MTV3:n kumma gallup

MTV3 sai oudon gallup­tulok­sen. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus on viisi pros­ent­tia ensi kun­nal­lis­vaaleis­sa. Kos­ka yhtiö ei itsekään uskonut omaan tulok­seen­sa, se julk­isti puoluekan­natuk­sen myös ilman ”kor­jausker­toimia”. En tunne kyseisen tutkimus­laitok­sen meto­dia tarkasti, mut­ta väit­täisin, ettei mitään kor­jausker­toimia käytetä. Kyse on epäon­nis­tuneesta otok­sen tas­apain­ot­tamis­es­ta ja perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jien huonos­ta muistista.

Mielipi­de­tieduste­lut tehdään mah­dol­lisim­man hal­vasti ja sik­si niiden otos on vääristynyt, tilas­toti­eteen kielel­lä harhainen. (Tätä ei pidä sekoit­taa vas­taavaan psyki­a­triseen käsit­teeseen 🙂 ) Vain osa haas­tateltavista tavoite­taan ja tavoite­tu­ista vain osa vas­taa. Kokoomus­lainen on toden­näköisem­min ulko­mail­la kuin keskusta­lainen ja aiem­min eri­tyis­es­ti kom­mu­nis­tit sala­si­vat puoluekan­tansa. Raa­ka, pain­ot­tam­a­ton tulos on yleen­sä ihan väärin.

Otok­sen harha kor­jataan kysymäl­lä, mitä äänestitte viime vaaleis­sa. Kun tätä ver­rataan edel­lis­ten vaalien tulok­seen, nähdään minkä puolueen kan­nat­ta­jia on otok­ses­sa liikaa ja minkä puolueen liian vähän. Tämä menet­te­ly ei kor­jaa vain otan­tamenet­te­lyn harhaa, vaan vähen­tää myös sat­un­naisvirheen osu­ut­ta. Syys­tä jota en ymmär­rä, tutkimus­laitok­set ilmoit­ta­vat luot­ta­musvälit kuitenkin sat­un­naisotan­nan laskukaa­van mukaan. Näin ne saa­vat selvästi liian suuret virhe­mar­gin­aalit. Tosi­asi­as­sa tulok­set ovat paljon tarkem­pia. Oikean virhe­mar­gin­aalin laskem­i­nen on tosin vaikea­ta. Suosit­te­len simulointia.

Nyt MTV3 julka­isi sekä kor­jatun että pain­ot­ta­mat­toman kos­ka olet­ti, että täl­lä ker­taa pain­ot­tam­a­ton olisi vähem­män väärin. Pain­ot­tam­a­ton on väärin aina. Ver­tailun vuok­si olisi pitänyt ker­toa, kuin­ka suuri oli perus­suo­ma­lais­ten pain­ot­tam­a­ton kan­na­tus ennen viime eduskun­tavaale­ja. Tietääk­seni yli 25 pros­ent­tia jois­sakin tutkimuksissa.

Oma ongel­mansa tulee niistä, jot­ka eivät viimek­si äänestäneet, mut­ta jot­ka kuitenkin ker­to­vat puoluekan­tansa. Eri tutkimus­laitok­set sovelta­vat tähän vähän eri ratkaisu­ja. Se, että Talous­tutkimus sai vihreille ennen aivan liian suuren kan­natuk­sen, joh­tui siitä, että ne antoi­vat näille ”en äänestänyt, mut­ta nyt kan­natan” ‑vas­tauk­sille saman pain­on kuin muillekin vas­taa­jille. Tämä on oikein, jos tehdään kan­na­tusarvioi­ta, ja aivan väärin, jos tehdään vaali­en­nustet­ta. Hyvä arvaus on, että ne jot­ka eivät äänestäneet viimek­si, eivät äänestä nytkään. Kuten MTV3:n vas­tauk­sis­sa näkyy, äänestämät­tömis­sä on yhä paljon vihrei­den kan­nat­ta­jia: raaka­da­ta 12,7 pros­ent­tia, kor­jat­tu 9 prosenttia.

Mikä MTV3:lla sit­ten meni ihan metsään?

He kysyivät, mitä puoluet­ta äänestitte viime kun­nal­lisvaaleis­sa. Eivät ihmiset sitä muista tai vaik­ka muis­taisi­vat, eivät kehtaa sanoa, jos ovat muut­ta­neet mieltään. Useim­mat vas­ta­si­vat sen perus­teel­la, mitä äänes­tivät viime eduskun­tavaaleis­sa. Aina pitää kysyä, mitä äänestitte viimei­sis­sä puolue­vaaleis­sa, siis kun­nal­lis­vaaleis­sa tai eduskun­tavaaleis­sa, mikä nyt viimek­si olikin.

Julka­is­tu­ista luvuista näkee, että haavi­in osui noin 12 pros­ent­tia niitä, jot­ka väit­tivät äänestäneen­sä kun­nal­lis­vaaleis­sa perus­suo­ma­laisia, vaik­ka perus­suo­ma­laisia äänesti vain viisi pros­ent­tia. Niin­pä lasken­tamenetelmä havait­si mas­si­ivisen otan­ta­virheen ja kor­jasi luku­ja dra­maat­tis­es­ti. Kyse ei ollut otan­ta­virheestä vaan siitä, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat vas­ta­si­vat väärin kysymyk­seen äänestämis­es­tään viime kun­nal­lis­vaaleis­sa. Niin var­maan vas­taisi­vat muutkin, mut­ta täl­lä ei ollut niin väliä, kos­ka kun­nal­lis­vaalien ja eduskun­tavaalien tulok­sel­la ei ollut niin suur­ta eroa. Väit­täisin kuitenkin, että MTV3:n kor­jat­tu tulos yliarvioi demarien kan­na­tus­ta samas­ta syys­tä kun se aliarvioi perus­suo­ma­lais­ten kannatusta.

