­tien pohjoisosi­in lie­nee min­i­maa­li­nen, niin he ajaa siten Kehä I rampin kaut­ta ja Pih­la­jamäen läpi.

   Vastaa

8. Jouni Mar­tikainen: Moot­to­riel­lä ei saa ajaa esim. trak­tor­eil­la, mopol­la tai mopoau­tol­la jne.

   Eikä var­maan leikku­upuimuril­lakaan. En vaan kek­si, mik­si tämä on ongel­ma kan­takaupun­gin jat­keek­si suun­nitel­lul­la alueella.

   Vastaa

9. tpyy­lu­o­ma: Ei Län­siväylälle, Itäväylälle, Hämeen­lin­nan moot­tori­tiellekään ole mitään rin­nakkaiskatu­ja Helsin­gin päässä. 

   Tämä on muuten Helsin­gin pyörätiev­erkon suurimpia puutteita.

   Vastaa

10. Viik­in­tien var­teen todel­lakin vain asun­to­ja. Tat­tarisuo on muu­ta­man kilo­metrin päässä, siir­retään sinne nuo teol­lisu­ushalleis­sa ole­vat toiminnot. 

    Rak­en­tamista voi jatkaa Viik­in­tien itä/eteläpuolella aina Gar­de­ni­aan saak­ka, yksi tai kak­si taloriv­iä siihen pusikon/pellon reunaan, näin saadaan sitä kaupunkibule­var­dia pitkä pätkä ilman, että tarvit­see ryhtyä kallisi­in moot­tori­tien muutostöihin.

    Vastaa

11. KariS:
    Rak­en­tamista voi jatkaa Viik­in­tien itä/eteläpuolella aina Gar­de­ni­aan saak­ka, yksi tai kak­si taloriv­iä siihen pusikon/pellon reunaan, näin saadaan sitä kaupunkibule­var­dia pitkä pätkä ilman, että tarvit­see ryhtyä kallisi­in moot­tori­tien muutostöihin.

    Pusikko on luon­non­suo­jelu­aluet­ta, ei onnis­tu. Pel­lon­re­unaan voisin vielä ton kak­si taloriv­iä hyväksyäkin, tosin sekin vaatisi aikamoista kanss­abi­olo­gien voitelua. Lin­tu­aarre sekin on.

    Teol­lisu­usalueel­la Viik­in­tien var­teen rak­en­tamiselle ei ole estet­tä. Ei vain ole.

    Vastaa

12. Jari V: Eikä var­maan leikku­upuimuril­lakaan. En vaan kek­si, mik­si tämä on ongel­ma kan­takaupun­gin jat­keek­si suun­nitel­lul­la alueella.

    Sik­si, että kaikelle liiken­teelle pitää olla järkevät reitit. Jos leikku­upuimurivi­it­tauk­sel­la viitataan trak­tori­in maat­alouskoneena, niin itse olen näh­nyt tääl­lä Helsingis­sä trak­tor­e­i­ta lähin­nä infran hoita­miseen ja maaraken­nustöi­hin liit­tyvässä varus­tuk­ses­sa. Ja esim. mopoau­to­ja­han ei ilmeis­es­ti autoilun vas­tus­ta­jien mielestä tarvitse huomioi­da, kun ne pen­teleet vaan kas­vat­ta­vat osaltaan uut­ta autoilu­un tot­tuvaa sukupolvea?

    Ihan henkilöau­toillekin on syytä olla vaitoe­htor­e­it­te­jä ilman mitään eril­lisiä liiken­nemerkkien peit­tämisiä ja kier­totieopas­tuk­sia. Radios­sa annetaan nopeasti liiken­netiedot­tei­ta ruuhkau­tu­mi­sista ja onnet­to­muuk­sista, jot­ta itsenäiset henkilöau­toil­i­jat voivat ihan itse vali­ta vaikka­pa onnet­tumuu­den takia tukkeu­tuneen pätkän sijas­ta kor­vaa­van reitin. Mut­ta sehän on tietysti autoilun vas­tus­ta­jien mielestä suuri vääryys, että henkilöau­toli­ikenne on joustavaa?

    Ei yksi­ty­is­li­iken­teen han­kaloit­ta­mi­nen mitenkään edis­tä joukkoli­iken­teen asi­aa — molem­mille on sijansa.

    Vastaa

13. Mikko Särelä: Ker­rosneliöitä tulisi sil­loin suun­nit­telu­alueelle 400 000 – 600 000 ja paljon lisää, kun Lah­den­väylä joko muute­taan kaduk­si tai laite­taan tunneliin. 

    Sem­moinen pieni suomen­nos vähem­män nörteille:

    Tarkoit­taa 330 000 — 400 000 asuin­neliötä, eli 5 000 — 8 000 asun­toa, eli npin 10 000 — 16 000 asukas­ta. Jätkäsaa­reen tulee noin 17 000 asukas­ta, Latokar­tanos­sa on 8 000 asukas­ta. Tavoite on tehdä Helsinki­in 5 000 asun­toa vuodessa, niitä tehdään jotain alle 3 000 mm. sik­si että KSV ei saa kaavoitet­tua, todel­li­nen tarve olisi pikem­minkin 10 000.

    Ihan oikean kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on kaikessa yksinker­taisu­udessaan ihmeelli­nen asia, jos sitä vaan tehtäisi­in. Edelli­nen lau­takun­ta vään­si Kru­unuvuores­ta kaupun­gin, mis­tä heitä muis­te­taan läm­möl­lä, täl­lä lau­takun­nal­la on nyt paik­ka näyt­tää kyn­ten­sä tai sit­ten ei. Minus­ta nyt esimerkik­si siir­tolavo­jen varas­toin­ti­tarpeet on vähän tois­si­jainen asia.

    Vastaa

14. Alueesta, jos se joskus rak­en­tuu, tulisi paljon toimi­vampi, jos jostain löy­ty­isi rahaa kat­taa rautatie sillalla.

    Espoos­sa on Keilaniemen tor­ni­talo­jen kanssa koplat­tu kan­nen rak­en­t­a­mi­nen autoväylän päälle. Pasi­laan tulee niin paljon enem­män ker­rosalaa, että pitäisi voi­da hoitaa rauta­tien kattaminen.
    Sinän­sä on ihmeel­listä, että kisko­jen siirtämi­nen toisaalle on olev­inaan niin kallista, ettei minkään­laisel­la rak­en­tamisel­la sitä voitaisi kom­pen­soi­da. Jär­jeste­ly- tai huoltorat­api­hat nyt oikeasti voisi­vat olla vähän kauem­panakin, mut­ta kun käytössä ole­va maa on käyt­täjälle “ilmaista”, muu­tosvas­tar­in­ta on ymmär­ret­tävää. Vähän sama logi­ik­ka taitaa olla Helsin­gin Sata­mal­la: kan­takaupun­gin ran­nat ovat ilmaisek­si sen käytössä, vaik­ka vai­h­toe­htois­es­ta käytöstä voitaisi­in mak­saa enem­män. Mut­ta kun kyseinen oper­aat­tori ei kuitenkaan niitä raho­ja saa, niin sta­tus quos­ta ei luovuta.

    Vastaa

15. tpyy­lu­o­ma: No tehdään sit­ten niin päin että laite­taan se Viik­in­tie kiin­ni ihan siel­lä Viikin päässä, tai sit­ten niin päin että kun se määrä liiken­net­tä joka tulee nimeno­maan pohjois­es­ta JA Viik­in­tien pohjoisosi­in lie­nee min­i­maa­li­nen, niin he ajaa siten Kehä I rampin kaut­ta ja Pih­la­jamäen läpi. 

    Asi­aa tun­tem­at­ta on pakko vähän udel­la, mikä se todel­li­nen ongel­ma on. En oikein osaa hahmottaa.

    Tun­tu­isi, että Viik­in­tiel­lä ei olisi kovin paljon läpi­a­joli­iken­net­tä Van­hankaupun­gin (Hämeentien/Koskelantien pää) ja Pih­lik­sen välil­lä. Moot­tori­tie ei matkalla ole olen­nais­es­ti pidem­pi, ja luulisi autoil­i­joiden ole­van sen ver­ran kiireisiä, että korkeam­mat nopeusra­joituk­set kiinnostavat.

    Jos tuol­la on varsi­naista läpi­a­joli­iken­net­tä moot­tori­tien rin­nal­la, siitä pääsee eroon hidas­ta­mal­la Viik­in­ti­etä. Kai sinne voi mata­lampia nopeusra­joituk­sia, töyssyjä, ym. lait­taa. Yleen­sä liikenne hakeu­tuu nopeim­malle reitille.

    Vastaa

16. Jouni Mar­tikainen: Sik­si, että kaikelle liiken­teelle pitää olla järkevät reitit. Jos leikku­upuimurivi­it­tauk­sel­la viitataan trak­tori­in maat­alouskoneena, niin itse olen näh­nyt tääl­lä Helsingis­sä trak­tor­e­i­ta lähin­nä infran hoita­miseen ja maaraken­nustöi­hin liit­tyvässä varus­tuk­ses­sa. Ja esim. mopoau­to­ja­han ei ilmeis­es­ti autoilun vas­tus­ta­jien mielestä tarvitse huomioi­da, kun ne pen­teleet vaan kas­vat­ta­vat osaltaan uut­ta autoilu­un tot­tuvaa sukupolvea?Ihan henkilöau­toillekin on syytä olla vaitoe­htor­e­it­te­jä ilman mitään eril­lisiä liiken­nemerkkien peit­tämisiä ja kier­totieopas­tuk­sia. Radios­sa annetaan nopeasti liiken­netiedot­tei­ta ruuhkau­tu­mi­sista ja onnet­to­muuk­sista, jot­ta itsenäiset henkilöau­toil­i­jat voivat ihan itse vali­ta vaikka­pa onnet­tumuu­den takia tukkeu­tuneen pätkän sijas­ta kor­vaa­van reitin. Mut­ta sehän on tietysti autoilun vas­tus­ta­jien mielestä suuri vääryys, että henkilöau­toli­ikenne on joustavaa?Ei yksi­ty­is­li­iken­teen han­kaloit­ta­mi­nen mitenkään edis­tä joukkoli­iken­teen asi­aa – molem­mille on sijansa.

    Kun asia on nyt se, että siinä maakäytävässä on suo­ja-aluei­neen 150 — 200 metriä lev­eä motari, niin tämän lisäk­si pitäisi vielä olla sel­l­aiset vas­taavasti 50 metriä lev­eä varatie, jot­tei mopoau­to vaan joudu kiertämään peräti 400 metriä? Täl­lä ei ole mitään tekemistä minkään joukkoli­iken­teen suosimisen tai autoilun hait­taamisen kanssa, vaan sen kanssa että liiken­teenkin maankäytössä kaupungis­sa tulee olla joku tolkku. Ja kos­kee muuten myös joukkoliikennettä.

