HSL:n hallitus päättää kaarimallista

Vyöhyk­er­a­joista tulee oheisen kuvan näköiset ellei yllä­tyk­siä satu. Tähän on jo päädyt­ty hal­li­tuk­sen käden­vään­nössä. Vään­tö kos­ki eri­tyis­es­ti Espoo­ta, joka olisi halun­nut sisäl­lyt­tää myös Espoon keskuk­sen B‑vyöhykkeeseen. Samas­sa lausun­nos­sa kuitenkin san­ot­ti­in, ettei tämä saa mak­saa Espoolle. Muut pää­tyivät siihen, ettei tar­if­fi­ta­soa voi nos­taa niin paljon kuin Espoo lausun­nos­saan tarkoit­ti. Ongel­mana Espoos­sa nähdään, että liityn­täpysäköi­jät eivät jätä tämän jäl­keen autoaan Espoon keskuk­seen vaan tunke­vat Lep­pä­vaaran pysäköintipaikoille.

Ratikkalip­pu­ja luku­un otta­mat­ta aina on ostet­ta­va vähin­tään kah­den vyöhyk­keen lip­pu. Helsin­gin keskus­tas­sa oste­tul­la halvim­mal­la lip­ul­la pääsee siis kaikkial­la AB-vyöhyk­keel­lä. Ennen rajana oli kun­nan raja, nyt sil­lä pääsee Matinkylään asti. Kun on aina mak­set­ta­va kahdes­ta vyöhyk­keestä, ei tule näitä rajat­a­pauk­sia, jos­sa lyhyestä matkas­ta Pitäjän­mäeltä Lep­pä­vaaraan piti mak­saa seu­tulip­pu. Jos asuu Tikkuri­las­sa, halvim­mal­la lip­ul­la pääsee Malmille, mut­tei Helsin­gin keskustaan.

Jos tätä mallia sovel­let­taisi­in nyky­hin­noin niin että kah­den vyöhyk­keen hin­naksi tulisi nykyi­nen sisäisen lipun hin­ta ja kol­men vyöhyk­keen hin­naksi seu­tulip­pu, kun­tien tar­if­fituen tarve kasvaisi

  • Helsin­ki 7,6 M€
  • Espoo 12,3 M€
  •  Van­taa 11,12 M€

Kun­nat ovat tässä kovin eri ase­mas­sa. Se näkyy lip­putu­lo­jen jakaumassa.

Lip­putu­lo­ja tulee nykyisin

  • Seu­tulip­pu       105 M€
  • Helsin­ki sisäi­nen 132 M€
  • Espoo sisäi­nen  14,2 M€
  • Van­taa sisäi­nen   10,0 M€

Kun halvim­mal­la lip­ul­la pääsee kauem­mak­si, sen hin­taa var­maankin nos­te­taan. Helsingille riit­täisi varsin vaa­ti­ma­ton nousu, jotain alle viisi pros­ent­tia, mut­ta Espoo ja Van­taa tarvit­si­si­vat talouden tas­apain­ot­tamisek­si huo­mat­tavasti suurem­man hin­nanko­ro­tuk­sen. Tästä tulee vielä suuri riita.

39 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus päättää kaarimallista”

  1. Toiv­ot­tavasti Hista siir­retään vielä joskus D‑vyöhykkeelle. Ei ole mitään järkeä rak­en­taa sitä ja pitää se C‑vyöhykkeellä, kun matkaa on saman ver­ran kuin Kirkkon­um­melle ja Ker­avalle. Vähän edes vähen­täisi Espoon koro­tu­s­painei­ta tulevaisuudessa.

    Vihd­in­tien ja Hämeen­lin­nan­väylän perukat kuu­lu­vat peri­aat­teessa samaan kat­e­go­ri­aan, mut­ta siel­lä taitaa olla aika min­i­maalis­es­ti matkustajia.

  2. Soin­in­vaara:: Ongel­mana Espoos­sa nähdään, että liityn­täpysäköi­jät eivät jätä tämän jäl­keen autoaan Espoon keskuk­seen vaan tunke­vat Lep­pä­vaaran pysäköintipaikoille

    Mut­ta hei! Me Espoon keskuk­sen asukkaathan säästämme saman ver­ran kun pysäköimme automme Kau­ni­ais­ten liityn­täpysäköin­tipaikalle! Eläköön kun­tien itsenäisyys!

