Vuorossa Espanja

Euroopas­sa omak­sut­tu uusi talous­poli­ti­ikan oppi, jon­ka mukaan työt­tömyy­den nos­t­a­mi­nen on paras tapa ter­ve­hdyt­tää talout­ta, ei näytä oikein toimi­van. Espan­ja on tehnyt kaiken niin oikein, että työt­tömyyskin on saatu hilatuk­si 25 pros­ent­ti­in, mut­ta kaikkien yllä­tyk­sek­si talous ei tas­apain­o­tukaan, kos­ka työt­tömät eivät mak­sa vero­ja. Maa on seu­raa­vana kaatu­vien jonossa.

Pitäisikö seu­raavak­si kokeil­la päin­vas­taisia lääkkeitä, työl­lisyy­den paran­tamista, vaik­ka se onkin van­hanaikaista makro­talous­poli­ti­ikkaa? Josch­ka Fis­cherin mukaan Sak­sa on tuhoa­mas­sa Euroop­paa kol­man­nen ker­ran. Ehkä Ran­s­ka rien­tää täl­lä ker­taa pelas­ta­maan Euroop­paa tältä talous­poli­it­tiselta hulluudelta?

Espan­jan talous­vaikeuk­sien syynä ei alun perin ollut vas­tu­u­ton talous­poli­ti­ik­ka vaan pankkien vas­tu­u­ton luo­to­nan­to. Espan­jalaiset pankit luo­tot­ti­vat kat­tee­ton­ta asun­toku­plaa ja sak­salaiset sekä ran­skalaiset pankit luo­tot­ti­vat espanjalaispankkeja.

Kaiken tämän takana oli yht­enäis­val­u­ut­ta, jon­ka pitikin toimia niin, että pääo­mia vir­taa vau­raista maista köy­hempi­in tuot­ta­maan kasvua ja työl­lisyyt­tä. Rahaa vir­tasi, mut­ta ei tuotan­nol­lisi­in investoin­tei­hin vaan kiin­teistöku­plaan. Voiko tästä syyt­tää euroa ja talous­poli­ti­ikkaa vai järken­sä menet­täneitä pankke­ja, joiden toim­intaa ohjasi aivan uhkapeli­in kan­nus­ta­vat bonukset.

En tiedä, mitä Espan­jan tues­ta on tarkkaan ottaen sovit­tu, mut­ta tukea ei pitäisi antaa Espan­jan val­tion kaut­ta varsinkin, kun val­tio ei ole pahasti velka­an­tunut. Pitäisi rahoit­taa suo­raan pankke­ja – ei lain­oin vaan osakepääo­ma­l­la. Banki­aa luku­un otta­mat­ta pankkien var­al­lisu­us lie­nee edelleen posi­ti­ivi­nen, joten otta­mal­la pankit vakaus­mekanis­min hal­tu­un saadaan rahat kyl­lä aikanaan pois. Nykyiset omis­ta­jat menet­tävät jok­seenkin kaiken, mut­ta se on ihan oikein. Siipeen­sä ansait­si­si­vat saa­da myös ne ulko­maiset pankit, jot­ka ovat olleet osal­lisi­na kiin­teistöku­plan rahoittamiseen.

Espan­jaa ei pidä nykysään­nöin rahoit­taa vakausvä­li­neen kaut­ta. Jos vakausvä­line lainaa Espan­jalle vähänkään, se joutuu rahoit­ta­maan Espan­jan val­tion lainan lop­ul­ta kokon­aan. Vakaus­mekanis­mi nimit­täin yrit­tää suo­ja­ta saatavi­aan ampumal­la itseään jalka­an. Sen saata­vat ovat ensisi­jaisia yksi­ty­isi­in saatavi­in näh­den (siis kun IMF on ensin ottanut omansa päältä) eli yksi­tyiset saa­vat rahansa viimeisenä. Ei liene vaikea arva­ta, etteivät yksi­tyiset lainaa näil­lä ehdoil­la mitään.

= = = =

Tuli muuten mieleen, että aika korkei­ta hin­to­ja Suomes­sakin mak­se­taan asun­noista nyt, kun lainaa saa niin halvalla.

168 vastausta artikkeliin “Vuorossa Espanja”

  1. Ja irkut vaa­ti­vat lainae­hton­sa uusik­si, kun britit pur­naa­vat, että hei­dän talouskasvun­sa vaaran­tuu, jos euro­maat eivät maksa.

    Olisiko jos­sain lähde, mis­sä noi­ta espan­jalais­ten pankkien vas­tui­ta esitet­täisi­in maittain?

    Taisi palo­muuri nyt pet­tää ja vara­su­un­nitel­maa ei taaskaan ollut. Jos vihreät jatka­vat hal­li­tuk­sen rahan lap­pamisen kri­ti­ik­itön­tä myötäi­lyä, joudun minäkin koko ikäni vihre­itä äänestänyt anta­maan ääneni vaalis­sa, mil­lä ei ole mitään tekemistä eurokri­isin kanssa, per­suille. Kri­isi ei tai­da olla häthätää kasat­ta­van tiivi­im­män talousy­hteisön perustaksi.

  2. Löy­hästi tähän liittyen:
    Mitä siis vihreät aiko­vat äänestää EVM:n suhteen?

  3. Fasis­te­ja ja rasis­te­ja en äänestä koskaan vaik­ka menisi kaik­ki omaisu­us alta.

  4. Suomen tulisi kiireesti tuh­la­ta kaik­ki omat ja lainatut rahansa vaik­ka Ylä­maan pyra­midi­in. Sit­ten päästäisi­in tässä euroop­palaises­sa tulon­jaos­sa saajapuolelle!

  5. Tässä on nyt menos­sa etelä-euroopan laa­juinen sisäi­nen deval­vaa­tio. Menee siis niinkuin oli tarkoi­tuskin. Espan­jalaiset kyl­lä saa­vat työtä kun­han palkat puo­lite­taan. Tämä pitäisi paikall­sten ammat­tiy­hdis­tys­li­ikkei­den nyt tajuta.

    1. juha
      Mis­tä alka­en deflaa­tio on ennus­tanut työl­lisyy­den paranemista?
      Makm­saako se palkkansa puolit­tanut nyt ihan varm­nas­ti sen ylim­i­toite­tun asun­to­lainansa lainao­hjel­man mukaan?

  6. Se raha­hanat kiin­ni on vielä huonom­pi vai­h­toe­hto, usko­ma­ton­ta mut­ta tot­ta, kuin idioot­ti­mainen vas­ta­syk­li­nen säästöpoli­ti­ik­ka. San­o­taan vaik­ka näin lyhyesti: Eurokri­itikoil­ta on men­nyt ohi että nyt ei ole 1999. Iro­nista kyl­lä, osit­tain eurosta johtuen rahoit­tus­markki­nat ovat inte­groituneet taval­la joka tekee juuri niistä epä­tas­apain­oista joista välkym­mät kri­itikot varoit­ti­vat niin suuria, että hal­lit­se­ma­ton purku tulisi äärim­mäisen kalliiksi.

    Tää on niin kuin seu­rausi taloy­htiön kok­ous­ta jos­sa toiset ovat sitä mieltä että kos­ka pieleen raken­netun talon asun­to-osakkei­den arvo on rom­ah­tanut tulee vas­taavasti säästää kor­jausku­luis­sa, ja toinen puoli taas on sitä mieltä että perus­tusten pet­tämi­nen on raken­nus­li­ik­keen vika, eli antaa rom­ah­taa vaan.

  7. Ei kai ole enään muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta, kuin muut­taa vakaus­ra­has­to pankik­si. Samal­la Suomenkin vas­tu­ut kym­menker­tais­tuu. Sil­lä eihän Espan­ja enään saa yksi­ty­isiltä markki­noil­ta rahaa. Vaku­us­ra­has­to joutuu siis otta­maan vas­tu­ulleen koko Espan­jan velan, uuden ja uudelleen­ra­hoitet­ta­van van­han velan. Niinkuin Kreikas­sakin. Nyt vaan suu­ru­us­lu­ok­ka muut­tuu sadas­ta 1000+ miljardiin.

  8. Jos rahat on lop­pu ja vielä paljon velkaa, ei mikään vip­paskon­sti auta kuin korkein­taan het­ken. Entä jos Euroop­pa — ja ken­ties laa­jem­pikin osa maail­maa — onkin siinä pis­teessä, että ei ker­takaikki­aan ole talousop­pia, joka maanosamme ja laa­jem­matkin alueet voisi pelas­taa lamal­ta. Viekö vain lama niin alas yli varojen/resurssien elämisen jäl­keen, että sen jäljiltä voi enää lähteä kasvusuunta?

    1. EU-alueen talous­poli­ti­ikkaa pitäisi koordi­noi­da niin, että alueen kokon­aiskysyn­tä pysyy vakaana. Jos oli­ivivyöhyke joutuu säästämään, pitäisi olutvuöhyk­keen har­joit­taa elvyt­tävää politiikkaa.

  9. Osmo, Suomes­sa asun­to­jen hin­nat ovat liian hal­vat. Espan­jas­sa ne yhä ovat 2–3 x Suomen hin­tata­so, vaik­ka niiden ener­giate­hokku­us ja laatu ovat kaukana Suomen stan­dard­eista. Miten asun­to­jen hin­ta voidaan sitoa todel­lisu­u­teen ilman keinottelua?

  10. Puut­tuu uskallus ajaa pankit nurin. 🙂 Se tarkoit­taisi vaikei­ta aiko­ja het­kek­si, mut­ta saat­taisi olla kuitenkin parem­pi vai­h­toe­hto. Nyt ollaan luo­tu tilanne, jos­sa pankki­ir­it tietävät, että val­tiot takaa­vat minkä tahansa riskinoton.

    Mitä suo­ma­laiseen asun­to­hin­noit­telu­un tulee, niin eniten ihme­tyt­tää ihmis­ten hinku ostaa asun­to­ja huono­laa­tu­i­sista kiin­teistöistä. Sut­ta ja sekun­daa on raken­net­tu 60-luvul­ta läh­tien ja osa van­hem­mas­ta kiin­teistökan­nas­ta taas on teknis­es­ti (esim. perus­tuk­set) elinkaaren­sa päässä.

  11. Mitenkäs ne voisi­vat sen puolel­la pal­ka­lla mak­saa? Pankit menevät nurin. Mut­ta eivät kait espan­jalaiset enää halu­akaan olla mikään raha-automaat­ti sak­salaisille ja ran­skalaisille pankeille.

    Silti ain­oa keino saa­da Espan­jan talous raiteilleen on toteut­taa sisäi­nen deval­vaa­tio. Vain yksi­tyisen puolen kasvu voi nos­taa espan­jan. Tätä varten palkko­jen on ensin alennuttava.

  12. juha:
    Tässä on nyt menos­sa etelä-euroopan laa­juinen sisäi­nen deval­vaa­tio. Menee siis niinkuin oli tarkoi­tuskin. Espan­jalaiset kyl­lä saa­vat työtä kun­htan palkat puo­lite­taan. Tämä pitäisi paikall­sten ammat­tiy­hdis­tyli­ikkei­den nyt tajuta. 

    Tulo­jen puolit­ta­mi­nen tarkoit­taa ceteris paribus velka­an­tu­misen kaksinker­tais­tamista. Hups.

    Ja tän oikeisto­fan­tasian, mis­sä palkkatyö muut­tuu palkkauk­seltaan mut­tei ehdoil­taan vapaae­htoistyök­si, tiel­lä on arit­meet­tis­ten ongelmien lisäk­si sem­moinen ongel­ma että yksinker­tais­taen ja laa­jas­sa mit­takaavas­sa demokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa nimel­lispalkat eivät laske. Mis­tä pääsee luon­tev­asti ääri­oikeis­to­laisi­in fantasioihin.

    Lisäk­si halu­aisin tiedustel­la että jos euroalueen pelas­tus­su­un­nitel­ma on palkko­jen leikkaami­nen, joka on ihan sama asia kuin deval­vaa­tio pait­si kivu­li­aam­paa, haitallisem­paa ja tyh­mem­pää eli lin­jas­sa talous­poli­it­tisen kon­sek­suk­sen kanssa, niin mikä se mas­si­ivi­nen vien­ti­markki­na on jota vas­ten vien­ti on yli­jäämäistä? Mars?

  13. Tuoreen mielipi­de­tiedustelun mukaan joka toinen sak­salainen halu­aisi D‑markan takaisin ja 55 pros­ent­tia on sitä mieltä, että euroon siir­tymi­nen oli virhe. (Jed­er zweite Deutsche will die D‑Mark zurück, http://www.welt.de/politik/deutschland/article106428130/Jeder-zweite-Deutsche-will-die-D-Mark-zurueck.html)

    Ekon­o­mistit uhkail­e­vat kauheil­la seu­rauk­sil­la, jos Sak­sa läh­tee eurosta – saatavi­akin naa­puri­mail­ta on 2000 mil­jar­dia euroa, usw. Kuitenkin jos 55 pros­ent­tia sak­salai­sista halu­aa eurosta, sit­ten Sak­sa läh­tee ennem­min tai myöhem­min. Sit­ten Suo­mi on aika oudos­sa seuras­sa katolis­ten Välimeren maid­en valuutta‑, eurobon­di- ja pankkiunionissa.

  14. tpyy­lu­o­ma:
    Eurokri­itikoil­ta on men­nyt ohi että nyt ei ole 1999.

    ja yleen­sä fik­sul­ta tpyy­lu­o­ma­l­ta tun­tuu men­neen ohi, että aika ei lopu vuon­na 2020. Euro oli virhe 1999, se on virhe 2012 ja se tulee ole­maan virhe 2032. Luop­umal­la mah­dol­lisu­ud­es­ta omaan rahapoli­ti­ikkaan euro­maat ovat pan­neet pysyvän taloudel­lisen myl­lynkiv­en kaulaansa, olkoonkin, etät täysimääräis­es­ti paino tun­tuukin vain kri­isi­ti­lanteis­sa, kri­isi­ti­lanteis­sa joiden suh­teen EU on osoit­tanut kyvyt­tömyyten­sä niitä hoitaa tai (jos jokin ihme hei­dät tästä nykyis­es­tä pelas­taisi) ehkäistä syn­tymästä uudelleen. 

    Ain­oa rakenne, mihin yhteis­val­u­ut­ta sopisi, olisi todel­li­nen liit­to­val­tio, liit­to­val­tio, jon­ka raak­ileen insti­tuu­tioi­hin ei luote­ta, jon­ka johta­jia ei demokraat­tis­es­ti vali­ta (vai kuka muis­taa äänestäneen­sä Rompuyi­ta tai Barosoa — tai hei­dän vas­tae­hdokkai­tansa tai edes val­it­si­jamiehiään?). “Val­tio” ilman kansal­lis­tun­net­ta; val­tio jon­ka keskeisim­mät alupää­liköt Berli­inis­sä ja Pari­i­sis­sa voivat hais­tat­taa pitkät muulle liitolle.

    Jos tältä poh­jal­ta ale­taan Euroopan Yhdys­val­to­ja rak­en­ta­maan, se ei tule kestämään ja his­to­ri­al­lis­es­ti arvioitu­na sisäl­lis­so­dan mah­dol­lisu­us sen luhistues­sa tun­tuu pelot­ta­van suurelta.

    - ja minä en halua las­ten­lap­sieni kuol­e­van väki­val­tais­es­ti jot­ta kataiset, trichetit, merke­lit ja lip­poset voisi­vat olla tun­nus­ta­mat­ta mon­u­men­taal­isia virheitään. 

    Tää on niin kuin seu­rausi taloy­htiön kok­ous­ta jos­sa toiset ovat sitä mieltä että kos­ka pieleen raken­netun talon asun­to-osakkei­den arvo on rom­ah­tanut tulee vas­taavasti säästää kor­jausku­luis­sa, ja toinen puoli taas on sitä mieltä että perus­tusten pet­tämi­nen on raken­nus­li­ik­keen vika, eli antaa rom­ah­taa vaan. 

    Jos perus­tuk­set on tehty paper­i­mas­sas­ta kaatopaikan päälle, niin ehkäpä tosi­aan parem­pi olisi purkaa rotisko, kuin miet­tiä tuki­ratkaisu­ja jot­ka ehkä lykkäi­sivät talon rom­ah­duk­sen vas­ta aikaan, kun nyky­omis­ta­jat ovat kuolleet (varsinkin, kun tule­vat asukkaat oli­si­vat hei­dän jälkeläisiään).

    Tätä taus­taa vas­ten on iro­nis­es­ti kai posi­ti­ivista, että tähän asti näh­dyn toimin­nan perus­teel­la tämä hökö­tys ei todel­lakaan tule selviämään vuosia. Silti odotu­saikana tosin ei pitäisi pyrk­iä mak­si­moimaan vasti­keet­tomasti haaskatun rahan määrää. Tragikoomista, kuin­ka hal­li­tus vään­tää kym­me­nien- tai sato­jen miljoonien meno­eristä tai veronko­r­tuk­sista, ja sit­ten lahjot­telee mil­jarde­ja kansan­talouden ulkopuolelle.

  15. “Euroopas­sa omak­sut­tu uusi talous­poli­ti­ikan oppi, jon­ka mukaan työt­tömyy­den nos­t­a­mi­nen on paras tapa ter­ve­hdyt­tää talout­ta, ei näytä oikein toimivan.”

    Ei toi­mi, ei! Ensin­näkin, nykyisen talous­poli­ti­ikan on mon­e­taristi­nen, eikä sitä muuk­si voi sanoa. 

    Toisek­si, teknolo­gia (automaa­tio) on kehit­tynyt siihen pis­teeseen, että sen avul­la ja tuotan­non nopeut­tamisel­la ei voi­da enää kas­vat­taa voit­to­ja. Voitot saadaan vähen­tämäl­lä työvoimaa, jot­ta tulos ja halut­tu kasvu (bonuk­set ja palkkiot) toteutisivat. 

    Pahoin pelkoni on että edessä on talouden rom­ah­dus. Ja kaik­ki vain sik­si, että usko lib­er­al­is­tiseen markki­na­t­alouteen (mon­e­taris­mi) ilman minkään­laista sään­te­lyä on tul­lut jo uskon­to. Eikä nähdä met­sää puil­ta, myön­tää talous­teo­ri­as­sa ole­via ongelmia.

  16. Ai että pankkien bonuk­set ovat syyl­lisiä. Mut­ta kuka­han ne on aset­tanut? Poliitikot. 

    Ja kun poli­itikot ovat luoneet ongel­man, poli­itikot ehdot­ta­vat, että ongel­man ratkaisemisek­si poli­itikoille annetaan lisää valtaa…

  17. Eli mei­dän pitäisi siis antaa vieläkin suurem­pia tukipaket­te­ja etukenossa.

    Esimerkik­si Kreikalle olisi sadan mil­jardin euron sijas­ta pitänyt töötätä 200 miljardia.

    Ain­ut vaan että niin kauan kuin lainara­hat vir­taa, mik­si ne tek­i­sivät mitään? E‑Euroopassa kun ei ole mikään suh­dan­nekuop­pa joka täyt­tyy val­tion lapi­oimal­la rahal­la, vaan pohjim­mil­taan kyseessä on PIIGS-maid­en kadon­nut kil­pailukyky. Tämä kos­kee aivan kaikkia noi­ta maita.

    Espan­jas­sakin pankkikri­isi on vain oire, ei itse tauti. 

    Sano nyt vaan suo­raan jos suo­ma­lais­ten raho­ja pitäisi lait­taa nyky­istä enem­män apu­paket­tei­hin jot­ta PIIGS-val­tiot voisi­vat jakaa entistä enem­män fyrkkaa kansalaisilleen.

  18. Jos syyl­lisiä etsitään, niin ilmi­selvää on, että EU ja euro­maat eivät ole hoi­ta­neet talout­taan kun­nol­la. Ja tässä tlanteessa tuo sama poruk­ka suosit­telee lääk­keek­si lisää val­taa ja keskite­t­ym­pää kon­trol­lia itselleen. En usko että keitok­ses­ta tulee kovinkaan hyvä. Jos­sain utopi­as­sa hyvän­tah­toisen, viisaaan ja kaukonäköisen keskusjo­hdon idea voisi toimi­akin, mut­ta nyt emme puhu sellaisesta.

    Minus­ta IMF olisi ollut parem­pi (ja tun­netusti aika toimi­va) lääke asiansa sotkenei­den maid­en talous­vaikeuk­si­in, kuin veron­mak­sajien varo­jen käyt­tö. Alun pienen pai­ik­ki tasoit­ta­van kri­isi­avun jäl­keen asi­at olisi pitänyt ohja­ta tiukasti tälle ladulle. Alku­peräiset järkevät kri­ise­jä eristämään pyrkivät euron sään­nöt oli­si­vat toim­i­neet parem­min kuin nykyi­nen jatku­va ja kas­va­va takaamispolitiikka.

    Pankit ja Espan­ja tekevät viisaasti, kun yrit­tävät lyp­sää noi­ta raho­ja niin paljon kuin pystyvät. Toki omaa talout­ta kan­nat­taa ter­ve­hdyt­tääkin, ja Espan­ja on kai niin ansiokkaasti tehnytkin, mut­ta tois­t­en rahat ovat aina parem­pi ratkaisu kuin vaikka­pa oman omaisu­u­den myymi­nen tai panttaaminen.

  19. Muuten hyvä ana­lyysi, mut­ta Espan­jan työt­tömyysaste pomp­pasi taivaisi­in jo kauan ennen EU:n (Sak­san) vaa­timia säästö­toimia. On kuitenkin tot­ta, ettei kan­na­ta säästää itseään hengiltä.

  20. Sak­sa ei ole tuhon­nut Euroop­paa kuin ker­ran, toisen maail­man­so­dan aikana. Ensim­mäisen kohdal­la Sak­sa julis­tet­ti­in syyl­lisek­si kos­ka se hävisi. Euroopan tuho olisi väl­tet­ty kohtu­ullisem­mil­la rauhane­hdoil­la. Tai kun kat­se­lee euroopan kart­taa, vielä parem­pi olisi ollut jos Sak­sa olisi voit­tanut. Kaikille.

  21. Niin, ja mik­sei tehtäisi niin, että Sak­san ja Ran­skan val­tiot sosial­isoi­vat Espan­jan pankit ja saa­vat niiden vakuute­na ole­vat omaisu­u­den. Prob­lem solved.