Kos­ka perus­da­ta ei ole käytet­tävis­sä, on vaikea arvioi­da, mikä on perus­suo­ma­lais­ten todel­li­nen kan­na­tus nyt. Se on laskenut selvästi. Väit­täisin, että se on jopa vähem­män kuin tuo kor­jaam­a­ton 12,1 pros­ent­tia, sil­lä tuskin kaik­ki perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat vas­ta­si­vat väärin kysymyk­seen viime kun­nal­lis­vaalien äänestämisestä.

34 vastausta artikkeliin “MTV3:n kumma gallup”

  1. Puoluei­den kan­na­tus­gallupit ovat aivan turhia. Todel­li­nen kan­na­tus mitataan vaaleis­sa. Kun­nal­lis vaalit eroa­vat eduskun­tavaaleista siten että kun­nal­lis­valeis­sa äänestetään usein jotain tut­tua tyyp­piä, sel­l­aista jon­ka tun­tee vähin­tään naa­mal­taan, puoluekan­ta ratkaisee vähemmän.

  2. Veikkaan, että Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus täl­lä het­kel­lä jär­jestet­tävis­sä eduskun­tavaaleis­sa olisi 16–18 %. Kun­nal­lis­vaaleis­sa kan­na­tus olisi luul­tavasti 10–12 %. Kuitenkin jo 10 % kun­nal­lis­vaal­i­t­u­los olisi jytky ver­rat­en edeltävi­in kunnallisvaaleihin. 

    Kun­nal­lispoli­ti­ik­ka on hyvin eri asia kuin val­takun­nan­poli­ti­ik­ka — mitä tulee Perus­suo­ma­lais­ten tehtävään poli­it­tises­sa ken­tässämme. Perus­suo­ma­laiset lähti eduskun­tavaaleis­sa oiko­maan suuria lin­jo­ja ja kri­ti­ik­ki keskit­tyi päivän­selvi­in epäko­hti­in. Sik­si minäkin, ex-vihreä, ihas­tu­in Perus­suo­ma­lais­ten osin hyvin älykkääseen kritiikkiin. 

    Toivon, että myös vihreät kor­jaa­vat asen­teitaan suh­teessa perus­suo­ma­laisi­in. Puheet esimerkik­si kat­e­goris­es­ta ulko­maalais­vas­taisu­ud­es­ta ovat täysin vääriä, mikä on tul­lut selväk­si mm. maa­han­muut­tokon­sult­ti Nur Mohamedille. Toiv­ot­tavasti YLE ja HS kor­jaa­vat uuti­soin­ti­aan objek­ti­ivisem­paan suun­taan, voisi­vat haas­tatel­la esimerkik­si irani­lais­taus­taista aktiiviamme. 

    Arvostan luon­tovihreyt­tä ja sitä van­haa kun­non järkivihreyt­tä, jota Osmo Soin­in­vaara edus­taa. Jut­telin nais­puolisen luon­toak­tivistin kanssa; hän oli mon­es­sa asi­as­sa yllät­tävän paljon PS:n lin­joil­la ja kat­soi sosial­is­tisen monikult­tuuriv­im­maisen huuhaav­ihrey­den vaaran­ta­van koko maa­pal­lon; todel­lisen mon­imuo­toisu­u­den, tasaiseen tulon­jakoon perus­tu­vat hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nat ja lop­ul­ta koko ympäristön. JEES mon­imuo­toisu­udelle ja hark­i­t­ulle monikult­tuurille — tiuk­ka EI monikulttuurisosialismille!

    http://caalim68.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105507-perussuomalaisten-puolue-ei-ole-maahanmuutajien-vihollinen

  3. Eri­no­mainen ana­lyysi tilas­toti­eteen kannal­ta! Olen itsekin yliopis­tossa yli 20 ov tilas­totiedet­tä tankan­nut, mut­ta otan­ta­an liit­tyvät kum­mallisu­udet ja niiden vaiku­tus kyse­ly­tutkimuk­sis­sa ovat silti aina todel­la mutkikkai­ta hah­mot­taa. Tämä kir­joi­tus avaa pul­maa oival­lisel­la tavalla!

  4. Heh, hyvä tek­sti Soin­in­vaar­al­ta. Ihmettelin hie­man MTV3:n uutisia kat­soes­sani, mis­tä ihmeen kor­jausker­toimes­ta toimit­ta­jat höpi­sivät. Taisi­vat toimit­ta­jat olla aika pihal­la kuin lumiukot korjauskertoimineen.

  5. Hyviä näköko­htia. Lisäisin vielä yhden.

    Miten kukaan tietää vielä miten äänestää, kun ensim­mäistäkään ehdokaslis­taa ei ole vielä julkistettu?

    Mitä jos pres­i­dentin­vaaleista tehtäisi­in kan­na­tus­tutkimus, jos ei vielä olisi edes ehdokkai­ta tiedossa?

  6. Evert The NeveR­est:
    Hyviä näköko­htia. Lisäisin vielä yhden.

    Miten kukaan tietää vielä miten äänestää, kun ensim­mäistäkään ehdokaslis­taa ei ole vielä julkistettu?

