Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.5.2012

19.5.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

En pääse kokoukseen, koska olen New Yorkissa. Mikko Särelä pääsee

Viraston budjetti 2013 ja taloussuunnitelma 2014-17
Tämän asian poliittinen käsittely oli mielestäni kuukausi sitten, kun päätettiin laatimisohjeista.

Lausunto maakuntakaavasta
Helsinki on esitykseen pääosin tyytyväinen. Harmittelee, ettei Malmin lentokentälle ole vieläkään osoitettu paikkaa. Tämä johtuu ehkä siitä, että maakuntakaava ei ulotu Päijät-Hämeeseen. Poikittaisliikenteeseen olisi toivottu merkintöjä nimenomaan raideliikenteestä.
Kaavassa Kivinokka on osoitettu asuinalueeksi. Tämä ei tarkoita muuta kuin, että asia on Helsingin itsensä ratkaistavissa. Vartiosaari on merkitty valkoiseksi alueeksi, mitä kovasti lausuntoluonnnoksessa vastustetaan ja halutaan sama merkintä kuin Kivinokkaankin.

Venäjän suurlähetystön kaava
Talo on jo rakenteilla. Nyt rakennusoikeutta pienennetään vastaamaan toteutettavaa rakennusta. Se aiempi kaava olikin aika pahan näköinen.

Kruununhaan porrashuoneet, osa XXV
Kaupunginhallituksen päätettyä, että hissin saa rakentaa suojeluarvoista piittaamatta, tehdään nyt sen mukaista kaavaa. Mitenkähän tämä jatkuu, sillä lausuntojen pohjalta kaavamääräyksiin laitettiin, että rakennusluvista tulee pyytää museoviraston lausunto.

Kantakaupungin pyörätieliikenteen tavoiteverkko 2025 ja suunnitteluohje
En ehtinyt lukea kunnolla, mutta näyttää hyvältä. Mikko Särelän mukaan kunnossa.

Oikaisuvaatimus bussipysäkin osoittamisesta
Onnibus-niminen yhtiä aikoo aloittaa halpavuorot Helsingistä Tampereelle. Linja-autoliitto ei pidä hintahäiriköstä eikä sen vuoksi anna sille palveluja Matkahuollon terminaalissa, mutta haluaa täyden hinnan palveluista, joita ei anna. Onnibus on pyytänyt ja saanut pysäkin Mannerheimin aukiolta. Linja-autoliitto pitää tätä törkänä kilpailijan suosimisena ja on vaatinut oikaisua.
Hohhoijaa!

Kommentit

65 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.5.2012”

  1. migul kirjoitti 19.5.2012 kello 20:24

    ” Oikaisuvaatimus bussipysäkin osoittamisesta
    Onnibus-niminen yhtiä aikoo aloittaa halpavuorot Helsingistä Tampereelle. Linja-autoliitto ei pidä hintahäiriköstä eikä sen vuoksi anna sille palveluja Matkahuollon terminaalissa, mutta haluaa täyden hinnan palveluista, joita ei anna. Onnibus on pyytänyt ja saanut pysäkin Mannerheimin aukiolta. Linja-autoliitto pitää tätä törkänä kilpailijan suosimisena ja on vaatinut oikaisua.
    Hohhoijaa! ”

    Pidän kyllä erittäin tavoiteltavana , että kaikki kaukoliikenteen päätepysäkit noilla kulmilla on Kampin terminaalissa. Se päättäri ei ole Itäkeskuksessa tai jossain vaan ihan nurkan takana. Niin joillekin tuo palvelu on tarpeeksi hyvä ja jotkut varmaan mielummin lähtevät tuosta. Ei sinänsä minuakaan haittaa, valinnanvapautta tämäkin on. Tosin sekavaksi tulee jos kaikki bussiyhtiöt alkavat lähteä milloin mistäkin kadun kulmasta Kampin ja Rautatientorin seudulla.