    Vastaa

17. Vetu­ri­ti­estä tehdään näköjään lev­eä kaupunki­mo­tari joka kul­kee radan vierus­taa Kes­ki-Pasi­lan keskusaukion alta pohjoiseen Hakamäen­tielle. Ihmette­len, onko tämä motar­in­pätkä tarpeelli­nen. Etelässä Nor­den­sköldinkadun kap­a­siteet­ti ei kas­va mihinkään, ja pohjoises­sa vas­ta leven­net­ty Hakamäen­tie on jo nyt tukossa.

    Vastaa

18. Ville: Espoos­sa on Keilaniemen tor­ni­talo­jen kanssa koplat­tu kan­nen rak­en­t­a­mi­nen autoväylän päälle. 

    Espoon koplaus kan­nen ja Keilaniemen tor­ni­talo­jen kanssa kyl­lä tun­tu­vat lähin­nä varmis­ta­van sen, että mitään tor­ni­talo­ja ei tule. Näin kävi viimeistään sil­loin kun demarien pelili­ike siir­si tun­neloin­nin taloudel­lisen riskin tor­ni­talo­jen gryndaajalle.

    Vastaa

19. Paljon asi­aa yhdessä kir­joituk­ses­sa. Lähiöi­den ain­oa järkevä tule­vaisu­us on pusku­trak­tori. Raken­nuskan­ta on teknis­es­ti surkeaa ja kaavoitus kelvo­ton­ta. Hyvä että annat mah­dol­lisu­u­den ajatel­la tuo­ta ain­oaa järkevää lopputulosta. 🙂

    Pasi­lan havain­neku­va ei ole kaupunkia. Muu­ta­ma tap­pi siel­lä tääl­lä. Alue on arvokas, kuten san­ot. Mak­saako liikaa palkata joku, joka osaa kaavoit­taa kaupunki­maista? 😉 Tosin tont­ti­maa ei Helsingistä lopu, joten en ymmär­rä tuon kannattavuutta. 😀

    Eikö mitenkään olisi mah­dol­lista, että kaavoit­ta­ja tek­isi kaavoit­ta­jan hom­mia ja ton­tin omis­ta­ja tek­isi ton­tin omis­ta­jan hom­mia? Tässä on sekin etu, että kaavoit­tamisen kus­tan­nuk­set laske­vat, eli veron­mak­sa­ja hyötyy.

    Vastaa

20. Moot­toritei­den rin­nakkaisväylien tarpeesta on muuten kir­joitet­tu aiem­minkin tässä blo­gis­sa. Kai niitä väyliä tarvi­taan kaupungissakin?

    Vastaa

21. Pasi­las­ta:

    Kat­selin kuvia näistä tor­ni­taloista ja muis­telin kevääl­lä käymääni keskustelua kol­man­nen serkku­ni, mm. Lon­toos­sa ja Frank­fur­tis­sa atk-hom­mia vuosikym­meniä tehneen kaverin kanssa: Tuuli pil­ven­pi­irtäjien ympäril­lä on aivan hirvittävä.

    Joten esitän­pä taas yhden kuningasajatukseni:

    Kes­ki-Pasi­la peit­etääa akus­tis­es­ti eristäväl­lä kan­nel­la ja päälle raket­taan Töölön laa­jen­nus, so umpiko­rt­teleista muo­dos­tu­va funk­tion­al­isti­nen kaupunki. 

    Olet­taisin 1) teknis­es­ti mah­dol­lista, 2) mak­saa ziljoona euroa ja 3) raken­nu­soieku­den arvo ylit­tää juuri ja juuri kustannukset .

    Vastaa

22. Markku af Heurlin:
    Pasilasta:

    Kat­selin kuvia näistä tor­ni­taloista ja muis­telin kevääl­lä käymääni keskustelua kol­man­nen serkku­ni, mm. Lon­toos­sa ja Frank­fur­tis­sa atk-hom­mia vuosikym­meniä tehneen kaverin kanssa: Tuuli pil­ven­pi­irtäjien ympäril­lä on aivan hirvittävä.

    Joten esitän­pä taas yhden kuningasajatukseni:

    Kes­ki-Pasi­la peit­etääa akus­tis­es­ti eristäväl­lä kan­nel­la ja päälle raket­taan Töölön laa­jen­nus, so umpiko­rt­teleista muo­dos­tu­va funk­tion­al­isti­nen kaupunki. 

    Olet­taisin 1) teknis­es­ti mah­dol­lista, 2) mak­saa ziljoona euroa ja 3) raken­nu­soieku­den arvo ylit­tää juuri ja juuri kustannukset . 

    Kan­natet­ta­va aja­tus, tor­nisu­un­nitel­man ongel­ma on, että ympäröivän Pasi­lan ylisu­uren mit­takaa­van kor­jaamisek­si ei tehdä mitään, vaan päin vas­toin tehdään vielä isom­paa. Jopa Kalasa­ta­maan tor­nisu­un­nitel­ma näyt­tää inhimil­liseltä Kes­ki-Pasi­lan rin­nal­la, kun tor­nit näyt­tävät tiivi­im­mältä kokon­aisu­udelta ja viereen tulee melkein per­in­teistä umpiko­rt­telia. Voi hyvn olla, että maan­ta­sos­sa asia on toisin päin, eli jos Pasi­laan saadaan tiivistä katu­ti­laa ja liiketilo­ja katu­ta­soon, se voi kor­ja­ta tornien mas­soit­telun ongelmaa.
    Helsin­gin yksi ongel­ma on, että kaupunki­rak­en­teen kehi­tyk­sessä ei ole syn­tynyt luon­nol­lisia his­to­ri­al­lisia ympäristöjä, kuten van­hakaupun­ki käve­lykeskus­tana, kaupung­in­muuri kehäkatu­na yms. Pait­si jos Ylä-Malmin tori las­ke­taan jo his­to­ri­al­lisek­si ker­rostu­mak­si — siitä voisi ottaa mallia keskus­tan kehit­tämiseenkin, eli autot pois Kaup­pa­to­ril­ta ja Senaatintorilta 😉

    Vastaa

23. Laite­taan vielä jatkoka­neet­ti aiem­paan kom­ment­ti­i­ni (toinen ylhäältä). Niitä työ­paikko­ja Viik­in­ran­nas­sa on kokon­aista 600. Eli tässä on vas­takkain nykyiset 600 työ­paikkaa ja tule­vat 10000–15000 asukas­ta ja ehkä pari tuhat­ta työpaikkaa.

    Vastaa

24. tpyy­lu­o­ma: Trak­to­rili­iken­teen tarpeet on kieltämät­tä huomioitu Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telus­sa hävyt­tömän huonosti. 

    Ottaen huomioon että läh­es joka aamu juuri tuol­la suun­nal­la kul­kee työ­maalle meneviä trak­tor­e­i­ta, työkonei­ta, kuor­maa­jia ja kauho­jia, jot­ka köröt­televät viit­täkymp­piä ja keräävät perään­sä pait­si henkilöau­to­ja, myös busse­ja jot­ka saat­ta­vat tämän trak­to­rili­iken­teen vuok­si jäädä aikatau­tus­taan viitisen min­ut­tia, niin olet oike­as­sa. Huonos­ti on hoidettu.

    Trak­tori kun ei aina tarkoi­ta pelkästään niitä romant­tisia maat­alousze­tor­e­i­ta (joi­ta niitäkin kyl­lä juuri Viikin mail­la liikkuu muu­ta Helsinkiä enem­män), vaan myös rak­en­tamiseen ja kiin­teistöhuoltoon käytet­täviä vekot­timia joi­ta jostain syys­tä täy­tyy siirtää aja­mal­la työ­maal­ta toiselle. Ilmeis­es­ti tulee hitaud­es­ta huoli­mat­ta halvem­mak­si kuin kuor­ma-auton laval­la kuskaaminen.

    Vastaa

25. Kalle:
    Paljon asi­aa yhdessä kir­joituk­ses­sa. Lähiöi­den ain­oa järkevä tule­vaisu­us on pusku­trak­tori. Raken­nuskan­ta on teknis­es­ti surkeaa ja kaavoitus kelvo­ton­ta. Hyvä että annat mah­dol­lisu­u­den ajatel­la tuo­ta ain­oaa järkevää lopputulosta. 

    Hei Kalle

    Tässä kuva van­halle kotikadul­leni Pohjois-Haagaan. 

    http://goo.gl/maps/D3uK

    Näyt­täähän tuo aivan hirveältä. Valitet­tavasti uskon vielä, että nuo paikallaan muu­ratut täys­ti­ili-/teräs­be­toni­talot tule­vat pysymään pystyssä paljon pidem­pään kuin myöhem­min raken­netut viritelmät.

    Vastaa

26. Kor­jaus ensim­mäiseen kap­paleeseen: “…köröt­televät reilusti alle viittäkymppiä”.

    Vastaa

27. tpyy­lu­o­ma: Kun asia on nyt se, että siinä maakäytävässä on suo­ja-aluei­neen 150 – 200 metriä lev­eä motari, niin tämän lisäk­si pitäisi vielä olla sel­l­aiset vas­taavasti 50 metriä lev­eä varatie, jot­tei mopoau­to vaan joudu kiertämään peräti 400 metriä? Täl­lä ei ole mitään tekemistä minkään joukkoli­iken­teen suosimisen tai autoilun hait­taamisen kanssa, vaan sen kanssa että liiken­teenkin maankäytössä kaupungis­sa tulee olla joku tolkku. Ja kos­kee muuten myös joukkoliikennettä.

    En ala int­tämään moot­tori­tien rin­nakkaisväylän tarpeesta. Niin HKI:n kaupungilla, kuin ELY:n L‑osastolla on hyviä liiken­nea­sioiden ammat­ti­laisia huole­hti­maan vas­tu­ualueis­taan. Kos­ka 4‑tie on val­tion maantie, muun kuin motar­ille sal­li­tun liiken­teen kanavointin on ymmärtääk­seni ELY:lläkin sanansa sanottavana.

    Kun puheena ovat olleet niin leikku­upuimu­rit kuin trak­toritkin, nos­taisin esi­in mikron sijas­ta makroa. Kun läh­den kotoa Malmil­ta lenkille län­teen tai itään, niin pian löy­dän itseni keskeltä pel­to­ja. Siis keskeltä pel­to­ja — Helsingissä!

    On siinä kult­tuuri­maise­mal­la hin­taa, jos hin­noit­telee alueille vaikka­pa ormus­pel­tomaista asuin­rak­en­tamista. Mielestäni Helsin­gin kit­inä asuin­rak­en­tamiseen sovel­tuvan maan vähyy­destä lähen­telee koomista niin kauan kun kaupun­gin rajo­jen sisäl­lä on merkit­tävästi peltoa.

