Baana korkattu

Espoon suun­nal­la pyöräil­lessäni huo­masin, että ratakuilu­un raken­net­tu super­pyörätie Baana on avat­tu. Pakko­han se oli ajaa päästä päähän. Oikein hyvä ja jou­tu­isa. Tämä yhteys tulee mullis­ta­maan mon­en pyöräil­i­jän reitin ja tulee var­masti lisäämään pyöräi­lyä ennen kaikkea Län­si-Helsingistä keskus­taan, kos­ka reit­ti on niin paljon nyky­isiä suju­vampi. Minäkin joudun pohti­maan sitä, olisiko reit­ti Lin­nun­laulun kaut­ta Baanalle parem­pi Espooseen kuin nyky­isin käyt­tämäni Eiran­ran­nan kaut­ta kulkeva.

Hyvin vähän oli pyöräil­i­jöitä. Ilmeis­es­ti väki kuvit­telee, että reit­ti avataan vas­ta tiis­taina, jol­loin on sen viral­liset ava­jaiset. Auki se kuitenkin oli. Voi olla, että huomen­na työpäivänä on taas kiin­ni, sil­lä jotain viimeis­teltävää vielä oli. Ennus­tan, että väylästä tulee ruuhkaisa kun­han sen käyt­töön opitaan.

Suurin yksit­täi­nen paran­nus pyöräi­ly­oloi­hin Helsingis­sä koskaan.

41 vastausta artikkeliin “Baana korkattu”

  1. Kyl­lä sitä on ajet­tu. Keskivi­ikkona kri­it­ti­nen mas­sa taisi jo kokeil­la baanaa.

  2. Baana tarvit­sisi jat­keen Kias­mal­ta jon­nekin Kaisaniemen­ran­nan tai Unioninkadun kieppeille.

  3. Hienoa, pitää käy­dä kokeilemassa. 

    Jos saisi jonkun suju­vam­man ja stres­sit­tömän reitin tuol­ta vaik­ka Sörnäis­ten rantatielle ja kulosaaren sil­lalle. Suju­va reit­ti olisi Kaisaniemenranta/Siltavuorenranta ja Hakaniemen­sil­ta. Ongelmia ovat nyt rat­api­han ka rautati­etorin este­vaiku­tus , lin­nun­laulu on kaua­na. Olisi hienos jos olisi alikulku rat­api­han kaut­ta. Hakaniemen­sil­lan suun­nitel­lus­sa ei aikoinaan asetet­tu kevyt­tä liikenet­tä korkealle sijalle. Tämä olisi sit­ten keskus­tatun­neli pyöräilijöille 🙂

  4. Var­masti hyvä yhteys. Onko sen 5 miljoo­nan arvoinen joka siihen on upotet­tu (ver­tailun vuok­si, Joen­su­un ohit­ta­va moot­tori­tie mak­saa 6 miljoonaa/km, tässä saadaan 1,3 km pyöräti­etä 5 miljoonalla). 

    Helsin­gin pyöräi­ly­olo­suhteisi­in käytet­tävät rahat menevät näi­hin mega­lo­maanisi­in Baanoi­hin kun taval­liset työ­matkapyöräil­i­jät joutu­vat edelleen tule­maan toimeen roudan run­telemil­la reit­eil­lään. Mut­ta onhan se komeaa poli­tikko­jen tiis­taina pat­sastel­la Baanan ava­jai­sis­sa ja kehua kuin­ka pyöräi­lyä on edistetty.

  5. “Olisi hienoa jos olisi alikulku rat­api­han kautta.” 

    Onhan siel­lä alikulku. Pyörän joutuu tosin kan­ta­maan raput alas Elielin­auki­ol­la, mut­ta tun­nelia pääsee het­kessä Kaisaniemeen. En muista näh­neeni pyöräi­lykiel­toa siinä.

  6. Läh­es ensim­mäi­nen järkevä pyörätie (tasainen, risteyk­setön ja jopa auto­jen rin­nakkaisia reit­te­jä parem­min toteutettu).

    Lin­nun­laulun reit­ti vuoriki­ipeilyi­neen ei ole samaa tasoa. Tarvi­taan uusi reit­ti Kata­janokalta ratakuiluun.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko­han tuo tieto tuos­ta Joen­su­un ohi­tustien hin­nas­ta nyt ihan kohdallaan?

