Ode Ylen Ykkösaamussa ma 4.6.2012

13 vastausta artikkeliin “Ode Ylen Ykkösaamussa ma 4.6.2012”

1. Oli ihan mie­lenki­in­toinen keskustelu. Valitet­tavasti vaan mukana ei ollut yhtään (järk­isy­il­lä) uud­is­tuse­hdo­tus­ta vas­tus­tavaa (kuten THL tai Lääkäriliitto).

   Selitäpä Ode, mik­si olet aja­mas­sa uud­is­tus­ta jos­sa ei vieläkään kor­ja­ta ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­vas­tu­un riit­tävää väestöpo­h­jaa ja yritetään väk­isin jatkaa kun­tapo­h­jaisel­la jär­jestelmäl­lä. Euroopas­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­vas­tu­un väestöpo­h­jat ovat yleen­sä miljoonis­sa. Suomen kun­tapo­h­jaista jär­jestelmää lähin­nä on Kreik­ka, jos­sa pienin yksikkö on 400000.

   Vaik­ka kun­tau­ud­is­tus onnis­tu­isi hal­li­tuk­sen tavoit­tei­den mukaises­ti, syn­tyvistä kun­nista val­taosa on edelleen aivan liian pieniä itsenäiseen vas­tu­useen ter­vey­den­hoidon kokonaisuudesta.

   Mitä tapah­tuu uud­is­tuk­ses­sa Ei-yliopis­tol­lisille keskus­sairaaloille? Miten hoide­taan ter­vey­den­hoito kun­nis­sa jois­sa on vain alue­sairaala, joka ei kykene anta­maan kaikkia erikois­sairaan­hoidon palvelui­ta? Kuka siis antaa palve­lut joi­ta aiem­min saati­in sairaan­hoitopi­irin keskussairaalasta?

   Edelleenkään ei kor­ja­ta mon­en mak­sa­jan ongel­maa (Kela/Kunta/Erva)
   Sotkul­ta näyt­tää tämä hal­li­tuk­sen esitys.

   Vastaa

   1. Minä ajan jär­jestelmää, jos­sa maakun­tien keskuskaupun­git jär­jestävät ter­vey­den­huol­lon pait­si itselleen, myös maakun­nan muille kun­nille vas­tuukun­ta­mallin mukaises­ti. Sil­loin yksiköitä on suun­nilleen yyhtä paljon kuin THL:n mallis­sa, mut­ta ter­vey­den­huol­los­sakin joudu­taan nou­dat­ta­maan jotain budjettikuria.

      Vastaa

2. Muka­va kuul­la, että maakun­nalli­nen sairaan­hoidon jär­jestämis­malli on kuin onkin myös Osmon ajatuk­sis­sa. Yksi­tyisko­h­tien osalta kiin­nos­taisi kuitenkin tietää, että mik­si nimeno­maan täl­lainen “vas­tuukun­ta­malli”, jos­sa kaik­ki kun­nat eivät ilmeis­es­ti olisi tasaveroisia. Eikö ole suuri vaara, että täl­laises­sa mallis­sa esim. pienen Karkki­lan kaupun­gin asukkaan vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet eivät ole yhtä hyvät kuin helsinkiläisen, vaik­ka molem­mat mak­saisi­vat saman määrän kun­nal­lisveroa? Mik­sei tehtäisi ker­ral­la valmista, ja men­täisi Ruotsin mallin mukaiseen jär­jestelmään, jos­sa maakun­nan vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to on vas­tu­us­sa ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­es­tä ja rahoittamisesta? 