    Kaupunki­lais­ten vil­je­ly­pal­stat ymmär­rän, mut­ta maisemapel­to­ja maa­pu­laises­sa kaupungis­sa ei maalais­poi­ka käsitä. Kyl­lä niitä pel­tomaisemia voi käy­dä ihaile­mas­sa tarvit­taes­sa naapurikunnissa.

    P.S Jotenkin kum­man taval­la ei ihan vähäli­iken­teisen Malmin keskus­tan Kirkonkylän­tien ympärille ei asun­to­jen suh­teen ole aikanaan tarvit­tu kum­moisia suo­javyöhykkeitä. Tässäkin talos­sa, mis­sä näpyt­te­len tätä tek­stiä “suo­javyöhyke” ajo­rataan on jalkakäytävä.

    Vastaa

    1. Malmin ympäril­lä on pel­to lento­ken­tän takia.

       Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara:
    Malmin ympäril­lä on pel­to lento­ken­tän takia. 

    En tiedä mitä aiem­pi kom­men­toi­ja tarkoit­ti, mut­ta Malmil­la on kyl­lä reilusti pel­toa myös kauem­pana kentästä:

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.248789,25.023293&spn=0.00854,0.019162&t=h&z=16

    Vastaa

29. tpyy­lu­o­ma: Kun asia on nyt se, että siinä maakäytävässä on suo­ja-aluei­neen 150 – 200 metriä lev­eä motari, niin tämän lisäk­si pitäisi vielä olla sel­l­aiset vas­taavasti 50 metriä lev­eä varatie, jot­tei mopoau­to vaan joudu kiertämään peräti 400 metriä? 

    Kovasti toivoisin että jotenkin mah­tu­isi 3m lev­eä pyörätie. Tai jos ihan hul­luik­si heit­täy­dytään, 6m lev­eä ajo­ra­ta polkupyörille, mopoille ja ns. mopoautoille.

    Tähän rin­nakkaisre­it­ti­in tuh­lau­tu­vaa tilan määrää saadaan vähen­net­tyä tekemäl­lä siitä suo­ra. Jos moot­tori­tieli­it­tymät pitää kiertää kilo­metrin päästä, tie pite­nee ja peit­tää alleen suurem­man pinta-alan.

    Tpyy­lu­o­ma, sinä kun vas­tu­s­tat keskelle kaupunkia sijoitet­tu­ja moot­toriteitä, niin siinähän on syy suosia ajoneu­voli­iken­net­tä, joka ei moot­toriteitä vaa­di. Siis eri­tyis­es­ti polkupyöriä, mut­ta mik­sei myös mopo­ja ja mopoautoja.

    Vastaa

30. @Jouni Mar­tikainen
    Liiken­nea­sioiden ammat­ti­laiset ovat kehit­täneet täl­laisia norme­ja: http://3.bp.blogspot.com/-CCUZl1jcT4U/T5qDQ5EkN0I/AAAAAAAAALA/tf-_6xyRhRE/s1600/ohjeistus.JPG (Tpyy­lu­o­man kir­joituk­ses­ta napattu)

    Vastaa

31. lurk­ki:
    @Jouni Martikainen
    Liiken­nea­sioiden ammat­ti­laiset ovat kehit­täneet täl­laisia norme­ja: http://3.bp.blogspot.com/-CCUZl1jcT4U/T5qDQ5EkN0I/AAAAAAAAALA/tf-_6xyRhRE/s1600/ohjeistus.JPG (Tpyy­lu­o­man kir­joituk­ses­ta napattu)

    Itses­täni taulukko näyt­tää enem­mänkin kaupunkisu­un­nit­telun ammat­ti­lais­ten kehit­tämältä, mut­ta jos se on liiken­nea­sioiden ammat­ti­lais­ten näke­mys, niin ei min­ul­la ole mitään sitäkään vas­taan. Taulukko ei poista sitä tosi­asi­aa, että van­hoil­la alueil­la asun­to­ja on suju­vasti suo­raan vilka­sli­iken­teis­tenkin väylien äärellä.

    Vastaa

32. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: En tiedä mitä aiem­pi kom­men­toi­ja tarkoit­ti, mut­ta Malmil­la on kyl­lä reilusti pel­toa myös kauem­pana kentästä:

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.248789,25.023293&spn=0.00854,0.019162&t=h&z=16

    Hyvä näkymä. Edel­lisel­lä kom­men­toi­jal­la oli mielessä esim. tämä:

    https://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.255997,24.969478&spn=0.012285,0.039482&t=h&z=15

    En usko Malmin lento­ken­täl­lä ole­van näi­hin pel­toaukeisi­in juurikaan vaiku­tus­ta. Linkkauk­ses­sa näkyy muuten hyvin Tuu­usu­lan­väylän rin­nakkaistie Van­ha Tuusulantie.

    Vastaa

33. En usko Malmin lento­ken­täl­lä ole­van näi­hin pel­toaukeisi­in juurikaan vaiku­tus­ta. Linkkauk­ses­sa näkyy muuten hyvin Tuu­usu­lan­väylän rin­nakkaistie Van­ha Tuusulantie. 

    Nuo pel­lot ovat Dumis­sa, eivät Malmilla.
    Minus­ta pel­lot saa­vat jäädä odot­ta­maan sitä, että tääl­lä osa­taan todis­tet­tavasti rak­en­taa kaupunkia eikä lähiöitä.

    Vastaa

34. Olli Pot­to­nen: Kovasti toivoisin että jotenkin mah­tu­isi 3m lev­eä pyörätie. Tai jos ihan hul­luik­si heit­täy­dytään, 6m lev­eä ajo­ra­ta polkupyörille, mopoille ja ns. mopoautoille.Tähän rin­nakkaisre­it­ti­in tuh­lau­tu­vaa tilan määrää saadaan vähen­net­tyä tekemäl­lä siitä suo­ra. Jos moot­tori­tieli­it­tymät pitää kiertää kilo­metrin päästä, tie pite­nee ja peit­tää alleen suurem­man pinta-alan.Tpyyluoma, sinä kun vas­tu­s­tat keskelle kaupunkia sijoitet­tu­ja moot­toriteitä, niin siinähän on syy suosia ajoneu­voli­iken­net­tä, joka ei moot­toriteitä vaa­di. Siis eri­tyis­es­ti polkupyöriä, mut­ta mik­sei myös mopo­ja ja mopoautoja.

    Mun mielestä ne nor­mit ja niiden tulk­in­ta talo­jen sijoit­telus­ta on täysin ylim­i­toitet­tu­ja kaupungis­sa. Mut­ta ennen kuin ne saadaan muutet­tua (ter­veisiä vaan ELYyn ja asun­to­min­is­ter­ille) niin niiden kanssa nyt kaavoituk­ses­sa eletään.

    Ja sitä­pait­si autoli­ikenne on kuitenkin ihan oikea hait­ta asumiselle, ja jos sitä on mah­dol­lista rajoit­taa ilman suurem­pia hait­to­ja liiken­teelle, niin tot­takai niin kan­nat­taa tehdä. Viik­in­tien tapauk­ses­sa kysymys on ihan vaan siitä että sitä ajaa läpi autot jot­ka voisi ihan hyvin men­nä viereistä motari­akin, ajan itsekin sen enkä Lah­den­väylän kaut­ta aika usein sen kum­mem­min asi­aa ajattelematta.

    Minkään maail­man ongel­ma ei ole tehdä ihan nor­maalilevy­istä kat­ua, eikä varsinkaan eril­listä pyöräti­etä. Kysymys on vaan siitä että miten autoilun määrä saadaan pidet­tyä pienenä, eli katu Viik­in­ran­nas­ta alka­van ja sinne pää­tyvän liiken­teen väylänä. Läpi­a­jon este, tai tekem­i­nen vähän mutkikkaak­si on yksinker­taisin ja toimivin keino. Läpi­a­jok­iel­lot ei ainakaan toi­mi, ja töyssyt taas on ikäviä sekä hyvin vaikei­ta yhdis­tää bus­si ja rekkali­iken­teeseen. Minus­ta niin että Viik­in­tie on osan matkaa bus­sikatu, ja voi siinä tietenkin olla fillarikaistatkin.

    Vastaa

35. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: En tiedä mitä aiem­pi kom­men­toi­ja tarkoit­ti, mut­ta Malmil­la on kyl­lä reilusti pel­toa myös kauem­pana ken­tästä:http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.248789,25.023293&spn=0.00854,0.019162&t=h&z=16

    Toi on kiitoradan päässä ja Longi­no­jan puis­toa. Mun puoles­ta Tul­livuoren­tien viereen voi gryn­data­ta taloriv­in, sinne on jo päiväkoti tekeil­lä, mut­ta pakko kysyä että jos siinä olisi nur­mikkoa niin olisiko sinus­ta ihan eri juttu?

    Saavutet­tavu­ut­ta kon­tra Viik­in­ran­ta voi hyvin demo­ta bus­sil­la 74 joka ajaa kum­mankin kaut­ta. Mat­ka kestää noin 15 min­u­ut­tia Hakaniemestä Viik­in­ran­taan, Tul­livuoren­tielle noin 25 min­u­ut­tia. Mal­mi on kuitenkin jo suht kaukana.

    Vastaa

36. Jouni Mar­tikainenTaulukko ei poista sitä tosi­asi­aa, että van­hoil­la alueil­la asun­to­ja on suju­vasti suo­raan vilka­sli­iken­teis­tenkin väylien äärellä. 

    Niin van­hoil­la alueil­la ei alun­perin ole ollut viitä vilka­sli­iken­teisiä väyliä, vaan ne ovat pikkuhil­jaa raken­net­tu siihen asu­tuk­sen viereen. Mitä luulet, ovatko asukkaat olleet tyy­tyväisiä tästä?

    Vastaa

37. lurk­ki: Nuo pel­lot ovat Dumis­sa, eivät Malmilla.

    En ole puhunut Malmin pel­loista vaan:

    Jouni Mar­tikainen: Kun läh­den kotoa Malmil­ta lenkille län­teen tai itään, niin pian löy­dän itseni keskeltä peltoja.

    Vastaa

38. Marko V: Niin van­hoil­la alueil­la ei alun­perin ole ollut viitä vilka­sli­iken­teisiä väyliä, vaan ne ovat pikkuhil­jaa raken­net­tu siihen asu­tuk­sen viereen. Mitä luulet, ovatko asukkaat olleet tyy­tyväisiä tästä?