    Linja-autoliiton oikaisuvaatimuksesta saa eri kuvan. Tosin oikaisuvaatimus on vain toisen osapuolen näkökanta. Pikaisesti lukemalla sain vaikutelman , ettei Onnibus olisi edes käynyt neuvotteluja matkahuollon terminaalin käytöstä. Mitä se maksaisi ja miten reilusti hintahäirikköä kohdeltaisiin on se kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Joel Jalkanen kirjoitti 20.5.2012 kello 9:09

    Vihdin Nummelassa , 50 kilsaa Helsingistä motarin varrella on pienlentokenttä. Miksei Malmi voi muuttaa sinne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. Kulissien takaa kirjoitti 20.5.2012 kello 14:40

    Linja-autoliiton (LAL) ja sen omistaman Matkahuollon sekä toisaalta VR:n monopolien härski monopoli-kartelli on vienyt päättäjiä kuin litran mittaa vuosikymmenet. Häviäjänä matkustajat ja veronmaksajat.

    Nyt pieni Onnibus laittaa nämä jätit lujille ja uhkaa murtaa monopolit. Voi voi, alkaako tästä pienestä tekijästä nyt sitten asiakkaan aika eikä enää mentäisikään LAL:n suurliikennöitsijöiden ja VR-johdon voitontavoittelu-bonusohjelman ehdoilla? Pelko on ainakin kova.

    Saas nähdä kuinka kauan päättäjät ja virkamiehet vielä nielevät LAL:n ja VR:n raivokasta lobbausta ja hyväksyvät salonkivaunukestityksiä ja “yhteistyölounaita”. Jonkun olisi hyvä puhua järkeä myös omistajaohjaajaministeri Heidi Hautalalle kun tähän asti näyttää saavan vain VR-johdon propagandaa (kuten edeltäjänsäkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  4. migul kirjoitti 20.5.2012 kello 16:04

    Hmm

    http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2012/05/18/bussipomo-uskoo-saamme-pian-luvat-halpalinjoille/201229659/12

    Yms muita uutisia.

    Ongelma on , että matkahuolto vaikuttaa vetävän liikaa kotiinpäin. On sääli , ettei matkahuolto näytä olevan riippumaton kilpailualusta jossa selkeästi saisi yhdellä katsomisella tarkistettua vuorot. Kampin bussiterminaalista olisin toivonut riippumatonta terminaalia jossa ihan mikä tahansa bussiyhtiö voi ostaa paikkansa hallista kilpaillakseen markkinoiden mukaan. Markkinahäirikön näkökulmasta Kampin terminaali on kilpailijoiden hallinassa. Neuvottelu terminaalin käytöstä on varmasti mukavaa.

    Muistuttaa uutisia jossa kiisteltiin Trenitalian lipunmyyntiautomaateista ja ettei kilpailijoiden lippuja voinut niistä ostaa. Jos entisiä säännöstelynalaisia monopolirakenteita lähdetään purkamaan tällaiset asiat tulevat esiin. Kampin bussiterminaali on paraatipaikalla , rakennettu ja suunniteltu aikana jolloin tätä kilpailuaspektia ei ehkä huomioitu samalla tavalla. Uusien tulijoiden vaihtoehtoinen päätepysäkki sitten löytyy kadunreunasta.

    Vr-yhtymä taitaa omistaa nykyiset rautatieasemat? Kilpailevan junamatkustajaliikenteen järkkäämiselle tuo on mukava lähtökohta. Taitaa olla ennakkoa tulevasta tämä Onnibus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 20.5.2012 kello 18:28

    “Onnibus-niminen yhtiä aikoo aloittaa halpavuorot Helsingistä Tampereelle. Linja-autoliitto ei pidä hintahäiriköstä eikä sen vuoksi anna sille palveluja Matkahuollon terminaalissa, mutta haluaa täyden hinnan palveluista, joita ei anna. Onnibus on pyytänyt ja saanut pysäkin Mannerheimin aukiolta. Linja-autoliitto pitää tätä törkänä kilpailijan suosimisena ja on vaatinut oikaisua.
    Hohhoijaa!”