    Joen­su­un han­ke on esitel­ty täällä:

    portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/joensuu

    Jos­ta: “Han­kekokon­aisu­u­den kus­tan­nusarvio on 37 milj. euroa.”

    Han­keko­r­til­ta:

    “Joen­su­un kehätie paran­netaan 4‑kaistaiseksi eri-
    tasoli­it­tymin varuste­tuk­si val­tatiek­si. Nopeusrajoitus
    tulee ole­maan 80 km/h ja suju­vu­u­den ja turvallisuuden
    varmis­tamisek­si sieltä kiel­letään hidas ja kevyt liiken-
    ne.
    Paran­net­ta­van tieo­su­u­den pitu­us on noin 6 km. Ke-
    hätielle raken­netaan toinen ajo­ra­ta nykyisen länsi-
    puolelle. Kar­jalankadun kohdalle raken­netaan uusi
    eri­ta­soli­it­tymä. Nyky­isiä Käpykankaan, Ket­tuvaaran ja
    Repokallion eri­ta­soli­it­tymiä paran­netaan ja niiden ram-
    pit kor­jataan suju­viksi. Kaikki­aan ramppimuutoksia
    tehdään 8,4 km. Kevyen liiken­teen väyliä rakennetaan
    yhteen­sä noin 7 km.
    Han­kkeen yhtey­dessä raken­netaan kaikki­aan 23 uutta
    sil­taa, kor­jataan 7 ja pure­taan 6 van­haa sil­taa. Suurin
    sil­loista, Pekkalan sil­ta on liit­torak­en­teinen teräspalkki-
    sil­ta, jon­ka kokon­aispitu­us on noin 450 m. Käpykan-
    kaan ja Ket­tuvaaran eri­ta­soli­it­tymien sil­to­ja jatketaan.

    KUSTANNUSARVIO
    Myön­net­ty val­tion sopimus­val­tu­us han­kkeelle on 35
    M€ (MAKU 150). Joen­su­un kaupun­ki osal­lis­tuu hank-
    keen toteut­tamiseen yhteen­sä noin 4,5 M€.”

    Kyseessä on siis paran­tamis­hanke, jos­sa kus­tan­nuk­set kehäk­ilo­metriä kohti ovat todel­lakin noin 6 milj. eur / km.

    Baanas­ta blokkauk­sen kuvas­takin jo näkee merkit­täviä hintatekijöitä:

    1. luon­nonkiv­en merkit­tävä käyttö
    2. pii­i­itkät luiskaukset
    3. keskel­lä kaupunkirakennetta

    Baanan kus­tan­nuk­set melkein 4000 eur / m on kyl­lä todel­la suuri. En ainakaan itse muista kuulleeni vas­taavas­ta pyörä­tien yksikkökustannuksista.

  8. Jouni Mar­tikainen: Baanan kus­tan­nuk­set melkein 4000 eur / m on kyl­lä todel­la suuri. En ainakaan itse muista kuulleeni vas­taavas­ta pyörä­tien yksikkökustannuksista. 

    No etpä kuule nytkään. Baanan 3,5 miljoo­nan euron kus­tan­nusen­nus­teessa vuodelta 2008 pyörä- ja käve­ly­tien osu­us oli noin 1 miljoonaa.

  9. Kus­tan­nuk­sia taivastel­lessa kan­nat­taa muis­taa että Baana ei ole pelkkä pyörätie. Alue on parhaim­mil­laan 34 metriä lev­eä ja sisältää kori­pal­lo- ja petankkikent­tiä, penkke­jä, istu­tuk­sia ja niin edelleen. 

    Lisäk­si Baana on raken­net­tu kaupun­gin keskus­taan, mis­sä rak­en­t­a­mi­nen on huo­mat­tavasti kalli­im­paa kuin met­sä- tai haja-asu­tusalueil­la (ver­tauk­set joen­su­un ohitustiehen).

  10. Hienoa että saadaan Baana viimeinkin käyt­töön. Seu­raa­va askel olisi tosis­saan toimi­van jat­keen suun­nit­telu idän pääpyöräväylille.