  22. Ensin pitäisi käy­dä sijoit­ta­jien kukkarol­la, eli jär­jestää osakean­ti. Tämä tapah­tuu niin, että jos osak­keen hin­ta on esimerkik­si 10€, niin osakkei­den määrä 10-ker­tais­te­taan myymäl­lä uusia osakkei­ta hin­taan 1€. Täl­löin sijoit­ta­jien on pakko tuo­da pankeille rahaa, tai he menet­tävät 90% sijoitusosuudestaan.

    Kun sijoit­ta­jat ovat hoi­ta­neet osansa, niin Euroopan on pakko tul­la apu­un. Jokainen voi miet­tiä minkälainen pani­ik­ki Suomes­sa olisi, jos Nordeas­ta ei ensi viikol­la saisi enää rahaa, oli tilil­lä kuin­ka paljon rahaa tahansa.

  23. TM, mm. sik­si että Ran­skan val­ti­ol­la ei riitä tohon luot­to­hanat, eli seu­raavak­si päästäänkin sit­ten sosial­isoimaan ran­skalaisia pankke­ja ja tuke­maan Ran­skan val­tio­ta. Ns. sak­salaisen mallin, jos­sa käytän­nössä devalvoidaan saman val­u­ut­ta-alueen mui­hin mai­hin näh­den, vih­jailun pistän hirte­hishu­umorin piikki­in. Oikeesti tää menee niin että suo­raan tai inflaa­tion kaut­ta säästäjät eli velko­jat ottaa takki­in, kos­ka ei niitä velko­ja pystytä mak­samaan. Kuu­luu luo­tot­tamisen riskei­hin, joskus ne laukeaa.

  24. Tässä pitäisi lait­taa kiipeli­in ne hyväuskoiset hölmöt, jot­ka loi­vat EU:n ja euron. Mut­ta kansa hei­dät aikanaan vaaleis­sa val­it­si ja näyt­tää val­it­se­va­jn edelleen. Kansaa ei voi lait­taa kiipeliin.
    Eurouskoiset hölmöt yrit­tävät nyt pelas­taa, mitä pelastet­tavis­sa on. Per­suil­la on taas mah­ta­va sauma ropakan­taan, kun Suomenkin veron­mak­sa­jat joutu­vat rahoit­ta­maan Espan­jan pankkeja. 

    USA:ssa Lehman­nin vel­jesten käyn­nistämä katas­trofin pääsyynä oli myös asun­toku­pla. Eikös siel­lä annet­tu men­nä konkurssi­in koko roskan. Mik­si sama lääke ei tehoa tapauk­ses­sa Espan­ja. En kan­na­ta Espan­jan pankkien rahoi­tus­ta. Se olisi myös moraali­ton teko.

  25. tpyy­lu­o­ma: , niin mikä se mas­si­ivi­nen vien­ti­markki­na on jota vas­ten vien­ti on yli­jäämäistä? Mars?

    Heh, siel­lä mis­sä meil­lä kaikil­la muil­lakin. Markki­nat pitää val­la­ta kil­pailukyvyn kaut­ta. Ei niitä ole valmi­ina mis­sään. Ei sitä vau­raut­ta jae­ta vaan se pitää ottaa! Ja jos ei kil­pailukyky riitä, niin voi voi

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Veron­mak­sajien rahaa se IMF:n rahakin on. 

    Ero on siinä, että IMF on lähin­nä rautainen koneis­to, joka tun­not­tomasti pakot­taa val­tiot järke­vim­mäk­si kat­so­ma­lleen lin­jalle. Euro­maat taas tekevät poli­it­tisia päätök­siä. Niiden päätök­si­in vaikut­ta­vat myös mon­et muut tek­i­jät, kuin tarve lait­taa ko. maan talous nopeasti ja tiukasti takaisin raiteilleen. IMF ei heit­täisi hyvää rahaa huonon perään, vaan toteut­taisi kuurin min­imiresurs­seil­la. IMF käyt­täisi koko maail­man verora­ho­ja eikä naa­purei­den poli­it­tisin tarkoi­tus­perin viritet­tyä rahaa.

    SIt­ten vielä vähän lisäspeku­laa­tio­ta asian ympäriltä.

    EU:n päät­täjät eivät halua tun­nus­taa tehneen­sä vir­hearvioi­ta esim. Kreikan jäsenyy­den suh­teen, tai sitä, että he tiesivät Kreikan hui­jaa­van, eivätkä siitä huoli­mat­ta reagoi­neet. Paikataan siis enem­män kuin olisi tarvis. Monien maid­en omatkin pankit ovat liemessä mukana, joten poli­itikoil­la on monia ris­tiri­itaisia intresse­jä. EU:n virkamiehillä ja poli­itikoil­la on intres­si edis­tää liit­to­val­tioke­hi­tys­tä ja estää eri maid­en lähtö union­ista tai yhteis­val­u­u­tas­ta. Heil­lä on intres­si tuo­da kri­isin var­jol­la EU:hun pysyviä yhteis­vas­tu­useen perus­tu­via mekanis­me­ja (Mon­net’n menetelmä). Poli­itikot ovat taipu­vaisia tekemään lyhyen tähtäi­men ratkaisu­ja (vaikka­pa seu­raavien vaalien vuok­si). EU:n ja euro­maid­en päätök­set tehdään suuren poli­itikko­joukon kon­sen­suk­se­na (ehkä taitavimpi­en (val­tioiden tai talouselämän) lob­barei­den heille syöt­tämien visioiden poh­jal­ta), mikä ei tarkoi­ta paras­ta ymmär­rystä, vaan vain poli­it­tis­es­ti sil­lä het­kel­lä sopi­vais­in­ta tai kivut­tom­inta polkua eteen­päin (esim. “annetaan nyt vielä vähän rahaa, mut­ta ei sit­ten enää enem­pää”). Poli­itikoil­la on intres­si pitää itsel­lään lau­ta­nen EU:n ja muiden ker­ho­jen pöy­dis­sä. Nyky­i­sis­sä e‑vetoisissa neu­vot­teluis­sa Suo­mi on poli­it­ti­sista syys­tä Ruot­sia paljon huonom­mas­sa asemassa.

    IMF:nkään päätök­sen­teko ei var­masti ole täy­del­listä, mut­ta sen päätök­sen­teko on huo­mat­tavasti suo­ravi­ivaisem­paa, ja sil­lä on hyvä track record. Sil­lä on myös selvät tavoit­teet lait­taa talous uudelleen raiteille. Ostaisin siis tämän auton mielu­um­min IMF:ltä.

    Sen lisäk­si, että IMF olisi tehnyt kylmem­piä ja suo­ravi­ivaisem­pia ratkaisu­ja se olisi käsitel­lyt kutakin maa­ta omana yksikönään, eikä olisi levit­tänyt vas­tui­ta kaikille, eikä pyrk­isi rak­en­ta­maan vielä aiem­paakin suure­maa “too big to fail” ‑vas­tuukeskit­tymää.

    EU-poli­itikko­ja ja ‑virkamiehiä vas­taan puhuu myös se, että hehän tämän ongel­man ovat rak­en­ta­neet. Mik­si uskoisimme hei­dän osaa­van tai halu­a­van kor­ja­ta tilanne? Mik­si antaisimme heille lisää val­taa? Mik­si juuri tässä tilanteessa pitäisi hyväksyä hei­dän uusi (sovit­tu­ja sään­töjä rikko­va) ehdo­tuk­sen­sa saa­da vielä isom­pi hiekkalaatikko sotket­tavak­si? Eikö riit­täisi hoitaa ensin kri­isi kun­toon, ja vas­ta sit­ten keskustel­la muista poli­it­ti­sista tavoitteista?

  27. Vielä 7. kesäku­u­ta kaik­ki tietävä Katainen sanoi, että ei Espan­ja tarvitse tukea. Ruotsin Rein­feldt sanoi toista.

    Paljon tilanteen vakavu­ud­es­ta ker­too seu­raa­va Espan­jan päämin­is­terin lausahdus:

    “Pre­miär­min­is­tern sade vidare att han senare under dagen plan­er­ade att resa till Polen för att se Spaniens pre­miär i fot­bolls-EM mot Italien. 

    …Jag åker efter­som att den här sit­u­a­tio­nen nu är löst, sade Mar­i­ano Rajoy.”

    Kan­nat­taa seu­ra­ta Ruotsin medi­an eurosta riip­puma­ton­ta rapor­toin­tia näis­sä asioissa.

  28. Kun teit näinkin loogisen ja oikean ana­lyysin Espan­jan tues­ta, niin aiotko sinä tai vihreät puolueena äänestää tämän paketin puoles­ta vai sitä vas­taan? Miten on?

  29. Euroopas­sa omak­sut­tu uusi talous­poli­ti­ikan oppi, jon­ka mukaan työt­tömyy­den nos­t­a­mi­nen on paras tapa ter­ve­hdyt­tää talout­ta, ei näytä oikein toimivan.

    Yri­tys­maail­mas­sa tätä logi­ikkaa on onnis­tuneesti toteutet­tu (mitä enem­män irti­san­o­taan, sitä enem­män pörssikurssi nousee…) ja sik­si meto­di lie­nee apinoitu kansan­talouk­si­inkin. Esim. Osmo on täl­lä blogilla mon­een ker­taan kyl­lä selit­tänyt, mik­si kansan­taloudet eivät toi­mi samal­la logi­ikalla kuin yksit­täiset yritykset…

  30. Luin Kivi­ran­nan tek­stit­tämän Krug­manin haas­tat­telun. Yhä enem­män minus­ta tun­tuu, että Espan­jankin kohdal­la yri­tys on tuli­palon sam­mut­ta­mi­nen ben­sal­la. Joskus tulee laskun mak­samisen aika. Jos sitä ei mak­sa tämä sukupolvi, sen mak­sa­vat seu­raa­vat sukupol­vet. On elet­ty yli varo­jen. Jos sinä olet järkevä pank­in­jo­hta­ja, yritätkö lop­ut­tomi­in aut­taa yksi­ty­istä tai yri­tys­ta anta­mal­la lisää rahaa. Menköön Espan­jan pankit konkurssi­in. Osmo osaa var­maan ker­toa, mikä siitä on Suomen lasku. Lehman­nin vel­jesten kohdal­la Osmo kir­joit­ti luvun 40 mrd euroa. Mis­tähän turkin hihas­ta se oli vetäisty.

  31. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti: “tukea ei pitäisi antaa Espan­jan val­tion kaut­ta varsinkin, kun val­tio ei ole pahasti velkaantunut”

    Espan­jan viralli­nen val­tion­vel­ka on 69% BKT:stä. Kun siihen lisätään maan saamiset EKP:ltä ja eri maanosamme “stabilointi“rahastoilta, nousee maan val­tion­vel­ka 134%:iin. Maa on jo siis varsin velkainen. Niin on muuten Suomikin, kun vas­tu­umme rahas­toille ote­taan mukaan laskuihin. 

    Muuten ok ana­lyysi. Paljon kri­it­tisem­pi kuin vihre­it­ten “lin­ja” yleisesti.

  32. juha:

    tpyy­lu­o­ma: , niin mikä se mas­si­ivi­nen vien­ti­markki­na on jota vas­ten vien­ti on yli­jäämäistä? Mars?

    Heh, siel­lä mis­sä meil­lä kaikil­la muil­lakin. Markki­nat pitää val­la­ta kil­pailukyvyn kaut­ta. Ei niitä ole valmi­ina mis­sään. Ei sitä vau­raut­ta jae­ta vaan se pitää ottaa! Ja jos ei kil­pailukyky riitä, niin voi voi 

    Juha, ulko­maan kau­pan tase on nol­la­summapeliä globaal­isti. Jos Euroopan talous on vien­tive­toises­sa kasvus­sa niin se on yli­jäämäi­nen, eli jos­sain muual­la on pakko vas­taavasti olla ali­jäämä, eli kyseinen maa velka­an­tuu. Yhdys­val­loil­la oli tämä rooli tun­ne­tu­in seu­rauksin. Tämän takia on tapana vit­sail­la että tarvit­semme toisen maa­pal­lon minne viedä.

  33. “joten otta­mal­la pankit vakaus­mekanis­min hal­tu­un saadaan rahat kyl­lä aikanaan pois. Nykyiset omis­ta­jat menet­tävät jok­seenkin kaiken, mut­ta se on ihan oikein”

    Erit­täin jyrkästi samaa mieltä. Jos, iso jos, vakaus­mekanis­mi­in (eli EKP:hen?) voi luot­taa, eikä se vain kek­sisi uusia nim­iä kier­rät­tää tap­pi­o­vas­tui­ta taas euroopan kansalaisille.

  34. Tek­stitin kokeek­si Krug­manin esi­in­tymisen BBC Newsnightissä…

    Vielä omana kom­ment­ti­na: ymmär­rän kyl­lä Krug­manin (muual­la esit­tämän) pointin että koti­hu­ushollin ylläpi­dos­sa tai yri­tyk­sen pyörit­tämisessä toimi­va maalaisjär­ki ei päde kun on kyseessä kokon­ainen kansan­talous. Jos kotona rahat käyvät vähi­in, säästäväisyys ja kovem­pi työn­teko kan­nat­taa kos­ka ulkop­uolisen maail­man talous ei yhdestä koti­taloud­es­ta heilah­da. Työti­laisuuk­sia on ympäril­lä yhä tar­jol­la eikä ruo­ka lopu kau­pas­ta. Mut­ta jos koko kansan­talous säästää, lop­pu­vat myös työti­laisu­udet ja ruo­ka kaupoista.

    Mut­ta jos hyväksytään velal­la elvyt­tämi­nen, ainakaan News­night-vide­ol­la ei koskel­tu kysymys­tä mitkä ovat seu­rauk­set pidem­mäl­lä aikavälil­lä? Rahan painami­nen ei tuo lisää hyödykkeitä, joten viime kädessä elvy­tys mak­se­taan joko (i) otta­mal­la säästäjiltä, tai (ii) usko­taan että elvy­tys liipaisee talouskasvun joka kuit­taa velat. 

    Esimerkkinä (i)-tapauksesta on vaik­ka duu­nari mer­sun kokoamis­lin­jal­la, joka kuvit­telee saa­vansa spaget­tia ja oli­iviöljyä vasti­neek­si työstään, mut­ta eipä saakaan niin paljoa kuin odot­ti. (ii)-tapauksessa taas ikään kuin olemat­tomat hyödyk­keet ote­taan lainaksi ja jae­taan eteen­päin, ja olete­taan että ihmiset innos­tu­vat siitä paiski­maan töitä hyödykkei­den tekemisen eteen, niin että tavaraa onkin pian isot läjät ennen kuin kukaan huo­masi ettei niitä alku­peräisiä hyödykkeitä ollutkaan.

    (ii)-jossitelma käy jär­keen, mut­ta edel­lyt­tää että elvyt­tävät resurssit käytetään niin tuot­tavasti kuin mah­dol­lista. Espan­jan kri­isin taus­ta on kai että tähänkään asti maa­han vir­ran­nut­ta hal­paa rahaa ei laitet­tu (eikä se help­poa olekaan) tehokkaim­paan mah­doliseen käyt­töön. Mut­ta sama­han kos­kee kaikkea elvyt­tämistä, myös key­ne­siläisit­täin laskusuhdanteessa?

    Onko tässä sit­ten se ole­tus että kun noususuh­dan­teessa “elvytetään” (Espan­jan saa­ma hal­pa raha) sijoi­tuskri­teere­it ovat oleel­lis­es­ti huo­let­tomampia kuin laskusuh­dan­teessa, jos­sa nälän uhka panee miet­timään tarkkaan mihin rahat laitetaan?

  35. Ville: Yri­tys­maail­mas­sa tätä logi­ikkaa on onnis­tuneesti toteutet­tu (mitä enem­män irti­san­o­taan, sitä enem­män pörssikurssi nousee…) 

    Paper­i­formi­nen 2000-luku on yhtä irti­san­omista ja lakkaut­tamista, mut­ta eipä ole oikein pörssikurssis­sa näkynyt. UPM-Kymmene mak­soi 10v sit­ten 20 e, nyt sitä saa 8,3 euron hintaan.

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1135

    Samaa vikaa on myös Noki­as­sa. Kurssi on tip­punut sitä­mukaa kun porukkaa on joudut­tu sanomaan irti. Finnairin kurssi­lasku alkaa taas ole­maan jo leg­en­daari­sis­sa mittakaavoissa.

    Voisiko joku ker­toa mis­sä näitä irti­sanovia pörssitähtiä oikein esiintyy?

  36. tpyy­lu­o­ma:
    Juha, ulko­maan kau­pan tase on nol­la­summapeliä globaalisti. 

    Minä olen kuul­lut ainakin monien vihrei­den fan­ta­sioi­ta sem­moista, kuin­ka kaiken mah­dol­lisen krääsän tuon­ti Kiinas­ta lopetetaan. 

    On se nyt kum­ma kun sem­moi­seen tähtäävä poli­ti­ik­ka ei enää kelpaakaan.

  37. Jos keskus­pankkien rahapoli­ti­ik­ka oli ennen vuot­ta 2007 liian löysää, korot liian alhaal­la ja luot­toku­pla puhkea­maisil­laan niin mik­si nyt kuvitel­laan että samoil­la eväil­lä saadaan talout­ta kuntoon.

    Virhein­vestoin­nit ovat virhein­vestoin­te­ja teki ne sit­ten taan­tu­maan menevässä taloudessa tai nousukaudel­la. Niiden tuhoisu­us tosin usein selviää vas­ta kun ollaan menos­sa taan­tu­maan. Maagisen sanan kokon­aiskysyn­tä tois­t­a­mi­nen ei muu­ta mitään, se on liian aggre­gati­ivi­nen käsite ollak­seen aidosti hyödylli­nen vaik­ka jotkut ekon­o­mistit voivat niin luulla.

  38. Peli­teo­ri­as­sa on help­po esit­tää erit­täin pelk­iste­tyssäkin tilanteessa, miten kol­men tai use­am­man osa­puolen väli­nen strate­gia­peli johtaa hir­muiseen määrään eri vai­h­toe­hto­ja lop­putu­lok­sen suh­teen. Jalka­pal­lo-ottelu, jos­sa olisi kolme joukkuet­ta kaik­ki toisi­aan vas­taan olisi mie­lenki­in­toinen seu­rat­ta­va. Voisi men­nä kyl­läkin sekavak­si. Kol­men osa­puolen väli­nen sotakin menee aina täy­dek­si hulinaksi.
    Eu:n jäsen­val­tiot osit­tain ainakin yrit­tävät tätä kaikkien peliä kaikkia vastaan.On täysin var­maa, että siinä ei lop­putu­losta pysty kukaan määräämään tai ennustamaan. 

    Kun sit­ten ote­taan vielä mukaan poli­it­tis­ten päätöskoneis­to­jen hitaus, on melko rien­aavaa tehdä välikysymys, jos­sa kysytään miten hal­li­tus varautuu tuo­hon tai tähän rom­ah­duk­seen. Jos joku täl­laiseen kysymyk­seen vas­tauk­sen tietäisi, niin hänel­lä olisikin sit­ten tiedos­sa ratkaisu rom­ah­duk­sen välttämiseksi.

  39. Uskaltaako­han kysyä? 

    Onko­han Ode kar­tal­la mis­sä tässä jutus­sa oikein mennään?

    Nyt oli Espan­jan vuoro. Mikähän on Suomen vuorolipuk­keen numero?

  40. Heik­ki:
    Ensin pitäisi käy­dä sijoit­ta­jien kukkarol­la, eli jär­jestää osakean­ti. Tämä tapah­tuu niin, että jos osak­keen hin­ta on esimerkik­si 10€, niin osakkei­den määrä 10-ker­tais­te­taan myymäl­lä uusia osakkei­ta hin­taan 1€. Täl­löin sijoit­ta­jien on pakko tuo­da pankeille rahaa, tai he menet­tävät 90% sijoitusosuudestaan. 

    Ihan hyvä idea muuten, mut­ta Espan­janssa pahim­mas­sa nes­teessä ovat säästö­pankit. Esim. Bankia-kon­serni muo­dostet­ti­in “SSP-menetelmäl­lä” lait­ta­mal­la 7 konkurssikyp­sää säästö­pankkia yhteen. Näin Bankian suuri­mak­si omis­ta­jak­si pää­tyi Caja Madrid:n omis­ta­ja eli Madridin maakunta.

    Kun Espan­jan itse­hallinnol­liset alueet ovat muutekin korvia myöten velois­sa ja kas­sat tyhjinä, niin lie­nee aika epä­to­den­näköistä, että nämä “sijoit­ta­jat” pysty­i­sivät vas­tu­itaan kantamaan.

  41. Kaik­ki keski­tytte sivu seikkoi­hin. Ain­oa jol­la on väliä ja jos­ta kaik­ki tämä johtuu on työ­paikko­jen siirtämi­nen Kiinan ja e‑ameriikkaan. Se kaataa nyt euroopan talouden, joka kaataa lop­ul­ta ne siir­re­tyt työt. Joten mik­sei siir­retä niitä töitä takaisin, kun ne lop­ul­ta kuitenkin palaa pitkäl­läkin kaavalla?
    Aasi­as­sa­han raken­netaan ydin­pom­me­ja. Esitä sen kaup­pasaar­toa huomen­na Soinivaara. 

    Tässä pelis­sä Suomen vel­ka on 83 850 000 000 euroa, jos se olisi 90 mil­jar­dia niin meil­lä voisi olla pari ydin­voimalaa lisää ja tallinnatun­neli nyt jää käteen vain mustapekka.
    Soni­vaaraa esitä huomen­na tun­nelin aloit­tamista velkarahalla.

  42. Janne Ranta­nen:
    Espan­jan viralli­nen val­tion­vel­ka on 69% BKT:stä. Kun siihen lisätään maan saamiset EKP:ltä ja eri maanosamme “stabilointi”rahastoilta, nousee maan val­tion­vel­ka 134%:iin. Maa on jo siis varsin velkainen. Niin on muuten Suomikin, kun vas­tu­umme rahas­toille ote­taan mukaan laskuihin. 

    Eikös Espan­jas­sa merkit­tävä osa vajeesta (ja holtit­tomas­ta tuh­lailus­ta) ole kätket­tynä alue­hallinnon suh­muroin­tei­hin? Hal­li­tus­val­lan vaidut­tua­han näitä kupru­ja on tul­lut jatku­vasti esi­in ja ilmeis­es­ti itse­hallinnol­liset alueet ovat vau­raim­mat alueet (mm. Kat­alo­nia) mukaan­lukien käytän­nössä selvi­tys­ti­las­sa ja akuutis­sa kassakriisissä.

