Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.5.2012

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen New Yorkissa. Mikko Särelä pääsee

Viras­ton bud­jet­ti 2013 ja talous­su­un­nitel­ma 2014–17
Tämän asian poli­it­ti­nen käsit­te­ly oli mielestäni kuukausi sit­ten, kun päätet­ti­in laatimisohjeista.

Lausun­to maakuntakaavasta
Helsin­ki on esi­tyk­seen pääosin tyy­tyväi­nen. Har­mit­telee, ettei Malmin lento­ken­tälle ole vieläkään osoitet­tu paikkaa. Tämä johtuu ehkä siitä, että maakun­takaa­va ei ulo­tu Päi­jät-Hämeeseen. Poikit­tais­li­iken­teeseen olisi toiv­ot­tu merk­in­töjä nimeno­maan raideliikenteestä.
Kaavas­sa Kivi­nok­ka on osoitet­tu asuinalueek­si. Tämä ei tarkoi­ta muu­ta kuin, että asia on Helsin­gin itsen­sä ratkaistavis­sa. Var­tiosaari on merkit­ty valkoisek­si alueek­si, mitä kovasti lausun­tolu­onnnok­ses­sa vas­tuste­taan ja halu­taan sama merk­in­tä kuin Kivinokkaankin.

Venäjän suurlähetys­tön kaava
Talo on jo rak­en­teil­la. Nyt raken­nu­soikeut­ta pienen­netään vas­taa­maan toteutet­tavaa raken­nus­ta. Se aiem­pi kaa­va olikin aika pahan näköinen.

Kru­u­nun­haan por­rashuoneet, osa XXV
Kaupung­in­hal­li­tuk­sen päätet­tyä, että hissin saa rak­en­taa suo­jelu­ar­voista piit­taa­mat­ta, tehdään nyt sen mukaista kaavaa. Mitenkähän tämä jatkuu, sil­lä lausun­to­jen poh­jal­ta kaavamääräyk­si­in laitet­ti­in, että raken­nus­lu­vista tulee pyytää museovi­ras­ton lausunto.

Kan­takaupun­gin pyörätieli­iken­teen tavoitev­erkko 2025 ja suunnitteluohje
En ehtinyt lukea kun­nol­la, mut­ta näyt­tää hyvältä. Mikko Särelän mukaan kunnossa.

Oikaisu­vaa­timus bus­sipysäkin osoittamisesta
Onnibus-nimi­nen yhtiä aikoo aloit­taa hal­pavuorot Helsingistä Tam­pereelle. Lin­ja-autoli­it­to ei pidä hin­tahäiriköstä eikä sen vuok­si anna sille palvelu­ja Matkahuol­lon ter­mi­naalis­sa, mut­ta halu­aa täy­den hin­nan palveluista, joi­ta ei anna. Onnibus on pyytänyt ja saanut pysäkin Man­ner­heimin auki­ol­ta. Lin­ja-autoli­it­to pitää tätä törkänä kil­pail­i­jan suosimise­na ja on vaat­in­ut oikaisua.
Hohhoijaa!

65 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.5.2012”

  1. ” Oikaisu­vaa­timus bus­sipysäkin osoittamisesta
    Onnibus-nimi­nen yhtiä aikoo aloit­taa hal­pavuorot Helsingistä Tam­pereelle. Lin­ja-autoli­it­to ei pidä hin­tahäiriköstä eikä sen vuok­si anna sille palvelu­ja Matkahuol­lon ter­mi­naalis­sa, mut­ta halu­aa täy­den hin­nan palveluista, joi­ta ei anna. Onnibus on pyytänyt ja saanut pysäkin Man­ner­heimin auki­ol­ta. Lin­ja-autoli­it­to pitää tätä törkänä kil­pail­i­jan suosimise­na ja on vaat­in­ut oikaisua.
    Hohhoijaa! ”

    Pidän kyl­lä erit­täin tavoitelta­vana , että kaik­ki kaukoli­iken­teen päätepysäk­it noil­la kul­mil­la on Kampin ter­mi­naalis­sa. Se päät­täri ei ole Itäkeskuk­ses­sa tai jos­sain vaan ihan nurkan takana. Niin joillekin tuo palvelu on tarpeek­si hyvä ja jotkut var­maan mielum­min lähtevät tuos­ta. Ei sinän­sä min­u­akaan hait­taa, valin­nan­va­paut­ta tämäkin on. Tosin sekavak­si tulee jos kaik­ki bus­siy­htiöt alka­vat lähteä mil­loin mis­täkin kadun kul­mas­ta Kampin ja Rauta­tien­torin seudulla.

    Lin­ja-autoli­iton oikaisu­vaa­timuk­ses­ta saa eri kuvan. Tosin oikaisu­vaa­timus on vain toisen osa­puolen näkökan­ta. Pikaises­ti luke­mal­la sain vaikutel­man , ettei Onnibus olisi edes käynyt neu­vot­telu­ja matkahuol­lon ter­mi­naalin käytöstä. Mitä se mak­saisi ja miten reilusti hin­tahäirikköä kohdeltaisi­in on se kysymys.

  2. Lin­ja-autoli­iton (LAL) ja sen omis­ta­man Matkahuol­lon sekä toisaal­ta VR:n monop­o­lien härs­ki monop­o­li-kartel­li on vienyt päät­täjiä kuin litran mit­taa vuosikymmenet. Häviäjänä matkus­ta­jat ja veronmaksajat.

    Nyt pieni Onnibus lait­taa nämä jätit lujille ja uhkaa mur­taa monop­o­lit. Voi voi, alka­ako tästä pien­estä tek­i­jästä nyt sit­ten asi­akkaan aika eikä enää men­täisikään LAL:n suurli­iken­nöit­si­jöi­den ja VR-johdon voiton­tavoit­telu-bonu­so­hjel­man ehdoil­la? Pelko on ainakin kova.

    Saas nähdä kuin­ka kauan päät­täjät ja virkamiehet vielä nielevät LAL:n ja VR:n rai­vokas­ta lob­baus­ta ja hyväksyvät salonki­vaunukesti­tyk­siä ja “yhteistyölounai­ta”. Jonkun olisi hyvä puhua järkeä myös omis­ta­jao­h­jaa­jamin­is­teri Hei­di Hau­ta­lalle kun tähän asti näyt­tää saa­van vain VR-johdon pro­pa­gan­daa (kuten edeltäjänsäkin).

  3. Hmm

    http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2012/05/18/bussipomo-uskoo-saamme-pian-luvat-halpalinjoille/201229659/12

    Yms mui­ta uutisia. 

    Ongel­ma on , että matkahuolto vaikut­taa vetävän liikaa koti­in­päin. On sääli , ettei matkahuolto näytä ole­van riip­puma­ton kil­pailu­alus­ta jos­sa selkeästi saisi yhdel­lä kat­somisel­la tark­istet­tua vuorot. Kampin bus­siter­mi­naal­ista olisin toivonut riip­puma­ton­ta ter­mi­naalia jos­sa ihan mikä tahansa bus­siy­htiö voi ostaa paikkansa hal­lista kil­pail­lak­seen markki­noiden mukaan. Markki­nahäirikön näkökul­mas­ta Kampin ter­mi­naali on kil­pail­i­joiden hal­li­nas­sa. Neu­vot­telu ter­mi­naalin käytöstä on var­masti mukavaa.

    Muis­tut­taa uutisia jos­sa kiis­telti­in Tren­i­tal­ian lipun­myyn­ti­au­tomaateista ja ettei kil­pail­i­joiden lip­pu­ja voin­ut niistä ostaa. Jos entisiä sään­nöste­ly­nalaisia monop­o­li­rak­en­tei­ta lähde­tään purka­maan täl­laiset asi­at tule­vat esi­in. Kampin bus­siter­mi­naali on paraati­paikalla , raken­net­tu ja suun­nitel­tu aikana jol­loin tätä kil­pailu­aspek­tia ei ehkä huomioitu samal­la taval­la. Uusien tuli­joiden vai­h­toe­htoinen päätepysäk­ki sit­ten löy­tyy kadunreunasta.

    Vr-yhtymä taitaa omis­taa nykyiset rautatiease­mat? Kil­pail­e­van juna­matkus­ta­jali­iken­teen järkkäämiselle tuo on muka­va lähtöko­h­ta. Taitaa olla ennakkoa tulev­as­ta tämä Onnibus.