    Mitä jos pres­i­dentin­vaaleista tehtäisi­in kan­na­tus­tutkimus, jos ei vielä olisi edes ehdokkai­ta tiedossa? 

    Kun­nal­lis­vaalit, kuten useim­mat muutkin vaalit, ovat Suomes­sa ensisi­jais­es­ti puolue­vaalit. Ole­tus on, että ihmiset val­it­se­vat ensisi­jais­es­ti mitä puoluet­ta äänestävät ja tois­si­jais­es­ti ketä ehdokas­ta. Myös vaal­i­jär­jestelmä läh­tee tästä ole­tuk­ses­ta ja äänet las­ke­taan ensisi­jais­es­ti puoluei­den kaut­ta ja vas­ta puoluei­den äänisaali­in laskemisen jäl­keen kat­so­taan ketkä oli­vat puoluei­den sisäl­lä suosituimpia.
    Jotkut, kuten minä, äänestäi­sivät ennem­min ensisi­jais­es­ti henkilöä. Itse olen kuitenkin luop­unut tästä ajat­te­lu­tavas­ta kos­ka vaal­i­jär­jestelmä ei yksinker­tais­es­ti mah­dol­lista sitä. Pitää lähteä siitä, että annet­tu ääni hyödyt­tää puoluet­ta ja puolueen mui­ta ehdokkai­ta. On siis syytä varmis­tua, että pystyy allekir­joit­ta­maan myös puolueen ohjel­man, ei pelkästään kyseisen henkilön.

  7. Vaalit Suome­sa ovat s e k ä puolue- että h e n k il ö v a a l i t , tässä järjestyksessä.

    PS häm­men­si polit­tista kent­tää niin jytkysti että eivät itsekään tiedä, miten päin oli­si­vat. Kat­sokaa­pa Vasemm­si­to­li­tion kan­nat­su vaaleis­sa ja osotet­tu kan­na­tus. Run­saat 50 vuot­ta sit­ten SKDL oli 25 %:n kan­natuk­sel­laan maan suurin puolue.

  8. Ilmeis­es­ti kaik­ki poli­itikot eivät luo­ta julk­isi­in tilas­toi­hin, vaan tilaa­vat omat tilas­ton­sa esim. Eero Lehden toimistolta.

    Vai onko nykyjään niin, että julkiset tilas­tot laa­ti­vat Eero Lehden byroo & office.

  9. Täy­tyy sanoa, että uskon kansane­dus­ta­ja Soin­in­vaaran seli­tyk­seen. Noin­han se menee, että kun kysytään viime kun­nal­lis­vaaleis­sa äänestämistä, ihmi­sistä merkit­tävä osa vas­taakin viime eduskun­tavaalien mukaan. 

    Ja tuostakin saisi­vat mielipi­demit­taa­jat mak­saa asiantun­ti­japalkkion, että Soin­in­vaara neu­voo käyt­tämään aina edel­lisiä puolue­vaale­ja. Kyse­hän on kor­jauk­sen mit­taamis­es­ta, jos­sa parem­pi muis­t­a­mi­nen vähen­tää virheitä.

  10. R. Sil­fver­berg:
    Puoluei­den kan­na­tus­gallupit ovat aivan turhia. Todel­li­nen kan­na­tus mitataan vaaleissa. 

    Eipä olisi Haav­is­ton Pexi päässyt toiselle kier­rokselle, jos ei gallu­pe­ja olisi. Itse en var­maan olisi vaivau­tunut uurnille lähtemään, ellei min­ul­la olisi gallupi­en perus­teel­la ollut jonkin­laista haisua siitä, että äänel­läni voi olla jonkin­lainen merk­i­tyskin lopputulokselle.

    Äänestämi­nen jonkin asian puoles­ta (tai jotain vas­taan) palau­tuu yhteis­toimin­nan ongel­maan. Ilman että gallupit välit­tävät ihmisille tietoa samoin ajat­tele­vien ole­mas­saolosta, ei äänestämään lähtemisessä ole usein paljoakaan mieltä.

    Yleen­säkin mitä enem­män ihmisil­lä on tietoa, sitä parem­min (=tulok­sel­lisem­min) he voivat toimia. Gallupi­en mol­laami­nen on jostain syys­tä jonkin­laista alakult­tuurimuo­tia, mut­ta kyl­lä niil­lä maail­mas­sa paikkansa on.

    Eri­tyis­es­ti sik­si onkin vaka­va asia, että joku teet­tää ja vielä julkaisee noin ilmeisen vääristynyt­tä tietoa anta­van gallupin. Gallupit eivät pelkästään kuvaa äänestäjien odotet­tavis­sa ole­vaa käy­työstä, vaan myös muokkaa­vat sitä.

    Per­su­jen todel­lisen kan­natuk­sen arvioin­ti on todel­lakin vaikeaa, niin mon­ta epä­var­muustek­i­jää asi­aan liit­tyy. Mon­ta niistä on jo keskustelus­sa mainittukin.

  11. Mikael M.: Äänestämi­nen jonkin asian puoles­ta (tai jotain vas­taan) palau­tuu yhteis­toimin­nan ongel­maan. Ilman että gallupit välit­tävät ihmisille tietoa samoin ajat­tele­vien ole­mas­saolosta, ei äänestämään lähtemisessä ole usein paljoakaan mieltä.

    Juuri mielipi­de­tieduste­lut, ja ennen kaikkea niiden (asen­teelli­nen) käsit­te­ly medi­as­sa ohjaa­vat tyh­miä ihmisiä äänestämään “toden­näköistä voit­ta­jaa”, kos­ka jostain syys­tä monille on tärkeää äänestää “niinku muutkin”, eikä omien mielip­itei­den­sä perus­teel­la. Luul­tavasti sik­si, ettei useim­mil­la ole oikein mitään, eikä varsinkaan perustel­tu­ja, mielipiteitä.

