Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.6.2012

Kir­ja­va satama

Tulos on julki­nen sit­ten kun se julk­iste­taan 14.62012.
Kata­janokan, Kaup­pa­torin ja Eteläsa­ta­man väli voisi kohden­tua aivan olennaisesti.

Pasi­lan tornit

Pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka vas­ta esit­telystä alkoi hah­mot­taa, miten tämä toimii.  Toivon samaa mate­ri­aalia myös koko kansan ihme­teltäväk­si, jot­ta ei vas­tustet­taisi vääriä asioi­ta.  Tornien väli­in esimerkik­si ei jää Narikka­torin kokoista aluet­ta vaan kol­mannes tästä. Tai raken­nusten väli­in jää. Torneil­la on jalu­s­tat, jot­ka tuo­vat mata­lam­paa rak­en­tamista niiden ympärille. Liiken­net­tä on pan­tu edel­lis­es­tä esi­tyk­ses­tä maan alle, mut­ta miltä se oikeasti näyt­tää, siitä toivoisi enem­män kuvia.

Huolestuneem­pi kuin tästä suun­nitel­mas­ta olen siitä, että se ei toteudu tai toteu­tuu puolinaisesti.

Viik­in­ran­nan ase­makaa­van luonnos

Pan­ti­in pöydälle.

Lau­takun­taa on kovasti  lobat­tu alueen työ­paikko­jen puoles­ta. En kehot­taisi hempeämielisyy­teen. On toim­into­ja, jot­ka sovel­tu­vat kaupun­gin laita­maille, mut­ta kun laita­maas­ta tulee keskeistä asuinaluet­ta, on muut­to edessä. Osa alueen työ­paikoista kaipaa vain toimis­toti­laa ja sitä kyl­lä löy­tyy. Bus­si­varikot ja autoko­r­jaamot ovat sit­ten asia erik­seen. Lah­den­tien ja Kehä I:n liit­tymä nyt esimerkiksi?

Vähän häir­it­see, että aluet­ta ollaan kaavoit­ta­mas­sa nyt, kun syksyk­si valmis­tuu kaupun­gin tilaa­ma selvi­tys moot­toritei­den muut­tamis­es­ta kaupunkibule­vardeik­si. Menisi tämäkin kokon­aan uusik­si, ja asia osoit­tau­tu­isi kannattavaksi.

Jakomäen­tien pois­ta­van saneer­auk­sen kaava

Läpi puli­noit­ta. Sekin kävi ilmi, että alueen kaavoitus­ta hait­taa huo­mat­tavasti se, ettei Malmin ken­tän vuok­si alueelle saa rak­en­taa korkei­ta taloja.

Tapani­lan täydennyskaava

Läpi sel­l­aise­naan.

 

20 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.6.2012”

  1. “Sekin kävi ilmi, että alueen kaavoitus­ta hait­taa huo­mat­tavasti se, ettei Malmin ken­tän vuok­si alueelle saa rak­en­taa korkei­ta taloja.”

    Ilmeis­es­ti Malmin lentoase­man vaiku­tus on uni­ver­saali, kos­ka Helsinki­in ei ole ennenkään raken­net­tu korkei­ta taloja.

    Vastaa

  2. Lau­takun­taa on kovasti lobat­tu alueen työ­paikko­jen puoles­ta. En kehot­taisi hempeämielisyy­teen. On toim­into­ja, jot­ka sovel­tu­vat kaupun­gin laita­maille, mut­ta kun laita­maas­ta tulee keskeistä asuinaluet­ta, on muut­to edessä. Osa alueen työ­paikoista kaipaa vain toimis­toti­laa ja sitä kyl­lä löy­tyy. Bus­si­varikot ja autoko­r­jaamot ovat sit­ten asia erik­seen. Lah­den­tien ja Kehä I:n liit­tymä nyt esimerkiksi?

    EI OLE TODELLISTA. Jos nyt lau­takun­ta vaik­ka jalka­u­tu­isi kyseiselle alueelle, mut­ta sitä odotel­lessa vähän virtuaalikierrosta.