  4. “Onnibus-nimi­nen yhtiä aikoo aloit­taa hal­pavuorot Helsingistä Tam­pereelle. Lin­ja-autoli­it­to ei pidä hin­tahäiriköstä eikä sen vuok­si anna sille palvelu­ja Matkahuol­lon ter­mi­naalis­sa, mut­ta halu­aa täy­den hin­nan palveluista, joi­ta ei anna. Onnibus on pyytänyt ja saanut pysäkin Man­ner­heimin auki­ol­ta. Lin­ja-autoli­it­to pitää tätä törkänä kil­pail­i­jan suosimise­na ja on vaat­in­ut oikaisua.
    Hohhoijaa!”

    Asi­as­ta olisi hyvä saa­da vähän monipuolisem­pikin selvi­tys. Näitä hin­tahäiriköitä kut­su­taan myös kermankuorijoiksi.

  5. Markku af Heurlin:
    Näitähin­tahäiriköitä kut­su­taan myös kermankuorijoiksi. 

    Joukkoli­iken­teen ehdo­ton ykkösker­mankuori­ja on kuitenkin VR jon­ka hin­nat häir­it­sevät yleen­sä eniten matkustajaa…

  6. Joel:

    Num­me­lan lentopaikan ympäristölu­pa rajoit­taa toim­intaa, esim koulu­tuk­ses­sa tarvit­tavaa läpi­laskuhar­joit­telua ei saa tehdä. Rajoituk­set on paikallis­ten NIM­BY­jen aikaansan­nos­ta, joiden kauhuku­va olisi malmin toimin­nan siir­tymi­nen hei­dän luokseen.

  7. Markku af Heurlin: Asi­as­ta olisi hyvä saa­da vähän monipuolisem­pikin selvi­tys. Näitä hin­tahäiriköitä kut­su­taan myös kermankuorijoiksi.

    Vapaahkos­sa markki­na­t­aloudessa ker­mankuor­in­ta lie­nee ihan sal­lit­tua. Asi­akkait­ten kannal­ta ehkäpä jopa toiv­ot­tavaa, mikäli ker­mankuor­in­ta johtaa halvem­pi­in palvelui­hin laadun pahem­min kärsimättä. 

    Sitä­pait­ti ker­maan kuori­mal­la ei kovin pitkään pysty liike­toim­intaa pyörit­tämään, kos­ka ker­maa voivat kaik­ki sep­a­raat­torin omis­ta­vat kuo­ria. Jopa Matkahuolto ja VR, jos vain ymmärtävät vai­h­taa johta­jat osaavampiin.

  8. Onnibus on Lin­ja-autoli­iton ja Matkahuol­lon pro­pa­gan­dan mukaan ker­mankuori­ja kun ajaa ilman yhdyskun­nan tukia asi­akkai­ta puoleen hin­taan siitä mitä Matkahuolto. Heh! 

    Kyl­lä ker­mankuor­in­taa har­ras­taa nykyi­nen Lin­ja-autoli­iton, Matkahuol­lon ja VR-monop­o­lin luo­ma joukkoli­iken­nekartel­li. Tämän pyhän hyvä-veli-kolmion tarkoituk­se­na ei ole mikään muu kuin taa­ta yhdyskun­nan tuke­mat yksi­noikeudet mah­dol­lisim­man laa­jalti tulevas­sakin Matkahuol­lolle ja VR:lle. Sil­lä taval­la nääs näi­den monop­o­li­ta­ho­jen johto­jen bonu­so­hjel­mat paukku­vat! Yri­tys­ten työn­tek­i­joiden, veron­mak­sajien ja matkus­ta­jien etu on tälle kartellille täysin tois­si­jainen asia.

    1. Tätä kartel­lia puo­lus­te­taaan kan­nat­ta­mat­tomien lin­jo­jen ajamisel­la niiden voit­to­jen turvin, jota parhail­ta reit­eiltä saa. Tämä on nimeltään ris­tisub­ven­tio­ta. Setarkoit­taa markki­nahin­taan ver­rat­tuna, että verogte­taan niitä matkus­ta­jia, jot­ka kulkev­gat suosi­tu­il­la reit­eil­lä ja täl­lä rahal­la sub­ven­toidaan vähäli­iken­teisiä reit­te­jä. Kuu­lostaa kau­ni­il­ta, mut­ta kansan­taloustiede on osoit­tanut tämän tavan huonok­si. Noin kansanomais­es­ti sanottuna:
      Jos tap­pi­ol­lisia reit­te­jä tulee tukea, mik­si se tehdään bus­sili­iken­teen verona eikä tue­ta ylei­sistä verovaroista. Mik­si Helsin­ki-Tam­perevälin bus­si­matkus­ta­jien pitää siitä mak­saa, mik­sei Helsin­ki-Tam­perevälin automatkustajien?
      Suosit­tu­jen reit­tien yli­hin­noit­telu vie julkiselta liiken­teeltä enem­män matkus­ta­jia kuin tuo sub­ven­toin­ti vas­taavasti tuo.

  9. migul: Vr-yhtymä taitaa omis­taa nykyiset rautatieasemat?

    Suurin osa asemista kuu­luu tietääk­seni Liiken­nevi­ras­tolle. VR:n omis­ta­mat ase­mat ovat poikkeus. Helsin­gin päärautatiease­ma kuu­luu niihin, kos­ka se on VR:n pääkont­tori samal­la. Val­tio-omis­teisil­la yri­tyk­sil­lä onnek­si val­tio voi kat­soa päältä, että kil­pailu sallitaan. 

    Matkahuolto on yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa. Yksi tapa on toki ottaa Matkahuol­lon palve­lut val­tion omis­tuk­seen, mikäli se jar­rut­taa kil­pailua liikaa. Pilkkomi­nen ei sen kohdal­la oikein auta mitään. Rahti­palve­lut tosin voinee siitä erot­taa omak­si bus­siy­htiöistä riip­pumat­tomak­si yhtiök­seen. Matkahuol­lon rahti voisi sil­loin alkaa sekin kil­pailut­taa bus­siy­htiöitä rahdinkuljetuksesta.

  10. Markku af Heurlin:Asi­as­ta olisi hyvä saa­da vähän monipuolisem­pikin selvi­tys. Näitähin­tahäiriköitä kut­su­taan myös kermankuorijoiksi.

    Ker­mankuori­joik­si niitä kut­su­vat vain ne, jot­ka vaa­ti­vat ris­tisub­ven­tio­ta kan­nat­tavil­ta reit­eiltä kan­nat­ta­mat­tomille. Mik­si Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä ei saisi kulkea markki­nahin­taan, vaan mik­si hei­dän raho­jaan pitää syytää johonkin Tam­pereen ja Taka-Töysän väliseen reit­ti­in? Yhteiskun­nan (tehokku­u­den ja liiken­nepoli­ti­ikan) kannal­ta on parem­pi, jos Helsin­gin ja Tam­pereen välin matkus­ta­jamäärät voidaan mak­si­moi­da, ja vähäli­iken­teiset reitit ovat sit­ten aidosti yhteiskun­nan tilaa­maa ja kil­pailut­ta­maa liikennettä.

  11. Kaut­ta aiko­jen on Suo­mi ollut jaet­tuna lin­ja-autoyri­tys­ten revi­irei­hin, jois­sa niil­lä on oikeus mut­ta myös velvol­lisu­us hoitaa liiken­net­tä parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Valitet­tavasti vain auton omis­tuk­sen kasvu on vähen­tänyt haja-asu­tusaluei­den liikennettä.
    Liiken­nöit­si­jät tun­te­vat vas­tu­un­sa edelleen ja aja­vat kan­nat­tam­a­ton­ta päivä- ja iltali­iken­net­tä koulu- ja työvuoroista saamil­laan tuloil­la. Jos nyt joku ulkop­uo­li­nen “ottaa” parhaat vuorot hal­tu­un­sa, putoaa liiken­nöit­si­jältä taloudelli­nen poh­ja hoitaa koko alueen­sa liikenne. Vuoro­ja joudu­taan lopet­ta­maan merkit­tävästi. Tämäkö on matkus­ta­jien etu?

  12. Kampin ter­mi­naal­ista läh­tee kel­lo 13 ja 16 lai­tureista 4 ja 6 kah­den eri liiken­nöit­si­jän pikavuorot samaan aikaan ja samaan paikkaan eli Ham­i­naan. Niiden pääteasemista ei Matkahuolto ker­ro mitään tauluis­saan eikä niihin kel­paa MH:n liput. Mitähän vuoro­ja ne ovat? Mik­si ne ovat päässeet ter­mi­naali­in, mut­ta Onnibus ei?