    Asiasta olisi hyvä saada vähän monipuolisempikin selvitys. Näitä hintahäiriköitä kutsutaan myös kermankuorijoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.5.2012 kello 10:00

    Markku af Heurlin:
    Näitähintahäiriköitä kutsutaan myös kermankuorijoiksi.

    Joukkoliikenteen ehdoton ykköskermankuorija on kuitenkin VR jonka hinnat häiritsevät yleensä eniten matkustajaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  7. happosai kirjoitti 21.5.2012 kello 10:05

    Joel:

    Nummelan lentopaikan ympäristölupa rajoittaa toimintaa, esim koulutuksessa tarvittavaa läpilaskuharjoittelua ei saa tehdä. Rajoitukset on paikallisten NIMBYjen aikaansannosta, joiden kauhukuva olisi malmin toiminnan siirtyminen heidän luokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Matti Kinnunen kirjoitti 21.5.2012 kello 10:27

    Markku af Heurlin: Asiasta olisi hyvä saada vähän monipuolisempikin selvitys. Näitä hintahäiriköitä kutsutaan myös kermankuorijoiksi.

    Vapaahkossa markkinataloudessa kermankuorinta lienee ihan sallittua. Asiakkaitten kannalta ehkäpä jopa toivottavaa, mikäli kermankuorinta johtaa halvempiin palveluihin laadun pahemmin kärsimättä.

    Sitäpaitti kermaan kuorimalla ei kovin pitkään pysty liiketoimintaa pyörittämään, koska kermaa voivat kaikki separaattorin omistavat kuoria. Jopa Matkahuolto ja VR, jos vain ymmärtävät vaihtaa johtajat osaavampiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  9. Kulissien takaa kirjoitti 21.5.2012 kello 10:48

    Onnibus on Linja-autoliiton ja Matkahuollon propagandan mukaan kermankuorija kun ajaa ilman yhdyskunnan tukia asiakkaita puoleen hintaan siitä mitä Matkahuolto. Heh!

    Kyllä kermankuorintaa harrastaa nykyinen Linja-autoliiton, Matkahuollon ja VR-monopolin luoma joukkoliikennekartelli. Tämän pyhän hyvä-veli-kolmion tarkoituksena ei ole mikään muu kuin taata yhdyskunnan tukemat yksinoikeudet mahdollisimman laajalti tulevassakin Matkahuollolle ja VR:lle. Sillä tavalla nääs näiden monopolitahojen johtojen bonusohjelmat paukkuvat! Yritysten työntekijoiden, veronmaksajien ja matkustajien etu on tälle kartellille täysin toissijainen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  10. Elmo Allén kirjoitti 21.5.2012 kello 13:16

    migul: Vr-yhtymä taitaa omistaa nykyiset rautatieasemat?

    Suurin osa asemista kuuluu tietääkseni Liikennevirastolle. VR:n omistamat asemat ovat poikkeus. Helsingin päärautatieasema kuuluu niihin, koska se on VR:n pääkonttori samalla. Valtio-omisteisilla yrityksillä onneksi valtio voi katsoa päältä, että kilpailu sallitaan.

    Matkahuolto on yksityisomistuksessa. Yksi tapa on toki ottaa Matkahuollon palvelut valtion omistukseen, mikäli se jarruttaa kilpailua liikaa. Pilkkominen ei sen kohdalla oikein auta mitään. Rahtipalvelut tosin voinee siitä erottaa omaksi bussiyhtiöistä riippumattomaksi yhtiökseen. Matkahuollon rahti voisi silloin alkaa sekin kilpailuttaa bussiyhtiöitä rahdinkuljetuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. Elmo Allén kirjoitti 21.5.2012 kello 13:20

    Markku af Heurlin:Asiasta olisi hyvä saada vähän monipuolisempikin selvitys. Näitähintahäiriköitä kutsutaan myös kermankuorijoiksi.