  11. Kri­it­ti­nen pyöräret­ki menee Baanan läpi vas­ta tiis­taina, ks. Face­book-sivu. Samalle retkelle osuu muu­takin tule­vaa pylöräin­fraa, kuten Meche­lininkatu, Nor­den­skiöldinkatu ja Auro­ran­sil­ta (joka tosin kesken­eräisenä vain alitetaan). 

    Ter­ve­tu­loa mukaan!

    Ja tosi­aan Baanan noin miljoo­nan hin­taa kan­nat­taa ver­ra­ta vaikka­pa Hakameän­tien leven­nyk­sen 100 miljoo­nan hin­taan. Liiken­teel­liset hyödyt (nopeutet­tu­ja matko­ja ker­taa min­u­ut­te­ja) lienevät liki­main samat.

    Noin ylipään­sä olen samaa mieltä, että perus­in­fra on tärkeäm­pää kuin brändä­tyt huip­puhankkeet, mut­ta kyl­lä tässä tapauk­ses­sa on arvoa myös sil­lä että tehdään yksi hyvä pyörätie!

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko­han tuo tieto tuos­ta Joen­su­un ohi­tustien hin­nas­ta nyt ihan kohdallaan?

    Tieto on Tielaitok­sen net­ti­sivuil­ta. Toiv­ot­tavasti oikein, ja jos on oikein niin aika pahal­ta näyt­tää Helsin­gin osaami­nen, siel­lä Joen­su­us­sa kun on men­ty Pielisjoen yli sillalla.

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nitelun ongel­ma näin pyöräil­i­jän näkökul­mas­ta on juuri tuo sat­saus näi­hin kalli­isi­in (mut­ta poli­iti­iko­jen näkökul­mas­ta näyt­tävi­in ja sik­si hyväksyt­ty­i­hin) han­kkeisi­in, joiden var­jol­la voidaan jät­tää kehit­tämät­tä todel­liset sat­sauk­set pyöräi­lyn edis­tämiseen. Mut­ta onhan se var­maan kiva pat­sastel­la Baanan avajaisissa.

  13. Yhteen­ve­t­ona voita­neen tode­ta, että Baana on kokon­aisu­us, jon­ka mikään yksit­täi­nen osa ei ole ilmainen, eikä mikään yksit­täi­nen osa selitä kokon­aiskus­tan­nuk­sista kuin oman osuuten­sa verran.

    Baana mak­soi yhteen­sä 5 155 000 euroa.

    Siitä 3 393 000 euroa on käytet­ty vuosien 2010 ja 2011 aikana kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­tamiseen, sil­tarak­en­tei­den ja sata vuot­ta van­ho­jen tukimuurien kor­jaustöi­hin, uusien rak­en­tei­den alus­tavi­in töi­hin — ja lisäk­si sekä käve­ly- että pyöräi­ly-yhteyk­sien pohjatöihin.

    Vuon­na 2012 on käytet­ty 1 762 000 euroa. Sil­lä on viimeis­tel­ty van­ho­jen rak­en­tei­den kor­jauk­set ja tehty valmi­ik­si niin päällystys- ja viher­työt kuin uudet rakenteetkin.

    Baanan var­teen on mm. istutet­tu läh­es 180 puu­ta, 4000 pen­sas­ta, köyn­nök­siä ja koris­tekasve­ja. Väylän var­relle on raken­net­tu myös usei­ta lev­ähdy­s­paikko­ja, ympäristö­taidet­ta sekä koripallo‑, pöytäten­nis- ja petankkikentät.

    Baanan pitu­us on noin 1,3 km ja keskileveys noin 15 metriä. Lev­eim­mil­lään Baana on Mar­i­an sairaalan kohdal­la 34-metri­nen. Pyöräväylän lev­eys on noin 2,5 — 3,0 metriä.

  14. Tapio Rau­vala:
    “Olisi hienoa jos olisi alikulku rat­api­han kautta.” 

    Onhan siel­lä alikulku. Pyörän joutuu tosin kan­ta­maan raput alas Elielin­auki­ol­la, mut­ta tun­nelia pääsee het­kessä Kaisaniemeen. En muista näh­neeni pyöräi­lykiel­toa siinä.