    Muis­te­len näh­neeni jonkun laskel­man, jos­sa val­tion ja aluei­den vel­ka olisi yhteen­sä ollut luokkaa parisa­taa pros­ent­tia ellei reip­paasti ylikin…

  43. Espan­jan val­u­ut­ta­pako pankeista 300 mil­jar­dia?? Ei tule nyky­tu­ki mihinkään riit­tämään. Ensi viikol­la luke­mat voivat olla jo jotain ihan muu­ta kun kansa alkaa raho­jaan nos­tele­maan muual­lakin. Use­at ovat jo euron­sa vai­h­ta­neet mui­hin val­u­ut­toi­hin. Vaikea arvioi­da mitään hin­ta­lap­pua kuin­ka paljon veron­mak­sajien rahaa palaa. Pahoin pelkään ettei 40 mil­jar­dia riitä näin iso­jen talouk­sien pelastelemiseen. Pelkälle tölkin potkimiselle hom­ma vaikut­taa. Meil­lä Suomes­sa ongel­malu­ot­to­jenkin määrä on jo 1,4 mil­jar­dia. Kohta­puoli­in kun tääl­läkin kupla tyh­je­nee tarvit­semme omien pankkien tukemisees joka euron!!

    1. Espan­jan val­u­ut­ta­pako pankeista 300 mil­jar­dia?? Ei tule nyky­tu­ki mihinkään riittämään.

      Val­u­ut­ta­pako ei ole tap­pi­o­ta. Sitä ei tarvitse muiden mak­saa. Tuo val­u­ut­ta­pako palau­tuu jotain kaut­ta keskus­pankki­in ja keskus­pank­ki lainaa sen takaisin espan­jalaisille pankeille. Näin se on tehn­hyt muidenkin pankkien kanssa, kos­ka pankit eivät enää lainaa rahaa toisilleen.

  44. Espan­jas­sa vaikeuk­sis­sa ovat eri­tyis­es­ti paikalliset pankit, jot­ka ovat ilmeis­es­ti ver­rat­tavis­sa säästö­pankkei­hin. Näis­sä pankeis­sa ei ole osak­keen­o­mis­ta­jia, jot­ka kuit­taisi­vat tap­pi­oi­ta. Niis­sä val­taa pitävät paikalliset poli­itikot ja muut mah­timiehet. Joten mitähän on tapahtumassa?

    Tietenkin paikallispo­hatat mit­taa­vat nyt ulos kaiken, mitä on ulos­mi­tat­tavis­sa. Eli omaisu­ut­ta ryhdytään nyt siirtämään paikallispankeista ali­hin­taan sisäpi­iri­in kuu­luville. On jo ollut tieto­ja, että asun­to­ja on myy­ty 60–80 pros­entin alen­nuk­sel­la. Näin jotkut taas rikastuu.

  45. Ris­to: ja yleen­sä fik­sul­ta tpyy­lu­o­ma­l­ta tun­tuu men­neen ohi, että aika ei lopu vuon­na 2020. Euro oli virhe 1999, se on virhe 2012 ja se tulee ole­maan virhe 2032. Luop­umal­la mah­dol­lisu­ud­es­ta omaan rahapoli­ti­ikkaan euro­maat ovat pan­neet pysyvän taloudel­lisen myl­lynkiv­en kaulaansa, olkoonkin, etät täysimääräis­es­ti paino tun­tuukin vain kri­isi­ti­lanteis­sa, kri­isi­ti­lanteis­sa joiden suh­teen EU on osoit­tanut kyvyt­tömyyten­sä niitä hoitaa tai (jos jokin ihme hei­dät tästä nykyis­es­tä pelas­taisi) ehkäistä syn­tymästä uudelleen. 

    Varsinkin tuos­ta jälkim­mäis­es­tä samaa mieltä. Jatkokysymyk­senä, mitä syitä meille on olet­taa että sama EU ja samat maat jot­ka eivät ole pystyneet hoita­maan aika yksinker­taista talouskri­isiä, kuitenkin pysty­i­sivät purka­maan euron hallitusti?

  46. Ehkä parem­pi hom­ma olisi tämä: EKP puhal­taa nyt pil­li­in, ja sanoo, että kaik­ki Euroopan pankki­ir­it menevät nyt lop­pu­vi­ikon loma­lle. Rahaa ei tule sisään eikä ulos, siis täy­delli­nen mora­to­ri­um kaikelle pankki­toimin­nalle neljäk­si päiväk­si. Se ilmoit­taa sen tänään illal­la. (tai jon­akin iltana, jol­loin hom­maan ollan valmis­taudut­tu; valmis­tau­tu­jien pitää tehdä se salaa niin ettei kukaan tiedä) Ensin peruste­taan Roska­pank­ki. Roska­pank­ki on EKP:n suo­ra jatke ja ole­tan että se voi painaa rahaa.

    Sit­ten aloite­taan yksinker­taisehko rekur­si­ivi­nen lasku­toim­i­tus: Jonoon pis­tetään pankit joiden toim­inta on pakkasel­la kun omat pääo­mat on otet­tu huomioon(*). Jonos­ta ote­taan pank­ki: Kos­ka pank­ki on oikeas­t­aan pelkkä tietorakenne, kat­so­taan, mikä on lop­putu­los, jos tehdään leikkaus: tal­letuk­set typ­is­tetään tal­letus­taku­un suu­ruisik­si, huono­jen lain­o­jen vaku­udet ote­taan roska­pankin omis­tuk­seen ja roska­pankista annetaan käteistä rahaa vakuuk­sienen (leikat­tu­jen) arvo­jen ver­ran tähän pankki­in. Jos pank­ki on pin­nal­la, se palaute­taan käsitel­ty pank­ki takaisin.

    Jos leikkauskaan ei nos­ta pankin arvoa yli nol­lan, niin se liitetään roska­pankki­in sel­l­aise­naan. Kaik­ki saata­vat tästä pankista muille pankeille kuitenkin muute­taan roskalain­oik­si. Täl­lä taval­la tap­pi­o­ta ottanut pank­ki late­taan jonoon. Roska­pankki­in liite­tyn pankin omis­ta­jien osuuk­sia ei kor­va­ta ja johdon kaik­ki tilit jäädytetään ja leikataan nolliin. 

    Lop­putu­lok­se­na on yksi roska­pank­ki joka lihot­taa EKP:n taset­ta ja joukko ter­veitä liikepankkeja. 

    Tämän jäl­keen kaatu­van pankin johto viedään sorakuopan reunalle, eikä heistä kuul­la sen jälkeen.

    (*) Hoita­m­a­ton laina on arvoltaan vakuuten­sa arvoinen, mut­ta kiin­teistö­jen arvot pitää leikata.

  47. “Pitäisi rahoit­taa suo­raan pankke­ja – ei lain­oin vaan osakepääomalla.”

    Täs­mälleen näin.

    Vaan ker­rop­pa meille miten tämän ajatuk­sen saisi EU:n neu­vot­telui­hin mukaan? Tai edes edus­ta­masi hal­li­tuk­sen val­tion­va­rain- tai pääminin­sterin pääkop­paan vaihtoehdoksi?

  48. tpyy­lu­o­ma: Varsinkin tuos­ta jälkim­mäis­es­tä samaa mieltä. Jatkokysymyk­senä, mitä syitä meille on olet­taa että sama EU ja samat maat jot­ka eivät ole pystyneet hoita­maan aika yksinker­taista talouskri­isiä, kuitenkin pysty­i­sivät purka­maan euron hallitusti? 

    Ei kai mikään. Olen vain kyp­synyt ajatuk­seen, että parem­pi kauhea lop­pu kun lop­u­ton kauheus — eri­tyis­es­ti kun rahali­it­to ei toi­mi ilman muu­takin yhteistä talous­polit­tik­ka ja yhteinen talous­poli­ti­ikkaa ihmiset eivät halua (ja kansal­liskielet pakostakin hait­taa­vat “yhteisiä” työ­markki­noi­ta) ilman tun­tua yhteis­es­tä kansakunnasta.)

    En tiedä minkä syvy­istä kat­strofia muut Espan­jalle eurosta eroamisen tarkoit­ta­van, mut­ta ei tämä eurossa pysymi­nen sitä kat­strofia näytä estävän. Työt­töminä jo neljännes kansas­ta ja puo­let nuorisos­ta, eikä näytä ole­van mitään real­is­tista syytä uskoa parem­paa ole­van tulos­sa. Kansalli­nen rahapoli­ti­ik­ka ain­taisi ainakin työka­lut saa­da ihmiset uud­estaan töi­hin rom­ah­duk­sen jälkeen.

    (ymmärtääk­seni et ole olen­nais­es­ti kanssani eri mieltä “growsterity”-politiikan toimivu­ud­es­ta, joten ei siitä sen enempää)

  49. tiedemies:
    Sak­sa ei ole tuhon­nut Euroop­paa kuin ker­ran, toisen maail­man­so­dan aikana. Ensim­mäisen kohdal­la Sak­sa julis­tet­ti­in syyl­lisek­si kos­ka se hävisi. Euroopan tuho olisi väl­tet­ty kohtu­ullisem­mil­la rauhane­hdoil­la. Tai kun kat­se­lee euroopan kart­taa, vielä parem­pi olisi ollut jos Sak­sa olisi voit­tanut. Kaikille.

    Kakkoshäviö oli vält­tämätön nykyisen­laisen Sak­san ja etenkin sak­salaisu­u­den aikaansaamisek­si. Muuten meno olisi aika preussilaista.

  50. Niinkauan kun pankil­la on asi­akkaiden luottamus,kaikki menee hyvin.Entäs kun luot­ta­mus euroon alkaa häipyä.Pitäisikö harki­ta pankki­tilin siir­toa esim Ruot­si­in. Vai kokon­aan EU:n ulkop­uolelle vaik­ka Sveit­si­in. Jos kaik­ki näin tek­i­sivät, se olisi sit­ten menoa ns. uppoavas­ta laivas­ta. Lop­ullise­na ratkaisuna kait muut­to Thaimaa­han. Hal­li­tus voisi jäädä tänne säätelemään ihan mitä vero­ja ikinä kek­si­ikään. Ja kyl­lähän se kek­sii. Verot­ta­mi­nen­han on hyvin yksinker­tainen toimen­pide: Kat­so­taan kenel­lä jotain on ja ote­taan heiltä.
    Kun tut­ta­va osti Kreikan saaris­tos­ta pikku mökin ja mak­soi käteisel­lä, niin myyjä sanoi heti, että ei näitä raho­ja pankki­in laiteta.

  51. “Pitäisi rahoit­taa suo­raan pankke­ja – ei lain­oin vaan osakepääomalla. ”

    Ker­rankin samaa mieltä, tun­tuu oudol­ta, että veron­mak­sa­ja kel­paa tap­pi­oiden maksajaksi/riskien kan­ta­jak­si, mut­ta ei voiton jakajaksi.

  52. Ne vakuute­na ole­vat kiin­teistöt pitää siirtää vaku­us­mekanis­min omis­tuk­seen. Ja kaik­ki viimeis­ten viikko­jen aikana pankkien myymä omaisu­us haetaan takaisin eikä rahaa anneta takaisin.

    Hom­ma pitää hoitaa ker­ral­la ja vähän run­noen läpi niin, että niitä jot­ka kri­i­sis­sä ovat riskiä otta­neet, myös sen saa­vat kokea. Yri­tys­ten lain­o­ja ei pidä irti­sanoa, ja jos pankit ovat jotain hätäk­lausu­u­lia käyt­täen näin tehneet, niin kaik­ki siir­ret­ty omaisu­us takavarikkoon.

    Ei tästä tule yhtään mitään, että veron­mak­sa­jat ympäri euroopan laite­taan täyt­tämään muu­ta­man espan­jalaisen säästö­pankkike­plot­teli­jan taskuja.

  53. Liian van­ha:
    “Pitäisi rahoit­taa suo­raan pankke­ja – ei lain­oin vaan osakepääomalla. ”

    Ker­rankin samaa mieltä, tun­tuu oudol­ta, että veron­mak­sa­ja kel­paa tap­pi­oiden maksajaksi/riskien kan­ta­jak­si, mut­ta ei voiton jakajaksi.

    Niin­hän se oli Suomenkin pankkikri­i­sis­sä. Pankki­tu­ki annet­ti­in ilman pankkien omis­tuk­sen vas­taavaa haltuunottoa.

  54. Liian van­ha:
    “Pitäisi rahoit­taa suo­raan pankke­ja – ei lain­oin vaan osakepääomalla. ”

    Ker­rankin samaa mieltä, tun­tuu oudol­ta, että veron­mak­sa­ja kel­paa tap­pi­oiden maksajaksi/riskien kan­ta­jak­si, mut­ta ei voiton jakajaksi. 

    No, jos vararikos­sa ole­vat tap­pi­opesät ovat etupäässä val­tion tai paikall­ishallinnon omis­tamia cajo­ja, lands­banke­ja ja mui­ta vas­taavia säästö­pankke­ja, niin eivätkös omis­ta­jat ole sil­loin juuri kansalaiset eli veron­mak­sa­jat? Ja eikös tap­pi­otkin täl­löin kate­ta ihan oikeas­ta taskusta?

    Sen sijaan on vähän ihmeel­listä, ettei kansa vaa­di noi­ta pankke­ja ohjan­nei­den poli­itikko­jen ja virkami­esten päitä pölkylle. Ennem­min ollaan valmi­ita kivit­tämään asiansa parem­min hoi­tanei­den liikepankkien “ahnei­ta riis­tokap­i­tal­is­te­ja” ja samal­la anta­maan lisää val­taa säästö­pankit sössineille poliitikoille.

    No, ei kait näitä jär­jel­lä voi ymmärtää…

  55. Espan­jan korot klo 14 lähti taas nousu­un. 10V. 6.25% ja Italia 10v. 5.9%. Luvat­ul­la pankkituel­la ei siis muu­ta merk­i­tys­tä kuin???

  56. Val­taosa maail­mankaikkeu­den fysikaal­i­sista ilmiöistä selit­tyy aineen häviämät­tömyy­den lailla.
    Eikö rahalle päde myös vas­taa­va omi­naisu­us, vaikkei sen omi­naisu­udet olekkaan luon­non­lakien alaisia.
    Siis­pä lainat­tu raha jatkaa kier­tokulkuaan siir­tyen jatku­vasti myyjältä osta­jalle, joka ostaa edelleen jne. Mikäli rahan arvo pysyy vakaasti samana,voi puhua rahan häviämät­tömyy­den laista. Ilmeis­es­tikin tämä vakaus on nykyääsn uhat­tuna jatkuvasti.
    Kiinalaisil­ta kysyt­ti­in joskus Maon aikoi­hin, että mihin Kiinan val­u­u­tan arvo on sidot­tu. Vas­taus oli: Kiinan 1000-miljoon­aiseen kansaan ja puheen­jo­hta­ja Maon ajatuksiin.

  57. RAIJA KOSKILUOMA: Espan­jan korot klo 14 lähti taas nousu­un. 10V. 6.25% ja Italia 10v. 5.9%. Luvat­ul­la pankkituel­la ei siis muu­ta merk­i­tys­tä kuin???

    Ital­ian kymme­nen vuo­den kosko pinkaisi tänään kuu­den pros­entin pin­taan, mikä on korkein sit­ten helmiku­u­na alun.

    YLE:n koko koneis­to on aamus­ta asti jumput­tanut euron vahvis­tu­mista ja pörssikurssien nousua.

    Ei euro ole mitenkään vahvis­tunut — heiken­tynyt se on pitkin päivää. 

    Toisin kuin YLE rum­mut­taa pörssikurssitkin ovat laske­neet pitkin päivää:
    http://tinyurl.com/3c5c9lt

  58. Muual­ta lainat­tu ter­ve parannuskeino:
    poti­las on huonos­sa kun­nos­sa; las­ke­taan poti­laas­ta ver­ta pois. Jos poti­las menee yhä huonom­paan kun­toon, las­ke­taan lisää ver­ta pois.

    Minä muuten halu­an verois­tani pankeille mak­set­ta­van raha­sum­man edestä yhden aurinko­ran­nikol­la sijait­se­van asunnon.
    Sopiiko?

  59. Tiedemies: EKP puhal­taa nyt pil­li­in, ja sanoo, että kaik­ki Euroopan pankki­ir­it menevät nyt lop­pu­vi­ikon loma­lle. Rahaa ei tule sisään eikä ulos, siis täy­delli­nen mora­to­ri­um kaikelle pankki­toimin­nalle neljäk­si päiväksi. 

    Ainakin min­ulle tulee nälkä jos neljä päivää pitää pär­jätä käteiskas­sal­la. Enkä liene ainoa.

    Mut­ta ei tuo­hon neljää päivää tarvi­ta. Viikon­lop­pu riit­tää hyvin. Per­jan­taina vain ilmoite­taan, että maanan­taina lop­puu kaik­ki tuki. Ne pankit joiden vakavaraisu­us ei seu­rauk­sia kestä, ohjataa val­tion omis­tuk­seen ja tehdään tarvit­ta­vat leikkauk­set sekä pankin rahoit­ta­jien saamisille, että työn­tek­i­jöi­den palkat asete­taan vas­taavien virkami­esten tasolle. Bank run rajoit­tuu automaat­tien seteleihin.

    Tiedemies: Tämän jäl­keen kaatu­van pankin johto viedään sorakuopan reunalle, eikä heistä kuul­la sen jälkeen.

    Minä en niin väl­itä väki­val­las­ta, mut­ta elinikäi­nen ammat­in­har­joit­tamiskiel­to jon­ka eri­tyise­htoi­hin kuu­luisi, että rahaa saa ansai­ta vain ham­puri­lais­rav­in­tolan kas­sal­la voisi olla kohtuullista. 

    Lopuk­si muis­tut­taisin (mui­ta kuin Tiedemiestä), että omis­ta­jien sijoituk­sien vaa­timi­nen vadille ei riitä ongelmien ratkaisu­un, vaan tarvi­taan velka­kir­jo­jen omis­ta­jien saatavien leikkauk­sia. Muu­ta­ma vuosi sit­ten tyyp­il­lisel­lä sak­salaisel­la pankil­la oli omaa pääo­maa 2,5% lainakan­nas­ta. Sil­lä ei vielä pitkälle pötkitä.

  60. Media revit­ti aamus­ta alka­en kurssien nousua. Pörssis­sä pelat­ti­in ilmeis­es­ti aamu­tu­imaan joku peli, joku voit­ti ja joku jäi nuole­maan näppe­jään illan tullen. Tässä ei talous­teo­ri­at enää pelaa, muta­pai­ni on edessä eli syvä lama ja euron konkurssi. Euron ulkop­uolel­la ole­vat EU-maat ovat vahvoil­la. Ymmär­rän sen, että Suo­mi liit­tyi EU:n, mut­ta en sitä, että Suo­mi liit­tyi euroon. Ker­ro Osmo, mitä moraalia on lisära­han syytämisessä heille, jot­ka ovat törsän­neet omat ja tois­t­enkin rahat. Tai pankkien moraalis­sa, kun ovat rahaa jaka­neet. Tiedemiehen kolkot näke­myk­set saa­vat syvän kannatukseni.

  61. Sorakuop­paver­tauk­seni oli mau­ton, pahoit­te­len sitä. Parem­pi olisi ollut ter­vaa ja höy­heniä. Olen­naista on, että miten ikinä hom­ma hoide­taan alta pois, niin jäl­jelle jäävän sys­teemin hoita­jille pitää tehdä selväk­si että riskiä otta­vat vain ne, jot­ka sitä ovat sit­ten valmi­ita kantamaan.

  62. Osmo osui harv­inaisen hyvin, mut­ta pitäiskös tämä ker­toa Jutalle ja Jyrkillekin? Ja edelleen tääl­lä odote­taan vas­taus­ta: miten vihreät aiko­vat äänestää Oper­aa­tio Kankku­lan Kaivon tul­lessa eduskun­nan käsit­te­lyyn? — Ans ku mä arvaan..

  63. Kysyin tuos­sa aiem­min, että mikähan mah­taa olla Suomen vuorolipun numero.

    Suomen kan­nat­taa etu­il­la jonos­sa. Itse asi­as­sa alku­un on jo päästy. Pääkaupunkiseudul­la on mon­ta mil­jardilu­o­ka han­ket­ta. On Län­si-Metroa, Kehä-rataa, Pis­ara-rataa, Kehä III ja Kehä I eri­laisia “guggenheim”-suunnitelmia. HOT!

    Mut­ta tämä ei yksin riitä. Helsin­ki-Tallinna tun­neli pitää rakentaa.Olympiastadionin tor­nia pitää jatkaa. Lah­den hiih­don MM-kisoista 2017 pitää tehdä kaikkien aiko­jen lois­tavim­mat. Helsin­ki-Van­taan lento­kent­tän laa­jen­tamista ja uude­naikaistamista pitää jatkaa. Tätä edel­lyt­tää jo Finnairin men­estys. Finnairin laivuet­ta voisikin vahvis­taa sadal­la laa­jake­härunk­oisel­la Aasian lennokilla.

    Lis­taa pitää vielä jatkaa Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa tai min­is­ter­i­työryh­mässä. Tavoite on 175 mil­jardin tukihakemus.

    Tavoite on, että Suo­mi pääsee nopeasti ja selkeästi tukiluukulle.

    Täl­lä taval­la Suo­mi ei olisi enää eurokri­isin mak­sa­ja vaan Suo­mi olisi saamapuolella!

  64. Soin­in­vaara kir­joit­ti mm. : Nykyiset omis­ta­jat menet­tävät jok­seenkin kaiken,mutta se on ihan oikein.
    Olen yksi niistä pien­o­mis­ta­jista, jot­ka käyvät yhtiökokouksissa,joissa osak­keen­o­mis­ta­jat päät­tävät yhtiöön liit­tyvistä asioista. Pien­o­mis­ta­jil­la ei ole minkään­laista vaiku­tus­val­taa päätök­si­in. Ketkä päät­tävät yhtiön toimin­nas­ta; yhtiön hal­li­tus ja yhtiön johto ja useim­miten henkilöt , jot­ka edus­ta­vat suuromis­ta­jaa ? Minkä takia aina syyl­lis­tetään kollek­ti­ivis­es­ti yhtiön ‚tässä tapauk­ses­sa pankin omis­ta­jat ? Minä yritän sijoit­taa säästöni tuot­tavasti, jot­ta eläk­keelle päästyäni , eläke 563 eur/kk, ikä nyt 64v, olisi mah­dol­lista jatkaa elämää. Uskoisin, että muis­sa Euroopan mais­sa on sama tilanne pien­o­mis­ta­jil­la, myös Espanjassa.