    Kermankuorijoiksi niitä kutsuvat vain ne, jotka vaativat ristisubventiota kannattavilta reiteiltä kannattamattomille. Miksi Helsingin ja Tampereen välillä ei saisi kulkea markkinahintaan, vaan miksi heidän rahojaan pitää syytää johonkin Tampereen ja Taka-Töysän väliseen reittiin? Yhteiskunnan (tehokkuuden ja liikennepolitiikan) kannalta on parempi, jos Helsingin ja Tampereen välin matkustajamäärät voidaan maksimoida, ja vähäliikenteiset reitit ovat sitten aidosti yhteiskunnan tilaamaa ja kilpailuttamaa liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  12. Liikennesuunnittelija kirjoitti 21.5.2012 kello 13:35

    Kautta aikojen on Suomi ollut jaettuna linja-autoyritysten reviireihin, joissa niillä on oikeus mutta myös velvollisuus hoitaa liikennettä parhaalla mahdollisella tavalla. Valitettavasti vain auton omistuksen kasvu on vähentänyt haja-asutusalueiden liikennettä.
    Liikennöitsijät tuntevat vastuunsa edelleen ja ajavat kannattamatonta päivä- ja iltaliikennettä koulu- ja työvuoroista saamillaan tuloilla. Jos nyt joku ulkopuolinen “ottaa” parhaat vuorot haltuunsa, putoaa liikennöitsijältä taloudellinen pohja hoitaa koko alueensa liikenne. Vuoroja joudutaan lopettamaan merkittävästi. Tämäkö on matkustajien etu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Liikennesuunnittelija kirjoitti 21.5.2012 kello 13:52

    Kampin terminaalista lähtee kello 13 ja 16 laitureista 4 ja 6 kahden eri liikennöitsijän pikavuorot samaan aikaan ja samaan paikkaan eli Haminaan. Niiden pääteasemista ei Matkahuolto kerro mitään tauluissaan eikä niihin kelpaa MH:n liput. Mitähän vuoroja ne ovat? Miksi ne ovat päässeet terminaaliin, mutta Onnibus ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2012 kello 15:04

    Tätä kartellia puolustetaaan kannattamattomien linjojen ajamisella niiden voittojen turvin, jota parhailta reiteiltä saa. Tämä on nimeltään ristisubventiota. Setarkoittaa markkinahintaan verrattuna, että verogtetaan niitä matkustajia, jotka kulkevgat suosituilla reiteillä ja tällä rahalla subventoidaan vähäliikenteisiä reittejä. Kuulostaa kauniilta, mutta kansantaloustiede on osoittanut tämän tavan huonoksi. Noin kansanomaisesti sanottuna:
    Jos tappiollisia reittejä tulee tukea, miksi se tehdään bussiliikenteen verona eikä tueta yleisistä verovaroista. Miksi Helsinki-Tamperevälin bussimatkustajien pitää siitä maksaa, miksei Helsinki-Tamperevälin automatkustajien?
    Suosittujen reittien ylihinnoittelu vie julkiselta liikenteeltä enemmän matkustajia kuin tuo subventointi vastaavasti tuo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jaakko Särelä kirjoitti 21.5.2012 kello 16:12

    Mainitaan nyt vielä, kun kukaan ei ole ehtinyt, että yksi ristisubvention suurimpia ongelmia on se, että se huonontaa kannattavien alueiden kilpailukykyä verrattuna muihin kulkumuotoihin, esim. henkilöautoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  16. Elmo Allén kirjoitti 21.5.2012 kello 16:30

    Liikennesuunnittelija: Jos nyt joku ulkopuolinen “ottaa” parhaat vuorot haltuunsa, putoaa liikennöitsijältä taloudellinen pohja hoitaa koko alueensa liikenne. Vuoroja joudutaan lopettamaan merkittävästi. Tämäkö on matkustajien etu?