    Alikulku­tun­nelin Kaisaniemen päässä on vain jalankulk­i­joiden merk­ki, joten pyörä pitää talut­taa tun­nelin lävitse. Tai sit­ten kiertää viral­lista pyöräti­etä pitkin rautatiease­man eteläpuol­ta pitkin.

    Itsel­leni Baana on muka­va lisä, kun se sat­tuu osumaan sopi­vasti työ­matkan pyöräre­it­ille. Tosin jos hin­ta vas­taa moot­tori­tien kilo­metri­hin­taa, niin en tiedä onko Baanas­sa oikeasti mitään järkeä.

  15. Tapio Rau­vala:
    “Olisi hienoa jos olisi alikulku rat­api­han kautta.” 

    Onhan siel­lä alikulku. Pyörän joutuu tosin kan­ta­maan raput alas Elielin­auki­ol­la, mut­ta tun­nelia pääsee het­kessä Kaisaniemeen. En muista näh­neeni pyöräi­lykiel­toa siinä. 

    Kaisaniemen päässä on tun­nelin suun vier­essä jalka­käytävän merk­ki, jon­ka olen tähän asti olet­tanut koske­van kyseistä tunnelia.

    Lisäk­si tuon tun­nelin sisäänkäyn­ti län­sipäästä ei tai­da olla niitä kaikkein helpoim­min löy­det­täviä, jollei tiedä mis­tä etsiä.

  16. Hyvältä näyt­tää ainakin val­oku­vas­sa. Har­mi, ettei omia matkatarpei­ta palvele­maan ole tulos­sa vas­taavia parannuksia.

  17. Ajoin siitä tuos­sa puoli kymme­nen aikaan ja sil­loin siel­lä oli vielä niin paljon jan­nu­ja töis­sä, että ihan hyvä vain, ettei siel­lä ole sen enem­pää pyöräli­iken­net­tä tänään… Samat­en kaik­ki rampit oli sul­jet­tu, vähin­täinkin työkoneil­la jos ei ihan porteilla.

    Kiva se kyl­lä on.

  18. Olisiko nyt vuorossa moot­to­rili­iken­teen suju­vu­u­den paran­t­a­mi­nen keskus­tatun­nelil­la, kun koh­ta joka toinen kaista on muutet­tu pyörätiek­si ja Etelä-Helsinki­in pääsem­i­nen kestää joskus tun­nin? Uskokaa tai älkää, auto on mon­elle välttämätön.

  19. Tapio Rau­vala:
    “Olisi hienoa jos olisi alikulku rat­api­han kautta.” 

    Onhan siel­lä alikulku. Pyörän joutuu tosin kan­ta­maan raput alas Elielin­auki­ol­la, mut­ta tun­nelia pääsee het­kessä Kaisaniemeen. En muista näh­neeni pyöräi­lykiel­toa siinä.

    Joo, jätin tuon mainit­se­mat­ta. Tuo ei vain ole mitenkään tarkoituk­sen­mukainen baana­henk­i­nen kevyen­li­iken­teen väylä. Kaiken lisäk­si tuo lähin­nä juna­matkus­ta­jia palvel­e­va alikulku sul­je­taan yöksi.

  20. No onhan tuos­sa järkeä. Se helpot­taa keskus­tas­sa liikku­mista huo­mat­tavasti. Pyöräil­i­jöille ja keveli­jöille se on ver­rat­toman nopea yhteys tuos­sa suun­nas­sa. Mikään tiehanke ei pysty­isi nopeut­ta­maan esimerkik­si autoilua tuos­sa suun­nas­sa yhtä paljon. Pyöräil­i­jöitä ja käveli­jöitä mah­tuu pie­neen tilaan paljon enem­män, kuin vaik­ka autoil­i­joi­ta istu­mas­sa yksin autois­saan, jot­ka vievät ainakin 10 neliömetriä kaupunki­ti­laa henkilöä kohden. 

    Jos kuvitel­laan, että olisi raken­net­tu pätkä moot­tori­ti­etä keskus­tan hal­ki, utopi­aa tuol­la hin­nal­la, niin sehän tuhoaisi kaupun­gin keskus­tan. Baana sen sijaan paran­taa kaupun­gin viihty­isyyt­tä. Oikeas­t­aan, mikä tahansa iso autotie kaupun­gin hal­ki kuo­let­taa kaupunkia. Tämä sen sijaan elävöit­tää keskus­taa, helpot­taa työ­matkali­iken­net­tä, ja tuo keskus­tan liikkeille lisää asiakkaita.