  65. Toinen han­kala jut­tu on, että juuri viime parin vuo­den aikana on Euroopan (ja USA:n) pankke­ja prässät­ty han­kki­maan lisää pääo­maa yksi­ty­isiltä sijoit­ta­jil­ta. Nyt jos sit­ten val­tio sosial­isoi pankit, niin mitä nämä häti­in tulleet yksi­tyiset sijoit­ta­jat ja hei­dän kaltaisen­sa oppi­vat? No ainakin sen, etteivät tule häti­in ensi kerralla.

    Jenkeis­sähän kävi muis­taak­seni juuri näin, kun tuli keskustelu­un valtion/keskuspankin väli­in­tu­lo, niin pankeille tuli mah­dot­tomak­si saa­da yksi­ty­istä rahaa edes konkurssiehdoilla.

  66. jouni lundqvist: Lehman­nin vel­jesten kohdal­la Osmo kir­joit­ti luvun 40 mrd euroa. Mis­tähän turkin hihas­ta se oli vetäisty.

    Viit­taa var­maan Suomen brut­tokansan­tuot­teen rom­ah­duk­seen, joka olisi joka tapauk­ses­sa tapah­tunut syys­tä tai tois­es­ta. Speku­lati­ivi­nen sum­ma joka tapauk­ses­sa, bailout-raja vain jostain syys­tä vedet­ti­in Lehmanin kohdalle.

    Espan­jan talous­min­is­teri Luis de Guin­dos on muuten entisiä Lehman Broth­ersin johta­jia. Har­mi kun media ei sään­nöl­lis­es­ti kar­toi­ta ja taus­toi­ta näitä kaikkia kytkök­siä ja ytimien sisäpiirejä.

  67. Sijoit­ta­ja ottaa riskiä. Sijoit­ta­mi­nen pankki­in ei ole sen kum­mallisem­paa kuin muuallekaan. Jostain syys­tä on niin, että jos vaik­ka autoko­r­jaamo- tai par­turiyrit­täjä menee konkurssi­in, tämä on hänen oma vikansa, ja koti ja auto kuu­luukin lait­taa myyn­ti­in. Isom­mis­sa osakey­htiöis­sä tietysti osak­keen­o­mis­ta­ja jää vain nuole­maan näppe­jään jos fir­man toim­intaedel­ly­tyk­set menevät. 

    Mik­si Pankin osak­keen­o­mis­ta­jan omis­tu­so­su­u­den pitäisi olla minkään arvoinen, jos pank­ki on menos­sa konkkaan? Velko­jia ovat tal­let­ta­jat ja toiset pankit. Edes näi­den ei voi­da olet­taa saa­van kaikkea takaisin, jos ker­ran velal­liset eivät ole maksukykyisiä. 

    Minus­ta olen­naista ei ole tässä se sosial­isoin­ti: se voidaan jät­tää val­lan hyvin tekemät­tä. Olen­naista on se, että joko pääomi­tus pitää tehdä yksi­tyis­es­ti ja sit­ten puli­nat pois, tai sit­ten pitää sosial­isoi­da kokon­aan ja velat kui­tata ali­hin­taan. Toki jos on jotain väli­aikaisia rahoi­tu­sop­er­aa­tioi­ta joil­la hom­ma saadaan kel­lumaan, niin OK, mut­ta ei hom­ma nyt vaan voi men­nä niin, että on liike­toim­inta jon­ka ris­ki osak­keen­o­mis­ta­jille on käytän­nössä nolla.

  68. Tiedemies:
    Olen­naista on se, että joko pääomi­tus pitää tehdä yksi­tyis­es­ti ja sit­ten puli­nat pois, tai sit­ten pitää sosial­isoi­da kokon­aan ja velat kui­tata ali­hin­taan. Toki jos on jotain väli­aikaisia rahoi­tu­sop­er­aa­tioi­ta joil­la hom­ma saadaan kel­lumaan, niin OK, mut­ta ei hom­ma nyt vaan voi men­nä niin, että on liike­toim­inta jon­ka ris­ki osak­keen­o­mis­ta­jille on käytän­nössä nolla. 

    Ongel­ma tässä ovatkin peräkkäiset pääomi­tuk­set. Jos ensin on val­tioidenkin toimes­ta maan­itel­tu yksi­tyiset sijoit­ta­jat pääomit­ta­maan (pelas­ta­maan) pankke­ja, on pikkuisen paha seu­raavak­si sit­ten pääomit­taa pankit val­tion toimes­ta siten, että edel­lis­ten (yksi­ty­is­ten) pelas­ta­jien sijoi­tus nol­lataan. Tuo­ta voisi ilkeämpi kut­sua huijaukseksi.

  69. Jouni Mar­tikainen: Niin­hän se oli Suomenkin pankkikri­i­sis­sä. Pankki­tu­ki annet­ti­in ilman pankkien omis­tuk­sen vas­taavaa haltuunottoa.

    Jäl­ki oli sen mukaista.
    Tuhan­net mak­soi­vat takaisin lain­o­ja, jot­ka oli jo merkit­ty tap­pi­oik­si ja kor­vat­tu pankeille!

  70. Pankki­tu­ki voidaan tiet­ty tehdä niin, että myön­netään laina, joka pitää hoitaa. Jos ei hoide­ta, niin sosial­isoidaan. Ja osin­got on jäis­sä, ja johdon palkat leikat­tu kunnes on mak­set­tu. Pelas­tus­paket­te­ja ei pidä tehdä niin että veron­mak­sa­ja menet­tää ja omis­ta­ja hyö­tyy. Siihen asti että on mak­set­tu korkoi­neen takaisin, ei pidä hyö­tyä penniäkään.

    Syy tähän on peli­te­o­reet­ti­nen. pelas­tus­paketin pitää tul­la kalli­ik­si omis­ta­jille ja yksi­ty­isille velko­jille niin, että se on vain juuri ja juuri konkurssia parem­pi vai­h­toe­hto. Huonom­pi se ei voi olla kos­ka muuten tulee kan­nustin pela­ta upporikas­ta ja rutiköy­hää. Ja se pitää tehdä selväk­si että jatkos­sa hom­ma tehdään niin ettei sys­teemiriskiä oteta.

  71. Mikähän olisi tieteelli­nen lasken­takaa­va, jol­la tap­pi­ot voitaisi­in kohden­taa tas­a­puolis­es­ti. Menipä miten vain, niin aina toiset kär­sii enem­män. Kiis­tel­lähän voidaan, kumpaa enem­män kir­paisee: a) sijoit­ta­jan miljoonas­ta puo­let häviää b) eläkeläisen 500 €:n ostovoima tipah­taa 50 €. Ns. yhteiskun­tavas­tuu ei kuu­lu liikeyri­tys­ten toimeenku­vaan. Tätähän aina kuu­lute­taan kun halu­taan fir­man jatka­van tap­pi­ol­lista toimintaa.
    Leikkaus- ja kuris­tus­päätök­sethän ovat onnis­tunei­ta sil­loin kun kaik­ki ovat tyy­tymät­tömiä tasapuolisesti.

  72. En käsitä mik­si tuo pankkien pääomit­ta­mi­nen osakkei­ta vas­taan tun­tuu ole­van niin pirun vaikea­ta? Mik­sei vain voi­da lail­la määrätä, että nyt nes­teessä ole­vat pankit A, B ja C lait­ta­vat suun­nat­ul­la annil­la val­ta­van määrän nau­ret­ta­van halpo­ja merk­in­täoikeuk­sia kau­pan? Jos merk­in­täoikeudet eivät mene omis­ta­jille kau­pak­si, ne voidaan myy­dä vapail­la markki­noil­la ja jos kukaan ei siltikään osta, val­tio ostaa ne ja ottaa 99m9% pankista omis­tuk­seen (kuten tapah­tu­isi ilman tukipakettiakin)?

    Mik­si näin ei voi toimia? Jos joku sanoo että omaisu­u­den­suo­ja, niin minä sanon että omaisu­u­den­suo­ja my ass.

  73. Irlanis­sa kaik­ki pankit siir­tyivät val­tion omis­tuk­seen, tosin jatka­vat omaa toim­intaansa eril­lään. Näin­hän Suomes­sa Danske­Bank ja Nordeakin toimi­vat. Jol­lakin taval­la Irlan­nis­sa on hom­ma saatu kasaan.

    Pankkien kri­isi tarkoit­taa, että ihan kun­nol­lisetkaan yri­tys­tä eivät saa tarvit­se­maansa lainapääo­maa (palkkapäivi­in, investoin­te­hin). Tämäkin lie­nee vaikea hahmottaa.

    Espan­jas­sa avus­tu­paket­ti lainataan val­ti­olle, jol­loin sil­lä on varaa han­kkia omis­tuk­seen­sa Bankia ja muut ongelmapesäk­keet siten, että pankeil­la on varaa ylläpitää mak­sukykyään. Espan­jan suuril­la liikepankeil­la ei ole vas­taavia ongelmia.

    Seu­raavak­si Espan­jaan koot­ta­neen roska­pank­ki, jonne epäku­rant­ti raken­nuskan­ta siir­tyy — ja sieltä sitä real­isoidaan aika mon­ta vuot­ta enim­mäk­seen ale­hin­taan. Suomes­sa Arse­nal real­isoi kiin­teistöjään nelisen vuot­ta, seu­raa­ja Kapi­teeli vuosikymmenen.

    Espan­jas­sa rak­en­t­a­mi­nen työl­listi run­saasti ihmisiä, nyt rak­en­t­a­mi­nen on lop­pu use­am­mak­si vuodek­si ja työt­tömyys nousee. Virossa näin tapah­tui hie­man ennen kuin siir­tyivät Euroon. Jotenkin siel­läkin asia saati­in hoidet­tua, lähin­nä viemäl­lä raken­nusten ammati­taitoinen työvoima Suomeen.

    Ode, miten raken­nusalaa voi elvyt­tää, kun maa on jo tyhjiä talo­ja täynnä?

    1. Ode, miten raken­nusalaa voi elvyt­tää, kun maa on jo tyhjiä talo­ja täynnä?

      Ei todel­lakaan mitenkään. Elvyt­tää voi muuten.
      Täy­tyy toivoa, että tuo raken­nuskan­ta on kurant­tia ja houkut­telee halpu­udel­laan vaik­ka eläkeläisiä muut­ta­maan Espan­jaan. Brit­te­jä on siel­lä jo aika paljon ja vähän suomalaisiakin.

  74. Troik­ka saanut akuutin kri­isin aikaisek­si, troik­ka hoitakoon ongel­man. Suurin este asioiden parane­miselle on täl­lä het­kel­lä se, että euroalueel­la on täysin edesvas­tu­u­ton keskus­pank­ki, jon­ka kaut­ta tehdään pakkomiel­teistä oikeistopoli­ti­ikkaa demokra­ti­as­ta ja seu­raa­muk­sista välittämättä.

  75. JTS:
    Pankkien kri­isi tarkoit­taa, että ihan kun­nol­lisetkaan yri­tys­tä eivät saa tarvit­se­maansa lainapääo­maa (palkkapäivi­in, investoin­te­hin). Tämäkin lie­nee vaikea hahmottaa. 

    Kiitos suureen ääneen vingutun tiukem­man sääte­lyn ei jatkos­sa tarvi­ta edes pankkikri­isiä siihen, että laina­hanat pysyvät kiin­ni yrityksille:

    http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/06/11/pankkisaately-uhkaa-pk-yritysten-rahoitusta/201230853/12

    Tämä varsinkin lie­nee vaikea hahmottaa.

    No — aina­han sitä voi lohdut­tau­tua sil­lä, että vaik­ka yksi­tyssek­tori menee nurin, niin koh­ta eurobon­di­en avul­la raken­netaan mañana-mai­hin entistä enem­män vajaakäyt­töön pää­tyviä moot­toriteitä, suurnopeusra­to­ja ja lentokenttiä.

  76. Ode, sanoit äsken Ajanko­htaises­sa Kakkoses­sa, että Espan­jan tukemisen vai­h­toe­htona on, että Suo­mi menet­tää sata miljardia.

    Tutk­i­jana ja numeromiehenä voisit täs­men­tää, mil­laisi­in laskelmi­in tämä perus­tuu ja mis­tä tuo sata miljoon­aa koostuu.

    1. Sata mil­jar­dia tuotan­non mene­tyk­senä. Sitä ei tietenkään voi kukaan laskea tar5kasti, mut­ta kyse on arvioista aiheutu­van laman syvyytenä.

  77. “En käsitä mik­si tuo pankkien pääomit­ta­mi­nen osakkei­ta vas­taan tun­tuu ole­van niin pirun vaikeata?”

    Kyseessä on poli­it­ti­nen valinta:Pelastetaanko pankke­ja vai pankkien omis­ta­jien omaisuutta.

    Hyvä esimerk­ki ovat Suo­mi, Ruot­si ja Nor­ja 90-luvun alussa.
    Suomes­sa keski­tyt­ti­in pelas­ta­maan pankkien omis­ta­jien omaisu­ut­ta, Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa taas pelastet­ti­in pankkeja.
    Lop­putule­mas­sa Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa val­tiot tekivät pankkikri­isil­lä voit­toa, Suomes­sa tappiota.

  78. i: Ongel­ma tässä ovatkin peräkkäiset pääomi­tuk­set. Jos ensin on val­tioidenkin toimes­ta maan­itel­tu yksi­tyiset sijoit­ta­jat pääomit­ta­maan (pelas­ta­maan) pankke­ja, on pikkuisen paha seu­raavak­si sit­ten pääomit­taa pankit val­tion toimes­ta siten, että edel­lis­ten (yksi­ty­is­ten) pelas­ta­jien sijoi­tus nol­lataan. Tuo­ta voisi ilkeämpi kut­sua huijaukseksi.

    Mis­sä vai­heessa viime vuosi­na yksi­tyiset ovat (laa­jamit­tais­es­ti) pääomit­ta­neet pankke­ja? En nyt kovin akti­ivis­es­ti seu­raa pankkien osakean­te­ja, mut­ta luulisin, että moinen näis­sä olo­suhteis­sa olisi pistänyt uuti­sis­sa silmään.

    Sylt­ty: En käsitä mik­si tuo pankkien pääomit­ta­mi­nen osakkei­ta vas­taan tun­tuu ole­van niin pirun vaikeata? 

    Ote­taan yksinker­tainen pank­ki, joka on lainan­nut rahaa ulos 100 euroa. Tämän se on rahoit­tanut otta­mal­la 97,5 euroa tal­letuk­sia ja 2,5 euroa pääomaa. 

    Nyt osa noista lain­oista menee hap­pa­mak­si, ja odote­taan, että takaisin saadaankin vain 50 euroa. Ongel­ma ratkaistaan myymäl­lä val­ti­olle uusia osakkei­ta 47,5 eurol­la ja mitätöimäl­lä van­hat osakkeet.

    Mitä val­tio tuol­la 47,5 eurol­la sit­ten saa? Pankin, mil­lä on 97,5 euroa tal­letuk­sia, jot­ka pitää mak­saa joku päivä tal­let­ta­jille, 50 euroa van­ho­ja lainasaamisia ja 47,5 euroa uut­ta käteistä. Eli yhteen­las­ket­tuna ei sit­ten niin yhtään mitään. Tuos­ta ei vain ole muu­ta help­poa tai moraalis­es­ti hyväksyt­tävää tietä ulos kuin leika­ta tal­let­ta­jien saamisia pankilta.

    En todel­lakaan ymmär­rä mitä täl­lä viivy­tys­tais­telul­la yritetään saavut­taa. Käytän­nössä koko pankkisek­tori oli kyp­sä kansal­lis­tet­tavak­si jo vuon­na 2008. Kyl­lä, se olisi kir­pais­sut, mut­ta nyt olisi ollut jo 4 vuot­ta aikaa siiv­ota sitä sotkua.

  79. “Lehman­nin vel­jesten kohdal­la Osmo kir­joit­ti luvun 40 mrd euroa. Mis­tähän turkin hihas­ta se oli vetäisty.”

    Se on todel­lakin turkin hihas­ta vedet­ty luku.

    Ja koko Lehman & Broth­ersin konkurssi rahoi­tuskri­isin aiheut­ta­jana on tuules­ta temmattu.

    L&B toim­inta jatkui katkotta,joten vaiku­tuk­sia rahali­iken­teeseen tai rahoituk­seen ei syn­tynyt tai ne oli­vat pieniä.

    L&B ajau­tui 15. syysku­u­ta 2008 USA:n lain­säädän­nön Chap­ter 11-menet­te­lyn mukaiseen yrityssaneeraukseen

    Ja jo 17 syysku­u­ta Bar­clays osti Lehmanin Pohjois-Amerikan pankki­toimin­nan, New Yorkin pää­ma­jan ja kak­si tietojenkäsittelykeskusta.

    Ja L&B lihoik­si lyömi­nen jatkui kun Japanin suurin pankki­ir­ili­ike Nomu­ra Hold­ings osti 22. syysku­u­ta 2008 L&B:n Aasian ja Tyy­nen­meren alueen toimin­not ja 23. syysku­u­ta 2008 Nomu­ra ilmoit­ti osta­vansa myös Lehmanin Euroopan ja Lähi-idän toiminnot

    Eli viikos­sa L&B:tä 90 % toimin­noista oli myy­ty ja toim­inta jatkui käytän­nössä katkot­ta muiden pankkien liike­toimin­nan osana.

    Sijoit­ta­jat ment­tivät jonkin verran,mutta kuitenkin vähän maail­man omaisu­us­mas­saan verrattuna

    Ei täl­lainen mitään maail­man­laa­juista lamaa aiheuta,mutta pro­pa­gan­dasy­istä kaiken­laista keksitään

    1. Tuop 40 mil­jar­dia juon­tuu siitä tuotan­non mene­tyk­ses­tä, jon­ka tapah­tu­maketju aiheut­ti Suomes­sa lan­si­maisen laman joh­dos­ta. Arvio ei tole mityenkiään ylimiutoitettu.

  80. Sylt­ty: Paper­i­formi­nen 2000-luku on yhtä irti­san­omista ja lakkaut­tamista, mut­ta eipä ole oikein pörssikurssis­sa näkynyt. UPM-Kymmene mak­soi 10v sit­ten 20 e, nyt sitä saa 8,3 euron hintaan.

    Samaa vikaa on myös Noki­as­sa. Kurssi on tip­punut sitä­mukaa kun porukkaa on joudut­tu sanomaan irti. Finnairin kurssi­lasku alkaa taas ole­maan leg­edaari­sis­sa mitoissa. 

    Kaiken­laiset piip­pa­hatut ne tääl­lä talousasioi­ta kommentoivatkin. 

    Mikä kor­re­laa­tio irti­sanomisil­la muka pitäisi olla pörssikurs­sei­hin? (pait­si että ne toden­näköis­es­ti indikoi­vat yhtiön bisnesten suju­van huonos­ti eli osakekurssikin laak­e­nee ellei suun­ta oikene)

    Muutenkin on aika mie­len­vikaista vedel­lä yksit­täis­ten fir­mo­jen pörssikurss­seista jotain elämää suurem­pia johtopäätöksiä.

    UPM esimerkik­si toimii yhtiönä auringonlaskun alal­la (print­ti­me­di­al­la ei ole kovin ruusuinen tule­vaisu­us, paperin myyn­ti maail­mas­sa las­kee ja tehtaatkin ovat pääasi­as­sa väärässä paikas­sa maail­maa Umpilla)

    Nokia puolestaan on Vuo­sisadan Busi­ness Flop­pi, jos­ta vielä busi­ne­sop­paat tule­vat kir­joit­ta­maan sato­ja sivu­ja. Nokian moka on ihan Ollila et Dreamteamin aikaansaan­nos­ta eli koti­maista kusipäisyyt­tä. Siitä on turha syytel­lä tätä kanukkia (joka toki on töp­päil­lyt hänkin mut­ta Nokia fir­mana oli ketu­ral­laan jo ennen häntä)

    Lopuk­si, Finnair toimii san­gen vaikeal­la toimi­alal­la. edes itse War­ren Buf­fett ei saa sijoituk­sia lento­businek­sessä onnis­tu­maan. sitä­pait­si Fin­s­ki on liki satavuo­tias val­tiony­htiö, kehäraak­ki. Hidas, kallis kön­tys. Ei Fin­skin kus­tan­nus­rak­en­teil­la tul­la ikinä pär­jäämän noin tiukas­sa businek­ses­sa mitä mod­erni lento­te­ol­lisu­us on.

    eli kaik­ki val­it­se­maai yhtiöt oli­vat jol­lain lail­l­la auringonlaskun fir­mo­ja, joil­la businek­set kuse­vat. eipä ihme, että joutu­vat irtisanomaan.

  81. tiedemies:
    Pankki­tu­ki voidaan tiet­ty tehdä niin, että myön­netään laina, joka pitää hoitaa. Jos ei hoide­ta, niin sosial­isoidaan. Ja osin­got on jäis­sä, ja johdon palkat leikat­tu kunnes on mak­set­tu. Pelas­tus­paket­te­ja ei pidä tehdä niin että veron­mak­sa­ja menet­tää ja omis­ta­ja hyö­tyy. Siihen asti että on mak­set­tu korkoi­neen takaisin, ei pidä hyö­tyä penniäkään.

    Syy tähän on peli­te­o­reet­ti­nen. pelas­tus­paketin pitää tul­la kalli­ik­si omis­ta­jille ja yksi­ty­isille velko­jille niin, että se on vain juuri ja juuri konkurssia parem­pi vai­h­toe­hto. Huonom­pi se ei voi olla kos­ka muuten tulee kan­nustin pela­ta upporikas­ta ja rutiköy­hää. Ja se pitää tehdä selväk­si että jatkos­sa hom­ma tehdään niin ettei sys­teemiriskiä oteta.

    Ihan asi­aa sinän­sä kirjoitit.

    Muis­tut­taisin tässä yhtey­dessä, että niinkin holtit­toman talouden­pidon maas­sa kuin Brasil­ias­sa pankkikri­isi on liki tun­tem­aton käsite. Enem­pää en aihet­ta avaa, mut­ta ylläri-pyl­läri Brasil­ias­sa on toimi­va MALLI kuin­ka pankki­jär­jestelmä pitää rak­en­taa jot­tei se lähde lapasesta!