    Ehei. Matkustajien etu on kuitenkin se, että parhaat vuorot ajetaan aidosti kilpailevilla markkinoilla. Lopuille reiteille taas yhteiskunta järjestää oikeasti hyvää joukkoliikennettä.

    Kyllä se on jo nähty täällä pääkaupunkiseudullakin, että Keravalla, Sipoossa ja Kirkkonummella palvelu huomattavasti paranee, kun yksityisten yhtiöiden läänitykset pikku hiljaa puretaan ja tilalle laitetaan yhteiskunta miettimään liikennettä kaupunkirakenteen, kaavoituksen ja toimivan yhteiskunnan näkökulmasta.

    Samaan mennään kovaa vauhtia Tampereella ja Turussa. Samalla tavoin voidaan bussipalvelut hoitaa koko Suomessa, mutta se edellyttää toki, että Ely-keskuksiin saadaan töihin ihmisiä, jotka osaavat muutakin kuin mitoittaa moottoriteille riittävän isot liittymät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  17. Liikennesuunnittelija kirjoitti 21.5.2012 kello 17:15

    Osmolle: Kunpa tuettaisiinkin reuna-alueiden matkustajien ja iltakulkijoiden liikkumista verovaroin! Se olisi yhteiskunnan kannalta hyvä teko ja lisäisi tasa-arvoisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Antti Leinonen kirjoitti 21.5.2012 kello 17:56

    Osmo Soininvaara:

    Jos tappiollisia reittejä tulee tukea, miksi se tehdään bussiliikenteen verona eikä tueta yleisistä verovaroista. Miksi Helsinki-Tamperevälin bussimatkustajien pitää siitä maksaa, miksei Helsinki-Tamperevälin automatkustajien?

    Hyvä kysymys, vastaavaa onkin blogissa jo kysytty kasettimaksujen osalta. Samaa sarjaa löytyy muitakin:

    - Veikkauksen ja RAY:n voitot menevät hyvään tarkoitukseen, mutta miksi juuri peliharrastajien pitää rahoittaa näitä?

    - Alkon monopolia perustellaan hyvällä valikoimalla kohtuuhintaisia laatuviinejä, mutta miksi bulkkiviineihin tyytyvien pitää rahoittaa viiniharrastajien harrastusta?

    - Miksi Salkkareiden katsojan on pitänyt rahoittaa Ylen dokumenttituotantoa? Tässä sentään ollaan siirtymässä edes pieni askel parempaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Kalle kirjoitti 21.5.2012 kello 20:03

    Joel Jalkanen: …50 kilsaa Helsingistä motarin varrella on pienlentokenttä. Miksei Malmi voi muuttaa sinne?

    Miksi Malmin pitäisi muuttaa? Kaikki kentän liepeille asumaan tulleet ovat tienneet kentästä! Muualla Euroopassa tehdään syöttökenttiä keskustoihin jyräämällä korttelikaupalla vanhoja taloja.

    Vihdin Nummela ei ole sijaintinsa takia vaihtoehto Helsingin kakkos eikä edes kolmos kentälle. Kentälle ei saada rautatieyhteyttä. Uusikin kenttä tarvitaan varmasti, koska lentoliikenne jatkaa kasvuaan. Malmille voidaan vetää spåra. Jo olemassa olevista vaihtoehdoista Turun kenttä sijaitsee rautatien vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  20. Kalle kirjoitti 21.5.2012 kello 20:21

    Onko jossain linkkiä tuonne kantakaupungin pyörätieliikenteen tavoiteverkkoon ja ohjeeseen. Helsingin tilanne ei ole huonoin, mutta vilkaisisin ohjetta mielelläni. Rahaa käytetään turhiin pyöräteihin ja tarpeelliset, vaaralliset risteykset jää korjaamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 21.5.2012 kello 20:38