  13. Maini­taan nyt vielä, kun kukaan ei ole ehtinyt, että yksi ris­tisub­ven­tion suurimpia ongelmia on se, että se huonon­taa kan­nat­tavien aluei­den kil­pailukykyä ver­rat­tuna mui­hin kulku­muo­toi­hin, esim. henkilöautoon.

  14. Liiken­nesu­un­nit­teli­ja: Jos nyt joku ulkop­uo­li­nen “ottaa” parhaat vuorot hal­tu­un­sa, putoaa liiken­nöit­si­jältä taloudelli­nen poh­ja hoitaa koko alueen­sa liikenne. Vuoro­ja joudu­taan lopet­ta­maan merkit­tävästi. Tämäkö on matkus­ta­jien etu?

    Ehei. Matkus­ta­jien etu on kuitenkin se, että parhaat vuorot aje­taan aidosti kil­pailevil­la markki­noil­la. Lopuille reit­eille taas yhteiskun­ta jär­jestää oikeasti hyvää joukkoliikennettä.

    Kyl­lä se on jo nähty tääl­lä pääkaupunkiseudul­lakin, että Ker­aval­la, Sipoos­sa ja Kirkkon­um­mel­la palvelu huo­mat­tavasti para­nee, kun yksi­ty­is­ten yhtiöi­den lääni­tyk­set pikku hil­jaa pure­taan ja tilalle laite­taan yhteiskun­ta miet­timään liiken­net­tä kaupunki­rak­en­teen, kaavoituk­sen ja toimi­van yhteiskun­nan näkökulmasta.

    Samaan men­nään kovaa vauh­tia Tam­pereel­la ja Turus­sa. Samal­la tavoin voidaan bus­si­palve­lut hoitaa koko Suomes­sa, mut­ta se edel­lyt­tää toki, että Ely-keskuk­si­in saadaan töi­hin ihmisiä, jot­ka osaa­vat muu­takin kuin mitoit­taa moot­toriteille riit­tävän isot liittymät.

  15. Osmolle: Kun­pa tuet­taisi­inkin reuna-aluei­den matkus­ta­jien ja iltakulk­i­joiden liikku­mista verovaroin! Se olisi yhteiskun­nan kannal­ta hyvä teko ja lisäisi tasa-arvoisuutta.

  16. Osmo Soin­in­vaara:

    Jos tap­pi­ol­lisia reit­te­jä tulee tukea, mik­si se tehdään bus­sili­iken­teen verona eikä tue­ta ylei­sistä verovaroista. Mik­si Helsin­ki-Tam­perevälin bus­si­matkus­ta­jien pitää siitä mak­saa, mik­sei Helsin­ki-Tam­perevälin automatkustajien?

    Hyvä kysymys, vas­taavaa onkin blo­gis­sa jo kysyt­ty kaset­ti­mak­su­jen osalta. Samaa sar­jaa löy­tyy muitakin:

    - Veikkauk­sen ja RAY:n voitot menevät hyvään tarkoituk­seen, mut­ta mik­si juuri peli­har­ras­ta­jien pitää rahoit­taa näitä?

    - Alkon monop­o­lia perustel­laan hyväl­lä valikoimal­la kohtu­uhin­taisia laatu­vi­ine­jä, mut­ta mik­si bulkkivi­inei­hin tyy­tyvien pitää rahoit­taa viini­har­ras­ta­jien harrastusta?

    - Mik­si Salkkarei­den kat­so­jan on pitänyt rahoit­taa Ylen doku­ment­ti­tuotan­toa? Tässä sen­tään ollaan siir­tymässä edes pieni askel parem­paan suuntaan.

  17. Joel Jalka­nen: …50 kil­saa Helsingistä motarin var­rel­la on pien­len­to­kent­tä. Mik­sei Mal­mi voi muut­taa sinne?

    Mik­si Malmin pitäisi muut­taa? Kaik­ki ken­tän liepeille asumaan tulleet ovat tien­neet ken­tästä! Muual­la Euroopas­sa tehdään syöt­tökent­tiä keskus­toi­hin jyräämäl­lä kort­te­likau­pal­la van­ho­ja taloja.

    Vihdin Num­mela ei ole sijaintin­sa takia vai­h­toe­hto Helsin­gin kakkos eikä edes kol­mos ken­tälle. Ken­tälle ei saa­da rautatiey­hteyt­tä. Uusikin kent­tä tarvi­taan var­masti, kos­ka lentoli­ikenne jatkaa kasvuaan. Malmille voidaan vetää spåra. Jo ole­mas­sa ole­vista vai­h­toe­hdoista Turun kent­tä sijait­see rauta­tien vieressä.

    1. Kaik­ki ken­tän käyt­täjät ovat tien­neet, että sen vuokra­sopimus päät­tyy kah­denkymme­nen vuo­den päästä eikä sitä tul­la uusimaan.

  18. Onko jos­sain linkkiä tuonne kan­takaupun­gin pyörätieli­iken­teen tavoitev­erkkoon ja ohjeeseen. Helsin­gin tilanne ei ole huonoin, mut­ta vilka­i­sisin ohjet­ta mielel­läni. Rahaa käytetään turhi­in pyörätei­hin ja tarpeel­liset, vaar­al­liset risteyk­set jää korjaamatta.

  19. Elmo Allén: Ker­mankuori­joik­si niitä kut­su­vat vain ne, jot­ka vaa­ti­vat ris­tisub­ven­tio­ta kan­nat­tavil­ta reit­eiltä kan­nat­ta­mat­tomille. Mik­si Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä ei saisi kulkea markki­nahin­taan, vaan mik­si hei­dän raho­jaan pitää syytää johonkin Tam­pereen ja Taka-Töysän väliseen reit­ti­in? Yhteiskun­nan (tehokku­u­den ja liiken­nepoli­ti­ikan) kannal­ta on parem­pi, jos Helsin­gin ja Tam­pereen välin matkus­ta­jamäärät voidaan mak­si­moi­da, ja vähäli­iken­teiset reitit ovat sit­ten aidosti yhteiskun­nan tilaa­maa ja kil­pailut­ta­maa liikennettä.

    Heit­toni oli herät­tänyt koko joukon kom­ment­te­ja. Ode perusteli näköko­htaansa eri­ono­mais­es­ti oppikir­jo­jen mukaan. 

    Luk­i­jal­ta ehkä on jäänyt huo­maa­mat­ta, että har­va matkus­taa Hels­din­gin Kamp­ista Tam­pereen la-ase­malle. Hän saat­ta edelleen jatkaa Tam­pereelta Töysään.

    HSL:nlinjat vuorostaan ovat osi­tain ris­tisub­ven­toitu­ja. kosa­ka täysil­lä vuoroila paikataan tyhjien vuoro­jen tap­pi­oi­ta. Osak­si ne mak­se­taan verovaroista.

    En viitasi oikein maal­likkona väitel­lä muiden maal­likko­jen kanssa asi­as­ta, johon en ole perehtynyt. 

    Vero­tu­il­la on omat allokaa­tio-ongel­mansa. Nekin ääristävät kil­pailua. — Ker­tokaa­pa min­ulle toinen jöär­jestelmä. jol­la jok­seenkin kaikki­na järkev­inä vuorodokau­de­naikoina ystäväni Mervi pääsee jok­seenkin sääl­liseen hin­taan Helsingistä julk­isil­la kulkuneu­voil­la 2 km:n päähän Päivölän kansanopis­toa Sääksmäellä.

  20. migul:
    Vr-yhtymä taitaa omis­taa nykyiset rautatiease­mat? Kil­pail­e­van juna­matkus­ta­jali­iken­teen järkkäämiselle tuo on muka­va lähtökohta. 

    Joka tapauk­ses­sa rautatei­den henkilöli­iken­teen kil­pailu tul­ta­ne­en toteut­ta­maan niin että yksi organ­isaa­tio tilaa liiken­teen, myy liput, suun­nitelee aikataulut ja tar­joaa infra­struk­tu­urin. Ja val­it­see sopivim­man oper­aat­torin määräa­jak­si kil­pailu­tuk­sen kaut­ta samal­la taval­la kuin HSL ja pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä. 

    Yksit­täiset juna­op­er­aat­torit eivät siis noin vain ilmesty ajele­maan omil­la junil­laan niihin aikoi­hin kuin niille omas­ta mielestään sopii. Onnibus­si on siinä mielessä vähän eri­lainen vertailukohta.