  12. R. Sil­fver­berg: Eipä olisi Haav­is­ton Pexi päässyt toiselle kier­rokselle, jos ei gallu­pe­ja olisi. Itse en var­maan olisi vaivau­tunut uurnille lähtemään, ellei min­ul­la olisi gallupi­en perus­teel­la ollut jonkin­laista haisua siitä, että äänel­läni voi olla jonkin­lainen merk­i­tyskin lopputulokselle.Äänestäminen jonkin asian puoles­ta (tai jotain vas­taan) palau­tuu yhteis­toimin­nan ongel­maan. Ilman että gallupit välit­tävät ihmisille tietoa samoin ajat­tele­vien ole­mas­saolosta, ei äänestämään lähtemisessä ole usein paljoakaan mieltä.Yleensäkin mitä enem­män ihmisil­lä on tietoa, sitä parem­min (=tulok­sel­lisem­min) he voivat toimia. Gallupi­en mol­laami­nen on jostain syys­tä jonkin­laista alakult­tuurimuo­tia, mut­ta kyl­lä niil­lä maail­mas­sa paikkansa on.Erityisesti sik­si onkin vaka­va asia, että joku teet­tää ja vielä julkaisee noin ilmeisen vääristynyt­tä tietoa anta­van gallupin. Gallupit eivät pelkästään kuvaa äänestäjien odotet­tavis­sa ole­vaa käy­työstä, vaan myös muokkaa­vat sitä.Persujen todel­lisen kan­natuk­sen arvioin­ti on todel­lakin vaikeaa, niin mon­ta epä­var­muustek­i­jää asi­aan liit­tyy. Mon­ta niistä on jo keskustelus­sa mainittukin. 

    Äänestäjille jae­taan kyl­lä infoa joka tuutista ennen vaale­ja ja jos ei osaaa vetää johtopäätök­siä niistä vaan antaa gallup­pi­en vain vaikut­taa siihen että läh­teekö ylipään­sä äänestämään silit­tää hyvin tien “putin­is­mille”.

    Ongel­ma gallu­peis­sa on se että niihin ei voi luot­ta. Kysymy­se­naset­telu niis­sä voi olla joh­dat­tel­e­va, otos liian pieni tai valikoidusti poimit­tu. Ihmis­ten täy­ty­isi myös taju­ta että gallup ei ole sama kuin vaalit tai kansanäänestys. Sil­lä ei ole juridista merk­i­tys­tä. Valitet­tavasti poli­tikot piiloutu­vat gallup­pi­en taakse kun perustel­e­vat kan­taansa johonkin kiusal­liseen asi­aan kuten esim suh­tau­tu­mises­sa Natoon, jos­sa ei ole uskallet­tu perustel­la kan­to­jaan sen enem­pää, kos­ka kuvitel­laan että gallup­tu­los vas­taisi kansanänestyk­sen tulosta

  13. sunimh: Juuri mielipi­de­tieduste­lut, ja ennen kaikkea niiden (asen­teelli­nen) käsit­te­ly medi­as­sa ohjaa­vat tyh­miä ihmisiä äänestämään “toden­näköistä voit­ta­jaa”, kos­ka jostain syys­tä monille on tärkeää äänestää “niinku muutkin”, eikä omien mielip­itei­den­sä perus­teel­la. Luul­tavasti sik­si, ettei useim­mil­la ole oikein mitään, eikä varsinkaan perustel­tu­ja, mielipiteitä.

    Min­ua kovin kum­mas­tut­ta­vat ihmiset, jot­ka äänestävät voit­ta­jaa vaik­ka tämä ei ajaisi yhtään sel­l­aista asi­aa, jota äänestäjä haluaa.

    Minä ainakin jään vaalipäivänä nukku­maan, jos ei ole yhtään ehdokas­ta tai puoluet­ta, jota voisi kannattaa.

  14. äänestäjä: Min­ua kovin kum­mas­tut­ta­vat ihmiset, jot­ka äänestävät voit­ta­jaa vaik­ka tämä ei ajaisi yhtään sel­l­aista asi­aa, jota äänestäjä haluaa.

    Minä ainakin jään vaalipäivänä nukku­maan, jos ei ole yhtään ehdokas­ta tai puoluet­ta, jota voisi kannattaa.

    Anark­istiys­täväl­läni oli neu­vo: Kan­nat­taa äänestää, sil­lä aina­han se on Kokoomuk­selta pois.

  15. Kun­nal­lis­vaalit ovat hyvin eri asia kuin eduskun­tavaalit jo siitäkin syys­tä, että niis­sä äänestetään enem­män van­ho­ja tut­tu­ja ja suku­laisia. PS tulee var­maan saa­maan n.10% eli tuplaa kan­natuk­sen­sa. Asia on riip­pu­vainen muu­ta­mas­ta asiasta.

    1. Pohjoises­sa Paa­vo Väyry­sen hävitessä puheen­jo­hta­jak­il­van PS:a odot­taa jytky, kun taas Väyry­sen pär­jätessä tilanne on päinvastainen.