  3. Pieni leikkaus näky­isi ole­van C‑vyöhykkeellä. Jos ratkai­se­vaa on etäisyys Helsin­gin keskus­tas­ta, niin Masalan tulisi olla C‑vyöhykkeellä D:n sijasta.

  4. Helsingille riit­täisi varsin vaa­ti­ma­ton nousu, jotain alle viisi pros­ent­tia, mut­ta Espoo ja Van­taa tarvit­si­si­vat talouden tas­apain­ot­tamisek­si huo­mat­tavasti suurem­man hin­nanko­ro­tuk­sen. Tästä tulee vielä suuri riita.

    Ei se mitään, lue ne taulukot HSL:n lausun­topy­yn­nöstä kaupungeille talous­su­un­nitel­mas­ta ajatuk­sen kanssa, niin huo­maat miten tästä saadaan vielä isom­pi riita. Lyhyesti, nimeno­maan bussien ja junien kus­tan­nuk­set kas­vaa, kun taas ratikan ja metron (ainakaan ennen Län­simetroa ja automaat­tia) eivät läh­eskään vas­taavasti. Eli Espoon ja Van­taan mak­sut HSL:lle kas­vaa, ja Espoolle vielä Län­simetron infra­mak­sut päälle 2016.

    Onko tää nyt ihan viisas­ta, näin helsinkiläisittäin?

  5. Tuleeko lip­pu­jen hin­nat taas nouse­maan? Lip­putu­lot ainakin vähenevät, kos­ka kymmenet tuhan­net B‑vyöhykkeellä asu­vat espoolaiset ja van­taalaiset eivät enää tarvitse seutulippua.

  6. Jari V:
    Ratikkakausilip­pu olisi kiva lisäys valikoimaan. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikkalip­pu tulee valikoimaan, siis arvolip­puna, ei näyttölippuna. 

    Mik­sei itse asi­as­sa voitaisi kokeil­la ratikkakausilip­pua? Nihkeä byrokra­tia vai naa­purikun­tien kateus vai mikä estää?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Ville
    Kirkkon­um­mi ei halua mak­saa. D‑vyöhyke menee kun­tara­jo­jen mukaan toistaiseksi. 

    Mik­si Kirkkon­um­men tai yhdenkään muunkaan kun­nan pitäisi mak­saa jonkun bis­nek­sen teosta? Julki­nen liikenne ei ole kestäväl­lä poh­jal­la, jos sitä joudu­taan sub­ven­toimaan. Pääkaupunkiseudun julki­nen liikenne ei ole kestäväl­lä poh­jal­la, mikä tarkoit­taa ennem­min tai myöhem­min sen romahdusta.

    Julki­nen liikenne saadaan kan­nat­tavak­si kaavoit­ta­mal­la oikein. Kan­nat­taa ajaa junal­la Helsingistä Kirkkon­um­melle. Ain­oat ter­veet taa­ja­mat ovat Pasi­la ja Kau­ni­ainen. Muuten radan­var­si on kaavoitet­tu vas­toin kaikkia euroop­palaisia hyväk­si­havait­tu­ja käytänteitä.

    1. Julki­nen liikenne saadaan kan­nat­tavak­si jaka­mal­la katu­ti­la matkus­ta­jamäärien suh­teessa henkilöau­toille ja bus­seille tai velot­ta­mal­la auto­ja katu­ti­lan käytöstä markki­nahin­nan mukaan. Auton käyt­tö on kaupungeis­sa voimakkaasti subventoitua.

  8. Hei Osmo,

    ker­ropas vähän siitä, miten HKL:n lah­taami­nen ete­nee, kauanko kaupun­gin vaaku­na on ratikas­sa ja met­rossa? Kum­ma jut­tu, että Wien ja München eivät halua repiä per­in­teistä vaaku­naa liiken­nevä­linei­den kyl­jestä sil­lä perus­teel­la, että metro liiken­nöi kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle. Län­simetron “seudullisu­ud­es­ta” saadaan kep­pi­hevo­nen HKL:n yksi­tys­tämiselle ja yhtiöittämiselle?