    Itsel­leni läheisim­mässä cases­sa asuin­raken­nuk­semme on noin reilut 40 v van­ha, ja ymmär­ryk­seni mukaan Kirkonkylän­tie on kyl­lä ollut tuos­sa vier­essä jo sil­loin. Liiken­nemäärät toki ovat var­masti olleet huo­mat­tavasti alhaisem­mat. Rohke­nen epäil­lä, että sil­loin ei kyl­lä ehkä osat­tu nor­mit­taakaan, ettei vilka­sli­iken­teisen kadun äärel­lä saisi asua. Mikään pakot­ta­va säädöshän tähän ketju­un linkitet­ty etäisyys­taulukko ei ole nykyisinkään.

    Vastaa

39. Marko V: Mitä luulet, ovatko asukkaat olleet tyy­tyväisiä tästä? 

    Vilka­sli­iken­teisiä väyliä asun­to­jen viereen on kuitenkin raken­net­tu 60-luvul­ta alka­en, joten ne alku­peräiset mah­dol­lis­es­ti tyy­tymät­tömät asukkaat eivät vält­tämät­tä enää asu talois­sa. Sen sijaan ovat myyneet asun­ton­sa uusille asukkaille, jot­ka ilmi­selvästi ovat tyy­tyväisiä kun ovat paikan vapaae­htois­es­ti valinneet.

    Vastaa

40. Marko V: Niin van­hoil­la alueil­la ei alun­perin ole ollut viitä vilka­sli­iken­teisiä väyliä, vaan ne ovat pikkuhil­jaa raken­net­tu siihen asu­tuk­sen viereen. Mitä luulet, ovatko asukkaat olleet tyy­tyväisiä tästä? 

    Hin­tata­sos­ta päätellen esimerkik­si Man­skun var­rel­la, eivät he ainakaan ole suin­päin äänestäneet jaloillaan.

    Vastaa

41. tpyy­lu­o­ma: mut­ta pakko kysyä että jos siinä olisi nur­mikkoa niin olisiko sinus­ta ihan eri juttu? 

    Siis jotenkin eri jut­tu jos pel­lon sijas­ta nur­mikkoa? En käsitä ver­taus­ta, mut­ta ei taitaisi kaupun­gin resurssit riit­tää kunnossapitoon…

    Malmil­la on kyl­lä ihan oikeaa nur­mikkoakin ja suun­nitel­tua puistoa:

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.249523,25.017157&spn=0.002018,0.004876&t=h&z=18

    Vaan hehtaarin puis­to sadan hehtaarin pel­lon vier­essä ei vält­tämät­tä oikein erotu.

    Ja lounais-koil­lis ‑suun­taiset kiitora­dat ei minus­ta näyt­täisi ole­van käytössä. Ainakin päällyste puuttuu.

    Vastaa

42. Ris­to: Hin­tata­sos­ta päätellen esimerkik­si Man­skun var­rel­la, eivät he ainakaan ole suin­päin äänestäneet jaloillaan. 

    Man­skul­la, kuten kaikil­la muil­lakin vilka­sli­iken­teisil­lä kaduil­la, sisäpi­han puolen käm­pät ovat kalli­impia kuin kadun puolen käm­pät. Samat­en Töölössä Töölönkadun neliöt ovat kalli­impia kuin vaikka­pa Topeliuk­senkadun neliöt.

    Ei tuo mitään raket­ti­tiedet­tä ole. Liikenne vaikut­taa kaupungis­sa aivan oleel­lis­es­ti asun­to­jen hin­toi­hin: raidey­htey­det hin­to­ja nos­tavasti ja henkilöau­toli­ikenne hin­to­ja laskevasti.

    Vastaa

43. j‑lu: Liikenne vaikut­taa kaupungis­sa aivan oleel­lis­es­ti asun­to­jen hin­toi­hin: raidey­htey­det hin­to­ja nos­tavasti ja henkilöau­toli­ikenne hin­to­ja laskevasti.

    Totu­u­den nimis­sä raideli­ikenne aivan vier­essä las­kee myös paikallis­es­ti hin­to­ja, kun koli­na ja tärinä tulee asun­toi­hin. Eniten hin­to­ja nos­ta­va vaiku­tus lie­nee sopi­van lähel­lä raitei­ta mut­tei ihan vieressä.

    Vastaa

44. j‑lu: Liikenne vaikut­taa kaupungis­sa aivan oleel­lis­es­ti asun­to­jen hin­toi­hin: raidey­htey­det hin­to­ja nos­tavasti ja henkilöau­toli­ikenne hin­to­ja laskevasti. 

    Toisaal­ta esimerkik­si Vuosaaren luon­non­läheinen väljä rauhal­lisu­us ja suju­vasti toimi­va raideli­ikenne ei riitä läh­eskään kir­imään sitä etu­matkaa joka noil­la Man­skunkin meluisil­la asun­noil­la halut­tavu­u­den suh­teen on.

    Vastaa

45. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Toisaal­ta esimerkik­si Vuosaaren luon­non­läheinen väljä rauhal­lisu­us ja suju­vasti toimi­va raideli­ikenne ei riitä läh­eskään kir­imään sitä etu­matkaa joka noil­la Man­skunkin meluisil­la asun­noil­la halut­tavu­u­den suh­teen on. 

    Keskus­ta-asumiseen liit­tyy tietyn­lainen sta­tus. Melun ja pien­hiukkas­ten vaar­al­lisu­ut­ta ter­veel­lisyy­delle se ei kuitenkaan poista. Täy­tyy vaan toivoa että ajoneu­vo­jen teknisen kehi­tyk­sen myötä saamme ter­veel­lisem­män elinympäristön. Kaavoituk­sel­la ja liiken­nesu­un­nit­telul­la sitä ei ainakaan ole onnis­tut­tu tekemään.

    Vastaa

46. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Siis jotenkin eri jut­tu jos pel­lon sijas­ta nur­mikkoa? En käsitä ver­taus­ta, mut­ta ei taitaisi kaupun­gin resurssit riit­tää kunnossapitoon…

    Point­ti on se että noi pel­lot on käytän­nössä puis­toa, ei niil­lä mitään maat­alous­funk­tio­ta ole. Suurim­mas­sa osas­ta noi­ta kas­vaa herneitä, auringonkukkia, tms. joi­ta saa käy­dä poim­i­mas­sa. Minus­ta tämä on ihan suht fik­sua puis­toti­lan käyt­töä ja vai­htelua nur­miken­tille. Se että onko se puis­toti­la oike­as­sa paikas­sa, voisiko siitä ken­ties osan rak­en­taa, jne. ovat toki ihan perustel­tu­ja kysymyk­siä. Osin ne pel­lot on myös lentoli­iken­teestä (sekä Mal­mi että Helsin­ki-Van­taa) sekä motareista johtuen melu­aluet­ta eli ns. liikennevihreää.

    Vastaa

47. tpyy­lu­o­ma: Point­ti on se että noi pel­lot on käytän­nössä puis­toa, ei niil­lä mitään maat­alous­funk­tio­ta ole. Suurim­mas­sa osas­ta noi­ta kas­vaa herneitä, auringonkukkia, tms. joi­ta saa käy­dä poim­i­mas­sa. Minus­ta tämä on ihan suht fik­sua puis­toti­lan käyt­töä ja vai­htelua nur­miken­tille. Se että onko se puis­toti­la oike­as­sa paikas­sa, voisiko siitä ken­ties osan rak­en­taa, jne. ovat toki ihan perustel­tu­ja kysymyk­siä. Osin ne pel­lot on myös lentoli­iken­teestä (sekä Mal­mi että Helsin­ki-Van­taa) sekä motareista johtuen melu­aluet­ta eli ns. liikennevihreää.

    Toinen point­ti on se, että ainakin pikaisel­la googel­tuk­sel­la Tuo­marinkylän laa­jo­jen pel­toaluei­den keskeinen perustelu ylem­män tason kaavoituk­ses­sa näyt­täisi ole­van arvokas kultuurimaisema.

    Arvokas se todel­la on — myös sanan toises­sa merk­i­tyk­sessä. Niin pitkään, kun kaupungis­samme tieten tah­toen pide­taan laa­jo­ja aluei­ta rak­en­ta­mat­tom­i­na lähin­nä sen takia, että niitä on IHQ kat­sel­la laidoil­ta (tai aluet­ta muu­ta­mas­ta kohden halkovil­ta pien­väyliltä) on näperte­lyä ottaa pult­tia Viik­in­tien välit­tömästä vierus­tas­ta kaupunkisu­un­nit­telun toimes­ta pois jäävästä asun­torak­en­tamis­mah­dol­lisu­ud­es­ta. Varsinkin kun kivaa pel­tomaise­maa löy­tyy muual­ta Uudelta­maal­ta yllin kyllin.

    Nim­im. typy­lu­o­man kanssa olen yhtä mieltä hänen osin tässäkin keskustelus­sa esi­in­tuo­mas­ta näke­myk­ses­tään siitä, että asuin­rak­en­tamisen etäisyyso­hei­den (etääisyys liiken­teestä) orjalli­nen nou­dat­ta­mi­nen kaupunkiym­päristössä ei ole kovin fik­sua. Espoos­sa ei ilmeis­es­ti olla niin nökö nuukia? Muis­taak­seni suht’ läheltä Kehä I:stä main­os­tet­ti­in PKS:n hil­jaisimpia asun­to­ja. Niihin oli muis­taak­seni raken­net­tu teknisin keinoin hyvä äänener­istys tien suuntaan.

    Esitet­ty aja­tus Viik­in­tien osit­tais­es­ta muut­tamis­es­ta vain bus­sikaduk­si sen takia, että kaupun­ki sit­ten voisi kaavoit­taa sen viereen asun­to­ja on mielestäni jo edel­lä maini­tu­ista lähtöko­hdista tarpee­ton. Lisäk­si Viik­in­tiel­lä on nyky­muo­toise­na tarkeä liiken­teelli­nen merkityksensä.

    Eivät Viik­in­ti­etä aja­vat reit­tiä ilkeyt­tään tai type­r­yyt­tään val­itse, vaan he pää­tyvät käyt­tämään sitä sik­si, että heil­lä on siihen syy. Niitä syitä on syytä kun­nioit­taa. Ja ihan aikuis­ten oikeasti jokainen liiken­nesu­un­nit­telun peruskurssin käynyt var­masti muis­taa aapisen ekat riv­it moot­tori­tie otsikon alta: 1. Tark­ista kevyen liiken­teen hyvä reiti­tys 2. Tark­ista muiden kuin moot­tori­tiea­joneu­vo­jen hyvä reiti­tys. 😉 tai ainakin noin ne itse muistan.