    Elmo Allén: Kermankuorijoiksi niitä kutsuvat vain ne, jotka vaativat ristisubventiota kannattavilta reiteiltä kannattamattomille. Miksi Helsingin ja Tampereen välillä ei saisi kulkea markkinahintaan, vaan miksi heidän rahojaan pitää syytää johonkin Tampereen ja Taka-Töysän väliseen reittiin? Yhteiskunnan (tehokkuuden ja liikennepolitiikan) kannalta on parempi, jos Helsingin ja Tampereen välin matkustajamäärät voidaan maksimoida, ja vähäliikenteiset reitit ovat sitten aidosti yhteiskunnan tilaamaa ja kilpailuttamaa liikennettä.

    Heittoni oli herättänyt koko joukon kommentteja. Ode perusteli näkökohtaansa erionomaisesti oppikirjojen mukaan.

    Lukijalta ehkä on jäänyt huomaamatta, että harva matkustaa Helsdingin Kampista Tampereen la-asemalle. Hän saatta edelleen jatkaa Tampereelta Töysään.

    HSL:nlinjat vuorostaan ovat ositain ristisubventoituja. kosaka täysillä vuoroila paikataan tyhjien vuorojen tappioita. Osaksi ne maksetaan verovaroista.

    En viitasi oikein maallikkona väitellä muiden maallikkojen kanssa asiasta, johon en ole perehtynyt.

    Verotuilla on omat allokaatio-ongelmansa. Nekin ääristävät kilpailua. – Kertokaapa minulle toinen jöärjestelmä. jolla jokseenkin kaikkina järkevinä vuorodokaudenaikoina ystäväni Mervi pääsee jokseenkin säälliseen hintaan Helsingistä julkisilla kulkuneuvoilla 2 km:n päähän Päivölän kansanopistoa Sääksmäellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 22.5.2012 kello 9:19

    migul:
    Vr-yhtymä taitaa omistaa nykyiset rautatieasemat? Kilpailevan junamatkustajaliikenteen järkkäämiselle tuo on mukava lähtökohta.

    Joka tapauksessa rautateiden henkilöliikenteen kilpailu tultaneen toteuttamaan niin että yksi organisaatio tilaa liikenteen, myy liput, suunnitelee aikataulut ja tarjoaa infrastruktuurin. Ja valitsee sopivimman operaattorin määräajaksi kilpailutuksen kautta samalla tavalla kuin HSL ja pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä.

    Yksittäiset junaoperaattorit eivät siis noin vain ilmesty ajelemaan omilla junillaan niihin aikoihin kuin niille omasta mielestään sopii. Onnibussi on siinä mielessä vähän erilainen vertailukohta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Matti Kuronen kirjoitti 22.5.2012 kello 12:06

    Ihan uteliaisuudesta: mihin laittaisit Päijät-Hämeessä varakentän? Maan kakkoskenttänä se olisi ainakin Pirkkalaa lähempänä, ja ehkä vastaisi paremmin myös Hki-Vantaan laajentumistarpeisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. a_l kirjoitti 22.5.2012 kello 12:12

    Sekä teoria että käytäntö on osoittanut, että (joitain harvoja luonnollisia monopoleja lukuunottamatta) vapaa kilpailu on aina sääntelyä tehokkaampi.

    Kartellit tietenkin esittävät mitä merkillisempiä perusteluja toimintansa yleishyödyllisyydestä, mutta tosiasiassa kartellista ei hyödy kuin kartelli itse. Se jos jokin on kermankuorintaa pahimmillaan.

    Mikään ei pöhöty yhtä pahasti kuin säännellyillä pseudomarkkinoilla toimiva yksityinen liikeyritys. Julkinen sektorikin pysyy tehokkaampana, koska sitä edes jollain lailla valvotaan. Olen matkustanut 2000-luvulla expressbussilla jossa oli rahastaja!