   Maakun­nal­lisen mallin etu­ja on kuvat­tu tarkem­min muun muas­sa seu­raavas­sa kuusamo­laisen ylilääkärin kirjoituksessa:
   http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/milta-maistuisi-maakuntavero-ja-maakuntamalli/573821/

   Vastaa

   1. Maakun­ta­malli tarkoit­taa sitä, että sairaan­hoitopi­ir­iä kut­su­taan maakun­naksi. Siinä on sama val­u­vi­ka kuin sairaan­hoitopi­ireis­sä nytkin. Lääkärikun­nan rahankäyt­töhaavei­ta ei ole kahlit­semss­sa kuin luot­ta­mushenkilöhal­li­tus, joka kokoon­tuu ker­ran kuus­sa luot­ta­maan. Vas­tuukun­ta­mallis­sa kun­nan ammat­ti­mainen virkamiesjo­hto voi tarkas­taa myös ter­vey­den­huol­lon rahankäyttöä.
      Vas­tuukun­ta­mallil­la hoide­taan Päi­jät-Hämeen län­sipuolen ter­vey­den­hoito Oiva ‑yhtymässä, joka toimii Hol­lolan kuntaorganisaatiossa.
      Vas­tuukun­ta­mallis­sa Karkki­lakin voi lähet­tää edus­ta­jansa luot­ta­muse­limeen (jos sat­tuu saa­maan, ei tai­da olla HUS:n hal­li­tuk­ses­sakaan nyt) Ero on vir­fkamieshallinnon puolella.

      Vastaa

3. Muu­ta­ma huomio keskustelusta.

   - Jos erikois­sairaan­hoitoa saadaan samas­ta pis­teestä kuin perus­sairaan­hoitoa, tarkoit­taa tämä hel­posti myös sitä, että perus­sairaan­hoitoa saa vain sieltä, mis­sä on myös erikoiss­sairaan­hoitoa. Keskitet­ty hallinto johtaa yleen­sä myös keskite­t­ym­män toteu­tuk­sen suuntaan.

   - Oliko tarkoi­tus sanoa, että epäam­mat­ti­mainen joht­a­mi­nen koskisi nimeno­maan pien­ten kun­tien ter­veyskeskuk­sia? AInakin meil­lä päin niistä useimpia hoide­taan varsin taloudel­lis­es­ti, ja kun­ta­laiset ovat tyy­tyväisiä (myös erikois­sairaan­hoitoon). Ei tarvitse kor­ja­ta sel­l­aista, mikä ei ole rikki.

   - Myös kah­den mak­sa­jan malli voi toimia hyvin. Val­ti­olle annet­taisi­in oikeus päät­tää mitkä kulut hyväksytään. Jos kun­ta lähet­tää kaik­ki asukkaansa erikois­sairaan­hoitoon, val­tio mak­saa kuluista vain osan, ja lähet­tää lopuista laskun kun­nalle. Eikö val­tio mak­sa­jana olisi luon­nolli­nen sik­si, että tuol­lainen malli tasaisi erikois­sairaan­hoidon kulut oikeu­den­mukaises­ti? (pie­niltä pois­tu­isi yksit­täis­ten kalli­iden sairaustapausten aiheut­ta­ma taloudelli­nen riski)

   - Miten kun­tau­ud­is­tuk­sen kesken jäämi­nen olisi onneton­ta? Toki aina on paran­net­tavaa, mut­ta mitään kovaa kiiret­tä ei ole. Saarakkalan ehdot­ta­ma par­la­men­taari­nen rauhalli­nen valmis­telu kuu­lostaa aivan järkevältä. Tämä uud­is­tus on jo sen ver­ran sol­mus­sa, että uusi lähtö voisi olla paikallaan.

   - Kovin akti­ivis­es­ti ei kiis­tet­ty sitä, että tämä uusin keksin­tö on tarkoitet­tu myös peukaloru­u­viksi, jol­la pakote­taan kun­tia liitok­si­in, jot­ka eivät kuulem­ma ole pakkoliitoksia.