    2. Helsingis­sä PS voi hyvinkin pär­jätä, kos­ka val­ta­puolueet ovat tuh­lanneet holtit­tomasti var­al­lisu­ut­ta musi­ikki­taloi­hin etc ja jät­täneet mm. lapset sekä opet­ta­jat homevau­ri­oisi­in koului­hin. Vaalien alla (ainakin allekir­joit­tanut) tulee julkaise­maan ter­veysra­port­te­ja opinahjoista sekä osoit­taa, kuin­ka välin­pitämät­tömästi kaupunki­lais­ten lap­si­in on suh­taudut­tu. Lisäk­si kun­nan asukkai­ta kalvaa pelko Guggen­heim-eväämisen pyörtämis­es­tä vaalien jäl­keen. Kasvis­ruokapäivä rokot­ta­nee vihreitä.

    3. Eurokri­isi vaikut­taa myös kun­tavaalei­hin. Riip­puu, mis­sä vai­heessa kri­isin tapah­tu­maketju on: Etelä-euroop­palaiset nos­ta­vat tilit tyhjik­si ja jät­tävät velat takaa­jien mak­set­taviksi. Euroalue hajoaa ja Suomelle jää vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja (ellei irtaan­nu ensim­mäisenä). Äänestäjät huo­maa­vat eurokuse­tuk­sen ja sen, mitkä puolueet ovat olleet rehellisiä ja kei­den malli olisi toiminut.

  16. Tuo­mas:2. Helsingis­sä PS voi hyvinkin pär­jätä, kos­ka val­ta­puolueet ovat tuh­lanneet holtit­tomasti var­al­lisu­ut­ta musi­ikki­taloi­hin etc ja jät­täneet mm. lapset sekä opet­ta­jat homevau­ri­oisi­in kouluihin.Vaalien alla (ainakin allekir­joit­tanut) tulee julkaise­maan ter­veysra­port­te­ja opinahjoista sekä osoit­taa, kuin­ka välin­pitämät­tömästi kaupunki­lais­ten lap­si­in on suhtauduttu.

    Ker­rotko lisää ope­tus­lau­takun­nan PS-jäsen Hal­la-ahon pon­te­vista kan­nan­ot­toista ja toimista homekouluongelmassa?

    Poli­ti­ik­ka ja piruilu sik­seen, ongel­ma on ihan oikea. Syy on käsit­tääk­seni, ja kor­jatkaa jos olen väärässä, että investoin­tei­hin ei ole löy­det­ty riit­tävän paljon rahaa riit­tävän nopeas­sa aikataulussa.

    On täysin tot­ta, että Helsingis­sä on suun­nit­teil­la usei­ta megain­vestoin­te­ja, joku Guggen­heim (120M€) olisi ollut kuitenkin vain yksi jut­tu. Liiken­nepuolel­la haaveil­laan miljardeista (*). 

    Mutku nuo eivät selitä mik­sei investoin­tei­hin kuten koulu­jen kor­jauk­seen löy­dy rahaa nyt. Ja näin yksinker­tais­es­ti sik­si ettei noi­ta megain­vestoin­te­ja ole juuri tehty.

    Minus­ta ne rahat pitää kaivaa, mut­ta on tässä muu­takin. Pelkkä Meilah­den ala-asteen kor­jaus mak­saa noin 12 miljoon­aa euroa eli kak­si tuhat­ta euroa neliömetrilä. Samal­la rahal­la tek­isi var­maan uuden koulun, tuo on tosin suo­jeluko­hde, mut­ta yleisem­min. Ja onko niis­sä raken­nuk­sis­sa alun­perinkään kaik­ki ihan kun­nos­sa jos ne home­htuu, eli ratkeaako korjaamalla?

    Minus­ta koulu­raken­nuk­set pitäisi ottaa ihan kokon­aisu­udessaan tarkastelu­un, sik­sikin että ne on jär­jestäen todel­la hehtaarikaavoitet­tu­ja. Jos maankäyt­töä voisi vähän järkeistää, niin saisi lisäraken­nu­soikeut­ta jos­ta taas saisi vas­taavasti tulo­ja. Pidem­min esimerkkien kera http://tolkku.blogspot.com/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html

    *) Sum­mat ulko­muis­tista ja sinne päin: Itämetro (700M€/ Hel­si­gin osu­us noin 400M€), Hert­toniemen tun­neli (140M€/140M€ eli val­tio ei tätä mak­sa), Sörnäis­ten tun­neli (120M€/120M€), Her­ne­saaren kopterikent­tä (90M€ yksi­ty­istä rahaa jota ei löy­dy + 100–200M€ arvos­ta hukat­tua tont­ti­maa­ta), Pasi­lan väylän tun­neli (arvaan 400 — 600M€ yhteen­sä, ei tietoa/ puo­let val­ti­ol­ta eli 200–300M€), Itäkeskuk­sen liit­tymä (100–200M€/50–100M€), Pis­ara (700M€/vähintään 70% val­ti­ol­ta tai tuskin tehdän eli 200M€), Raide-Jok­eri (110M€ Helginssä/30% val­ti­o­la eli noin 80M€), Kivikon liit­tymä (40M€/20M€) ja noi­ta on var­maan muitakin. Noi­ta muuten Vihreät joko vas­tus­taa tai suh­tau­tuu kri­it­tis­es­ti, pl. Pis­ara, Jok­eri, ja Laa­jasa­lon ratik­ka, joka on muuten se ain­oa jota voi kohtu­ullisel­la var­muudel­la sanoa kan­nat­tavak­si. Muut on sit­ten enem­män tai vähem­män halu­taanko tehdä kysymyk­siä, eli minkälaista liiken­net­tä haluaa.