  21. Ihan uteliaisu­ud­es­ta: mihin lait­taisit Päi­jät-Hämeessä varak­en­tän? Maan kakkoskent­tänä se olisi ainakin Pirkkalaa lähempänä, ja ehkä vas­taisi parem­min myös Hki-Van­taan laajentumistarpeisiin.

    1. Päi­jät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon ken­tän voisi lait­taa ja joiden kohdal­la kun­ta on osoit­tanut kiin­nos­tus­ta. En nyt lähde niitä ilmiantamaan.

  22. Sekä teo­ria että käytän­tö on osoit­tanut, että (joitain har­vo­ja luon­nol­lisia monopole­ja luku­unot­ta­mat­ta) vapaa kil­pailu on aina sään­te­lyä tehokkaampi.

    Kartel­lit tietenkin esit­tävät mitä merkil­lisem­piä perustelu­ja toim­intansa yleishyödyl­lisyy­destä, mut­ta tosi­asi­as­sa kartel­lista ei hyödy kuin kartel­li itse. Se jos jokin on ker­mankuor­in­taa pahimmillaan.

    Mikään ei pöhö­ty yhtä pahasti kuin sään­nel­ly­il­lä pseudo­markki­noil­la toimi­va yksi­tyi­nen liikeyri­tys. Julki­nen sek­torikin pysyy tehokkaam­pana, kos­ka sitä edes jol­lain lail­la valvotaan. Olen matkus­tanut 2000-luvul­la express­bus­sil­la jos­sa oli rahastaja! 

    Lentolip­pu Tam­pereelta Lon­tooseen mak­saa saman ver­ran kuin bus­silip­pu Helsingistä Tam­pereelle. Arvatkaa kum­man liiken­nemuodon kil­pailu on vapaata?

  23. Mat­ti Kuro­nen:
    Ihan uteliaisu­ud­es­ta: mihin lait­taisit Päi­jät-Hämeessä varak­en­tän? Maan kakkoskent­tänä se olisi ainakin Pirkkalaa lähempänä, ja ehkä vas­taisi parem­min myös Hki-Van­taan laajentumistarpeisiin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Päi­jät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon ken­tän voisi lait­taa ja joiden kohdal­la kun­ta on osoit­tanut kiinnostusta.

    Jos aidosti halu­taan tap­paa helsinkiläi­nen lentok­oulu­tus­toim­inta ja yleisil­mailu, kan­nat­taisi se sanoa rehellis­es­ti ääneen. Se, että jokin Ryanair-kent­tä Päi­jät-Hämeessä voisi kor­va­ta Malmin toimin­nan, on vain sumu­tus­ta. Maan kakkoskent­tä ja Helsin­ki-Van­taan laa­jen­tu­mis­tarpeet ovat täysin eri asia kuin Malmin toimin­nan siirtämi­nen elinkelpoiseen paikkaan.

    Jos halu­aa aset­taa asun­not Malmin toimin­nan edelle, se on ihan sal­lit­tu arvo­järjestys. Mut­ta argu­ment­tien kan­nat­taisi olla edes totu­u­den­mukaisia: Malmin nykyi­nen toim­inta kuolee, jos se on liian kaukana Helsingistä. Päi­jät-Häme on, ihan samal­la tavoin kuin Kiikalakin olisi.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Päi­jät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon ken­tän voisi lait­taa ja joiden kohdal­la kun­ta on osoit­tanut kiin­nos­tus­ta. En nyt lähde niitä ilmiantamaan.

    Ok, muis­tan jostain raportista itsekin että pari tar­jokas­ta on, voivat­pa olla vaik­ka samat pari. Joka tapauk­ses­sa pks:n maankäytön haasteis­sa aut­taisi kum­masti, jos halvem­pia lähtöaiko­ja käyt­tävät matkus­ta­jakoneet ja edes osa logis­ti­ikas­ta nousisi ja lask­isi puolen tun­nin juna- tai kumipyörä­matkan päästä.

  25. Antti Leinonen: — Veikkauk­sen ja RAY:n voitot menevät hyvään tarkoituk­seen, mut­ta mik­si juuri peli­har­ras­ta­jien pitää rahoit­taa näitä?

    Pelimo­nop­o­lia on perustel­tu peli­hait­to­jen min­i­moin­nil­la ja yleishyödyl­lisen tuen mak­si­moin­nil­la. Mis­sään ei ole kyet­ty näyt­tämään toteen, että nämä (keskenään ris­tiri­itaiset) tavoit­teet toteutetaan parhait­en monopolilla. 

    - Alkon monop­o­lia perustel­laan hyväl­lä valikoimal­la kohtu­uhin­taisia laatu­vi­ine­jä, mut­ta mik­si bulkkivi­inei­hin tyy­tyvien pitää rahoit­taa viini­har­ras­ta­jien harrastusta?

    Uskoo ken halu­aa. Vähänkään isom­mas­sa mar­ketis­sa on vajaa sata nimiket­tä eri­laisia olui­ta, ml. pien­pan­i­mo-olui­ta, eri­tyyp­pisiä tuon­ti­olui­ta lukui­sista eri maista jne. Alkos­sa on vain hie­man liioitellen kof­fia ja kar­jalaa kol­mose­na ja nelose­na. Jostain syys­tä viineis­sä kaik­ki olisi toisin.

    Alkon palvelu on edes nykyisel­lä tasol­la vain sik­si, että Alko on käytän­nössä joutunut kil­paile­maan monop­o­lin­sa säilyttämiseksi.

  26. Suurin osa asemista kuu­luu tietääk­seni Liiken­nevi­ras­tolle. VR:n omis­ta­mat ase­mat ovat poikkeus. Helsin­gin päärautatiease­ma kuu­luu niihin, kos­ka se on VR:n pääkont­tori samal­la. Val­tio-omis­teisil­la yri­tyk­sil­lä onnek­si val­tio voi kat­soa päältä, että kil­pailu sallitaan.

    Itse asi­as­sa rautatieli­iken­teestä sääde­tyssä direk­ti­ivis­sä asete­taan määräävässä markki­na-ase­mas­sa ole­valle liiken­teen­har­joit­ta­jalle velvol­lisu­us antaa oma infra­struk­tu­urin­sa (eri­tyis­es­ti huoltoraiteet, tal­lit ym.) kil­pail­i­joiden käytet­täväk­si omakus­tan­nush­in­taan, jos kil­pail­e­van infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista. Ymmärtääk­seni Helsin­gin päärautatiease­ma sopii tähän määritelmään kuin nakutettu.

    Matkahuol­losta on paljon hyö­tyä. Tärkein hyö­ty on siinä, että lin­ja-autoliput toimi­vat ris­ti­in ja tak­sat ovat samat ympäri maa­ta. Tämä helpot­taa kum­masti matkus­tamista ja matkako­r­vaushallintoa. Sen sijaan ei ole tarkoituk­sen­mukaista, että Matkahuolto on yksi­tyi­nen monop­o­li. Nähdäk­seni se voi säi­lyä yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa, mut­ta olisi säädet­tävä seu­raa­vat velvol­lisu­udet liikenteenharjoittajille:
    — kaikil­la lin­jali­iken­nelu­van halti­joil­la on velvol­lisu­us liit­tyä kansal­liseen lippujärjestelmään
    — kaikil­la lin­ja-autoasemien ylläpitäjil­lä on velvol­lisu­us tar­jo­ta lai­turi­paikko­ja samoil­la ehdoil­la kaikille liiken­nelu­van haltijoille
    — kaikil­la liiken­nelu­van halti­joil­la on velvol­lisu­us kul­jet­taa lin­ja-autorah­tia ja liit­tyä rahdinkäsit­te­lyjär­jestelmään, jollei liiken­nevi­ras­to myön­nä eri­tyis­es­tä syys­tä vapautusta
    — kaikil­la liiken­nelu­van halti­joil­la on velvol­lisu­us sovit­taa aikataulun­sa muiden alueel­la toimivien (ml. VR) kanssa. Liiken­nevi­ras­tolle annetaan oikeus määrätä aikatauluista, jollei tämä toi­mi vapaaehtoisesti.
    — kansal­lis­ten aikataulu‑, lip­pu- ja lin­ja-autorahti­jär­jestelmien ylläpi­to myön­netään toim­i­joille tar­jouskil­pailun perusteella.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki ken­tän käyt­täjät ovat tien­neet, että sen vuokra­sopimus päät­tyy kah­denkymme­nen vuo­den päästä eikä sitä tul­la uusimaan.