    Lentolippu Tampereelta Lontooseen maksaa saman verran kuin bussilippu Helsingistä Tampereelle. Arvatkaa kumman liikennemuodon kilpailu on vapaata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.5.2012 kello 12:25

    Päijät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon kentän voisi laittaa ja joiden kohdalla kunta on osoittanut kiinnostusta. En nyt lähde niitä ilmiantamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.5.2012 kello 12:33

    Kaikki kentän käyttäjät ovat tienneet, että sen vuokrasopimus päättyy kahdenkymmenen vuoden päästä eikä sitä tulla uusimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elmo Allén kirjoitti 22.5.2012 kello 12:38

    Matti Kuronen:
    Ihan uteliaisuudesta: mihin laittaisit Päijät-Hämeessä varakentän? Maan kakkoskenttänä se olisi ainakin Pirkkalaa lähempänä, ja ehkä vastaisi paremmin myös Hki-Vantaan laajentumistarpeisiin.

    Osmo Soininvaara:
    Päijät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon kentän voisi laittaa ja joiden kohdalla kunta on osoittanut kiinnostusta.

    Jos aidosti halutaan tappaa helsinkiläinen lentokoulutustoiminta ja yleisilmailu, kannattaisi se sanoa rehellisesti ääneen. Se, että jokin Ryanair-kenttä Päijät-Hämeessä voisi korvata Malmin toiminnan, on vain sumutusta. Maan kakkoskenttä ja Helsinki-Vantaan laajentumistarpeet ovat täysin eri asia kuin Malmin toiminnan siirtäminen elinkelpoiseen paikkaan.

    Jos haluaa asettaa asunnot Malmin toiminnan edelle, se on ihan sallittu arvojärjestys. Mutta argumenttien kannattaisi olla edes totuudenmukaisia: Malmin nykyinen toiminta kuolee, jos se on liian kaukana Helsingistä. Päijät-Häme on, ihan samalla tavoin kuin Kiikalakin olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Matti Kuronen kirjoitti 22.5.2012 kello 13:57

    Osmo Soininvaara:
    Päijät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon kentän voisi laittaa ja joiden kohdalla kunta on osoittanut kiinnostusta. En nyt lähde niitä ilmiantamaan.

    Ok, muistan jostain raportista itsekin että pari tarjokasta on, voivatpa olla vaikka samat pari. Joka tapauksessa pks:n maankäytön haasteissa auttaisi kummasti, jos halvempia lähtöaikoja käyttävät matkustajakoneet ja edes osa logistiikasta nousisi ja laskisi puolen tunnin juna- tai kumipyörämatkan päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. a_l kirjoitti 22.5.2012 kello 14:38

    Antti Leinonen: – Veikkauksen ja RAY:n voitot menevät hyvään tarkoitukseen, mutta miksi juuri peliharrastajien pitää rahoittaa näitä?

    Pelimonopolia on perusteltu pelihaittojen minimoinnilla ja yleishyödyllisen tuen maksimoinnilla. Missään ei ole kyetty näyttämään toteen, että nämä (keskenään ristiriitaiset) tavoitteet toteutetaan parhaiten monopolilla.

    - Alkon monopolia perustellaan hyvällä valikoimalla kohtuuhintaisia laatuviinejä, mutta miksi bulkkiviineihin tyytyvien pitää rahoittaa viiniharrastajien harrastusta?

    Uskoo ken haluaa. Vähänkään isommassa marketissa on vajaa sata nimikettä erilaisia oluita, ml. pienpanimo-oluita, erityyppisiä tuontioluita lukuisista eri maista jne. Alkossa on vain hieman liioitellen koffia ja karjalaa kolmosena ja nelosena. Jostain syystä viineissä kaikki olisi toisin.

    Alkon palvelu on edes nykyisellä tasolla vain siksi, että Alko on käytännössä joutunut kilpailemaan monopolinsa säilyttämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 22.5.2012 kello 14:50

    Suurin osa asemista kuuluu tietääkseni Liikennevirastolle. VR:n omistamat asemat ovat poikkeus. Helsingin päärautatieasema kuuluu niihin, koska se on VR:n pääkonttori samalla. Valtio-omisteisilla yrityksillä onneksi valtio voi katsoa päältä, että kilpailu sallitaan.