    Vastaa

48. Eivät Viik­in­ti­etä aja­vat reit­tiä ilkeyt­tään tai type­r­yyt­tään val­itse, vaan he pää­tyvät käyt­tämään sitä sik­si, että heil­lä on siihen syy. Niitä syitäon syytä kun­nioit­taa. Ja ihan aikuis­ten oikeasti jokainen liiken­nesu­un­nit­telun peruskurssin käynyt var­masti muis­taa aapisen ekat riv­it moot­tori­tie otsikon alta: 1. Tark­ista kevyen liiken­teen hyvä reiti­tys 2. Tark­ista muiden kuin moot­tori­tiea­joneu­vo­jen hyvä reiti­tys. tai ainakin noin ne itse muistan.

    Tuon pätkän käyt­tämiseen minä ainakin kuulin mon­elta ihmiseltä syitä sil­loin, kun puhut­ti­in Sörnäis­ten tun­nelin rak­en­tamis­es­ta. Tärkein syy oli se, että reit­ti Itäväylä — Viik­in­tie — Lah­den­väylä on ilmeis­es­ti nopeampi tai mukavampi kuin reit­ti Her­man­nin rantati­etä. Tämä ratkeaa tosi­aan joko sil­lä, että katkaistaan läpi­a­jo tai sil­lä, että hidaste­taan Viik­in­tien ajonopeuksia. 

    Mitä tulee taas trak­tor­ei­hin ja mui­hin ajoneu­voihin, jot­ka eivät saa ajaa moot­tori­tiel­lä, niin tähän ongel­maan on yksinker­tainen ratkaisu. Siir­retään Lah­den­väyläl­lä moot­tori­tien aloi­tus­piste kehä I:lle. Liiken­nemerkin siir­to mak­saa ehkä muu­ta­man satasen ja ongel­ma on ratkaistu.

    Vastaa

49. Jouni Mar­tikainen: Eivät Viik­in­ti­etä aja­vat reit­tiä ilkeyt­tään tai type­r­yyt­tään val­itse, vaan he pää­tyvät käyt­tämään sitä sik­si, että heil­lä on siihen syy. 

    Kysyin jo aikaisem­min, mut­ta en huo­man­nut tai ymmärtänyt vas­taus­ta. Mikä se syy on? tpyy­lu­o­ma sanoi aja­vansa Viik­in­ti­etä joskus epähuomios­sa. Mis­tä mihin?

    Toisaal­ta tääl­lä puhutaan myös bussien ja rekko­jen liiken­nöin­nin hait­taamisen (töyssyt, ym.) han­kalu­ud­es­ta. Kuitenkin meluhäir­iöstä hyvin suuri osa tulee raskaas­ta liiken­teestä, eikä sen osu­us ilman­laadun heikken­e­miseenkään ole aivan merk­i­tyk­setön. Busse­ja pitää tietysti jät­tää liiken­teen hoita­mista varten, mut­ta mitä nuo rekat tuol­la läpi­a­ja­mas­sa tekisivät?

    Edelleen tun­tuu siis siltä, että kaik­ki järkevä liikenne Viik­in­tiel­lä on jol­lain taval­la ko. alueen toim­intaan liit­tyvää, ei läpi­a­joli­iken­net­tä. Tämä on tietysti sikäli kovin han­kalaa, että sil­loin läpi­a­joli­iken­teen kar­simi­nen ei ihmeem­min auta itse ongelmaan.

    Kart­taa kat­so­ma­l­la näyt­täisi siltä, että pääli­iken­nesu­un­nan muut­ta­mi­nen Hämeen­tieltä Koske­lantielle (ei Viik­in­tielle) tek­isi jopa Hämeen­tieltä Viikin tiedepuis­toon matkus­taville Viik­in­tien kovin epähoukut­tel­e­vak­si. Tämä vaatisi peräti muu­ta­man liiken­nemerkin ja liiken­neval­o­jen ajoituk­sen muut­tamisen. Vas­taa­van tem­pun voisi tehdä Lah­den­väylän ja Pih­la­jamäen­tien risteyk­sessä, jos sen hitaus on syynä Viik­in­tien käyttöön.

    Ja vielä: Par­it hitaat lin­ja-autoe­tu­u­den anta­vat jalankulku­val­ot Viik­in­tielle tekeävt tiestä kovin epähoukut­tel­e­van läpi­a­joon. Kol­menkympin rajoi­tus on myös aika tehokas par­il­la kam­er­al­la koristeltuna.

    Vastaa

50. Jouni Mar­tikainen:
    Esitet­ty aja­tus Viik­in­tien osit­tais­es­ta muut­tamis­es­ta vain bus­sikaduk­si sen takia, että kaupun­ki sit­ten voisi kaavoit­taa sen viereen asun­to­ja on mielestäni jo edel­lä maini­tu­ista lähtöko­hdista tarpee­ton. Lisäk­si Viik­in­tiel­lä on nyky­muo­toise­na tarkeä liiken­teelli­nen merkityksensä. 

    Siis mitä ihmettä. Van­hoil­la alueil­la on voitu vetää 4 — 8 kaistainen 80 — 100 km/h tie asuinaluei­den läpi ja Viik­in­tien var­relle ei voisi kaavoit­taa asun­to­ja? Aikamoista van­ho­jen aluei­den sorsimista.

    Vastaa

51. Viherinssi: Kysyin jo aikaisem­min, mut­ta en huo­man­nut tai ymmärtänyt vas­taus­ta. Mikä se syy on? 

    Itse muis­telisin aja­neeni ker­ran läpi 4‑tien rin­nal­la olev­as­ta pätkästä. Ajor­e­it­ti kokon­aisu­udessan oli Ara­bi­an­ran­nas­ta Malmille. Tun­tui jouhe­vim­mal­ta reitiltä.

    Itse kul­lakin läpi ajaval­la on omat syyn­sä. Ymmär­ryk­seni lib­er­al­is­mistä mukaan ei ole yhteiskun­nan asia päät­tää yksilöi­den tekemien ratkaisu­jen hyväksyt­tävyy­destä, kun se ei ole välttämätöntä.

    Vastaa

52. Viherinssi:
    liikenne Viik­in­tiel­lä on jol­lain taval­la ko. alueen toim­intaan liittyvää 

    Ylivoimais­es­ti suurin osa raskaas­ta liiken­teestä aiheutuu täl­lä het­kel­lä Suomen Hyö­tykeskuk­sen toiminnasta:

    http://www.hyotykeskus.fi/viikki

    Tuon laitok­sen kohtalosta en ole saanut tääl­lä käy­dyn keskustelun perus­teel­la ihan täyt­tä selvyyttä.

    Vastaa

53. Marko V: Siis mitä ihmettä. Van­hoil­la alueil­la on voitu vetää 4 – 8 kaistainen 80 – 100 km/h tie asuinaluei­den läpi ja Viik­in­tien var­relle ei voisi kaavoit­taa asun­to­ja? Aikamoista van­ho­jen aluei­den sorsimista.

    Välit­tömästi Viik­in­tien var­teen ei ole asun­topoli­it­ti­sista tai yhdyskun­tarak­en­teel­li­sista syistä nyt vält­tämätön­tä kaavoit­taa asun­to­ja, kos­ka Helsingis­sä olisi asuinkäyt­töön kaavoitus­pros­es­seil­la osoitet­tavis­sa mielestäni hyvin sekundäärisin perustein muuhun käyt­töön osoitet­tu­ja laa­jo­ja alueita.

    Mikäli aivan Viik­in­tien viereen kuitenkin vält­tämät­tä halu­taan sur­voa asuin­rak­en­tamista, olen nim­im. typy­lu­o­man blo­gis­saan esit­tämil­lä lin­joil­la siitä, että myös vilka­sli­iken­teisen väylän äärelle voidaan sijoit­taa asum­ista hyö­dyn­tämäl­lä sovel­tuvia teknisiä ratkaisuja.

    Oma mieliku­vi­tuk­seni ei nyt kyl­lä oikein riitä hah­mot­ta­maan, mil­lä tavoin Viik­in­tien välit­tömän vieri­alueen osalta asuin­rak­en­tamis­es­ta pidät­täy­tymi­nen sor­sisi van­ho­ja asuinaluei­ta? Pahoit­te­len vajavaista ymmärryskykyäni.

    Edel­lä­maini­tu­ista sekä liiken­teel­li­sistä syistä en kat­so tarpeel­lisek­si, että Viik­in­tien käyt­tämistä ajoneu­voli­iken­teeseen nykyis­es­tään rajoitettaisiin.

    Vastaa

54. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Toisaal­ta esimerkik­si Vuosaaren luon­non­läheinen väljä rauhal­lisu­us ja suju­vasti toimi­va raideli­ikenne ei riitä läh­eskään kir­imään sitä etu­matkaa joka noil­la Man­skunkin meluisil­la asun­noil­la halut­tavu­u­den suh­teen on. 

    Ei riitä, ei. Mut­ta Vuosaari ei siltikään ole se alue, mihin Man­skua (tai Hämeen­ti­etä) on ylipään­sä järkevä verrata. 

    Ensin­näkin metro on Suomes­sa asun­to­jen hin­to­ja polar­isoi­va raideli­iken­nevä­line. Jos metro raken­netaan valmi­iseen kaupunki­in (Suomes­sa lähiöketju­un), käve­lyetäisyy­del­lä asemista asun­to­jen hin­ta nousee, pidem­mäl­lä las­kee. Näin tulee käymään Espoos­sa. Kokon­ais­vaiku­tus on aikalail­la olematon. 

    Toisek­seen makro­ta­son ver­tailus­sa muut­tu­jien määrä on sitä luokkaa, että aja­tus­raken­nel­ma “luon­non­läheisyys ja raidey­hteys ei riitä tekemään Vuosaares­ta yhtä halut­tua kuin Töölöstä” on läh­es absur­di. Jos pohtii autoli­iken­teen vaiku­tus­ta asun­to­jen hin­toi­hin Töölössä, kan­nat­taa ver­tailuko­h­ta etsiä kan­takaupungista eikä periferiasta.

    Henkilöau­toli­iken­teen elinympäristön pilaami­nen vähe­nee kan­takaupungis­sa aika merkit­tävästi, kun men­nään Espoilta/Uudenmaankadulta etelään. Siel­lä ei ole san­ot­tavasti läpi­a­joli­iken­net­tä, mut­ta kan­takaupun­gin palve­lut. Sekä Töölössä että Punavuores­sa asuneena sanois­in, että eteläisen kan­takaupun­gin viihty­isyy­destä merkit­tävä osa tulee moot­toritei­den puut­teesta. Liikku­misen kannal­ta­han alue on puss­in­perä, jos­ta on tuskaista yrit­tää ulos, mut­ta ei vält­tämät­tä tarvitsekaan.