    Mis­tä Osmo Soin­in­vaara teitää, että vuokra­sopimus­ta ei tul­la uusimaan?

    Nyt on kas­va­masa uusi päät­täjäpolvi, joka ehkä voi tode­ta pien­len­to­ken­tän näin lähel­lä pääakaupunkia ole­van ihan paikallaan. Hie­man miet­timäl­lä vas­ta­va asu­jaimis­to voidaan sijoit­taa muualle. Jos ei muu­ta, niin raken­netaan­pa Inkoon ase­man ympärille taajama.

    Malmin ken­tän liiken­nemelu on mar­gin­aalien ongela. Suurem­pi on Helsin­gin lentoase­man. — Kuu­luu yöl­lä jopa Nuuk­sion korves­sa.- Sitä vain ei oikein voi siirtää muualle. Mut­ta voidaan keskustel­la siitä, tuleeko ken­tän matkus­ta­jamäärän kas­vaa nykyis­es­tä n 12 miljoonas­ta läh­es kolminkertaiseksi.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Päi­jät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon ken­tän voisi lait­taa ja joiden kohdal­la kun­ta on osoit­tanut kiin­nos­tus­ta. En nyt lähde niitä ilmiantamaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki ken­tän käyt­täjät ovat tien­neet, että sen vuokra­sopimus päät­tyy kah­denkymme­nen vuo­den päästä eikä sitä tul­la uusimaan.

    Lähim­mät Päi­jät-Hämeen kun­nat, Kärkölä ja Ori­mat­ti­lan kaupun­ki ovat n. 70 — 80 km:n päässä Helsingistä. Siis kun­tien etelärajat.

    Olin aina kuvitel­lut, että Lahti, kuten Hämeen­lin­nakin olisi tasan 100 km päässä Helsingistä . Oikea väli­mat­ka on n 120 km.

    Mis­tä Osmo Soin­in­vaara teitää, että vuokra­sopimus­ta ei tul­la uusimaan?

    Nyt on kas­va­masa uusi päät­täjäpolvi, joka ehkä voi tode­ta pien­len­to­ken­tän näin lähel­lä pääakaupunkia ole­van ihan paikallaan. Hie­man miet­timäl­lä vas­ta­va asu­jaimis­to voidaan sijoit­taa muualle. Jos ei muu­ta, niin raken­netaan­pa Inkoon ase­man ympärille taajama.

    Malmin ken­tän liiken­nemelu on mar­gin­aalien ongela. Suurem­pi on Helsin­gin lentoase­man. — Kuu­luu yöl­lä jopa Nuuk­sion korves­sa.- Sitä vain ei oikein voi siirtää muualle. Mut­ta voidaan keskustel­la siitä, tuleeko ken­tän matkus­ta­jamäärän kas­vaa nykyis­es­tä n 12 miljoonas­ta läh­es kolminkertaiseksi.

    1. Markku.
      Ker­ro mihin sijoi­tat 10 000 asukas­ta koske­mat­ta niihin aluei­hin, jot­ka joka tapauk­ses­sa ote­taan rakentamiselle.

  29. Jos tehtäisi­in Helsin­ki-Van­taan ken­tän tilalle uusi kent­tä Helsin­gin mata­lalle, vapau­tu­isi run­saasti raken­nus­maa­ta. Samal­la saataisi­in Kehäradan var­teen asuinkelpoisia aluei­ta enem­mänkin (lentomelua ajatellen).

  30. Kalle: Mik­si Malmin pitäisi muut­taa? Kaik­ki ken­tän liepeille asumaan tulleet ovat tien­neet ken­tästä! Muual­la Euroopas­sa tehdään syöt­tökent­tiä keskus­toi­hin jyräämäl­lä kort­te­likau­pal­la van­ho­ja taloja.

    Vihdin Num­mela ei ole sijaintin­sa takia vai­h­toe­hto Helsin­gin kakkos eikä edes kol­mos ken­tälle. Ken­tälle ei saa­da rautatiey­hteyt­tä. Uusikin kent­tä tarvi­taan var­masti, kos­ka lentoli­ikenne jatkaa kasvuaan. Malmille voidaan vetää spåra. Jo ole­mas­sa ole­vista vai­h­toe­hdoista Turun kent­tä sijait­see rauta­tien vieressä.

    Mik­si Pääkaupunkiseudulle tarvi­taan kakkoslen­to­kent­tä? Lon­toon Heahtrow´n kaut­ta lentää 69 miljoon­aa ihmistä kahdel­la kiitoradal­la, H‑V:n kaut­ta 15 miljoon­aa kolmel­la kiitoradalla.

    Min­un peruste­lut Malmin muut­tamiselle on ne, että sinne paikalle voidaan rak­en­taa paljon asun­to­ja. Lentok­oulu­tuk­sen voi ihan hyvin siirtää muualle, kyl­lä Vihti on ihan tarpeek­si lähel­lä. Otan mielu­usti vas­taan perustelu­ja ken­tän säi­lyt­tämiselle; jos näitä asioi­ta on tahkot­tu aiem­min niin linkkikin kelpaa.

  31. Kalle: Onko jos­sain linkkiä tuonne kan­takaupun­gin pyörätieli­iken­teen tavoitev­erkkoon ja ohjeeseen

    Siel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuil­la­han se, kok­ouk­sen esi­tys­lis­tan liitteenä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Markku.
    Ker­ro mihin sijoi­tat 10 000 asukas­ta koske­mat­ta niihin aluei­hin, jot­ka joka tapauk­ses­sa ote­taan rakentamiselle.

    Mikä kiire niil­lä nyt on? Eikö voi­da odot­taa sata vuot­ta Malmin ken­tän kanssa niin säästyy maa­ta myöhempään käyt­töön (yritin vas­ta­ta niin kuin älykön kuu­luu vastata).

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku.
    Ker­ro mihin sijoi­tat 10 000 asukas­ta koske­mat­ta niihin aluei­hin, jot­ka joka tapauk­ses­sa ote­taan rakentamiselle.

    Ode. Ihan mie­lenki­in­toinen kysymys. Voi olla, että ne uudet päät­täjät löytävää ratkaisun. Yksi on löytää keinot pitää van­hat teol­lis­usu­paikkakun­nat ja maaseu­tu hengis­sä, niin tarve vähenee.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku.
    Ker­ro mihin sijoi­tat 10 000 asukas­ta koske­mat­ta niihin aluei­hin, jot­ka joka tapauk­ses­sa ote­taan rakentamiselle.

    Ville:
    Jos tehtäisi­in Helsin­ki-Van­taan ken­tän tilalle uusi kent­tä Helsin­gin mata­lalle, vapau­tu­isi run­saasti raken­nus­maa­ta. Samal­la saataisi­in Kehäradan var­teen asuinkelpoisia aluei­ta enem­mänkin (lentomelua ajatellen).

    Tämä tuksin on teknis­es­ti tai taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Mut­ta silti: lento­kenätn alue on 17 km².Oleellisempaa, että sen melu­alua vie paljon rakennsumaa­ta. mUt­ta en kanssa elettävä.

    Malmin lento­ken­tän 10.000 ihmisen asun­topo­ten­ti­aali vas­taa pk-seudun yhden vuo­den vöestön­lisäys­tä. Malmin rak­en­tamisel­la ei siis mitän ratkaista.

  34. Malmin lento­ken­tän 10.000 ihmisen asun­topo­ten­ti­aali vas­taa pk-seudun yhden vuo­den vöestön­lisäys­tä. Malmin rak­en­tamisel­la ei siis mitän ratkaista. 

    Ja kuin­ka mon­ta 10000 asukkaalle kelvol­lista aluet­ta meil­lä on varaa jät­tää rak­en­ta­mat­ta, kun niitä pitää löytää seu­raavien 25 vuo­den aikana Uudel­la­maal­la vähin­tään sel­l­aiset 43.

  35. Kalle:Jo ole­mas­sa ole­vista vai­h­toe­hdoista Turun kent­tä sijait­see rauta­tien vieressä.

    Siis Turun ken­tän ter­mi­naali sijait­see puo­len­toista kilo­metrin päässä Turku-Toi­jala ‑radas­ta ja välis­sä on yksi moot­tori­tie. Suju­va yhteys ken­tältä Rantaradalle vaatis vähän rakentamista.