   Vastaa

4. Juho Laatu:
   Muu­ta­ma huomio keskustelusta.

   - Jos erikois­sairaan­hoitoa saadaan samas­ta pis­teestä kuin perus­sairaan­hoitoa, tarkoit­taa tämä hel­posti myös sitä, että perus­sairaan­hoitoa saa vain sieltä, mis­sä on myös erikoiss­sairaan­hoitoa. Keskitet­ty hallinto johtaa yleen­sä myös keskite­t­ym­män toteu­tuk­sen suuntaan.
   ‘snip’

   Tietenkään erikois­sairaan­hoitoa ja peruster­vey­den­hoitoa ei jatkos­sakaan saa samas­ta “pis­teestä”. Keskus­sairaalat eivät muu­tu ter­veyskeskuk­sik­si eivätkä ter­veyskeskuk­set muu­tu sairaaloik­si. Mut­ta hallinto muut­tuu… toiv­ot­tavasti vastuukuntamalliksi.

   Vastaa

5. Raimo K: Tietenkään erikois­sairaan­hoitoa ja peruster­vey­den­hoitoa ei jatkos­sakaan saa samas­ta “pis­teestä”. Keskus­sairaalat eivät muu­tu ter­veyskeskuk­sik­si eivätkä ter­veyskeskuk­set muu­tu sairaaloik­si. Mut­ta hallinto muut­tuu… toiv­ot­tavasti vastuukuntamalliksi. 

   Ole­tan että ehdotet­tu malli vie palvelu­iden keskit­tämisen suun­taan. Tavit­teena on kai pois­taaa pien­impiä hallinno­lisia yksiköitä. Kun pienet kun­nat eivät enää päätä itse asiois­taan, isom­mat keskuk­set vievät hel­posti suurim­man osan resursseista.

   Ole­tan myös, että hallintoma­llin muu­tos ei tuo merkit­täviä säästöjä. Nythän tutkimusten mukaan Suomes­sa kaikkein edullisim­mat ter­veyskeskuk­set ovat pieniä, ja suurten kaupunkien ter­vey­den­hoitoku­lut ovat suurehko­ja (esim. Helsin­ki oli 2009 Suomen yhdek­sän­nek­si tehottomin).

   Kyse lie­nee enem­män ide­ol­o­gi­sista tavoit­teista ja uskon asioista (ja kun­tau­ud­is­tuk­sen ajamiskeinoista) kuin todel­lis­es­ta palvelu­iden paran­tu­mis­es­ta tai kulu­en alen­tu­mis­es­ta. Jos val­tio ei aio edes mak­saa kulu­ja, voisi antaa kun­tien toteut­taa palve­lut niin kuin niille on parasta.

   Vastaa

6. Osmo hyvä, tarkoita­mme nyt ilmeis­es­ti eri asioi­ta ter­mil­lä “maakun­ta­malli”. Viit­tasin kom­men­tis­sani hyvin selkeästi ruot­salaiseen maakun­ta­malli­in, joka on toimi­va ja jos­sa on vah­va maakun­nan virkamieshallinto. Ymmärtääk­seni myös edel­lä maini­tus­sa kir­joituk­ses­sa Kuusa­mon ylilääkäri puhuu Ruotsin mallia mukail­ev­as­ta jär­jestelmästä, joka olisi aivan muu­ta kuin nykyiset sairaan­hoitopi­ir­it. Vas­taväit­teesi ei siis osu maali­in, vaan kri­ti­soit jotain muu­ta kuin mitä tässä esitet­ti­in. Mik­set ota suo­raan kan­taa Ruotsin malli­in, jot­ta puhutaan samas­ta asiasta? 

   Ymmär­rän kyl­lä, että Ruotsin maakun­ta­mallin käyt­töönot­to olisi val­ta­va muu­tos ja vaatisi val­ta­van hallintore­mon­tin, päällekkäi­nen hallinto kun pitäisi purkaa kun­nista ja yksi veronkeru­u­por­ras tulisi lisää. Siitä huoli­mat­ta siitä pitäisi aidosti keskustel­la edes peri­aat­teel­lisel­la tasol­la, vaik­ka rohkeus mallin käyt­töönot­toon Suomes­sa ei riittäisikään.

   Vastaa

   1. Mitään mui­ta tehtäviä maakun­nille ei ole esitet­ty kuin sosi­aali- ja ter­veystoin­ta. Sik­si se on puh­das sairaan­hoitopi­ir­i­malli. Ruot­sis­sa on toisin.