    Vastaa

55. Jouni Mar­tikainen: Toinen point­ti on se, että ainakin pikaisel­la googel­tuk­sel­la Tuo­marinkylän laa­jo­jen pel­toaluei­den keskeinen perustelu ylem­män tason kaavoituk­ses­sa näyt­täisi ole­van arvokas kultuurimaisema.Arvokas se todel­la on – myös sanan toises­sa merk­i­tyk­sessä. Niin pitkään, kun kaupungis­samme tieten tah­toen pide­taan laa­jo­ja aluei­ta rak­en­ta­mat­tom­i­na lähin­nä sen takia, että niitä on IHQ kat­sel­la laidoilta…

    Tässä vai­heessa poltan lievästi käämi­ni, palaan asial­in­jalle seu­raavas­sa kap­paleessa, anteek­si. Se miltä kaupunkiym­päristö näyt­tää ei ole mikään pikku­jut­tu, se on esimerkik­si huo­mat­tavasti paljon tärkeämpi asia kuin liiken­teen suju­vu­us. Evi­denss­inä tästä vaikka­pa se että ihmiset asu­vat mielu­um­min kau­ni­is­sa liiken­teel­lis­es­ti surkeis­sa paikois­sa kuin toisin päin. Ei vaikka­pa sille että Kaivopuis­ton ja Suomen­lin­nan välistä meri­alue­ta täytetä ja muute­ta asuin­rak­en­tamiseen ole pohjim­mil­taan mitään mui­ta perustelui­ta kuin maisemaestetiikka.

    Ja lisäk­si Tuo­marinkar­tanon pel­lot ovat huo­mat­tavasti kauem­pana kuin Viik­in­ran­ta. Mut­ta ei tästä nyt sen enempää.

    Espoos­sa on ihan sama ELY kuin Helsingis­säkin melumääräys­ten suh­teen. Tämä asia ei ole KSV:n kaavoit­ta­jan val­las­sa, ja niiden kanssa nyt tois­taisek­si eletään.

    Vään­netään se Viik­in­tie vielä kar­tan kanssa rauta­lan­gas­ta. http://goo.gl/maps/kprX Punaisel­la väli, jos­ta kohti minus­ta voisi estää läpi­a­jon, ehkä jopa bus­seil­takin, mut­ta tuo vaatisi suht iso­ja lin­jas­to­muu­tok­sia. Sinisel­lä vai­h­toe­htoinen reit­ti, jota kyl­lä pääsee, mut­ta joka on sen ver­ran mutkit­tel­e­va ettei se houkut­tele tarpeet­tomaan läpi­a­joon. Vihreäl­lä Pih­la­jis­tonku­ja jatke sum­mit­tais­es­ti joka, iro­nista kyl­lä, ei ole toteu­tunut, kos­ka sen var­rel­la oleville toim­i­ti­la­ton­teille ei ole löy­tynyt rak­en­ta­jaa. Niin mikä tässä nyt ihan tarkalleen ottaen on ongelma?

    Ja Viherinssille vas­tauk­sek­si, minä ajan joskus sitä enkä Lah­den­väylää usein ihan sen kum­mem­min asi­aa ajat­telemat­ta, ehkä tot­tumuk­ses­ta. Lisäk­si arve­len, että riip­puen vähän siitä mihin on menos­sa, auton­av­i­gaat­tori saat­taa ohja­ta tuo­ta kaut­ta kos­ka Viik­in­tie on hie­man lyhempi. Joku idästä tule­va kään­tynee sinne, jos val­oisas Lah­den­väylän liit­tymään on ruuhkaa. Ja niin edelleen. Tämä ei ole kyseis­ten autoil­i­joiden vika, vaan ihan vaan huonoa liikennesuunnittelua.

    Vastaa

56. tpyy­lu­o­ma: Tässä vai­heessa poltan lievästi käämi­ni, palaan asial­in­jalle seu­raavas­sa kap­paleessa, anteek­si. Se miltä kaupunkiym­päristö näyt­tää ei ole mikään pikku­jut­tu, se on esimerkik­si huo­mat­tavasti paljon tärkeämpi asia kuin liiken­teen suju­vu­us. Evi­denss­inä tästä vaikka­pa se että ihmiset asu­vat mielu­um­min kau­ni­is­sa liiken­teel­lis­es­ti surkeis­sa paikois­sa kuin toisin päin. Ei vaikka­pa sille että Kaivopuis­ton ja Suomen­lin­nan välistä meri­alue­ta täytetä ja muute­ta asuin­rak­en­tamiseen ole pohjim­mil­taan mitään mui­ta perustelui­ta kuin maisemaestetiikka.

    Ja lisäk­si Tuo­marinkar­tanon pel­lot ovat huo­mat­tavasti kauem­pana kuin Viik­in­ran­ta. Mut­ta ei tästä nyt sen enempää. 

    Suon toki niin ajat­tele­vien pitää Tuo­marinkar­tanon pel­to­ja keskeisenä osana kau­nista kaupunkiym­päristöä. Minus­ta, yksit­täis­es­tä helsinkiläis­es­tä — maal­likos­ta esteti­ikas­sa, ne eivät näytä kaupun­ki- vaan maalais­maise­mal­ta, joka vieläpä on silmää hivelevänä ikku­nanäkymänä kovin har­van kaupunki­laisen ilo.

    En vaan ker­takaikki­aan ymmär­rä, mik­si maa­pu­laa valit­tel­e­van Helsin­gin kaupun­gin rajo­jen sisäl­lä pitää olla näitä maalais­maisemia, kun niitä kuitenkin löy­tyy lähikun­nista pil­vin pimein niitä kul­loinkin kaipaavien käy­dä kat­se­le­mas­sa. Mut­ta maail­mas­sa mon­ta, on ihmeel­listä asi­aa, joi­ta kaltaiseni putki­ai­vo ei kykene ymmärtämään.

    tpyy­lu­o­ma:Espoos­sa on ihan sama ELY kuin Helsingis­säkin melumääräys­ten suh­teen. Tämä asia ei ole KSV:n kaavoit­ta­jan val­las­sa, ja niiden kanssa nyt tois­taisek­si eletään. 

    Kun­nal­la on kaavoitus­mo­nop­o­li. ELY voi toki valit­taa kaavapäätök­ses­tä. Onko yritet­tykään viedä läpi kaavo­ja, jois­sa olisi tin­git­ty asumisen liikenne-etäisyyk­sistä kom­pen­soimal­la niitä rak­en­tamisen teknis­ten omi­naisuuk­sien parem­muudel­la kaavamääräyksissä?

    tpyy­lu­o­ma:
    Vään­netään se Viik­in­tie vielä kar­tan kanssa rauta­lan­gas­ta. http://goo.gl/maps/kprX Punaisel­la väli, jos­ta kohti minus­ta voisi estää läpi­a­jon, ehkä jopa bus­seil­takin, mut­ta tuo vaatisi suht iso­ja lin­jas­to­muu­tok­sia. Sinisel­lä vai­h­toe­htoinen reit­ti, jota kyl­lä pääsee, mut­ta joka on sen ver­ran mutkit­tel­e­va ettei se houkut­tele tarpeet­tomaan läpi­a­joon. Vihreäl­lä Pih­la­jis­tonku­ja jatke sum­mit­tais­es­ti joka, iro­nista kyl­lä, ei ole toteu­tunut, kos­ka sen var­rel­la oleville toim­i­ti­la­ton­teille ei ole löy­tynyt rak­en­ta­jaa. Niin mikä tässä nyt ihan tarkalleen ottaen on ongelma? 

    Ongel­ma on ajoneu­voli­iken­teen ajami­nen entistä ahtaa­malle. Ei ole tarpee­ton­ta läpi­a­joa. On läpi­a­joa, jon­ka kukin kul­jet­ta­ja on kat­sonut tarpeelliseksi.

    Vastaa

57. Jouni Mar­tikainen:
    Oma mieliku­vi­tuk­seni ei nyt kyl­lä oikein riitä hah­mot­ta­maan, mil­lä tavoin Viik­in­tien välit­tömän vieri­alueen osalta asuin­rak­en­tamis­es­ta pidät­täy­tymi­nen sor­sisi van­ho­ja asuinaluei­ta? Pahoit­te­len vajavaista ymmärryskykyäni. 

    Van­ho­ja ja uusia aluei­ta kohdel­laan eri taval­la liiken­nemelun suhteen. 

    Sen kyl­lä halu­aisin tietää, miten vaimen­nat­te raskaa kalus­ton mata­lataa­juisen jyrinän. Motarei­den ren­gasäänetkin tun­tuu ole­van mis­sion impossible.

    Vastaa

58. ‘Ongel­ma on ajoneu­voli­iken­teen ajami­nen entistä ahtaa­malle.’ (J. Martikainen)
    Val­in­takysymys: raken­netaanko kaupunkia asukkaille vai läpiajoliikenteelle.

    Vastaa

59. Marko V: Van­ho­ja ja uusia aluei­ta kohdel­laan eri taval­la liiken­nemelun suhteen. 

    Sen kyl­lä halu­aisin tietää, miten vaimen­nat­te raskaa kalus­ton mata­lataa­juisen jyrinän. Motarei­den ren­gasäänetkin tun­tuu ole­van mis­sion impossible.

    Raken­nusle­hden artikke­li “Espoon hil­jaisin talo?”:
    http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/15165.html

    Vastaa

60. Jouni Mar­tikainen: Suon toki niin ajat­tele­vien pitää Tuo­marinkar­tanon pel­to­ja keskeisenä osana kau­nista kaupunkiym­päristöä. Minus­ta, yksit­täis­es­tä helsinkiläis­es­tä – maal­likos­ta esteti­ikas­sa, ne eivät näytä kaupun­ki- vaan maalais­maise­mal­ta, joka vieläpä on silmää hivelevänä ikku­nanäkymänä kovin har­van kaupunki­laisen ilo. 

    No se on käytän­nössä Keskus­puis­toa, palaan siihen että on eri asi­aa olla sitä mieltä että sen pitäisi olla puis­toa malli­in Kaivari eli eril­lainen puis­to, tai sit­ten olla sitä mieltä että sen puis­ton tilal­la pitäisi olla talo­ja. Jälkim­mäistä mieltä saa olla, minäkin olen paikoin, mut­ta se san­o­taan sit­ten niin että tässä ja tässä kohti voitaisi­in tin­kiä puis­tos­ta ja tehdä raken­nuk­sia. Mikä on eri asia kuin pel­to­jen taivastelu. Keskus­puis­tol­la lie­nee sato­jatuhan­sia kävi­jöitä. Lisätään nyt vielä että vaik­ka on poli­it­tis­es­ti vaikeaa saa­da vaikka­pa teol­lisu­usaluei­ta ja tien­var­sia asumiskäyt­töön, niin se on help­poa kuin heinän teko ver­rat­tuna siihen että ruvet­taisi­in sörkkimään Keskuspuistoa.