  36. Jos esim. 30 vuo­den kulut­tua oltaisi­in sitä mieltä, että lähel­lä keskus­taa on hyvä olla lento­kent­tä, uuden rak­en­t­a­mi­nen ei onnis­tu mil­lään. Vihreät ovat yleen­sä vas­tu­ta­neet van­ho­jen purkamista. Mis­tähän into lento­ken­tän kohdal­la johtuu? Saatan­nalli­nen hiilid­iok­si­i­di ei mihinkään vähene Malmin purkamisel­la, pikem­minkin sen määrä kasvaa.

  37. Malmin kent­tä vaikut­taa paljon muutenkin kuin siinä ken­tän vier­essä. Ihan kaik­ki ken­tän käyt­täjät kun eivät tyy­dy vain polt­ta­maan ben­saa tekemäl­lä pari kier­rosta ken­tän ympäril­lä, vaan halu­a­vat lentää vähän kauem­mak­si. Nor­maal­isti asu­tuk­sen liepeil­lä ja keskel­lä lennetään ainakin 1000 jalan korkeudessa, mut­ta Malmilta/Malmille on ilmeis­es­ti pakko lentää 500 jalas­sa, kun se on liian lähel­lä Suomen pääkenttää.

    Parikym­men­tä vuot­ta kun Malmille pääsi pel­to­jen ja met­sien yli, se 500 jalkaa oli var­maan ihan ok, mut­ta nyt niitä pel­to­ja ja met­siä raken­netaan kovaa vauh­tia umpeen. Kru­unuvuori, Hert­toniemen öljysa­ta­ma, Kivi­nok­ka, Viikin pel­lot. Viimeistään siinä vai­heessa kun vuokra­sopimus­ta ale­taan uusia, pitää ne läh­estymisväylät ja niil­lä käytet­tävät lentoko­rkeudet miet­tiä uusiksi.

  38. tpyy­lu­o­ma:
    Malmin lento­kent­tä noin lyhyesti, ja sinän­sä symp­paan mut­ta: Jos se alue olisi vaik­ka 14 hehtaaria, niin ei mitään muu­ta kuin suo­jel­laan. Mut­ta kun se on 140 hehtaaria.

    Kool­la on kaupungis­sa väliä ja tämä on ongel­ma kaiken uudem­man rak­en­tamisen suo­jelus­sa, blo­gasin taan­noin http://tolkku.blogspot.com/2012/05/museovirastolla-on-mittakaavaongelma.html

    No, ensik­sikin 70-luvul­la raken­net­tu­ja voimalaitok­sia löy­tyy maail­mal­ta ja Suomes­takin paljon enem­män kuin 30-luvul­la raken­net­tu­ja kan­sain­välisiä lento­kent­tiä. Sik­si Malmin lento­ken­tän museoar­vo on ihan toista luokkaa ver­rat­tuna vai­h­toe­htoiseen alueen käyt­tö­tarkoituk­seen (asum­i­nen). Toinen jut­tu, joka kas­vat­taa eroa Malmin ja Hanasaaren suo­jelun välil­lä on vai­h­toe­htoisen käytön arvo: Hanasaari on paljon lähempänä keskus­taa ja muutenkin arvokkaam­paa maa­ta (ranta).

    Mik­sei samantien raken­neta Senaat­in­to­ria täy­teen? Sin­nekin mah­tu­isi paljon väkeä hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, eikä alueel­la ole merkit­täviä luon­toar­vo­jakaan suojeltavana.

  39. i:
    Mik­sei samantien raken­neta Senaat­in­to­ria täy­teen? Sin­nekin mah­tu­isi paljon väkeä hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, eikä alueel­la ole merkit­täviä luon­toar­vo­jakaan suojeltavana.

    Sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen ilmiö on ole­mas­sa, että ihmisen vaiku­tus ei aina tuhoa luon­toa, vaan voi myös lisätä luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta. Vähän laa­jen­taen tätä aja­tus­ta, jonkin van­han asian suo­jelu ja säi­lyt­tämi­nen voi estää jonkin muun hyvän tai jopa parem­man asian syn­tymisen. Aivan var­masti Senaat­in­torin paikalle voitaisi­in rak­en­taa jotakin muu­ta, joka olisi vielä parem­paa. Eteläisessä Euroopas­sa on esimerkke­jä siitä, miten van­ho­ja raken­nuk­sia on muokat­tu rankalla kädel­lä, mut­ta kun siitä on jo vuo­sisato­ja aikaa, niitä ihastel­laan nyt.

  40. i, jos Senaat­in­tori olisi 140 eikä 1,4 hehtaaria, niin huu­taisin sen pienentämistä.:)

    Ei Mal­mi niin kaukana ole, ja se on Pohjois-Hel­si­gin luon­te­va keskus­ta joka voisi hyvinkin kas­vaa. Toki ensin ase­man ympäristön tiivistämällä.

  41. Rautatieasemien omis­tuk­ses­ta: ase­malai­tu­rit ovat Suomes­sa poikkeuk­set­ta liiken­nevi­ras­ton omis­tuk­ses­sa. VR:n omis­tuk­ses­sa on isom­pi­en asemien ase­maraken­nuk­sia (sel­l­ais­ten, jot­ka kat­sot­ti­in val­tion­rautateitä yhtiöitet­täessä 90-luvun puo­livälis­sä kau­pal­lis­es­ti merkit­täviksi), varikkoaluei­ta ja jonkin ver­ran lastausalueita.

  42. Markku af Heurlin:

    Tämä tuksin on teknis­es­ti tai taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Mut­ta silti: lento­kenätn alue on 17 km².Oleellisempaa, että sen melu­alua vie paljon rakennsumaa­ta. mUt­ta en kanssa elettävä.

    Japanis­sa on mon­ta lento­kent­tää tehty tekosaar­ille, ja siel­lä on maan­järistyk­siä, tsunamei­ta ym. joten ei tuo teknis­es­ti mah­do­ton­ta ole. Taloudelli­nen kan­nat­tavu­us riip­puu ihan täysin siitä, miten paljon ker­rosalaa kaavoite­taan vapau­tuville alueille ja mikä hin­ta sille lasketaan.
    Toinen vai­h­toe­hto­han on sit­ten täyt­tää mer­ta ihan suo­raan asun­torak­en­tamista varten. Esim. Pietaris­sa on tekeil­lä jos ei jo tehtynä täyt­tö­maalle raken­net­tua kaupunkia use­ampia neliökilometrejä.

  43. I: Tässä on aika iso mit­takaavaero. Malminkent­tä on 140 ker­taa Senaat­in­torin kokoinen. Kysymys kuu­luu pikem­minkin niin päin, että mitkä 140 Senaat­in­torin kokoista plänt­tiä raken­netaan Malminken­tän sijaan.

  44. Mikko Särelä:
    I: Tässä on aika iso mit­takaavaero. Malminkent­tä on 140 ker­taa Senaat­in­torin kokoinen. Kysymys kuu­luu pikem­minkin niin päin, että mitkä 140 Senaat­in­torin kokoista plänt­tiä raken­netaan Malminken­tän sijaan. 

    Senaat­in­tori on myös noin 10 km lähempänä Helsin­gin keskus­taa, mil­lä on tiet­tyä vaiku­tus­ta tont­ti­maan arvoon. Puhut itsekin blo­gis­sasi 250 tuhan­nen ihmisen asut­tamis­es­ta Kehä I:n sisäpuolelle, ja muis­tut­taisin Malmin lento­ken­tän ole­van tämän alueen ulkopuolella.

    Malmin ken­tälle ei kovin mon­ta his­to­ri­al­lista kor­vaa­jaa maail­mal­ta löy­dy. Olisi aika lyhyt­näköistä hävit­tää se tont­ti­maan takia. Mielu­um­min voisi rak­en­taa vaik­ka Suomen­lin­nan: 1700-luvun lin­noituk­sia on paljon enem­män jäl­jel­lä kuin läh­es alku­peräisas­us­saan ole­via Malmin ikäisiä lentokenttiä.

  45. Mikko Särelä: Ja kuin­ka mon­ta 10000 asukkaalle kelvol­lista aluet­ta meil­lä on varaa jät­tää rak­en­ta­mat­ta, kun niitä pitää löytää seu­raavien 25 vuo­den aikana Uudel­la­maal­la vähin­tään sel­l­aiset 43.