  17. “Vaalit Suome­sa ovat s e k ä puolue- että h e n k il ö v a a l i t , tässä järjestyksessä.”

    Suomes­sa vaalit ovat enem­mänkin henkilö­vaalit. Se näkyy siinä, että val­i­tuk­si tulee joukoit­tain julkkiksia .

    Ruotsin lis­tavaali pain­ot­taa taas puoluet­ta ja turhia julkkik­sia ei tule valituksi,koska eivät pääse puoluelis­tauk­sis­sa korkealle.

    Toinen ongel­ma on, että puolueen men­estymiselle ehdokkaiden on edustet­ta­va koko poli­it­tista kirjoa
    Niin­päpuolueista löy­tyy edus­ta­jia oikeal­ta ja vasem­mal­ta. Vain pain­o­tus ratkaisee onko kyseessä oikeis­to vai vasemmistopuolue.

    Se tekee puolueista saman­laisia eikä todel­lisia vai­h­toe­hto­ja ole.

  18. Tuo­mas:
    Kasvis­ruokapäivä rokot­ta­nee vihreitä.

    Hiukan ohi aiheesta, mut­ta näin eräässä lehdessä oppi­laan kir­joituk­sen kasvis­ruokapäivästä. Täl­läisenä päivänä puo­let oppi­laista jät­tää syömät­tä ja menee kaupungille ter­veel­liselle ham­puri­laiselle tai keba­bille. Tämä aiheesta kir­joit­tanut oppi­las sanoo kyl­lä itse syövän­sä, mut­ta on sit­ten nälkäi­nen koko lop­pupäivän eikä jak­sa keskit­tyä mihinkään.

    Pakol­la­han se onnis­tuu parhait­en tuo oppi­laiden asen­tei­den muu­tos, ovat var­masti yhtä innois­saan kasviksista kuin pakko­ruot­sis­takin ja koulus­ta päästyään syövät kasviksia yhtä innois­saan kuin puhu­vat ruotsia.

  19. tpyy­lu­o­ma: Ja onko niis­sä raken­nuk­sis­sa alun­perinkään kaik­ki ihan kun­nos­sa jos ne home­htuu, eli ratkeaako korjaamalla?

    Tuo havain­to on mon­es­sa tapauk­ses­sa ihan oikea: parem­pi olisi purkaa kuin kor­ja­ta. Usein ongel­mat lähtevät kaavoituk­ses­ta, eli raken­nu­s­paik­ka on vaikea (t.s. kallis rak­en­taa, jos tehdään kunnollista)

  20. Liian van­ha:
    Suomes­sa vaalit ovat enem­mänkin henkilö­vaalit. Se näkyy siinä, että val­i­tuk­si tulee joukoit­tain julkkiksia. 

    Suomes­sa ihmiset _luulevat_ vaalien ole­van henkilö­vaalit, mut­ta vaal­i­jär­jestelmä on kyl­lä nimeno­maan ensisi­jais­es­ti puolue­vaali. Ensin las­ke­taan puolueen äänet, sit­ten las­ke­taan vertausluvut.

    Itse kan­nat­taisin rehellisem­pään lis­tavaali­in (tai jonkin­laiseen lista/siirtoäänivaalihybridiin) siir­tymistä. Täl­löin puolueet jou­tu­isi­vat oikeasti otta­maan kan­taa asioi­hin, eikä vaalien jäl­keen voisi selitel­lä lin­ja­muu­tok­sia tyyli­in “mutku se oli vaan sen yhden ehdokkaan kan­ta” tai “mutku muut puolueen jäsenet ei ollu samaa mieltä”. Samal­la turhan­päiväi­sistä julkkise­hdokkaista (tai ainakin edus­ta­jista) pää­sisi ilois­es­ti eroon, yksikään vakavasti otet­ta­va puolue kun ei kehtaisi lait­taa pelkästään ulkonäön vuok­si valit­tua ehdokas­ta lis­tansa kärkeen.

    Lisäsi olisi viihdyt­tävää nähdä kuin­ka moni puheen­jo­hta­ja uskaltaisi oikeasti ottaa vas­tu­u­ta ja aset­taisi itsen­sä listal­la sijalle nykyi­nen paikkamäärä + 1.

  21. “Suomes­sa ihmiset _luulevat_ vaalien ole­van henkilö­vaalit, mut­ta vaal­i­jär­jestelmä on kyl­lä nimeno­maan ensisi­jais­es­ti puolue­vaali. Ensin las­ke­taan puolueen äänet, sit­ten las­ke­taan vertausluvut.”

    Julkk­ishenkilöt vetävät ääniä puolueelle ja lisäävät puolueen osu­ut­ta paikoista.

    Kaiken­lais­ten ryh­mien ‚oikeis­tos­ta vasem­mis­toon ‚äänien kalastelu johtaa siihen, että tärkeämpiä ovat ehdokkaiden mielip­i­teet kuin puolueen näkökulma.

    Sen viuok­si puoluei­den erot häivytetään

    Lis­tavaalis­sa taas äänestäjä äänestää puoluetta/puolueryhmittymää ja poli­ti­ikan val­in­ta on selvem­pi ja riip­pu­vainen puolueen lin­jas­ta kuten itsekin kerrot

    Kyl­lä suo­ma­lainen vaal­i­jär­jestelmä on lähempänä henkilö­vaalia vaik­ka puolueen kan­natuk­sel­la onkin vaikutuksensa .