    Käy­däänkö asi­as­ta edes muodol­lista debat­tia julkises­ti? Kon­serni­jaos­to­han siu­nasi asian ilman mutinaa..11.6.2012
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallituksen_konsernijaosto/Suomi/Esitys/2012/Halke_2012-06–11_Koja_13_El/CB7F7E82-E63E-467F-8086–29F7F13DAC9F/Nettobudjetoituja_yksikoita,_liikelaitoksia_ja_kon.html

  9. Ymmär­ränkö oikein, että esim. mat­ka Espoon­lahdes­ta Tikkuri­laan tai vaik­ka Öster­sun­domi­in on edulli­nen BC-vyöhyk­keen mat­ka, kun­han vält­tää kulke­mas­ta keskus­tan kautta?

  10. Jatkos­sa siis Itäkeskuk­ses­ta pääsee Tapi­o­laan ja lento­ken­tälle halvim­mal­la lipulla?

    Mitenkäs tämä toimii sit­ten kausilipuis­sa? Oste­taanko ne tiety­ille vyöhykkeille (esim. AB)? Muuten­han esim. Itäkeskuk­ses­sa asu­va voisi hoitaa kaik­ki asiansa kah­den vyöhyk­keen lip­ul­la, kun­han vain kulk­isi aina kotin­sa kautta…

  11. Ari: Ymmär­ränkö oikein, että esim. mat­ka Espoon­lahdes­ta Tikkuri­laan tai vaik­ka Öster­sun­domi­in on edulli­nen BC-vyöhyk­keen mat­ka, kun­han vält­tää kulke­mas­ta keskus­tan kautta?

    Juuri niin se menee.

  12. Ari: Ymmär­ränkö oikein, että esim. mat­ka Espoon­lahdes­ta Tikkuri­laan tai vaik­ka Öster­sun­domi­in on edulli­nen BC-vyöhyk­keen mat­ka, kun­han vält­tää kulke­mas­ta keskus­tan kautta?

    Joo, ja has­sua tässä on kanssa että Pasi­la on A‑vyöhykkeellä, eli esim. Tikkuri­la — Lep­pä­vaara kan­nat­ta ajaa Kehäradan kaut­ta Huopalah­teen, ja sieltä vai­h­to A‑junaan. 🙂

  13. Onko jos­sain esitet­ty “sormi­mallia” jos­sa vyöhykkei­den rajat muo­dostaisi­vat käm­menku­vion eli raitei­den kohdal­la vyöhyk­keen raja ulot­tuisikin selkeästi kehäkaar­ta kauemmas. 

    Tämä ratkai­sisi tuon olete­tun liityn­täpysäköin­tion­gel­man ja lisäk­si ohjaisi­vat matkus­ta­jia käyt­tämään raideli­iken­net­tä (johon ei ehkä tarvi­ta lisähouku­tus­ta jos se on muutenkin nopeaa ja saavutet­tavis­sa vaan onko?). Raideli­ikenne kun on yhteiskun­nan kannal­ta taloudel­lisem­paa (tai ainakin pitäisi olla, nyt taitaa riip­pua operaattorista…).

  14. Tyh­mä kysymys:

    Voisiko joku ker­toa, mikä osa­puilleen olisi tar­if­fi­ta­so eri vyöhykkeil­lä a) kuukau­si­upul­la (aikalip­ul­la) ja b) kertalipulla.

    Asia on ilmeis­es­ti vielä vään­nön varassa,mutta kaipa joku haaruk­ka jo tiedetään.

  15. Ei ainakaan lisää halu­ja käyt­tää julk­ista liiken­net­tä. Päät­täjien kan­nat­taisi käy­dä lah­den toisel­la puol­lel­la kat­so­mas­sa mitä siel­lä tehdään asian eteen.

  16. Markku af Heurlin:
    Voisiko joku ker­toa, mikä osa­puilleen olisi tar­if­fi­ta­so eri vyöhykkeil­lä a) kuukau­si­upul­la (aikalip­ul­la) ja b) kertalipulla. 

    Sekä kuukausi- että ker­tal­ip­pu­jen hin­tata­so tulee ole­maan osa­puilleen sama kuin nytkin siten, että AB ja BC vas­taisi­vat sisäistä lip­pua ja ABC vas­taisi seutulippua.