      Vastaa

7. Juuri­han ehdotin maakun­nille niitä tehtäviä Ruotsin mallin mukaan, ja olen kyl­lä jois­sain aiem­mis­sakin blo­gisi kom­menteis­sa näin tehnyt. Eli Ruotsin malli läh­es sel­l­aise­naan voisi sovel­tua Suomeenkin hyvin, mut­ta maakun­tien tehtävi­in voisi Ruotsin “land­stingien” tehtävien lisäk­si sisäl­lyt­tää tosi­aan myös mainit­se­masi sosi­aal­i­toimen (las­ten päivähoitoa luku­unot­ta­mat­ta), vaik­ka Ruot­sis­sa tämä ymmärtääk­seni kuu­luukin kunnille. 

   Toisek­si, myös esimerkik­si tuoreessa Keskus­tan kun­tavaalio­hjel­man luon­nok­ses­sa (http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Kuntavaalit_2012/Vaikuta_vaaliohjelmaan.iw3) tode­taan seuraavasti:
   ”
   Keskus­tan vai­h­toe­hdos­sa maakun­nat vas­taa­vat alueke­hi­tyk­ses­tä entistä vahvem­min. Maakun­tien roolia
   tulee kas­vat­taa kokoa­mal­la yhteen ylikun­nalli­nen suun­nit­telu ja laa­jaa jär­jestämis­po­h­jaa vaativien
   palvelu­jen jär­jestämis­vas­tuu sekä kytkemäl­lä maakun­nalli­nen päätök­sen­teko aidosti kun­tien äänestäjien
   vaaleis­sa ilmaise­maan tah­toon. Maakun­taval­tu­us­ton val­in­ta suo­ral­la vaalil­la on perustel­tua, mikäli yhä
   merkit­tävämpi osa palveluista siir­tyy maakun­tien hoidettavaksi.
   ”

   Minus­ta yllä ole­va kuu­lostaa jo hyvin paljon Ruotsin mallin kaltaiselta ajatuk­selta. Ohjel­mas­sa maini­taan myös, että toisen asteen koulu­tus voisi olla eräs maakun­nalle osoitet­tavista tehtävistä.

   Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä on kuitenkin todet­ta­va, että myöskään em. Keskus­tan ohjel­malu­on­nos ei ole kaik­il­ta osin kovin selkeä tai riit­tävän yksityiskohtainen. 

   Kuten hal­li­tus, niin myös Keskus­ta näyt­täisi paikoin jumi­u­tuneen tähän ajatuk­seen, että kaiken­lais­ten palvelu­jen ensisi­jainen jär­jestämis­vas­tuu olisi pien­im­mil­lä paikall­ishallinnon yksiköil­lä eli kun­nil­la. Minus­ta tähän ei pitäisi tak­er­tua, vaik­ka se olisi perus­tus­lais­sa mainit­tukin, vaan tarvit­taes­sa jopa perus­tus­lakia pitäisi muut­taa. Mielestäni on ilmeistä, että tarvi­taan sekä paikalli­nen (=kun­nalli­nen) että maakun­nalli­nen hallinnon ja palvelu­jen jär­jestämisen taso paljolti samaan tapaan kuin Ruot­sis­sa on jo toimin­nas­sa. On sit­ten sivu­seik­ka, että mitä ter­me­jä käytetään (eli ale­taanko kut­sua maakun­taa kun­naksi ja nykykun­tia lähikun­niksi vai pide­täänkö ter­mit ennallaan).

   Vastaa

8. Ode:

   Maakun­ta­malli tarkoit­taa sitä, että sairaan­hoitopi­ir­iä kut­su­taan maakun­naksi. Siinä on sama val­u­vi­ka kuin sairaan­hoitopi­ireis­sä nytkin. Lääkärikun­nan rahankäyt­töhaavei­ta ei ole kahlit­semss­sa kuin luot­ta­mushenkilöhal­li­tus, joka kokoon­tuu ker­ran kuus­sa luot­ta­maan. Vas­tuukun­ta­mallis­sa kun­nan ammat­ti­mainen virkamiesjo­hto voi tarkas­taa myös ter­vey­den­huol­lon rahankäyttöä.