  21. Hei haloo!
    Viisi miljoon­aa baanaan on aika hal­pa, ver­rat­tuna autoilun aiheut­tami­in kustannuksiin.
    Baanan välit­tömässä läheisyy­dessä, Töölössä, raken­netaan pysäköin­ti­laitos­ta, jon­ka kus­tan­nusarvio on 25 miljoon­aa. Siis mitä, 25 miljoon­aa siihen, että ihmiset voivat pysäköidä paikas­sa, jos­sa on eri­no­mainen julki­nen liikenne, ja hyvät kulkuy­htey­det. Autoilun aiheut­ta­mat (piilo)kustannukset ovat erit­täin suuria. Autoilus­ta kerä­ty­il­lä veroil­la ei edes pystytä kat­ta­maan kaikkia kulu­ja. Lisäk­si, kaik­ki autot ja läh­es kaik­ki polt­toaine tuo­daan maa­han, eli autoilu­un käyte­tyt rahat val­u­vat lisäk­si pois suomes­ta, muiden maid­en ilok­si. Autoa toki tarvi­taan maaseudul­la, mut­ta Helsingis­sä sen käyt­tämi­nen on usein lähin­nä itsekkyyt­tä, tyh­mää ja tök­eröä ilman pilaamista. Tietul­lit on ok. 

    “Kaupun­gin investoin­neik­si Töölön­lah­den alueel­la arvioidaan kaikki­aan 80–90 miljoon­aa euroa. Suurimpia yksit­täisiä kaupun­gin investoin­te­ja ovat Töölön­lah­den pysäköin­ti­laitos, jon­ka kus­tan­nusarvio on noin 25 miljoon­aa euroa, sekä osal­lisu­us Musi­ikki­talon raken­nuskus­tan­nuk­si­in noin 28 miljoon­aa euroa.”
    http://www.finlandiapuisto.fi/pages/fi/puistoa-rakennetaan/kustannukset-ja-aikataulu.php

    Baana on eri­no­mainen hanke.

  22. fillari2:
    Hei haloo!
    Viisi miljoon­aa baanaan on aika hal­pa, ver­rat­tuna autoilun aiheut­tami­in kustannuksiin.

    Eli että lim­sa on hal­paa kun ver­rataan kon­jakki­in 😉 ? Väylien tekem­i­nen niin pyörille kuin autoille on hieno ja tärkeä asia. Helsinkiläisenä veron­mak­sa­jana hiukan kyl­lä kyseenais­tan intoa polkea grani­it­tia niin rajusti joka paikkaan, vaik­ka se kestävä mate­ri­aali onkin. Ei nimit­täin ole ihan ilmaista. No — kai se on sitä kaupunkikuvaa.

  23. Etelä-Helsin­gin asukas:
    Olisiko nyt vuorossa moot­to­rili­iken­teen suju­vu­u­den paran­t­a­mi­nen keskustatunnelilla 

    Sikäli kuin olen oikein käsit­tänyt, niin se keskus­tatun­nelin suun­nitel­tu lin­jaus muuten kulk­isi juuri tuo­ta Baanaa pitkin.

    Eli siis tuolle ratakuilulle on paper­il­la varauk­set tun­nelin lin­jaus­ta pitkin, ja tuo nykyi­nen kävely/pyöräily/virkistys on taval­laan vain “väli­aikainen” tilankäyttöratkaisu.

    Asioista tarkem­min per­il­lä ole­vat henkilöt voinevat antaa yksi­tyisko­htaisem­paa tietoa aiheesta.

    1. Keskus­tatun­neli menisi paljon syvem­mäl­lä eikä se olisi sidot­tu mitenkään ratakuilun lin­jauk­seen, vaik­ka vähän samal­la suun­nal­la kulkisikin.

  24. Jouni Mar­tikainen: Eli että lim­sa on hal­paa kun ver­rataan konjakkiin ?

    Itse­hän aloitit ver­taa­mal­la, että onpa kallista lim­saa, kun mak­saa saman ver­ran kuin pontikkakin.