    Lähde­tään nyt siitä että sinne alueelle voisi tehdä ihan oikeaa kaupunkia esim. 300 000 k‑m2. San­o­taan nyt vaik­ka 3 000 asun­toa ja 1 000 työ­paikkaa. Helsingis­sä on kolme mijoon­aa ker­rosneliötä tyhjää toimitilla.

    Van­hankaupunginn teol­lisu­usalueel­la on tar­jol­la seu­raavaa toimitilaa:
    Varas­to 190 m², Jok­isu­unku­ja 3, http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-toimitilat/7157929?pos=oikoas_tt_kartta1

    Nos­to-ovel­li­nen toimisto/varastotila 285 m², Säynäsku­ja 3. Sisältää saunan. http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-toimitilat/6605083?pos=oikoas_tt_kartta1

    Mikä ihme estää sijoit­ta­mas­ta niitä varas­to­ja vaikka­pa kort­telin kel­larei­hin tai ensim­mäiseen ker­rokseen? Jos on ihan pakko olla erilli­nen raken­nus, niin eikö edes niitä varas­to­ja voi sit­ten lait­taa siihen Lah­den­väylän var­teen ja tehdä asun­to­ja taakse, eikä toisin päin?

    Herne­pel­lonku­jan teol­lisu­usaluelle on ilmeis­es­ti lähin­nä Metroau­ton ja Levy­tukun tilo­ja. Todet­takoon etten ole kum­mas­takaan yri­tyk­ses­tä mitään mieltä ja toivon ihan vil­pit­tömästi men­estys­tä. Metroau­ton liike­toim­inta inte­groituu kaupunki­in näin
    http://goo.gl/maps/w9pW ja Levy­tukun näin http://goo.gl/maps/PVgG

    Eihän tässä nyt oikeasti vaan ole kysymys siitä, että kos­ka alueen ton­tit on kaavoitet­tu varas­toik­si niin kaupun­ki (omis­ta­ja) vuokraa niitä hal­val­la, ja tont­tien vuokraa­jat eli liiketilo­jen omis­ta­jat käyt­tävät sit­ten pienyri­tys­toimin­nan edel­ly­tyk­siä kep­pi­hevose­na? Jos näin, niin eikö ketään edes hävetä?

    Vastaa

  5. San­o­taan nyt Viik­in­ran­nan työryh­män puoles­ta, että ovat he ainakin kuun­nelleet yleiskaavaa: siinä san­o­taan, että Viik­in­ran­taan tulisi jät­tää työ­paikko­ja luon­non­suo­jelu­alueen reunalle suojavyöhykkeeksi.

    Itse näk­isin kuitenkin, että tää asia on rel­e­vant­ti ain­oas­taan siinä veden­puhdis­ta­mon ton­til­la, eteläm­pänä suun­nit­telu­alueen ja lin­tukosteikon välil­lä on joki, joka aika hyvin estää ihmis­ten liikku­misen suojelualueella.

    Tule­vana biologi­na näk­isin sen veden­puhdis­ta­mon alueenkin mielu­um­min vaik­ka bioti­etei­den alan toimisto/laboratorioalueena kuin minään varas­to­hal­li­paikkana, siinä olisi yliopis­ton aivoresurssit vier­essä. Sen Viik­in­tien var­teen voi kyl­lä aivan huo­let­ta rak­en­taa ja reippaasti.

    Vastaa

  6. Sil­lä onko niis­sä talois­sa 5 vai 15 ker­rosta ei ole mitään vaiku­tus­ta lento­ken­tän käytet­tävyy­teen. Maail­mas­ta löy­tyy aika mon­ta lento­kent­tää jot­ka ovat mäen vier­essä ja joil­ta silti pystytään operoimaan. 