  22. Tavalli­nen Teknikko: …Vai onko nykyjään niin, että julkiset tilas­tot laa­ti­vat Eero Lehden byroo & office. 

    Ei tai­da hirveästi olla muil­la kykyä. 🙂 Onhan sil­lä tosin joku amerikkalaises­sa (?) omis­tuk­ses­sa ole­va kilpailija. 

    Jos puoluei­ta ver­taa, ei muil­la kuin Kokoomuk­sel­la ja Vihreil­lä tai­da edes olla kykyä tilas­to­jen ana­lyyt­tiseen käsit­te­lyyn? 😉 (Lehden organ­isaa­tio ja Soininvaara)

  23. Tuo­mas: Kasvis­ruokapäivä rokot­ta­nee vihreitä.

    Kasvis­ruokapäiv­inä pitää tar­jo­ta broi­le­ria “lisuk­keena”, näin toteut­taa eräs puolue puoluekok­ouk­sen­sa “kasvis­ruo­ka” ‑päivän­sä!

  24. Liian van­ha: P>Suomessa vaalit ovat enem­mänkin henkilö­vaalit. Se näkyy siinä, että val­i­tuk­si tulee joukoit­tain julkkik­sia ‚P>

    Joukoit­tain julkkiksia?
    Onko eduskun­taan tul­lut val­i­tuk­si julkkik­sia edes 5 %:ia kansane­dus­ta­jista? Julkkik­sik­si luokiteltavia on eduskun­nas­sa nyt ehkä viisi, ja var­mas­tikaan ei enem­pää kuin se kymme­nen. Ei joku yksit­täi­nen Kike Elo­maa tai Guzen­i­na-Richard­son tarkoi­ta mitään julkkisinvaasiota. 

    Jotenkin koen että tämä julkkiskysymys on osa sitä itseen­sä poli­it­tis­es­ti infor­moiduik­si mieltävien hybristä, jos­sa usko­taan että tyyp­illi­nen äänestäjä nyt ei ero­ta eduskun­tavaale­ja Idols ‑kisas­ta; mitä siitä että tosi­asi­at eivät tätä näke­mys­tä tue.

  25. Liian van­ha:
    Sen viuok­si puoluei­den erot häivytetään

    Tot­ta, mut­ta pitää ottaa huomioon että tuo kos­kee pääasi­as­sa vaa­likamp­pailua. Jos vaik­ka lukee puoluei­den omia lehtiä, joista var­maan selviää aika lail­la parhait­en juuri sen het­ken pain­o­tuk­set, niin kyl­läpä alkaa tule­maan puolueisi­in eroa. Ei mitenkään voi ere­htyä kumpi on kumpi jos vaikka­pa plaraakansan uutisia ja nykypäivää.

  26. Vaik­ka meneekin aiheesta sivu­un niin pakko kom­men­toi­da kasvisruokapäivä-kritiikkiä.
    Kukaan ei valit­tanut pan­nari- tai puuropäivästä, että jää nälkäisek­si kun sel­l­aisia oli min­un aikanani. Se on huuhaa tekosyy hampurilaiselle.
    Veg­aaniruokavalio ei kasvuikäisille sovi, eikä sel­l­aista koulus­sakaan tulisi syöt­tää, mut­ta lihaa, kanaa tai kalaa ei joka päivä tarvitse ruokalistal­la olla. Kasvis­ru­uan ongel­ma on usein vieläkin se, ettei taju­ta, että kasvi­su­uas­sakin pitää olla pro­tei­inia, muuten se ei ole rav­it­se­muk­sel­lis­es­ti täytä vaa­timuk­sia, varsinkaan kasvuikäisen vaatimuksia.
    Minus­ta se, että koul­u­laiset boig­o­toi­vat kasvis­ruokaa on asen­neon­gel­ma, enkä usko väit­tämiä, ettei nälkä lähde kasvisruuasta.
    Kyl­lä läh­tee ja parem­minkin kuin mis­tään limakanas­ta. Se, että koul­u­laisille ei ylipäätään tar­jo­ta asial­lisen laa­tu­ista koulu­ruokaa ja riit­tävästi, on mielestäni isom­pi ongelma.
    Use­at lapset eivät syö _koskaan_ koulupäivän aikana. Siinä vai­heessa ham­puri­laisater­ian ost­a­mi­nen sat­un­nais­es­ti kasvis­ruokapäivänä on pieni ongel­ma. Se, että lapset käyvät ham­puri­laisate­ri­al­la tai karkkia syömässä on hel­posti ratkaistu ongel­ma: van­hem­mat eivät anna lap­silleen rahaa koulupäiviksi karkki­in tai hamp­parei­hin tuh­lat­tavak­si. Mitäs varten lap­sille muutenkaan rahaa koulu­un antaisi, eipä sitä mihinkään pitäisi koulupäivän aikana tarvita.
    Jos sit­ten joskus jää kasvi­su­u­at tai limakanat syömät­tä, niin ei se ole vielä vakavaa, kun­han se ei olisi pitkäaikaista.
    Sen puoleen pitäisi koului­hin palaut­taa välipalat.
    Niin ja en ole kasvis­syöjä itse, vaik­ka puo­lus­telinkin kasvisruokapäivää.

  27. Paula:

    Minus­ta se, että koul­u­laiset boig­o­toi­vat kasvis­ruokaa on asen­neon­gel­ma, enkä usko väit­tämiä, ettei nälkä lähde kasvisruuasta. 