    Baanaa kan­nat­taa ajatel­la ennen kaikkea vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten muo­dos­sa: kuin­ka paljon se säästää noi­ta kalli­ita autoilun kus­tan­nuk­sia. Pyöräi­lymäärien kas­vat­ta­mi­nen keskus­tan läpi vähen­tää merkit­tävästi jälleen tarvet­ta rak­en­taa keskus­tatun­nelia (jos se nyt koskaan on ollut eri­tyisen tarpeellinen).

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskus­tatun­neli menisi paljon syvem­mäl­lä eikä se olisi sidot­tu mitenkään ratakuilun lin­jauk­seen, vaik­ka vähän samal­la suun­nal­la kulkisikin. 

    Toki aikaisem­pi ns. pin­tavai­h­toe­hto sisäl­si sen kuilun käytön. Sehän oli se syy, mik­si TramWest­iäkin pidet­ti­in mah­dot­tomana. Sehän ei voin­ut tul­la keskus­taan Rautatiekatu­jen välis­sä, kun se oli varat­tu keskustatunnelille!

  26. Ei moot­tori­tien tekem­i­nen, tai Joen­su­un ohi­tustien tapauk­ses­sa paran­t­a­mi­nen, keskel­lä met­sää ole kallista, päällyste ja poh­jatyöt nyt on suurin piirtein saman hin­taisia ihan sama mitä tehdään. Helsingis­sä vaan moot­tori­tie esimerkik­si tuon Baanan paikalla tarkoit­taa sel­l­aista 200 miljoo­nan euron tietunnelia.

    Puo­lus­te­taan nyt vai­h­teen vuok­si vähän nihkeitä liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta, uusi alikulku radan ali tai jotenkin nyky­isin käyt­tö on hyvin han­kala pro­jek­ti. Ne sisää­na­joliuskat pitäisi saa­da jotenkin järkeväisti sovitet­tua, eli tuskin olisi kovin järkevästi tehty. Töölön­lah­denkadul­la on edessä parkki­hallin sisää­na­jo poikit­t­ian, sit­ten tulee hotellin perus­tuk­set, Musi­ikki­talosta itään on muis­taak­seni maan alla tul­vaval­li… Ja maan alla ollaan sit­ten meren­pin­nan alla.

    Minus­ta melkein mielu­um­min niin päin että paran­netaan sitä Kai­vokadun kaut­ta kulke­vaa reit­tiä. Silleen help­poa ettei sitä ainakaan pysty huonontamaan.

  27. Elmo Allén: Itse­hän aloitit ver­taa­mal­la, että onpa kallista lim­saa, kun mak­saa saman ver­ran kuin pontikkakin.

    Jos tarkko­ja ollaan, en ole ver­rannnut baanan kus­tan­nuk­sia mihinkään muuhun, kuin muiden pyörätei­den kus­tan­nuk­si­in. Nim­imerk­ki KariS ver­tasi baanan kus­tan­nuk­sia Joen­su­un kehätiehen. Mielestäni hin­tavien ratkaisu­jen (esim. run­sas­ta grani­itin käyt­töä) käyt­tämistä pyörätiessä ei tule perustel­la sil­lä, että autoilun rak­en­teet ne vas­ta kalli­ita ovatkin, jos ao. ratkaisu­ja olisi voitu toteut­taa halvemmallakin.

    Esim. siitä kiv­en käyt­tämis­es­tä: Luon­nonkiv­en käyt­tö voi olla perustel­tua kestävyys- ja kaupunkiku­val­lis­ten tek­i­joiden takia, mut­ta mielestäni aitoa kiveä käytetään Helsingis­sä infarak­en­tamises­sa paljon sen kalleu­teen nähden.

  28. Jouni Mar­tikainen: mielestäni aitoa kiveä käytetään Helsingis­sä infarak­en­tamises­sa paljon sen kalleu­teen nähden.