    Minus­ta on kiva että kaupungis­sa on lento­kent­tä, mut­ta sen on sopeudut­ta­va kaupunki­in eikä päin­vas­toin. Jos taas joku virkamies on men­nyt sopi­maan jos­sain jotain sään­töjä joiden mukaan lento­ken­tän viereen ei saa rak­en­taa niin sekä sään­nöt että virkamies vaihtoon. 

    Miten tätä korkei­den raken­nusten ongel­maa perusteltiin?

    Vastaa

  7. Pyytäkää nyt ihmeessä tarkem­paa selvi­tys­tä siitä mikä on vas­tus­tuk­sen syynä. Täy­tyy pystyä perustelemaan. 

    Voivat viita­ta esim. tälläiseen:
    http://www.trafi.fi/filebank/a/1320403261/cf88b076823af62f99d2283d5efa4551/539-agm3_06.pdf

    Jos syynä jokin tämän tyyp­pinen, vaatisin ilmati­las­ta ja maan­pin­nas­ta 3D mallin jos­ta ilme­nee mis­sä rajat menevät. Sitä vas­ten voisi ver­ra­ta mihin pystyy mitäkin rak­en­ta­maan. Lisäk­si vaatisin mallista kak­si ver­sio­ta, toisen joka kuvaa nyky­istä tilaa ja toisen jos­sa lento­toimin­nan käytän­töjä on muutet­tu rak­en­tamisen hyväk­si niin paljon kuin tur­val­lisu­us antaa perik­si. Jälkim­mäiseen voisi lait­taa mukaan selvi­tyk­sen siitä miten liikenne rajoit­tuisi muu­tosten vuoksi.

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara: Viisi ker­rosta oli mak­si­mi ja senkin kanssa oli vaikeuksia.

    Kuka näitä älyt­tömyyk­siä oikein kek­sii? Euroopas­sakin on ihan oikei­ta lento­kent­tiä oikei­den raken­nusten lähel­lä ja jol­lain ilveel­lä hom­ma silti toimii.

    Lähet­täkää se virkamies vaik­ka Lissaboniin.

    Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Viisi ker­rosta oli mak­si­mi ja senkin kanssa oli vaikeuksia.

    Muis­tanko väärin. Olin näkev­in­mä Jakomäessä myös 6–7 ker­roksia talo­ja, siis van­haa kan­taa. En ole vuosi­in käynyt paikalla ja riip­punee sijain­nista itse alueella.

    Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Viisi ker­rosta oli mak­si­mi ja senkin kanssa oli vaikeuksia.

    Löysin vähön parem­man tiedon Wikipediasta:

    “Ele­ment­ti­talo­ja on ver­hot­tu tiil­i­julk­i­sivuil­la, joten eteläisen Jakomäen ulkoinen ilme ei enää ole täysin alku­peräi­nen. Mäen pääl­lä ole­vat talot ovat kolmik­er­roksisia, kos­ka korkeampia ei voitu rak­en­taa läheisen Malmin lento­ken­tän takia. Pienkoneet melkein hipo­vat ele­ment­ti­laatikoiden kat­to­ja. Yleis­es­ti Jakomäen ker­rostalot ovat 3–6‑kerroksisia.”

    Vastaa

  11. Appro­pos Viik­in­ran­nan toim­i­ti­la-alu­iden siirtämi­nen, 500 metriä pohjoiseen toisel­la puolel­la Lah­den­väylää on sem­moinen rapi­at 30 000 ker­rosneliötä toim­i­ti­la­tont­tia puske­mas­sa pajua, eli suurin piirtein saman ver­ran kuin niil­lä teol­lisu­usalueil­la on nyt.

    Kiin­teistövi­ras­ton sivut, sen kun ottaa yhteyt­tä ja gryn­daa kun puute on ker­ran kova, http://www.hel.fi/hki/kv/fi/Tontit/Toimistotontit/Viikki

    Kaa­va on hyväksyt­ty vuon­na 2004, http://ptp.hel.fi/kaavat/11243.pdf

    Vastaa

  12. Joel Jalka­nen: San­o­taan nyt Viik­in­ran­nan työryh­män puoles­ta, että ovat he ainakin kuun­nelleet yleiskaavaa: siinä san­o­taan, että Viik­in­ran­taan tulisi jät­tää työ­paikko­ja luon­non­suo­jelu­alueen reunalle suojavyöhykkeeksi.