  17. Ratikoiden kausilip­pu ei olisi ollenkaan hul­lumpi idea. Eikä sen toteu­tuk­selle ainakaan mitään teknistä estet­tä ole. Voisitko Ode keskustel­la tästä virkami­esten kanssa?

    Vaik­ka AB-vyöhyk­keen lipun hin­ta kas­vaisi huo­mat­tavastikin ver­rat­tuna nykyiseen Helsin­gin sisäiseen lip­pu­un, niin ratikkalipun kohdal­la koro­tu­s­painei­ta ei ole.

    Tuleeko tässä käymään niin, että Helsin­ki mak­saa naa­purikun­tien liiken­net­tä entistä enem­män? Nuo lip­putu­lok­er­tymät ker­to­vat aika olen­nais­es­ti sen, mitä Espoo ja Van­taa todel­lisu­udessa ovat — Helsin­gin lähiöitä.

    1. Ratikan kausilip­pu oloisi epäoikeu­den­mukainen. Me ratikkavyöhyk­keel­lä ole­vat saamme paljon parem­paa joukkoli­iken­net­tä kuin muut ja teemme pivä kohden selvästi enem­män joukkoli­iken­nematko­ja. Sik­si arvolip­pu voi olla halvem­pi /yksittäinen mat­ka on kus­tan­nuk­sil­taan halvem­pi) mut­ta päivää kohden ratikka­matkus­ta­jat käyt­tävät resursse­ja enemmän.
      Lasken­ta­mallin pitäisi toimia nii, että kukin kun­ta mak­saa omien kun­ta­lais­ten­sa subventiot.

  18. Oliko harkit­tu, että Keilanie­mi ja Otanie­mi mah­tu­isi­vat A‑vyöhykkeen sisälle? Etäisyys keskus­tas­ta pohjoiseen vaikut­taa pidem­mältä kuin län­teen ja itään. Merk­i­tyk­sel­lis­in­tä tässä olisi saa­da Keilaniemen alue ja Aal­to-yliopis­to mieliku­val­lis­es­ti lähem­mäk­si keskus­taa, eikä kaupunkialueen rajo­jen ulkopuolelle.

    1. Opiske­li­ja
      On edullisem­paa sijai­ta B‑vyöhykkeellä kuin A‑vyöhykkeellä. Molem­mat joutu­vat osta­maan vähin­tään AB-lipun, mut­ta B‑vyöhykkeellä voi ostaa myös BC-lipun. Jos Otanie­mi olisi A‑vyöhykkeellä, lipun hin­ta Espoon keskuk­seen nousisi.

  19. @Pyöräilijäautoilijajalankulkija

    Samaa mieltä sormi­mallista, Masala ja Ker­a­va pitäisi olla C‑vyöhykkeellä, ja samal­la Espoon korvet Turun­väylän pohjois­puolel­la D‑vyöhykettä.

    Näin muuten olen sitä mieltä että vyöhyk­er­a­jat on nykyisen tietotekni­ikan aikana kivikautista. Nyt kun rajat ei enää nou­da­ta kun­tara­jo­ja, ja on pakko ostaa kak­si vyöhyket­tä, hom­mas­ta alkaa tul­la turhan sekavaa useimmille.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennus­taisin, että AB-liput tule­vat ole­maan noin 10 % kalli­impia kuin sisäiset liput nyt.

    Ymmärsinkö oikein? hin­nat A ‑lip­pu = AB= lip­pu = BC ‑lip­pu = 2,70 e/krt 44 e/30 pv + ehkä 10 % därpå.

    ABC — lip­pu = 4 e/krt tms. ja kuukausi(aika)lippu vas­taa nyky­istä Hki-Espoo-Van­ta-kau­ni­ainen seutulippua.

    Ratikoille huokea ker­tatar­if­fi, mut­ta ei kk-lip­pua (kuen nytkin)

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    …Auton käyt­tö on kaupungeis­sa voimakkaasti subventoitua.

    Ymmär­rän Osmo lasku­ta­pasi, vaik­ka en sitä hyväksykkään. Kun kokon­aiskus­tan­nuk­set ja mak­su­o­su­us las­ke­taan, niin henkilöau­tol­la liikku­va on ns. mak­sa­va asi­akas ja julkisen liiken­teen käyt­täjä on se pum­mi. Eikä tuo muu­tu Suomes­sa, kos­ka maa on hyvin har­vaan asut­tu. Lop­ut­tomasti emme voi elää siiv­el­lä, joten nykykäytän­tö ei ole kestäväl­lä poh­jal­la. Tyhjiä lin­ja-autovuoro­ja ei kan­na­ta ajat­taa pitkin ja poikin Espoon, eikä Helsinginkään metsiä.