  82. Ongel­ma tässä on vain se, että niin kauan kuin voitot yksi­ty­is­tetään ja tap­pi­ot sosial­isoidaan niin nämä kri­isit tule­vat vain jatku­maan. Niin kauan kuin rahaa sataa laari­in, ei ole mitään syytä muut­taa tekemistään.

    Jos nämä pienem­mät maat olisi päästet­ty heti nurin tai annet­tu IMF:n hoitaa hom­ma alus­ta läh­tien niin tilanne olisi mielestäni nyt aivan toinen. Se olisi ollut myös tarpeek­si suuri varoi­tus, että tämä peli on nyt pelat­tu ja on aika ryhtyä toimi­in ellei halua pää­tyä jonon jatkoksi.

    Nykyiset esimerk­it lähin­nä kehoit­ta­vat jatka­maan samaan malli­in. Vastik­kee­ton­ta rahaa sataa laari­in muu­ta­ma mil­jar­di aina muu­ta­man kuukau­den välein. Jos­sain vai­heessa vaan mak­saval­la osa­puolel­la (kansal­la) palaa käpy.

    Tätä koko nykymeinoa kuvaa hyvin mielestäni mukael­tu sanon­ta. Jos olen pankille velkaa 100 000 euroa se on min­un ongel­ma. Jos olen pankille velkaa 100 miljoon­aa euroa, se on pankin ongel­ma. Nyt ollaan päästy siihen tilanteeseen, että ko. maat ovat jo velkaa niin paljon, että se on luo­tot­ta­jan ongel­ma, ei niinkään kyseis­ten maiden.

  83. L torni: Kaiken­laiset piip­pa­hatut ne tääl­lä talousasioi­ta kommentoivatkin. 

    Mikä kor­re­laa­tio irti­sanomisil­la muka pitäisi olla pörssikurs­sei­hin? (pait­si että ne toden­näköis­es­ti indikoi­vat yhtiön bisnesten suju­van huonos­ti eli osakekurssikin laak­e­nee ellei suun­ta oikene)

    Jos luet vähän ylem­pänä ole­vie kom­ment­te­ja, niin siel­lä väitet­ti­in, että tyyp­il­lis­es­ti irti­sanomiset nos­ta­vat kyseisen fir­man pörssikurssia.

    Halusin vain esimerkke­jä niistä nousukurs­seista, kos­ka esit­telemäni ja kaikille suo­ma­laisille tutut mahti-irti­sano­jat ovat ainakin olleet pikem­minkin pörssin koiria kuin tähtiä.

    1. Irit­sanomiset ja eri­laiset säästöpäätök­set nos­ta­vat kurssia tilapäis­es­ti, kos­ka markkianat tulk­it­se­vat, että yri­tys yrit­tää tehdä jotain vaikeuk­silleen, mut­ta yleen­sä noi­hin toimi­in joutu­vat yri­tyk­set, joil­la menee huonos­ti. Sik­si ne pitkäl­lä aikavälil­lä irti­sanomiset kor­reloi­vat kurssien laskun, eivät nousun kanssa. Hyvä uuti­nen on sekin, että yer­i­tys laa­jen­taa voimakkaasti yllät­tävän suuren menekin takia.

  84. Vilka­isin juuri Espan­jan 10 vuo­den korkoa. Se on nyt 6.74200, mikä korkein viimeisen vuo­den aikana.

    Käp­pyrä on jyrkässä nousussa.

    Tietenkin eurovi­i­saik­si itsen­sä koke­vat voivat tähän sanoa, että se on vain merk­ki siitä, että lääke alkaa vaikut­taa. Aivan kuten tulee oireilua heti rokot­teen saan­nin jälkeen 🙂

  85. “Tuop 40 mil­jar­dia juon­tuu siitä tuotan­non mene­tyk­ses­tä, jon­ka tapah­tu­maketju aiheut­ti Suomes­sa lan­si­maisen laman joh­dos­ta. Arvio ei tole mityenkiään ylimiutoitettu.”

    Mut­ta , että nuo tap­pi­ot joh­tu­isi­vat L&B konkurssista on tuules­ta temmattu.

    Bar­ingskin oli suuri raa­to ‚mut­ta ei se maail­man­laa­juiseen lamaan johtanut

  86. Yleen­sä mikä tahansa infor­maa­tio, jos se ei ole aivan katas­tro­faal­ista ja vas­toin odotuk­sia, nos­taa osakekursse­ja ja las­kee korko­ja. Sekä koko markki­naa, että yksit­täistä arvopa­pe­ria ajatellen.

  87. Koko Suomen hal­li­tuk­sen eurokri­isilogi­ik­ka perus­tuu L&B mörköön. Se on surkuhu­paisaa. Nau­raisiko vai itkisikö?

    L&B:n kaa­tu­misen yhtey­teen liit­tyi vuosikau­sia velal­la paisute­tun globaalin talousku­plan puhkeami­nen. Kos­ka se kupla on jo puh­jen­nut, ei Kreikan tai muun maan kaa­tu­misen yhtey­teen syn­ny saman­laista tilan­net­ta. L&B ver­tailua ei siis pitäisi ollenkaan käyttää.

    Nykyi­nen eurokri­isi poh­jau­tuu euroalueen val­u­vikaan. Ongel­ma ei kor­jaan­nu ellei euroalue inte­groidu tuki­ra­ho­jen pysyväk­si siir­tounioniksi tai ellei euroalue jakaan­nu osi­in use­am­paan valuutta-alueeseen.

    Kos­ka inte­graa­tio­ta ei tule tapah­tu­maan, niin jos­sakin vai­heessa kri­isi joka tapauk­ses­sa purkaan­tuu euroalueen hajoamise­na. Siis joka tapauk­ses­sa sekaan­nuk­ses­ta joudu­taan mak­samaan joku hinta. 

    Kun nyt hyväksytään tukipaket­te­ja tukipaketin perään, niin tulemme mak­samaan yhden kir­paisun sijas­ta L&B mörkö­paket­te­ja mon­een kertaan.

  88. Sylt­ty: Jos luet vähän ylem­pänä ole­vie kom­ment­te­ja, niin siel­lä väitet­ti­in, että tyyp­il­lis­es­ti irti­sanomiset nos­ta­vat kyseisen fir­man pörssikurssia.

    Halusin vain esimerkke­jä niistä nousukurs­seista, kos­ka esit­telemäni ja kaikille suo­ma­laisille tutut mahti-irti­sano­jat ovat ainakin olleet pikem­minkin pörssin koiria kuin tähtiä. 

    Eivät ne irti­sanomiset nyt aina sen­tään nos­ta kursse­ja — ja piip­palakeil­ta uno­htuu täysin — ne eivät KOSKAAN nos­ta niitä kursse­ja pysyvästi ELLEI niil­lä tehostamis­toimil­la oikeasti saa­da fir­maa takaisin raiteille. Jois­tain syys­tä näitä irti­sanomisia koplailee pörssikurs­sei­hin lähin­nä kom­mu­nis­mia kan­nat­ta­vat henkilöt — ja asioiden syyt ja yhtey­det ovat näem­mä aina yhtä sekaisin. 

    Suo­ma­lais­ten mahti-irti­sano­jien perus­bis­niz on kural­la. Sitähän minä yritin sanoa jo aiem­min. Sil­loin pörssikurssinkin kuu­luu pitkässä juok­sus­sa men­nä alamäkeä jos ker­ta itse perus­pisne­skin kusee. Mitä ihmeel­listä tässä muka on?

  89. Kun juok­see sut­ta pakoon, tulee karhu vas­taan, sanoi Urpi­lainen eduskun­nas­sa. Nyt Urpi­lainen juok­see L&B mörköä pakoon tukipake­tien avul­la kuvitellen, että pakoon päästään.

  90. Osmo on täysin oike­as­sa, ettei Espan­jaa saa tukea val­tion kaut­ta sekä siinä, että Espan­jaa ei pidä nykysään­nöin rahoit­taa vakausvä­li­neen kautta.

    Veikkaan kuitenkin, että kun äänestetään tukipaketista, niin tak­ki kään­tyy. En voisi koskaan äänestää tahoa, joka läh­tee tähän hul­lu­tuk­seen mukaan rau­nioit­ta­maan taloutemme.

  91. tcrown:

    Mis­sä vai­heessa viime vuosi­na yksi­tyiset ovat(laajamittaisesti) pääomit­ta­neet pankke­ja? En nyt kovin akti­ivis­es­ti seu­raa pankkien osakean­te­ja, mut­ta luulisin, että moinen näis­sä olo­suhteis­sa olisi pistänyt uuti­sis­sa silmään.

    No et tosi­aan, kos­ka yksi­tyisel­lä rahal­la tehtyjä pääomi­tuk­sia on tapah­tunut niinkin kaukana kuin Suomessa.
    Lehman­nin vel­jesten konkurssin jälkeisessä pankkikri­i­sis­sä sekä OP-Pohjo­la, että Nordea kävivät omis­ta­jien­sa kukkarol­la. Vuon­na 2009 jär­jeste­tyis­sä anneis­sa Nordea keräsi 1,4 mil­jar­dia ja OP-Pohjo­la 300 miljoonaa. 

    Edel­lisen laman aikana 1990-luvul­la KOP keräsi kansal­lisan­nil­la pari mil­jar­dia (markkaa).

  92. Koko Espan­jan tuki on hul­lu aja­tus, kos­ka nyt Italia joutuu rahoit­ta­maan Espan­jaa isom­mal­la korol­la, kuin se lainaa Espan­jalle. Täysin hul­lu tilanne!

  93. pekka: No et tosi­aan, kos­ka yksi­tyisel­lä rahal­la tehtyjä pääomi­tuk­sia on tapah­tunut niinkin kaukana kuin Suomessa.
    Lehman­nin vel­jesten konkurssin jälkeisessä pankkikri­i­sis­sä sekä OP-Pohjo­la, että Nordea kävivät omis­ta­jien­sa kukkarol­la. Vuon­na 2009 jär­jeste­tyis­sä anneis­sa Nordea keräsi 1,4 mil­jar­dia ja OP-Pohjo­la 300 miljoonaa. 

    Niin­pä tosi­aan taisi olla. Tun­tui vain niin kaukaiselta ajatuk­selta kun nykyään pankeil­la on vaikeuk­sia saa­da lyhy­taikaistakaan lainaa, omas­ta pääo­mas­ta puhumattakaan.

    Mut­ta siihen alku­peräiseen kysymyk­seen, että onko oikein, että “val­tio nol­laa” nuo aikaisem­pi­en yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien sijoituk­set? Min­un mielestäni val­tio ei nol­laa aikaisem­pi­en sijoit­ta­jien sijoituk­sia, vaan pankit ovat tehneet sen aivan itse.

  94. Osmo Soin­in­vaara: juhaMistä alka­en deflaa­tio on ennus­tanut työl­lisyy­den paranemista?

    Kysymyk­sessä ei ole deflaa­tio vaan Etelä-Euroopan luo­va tuho.

  95. Kuu­tiopoli­isi: Koko Espan­jan tuki on hul­lu aja­tus, kos­ka nyt Italia joutuu rahoit­ta­maan Espan­jaa isom­mal­la korol­la, kuin se lainaa Espan­jalle. Täysin hul­lu tilanne!

    Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta eikö sys­tee­mi ole sel­l­ainen, että Kreik­ka, Irlan­ti, Por­tu­gali ja seu­raavak­si Espan­ja ja Kypros, hei­dän ei tarvitse osal­lis­tua enää muiden euro­maid­en tukemiseen.

    Kun Italia tulee mukaan ei Ital­iankaan tarvitse osallistua.

    Jos näin on niin Suomen pitäisi kiivaasti ja pian hakea tukea muil­ta euro­mail­ta. Vai­h­to­tase on miinuk­sel­la ja val­tion ja kun­tien velan kasvu on karan­nut käsistä!

  96. Evert The NeveR­est: Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta eikö sys­tee­mi ole sel­l­ainen, että Kreik­ka, Irlan­ti, Por­tu­gali ja seu­raavak­si Espan­ja ja Kypros, hei­dän ei tarvitse osal­lis­tua enää muiden euro­maid­en tukemiseen.

    Tässähän on kyse lähin­nä uusien lain­o­jen korko­jen pitämis­es­tä alhaal­la, jot­ta kri­isi­val­tiot voivat pitää rat­taansa pyörimässä. AAA-maat Suo­mi, Sak­sa yms. vip­paa­vat hal­val­la korol­la ja lainaa­vat sen eteen­päin kri­isi­maille. “Suo­mi tien­aa täl­lä” kuten Katainen sanoi.

    Joka tapauk­ses­sa val­tioiden koneis­tot kan­nat­taa pitää käyn­nis­sä, vaik­ka sit­ten print­taa­mal­la sitä rahaa. Ja var­maan jos­sain välis­sä EKP käyn­nistää sen raha­pain­on ja inflaa­tion. Mut­ta sitä ennen kansal­lis­val­tioiden val­taa halu­taan siirtää Brys­seli­in, ja luo­da se Euroopan liit­to­val­tio ja eurobondit.

    Minus­ta tuo ei kuitenkaan ole hyvä vai­h­toe­hto koko Suomelle, se johtaa tääl­lä mm. maaseudun alasajoon ja entistä voimakkaam­paan eriarvoistumiseen.

    1. TL
      Har­mi, ettei raha ole enää seteleitä. Ei tarvit­sisi Suomes­sa sulkea paperite­htai­ta. EKP “pain­oi” rahaa muu­ta­ma kuukausi sit­ten 1,1 biljoon­aa euroa. Viiden kympin seteleinä pino oli satatuhat­ta kilo­metriä korkea.
      Tutkak­sen sem­i­naaris­sa jokin aika sit­ten Suomen pankin johta­ja Sep­po Honkapo­h­ja sanoi, ettei teol­lisu­us­mais­sa saa inflaa­tio­ta aikaan rahaa paina­mal­la vaik­ka siihen tähtäisi, kos­ka kaik­ki maat ovat key­ne­siläisessä likviditeettiansassa. 

  97. Lik­vidi­teet­tiansa kyl­lä laukeaa ennen pitkää. Mitäs sil­lä rahal­la sit­ten tehdään?

    1. Imetään pois. Sehän on EKP:n anta­maa lainaa, suurelta osin yli yön lainaa.
      Voidaan myös vbakaut­taa pankkisek­to­ria kovem­mil­la omavaraisu­ussään­nöil­lä, jol­loin luot­toekspan­sio­ra­han määrä vähenee.

  98. JP:
    Jos rahat on lop­pu ja vielä paljon velkaa, ei mikään vip­paskon­sti auta kuin korkein­taan hetken.Entä jos Euroop­pa – ja ken­ties laa­jem­pikin osa maail­maa – onkin siinä pis­teessä, että ei ker­takaikki­aan ole talousop­pia, joka maanosamme ja laa­jem­matkin alueet voisi pelas­taa lamal­ta. Viekö vain lamani­in alas yli varojen/resurssien elämisen jäl­keen, että sen jäljiltä voi enää lähteä kasvusuunta?

    Paul Krug­man antoi uusim­malle kir­jalleen nimen: Stop this depres­sion now. Meni heti lis­to­jen kär­keen maail­mal­la. Sitä suomen­netaan parhaillaan.
    Sanoma tuo markki­noille syksyllä. 

    Krug­man ennusti ennal­ta finanssikri­isin ja on nyt tuskas­tunut, kun eurokri­isi kehit­tyy täs­mälleen taval­la, jos­ta hän on euron alus­ta asti varoit­tanut,- joulus­ta saak­ka ihan hälyt­tämäl­lä — kos­ka hän­tä ja mui­ta kri­itikoi­ta ei kuun­nel­la eikä neivo­ja ote­ta vas­taan. Finanssi­maail­man ide­ologi­nen pain­os­tus puree.

    Kum­ma vain, että tähän julkisen val­lan ja siis demokra­t­ian heiken­tämis­hankkeeseen menevät mukaan — välikäsik­si ja palveli­joik­si — poli­itikot koko skaalan leveydeltä. 

    Tarkoit­taako tämä sitä, että finanssikap­i­tal­is­teil­ta onnis­tui se, mikä epäon­nis­tui kom­mu­nis­teil­ta: ide­ol­o­gis­es­ti puh­da­sop­pisen tun­nus­tuk­sel­lisu­u­den saami­nen niin vah­vak­si normik­si, että kri­it­ti­nen ajat­telu kuolee?

  99. tpyy­lu­o­ma:
    Se raha­hanat kiin­ni on vielä huonom­pi vai­h­toe­hto, usko­ma­ton­ta mut­ta tot­ta, kuin idioot­ti­mainen vas­ta­syk­li­nen säästöpoli­ti­ik­ka. San­o­taan vaik­ka näin lyhyesti: Eurokri­itikoil­ta on men­nyt ohi että nyt ei ole 1999. Iro­nista kyl­lä, osit­tain eurosta johtuen rahoit­tus­markki­nat ovat inte­groituneet taval­la joka tekee juuri niistä epä­tas­apain­oista joista välkym­mät kri­itikot varoit­ti­vat niin suuria, että hal­lit­se­ma­ton purku tulisi äärim­mäisen kalliiksi.

    Tää on niin kuin seu­rausi taloy­htiön kok­ous­ta jos­sa toiset ovat sitä mieltä että kos­ka pieleen raken­netun talon asun­to-osakkei­den arvo on rom­ah­tanut tulee vas­taavasti säästää kor­jausku­luis­sa, ja toinen puoli taas on sitä mieltä että perus­tusten pet­tämi­nen on raken­nus­li­ik­keen vika, eli antaa rom­ah­taa vaan.

    Harhaan­jo­hta­va ver­taus min­un mielestäni. Talon voi kor­ja­ta ja rahan sat­saami­nen kor­jaamiseen mak­saa itsen­sä takaisin, kun kor­jaus onnistuu. 

    Mikähän tässä oli se analo­gia valuutta-alueeseen?
    Kor­jaako tämä “ajan ost­a­mi­nen” otta­mal­la vas­tu­u­ta tois­t­en veloista sen vian, joka tekee tästä val­u­ut­ta-aluekokeilus­ta epäon­nis­tuneen? Miten? 

    Näetkö ajan­pelu­ul­la mui­ta vaiku­tuk­sia kuin velan kas­vat­tamisen? Jos näet, niin ole hyvä ja osoita!

  100. Mikko P:
    Osmo osui harv­inaisen hyvin, mut­ta pitäiskös tämä ker­toa Jutalle ja Jyrkillekin? Ja edelleen tääl­lä odote­taan vas­taus­ta: miten vihreät aiko­vat äänestää Oper­aa­tio Kankku­lan Kaivon tul­lessa eduskun­nan käsit­te­lyyn? – Ans ku mä arvaan..

    En ylipään­sä ymmär­rä logi­ikkaa, jol­la vihreät (a)päätyivät tähän hal­li­tuk­seen (b) pysyt­televät siinä = näi­den päätösten takana, jot­ka todis­ta­vat lojaal­isu­ud­es­ta komis­si­olle eikä Suomelle. Sen nimit­tämi­nen vas­tu­ullisu­udek­si on irvokas­ta. Toisin kuin Katainen välikysymyskeskustelus­sa väit­ti, Suomen hal­li­tus ei ensisi­jais­es­ti ole vas­tu­us­sa komis­si­olle euron säi­lymis­es­tä ( mak­soi mitä mak­soi suo­ma­laisillekin), vaan Suomen tule­vaisu­ud­es­ta ja Suomen varo­jen oikeas­ta käytöstä. Miten hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen perusteluis­sa saate­taan edelleen käyt­tää lauset­ta “markki­noiden rauhoit­tamisek­si on tarpeen..”? Markki­nathan ennakoi­vat kaiken ja vetävät EU:ta miten tah­to­vat! — Ymmär­rän, että se on Kokoomuk­selle ja RKP:lle ok, mut­ta en ymmär­rä, mitä te muut tässä hal­li­tuk­ses­sa teette? Mik­si peesaat­te noi­ta? Mitä on demokra­tia vail­la vaihtoehtoja?

  101. tiedemies:
    Lik­vidi­teet­tiansa kyl­lä laukeaa ennen pitkää. Mitäs sil­lä rahal­la sit­ten tehdään? 

    Käykö tässä niin kuin aina aikaisem­m­minkin kuplis­sa: mitään ei näytä tapah­tu­vat pii­i­i­i­itkääääään aikaan, mut­ta sit­ten jysähtää? Inflaa­tio, meinaan.

  102. Osmo,

    nythän on ollut puhet­ta ja suun­nitelmia ns. vas­ta­syk­lis­ten pääoma­puskurien käyt­tööno­to­s­ta ts. oman pääo­man ehtoista rahoi­tus­ta on olta­va nousukaut­e­na laskukaut­ta enem­män suh­teessa kokonaissaamisiin..

  103. Jos olemme ker­ran lik­vidi­teet­tiloukus­sa ja rahan hal­lus­sapi­don vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on nol­la niin vielä voi tul­la pelas­tus Pigou-efek­tistä. Jos var­al­lisu­us ei tuhoudu inflaa­tioon niin rahan ostovoiman pitäisi kasvaa..

    Ai niin, keskus­pankkien mielestä vain hyödykkei­den hin­to­jen yleinen nousu on inflaa­tio­ta, ei var­al­lisu­us­esineis­sä ole­va perus­tee­ton arvon­nousu löysän rahan johdosta… 🙂

  104. Aus­tri­an:

    Ai niin, keskus­pankkien mielestä vain hyödykkei­den hin­to­jen yleinen nousu on inflaa­tio­ta, ei var­al­lisu­us­esineis­sä ole­va perus­tee­ton arvon­nousu löysän rahan johdosta… 🙂

    Mitenköhän tulp­paanin­sip­uli­in suh­taudut­taisi­in tuos­sa suh­teessa — onko se hyödyke, jon­ka hin­ta vaikut­taa inflaa­tioon, vai var­al­lisu­us­e­sine, jon­ka hin­ta ei vaiku­ta? Vai onko niin, että jos­sain on tiet­ty raja-arvo, jos­sa hyödyke muut­tuu var­al­lisu­us­esineek­si (eli kun siitä mak­se­taan enem­män kuin on mitenkään järkevää…)

  105. L torni: Siitä on turha syytel­lä tätä kanukkia

    Niin. On käytän­nössä valmis oma alus­ta Meego/Maemo/mikälie (N9), mut­ta se ei kel­paa vaan ryhdytään Microsoft­ille klooni­valmis­ta­jak­si. Nerokasta.
    Paha vaan että klooneista ei saa kuin kloonien hinnat.