    En vaan ker­takaikki­aan ymmär­rä, mik­si maa­pu­laa valit­tel­e­van Helsin­gin kaupun­gin rajo­jen sisäl­läpitää olla näitä maalais­maisemia, kun niitä kuitenkin löy­tyy lähikun­nista pil­vin pimein niitä kul­loinkin kaipaavien käy­dä kat­se­le­mas­sa. Mut­ta maail­mas­sa mon­ta, on ihmeel­listä asi­aa, joi­ta kaltaiseni putki­ai­vo ei kykene ymmärtämään.

    Siihen mik­si kaupungis­sa pitää olla viher­aluei­ta antaa tältä osin jotain osvi­it­taa se että kaupungis­sa ihmisil­lä keskimäärin ei ole henkilöko­htaista moot­torikulkuneu­voa jol­la aje­taan maakun­ti­in puis­toile­maan, ja jos on niin sit­ten ei ole kaupunkia kos­ka ne kulkuneu­vot eivät kuitenkaan mah­du sinne.

    Kun­nal­la on kaavoitus­mo­nop­o­li. ELY voi toki valit­taa kaavapäätök­ses­tä. Onko yritet­tykään viedä läpi kaavo­ja, jois­sa olisi tin­git­ty asumisen liikenne-etäisyyk­sistä kom­pen­soimal­la niitä rak­en­tamisen teknis­ten omi­naisuuk­sien parem­muudel­la kaavamääräyksissä?

    Pros­es­si ei ole kovin läpinäkyvä, KSV neu­vot­telee noista ELYn kanssa, vai­h­toe­hto on käy­dä joka kaavas­sa oikeusas­teet läpi. ELY on vienyt oikeu­teen ainakin yhden omakoti­talo­ton­ti lisäraken­nuk­sen Espoos­sa, kos­ka se on melu­alueel­la, ja omakoti­talon asu­ja oli taas sitä mieltä että hän asuu jo ton­til­la olevas­sa talos­sa… Per­imäti­eto ker­too että Kus­taa Vaas­antien varten kaavoite­tus­sa HOASin talos­sa käytet­ti­in kaik­ki kikat luhtikäytävästä kadulle päin aina kiel­toon tehdä ovi­in reik­iä, ja ELY lop­ul­ta myön­tyi klas­sikok­si muo­dos­tuneelle perus­teelle ne nyt on vaan opiskelijoita. 🙂

    Lisäk­si, kaiken­laista voi tehdä raken­nustekni­ikan avul­la, mut­ta ensisi­jainen toimen­pide minkä tahansa ympäristöhäir­iön kanssa (ihan lainkin mukaan) on että puu­tu­taan sen aiheut­ta­jaan. Jos on joku pakot­ta­va syy mik­sei voi­da puut­tua, niin sit­ten pienen­netään hait­to­ja esimerkik­si äänieristyk­sen ja nopeusra­joi­tusten keinoin, eikä ne sil­lä toki täysin pois­tu. Pakot­ta­va syy voi olla esimerkik­si että koil­lisen suun­nas­ta pitää autoli­iken­teen päästä kaupunki­in, se että sen pitää päästä kaupunki­in use­aa rin­nakkaista eri väylää taas ei ole.

    Ongel­ma on ajoneu­voli­iken­teen ajami­nen entistä ahtaa­malle. Ei ole tarpee­ton­ta läpi­a­joa. On läpi­a­joa, jon­ka kukin kul­jet­ta­ja on kat­sonut tarpeelliseksi.

    Se että kaupungis­sa kukin kul­jet­ta­ja ajaa mis­tä huvit­taa, ja kaupun­ki suun­nit­tel­laan tämän mukaan ei ole tilankäytön kannal­ta tai taloudel­lis­es­ti real­isti­nen vai­h­toe­hto kuitenkaan. (Tilaa saa lisää rak­en­ta­mal­la liiken­neväyliä maan alle, se on vaan niin äärim­mäisen kallista ettei se ei ole juuri koskaan real­isti­nen vai­h­toe­hto). Käytän­nössä liikenne- ja kaupunkisu­un­nit­telu val­it­see pitkälti miten ja mil­lä keinoin ihmiset liikku­vat, jos tehdään motare­i­ta ja haja-asu­tus­ta niin aje­taan autol­la, jos tehdään tiivistä niin sit­ten jalan, joukkoli­iken­teel­lä ja pyöräl­lä, osit­tain mut­ta vain osit­tain sik­si että tiivis kaupun­ki on autoli­iken­teen kannal­ta ahdas­ta. Se että suun­nit­teli­ja johonkin yleiseen vapaamielisyy­teen vedoten väit­tää että hän vain vas­taa liiken­nekysyn­tään on kau­ni­isti san­ot­tuna itsepetosta.

    Tässä tapauk­ses­sa käytän­nössä, tie- ja katu­verkos­to Lah­den­väylältä etelään on väl­i­tyskyvyltään pienem­pi kuin pelkkä Lah­den­väylä, eli ne samat on autot on “ahtaal­la” joka tapauk­ses­sa. Se että sen käytävän kap­a­siteet­tia vielä lisätään hie­man rin­nakkaisel­la läpi­a­joväyläl­lä ei täten paran­na autoli­iken­teen suju­vu­ut­taa, itseasi­as­sa use­ampi tie ris­teävän liiken­teen kasvus­ta johtuen saat­taa jopa huonon­taa sitä.

    Vastaa

61. Jouni Mar­tikainen: Raken­nusle­hden artikke­li “Espoon hil­jaisin talo?”:
    http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/uutiset/15165.html

    Ikkunoiden äänieristys­luku 46 dB. Ts. ohi­a­ja­van HD-moot­toripyörän ääni kuu­luu maku­uhuoneeseen 55 — 60 dB voimakku­udel­la kun suosi­tus on luokkaa 30 — 35 dB.

    Vastaa

62. Mikko Särelä: Itse kan­natan ensim­mäistä vai­h­toe­htoa. Täl­löin alue tulee suun­nitel­la siten, että se voidaan rak­en­taa 1–1,5 aluete­hokku­udel­la. Ker­rosneliöitä tulisi sil­loin suun­nit­telu­alueelle 400 000 – 600 000 ja paljon lisää, kun Lah­den­väylä joko muute­taan kaduk­si tai laite­taan tunneliin.

    Joskus tun­tuu, että osal­la vihreistä ei ole mitään käsi­tys­tä paikalli­sista luon­toar­voista kun suun­nitel­laan suu­ru­u­den­hul­lua kaupunkia.

    Ei sitä kallio­ta voi lait­taa mata­lak­si, se suo­jaa tehokkaasti Van­hankaupungin­lahtea Lah­den­tien melul­ta ja tuulil­ta. Sen mata­lak­si lait­ta­mi­nen muut­taisi suuresti koko lah­den ympäristöä aina Hert­toniemeen saakka.

    Viik­in­ran­taan sopisi erit­täin hyvin mata­la rivi- ja town­house rak­en­t­a­mi­nen suurel­la tehokku­udel­la alueen pienen mit­takaa­van ja poikkeuk­sel­lis­ten luon­toar­vo­jen takia.

    Ei ole pien­in­täkään järkeä rak­en­taa sinne uut­ta Pih­la­jis­toa val­tavine ker­rostaloi­neen tukeu­tu­maan johonkin Viikin Pris­man palvelui­hin. Tai on siinä järkeä asun­top­u­lan pois­tamisen kannal­ta, mut­ta ei kai sen alt­tar­ille sen­tään ihan kaikkea kan­na­ta uhrata?

    Laiskaa ongelmien­ratkomista, skarpatkaa vähän.

    Vastaa

63. tpyy­lu­o­ma: No se on käytän­nössä Keskus­puis­toa, palaan siihen että on eri asi­aa olla sitä mieltä että sen pitäisi olla puis­toa malli­in Kaivari eli eril­lainen puis­to, tai sit­ten olla sitä mieltä että sen puis­ton tilal­la pitäisi olla talo­ja. Jälkim­mäistä mieltä saa olla, minäkin olen paikoin, mut­ta se san­o­taan sit­ten niin että tässä ja tässä kohti voitaisi­in tin­kiä puis­tos­ta ja tehdä raken­nuk­sia. Mikä on eri asia kuin pel­to­jen taivastelu. Keskus­puis­tol­la lie­nee sato­jatuhan­sia kävi­jöitä. Lisätään nyt vielä että vaik­ka on poli­it­tis­es­ti vaikeaa saa­da vaikka­pa teol­lisu­usaluei­ta ja tien­var­sia asumiskäyt­töön, niin se on help­poa kuin heinän teko ver­rat­tuna siihen että ruvet­taisi­in sörkkimään Keskuspuistoa.

    Siihen mik­si kaupungis­sa pitää olla viher­aluei­ta antaa tältä osin jotain osvi­it­taa se että kaupungis­sa ihmisil­lä keskimäärin ei ole henkilöko­htaista moot­torikulkuneu­voa jol­la aje­taan maakun­ti­in puis­toile­maan, ja jos on niin sit­ten ei ole kaupunkia kos­ka ne kulkuneu­vot eivät kuitenkaan mah­du sinne. 

    Näin oma­l­la nimel­läni kir­joit­ta­vana ja kun vieläpä työelämässä tehtävät vähän väliä liip­paa­vat kaavoitus­takin, lie­nee syytä vielä näpytel­lä tähän keskustelu­un aikakir­joi­hin jääväk­si että:

    1. En mis­sään tapauk­ses­sa vas­tus­ta viher­aluei­ta. Niitä pitää olla.

    2. Mielestäni pel­tomaise­mat ovat kau­ni­ita. Ottaisin tsiljoona ker­taa mieluimin olo­huoneen ikku­nanäkymäk­si pel­tomaise­man, kuin vastapäisen ker­rostalo­seinän, jos vai­h­toe­htoina oli­si­vat edellämainitut.

    3. MUTTA viher­aluei­den muo­dost­a­mi­nen käyt­tämäl­lä pel­to­ja alueen keskeis­inä rakenne-ele­ment­teinä on hirvit­tävän teho­ton­ta, eikä ole mielestäni pääkaupunkiseudun mit­takaavas­sa mielekästä ylläpitää laa­jo­ja pel­toaluei­ta Helsin­gin kaupun­gin rajo­jen sisällä.

    4. Pel­toaluei­ta on syytä olla muual­la pääkaupunkiseudul­la, jos­sa aluei­den käytön tehokku­udelle ei ole niin suuria vaa­timuk­sia kuin lähel­lä Helsin­gin niemeä. Näitä hie­man kauem­pana ole­via pel­toaluei­ta pystyvät autot­tomatkin helsinkiläiset käymään ihaile­mas­sa pyöraillen tai joukkoli­iken­net­tä hyödyntäen.