    Tarvi­taan se kaupun­ki, kos­ka julki­nen liikenne on kaupunki­maisen asu­tuk­sen liiken­nemuo­to. Kun Helsin­ki älyää tämän ja lopet­taa rak­en­tamisen Sipool­ta varaste­tu­ille maille keskit­tyen Kehä I:n sisäpuolisen alueen muut­tamiseen kaupungik­si, ollaan savutet­tu puoli voit­toa. 😀 Jos vaik­ka aloite­taaan Munkkivuoren uudelleen kaavoituksella.

    Tuo­hon muu­tok­seen kuu­lu­vat mm. tääl­lä niin paljon main­os­te­tut kaupunkibule­vardit. Moot­tori­ti­et muut­tuvat luon­nol­lis­es­ti kaupunkibule­vardeik­si, kun raken­netaan se kaupun­ki. 😉 Kaupunkibule­var­di on tehokas, monikaistainen väylä päät­tyen liiken­neympyrään, jos­ta siir­ry­tään suju­vasti seu­raavalle bule­vardille tai moot­tori­tielle. Liiken­nevir­taa hait­taa­va vasem­malle kään­tymi­nen on kiel­let­ty ja jalankulku yli väylän hyvin rajat­tua tai ohjat­tu alikulkui­hin. Bule­vardin reunois­sa on erik­seen lyhy­taikaista paikoi­tus­ta varten väylät. Kokon­aisu­us kerää ihmisiä ja siten palvelu­ja. Kan­natan kaupunkibule­varde­ja, mut­ta se vaatii ensin kaupun­gin rakentamisen.

  22. Onko arvi­o­laskel­maa kuka voit­ta ja kuka häviää (ja kuin­ka paljon)?

    Siis ryh­mis­sä helsinkiläiset, espoolaiset ja van­taalaiset. Toisaal­ta matkus­ta­ji­na ja toisaal­ta kaupunkeina/veronamaksajina?

    Kuin­ka paljon val­tio net­toaa tästä säästyneinä työ­matkaku­lu­vähen­nyksinä? Uudessa mallis­sa (Suur-Helsingis­sä) niitä ei kai saa kuin A:ssa asu­vat C:llä työsken­televät, ja päin­vas­taiset tapaukset.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennus­taisin, että AB-liput tule­vat ole­maan noin 10 % kalli­impia kuin sisäiset liput nyt. 

    Eli AB-lipun ja ABC-lipun hin­taero tulee ole­maan varsin suuri. Tämä lisää var­masti Espoon sisäistä liityn­täpysäköin­tiä kun väki siir­tyy autoil­la C‑vyöhykkeeltä B‑vyöhykkeelle. Van­has­sa kun­tara­joi­hin perus­tu­vas­sa mallis­sa vas­taavaa ei pahem­min tapah­tunut sil­lä espoolainen ei voin­ut ostaa Helsin­gin sisäistä kuukausilip­pua, mut­ta nyt mil­lään ei voi estää C‑alueella ole­vaa espoolaista osta­mas­ta AB-lip­pua. Koko etelä-Espoon tulisikin kuu­lua samaan vyöhyk­keeseen, oli­pa se sit­ten B tai C.

    Mik­si muuten espoolais­ten AB-kuukausilip­pu ei voisi olla kalli­impi kuin helsinkiläis­ten? Näin B‑vyöhykkeestä saataisi­in niin iso kuin Espoo halu­aa ja samal­la helsinkiläis­ten AB-kuukausilip­pu olisi niin hal­pa kuin Helsin­ki haluaa.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikan kausilip­pu oloisi epäoikeu­den­mukainen. Me ratikkavyöhyk­keel­lä ole­vat saamme paljon parem­paa joukkoli­iken­net­tä kuin muut ja teemme pivä kohden selvästi enem­män joukkoli­iken­nematko­ja. Sik­si arvolip­pu voi olla halvem­pi /yksittäinen mat­ka on kus­tan­nuk­sil­taan halvem­pi) mut­ta päivää kohden ratikka­matkus­ta­jat käyt­tävät resursse­ja enemmän.
    Lasken­ta­mallin pitäisi toimia nii, että kukin kun­ta mak­saa omien kun­ta­lais­ten­sa subventiot. 