    Pakol­la se asenne para­nee? Peli menetet­ti­in siinä vai­heessa kun kasvis­ru­uas­ta tehti­in ide­ologi­nen kysymys. Lap­sille ja nuo­rille voi ihan hyvin syöt­tää liha­ton­ta evästä ker­ran viikos­sa. Ja näin­hän on tehtykin niin kauan kuin koulu­ruokailua on ylipäätään jär­jestet­ty. Asen­neon­gel­mat tuli kuvaan vas­ta kun koulu­ruokailul­la alet­ti­in tekemään politiikkaa.

  28. Maltil­la: Julkkik­sik­si luokiteltavia on eduskun­nas­sa nyt ehkä viisi, ja var­mas­tikaan ei enem­pää kuin se kymme­nen. Ei joku yksit­täi­nen Kike Elo­maa tai Guzen­i­na-Richard­son tarkoi­ta mitään julkkisinvaasiota.

    Menee nyt otsikos­ta ohi ihan urakalla, mut­ta menköön:
    Alat­a­lo, Hal­la-aho (tosin tuo taitaa olla ihan sopi­va julkkis eduskun­taan?), Matikainen-Kall­ström, (Modig), Pelko­nen, Sin­nemä­ki, Toivola!, Vir­ta­nen, Wallinheimo.

    Enti­sistä tulee mieleen heti Mietaa, Virén ja Salo­vaara, uno­hta­mat­ta Hal­met­ta, Karpelaa (vai mikä se nimi nyt on), Uus­paaval­niemeä, Asel­lia, Bryggaretta…

    Eli kyl­lä ainakin urheilu­taus­ta jeesaa eduskun­taan pääsyssä. Se on sit­ten asia erik­seen kuin­ka sinne päästyään toimii, vai toimi­iko ollenkaan. 

    Ainakin Guzen­i­na on hyvä lisä, antaa toivoa rivikansalaiselle, kun näkee että yliop­pliaspo­h­jal­ta voi päästä pitkälle… tosin sit­ten alkaa ihme­tyt­tää tää hap­a­tus koulu­tuk­sen tärkeydestä.

  29. Myös Malti­la:Hal­la-aho (tosin tuo taitaa olla ihan sopi­va julkkis eduskuntaan?)

    Ei hal­lista voi laskea eduskun­nan ns. julkkisnaa­mak­si yhtään sen enem­pää kuin jotain puolue­si­h­teer­iä, joka ensin nousee poli­it­tisen toimin­nan takia julkimok­si ja sit­ten eduskun­taan! Hal­la-aho oli julkkis ennen eduskun­taan ja sitä ennen kun­nan­val­tu­us­toon nousemis­taan vain ja ain­oas­taan kos­ka blog­gasi poli­it­ti­sista asioista, ei sik­si että olisi heit­tänyt kep­piä pitkälle tai höpis­syt joutavia radiossa. 

    Ei ole mikään julkkise­hdokas jos poli­ti­ikkaa puhu­mal­la nousee eduskun­taan (etenkin kun kaik­ki hokee “mik­si vain jauhat p*kaa netis­sä, jos vaikka­pa tek­isit asialle jotain?”).

    Omas­ta mielestäni Hal­la-aho on hölmö, mut­ta ihan yhtä hölmöä on ympätä hänet samaan sakki­in puh­taiden julkkisten kanssa.

  30. Huo­m­a­sit­te­han, että MTV:n käyt­tämä tutkimus­laitos ei ollut per­in­teisiä suo­ma­laisy­htiöitä vaan uusi tulokas.

  31. Siir­to­la­pu­u­tarha: Lap­sille ja nuo­rille voi ihan hyvin syöt­tää liha­ton­ta evästä ker­ran viikos­sa. Ja näin­hän on tehtykin niin kauan kuin koulu­ruokailua on ylipäätään jär­jestet­ty. Asen­neon­gel­mat tuli kuvaan vas­ta kun koulu­ruokailul­la alet­ti­in tekemään politiikkaa.

    Ennen kouluis­sa oli esim. puuropäiviä, jol­loin ruoan menek­ki oli luul­tavasti vielä huonom­pi kuin nyky­is­inä kasvis­ruokapäiv­inä. Mitään uut­ta asen­neon­gel­maa ei ole, vaan kyse on ihan vaan poli­ti­ikan teosta, eli jos vihre­itä voi jotenkin mol­la­ta ihan mis­tä syys­tä tahansa, niin pitää tehdä 🙂

  32. Kasvis­ruokaa isom­pi ongel­ma on esim. se, miten ruokaa sään­nöstel­lään. Kasvuikäiselle ei anneta ruokaa tarpeek­si, vaan esim. kala­puikko­ja las­ke­taan. Tästä taisi joskus syn­tyä pien­tä kärhämääkin jos­sain koulus­sa, ja ihan syystä.

  33. Jotain muu­takin mätää on Tan­skan maal­la, tai yksinker­tais­es­ti tässä gallupissa.

    Nimit­täin viimeisim­mis­sä norm gallu­peis­sa epä­var­mo­jen tai puoluet­ta ilmoit­ta­mat­ta jät­tänei­den osu­us on parhaim­mil­laan pyörinyt yli 30 % : n.

    Tässä näyt­tää ole­van 2 % : a …näin ollen tuskin on uskot­tavaa, että luvut oli­si­vat muutenkaan kohdallaan.

  34. Oikeis­tode­mari:

    Huo­m­a­sit­te­han, että MTV:n käyt­tämä tutkimus­laitos ei ollut per­in­teisiä suo­ma­laisy­htiöitä vaan uusi tulokas.

    Ei ihan uusi sen­tään. MTV3 on teet­tänyt puolue­gallup­pin­sa Research Insight Fin­landil­la jo use­am­man vuoden.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.