    Mä luulin kuulleeni kaik­ki syyt mik­sei asun­to­ja voi rak­en­taa, mut­ta olin väärässä.

    Ihan koko Viik­in­tien vart­ta ei voi rak­en­taa, mut­ta tuol­lainen pikkupätkä ie sinänäs haittaa:

    Viik­in­tielle ulot­tu­va märkäpo­h­jainen ter­valep­päle­hto (0,7 ha) ja vanha
    puhdis­ta­mon pen­saikkoinen laskuo­ja ovat lin­nus­tol­lis­es­ti arvokkaita
    kohtei­ta (arvolu­ok­ka II).

    Vastaa

  13. tpyy­lu­o­ma:
    Ihan koko Viik­in­tien vart­ta ei voi rak­en­taa, mut­ta tuol­lainen pikkupätkä ie sinänäs haittaa:

    Tarkotin sitä nykyisel­lään raken­net­tua, oikeam­min kai asfal­toitua, aluet­ta. On siinä se lep­ikko, mut­ta muuten Viik­in­tien var­ren voisi täyt­tää kaa­va-alueelta ihan hyvin. Siihen tehokkaim­min, suo­jelu­aluet­ta kohti sit kevyemmin.

    Vastaa

  14. “Vähän häir­it­see, että aluet­ta ollaan kaavoit­ta­mas­sa nyt, kun syksyk­si valmis­tuu kaupun­gin tilaa­ma selvi­tys moot­toritei­den muut­tamis­es­ta kaupunkibule­vardeik­si. Menisi tämäkin kokon­aan uusik­si, ja asia osoit­tau­tu­isi kannattavaksi”

    Vähän häir­it­see, että kaupun­ki menet­tää keskeisen raideko­r­ri­doorin Pasi­las­ta Viikin kaut­ta Itäkeskuk­seen heikon yleiskaa­van vuok­si. Tähän rak­en­teeseen olisi saanut Kehä ykkösen sisäpuolelle tiivistä kan­takaupunki­maista otetta.

    Vastaa

  15. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Vähän häir­it­see, että kaupun­ki menet­tää keskeisen raideko­r­ri­doorin Pasi­las­ta Viikin kaut­ta Itäkeskuk­seen heikon yleiskaa­van vuoksi. 

    Eiköhän se pikaratik­ka sinne edelleen mahdu.

    Vastaa

  16. Elmo Allén: Eiköhän se pikaratik­ka sinne edelleen mahdu.

    Jos se lin­jaus nyt vaan siir­ret­täisi­in siihen Lah­den­väylän var­teen, niin se olisi nopeampi ja aut­taisi kanssa vähän siihen melu- ja hiukka­songel­maan, kos­ka ratik­ka on käytän­nössä sem­moinen vajaan kymme­nen metrin kaistale. Tehdään nur­mi­radal­la ja vale­hdel­laan ELYlle että se on liiken­nevihreää. Jos sen motarin vart­ta saa ajaa ratikalla 80km/h, niin Koske­lan varikko — Viik­ki yhdel­lä pysähdyk­sel­lä jotain alle 5 min, Itik­seen vartin, tjsp.

    Vastaa

  17. “Kata­janokan, Kaup­pa­torin ja Eteläsa­ta­man väli voisi kohden­tua aivan olen­nais­es­ti” (kohen­tua?)

    Tästä tulee var­masti lisää keskustelua kun tulos julk­iste­taan, mut­ta ennus­tan jo nyt että tääl­lä ei olla köy­hiä ja kipeitä kun on skat­tas­ta ja keskus­tas­ta kyse. Ver­rat­tuna esim Itäkeskuk­sen risteysjärjestelyihin.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Elmo Allén Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.