    Ratik­ka-kausilip­pu olisi sikäli mie­lenki­in­toinen kokeil­la, että se antaisi mah­dol­lisu­u­den (ainakin peri­aat­teessa) ohja­ta kulu­tuskäyt­täy­tymisel­lään sitä, mil­laisia palvelui­ta tar­jo­taan. Voisin mak­saa ratik­ka-kausili­pus­ta saman hin­nan kuin nykyis­es­tä kausili­pus­ta, ja mak­saisin ehkä enem­män, jos sen ansios­ta bus­sil­in­jo­ja vähen­net­täisi­in ja kor­vat­taisi­in ratikoil­la nopeam­mas­sa tahdissa.

  25. Var­maankin myöhem­mässä vai­heessa Helsin­ki tulee aja­maan läpi mallin, jos­sa voi ostaa myös pelkän A‑vyöhykkeen lipun? Eipä täältä keskus­tas­ta hyvistä yhteyk­sistä huoli­mat­ta nimit­täin juuri koskaan ole tarve ajaa A‑vyöhykkeen ulkop­uolelle. Hin­ta voisi olla jotain van­han HKL:n vuosilipun luokkaa (n. 315 e v. 2001 vrt. AB-lip­pu arvi­ol­ta 520 e/v). Lupaan äänestää vaik­ka kokkare­i­ta, jos tämä saadaan aikaan, ja mak­saa kaikille mei­dän fir­man kymmenelle työn­tek­i­jälle nämä liput.

  26. Ahto­la, HKL:n yhtiöit­tämi­nen kaa­tui jo vero­tuk­seen, sen lisäk­si että siinä ei ole mitään järkeä. Käytän­nössä monop­o­liase­mas­sa ole­val­ta julkiselta osakey­htiöltä puut­tuu sekä markki­nakuri kos­ka ei ole kil­pailua ja toisaal­ta demokraatt­ti­nen kon­trol­li, esimerkik­si asi­akir­jat eivät ole julk­isia. Julki­nen monop­o­li osakey­htiönä on eri­no­mainen tapa yhdis­tää sekä julk­ishallinnon että yksi­tyisen yri­tyk­sen huonot puo­let, kts. esim. VR oy.

  27. Krtek: Var­maankin myöhem­mässä vai­heessa Helsin­ki tulee aja­maan läpi mallin, jos­sa voi ostaa myös pelkän A‑vyöhykkeen lipun? Eipä täältä keskus­tas­ta hyvistä yhteyk­sistä huoli­mat­ta nimit­täin juuri koskaan ole tarve ajaa A‑vyöhykkeen ulkop­uolelle. Hin­ta voisi olla jotain van­han HKL:n vuosilipun luokkaa (n. 315 e v. 2001 vrt. AB-lip­pu arvi­ol­ta 520 e/v). Lupaan äänestää vaik­ka kokkare­i­ta, jos tämä saadaan aikaan, ja mak­saa kaikille mei­dän fir­man kymmenelle työn­tek­i­jälle nämä liput.

    Mielestäni esitet­ty kaari­malli ja se että on aina pakko ostaa vähin­tään 2 vyöhyket­tä on oikeu­den­mukaista. Silti tulee ole­maan niitä joil­la on oma lehmä ojas­sa ja jot­ka halu­a­vat mitä ihmeel­lisimpi­in syi­hin vedooten jotain eri­oikeuk­sia. En minä vaa­di sel­l­aisia vaik­ka asun kes­ki-Espoos­sa joka jäisi C‑vyöhykkeelle, kos­ka min­un työ­matkani eivät tule kallis­tu­maan eivätkä halpen­e­maan, mut­ta sat­un­nais­matkat muualle tule­vat halvem­mak­si mei­dän per­heelle ja kun­tara­jat eivät sen jäl­keen tule pakot­ta­maan ihmisiä aja­maan kus­tan­nussy­istä autol­la lyhyehköjä matko­ja Espoon ja Helsin­gin välil­lä ruuhkaut­taen katu­ja. Toiv­ot­tavasti tämä esi­tys viedään pikaises­ti läpi, ja toteutetaan mieluim­min jo ensi vuo­den alusta.