    En jak­sa pitää kiv­en käyt­töä sinän­sä pahana, kun epämääräisen näköistä asvalt­tia ja beto­nia on kaupungis­sa vähin­täänkin tarpeek­si. Sinän­sä näis­sä han­kkeis­sa pitäisi kyl­läkin olla ole­mas­sa joku helpon, nopean ja hal­van toteu­tuk­sen luok­ka. Maail­mal­la on tehty erit­täin suosit­tu­ja ja men­estyneitä kävelyaluei­ta lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la muu­ta­man betoni­por­saan, maalipurkin ja istu­tusaltaan hin­nal­la. Tun­tuu, että Suomes­sa ei mitään tapah­du vähem­mäl­lä kuin viiden vuo­den kaavoitus­pros­es­sil­la, jon­ka jäl­keen ryhdytään haal­i­maan rahoi­tus­ta grani­it­tip­in­noille ja kat­uläm­mi­tyk­selle, joiden rak­en­t­a­mi­nen taas kestää pari vuot­ta. WDC-vuo­den kesäk­si olisi esim. voin­ut muut­taa Pohjois-Espan käve­lykaduk­si design-betoni­pos­suil­la, vaik­ka vain kesävi­ikon­lopuik­si tai ehkä vähän pidem­mik­si jaksoiksi.

    Baanas­ta en vali­ta. Helsin­gin pyöräteil­lä saakin olla lip­pu­lai­va, ja kuten todet­tua, iso osa rahoista meni kuilun seinäpenkerei­den yms. rak­en­tei­den perusko­r­jaamiseen, mikä olisi pitänyt tehdä joka tapauk­ses­sa, tuli kuilu­un sit­ten autokaisto­ja, raiti­otie tai pyörätie.

  29. Jouni Mar­tikainen: Jos tarkko­ja ollaan, en ole ver­rannnut baanan kus­tan­nuk­sia mihinkään muuhun, kuin muiden pyörätei­den kus­tan­nuk­si­in. Nim­imerk­ki KariS ver­tasi baanan kus­tan­nuk­sia Joen­su­un kehätiehen. Mielestäni hin­tavien ratkaisu­jen (esim. run­sas­ta grani­itin käyt­töä) käyt­tämistä pyörätiessä ei tule perustel­la sil­lä, että autoilun rak­en­teet ne vas­ta kalli­ita ovatkin, jos ao. ratkaisu­ja olisi voitu toteut­taa halvemmallakin.

    Esim. siitä kiv­en käyt­tämis­es­tä: Luon­nonkiv­en käyt­tö voi olla perustel­tua kestävyys- ja kaupunkiku­val­lis­ten tek­i­joiden takia, mut­ta mielestäni aitoa kiveä käytetään Helsingis­sä infarak­en­tamises­sa paljon sen kalleu­teen nähden.

    Se on aika pien­tä kokon­aiskus­tan­nuk­sis­sa. Betoni on halvem­paa, mut­ta grani­it­ti kestää pitem­pään. Laadukas kaupunkiku­va on osa asum­is­tamme ja osa elämänlaatua.

  30. Jouni Mar­tikainen: …Baanan kus­tan­nuk­set melkein 4000 eur / m on kyl­lä todel­la suuri. En ainakaan itse muista kuulleeni vas­taavas­ta pyörä­tien yksikkökustannuksista.

    Ongel­ma muo­dos­tuukin siitä, että tuo kuilu on järkeväm­pää käyt­tää spåral­in­jana län­teen. (Ai niin, ei voi­da kun olisi osoit­tanut län­simetron tarpeet­to­muu­den 😉 ) Eli heit­et­ti­in taas miljoo­nia hukkaan, kun samal­la rajhal­la olisi voin­ut tehdä järke­viä, halvemip­ia paran­nuk­sia mon­es­sa paikassa. 

    Halvin tapa toteut­taa alikulku lie­nee teräsput­ki. Kun siihen vede­tään muu­ta­ma lamp­pu kat­toon, saadaan toimi­va eri­ta­so­ratkaisu. Se ei vain ole sek­sikästä mammuttirakentamista.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskus­tatun­neli menisi paljon syvem­mäl­lä eikä se olisi sidot­tu mitenkään ratakuilun lin­jauk­seen, vaik­ka vähän samal­la suun­nal­la kulkisikin. 

    Jois­sain suun­nitel­maver­siois­sa kyl­läkin keskus­tatun­nelin ajo­ramppe­ja on sijoitet­tu ratakuiluun.

  32. Talvel­la baanalle voi lait­taa hiihtoladut. 

    Sil­lä varauk­sel­la tietenkin, jos nämä kylmät ilmas­ton­muu­tostal­vet jatku­vat ja lun­ta tulee taas kahmalokaupalla.