    Vastaa

64. Gre­jus: Joskus tun­tuu, että osal­la vihreistä ei ole mitään käsi­tys­tä paikalli­sista luon­toar­voista kun suun­nitel­laan suu­ru­u­den­hul­lua kaupunkia.Ei sitä kallio­ta voi lait­taa mata­lak­si… Ei ole pien­in­täkään järkeä rak­en­taa sinne uut­ta Pih­la­jis­toa val­tavine ker­rostaloi­neen tukeu­tu­maan johonkin Viikin Pris­man palveluihin.…

    Ei sitä kallio­ta ole kukaan lait­ta­mas­sa mata­lak­si, voi sitä kallion päälle ja rin­teeseenkin rak­en­taa ja silti säästää sen suon ja rin­net­täkin. Pih­la­jis­to ei ole tehokas­ta rak­en­tamista, kos­ka pis­te­ta­lo sinne tänne ripotel­tuna ei ole tehokas­ta maankäyt­töä. Mä ainakin miet­tisin jotain sem­moista kuin se uusi kort­teli Viikin Pris­man vier­essä. Kun tekee ihan nor­maalia tiheää kaupunkia niin kyl­lä niille kaupoillekin löy­tyy asiakkaita.

    Vastaa

65. Gre­jus: Ei sitä kallio­ta voi lait­taa mata­lak­si, se suo­jaa tehokkaasti Van­hankaupungin­lahtea Lah­den­tien melul­ta ja tuulil­ta. Sen mata­lak­si lait­ta­mi­nen muut­taisi suuresti koko lah­den ympäristöä aina Hert­toniemeen saakka.

    Viik­in­ran­taan sopisi erit­täin hyvin mata­la rivi- ja town­house rak­en­t­a­mi­nen suurel­la tehokku­udel­la alueen pienen mit­takaa­van ja poikkeuk­sel­lis­ten luon­toar­vo­jen takia.

    Ei kai kukaan sitä kallio­ta ole räjäyt­tämässäkään, vaan täyt­tämässä sen taloil­la? Sil­loin­han tulee vain lisää tuuli- ja meluestettä.

    Viik­in­ran­nan alueel­la ei ole mitenkään poikkeuk­sel­lisia luon­toar­vo­ja. Van­hakaupungin­lah­den lin­tu­ruovikko on ykköstärkeitä luon­toko­htei­ta Helsingis­sä ja koko pk-seudul­la, mut­ta nyt ei ole siitä kyse.

    Helsin­gin luon­toti­etopalvelu ker­too Viik­in­ran­nas­ta seu­raavaa: sil­lä kalli­ol­la on pieni hyvin­säi­lynyt kallio­suo (merkit­tävä kasvil­lisu­usko­hde), pieni ter­valep­päle­hto veden­puhdis­ta­mon ton­tin eteläpuolel­la, sekä veden­puhdis­ta­mon van­ha laskuo­ja (merkit­tävät lin­tuko­hteet). Muu­ta merkit­tävää siel­lä ei ole. Se kallio on kieltämät­tä nät­ti, mut­ta mitään kum­mem­paa lajis­toa siel­lä ei ole.

    Se pieni ter­valepikkö tulee säästää rak­en­tamiselta, ja laskuo­jan ekol­o­giset arvot säi­lytetään pitämäl­lä sen ranta nykyisen­laise­na pusikkona. Veden­puhdis­ta­mon tont­ti on vähän vaikeampi, sil­lä se on kiin­ni siinä Van­hakaupungin­lah­den lin­tu­ruovikos­sa. Mut­ta eiköhän nekin ongel­mat ole ratkaistavis­sa esim. opas­tuk­sel­la ja kulkure­it­tien huolel­lisel­la linjauksella.

    Town­hous­es­ta olen samaa mieltä. Itse rak­en­taisin Viik­in­tien var­teen sel­l­as­ta neljää ker­rosta ja muuten tiivistä ja mata­laa town­housea. Tiivis ei vält­tämät­tä tarkoi­ta korkeaa.

    Vastaa

66. tpyy­lu­o­ma: No se on käytän­nössä Keskuspuistoa, 

    Juuri tuos­sa poljin Van­han Tuusu­lantien vart­ta Tuo­marinkylän ohi. Olen tuos­ta Keskus­puis­ton palana olemis­es­ta vah­vasti eri mieltä. Keskus­puis­toon tuol­ta pääsee joko joen­vart­ta pitkin tai Torp­par­in­mäen läpi. Keskus­puis­ton met­si­in on kilo­metri­tolkul­la matkaa kaikkia reit­te­jä, välis­sä pel­toa ja yksi kap­pale vilka­sli­iken­teistä moottoritietä.

    Tien toisel­la puolel­la on kaupun­gin romu- ja risu­varas­toalue ja moot­tori­tie. Tien var­res­saoli tänäänkin vint­tikoirakeskuk­sen muu­ta­ma sata autoa pitkin pien­nar­ta. (Mikä ilmeis­es­ti muut­tuu, kun pel­losta tehdään parkkis…) Lisäk­si itse tie (Van­ha Tuusu­lantie) on oikeasti tiheän läpi­a­joli­iken­teen tie — ilmeis­es­ti isol­ta osin sik­si, että Tuusu­lan­väylältä puut­tuu pari ramppia.

    Muutenkin alue on surkea virk­istys­te­hokku­udeltaan. Van­han Tuusu­lantien var­res­sa on onnet­tomas­sa kun­nos­sa ole­va lumenkaatopaikkake­san­topel­to, sen takana vähän met­sää ja rat­sas­tustal­li. Pak­i­lan päässä on sen­tään vähän jotain virk­istys­met­sän tyyp­pistä, mut­ta siel­läkin on vaikea löytää paikkaa, jos­sa ei olisi talo­jen keskellä.

    Pel­to avoime­na tilana ei pidä ään­tä, ei suo­jaa näkymiä, eikä sitä voi käyt­tää kir­mailu­un. Nykyisel­lään Tuo­marinkylän alue palvelee lähin­nä alueel­la toimi­vaa har­ras­tus­toim­intaa (hevoset, koirat), mut­ta aika vähissä sen yleinen virk­istyskäyt­tö on. Sama alue Keskus­puis­ton tyyp­pisenä virk­istys­met­sänä olisi aivan toisen­lainen arvoltaan.

    Ja tätä ei sit­ten pidä tulki­ta niin, että kan­nat­taisin koko alueen rak­en­tamista. Tuusu­lan­väylän, Lah­den­väylän ja kehien rajaa­mas­sa ruudus­sa on kak­si ei-raken­net­tua aluet­ta; Tuo­marinkylä ja Malmin lentoase­ma. Kaik­ki muu on raken­nusten peitossa, ja alueel­la asuu paljon väkeä. Mut­ta ei Tuo­marinkylän pel­to­jen merk­i­tys­tä virk­istyskäytössä pidä liioitel­la, siinä ne toimi­vat nyt huonos­ti. Olisin jopa valmis kat­se­le­maan Van­han Tuusu­lantien var­res­sa pel­to­jen paikalla taloriviä.

    Vastaa

67. lurk­ki:
    ‘Ongel­ma on ajoneu­voli­iken­teen ajami­nen entistä ahtaa­malle.’ (J. Martikainen)
    Val­in­takysymys: raken­netaanko kaupunkia asukkaille vai läpiajoliikenteelle.

    Joup. Pait­si että ilmeis­es­ti Viik­in­tien ongel­ma on raskas liikenne, joka ei ole läpi­a­joli­iken­net­tä. Läpi­a­jo­tienä Viik­in­ti­etä on help­po hidas­taa sen ver­ran, ettei siitä kukaan järkevä läpi aja, mut­ta se ei auta esimerkik­si liiken­nemelu­un tai kovin olen­nais­es­ti vaaroihinkaan.

    Vastaa

68. tpyy­lu­o­ma: Tässä vai­heessa poltan lievästi käämi­ni, palaan asial­in­jalle seu­raavas­sa kap­paleessa, anteek­si. Se miltä kaupunkiym­päristö näyt­tää ei ole mikään pikku­jut­tu, se on esimerkik­si huo­mat­tavasti paljon tärkeämpi asia kuin liiken­teen suju­vu­us. Evi­denss­inä tästä vaikka­pa se että ihmiset asu­vat mielu­um­min kau­ni­is­sa liiken­teel­lis­es­ti surkeis­sa paikois­sa kuin toisin päin.

    Eli esimerkik­si Palo­heinässä tois­t­en talo­jen keskel­lä pienel­lä ton­til­la ole­vat talot ovat halvem­pia kuin Nur­mi­järvel­lä pel­lon ja met­sän rajas­sa ole­vat suurel­la ton­til­la olevat?

    Ympäristöl­lä on toki vaiku­tus asumisen hin­taan, kun ver­rataan saman­laises­sa liiken­teel­lisessä ase­mas­sa ole­via asun­to­ja. Täl­löin tärkein­tä on naa­purien koet­tu laatu. Mut­ta jos kat­so­taan asumisen absolu­ut­tista hin­taa, niin liiken­teelli­nen sijain­ti suh­teessa palvelui­hin ja työ­paikkoi­hin näyt­täisi ole­van paljon tärkeämpi selit­tävä tek­i­jä kuin alueen kauneus. Kovin iso osa ihmi­sistä halu­aisi asua rauhal­lisel­la paikalla jär­ven ran­nal­la isol­la ton­til­la väljässä omakoti­talos­sa. Silti niitä saa halvem­mal­la kuin ruuhkaisel­la alueel­la ole­vaa ahdas­ta asumista.

    Ja Viherinssille vas­tauk­sek­si, minä ajan joskus sitä enkä Lah­den­väylää usein ihan sen kum­mem­min asi­aa ajat­telemat­ta, ehkä tottumuksesta.

    Eli jos tien ajami­nen tehtäisi­in hitaam­mak­si vaikka­pa mata­lal­la nopeusra­joituk­sel­la ja par­il­la hitaal­la liiken­neval­ol­la, tuskin tek­isit samaa virhet­tä mon­ta kertaa?

    Ajatuk­se­na tässä on se, että läpi­a­jok­iel­to voi estää järkevääkin liiken­nöin­tiä ja lisätä ajo­matko­ja. Jos pääre­it­ti tehdään nopeam­mak­si (hidas­ta­mal­la ei-toiv­ot­tua reit­tiä), saadaan läpi­a­jo lop­pumaan mut­ta jätetään rin­nakkaisre­itin edut paikallisille.

    Vastaa