    Olen jok­seenkin var­ma, että jos Noki­as­sa ei pala­ta takaisin omis­sa käsis­sä ole­vi­in pro­jek­tei­hin, niin Microsoft ostaa sen pois kulek­si­mas­ta kun­han osak­keen arvo on tarpeek­si tip­punut. Pää­sevät kun­nol­la kil­paile­maan Applen kanssa kun voivat tehdä vas­taa­van­laisen sopi­vasti sul­je­tun sys­teeminsä. Tilanne on jopa plus-plus, kun muut puhe­lin­valmis­ta­jat rajaa sopi­vasti ulkop­uolelle, että on oma luk­sussys­tee­mi ja muiden hie­man huonom­mat kloonit.
    Ja Eelop­pi­han onkin jo valmi­ik­si johta­jan­pallil­la asioi­ta jär­jestelmässä Microsoft­in val­taus­ta varten.

  106. Miten EKP imee rahan takaisin kaata­mat­ta pankke­ja, joille se on lainan­nut? Jos inflaa­tio nytkähtää, niin EKP:n on pakko man­ageroi­da odotuk­sia. Jos vaik­ka siinä tapah­tuu 2 pros­entin hyp­py ja inflaa­tio onkin jo kesäl­lä 4–5 pros­ent­tia vuositasolla? 

    Siis, min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan että paine­taan rahaa, by all means, mut­ta EKP:n toim­inta­logi­ikas­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että se on ohjaamista pitkäl­lä kak­sio­saisel­la kepil­lä jos­sa on niv­el keskel­lä. Urputin tästä jo Art­turillekin aikanaan kovasti. Tästä syys­tä sen säätöte­htävä on todel­la infer­naa­li­nen. Minus­ta näyt­tää kyl­lä siltä, että on aivan hyvin mah­dol­lista että pin­nan alla kuplii 20 pros­entin inflaa­tio, jon­ka hillit­semiseen tarvi­taan kaksinu­meroisia korkoprosentteja. 

    Min­ulle kel­paa kyl­lä, jos inflaa­tion annetaan vähän laukatakin. Onhan min­ul­la isohko asuntolaina.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Irit­sanomiset ja eri­laiset säästöpäätök­set nos­ta­vat kurssia tilapäis­es­ti, kos­ka markkianat tulk­it­se­vat, että yri­tys yrit­tää tehdä jotain vaikeuk­silleen, mut­ta yleen­sä noi­hin toimi­in joutu­vat yri­tyk­set, joil­la menee huonos­ti. Sik­si ne pitkäl­lä aikavälil­lä irti­sanomiset kor­reloi­vat kurssien laskun, eivät nousun kanssa. Hyvä uuti­nen on sekin, että yer­i­tys laa­jen­taa voimakkaasti yllät­tävän suuren menekin takia. 

    Ode­han sen tuos­sa jo kiteyt­tikin, mikä on nor­mi markkinareak­tio (jos mis­tään normista edes voidaan puhua).

    Samal­la on erit­täin vaar­al­lista kuvitel­la käsit­tävän­sä osake­markki­noiden toim­intaa (ja kyetä muka­mas ennus­ta­maan niitä).

    Niin mon­ta tsiljoon­aa asi­aa vaikut­taa aina yhdessä sum­mana, mitenkä markki­nat mil­loinkin reagoi­vat. Jos edes reagoi­vat — eivät kaik­ki kurssimuu­tok­set ole “reak­tioi­ta” yhtään mihinkään vaan ihan tavanomaista markki­noiden huo­jun­taa — jota on ollut viimeaikoina aivan kiitet­tävsti rahamarkki­noil­la epä­var­moista ajoista johtuen.

    Oli pakko pala­ta tänne vielä täy­den­tämään tätä aihet­ta ja toivoisin jokaisen pörssikursse­ja kom­men­toi­va kor­pikom­mu­nistinkin miet­tivän tätä:

    Nokia ilmoit­ti eilen Suomen his­to­ri­an SUURIMMISTA teknolo­gia-alan irti­sanomi­sista ikinä. Pörssikurssi var­maan ponkaisi hirveään nousu­un — näin­hän se kor­pikom­mu­nistien kansan“viisaus” tietää…

    Ehei. Todel­lisu­udessa Nokian osake syöksyi 20% lasku­un. Markki­noil­la oli ilmeis­es­ti toim­i­joi­ta, jot­ka oli­vat epä­var­mo­ja Nokian tilanteen tiukku­ud­es­ta ja nyt sitä epä­var­muut­ta pois­tui. Nokian mas­sair­ti­sanomiset ovat vahvis­tus siitä, että fir­mal­la menee oikeasti huonosti.

  108. Kan­sain­vä­li­nen lehdis­tö: En ylipään­sä ymmär­rä logi­ikkaa, jol­la vihreät (a)päätyivät tähän hal­li­tuk­seen (b) pysyt­televät siinä = näi­den päätösten takana, jot­ka todis­ta­vat lojaal­isu­ud­es­ta komis­si­olle eikä Suomelle. Sen nimit­tämi­nen vas­tu­ullisu­udek­si on irvokas­ta. Toisin kuin Katainen välikysymyskeskustelus­sa väit­ti, Suomen hal­li­tus ei ensisi­jais­es­ti ole vas­tu­us­sa komis­si­olle euron säi­lymis­es­tä ( mak­soi mitä mak­soi suo­ma­laisillekin), vaan Suomen tule­vaisu­ud­es­ta ja Suomen varo­jen oikeas­ta käytöstä. Miten hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen perusteluis­sa saate­taan edelleen käyt­tää lauset­ta “markki­noiden rauhoit­tamisek­si on tarpeen..”? Markki­nathan ennakoi­vat kaiken ja vetävät EU:ta miten tah­to­vat! – Ymmär­rän, että se on Kokoomuk­selle ja RKP:lle ok, mut­ta en ymmär­rä, mitä te muut tässä hal­li­tuk­ses­sa teette? Mik­si peesaat­te noi­ta? Mitä on demokra­tia vail­la vaihtoehtoja? 

    Vaik­ka Ode merkit­tävä mies onkin — niin on mielestäni kohtu­u­ton­ta, että hän­tä tääl­lä jatku­vasti kovis­tel­laan ikäänkuin hän olisi 1:1 Vihreän Puolueen kanssa. Vihreät on kasa ihmisiä, varsin eri­laisi­akin ja Ode vain yksi jäsen, toki merkit­tävä sel­l­ainen, mut­ta kuitenkin.

    Koite­taan pysyä asial­in­jal­la — ja kar­sia tuol­laiset lapsel­lisu­udet hiiteen, jos­sa Odea kovis­tel­laan mil­loin mis­täkin Vihrei­den (hallitus)puolueen tekemistä. Ei mr Soin­in­vaara ole edes hallituksessa!

    Ollaan mekin asial­lisia vas­tavuorois­es­ti kun Ode kuitenkin kir­joit­taa näin main­io­ta avoin­ta blo­gia, eikös joo?

  109. Kan­sain­vä­li­nen lehdis­tö: Harhaan­jo­hta­va ver­taus min­un mielestäni. Talon voi kor­ja­ta ja rahan sat­saami­nen kor­jaamiseen mak­saa itsen­sä takaisin, kun kor­jaus onnistuu. 

    Mikähän tässä oli se analo­gia valuutta-alueeseen?
    Kor­jaako tämä “ajan ost­a­mi­nen” otta­mal­la vas­tu­u­ta tois­t­en veloista sen vian, joka tekee tästä val­u­ut­ta-aluekokeilus­ta epäon­nis­tuneen? Miten? 

    Näetkö ajan­pelu­ul­la mui­ta vaiku­tuk­sia kuin velan kas­vat­tamisen? Jos näet, niin ole hyvä ja osoita!

    Naulankan­taan. Eihän tämä valkosip­uli­maid­en hyysäämi­nen velka­ra­hal­la mitään muu­ta. Rahali­it­to on val­u­vikainen — ja val­u­vi­at kor­jaan­tu­vat vain vala­mal­la kel­lo uud­estaan! Van­ha kel­lomes­tarikin sen tietää.

    Käytän­nössähän uudelleen­valami­nen tarkoit­taa sitä, että euro nyky­muo­toise­na val­u­ut­tana hajoaa ja katoaa. Ehkä tilalle tulee Pohjois-Euroopan (tai Itämeren alueen val­tioiden) oma val­u­ut­ta, “hansa”. Ehkä ei.

    Ehkä valkosip­uli­maat perus­ta­vat oman val­u­ut­tansa, eli euro split­taan­tu­isi karkeasti kah­tia. Tuo­ta tosin epäilen, niin eri­laisia talouk­sia ne silti keskenään ovat ja ain­oa yhdis­tävä tek­i­jä tun­tuu noil­la Etelä-Euroopan kansan­talouk­sil­la ole­van vas­tu­u­ton ja holti­ton talouden­pito… Ei siinä oikein eväitä yhteiseen rahali­it­toon ole, heh 🙂

    Mut­ta val­u­vikainen on val­u­vikainen, eikä se täl­lä nykytörsäämisel­lä korjaannu.

    Min­ul­la on vahvis­tunut se käsi­tys, että Jyr­ki Kataiset ja Angela Merke­lit eivät ole niin tyh­miä, etteivätkö tajua samaa kuin minkä minkä minäkin: Euro is doomed. (tai Jyr­ki Katainen ei ehkä tajua, mitä olen saanut asi­as­ta kuul­la taus­tavoim­il­ta, mut­ta taa­tusti hänel­lä on kait joku osaavampi, joka vään­tää rauta­lan­gas­ta tämän 🙂

    Kun­han tässä vaan pelataan aikaa veron­mak­sajien rahal­la, jot­ta Angela ja Jyr­ki ehtivät siir­tyä eläke­virkoi­hin. Jot­ta ei nyt ihan kesken hei­dän hal­li­tuskausien rom­ah­tais tämä korttitalo.…

    Vas­tu­ton­ta ja itsekeskeistä poli­ti­ikan­tekoa päät­täjiltämme siis, mut­ta sitähän tämä on niin mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa. Veden­paisumus mei­dän jälkeemme.

  110. Tämä on niin hyvä että lainaan pitkästi, Jaakko Sten­häll tykit­tää koko poli­it­tista kent­tää omi­aan unohtamatta:

    Suomes­sa vai­h­toe­htoiset poli­it­tiset läh­estymis­ta­vat euroop­palaiseen yhteis­vas­tu­useen ovat lähin­nä kri­it­ti­nen ja “hais­takaa pas­ka koko Eurooppa”-kriittinen. Ensim­mäisen tar­joaa val­tio­varain­min­is­teri Jut­ta Urpi­lainen, jon­ka kri­ti­ik­ki kohdis­tuu asian prag­maat­tiseen puoleen:

    “Esil­lä olleet vai­h­toe­hdot eurobon­deik­si eivät kuitenkaan ole toteut­tamiskelpoisia käsil­lä ole­van velka­kri­isin ratkaisemisek­si. Niiden avul­la ei ratkaistaisi kri­isin per­im­mäisiä ongelmia, jot­ka liit­tyvät liial­liseen velka­an­tu­miseen, puut­teel­liseen bud­jet­tikuri­in ja kansan­talouk­sien heikkoon kilpailukykyyn.”

    Tämän läh­estymis­ta­van heikkous on tietenkin siinä, että se ohit­taa nykyisen poli­ti­ikan ongel­mat. Nyt on hoidet­tu liial­lista velka­an­tu­mista, puut­tuvaa bud­jet­tikuria ja kansan­talouk­sien heikkoa kil­pailukykyä koval­la talouskuripoli­ti­ikalla (joka on ollut val­tioiden rahoituk­sen ehtona), ilman mainit­tavia tulok­sia. Itsekri­ti­ikkiä on usein turha odot­taa, mut­ta sen puute syö argu­men­til­ta tehoa. Nyky­poli­ti­ik­ka kun on siirtänyt per­im­mäisek­si ongel­mak­si myös heikon talouskasvun kri­isi­mais­sa, jon­ka Urpi­lainen toivoo käyn­nistyvän. Sen, miten tämä tapah­tuu (vaik­ka tehdäänkin “kaik­ki mah­dolli­nen”) hän jät­tää kertomatta.

    Timo Soinil­la läh­estymistapa on puolestaan ide­ol­o­gisem­pi, ja vas­tus­tus perus­tuu jonkin­laiseen euroop­palaisu­u­den ja vier­au­den pelkoon, ja toisaal­ta ihan fik­susti epäop­ti­maaliseen valuutta-alueeseen:

    “Ital­ian, Espan­jan ja Ran­skan johta­jat kan­nat­ta­vat avoimesti eurobon­de­ja ja velko­jen sosial­isoin­tia, ja yleis­es­ti liit­to­val­tioke­hi­tyk­sen top­pu­ut­teli­jana tun­net­tu Angela Merkelkin tote­si viime viikol­la anta­mas­saan haas­tat­telus­sa: ‘Emme tarvitse ain­oas­taan val­u­ut­tau­nio­nia, tarvit­semme myös fiskaal­i­u­nion­in. Kaikkein eniten tarvit­semme poli­it­tisen union­in, mikä tarkoit­taa sitä, että mei­dän täy­tyy pikkuhil­jaa luovut­taa val­taa Euroop­paan ja antaa ohjak­set Euroopalle.’” … “Euron puo­lus­teli­jat ovat alka­neet int­tää, että euro toimisi vain, jos euroalueesta tulisi talousunioni eurobon­dei­neen. Väite on edesvas­tu­u­ton: eihän eurosta sil­lä taval­la tule toimi­vaa val­u­ut­ta-aluet­ta, että rahaa ale­taan lapi­oi­da maas­ta toiseen kuin viimeistä päivää.”

    Soinil­la on tietenkin vah­vana aseenaan rehelli­nen ana­lyysi huonos­ta val­u­ut­ta-alueesta, mut­ta läh­estymis­ta­van ongel­mana on toisaal­ta se, että euroalueen hajot­ta­mi­nen olisi kallista, tuhoisaa ja arvaam­a­ton­ta, ja hän ei edes pyri sitä avaa­maan. Tämä on tietenkin kan­natuk­sen kannal­ta fik­sua, mut­ta ratkaisua hänkään ei tuo, pait­si jonkun epämääräisen viit­tauk­sen Islanti­in (joka, kätevästi, ei ole euromaa)…

    Tun­tuu kipeältä sanoa, mut­ta (Vihrei­den) läh­estymis­ta­van kri­ti­ikin voi lukea ylem­pää Urpi­lais-kohdan alta. Voih meitä taas. Muutenkin velka­an­tu­mi­nen koetaan vihreis­sä välil­lä vain yksiselit­teis­es­ti pahak­si asi­ak­si, etenkin las­ten ja nuorten tule­vaisu­u­den takia. Itse otan ennem­min tule­vaisu­u­den, jos­sa on vähän enem­män velkaa ja mah­dol­lisu­us mak­saa se työl­lä pois, kuin vähän vähem­män velkaa ja paljon työttömyyttä.

    http://koijarvi.org/2012/06/15/eurobondit-ja-yhteisvastuu-suomen-isoimmat-morot/

  111. Näyt­tää siltä, että Englan­nin keskus­pank­ki on viimeinkin muut­ta­mas­sa kurssia siihen suun­taan, jota mon­et ekon­o­mistit, eri­tyis­es­ti Paul Krug­man on yrit­tänyt edis­tää. Hal­li­tus ilmeis­es­ti pitää kuitenkin siel­lä vielä kiin­ni eriskum­mallis­es­ta haitallisek­si osoit­tau­tuneesta säästöo­hjel­mas­taan, jota Krug­manin lisäk­si myös oppo­si­tio kritisoi:
    http://www.bbc.co.uk/news/business-18448636

    Saa nähdä, että taipuuko Sak­sa ja mil­loin, jot­ta EKP voisi myös voimis­taa toimi­aan enem­män, ja huomioisi inflaa­tion tor­jun­nan lisäk­si myös työt­tömyy­den tor­jun­nan. Ehkä sak­salais­ten kykyä nähdä asi­at toiset kan­til­ta vahvis­taisi, jos Suo­mi ja muu­ta­mat muut vah­vat maat eivät niin kri­ti­ikit­tömästi myötäil­isi Sak­san lin­jaa, joka voi olla haitak­si Euroopan kokon­ais­ti­lanteen kehi­tyk­selle. Koti­maises­sa keskustelus­sa olen ollut huo­maav­inani, että Soin­in­vaara ja Tuomio­ja pitävät esil­lä hyvin saman­laisia argu­ment­te­ja kuin Krug­man, mut­ta Katainen tun­tuu myötäilevän Merke­liä ja puheet ovat kuin samas­ta tuutista (joten ei ihme, että Sak­san CDU hänet vas­ta palk­it­sikin). Pitäisi muis­taa, että Sak­san lin­ja ei ole vält­tämät­tä Euroopalle paras, eikä myöskään pienelle Suomelle. Myös oppo­si­tios­sa ainakin Mau­ri Pekkari­nen on tämän oivaltanut.

  112. Osmo, seu­raa­van kir­joituk­sen perus­teel­la näyt­tää siltä, että Ruotsin hal­li­tus on esit­tänyt ehdo­tuk­sen­sa Euroopan pankkikri­isin hoita­misek­si jo viime lokaku­us­sa julka­istus­sa Finan­cial Timesin artikkelissa:
    http://www.sweden.gov.se/sb/d/12393/a/177805

    Siinä ehdote­taan hyvin samankaltaisia toim­inta­pe­ri­aat­tei­ta kuin näis­sä Osmon blogikir­joituk­sis­sa on ollut esillä.

    Suomes­sa en valitet­tavasti ole havain­nut näin konkreet­tisia ja selkeitä lin­jauk­sia päähal­li­tus­puoluei­den suunnal­ta (KOK & SDP). Erk­ki Tuomio­jal­la on ollut yri­tys­tä kri­it­tisi­in ja perustel­tu­i­hin puheen­vuoroi­hin, mut­ta tun­tuu, että Katainen ja Stubb taas puhu­vat hiukan eri sävyyn kuin Tuomio­ja, ja molem­min puolin lausun­not paikoin hei­jas­ta­vat esit­täjän­sä tun­teikas­ta ide­olo­giaa enem­män kuin viileää ana­lyysia. Herää kysymys, että onko Suomen hal­li­tus kykenevä puhu­maan asi­at hal­ki ja kirkas­ta­maan lin­jansa edes omas­sa kesku­udessaan saati sit­ten ulkomailla?

    Osmo, mikä sin­un käsi­tyk­sesi mukaan on Suomen hal­li­tuk­sen lin­ja? Tämä olisi tärkeä tietää, vaik­ka se ei olisikaan koko euroalueen yhteinen lin­ja. Suomes­sa turhaan piilotel­laan kan­to­ja muka­mas neu­vot­telus­trate­gian salaamisen nimis­sä. Epälu­u­loisem­pi henkilö voisi jo luul­la, että Suomel­la ei oikeas­t­aan ole mitään yht­enäistä omaa lin­jaa vaan lähin­nä myötäil­lään suuria euro­mai­ta. Ruotsin avoin tiedot­ta­mi­nen ja hyvin perustel­lut julkiset kan­nan­otot keskeisil­lä kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la (kuten edel­lä) saat­ta­vat olla toimi­vampia ja tehokkaampia tapo­ja vaikuttaa.

  113. Jaakko Sten­häll-sitaatin (Pyy­lu­o­ma, yllä)pointti, että eurosta luop­umi­nen olisi seu­rauk­sil­taan tuhoisaa, kallista ja arvaam­a­ton­ta, tietenkin on se, mikä kaikkia askarruttaa.
    Euron var­jelu vain ei vaiku­ta yhtään vähem­män kalli­il­ta ja tuhoisalta, kos­ka euro (= val­u­ut­ta-alueen toim­i­mat­to­muus) itse (1)tuottaa kri­isit (on velka­on­gel­man keskeinen syn­tysyy) ja (2)estää niiden ratkaisemisen. 

    Jos näin on, se tarkoit­taa, että tämä ajan­pelu­umenetelmä vain moninker­tais­taa kus­tan­nuk­set, kun se ei ratkaise mitään vaan ain­oas­taan lykkää pelät­tyä hajoamista.

    Eli Sten­hällin hah­mot­telemia vai­h­toe­hto­ja ei oikeasti ole olemassakaan. 

    Euroalueesta poisjät­täy­tyneil­lä EU-mail­la oli val­in­taansa paina­vat perus­teet. Euro­maid­enkin luulisi nyt kokeilun­sa tulok­se­na alka­van uskoa niihin.
    Ker­tokaa, perustellen, jos näette mui­ta vai­h­toe­hto­ja, mut­ta minä näen näil­lä perustein vain kak­si: Euroalueen purkami­nen sovi­tusti tai sen purkau­tu­mi­nen hallitsemattomasti.

    Aiem­pi nim­imerkki­ni “kan­sain­vä­li­nen lehdis­tö” oli valit­tu viit­teek­si muual­la kuumana käyvään keskustelu­un, jos­ta kan­tau­tuu meille surkean vähän refer­oitua tietoa, vaik­ka se netin ansios­ta on välit­tömästi tarjolla.

    Vielä kom­ment­ti siihen, että Odea ei pidä kovis­tel­la siitä, mitä vihreät tekevät: Minus­ta kansane­dus­ta­jal­ta täy­tyy olla lupa kysyä val­in­to­jen perustelu­ja ja sitä miten hän ja hänen puolueen­sa ‑ja myös hal­li­tus, kun on hal­li­tus­puolueesta kysymys -, ylläpitää ja puo­lus­taa valin­noil­laan demokra­ti­aamme. Se kun nimeno­mais­es­ti on hei­dän ydin­te­htävän­sä — ei mikään muu. Vas­tu­uno­ton merkik­si­hän eduskun­nas­sa nap­pia painetaan.

  114. H.H. minus­ta velka­an­tu­misen syy ei ole sinän­sä euro vaan ihan globaalit talouden rak­en­teet, evi­denss­inä tar­joan sitä että ylivelka­an­tu­mi­nen ei mitenkään rajoitu euro­mai­hin. Euro vaan tekee ulkoisen velan hoita­mis­es­ta mah­do­ton­ta devalvoimal­la. On siihen muitakin ratkaisu­ja, esim. Key­nesin Ban­cor, jos­sa val­tiot tilit­tää vai­h­to­taseen ali­jäämän val­u­ut­talueen sisäl­lä rahas­toon jos­ta vas­taavasti tilitetään ali­jäämät. Oikeasti niitä ei juuri tilitet­täisi, kos­ka joka val­tio tek­isi sel­l­aista poli­ti­ikkaa ettei tule vai­h­to­taseen ylijäämää.