    Mietin yhtä kysys­mys­tä: Pääkaupunkiseudun säde on nyt likimäärin 30 km, eli sen reunavi­i­va on vajaat 50 km. Run­saan 30 metrin levyi­nen kaistale antaa juuri tuon 1,4 km². — Toinen seik­ka on, että ihmi­nen tarvit­see myös visuaal­ista tilaa, vaik­ka sil­lä ei voisikaan vapaasti likkua. Olemme savan­nin kas­vat­te­ja. Mietitään asi­aa siis kun­nol­la, eikä van­hoi­hin ajatuk­si­in kangistuen seru­aa­vat 10 vuotta.

    Itse en har­ra­ta lentämistä, mut­ta olen mm. Malmil­la ihail­lut fly­gare­i­ta. Ja ollut pienkoneen kyy­d­y­sis­sä. Lankoni oli muuten sel­l­aisen rakentanutkin.

  46. Malmin ken­tän kohta­lo kuu­luu seudun pähkäilya­sioi­hin. Siitä on taitet­tu peistä jopa kauem­min kuin län­simet­ros­ta eikä lop­pua jahkailulle näy. Jo 70-luvun alus­sa, kun tehti­in yleiskaavaa ja seu­tukaavaa, tutkit­ti­in siir­tom­ah­dol­lisu­udet ja monia vai­h­toe­htoisia ken­tän paikko­ja löytyi.

    Ken­tän asun­tokäyt­töön ottamista puolta­vat sijain­titek­i­jät. Kun Kehä ykkösen sisälle ei kaikkea saa­da mah­tu­maan, laa­jen­net­takoon sit­ten kaupunkia sen tuntumaan.Onhan se selvästi keskeisem­pi asun­toalue kuin esimerkik­si Öster­sun­dom, jol­la tun­tuu ole­van turha kiire.

    Joukkoli­iken­teen palvelu­iden jär­jestelemisessä tar­jol­la ei ole nopeaa raidey­hteyt­tä keskus­tan suun­taan, mut­ta poikit­tainen runk­oy­hteys Jok­eri 2
    on tulossa.

    Van­haan suo­jeltavaan lentoter­mi­naali­raken­nuk­seen on perustet­ta­va lento­museo, jos­sa mm kävi­jä voi vir­tu­aalitekni­ikan avul­la sijoit­taa itsen­sä nykyisen ken­tän käyttäjäksi.

  47. Mikko Särelä:
    I: Tässä on aika iso mit­takaavaero. Malminkent­tä on 140 ker­taa Senaat­in­torin kokoinen. Kysymys kuu­luu pikem­minkin niin päin, että mitkä 140 Senaat­in­torin kokoista plänt­tiä raken­netaan Malminken­tän sijaan.

    Viikin pel­loista voi aloittaa.

  48. I: Mielu­um­min voisi rak­en­taa vaik­ka Suomen­lin­nan: 1700-luvun lin­noituk­sia on paljon enem­män jäl­jel­lä kuin läh­es alku­peräisas­us­saan ole­via Malmin ikäisiä lentokenttiä.

    Mut­ta sel­l­aisia mer­ilin­noituk­sia on vähän, jot­ka on raken­net­tu maalin­noituk­sen mallin mukaan mut­ta maaval­lien sijaan grani­itista ja joiden raken­nut­tamis­es­ta ovat vas­tan­neet kär­jistäen sanoen rak­en­tamis­es­ta mitään tietämät­tömät henkilöt. Suomen­lin­na on ain­ut­laa­tu­inen, ja vielä ain­ut­laa­tuisem­pi siinä, miten fiasko se on tarkoite­tus­sa käytössään ja rakennuttamisprosessissaan.

  49. Ville:… miten fiasko se on tarkoite­tus­sa käytössään.

    No, mil­lä tavoin?

  50. Helsin­ki on met­sä jonne on har­vak­seltaan ripotel­tu vas­ten­mielisen näköisiä har­mai­ta ker­rostalo­ryp­päitä. Kaupunkikult­tuuria ei ole kun on taval­laan haja-asu­tusalue ja asukkaat hol­hokke­ja vail­la omaa tah­toa ja perinteitä.

  51. Mauno:
    Helsin­ki on met­sä jonne on har­vak­seltaan ripotel­tu vas­ten­mielisen näköisiä har­mai­ta ker­rostalo­ryp­päitä. Kaupunkikult­tuuria ei ole kun on taval­laan haja-asu­tusalue ja asukkaat hol­hokke­ja vail­la omaa tah­toa ja perinteitä.

    Voihan jäkyti­jäk. Jotkut arvosta­vat urbaa­nia elämän­menoa, toiset sitä, että luon­to on lähel­lä. Myl­ly­puroa esim. pidän kaikkea muu­ta kuin har­maana betonilähiönä. Talot on maalat­tu, sil­lä beto­ni­akin voi maalata.

  52. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ville:… miten fiasko se on tarkoite­tus­sa käytössään.

    No, mil­lä tavoin?

    Taval­laan tämä on ratkaise­ma­ton kysymys — varsi­naises­sa sodankäyn­nis­sä Suomen­lin­naa ei ole kun­nol­la tes­tat­tu. Se antau­tui tais­te­lut­ta sen ker­ran, kun sinne uhat­ti­in hyökätä. Toisaal­ta Suomen­lin­na oli iso epäon­nis­tu­mi­nen juuri sik­si, että iso määrä ran­skalaista rahaa tuh­lat­ti­in Venäjän mer­imah­tia uhkaa­maan raken­net­tuun lin­noituk­seen, joka sit­ten annet­ti­in lah­jana venäläisille. Taval­laan parem­pi olisi ollut olla rak­en­ta­mat­ta sitä, jos miet­tii alku­peräistä tarkoi­tus­ta, kos­ka Suomen­lin­na pää­tyi Venäjän käyt­töön aivan vaurioitta.

  53. Ville: Taval­laan tämä on ratkaise­ma­ton kysymys – varsi­naises­sa sodankäyn­nis­sä Suomen­lin­naa ei ole kun­nol­la tes­tat­tu. Se antau­tui tais­te­lut­ta sen ker­ran, kun sinne uhat­ti­in hyökätä. Toisaal­ta Suomen­lin­na oli iso epäon­nis­tu­mi­nen juuri sik­si, että iso määrä ran­skalaista rahaa tuh­lat­ti­in Venäjän mer­imah­tia uhkaa­maan raken­net­tuun lin­noituk­seen, joka sit­ten annet­ti­in lah­jana venäläisille. Taval­laan parem­pi olisi ollut olla rak­en­ta­mat­ta sitä, jos miet­tii alku­peräistä tarkoi­tus­ta, kos­ka Suomen­lin­na pää­tyi Venäjän käyt­töön aivan vaurioitta.

    Suomen­lin­na kesti kyl­lä toisen piir­i­tyk­sen ja pom­mi­tuk­sen Oolan­nin sdoan aikana 1855. Sve­aborg oli raken­net­tu hyökkäys­tä, ei puo­lus­tus­ta varten, Val­lisaari on sitä korkeam­malal ja sitä kaut­ta lin­noi­tus­ta oli­is voitu pom­mit­taa pommittaa.

    Cron­ste­dia on arvostel­tu, mut­ta toden­näköiset­si venäläiset oisi­vat jään kaut­ta (talvi­so­dankäyn­tiä ei odotet­tu) voineet aika pienel­lä miesvoimal­la val­la­ta lin­noituk­sen. Tais­telu olisi merkin­nyt tuhan­sien miesten tarpee­ton­ta kuole­maa, sil­lä Suo­mi oli joka tapauk­sesa menet­ty.- C. toi­mi ansiokkaasti, vaik­ka sitä on vaikea myön­tää, ja hän­tä pide­tään edelleen petturina.

  54. Markku af Heurlin: Suomen­lin­na kesti kyl­lä toisen piir­i­tyk­sen ja pom­mi­tuk­sen Oolan­nin sdoan aikana 1855.

    Oliko niin, että Suomen­lin­nan tyk­it eivät kan­ta­neet englan­ti­lais­ten laivoihin, joista voiti­in siten rauhas­sa ampua? Englan­ti­lais­ten tarkoituk­se­na­han ei ollut val­la­ta aluei­ta, vaan tuho­ta Venäjän Itämeren sota- ja kaup­palaivas­to, lin­nakkeet ja varas­tot. Suomen­lin­naa ei saatu täysin maan tasalle, mut­ta ei sil­lä kovin suur­ta soti­laal­lista merk­i­tys­tä ollut Oolan­nin sodan jäl­keen. Obuhovit sijoitet­ti­in muualle.