   Toisaal­ta se osa ter­vey­den­hoitoa, joka on kun­tien ammat­ti­maisen virkamiesjo­hdon alaisu­udessa (=ter­veyskeskuk­set) ei toi­mi ollenkaan.
   Sairaan­hoitopi­irien johta­jien (jot­ka toki myös ovat virkamiehiä) alaisu­udessa ole­vat sairaalat (eli erikois­sairaan­hoito) toimi­vat erinomaisesti.

   Vastaa

9. Olen tästä toden­näköis­es­ti tääl­läkin jo hoilot­tanut, mut­ta palvelu­raken­neu­ud­is­tuk­sen yhtey­dessä ter­vey­den­huoltoon liit­tyvien matkakus­tan­nuk­sien kor­vaamisvelvol­lisu­us tulisi siirtää Kelal­ta kun­nille. Jos Kelal­la on tähän jo ole­mas­sa hyvä jär­jestelmä niin, Kela voisi alkaa laskut­taa kun­nil­ta matkakorvaukset. 

   Palvelu­iden keskit­tämisen suun­nit­telus­sa ja toteut­tamises­sa tulisi ottaa huomioon kaik­ki keskit­tämisen kus­tan­nuk­set. Näin tapah­tuu vain, jos kaik­ki kus­tan­nuk­set tule­vat päätök­sen tek­i­jöi­den mak­set­tavak­si. Nykyisessä jär­jestelmässä kun­nat eivät huomioi matkakustannuksia. 

   Matkakus­tan­nuk­sien huomioimi­nen on eri­tyisen tärkeä, kun mietitään haja-asu­tusalueel­la asu­van ikään­tyvän väestön lähipalvelui­ta. Näil­lä alueil­la joukkoli­iken­net­tä ei juuri ole, joten matko­ja kul­je­taan tak­sil­la. Matkakus­tan­nusten huomioin­ti voisi järkevöit­tää palvelu­iden jär­jestämistä ja kan­nus­taa kun­tia esim. tilaus­matkali­iken­teen tai koti­sairaan­hoidon palvelu­iden kehittämiseen. 

   Tämä asia on toden­näköis­es­ti euromääräis­es­ti aika pieni. Toisaal­ta, Osmo, se sopii aika hyvin yhteen sin­un näke­mys­te­si kanssa (vrt. erikois­sairaan­hoito val­tion mak­set­tavak­si ‑keskustelu). Toisaal­ta matkakus­tan­nuk­sien huomioin­ti voi merkit­tävästi vaikut­taa siihen, mitä palvelui­ta haja-asu­tusalueel­la tar­i­jo­taan lähipalveluina.

   Vastaa

10. Mik­si otsikko oli näin: Vaaran­taako kun­tau­ud­is­tus perusterveydenhuollon?

    Vas­taus on lyhyesti ei.

    Se vaaran­taa erikois­sairaan­hoidon ja saumat­toman ja helpon hoidon poti­laille, siis ihan jokaiselle.

    Jär­jestämis­vas­tuu koko ter­vey­den­huol­losta ja sairaan­hoi­dos­ta pitäisi olla yhdel­lä tahol­la. Muu­toin syn­tyy taas sitä asioiden pal­lot­telua rajap­in­nal­la. Juuri sitä mihinkä kaik­ki ovat kyl­lästyneitä ja joka nos­taa kokonaiskustannuksia.

    Keinotekoinen jako on selvästi strate­gi­nen veto kun­tau­ud­is­tuk­sen eteen­päin viemisek­si. Se joudu­taan taas kor­jaa­maan tule­vaisu­udessa. Mitä myöhem­min sitä kalli­im­mak­si ja han­kalam­mak­si se tulee.

    Toiv­ot­tavasti asia on kor­jat­tu ennen lop­ullista kuntauudistusta.

    Vastaa