  33. Tänään tuli käy­tyä oikein paikan pääl­lä kat­sas­ta­mas­sa tuo­ta ihmettä. Noista mate­ri­aali­valin­noista voisi kom­men­toi­da ainakin seuraavaa:

    1.) Korkeaa grani­it­tikyn­nys pyörä­tien ja viher­alueen välis­sä näyt­tää kyl­lä hienol­ta, mut­ta toden­näköis­es­ti tun­tuu erit­täin epämiel­lyt­tävältä jos siihen osuu pyörän polkimel­la. Parem­pi ratkaisu olisi ollut tehdä viher­alue ja pyörätie tasoon tai enin­tään 5 cm kyn­nyk­sel­lä. Vas­taavasti pyörä­tien ja jalka­käytävän välis­sä ei ollut valkoista viivaa kum­mem­paa erot­telua (ei ainakaan koko matkalla).

    2.) Ruo­ho­lah­den päässä tyl­sä asfalt­ti muut­tui jän­nit­täväk­si laa­toituk­sek­si. Eri­tyisen jän­nit­täväk­si tuon teki se, että samal­la katosi myös jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den erot­telu omille alueilleen — tulok­se­na tori, jol­la pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta par­veili epämääräis­es­ti vähän joka suun­taan. Joi­hinkin laat­toi­hin oli oikein valet­tu hieno mut­ta heikosti erot­tu­va polkupyörää esit­tävä korkoku­vio, jon­ka funk­tio ei ainakaan välit­tömästi selvin­nyt (ehkä niitä seu­raa­mal­la olisi pää­tynyt johonkin jän­nit­tävään paikkaan?).

  34. Baana = hyvä. Ei hyvää on se että sitä main­os­te­taan melkein ain­oas­taan pyöräre­it­tinä, kun se voisi olla sekä pyörä- että jalankulku­väylä. Ja sitähän se onkin, mut­ta tämä jalankulku-osu­us on uno­hdet­tu täysin. Myös Baanan suun­nit­telus­sa huo­maa että se on suun­nitel­tu täysin vain pyöräil­i­jät edel­lä. Todel­la kolkko paik­ka keskiosas­taan, kaik­ki istu­tuk­set on sijoitet­tu alku- ja lop­pupäähän. Mik­sei koko matkalle ole laitet­tu esim nur­mikkoa väylän reunoille?!? Sekä alas vievät met­al­lir­i­tilä­por­taat ovat erit­täin epämiel­lyt­tävät kävel­lä, varsinkin koiran kanssa. Olin todel­la odot­tanut Baanaa, mut­ta näin koiran­ulkoilut­ta­jana sekä lenkkeil­i­jänä olen kyl­lä varsin pet­tynyt lopputulokseen…

  35. Migul: “Olisi hienos jos olisi alikulku rat­api­han kautta.”

    Täm­möi­nen havain­neku­va on nähty suo­ras­taan Hesaris­sa. Sil­ta on tosin Fin­lan­di­at­alon pohjois­pää­dyn tasal­la, joten mutkaa tuos­ta tietysti tulee ver­rat­tuna rat­api­han alit­tamiseen suo­raan Baanan kohdalta.

  36. Mikko H:
    Migul: “Olisi hienos jos olisi alikulku rat­api­han kautta.”

    Täm­möi­nen havain­neku­va on nähty suo­ras­taan Hesaris­sa. Sil­ta on tosin Fin­lan­di­at­alon pohjois­pää­dyn tasal­la, joten mutkaa tuos­ta tietysti tulee ver­rat­tuna rat­api­han alit­tamiseen suo­raan Baanan kohdalta.

    Sitä sil­taa ei tehdä, syyt näkee kuvas­sa. Viralli­nen arvaus on kuulem­ma tun­neli radan ali Kaisaniemeen Baanan kohdal­la, ja vas­taus epäi­ly­i­hin siitä että miten se lius­ka mah­tuu Töölön­lah­den puolelle on että laite­taan se mutkalla, eli jotain tyyli­in 360 asteen kier­to. Ei itseasi­as­sa has­sumpi aja­tus kun asi­aa het­ken pohtii.

Vastaa käyttäjälle Martti Tulenheimo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.