  28. Krtek:
    Var­maankin myöhem­mässä vai­heessa Helsin­ki tulee aja­maan läpi mallin, jos­sa voi ostaa myös pelkän A‑vyöhykkeen lipun? Eipä täältä keskus­tas­ta hyvistä yhteyk­sistä huoli­mat­ta nimit­täin juuri koskaan ole tarve ajaa A‑vyöhykkeen ulkopuolelle. 

    Itse taas toivon todel­la, että tätä ei tapahdu.

    Ter­veisin, A‑vyöhykkeen asukas

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikan kausilip­pu oloisi epäoikeu­den­mukainen. Me ratikkavyöhyk­keel­lä ole­vat saamme paljon parem­paa joukkoli­iken­net­tä kuin muut ja teemme pivä kohden selvästi enem­män joukkoli­iken­nematko­ja. Sik­si arvolip­pu voi olla halvem­pi /yksittäinen mat­ka on kus­tan­nuk­sil­taan halvem­pi) mut­ta päivää kohden ratikka­matkus­ta­jat käyt­tävät resursse­ja enemmän. 

    No eikö juuri mar­gin­aa­likus­tan­nusten val­os­sa olisi järkevää ohja­ta ne, joil­la on siihen mah­dol­lisu­us, käyt­tämään ratikoi­ta esikaupunkibussien kuor­mit­tamisen sijaan?

    Ylipään­sä se, että ratikkavyöhyk­keel­lä saadaan parem­paa joukkoli­iken­net­tä, on kaupunki­rak­en­teen seu­raus, ei mitään sat­tuman­varaisen alueen hem­mot­telua. Ei siinä ole muu­ta epäreilua kuin se, että ratikkavyöhyket­tä on asukkaak­si halu­avien määrään näh­den liian vähän.

  30. On tässä vielä mon­ta vuot­ta aikaa ottaa jär­ki käteen ja siirtää se tar­if­fi­ra­ja Kehä III:lle Espoos­sakin, vaik­ka se vähän mak­saakin. Espoost­akin on tul­lut kaupun­ki, ainakin Kehä III:n sisäpuolel­la, ja kaupungis­sa kan­nat­taa har­joit­taa kaupunki­maista liiken­nepoli­ti­ikkaa ja kan­nus­taa jät­tämään peltilehmä koti­in sil­loin kun suju­va joukkoli­iken­ney­hteys on tarjolla.

    1. Me siir­rämme sen vaik­ka Han­koon, jos vain mak­sa­ja löy­tyy. Siihen ei olla menos­sa, että Helsin­gin sisäisen liiken­teen tar­if­fi nos­te­taan nykyisen seu­tulipun tasolle, jota Espoon lausunnnon toteut­ta­mi­nen kokon­aisu­udessaan olisi tarkoit­tanut. HSL:llä ei ole omaa rahaa ja sen perus­sopimuk­sen mukaan jokainen jäsenkun­ta vas­taa omien asukkaiden­sa matko­jen subventoinnista. 

  31. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Onko jos­sain esitet­ty “sormi­mallia” jos­sa vyöhykkei­den rajat muo­dostaisi­vat kämmenkuvion 

    ”Sormi­malli­in” en ole tör­män­nyt, mut­ta näil­läkin sivuil­la on ollut puhet­ta ”läm­päre­mallista”, mikä on melkein sama asia. Läm­päre­mallis­sa raideli­iken­teen (juna ja metro) ase­mat muo­dosta­vat yhden vyöhyk­keen. Esimerkik­si Län­si-Espoos­sa asu­va ja Pasi­las­sa töis­sä käyvä ostaisi C‑vyöhykkeen ja raide­vyöhyk­keen lipun. Min­imios­tos tässäkin mallis­sa olisi kak­si vyöhyket­tä, joista toinen voisi siis olla raidevyöhyke.

    Läm­päre­malli ohjaisi voimakkaasti kaupunki­raken­net­ta (sekä asun­not että työ­paikat) raideli­iken­teeseen tukeutuvaksi.

Vastaa käyttäjälle Ville O. Turunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.