    Sen mitä euroalueen hajoamisen kus­tan­nuk­set tarkoit­taa meille on hel­poin­ta selit­tää Sak­san dilem­man kaut­ta. Kaikkien muiden häir­iöi­den lisäk­si hal­lit­tukin oli­ivi exit tarkot­taisi että saata­vat jää pitkälti saa­mat­ta, nykyisen euroalueen sisäi­nen kil­pailue­tu häviää, ja se val­u­ut­ta mis­sä Sak­sa on vahvis­tuu. Tulee erit­täin kalli­ik­si ja johtaa lamaan, eli on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta, Sak­san vien­ti­te­ol­lisu­uskin lob­baa tätä vas­taan. Vai­h­toe­hto on tulon­si­ir­rot tai ainakin yhteis­vas­tu­ut , joka on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta. Seu­raus kun mitään ei tehdä on hal­lit­se­ma­ton euron hajoami­nen, joka on jotain sem­moista jon­ka voisi jät­tää koke­mat­ta, ja kumpaakin vai­h­toe­htoa huonompi.

    Toi Vihrei­den äänestämisen tivaami­nen on nyt vähän lapsel­lista. Jos on sitä mieltä että Vihrei­den pitäisi poike­ta hal­li­tuk­sen lin­jas­ta, niin on efek­ti­ivis­es­ti sitä mieltä että syksyl­lä pide­tään ek-vaalit, ja jos on sitä mieltä niin sit­ten pitäisi ker­toa mik­si tästä seu­raisi parem­pi hal­li­tus. Henkilöko­htais­es­ti halu­aisin pistää koko euroop­paisen oikeis­ton oppo­si­tioon tän kri­isin hoidon ajak­si, ei nyt muuten mut­ta kun sil­lä on vahin­gol­lisia päähän­pint­tymiä kurit­tamisen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta ja mui­ta tässä tilanteessa turhan kalli­ita harho­ja, mut­ta tämä ei ole poli­it­tis­es­ti realistista.

  115. Kan­sain­vä­li­nen lehdis­tö: Paul Krug­man antoi uusim­malle kir­jalleen nimen: Stop this depres­sion now. Meni heti lis­to­jen kär­keen maail­mal­la. Sitä suomen­netaan parhaillaan.

    Krug­man ennusti ennal­ta finanssikri­isin ja on nyt tuskastunut… 

    Jokos tämä tämä myöhempi­en aiko­jen suuri talous­jeesus on kyen­nyt myön­tämään, että val­tion ohjailemil­la Fan­nie Mae:lla ja Fred­die Mac:lla olisi saat­tanut ehkä jopa olla edes pikkuhi­tusen suu­ru­inen osal­lisu­us finanssikri­isin syntyyn?

    Ainakin heti kri­isin puhkeamisen jäl­keen tehdyssä dokkaris­sa Krug­gis väit­ti silmät kirkkaana, ettei Fan­niel­la ja Fred­diel­lä voin­ut olla mitään osaa eikä arpaa sub­prime-kri­isi­in, kos­ka molem­pi­en pulju­jen nou­dat­ta­mat sään­nöt kiel­sivät sijoit­tamisen sub­prime-lain­oi­hin. Valitet­tavasti vain Paul-sedän väit­teen pystyi kukata­hansa kumoa­maan n. puolen­min­uutin google­tuk­sel­la, jol­la aikanakin tuol­loin vielä löysi hel­posti Fan­nien ja Fred­di­en kri­isiä edeltänyt­tä sijoit­ta­javi­estin­tä­ma­te­ri­aalia, jos­sa kehut­ti­in niin kovasti kuin­ka mah­ta­va sub­prime- ja alt‑a ‑posse oli taseessa ja kuin­ka huimia voit­to­ja ne tuottivat.

    Min­ul­la henk koht Krug­manin arvos­tus putosi juuri tuol­la het­kel­lä suo­raan nol­lata­son ali vah­vasti negati­ivisen puolelle — eihän tuol­laiseen hölmöön epä­to­teen lausun­toon voin­ut olla seli­tyk­senä muu kuin joko se, ettei Pauk­ka tien­nyt miten asi­at oli­vat (= laiska ide­olo­giansa joh­dat­ta­ma päl­li) tai sit­ten se, että Paukkis vale­hteli tietois­es­ti (= kavala sokeasti ide­olo­giaansa seu­raa­va päl­li). En osaa tietenkään sanoa kumpi vai­h­toe­hto on se oikea, mut­ta ei kumpikaan ole kovin mairit­tel­e­va talous­jeesuk­sen maineelle.

  116. Amerikkalais­ten talous­nero­jen viisas­telua (“tei­dän pitäisi tehdä kuin me”) seu­rates­sa tulee väistämät­tä mieleen, että ovatko­han kyseiset finas­si­manööverei­den tona­vat het­keäkään pohti­neet sitä, että USAn rahan­painamisen men­estyk­sel­lisyy­den takana voisi ehkä olla dol­lar­in erityisasema?

    Fak­ta­han on, että USD on edelleen kan­sain­välisen kau­pan val­u­ut­ta ja ehdot­tomasti tärkein reser­viva­l­ut­ta. Lisäk­si Itä- ja Kaakkois-Aasian vien­tive­toiset val­tiot tekevät jatku­vasti parhaansa pitääk­seen oman val­u­ut­tansa USD kurssin omaa vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta suo­si­vana. Ts. USA voi ainakin vielä jatkaa holti­ton­ta dol­lar­ien painamista van­haan malli­in, kos­ka riit­tävän monel­la tahol­la on edullista pitää yllä keinotekoisen korkeaa USD-kurssia.

    Väit­täisin, ettei Euro nau­ti yhdestäkään täl­lais­es­ta edus­ta, joka sal­lisi setelipain­on vapaan rallattamisen.

    Mut­ta joo… no, jos jälkikä­teen osoit­tau­tuu, että pidäk­keetön setelira­hoi­tus oli oikea lääke finanssikri­isi­in, niin sit­ten Robert Muga­belle pitää myön­tään talousti­eteen Nobel.

    PS. eikös väit­teet USAn val­tavas­ta julkises­ta elvy­tyk­ses­tä ole vähän kyl­lä valet­ta? Vaik­ka liit­to­val­tio edelleen velka­an­tuu holtit­tomasti ja FED painaa taalo­ja sen minkä kerk­iää, niin samaan aikaan­han osaval­tiot ja kaupun­git joutu­vat tekemään pani­ikkisäästöjä akuutis­sa kassakriisissä…

  117. Juho Laatu: Jos syyl­lisiä etsitään, niin ilmi­selvää on, että EU ja euro­maat eivät ole hoi­ta­neet talout­taan kunnolla.

    Espania hoiti julk­ista talout­taan esimerkil­lis­es­ti. Taitaa olla Espan­ian julkisen velan suhde brut­tokansan­tuot­teeseen edelleenkin pienem­pi kuin Sak­san (var­maan koh­ta menee ohi). 

    Kri­isin syy on se että Espanial­la ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta omaan rahapoli­ti­ikkaan. Hal­pa raha vyöryi Sak­sas­ta ja Ran­skas­ta Espan­ian markki­noille ja nos­ti hin­nat pilivi­in. Jos euro-aluet­ta ei olisi, Espan­ian asun­toku­pla olisi ollut pienem­pi ja kri­isin syn­tyessä talous olisi tas­apain­ot­tunut pese­tan arvon laskiessa.

  118. aex­is: Jokos tämä tämä myöhempi­en aiko­jen suuri talous­jeesus on kyen­nyt myön­tämään, että val­tion ohjailemil­la Fan­nie Mae:lla ja Fred­die Mac:lla olisi saat­tanut ehkä jopa olla edes pikkuhi­tusen suu­ru­inen osal­lisu­us finanssikri­isin syntyyn?

    Vähän fak­taa kehiin: 

    1. Sub­prime lain­o­ja alkoi­vat myy­dä puti­ik­it jot­ka oli­vat Com­mu­ni­ty Rein­vest­ment Act:tin ulkopuolella.
    2. Alus­sa suurim­mat sub­rime-kaup­pi­aat oli­vat nämä edel­lä­maini­tut putiikit.
    3. Sit­ten pankit alkoi­vat ostel­la näitä samo­ja lain­o­ja ja Wall Streetistä tulis suurin tek­i­jä markki­noil­la. Ennen vuot­ta 2005 Fan­nie ja Fred­die ei ostanut yhtään sub­prime lainaa.
    4. Fan­nie ja Fred­die alkoi­vat ostaa sub­rimeä sekondäärisiltä markki­noil­ta vas­ta tämän jäl­keen säi­lyt­tääk­seen markkina-asemansa. 

    Krug­man pitää Fred­di­etä ja Fan­ni­eta ongel­mallisi­na muista syistä, mut­ta tietää että ne oli­vat vain sivuroolis­sa tässä kriisissä.

  119. Tapio: Vähän fak­taa kehiin: 

    1. Sub­prime lain­o­ja alkoi­vat myy­dä puti­ik­it jot­ka oli­vat Com­mu­ni­ty Rein­vest­ment Act:tin ulkopuolella.
    2. Alus­sa suurim­mat sub­rime-kaup­pi­aat oli­vat nämä edel­lä­maini­tut putiikit. 

    Eiväthän sub­prime-lainat sinän­sä ole mikään uusi keksin­tö vaan suur­in­pi­irtein yhtä van­ho­ja kuin koko lain­o­jen luokittelusysteemi.

    3. Sit­ten pankit alkoi­vat ostel­la näitä samo­ja lain­o­ja ja Wall Streetistä tulis suurin tek­i­jä markkinoilla.Ennen vuot­ta 2005 Fan­nie ja Fred­die ei ostanut yhtään sub­prime lainaa. 

    Ensin­näkin pankke­ja pain­os­tet­ti­in voimakkaasti lainaa­maan vähem­mistöille — eikä tämä useinkaan onnis­tunut laske­mat­ta lain­o­jen vaa­timuk­sia. “Vääristynyt­tä” lain­o­jen jakau­maa käytet­ti­in automaat­tis­es­ti osoituk­se­na (piilo)rasismista ja tähän syyl­listyneiltä pankeil­ta estet­ti­in mm. osal­lis­tu­mi­nen osaval­tioiden rajat ylit­tävi­in omistusjärjestelyihin.

    Pain­os­tus tapah­tui mm. alueel­lis­ten FEDi­en tahol­ta — esim. Chicagon FED julka­isi ohjeis­tuk­sen miten “spe­cial­ly afford­able” ‑lainat ovatkin itsea­sis­sa riskit­tömiä ja pankke­ja kehoitet­ti­in ole­maan “luovia” laina­hako­joiden pisteytyksessä.

    Toisek­seen esim. Fan­nien lainakan­nas­ta oli jo vuon­na 2000 18% sub­prime­lain­ois­sa, joten väit­teet myöhäis­es­tä markki­noille tulosta ovat perusteettomia.

    4. Fan­nie ja Fred­die alkoi­vat ostaa sub­rimeä sekondäärisiltä markki­noil­ta vas­ta tämän jäl­keen säi­lyt­tääk­seen markkina-asemansa. 

    Jotenkin kum­masti niitä sub­prime­jä oli kuitenkin jo 1990-luvul­la GSEi­den taseissa…

    Krug­man pitää Fred­di­etä ja Fan­ni­eta ongel­mallisi­na muista syistä, mut­ta tietää että ne oli­vat vain sivuroolis­sa tässä kriisissä. 

    Jos Fan­nie ja Fred­die osti­vat hur­jim­mil­laan 40% myön­nety­istä sub­prime-asun­to­lain­oista, niin mielestäni on aika vaikea väit­tää niiden olleen mität­tömässä sivuroolissa.

    1. Mionä en ole mis­sään vai­heessa vas­tus­tanut vakaus­mekan­nis­mia. EWn ole Soi­ni. Vakaus­mekanis­min suurin vika on siinä, että rahas­to on aivan liian pieni ja että EKP ei ole jär­jestelyssä mukana riit­täväl­lä voimal­la. En pidä myhöskään järkevänä, että sen myhön­tämät luo­tot naut­ti­vat etuoikeuk­sista yksi­ty­isi­in luot­toi­hin näh­den, mut­ta tässäkin olen aivan eri mieltä Soinin kanssa.

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Mionä en ole mis­sään vai­heessa vas­tus­tanut vakaus­mekan­nis­mia. EWn ole Soi­ni. Vakaus­mekanis­min suurin vika on siinä, että rahas­to on aivan liian pieni ja että EKP ei ole jär­jestelyssä mukana riit­täväl­lä voimal­la. En pidä myhöskään järkevänä, että sen myhön­tämät luo­tot naut­ti­vat etuoikeuk­sista yksi­ty­isi­in luot­toi­hin näh­den, mut­ta tässäkin olen aivan eri mieltä Soinin kanssa.

    Mitä vat­tua? Sitä kaut­ta­han lain­oite­taan Espan­jaa, jota väität vastustavasi.

    Osmo: “Espan­jaa ei pidä nykysään­nöin rahoit­taa vakausvä­li­neen kaut­ta. Jos vakausvä­line lainaa Espan­jalle vähänkään, se joutuu rahoit­ta­maan Espan­jan val­tion lainan lop­ul­ta kokonaan.”

    1. Olen edelleen sitä mieltä, että olisi ollut parem­pi rahoit­taa Espan­jan pankke­ja eikä Espan­jaa, mut­ta jäin vähem­mistöön. Se ei tarkoi­ta, että pitäisi vas­tus­taa koko rahoi­tus­ta, jos asi­at eivät mene pilkulleen niin kuin halusin.

  121. On erikoista, että kauhuske­naar­i­oi­ta maalail­e­vat vain poliitikot.

    Pankkien puolelta vain Akt­ian Tyrväi­nen, jon­ka pieleen men­neitä pelot­telu­ja voi ihme­tel­lä vaikka­pa täällä:
    http://tinyurl.com/cd35p8s

    Pankki­iri Nalle Wahlroos on täysin lev­olli­nen. Samoin Ålands­bankenin Asset Man­age­mentin toim­i­tusjo­hta­ja Ste­fan Törn­qvist. Hei­dän jos jonkun luulisi ole­van pelois­sa, kun on oma leipä kyseessä.

    Nämä sato­jen mil­jar­di­en velka­jär­jeste­lyt vievät poh­jan talouskasvul­ta ja johta­vat taan­tu­maan. Tämähän on jo nähtävis­sä AAA-Suomes­sakin, jos­sa val­tio on joutunut val­tavi­in kus­tan­nusleikkauk­si­in. Suo­mi on avus­tanut Kreik­ka otta­mal­la velkaa velan päälle ja uusi­in vakuuk­si­in ollan menos­sa maail­man­lop­un pelossa.

    1. Kreikkatu­ki ei oole mak­sanut Suomelle vielä mitään, joten se ei voi myöskään näkyä val­tion taloudessa.
      Sen sijaan yleinen taan­tu­ma on mak­sanut todel­la paljon ja se näkyy myös val­tion alijäämässä.
      Soini­lais­ten pro­pa­gansa kohdis­tuu vain niihin menoi­hin, joi­ta eurokri­isi voi aiheut­taa. He uno­hta­vat kokon­aan asian yti­men, ne tulon­mene­tyk­set, joi­ta kri­isi voi tuo­da mukanaan ja ovat tuo­mas­sakin. Niis­sä on kyse kym­menker­tai­sista riskeistä. Muyt­ta niin kuin Timo Soi­ni joskus sanoi radios­sa, lam­o­ja tulaa ja menee, ei niistä pidä välittää.
      Ter­veisiä vain konkurssi­in meneville yrit­täjille. Kiit­täkää Soinia!

  122. ‘“Vääristynyt­tä” lain­o­jen jakau­maa käytet­ti­in automaat­tis­es­ti osoituk­se­na (piilo)rasismista’ (aex­is)
    On se kauhee­ta, miten ihan via­ton­ta alaa epäil­lään jostain niinkin kamalas­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Redlining

  123. lurk­ki:
    ‘“Vääristynyt­tä” lain­o­jen jakau­maa käytet­ti­in automaat­tis­es­ti osoituk­se­na (piilo)rasismista’ (aex­is)
    On se kauhee­ta, miten ihan via­ton­ta alaa epäil­lään jostain niinkin kamalas­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Redlining

    Jos kyseessä oli puh­taasti rasis­min aiheut­ta­ma ongel­ma, mik­siköhän vähem­mistöryh­mien kesku­ud­es­ta ei käytän­nössä löy­tynyt kun­non lainan­hak­i­joi­ta vaik­ka rahoi­tus­laitok­set eri­laisil­la määräyk­sil­lä ja ase­tuk­sil­la pakoteti­in kor­jaa­maan vääristymä?

    Vai olisiko­han suurem­pana selvit­tävänä tek­i­jänä se, että vähem­mistö­jen edus­ta­jat oli­vat (ja ovat edelleen) keskimääräistä köy­hempiä, mata­lat­u­loisem­pia ja epä­tyyp­il­lis­ten työ­suhtei­den ja työt­tömyy­den vaivaamia?

  124. -ei tietysti ole help­poa olla päät­täjä :kat­soin eloku­van too big to fail,joka ker­too usan pankkikri­i­sistä jos­ta kaik­ki alkoi.
    suosit­te­len muillekin asi­as­ta kiinnostuneille.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Kreikkatu­ki ei oole mak­sanut Suomelle vielä mitään, joten se ei voi myöskään näkyä val­tion taloudessa.
    Sen sijaan yleinen taan­tu­ma on mak­sanut todel­la paljon ja se näkyy myös val­tion alijäämässä.
    Soini­lais­ten pro­pa­gansa kohdis­tuu vain niihin menoi­hin, joi­ta eurokri­isi voi aiheut­taa. He uno­hta­vat kokon­aan asian yti­men, ne tulon­mene­tyk­set, joi­ta kri­isi voi tuo­da mukanaan ja ovat tuo­mas­sakin. Niis­sä on kyse kym­menker­tai­sista riskeistä. Muyt­ta niin kuin Timo Soi­ni joskus sanoi radios­sa, lam­o­ja tulaa ja menee, ei niistä pidä välittää.
    Ter­veisiä vain konkurssi­in meneville yrit­täjille. Kiit­täkää Soinia!

    Kaik­ki mene­tyk­set eivät näy vielä, mut­ta tule­vat näkymään. Pienetkin lahjoituk­set har­mit­ta­vat siinä vai­heessa, kun koetamme selvitä laman kourista.

    En kyl­lä mil­lään ymmär­rä kuin­ka oppo­si­tios­sa keikku­va Soi­ni voisi olla syynä taan­tu­maan, mut­ta näin­hän tämä var­masti tul­laan kään­tämään. Kansan­talouden perusteisi­in kuu­luu, että lam­o­ja tulee ja menee. Soi­ni eikä Soin­in­vaarakaan pysty sitä estämään, tukipaketit ja EVM voivat lähin­nä syven­tää lamaa ja pitkit­tää syvim­män kau­den alka­mista. Hal­li­tuk­sen tehtävä tulisi olla elvyt­tää maatamme tuol­loin ja kerätä nyt varan­toa sitä varten ja Soinin opein varautu­mi­nen olisi selvästi parem­paa kuin nyt, vaikkei täy­del­listä olekaan. Nyt yritetään ehkäistä taan­tu­man tulem­i­nen, sil­lä varan­nol­la, joka tarvi­taan myöhem­min. Euroalueen taan­tu­ma ei ole estet­tävis­sä ja Soin­in­vaaran pitäisi koke­muk­sel­laan ja koulu­tuk­sel­laan pystyä päät­telemään se.

    Laman aikana var­masti eurosekoil­i­jat selit­tävät, että muuten olisi käynyt vielä huonom­min, jos emme olisi avit­ta­neet Espan­jaa jne. Kreik­ka antoi lisäaikaa kek­siä parem­pi ratkaisu etc. Mok­ien paikkailu näkyy jo nyt kauas.

    1. Soi­ni ei ole syynä lamaan, kos­ka on oppo­si­tios­sa eikä tee päätök­siä vaan tyy­tyy puhu­maan. Hänen neu­voin­sa on antaa pankkien kaat­ua ja tal­let­ta­jien jäädä ilman raho­jaan. Se toisi var­masti laman sen lisäk­si, että lop­putu­los olisi äärim­mäisen epäoikeu­den­mukainen. Pankkien kaat­ues­sa moni sel­l­ainenkin joutuu var­farikkoon, joka on hoi­tanut asiansa hyvin. Ain­oa virhe on, ettei ole säi­lyt­tänyt raho­jaan pat­jan sisäl­lä vaan on pan­nut ne pankki­in. Soi­ni voi esit­tää täl­laisia lääkkeitä, kos­ka tietää, ettei kukaan pane niitä toimek­si, joten hän ei joudu vas­tu­useen älyt­tömistä sanoistaan.

  126. Osmo Soin­in­vaara:
    Hänen neu­voin­sa on antaa pankkien kaat­ua ja tal­let­ta­jien jäädä ilman rahojaan.

    Onko tietoa, kuin­ka paljon esimerkik­si noiden Espan­jalais­ten pankkien taseen tuol­la puolel­la ole­vista rahoista on todel­lakin pien­si­joit­ta­jien tal­letuk­sia, tai ylipäätän­sä tal­letuk­sia, ja kuin­ka paljon joukkovelka­kir­jo­ja, joiden perään ei olisi sen kum­mem­pia moraal­isia perustei­ta itkeä, kuin epäku­ran­teik­si men­nei­den osakesijoitusten?

    Maanosan velka­kri­isin paras ratkaisu ei kai ole ham­paat irvis­sä pitää kiin­ni veloista (ja niiden kään­töpuole­na kir­jan­pidol­lise­na vält­tämät­tömyytenä olev­as­ta var­al­lisu­ud­es­ta) sil­loinkin, kun tilanne on konkurssi- tai velkajärjestelykypsä?

    Kuin­ka monien pankkien kohdal­la edes tarvit­sisi pohtia tal­let­ta­jien ase­maa, jos pankin velka­jär­jeste­ly (kun konkurssi­ti­lanne on todet­tu, ja pank­ki on otet­tu val­tion hallintaan) aloite­taan sieltä joukkovelka­kir­jo­jen halti­joiden puoleta?