  55. Ville: Oliko niin, että Suomen­lin­nan tyk­it eivät kan­ta­neet englan­ti­lais­ten laivoihin, joista voiti­in siten rauhas­sa ampua? Englan­ti­lais­ten tarkoituk­se­na­han ei ollut val­la­ta aluei­ta, vaan tuho­ta Venäjän Itämeren sota- ja kaup­palaivas­to, lin­nakkeet ja varas­tot. Suomen­lin­naa ei saatu täysin maan tasalle, mut­ta ei sil­lä kovin suur­ta soti­laal­lista merk­i­tys­tä ollut Oolan­nin sodan jäl­keen. Obuhovit sijoitet­ti­in muualle.

    En tunne sotahis­to­ri­aa sen kum­mem­min, joten­tu­io­ta en voi kom­men­toi­da. Poh­jan­lah­den kaupun­git kun­nos­tau­tu­i­v­at maan puolustamisessa. 

    Mie­lenki­in­toien koh­ta Wikipedi­as­ta: “Bri­tann­ian sot­a­min­is­teri New­castlern hert­tua oli pyytänyt vält­tämään puo­lus­tuskyvyt­tömien kaupunkien tuhoamista. … Raa­hes­sa aiheutet­tu tuho aiheut­ti keskustelun Bri­tann­ian alahuoneessa. Kveekar­it vaa­ti­vat rahankeru­u­ta vahinko­jen kor­vaamisek­si. Kor­vaus­ra­hoil­la raken­net­ti­in Raa­heen Kveekarintie.”

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku.
    Ker­ro mihin sijoi­tat 10 000 asukas­ta koske­mat­ta niihin aluei­hin, jot­ka joka tapauk­ses­sa ote­taan rakentamiselle. 

    Tun ver­ran minäkin pystyn päivässä kaavoit­ta­maan Kehä I:n sisälle. 😀 Kyse ei ole tont­ti­maan puutteesta.

  57. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Malmin ken­tän kohta­lo kuu­luu seudun pähkäilya­sioi­hin. Siitä on taitet­tu peistä jopa kauem­min kuin län­simet­ros­ta eikä lop­pua jahkailulle näy. Jo 70-luvun alus­sa, kun tehti­in yleiskaavaa ja seu­tukaavaa, tutkit­ti­in siir­tom­ah­dol­lisu­udet ja monia vai­h­toe­htoisia ken­tän paikko­ja löytyi.

    Tämähän on ollut sel­l­ainen ikuisu­uskys­mys. Voi ehkä olla, että kaik­ki ehdot täyt­tävää uuden lento­ken­töän paikkaa ei tosi­aankaan löydy.

    Kun asia ei ole aivan päivän päälle, eiköhän asia ole paras­ta jät­tää mei­dän jäl­keemem tule­vien päätettäväksi

    “Ken­tän asun­tokäyt­töön ottamista puolta­vat sijain­titek­i­jät. Kun Kehä ykkösen sisälle ei kaikkea saa­da mah­tu­maan, laa­jen­net­takoon sit­ten kaupunkia sen tuntumaan.Onhan se selvästi keskeisem­pi asun­toalue kuin esimerkik­si Öster­sun­dom, jol­la tun­tuu ole­van turha kiire.”

    Nämä samat sei­ta puolta­vat lento­ken­tän säi­lyt­tämistä Malmil­la. Brom­man lento­kent­tä 7 km Tukholan keskus­tas­ta oli tarkotius pois­taa käytöstä, ja kaupun­ki irti­sanoi alueen vuokra­sopimuk­sen. Mut­ta tuli sit­ten toisi­in ajatuksiin.

    Luk­i­ja muisat­nee, että Puu-Vallila oli tarkoi­tus 70-jyrätä pois tehokkaam­man asu­tuk­sen tieltä. Aiheesta oli myös mai­ni Ris­to Jar­van eloku­va Mies, joka ei osan­nut sanoa ei. Jostain syys­tä kat­selin tätä hupaisaa kome­di­aa kuin neu­loil­la istuen.

    Samoin Kumpu­la ja sen siir­to­la­pu­u­tarhat oli tarkoi­tus pois­taa tehokkaam­man maankäytön alta.

    “Joukkoli­iken­teen palvelu­iden jär­jestelemisessä tar­jol­la ei ole nopeaa raidey­hteyt­tä keskus­tan suun­taan, mut­ta poikit­tainen runk­oy­hteysJok­eri 2
    on tulossa.

    Van­haan suo­jeltavaan lentoter­mi­naali­raken­nuk­seen on perustet­ta­va lento­museo, jos­sa mm kävi­jä voi vir­tu­aalitekni­ikan avul­la sijoit­taa itsen­sä nykyisen ken­tän käyttäjäksi.”

    Meil­lä on Ilmailu­museo seu­tu­lan lento­ken­tän yhtey­dessä ja hyvin monia pitkin maakun­tia, mm. Vesivehmaall, Hal­lis­sa ja Tikkakoskel­la. — Oleel­ista kuitenkin on, että ilman ilmailukäyt­töä itse lentoae­marak­enus jää tarkoituk­set­tomak­si. Tietenkin siitä saa hyvän toimistorakennuksen.

    Pitäisin kuienkin hyvänä, että aiheesta keskusteltaisi­in avoimin mielin ja myös valmi­udel­la tark­istaa omia näke­myk­siään. Se nimit­täin on varmin ja oikeas­t­ana ain­oa tapa saa­da teknologia/ilmailu/autofriikit kiin­nos­tu­maan muista meille tärkeistä asioista, esim. Kehä I:n ja sisääntuloväylien
    muut­tamis­es­ta bule­vardeik­si tai ruuhkamaksuista.

    Kun osoit­taa selvästi voivansa ymmärtää vastapuolen näke­myk­siä, myös voi vas­ta odot­taa hänen ymmärtävän omi­aan. On ihan hyödyl­listä käudä läpi argu­men­tit sivul­la http://www.pelastamalmi.org/fi/index.html .

    Anteek­si, etä en saanut oikein kun­nol­la erotet­tua Sep­po Vep­säläisen ja min­un lausun­to­ja tois­sis­taan. Lain­aumerkeistä pitäsi näkyä, kum­man puheen­vuoros­ta on kyse.

  58. Suomen­lin­na on lois­ta­va esimerk­ki hyö­ty-kus­tan­nus­laskelmien hyödyl­lisyy­destä. Kak­si mah­ti­val­tio­ta sijoit­ti­vat, var­masti sodankäyn­nistä jotain ymmärtävien asiantun­ti­joiden perustel­tu­jen esi­tys­ten poh­jal­ta, val­tavasti rahaa kun­non linnoitukseen.

    Käytän­nössä hyö­ty syn­tyi kaikesta muus­ta kuin sotimisen rin­tamil­ta. Suo­ma­laiset sai­vat lin­noituk­sen raken­nus­vai­heis­sa kansan­val­is­tus­ta mm ruokat­alouten­sa ja asumisen­sa kehit­tämisessä sekä uuden pääkaupun­gin aihoin.

    Nyt lin­noi­tusalue on Helsin­gin hienoin merelli­nen ulkoilu­alue ja tur­istinähtävyys. Olisi mie­lenki­in­toista, jos joku tutk­isi han­kkeen hyödyt jälkilaskentana.

  59. Malmin lento­ken­tän vier­essä on Tat­tarisuon alue, jon­ka voisi mielestäni jyrätä ja käyt­tää esim. asun­torak­en­tamiseen. Tai ehkä näin jo suun­nitel­laankin — hyvä jos niin. Lisäk­si lähiym­päristössä on liiken­nevihreää muu­ta­man Malmin lento­ken­tän ver­ran — nekin saisi rak­en­tavam­paan käyt­töön, jos oikeasti halut­taisi­in. Ja Her­ne­saaren helikopteriken­tän voisi siirtää ennem­min Malmille, kuin tuh­la­ta sen vuok­si keskeisel­lä paikalla tont­ti­maa­ta melualueeksi.
    Sinän­sä en ole Malmin lento­ken­tän rak­en­tamista vas­taan. Wienis­sä on vas­taa­va van­ha kent­tä rak­en­teil­la asuinalueek­si. Siel­lä vain tehti­in ensin metrolin­ja keskus­tas­ta alueelle — ei taitaisi onnis­tua Helsingissä.

Vastaa käyttäjälle Matti Kuronen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.