    (eli siis mitä esimerkik­si on esitet­ty tääl­lä, kak­si kap­palet­ta alka­en sanoista ‘every major bank’)

  127. Evert The NeveR­est: Pankki­iri Nalle Wahlroos on täysin lev­olli­nen. Samoin Ålands­bankenin Asset Man­age­mentin toim­i­tusjo­hta­ja Ste­fan Törn­qvist. Hei­dän jos jonkun luulisi ole­van pelois­sa, kun on oma leipä kyseessä.

    Ei ole hei­dän leipän­sä kyseessä. Tietävät kyl­lä, että val­tio tukee, jos jotain pahaa tapah­tuu. (Ja onhan heil­lä leipää, jota menettää.)
    Ääni muut­tuu kyl­lä kel­los­sa, jos tuen ehdok­si tulee vas­taa­va omis­tu­so­su­us ilman, että ehtivät vetää omi­aan ensin pois. Sil­loin var­masti paha val­tio sortaa.

  128. Linkitin hienon jut­tusi blogi­i­ni. Jos se on kiel­let­ty tai se on tehty vääräl­lä taval­la, otan sen luon­nol­lis­es­ti pois.

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Soi­ni ei ole syynä lamaan, kos­ka on oppo­si­tios­sa eikä tee päätök­siä vaan tyy­tyy puhu­maan. Hänen neu­voin­sa on antaa pankkien kaat­ua ja tal­let­ta­jien jäädä ilman raho­jaan. Se toisi var­masti laman sen lisäk­si, että lop­putu­los olisi äärim­mäisen epäoikeu­den­mukainen. Pankkien kaat­ues­sa moni sel­l­ainenkin joutuu var­farikkoon, joka on hoi­tanut asiansa hyvin. Ain­oa virhe on, ettei ole säi­lyt­tänyt raho­jaan pat­jan sisäl­lä vaan on pan­nut ne pankkiin.Soini voi esit­tää täl­laisia lääkkeitä, kos­ka tietää, ettei kukaan pane niitä toimek­si, joten hän ei joudu vas­tu­useen älyt­tömistä sanoistaan.

    Eikö vararikkoon men­neen pankin pidä joutua konkurssi­in? Kyl­lä uusia pankkialan yrit­täjiä riit­tää. Pankeil­la on varan­to, joka takaa, ettei siel­lä kukaan pieniä säästöjään kokon­aan menetä. Varsin outoa, että mielestäsi on oikeu­den­mukaisem­paa mei­dän, jot­ka eivät kyseisi­in pankkei­hin ole koskaan luot­ta­neetkaan, menet­tää ne rahat. Joku sen piedin kuitenkin maksaa.

    Tuskin uskot, että lama on estet­tävis­sä eurotukitoimin.

    1. Jos pank­ki menee konkurssi­in, se ei ilman val­tion apua selviä velvoit­teis­taan tal­let­ta­jille ja muille velal­lisille. Tätä varten Suon­men val­tio on taan­nut omia pankke­jaan 50 mil­jardi­in euroon saak­ka. Ihan hal­vak­si ei siis pankkikonkurssi Suomellekaan tulisi. Vaik­ka pankil­ta mak­samat­ta jäi­sivät vain joukkovelka­kir­jalainat, jokin nekin omis­taa. Hyvin usein se jokin on tal­letus­pank­ki, joka omaisuuten­sa menetet­tyään ei tietenkään pysty mak­samaan enää tallettajille.
      Soinin “help­po ratkaisu” ei olisi ihan halpa.

  130. Joo, eipä tässä jää muu­ta vai­h­toe­htoa kuin että Suomen pitää myös hakea tukea, samoin kaikkien muidenkin — eihän se EU:n laa­juinen sol­i­daarisu­us muu­toin toteudu.

  131. Pahin mah­dolli­nen ske­naario voi toteu­tua; eduskun­nan pitää kokoon­tua kesken kesälomansa.

  132. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pank­ki menee konkurssi­in, se ei ilman val­tion apua selviä velvoit­teis­taan tal­let­ta­jille ja muille velal­lisille. Tätä varten Suon­men val­tio on taan­nut omia pankke­jaan 50 mil­jardi­in euroon saak­ka. Ihan hal­vak­si ei siis pankkikonkurssi Suomellekaan tulisi. 

    Tähän ilmeis­es­ti sisäl­tyy ole­tus, että jos Kreikas­sa ja/tai Espan­jas­sa pankke­ja menee nurin, niin Suoemes­sakin menee. Muis­tan kuulleeni, että Suomen pankeil­la ei ole eri­tyisen paho­ja riske­jä nois­sa mais­sa. Mik­si ja miten kri­isi lev­iä­sisi tänne? Jos sitoumuk­sia ei ole, niin ei pitäisi olla riskiäkään. Tuskin pelkkä sama val­u­ut­ta pankke­jamme kaataa.

    1. Juho
      Vaik­ka Suomel­la ei olisi riske­jä Espan­jas­sa, sak­salaisil­la pankeil­la on ja suo­ma­laisil­la pankeil­la on riske­jä Sak­sas­sa. Jos Espan­ja antaa omien pankkien­sa kaat­ua ja sdeen seu­rauk­se­na Sak­sa omien­sa, kyl­lä se mak­saa Suomellekin aika paljon. Ja eihän Suo­mi tämän jäl­keen ala sosial­isoi­da pankkien­sa tap­pi­o­ta vaan antaa niidenkin kaatua?

  133. Tapio: Kri­isin syy on se että Espanial­la ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta omaan rahapoli­ti­ikkaan. Hal­pa raha vyöryi Sak­sas­ta ja Ran­skas­ta Espan­ian markki­noille ja nos­ti hin­nat piliviin. 

    Euroalue on uusi kon­struk­tio, ja sik­si val­tiot var­masti pelaa­vat sil­lä taita­mat­tomasti. Las­ten­taute­ja voi siis olla. Usein val­tiot halu­a­vat lyödä päätään män­tyyn ainakin ker­ran ennen kuin oppi­vat. Tästähän hyyisessä eurokri­i­sis­säkin on paljolti kyse.

    Oman rahapoli­ti­ikan puute tarkoit­ta­nee lähin­nä vaa­timus­ta pitää julki­nen talous kuris­sa, tai hoitaa asi­at jonk­in­mallisen sisäisen deval­vaa­tion kaut­ta (deval­vaa­tion sijaan), jos tarvet­ta talouskuria konkreet­tisem­mille kor­jaus­li­ikkeille tulee.

    En usko etää oman rahapoli­ti­ikan puute sinän­sä johtaisi vält­tämät­tä vaikeuk­si­in (ei ole johtanut vas­taavi­in vaikeuk­si­in Suomes­sakaan), mut­ta uusi malli vaatii toki uudet tavat, ja riske­jä on. Iso ongel­ma on inte­graa­tio­henkisten virkami­esten ja poli­itikko­jen halu puo­lus­taa jär­jestelmän koske­mat­to­muut­ta yli jär­jel­lisyy­den rajojen.

    1. Mitenkähän olisi käynyt Japanin tsunamin jäl­keen, jos sil­lä ei olisi ollut vakavaraisu­u­den takaa­jana omaa keskus­pankkia, vaan tsunami­lasku olisi hoidet­tu sisäisen deval­vaa­tion kautta?

  134. On järkevää, että val­tio takaa pankki­tal­letuk­sia johonkin euromäärään asti, jot­ta väl­tetään ihmis­ten psykolo­gias­ta johtu­vat pani­ikin aiheut­ta­mat bank runit, jois­sa voi hyvinkin men­nä nurin pankke­ja, joiden lainakan­ta on ihan hyvää, mut­ta jota ei luon­nol­lis­es­tikaan voi muut­taa lik­vidik­si rahak­si hetkessä. 

    Mut­ta minus­ta on välimuo­to­ja sen välil­lä, että val­tio takaa kaiken ja sen välil­lä, että ihmiset nos­ta­vat käyt­tötilin­sä tyhjäk­si jonkun pahan uutisen vuoksi. 

    Minus­ta pankit voisi­vat tar­jo­ta käyt­tötile­jä, jois­sa on käytän­nössä nol­lako­rko ja jot­ka oli­si­vat val­tion takaamia. Näis­sä ei kukaan lojut­taisi iso­ja raho­ja pitkää aikaa, kos­ka korko olisi huono, mut­ta suurelle osalle kansaa tämä kuitenkin riittäisi.

    Sen lisäk­si pankit voisi­vat tar­jo­ta määräaikaistal­letuk­sia, jois­sa olisi korkeampi korko, mut­ta niitä tal­letuk­sia ei sit­ten saisikaan nos­tet­tua ihan mil­loin tahansa. Nämä eivät myöskään olisi val­tion takaamia. Täl­lä tavoin pankki­tal­let­ta­mi­nen tulisi samalle viivalle muun sijoi­tus­toimin­nan kanssa. Toki ne tal­letus­todis­tuk­set voisi myy­dä jollekin toiselle mil­loin tahansa, mut­ta niiden arvo olisi sit­ten, mikä olisi. Täl­lä jälleen­myymisel­lä saavutet­taisi­in näille papereille saman­lainen lik­vidi­teet­ti kuin muil­lakin laina­todis­tuk­sil­la on. Nor­maal­i­ti­lanteessa pank­ki itse voisi hyvinkin toimia jälleenos­ta­jana, joten siinä mielessä hom­ma pyörisi pitkälti niin kuin nytkin, mut­ta kri­i­sis­sä pank­ki voisi täysin lail­lis­es­ti kieltäy­tyä osta­mas­ta niitä takaisin ennen erään­tymistä ja siten vält­tää bank runin. 

    Yllä ole­val­la jär­jeste­lyl­lä saavutet­taisi­in se, että a) väl­tet­täisin bank runit, b) ei tarvit­sisi pelätä jut­tu­ja yksin­huolta­japer­heestä, jon­ka viimeiset ruokara­hat kato­si­vat pankin konkurssin mukana ja c) pankit eivät saisi veron­mak­sajien takaa­maa kil­pailue­t­ua muuhun sijoi­tus­toim­intaan ver­rat­tuna, vaan niille rahan anta­mi­nen korkoa vas­taan olisi saman­laista riskisi­joit­tamista kuin mikä tahansa muukin.

  135. Kun pank­ki kär­sii luo­to­tap­pi­oi­ta, niin ensim­mäisenä palaa pankin oma pääo­ma, joka sisältää osak­keen­o­mis­ta­jien sijoituk­sia ja aiem­min han­kit­tu­ja voit­to­varo­ja. Tätä puskuria riit­tää euroop­palai­sis­sa pankeis­sa sato­ja mil­jarde­ja euro­ja. Vas­ta, kun pankin oma pääo­ma on syö­ty, joutu­vat tal­let­ta­jien ja muiden varat uhanalaiseksi.

    Pankkien vakavaraisu­udelle on määrät­ty tietyt rajat. Sik­si pankke­ja pitää pääomit­taa jo paljon aikaisem­min kuin oma pääo­ma on kokon­aan syö­ty ja pank­ki on konkurssis­sa. Sik­si useim­mat espan­jalaiset pankit, joi­ta tul­laan pääomit­ta­maan eivät ole vielä lähel­läkään konkurssitilaa.

    Törkein­tä nyt tapah­tu­vas­sa veron­mak­sajien kup­paamises­sa on se, että toimen­piteil­lä suo­jel­laan suurelta osin pankkien osak­keen­o­mis­ta­jien var­al­lisu­ut­ta, ei niinkää tal­let­ta­jien var­al­lisu­ut­ta. Toimien kaut­ta tapah­tuukin huo­mat­tavia tulon­si­ir­to­ja veron­mak­sajil­ta varakkaille kansanryhmille.

    Pien­tal­let­ta­jien suo­jelu on tarpeel­lista, mut­ta pankkien osak­keen­o­mis­ta­jien var­al­lisu­ut­ta ei pidä tur­va­ta veron­mak­sajien rahoil­la. Tulevas­sa Espan­jan pankki­tuk­i­jär­jestelyssä, pankkien osakkei­ta tulisikin vaa­tia vasti­neek­si mah­dol­lisim­man paljon. Näin pankkien nykyiset omis­ta­jat kan­taisi­vat suurem­man vastuun.

  136. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Vaik­ka Suomel­la ei olisi riske­jä Espan­jas­sa, sak­salaisil­la pankeil­la on ja suo­ma­laisil­la pankeil­la on riske­jä Sak­sas­sa. Jos Espan­ja antaa omien pankkien­sa kaat­ua ja sdeen seu­rauk­se­na Sak­sa omien­sa, kyl­lä se mak­saa Suomellekin aika paljon. Ja eihän Suo­mi tämän jäl­keen ala sosial­isoi­da pankkien­sa tap­pi­o­ta vaan antaa niidenkin kaatua? 

    Tois­taisek­si Espan­jan vaikeudet ovat kai tuoneet Suomeen paljon rahaa pakoon Espan­jas­ta. Voi käy­dä niinkin, että muiden vaikeudet paran­ta­vat Suomen suh­teel­lista ase­maa. Suomen pankit kiit­tävät. (Ei silti toiv­ota vaikeuk­sia muille. Ei ainakaan niille, jot­ka osa­ta­vat paljon suo­ma­laisia tuot­tei­ta.) Tässä on hie­man hal­li­tuk­sen toivea­jat­telun makua (että muka möröt kömp­i­sivät maan alta, jos emme tee niin kuin hal­li­tus tahtoo).

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pank­ki menee konkurssi­in, se ei ilman val­tion apua selviä velvoit­teis­taan tal­let­ta­jille ja muille velal­lisille. Tätä varten Suon­men val­tio on taan­nut omia pankke­jaan 50 mil­jardi­in euroon saak­ka. Ihan hal­vak­si ei siis pankkikonkurssi Suomellekaan tulisi. Vaik­ka pankil­ta mak­samat­ta jäi­sivät vain joukkovelka­kir­jalainat, jokin­nekin omis­taa. Hyvin usein se jokin on tal­letus­pank­ki, joka omaisuuten­sa menetet­tyään ei tietenkään pysty mak­samaan enää tallettajille.
    Soinin “help­po ratkaisu” ei olisi ihan halpa.

    Tässä vähän toisen­laista uutisointia:
    http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/11/1428423/islannin-kriisin-opetus-antaa-pankkien-kaatua

    Jo ysilu­okkalaisille opete­taan, että pankil­la on konkurssin var­al­ta asi­akkaille tal­letus­suo­ja, jon­ka ver­ran pank­ki pystyy mak­samaan takaisin. Tämän suo­jan määrän tal­let­ta­ja tietää, joten se ei tule yllä­tyk­senä. Säästäjä voi latoa riskin pelos­sa omaisuuten­sa vaik­ka kymme­neen eri pankkiin.

    Tap­pi­ot lankea­vat jonkun mak­set­tavak­si ja mielestäni ris­ki on sijoit­ta­jan, joten tämä kär­sii myös tap­pi­on eikä hyvin talouten­sa hoi­tanut veron­mak­sa­ja, kuten Soin­in­vaaran mallis­sa. Suomen val­tion pankki­takuu oli vas­tu­u­ton teko. Sil­lä pyritään suo­jaa­maan suur­pääo­mat keskilu­okan kus­tan­nuk­sel­la. Jos pankissa on tal­letus­suo­ja 50000€ ja säästäjä tal­let­taa kymme­neen eri pankki­in ei puhuta mis­tään talletuksesta.

    Turha pelotel­la Soinin mallin hin­tavu­udel­la. Val­tio voi perua takauk­sen­sa yhtä hel­posti kuin on ne antanutkin.

    1. Tuo tal­letus­suo­ja on juri se val­tion takaus. Pankki­han ei voi antaa mitään tal­letus­suo­jaa, kos­ka jos se on raha­ton se on raha­ton. Mut­ta val­tio­han voi siis perua tal­letus­suo­jan yhtä hel­posti kuin on sxen antanutkin…?
      Minus­ta pankkien voi antaa kaat­ua niin, että omis­ta­jien omaisu­us nol­lataan ja niin pitäisikin tehdä. Suomen 90-luvun pankki­tu­ki (muis­taak­seni 40 Gmk) oli lah­jaa­pua pankkien omis­ta­jille. Topsin pankkien ohdinko oli suurelta osin val­tion syy (jär­jetön vah­van markan poli­ti­ik­ka, jol­la val­u­ut­takursse­ja vään­telemäl­lä saati­in suo­ma­laista suu­rit­u­loisem­pia kuin amerikkalaisista.)

  138. Jos Kreikas­sa käyte­ty­istä toim­intatavoista voi jotain päätel­lä, niin espan­jalaisia pankke­ja tul­laan toden­näköis­es­ti pääomit­ta­maan seuraavasti:

    EVM antaa lainaa Espan­jan pankkien jär­jeste­lyra­has­tolle (=FROB) siten, että Espan­jan val­tio takaa nämä lainat. Rahoil­la FROB ostaa EVM:n velka­kir­jo­ja ja myy ne sit­ten espan­jalaisille pankeille saaden vasti­neek­si pankkien osakkei­ta tai vaihtovelkakirjoja.

    Lop­ul­ta pankit kiikut­ta­vat EVM:n velka­kir­jat Euroopan keskus­pankki­in vaku­udek­si ja saa­vat niiden avul­la keskus­pankil­ta lainaa.

    Tietenkin FROB voitaisi­in jät­tää välistä pois, jol­loin EVM myisi suo­raan espan­jalaisille pankeille omia velka­kir­jo­jaan ja saisi vasti­neek­si pankkien osakkei­ta ja vai­h­tovelka­kir­jo­ja. Mut­ta täl­löin Espan­jan val­tion takaus EVM:lle jäisi pois kuviosta.

    Tietenkin Espan­jan val­tion vas­tu­ut kas­va­vat, kun FROB:ia käytetään välikätenä. Mut­ta ei pidä tui­jot­taa pelkästään velko­jen ja vas­tu­iden määrää. Olen­naista on myös se, mitä Espan­jan val­tio val­tio omis­taa. Sik­si on tärkeää, että pankkien pääomit­tamises­sa saadaan pankeil­ta vasti­neek­si mah­dol­lisim­man paljon pankkien osakkei­ta ja vaihtovelkakirjoja. 

    Ja onhan Suomenkin veron­mak­sajien kannal­ta tur­val­lisem­pi vai­h­toe­hto se, että EVM saa lain­oilleen Espan­jan val­ti­ol­ta taku­ut, kuin että EVM suo­raan rahoit­taisi espan­jalaisia kriisipankkeja.

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo tal­letus­suo­ja on juri se val­tion takaus. Pankki­han ei voi antaa mitään tal­letus­suo­jaa, kos­ka jos se on raha­ton se on raha­ton. Mut­ta val­tio­han voi siis perua tal­letus­suo­jan yhtä hel­posti kuin on sxen antanutkin…?
    Minus­ta pankkien voi antaa kaat­ua niin, että omis­ta­jien omaisu­us nol­lataan ja niin pitäisikin tehdä. Suomen 90-luvun pankki­tu­ki (muis­taak­seni 40 Gmk) oli lah­jaa­pua pankkien omis­ta­jille. Topsin pankkien ohdinko oli suurelta osin val­tion syy (jär­jetön vah­van markan poli­ti­ik­ka, jol­la val­u­ut­takursse­ja vään­telemäl­lä saati­in suo­ma­laista suu­rit­u­loisem­pia kuin amerikkalaisista.)

    Suomes­sa toim­ilu­van saa­neet pankit ovat velvol­lisia kuu­lumaan tal­letus­suo­jara­has­toon ja mak­samaan sille kan­na­tus­mak­su­ja vuosit­tain. Jos rahas­ton varat eivät riitä mah­dol­lisi­in kor­vauk­si­in, se voi ottaa lainaa ja alkaa per­iä korotet­tu­ja kan­na­tus­mak­su­ja. Viime kädessä Finanssi­valvon­ta päät­tää rahas­ton varo­jen mak­samis­es­ta tallettajille.

    Tal­letus­suo­ja tulee siis pankeil­ta itseltään ei val­ti­ol­ta. Suomen val­tio on hyvää hyvyyt­tään lisäk­si suo­jel­lut rikkaita.

  140. Sep­po S:

    Sik­si useim­mat espan­jalaiset pankit, joi­ta tul­laan pääomit­ta­maan eivät ole vielä lähel­läkään konkurssitilaa.

    Törkein­tä nyt tapah­tu­vas­sa veron­mak­sajien kup­paamises­sa on se, että toimen­piteil­lä suo­jel­laan suurelta osin pankkien osak­keen­o­mis­ta­jien var­al­lisu­ut­ta, ei niinkää tal­let­ta­jien varallisuutta. 

    Espan­jas­sa ei olla pääomit­ta­mas­sa yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­via liikepankke­ja, vaan puoli­julk­isia paikallispoli­itikko­jen hallinnoimia säästö­pankke­ja. Sama pätee muuten myös Sak­saan, jos pankkikri­isi pääsee lev­iämään sinne asti, niin tulil­in­jal­la ovat rapakun­nos­sa ole­vat osaval­tioiden omis­ta­mat Lan­des­bankit. Ja näin­hän oli myös Suomen 1990-luvun pankkikri­i­sis­sä, konkurssi­in meni paikallispoli­ti­ikko­jen ja muiden kyläpääl­liköi­den hal­lit­semien Säästö­pankkien oma liikeank­ki SKOP.

  141. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka pankil­ta mak­samat­ta jäi­sivät vain joukkovelka­kir­jalainat, jokin­nekin omis­taa. Hyvin usein se jokin on tal­letus­pank­ki, joka omaisuuten­sa menetet­tyään ei tietenkään pysty mak­samaan enää tallettajille.
    Soinin “help­po ratkaisu” ei olisi ihan halpa. 

    Hal­vak­si sit­ten tulee sijoi­tus­riskien täysimääräi­nen kor­vaami­nen verovaroista? Onko tilanne muuten Euroopas­sa muuten niin radikaal­isti toinen kuin USA:ssa, kun tun­nut usko­van, että suu­nilleen kaik­ki pankkien rahat tule­vat viime kädessä mökinmummoilta?

    (eikä tietysti joukkovelka­kir­jo­ja yleen­sä tarvit­sisi kokon­aan mitätöidä — vain siltä osin, että pank­ki ei olisi enää tosi­asial­lis­es­ti konkurssis­sa, ja velka­kir­jo­jen halti­jat saisi­vat tietysti vasti­neek­si pankin osakekannan)

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.