    Itse asiassa rautatieliikenteestä säädetyssä direktiivissä asetetaan määräävässä markkina-asemassa olevalle liikenteenharjoittajalle velvollisuus antaa oma infrastruktuurinsa (erityisesti huoltoraiteet, tallit ym.) kilpailijoiden käytettäväksi omakustannushintaan, jos kilpailevan infrastruktuurin rakentaminen ei ole kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista. Ymmärtääkseni Helsingin päärautatieasema sopii tähän määritelmään kuin nakutettu.

    Matkahuollosta on paljon hyötyä. Tärkein hyöty on siinä, että linja-autoliput toimivat ristiin ja taksat ovat samat ympäri maata. Tämä helpottaa kummasti matkustamista ja matkakorvaushallintoa. Sen sijaan ei ole tarkoituksenmukaista, että Matkahuolto on yksityinen monopoli. Nähdäkseni se voi säilyä yksityisomistuksessa, mutta olisi säädettävä seuraavat velvollisuudet liikenteenharjoittajille:
    - kaikilla linjaliikenneluvan haltijoilla on velvollisuus liittyä kansalliseen lippujärjestelmään
    - kaikilla linja-autoasemien ylläpitäjillä on velvollisuus tarjota laituripaikkoja samoilla ehdoilla kaikille liikenneluvan haltijoille
    - kaikilla liikenneluvan haltijoilla on velvollisuus kuljettaa linja-autorahtia ja liittyä rahdinkäsittelyjärjestelmään, jollei liikennevirasto myönnä erityisestä syystä vapautusta
    - kaikilla liikenneluvan haltijoilla on velvollisuus sovittaa aikataulunsa muiden alueella toimivien (ml. VR) kanssa. Liikennevirastolle annetaan oikeus määrätä aikatauluista, jollei tämä toimi vapaaehtoisesti.
    - kansallisten aikataulu-, lippu- ja linja-autorahtijärjestelmien ylläpito myönnetään toimijoille tarjouskilpailun perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Markku af Heurlin kirjoitti 22.5.2012 kello 16:57

    Osmo Soininvaara:
    Kaikki kentän käyttäjät ovat tienneet, että sen vuokrasopimus päättyy kahdenkymmenen vuoden päästä eikä sitä tulla uusimaan.

    Mistä Osmo Soininvaara teitää, että vuokrasopimusta ei tulla uusimaan?

    Nyt on kasvamasa uusi päättäjäpolvi, joka ehkä voi todeta pienlentokentän näin lähellä pääakaupunkia olevan ihan paikallaan. Hieman miettimällä vastava asujaimisto voidaan sijoittaa muualle. Jos ei muuta, niin rakennetaanpa Inkoon aseman ympärille taajama.

    Malmin kentän liikennemelu on marginaalien ongela. Suurempi on Helsingin lentoaseman. – Kuuluu yöllä jopa Nuuksion korvessa.- Sitä vain ei oikein voi siirtää muualle. Mutta voidaan keskustella siitä, tuleeko kentän matkustajamäärän kasvaa nykyisestä n 12 miljoonasta lähes kolminkertaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Markku af Heurlin kirjoitti 22.5.2012 kello 18:11

    Osmo Soininvaara:
    Päijät-Hämeessä on parikin paikkaa, johon kentän voisi laittaa ja joiden kohdalla kunta on osoittanut kiinnostusta. En nyt lähde niitä ilmiantamaan.

    Osmo Soininvaara:
    Kaikki kentän käyttäjät ovat tienneet, että sen vuokrasopimus päättyy kahdenkymmenen vuoden päästä eikä sitä tulla uusimaan.

    Lähimmät Päijät-Hämeen kunnat, Kärkölä ja Orimattilan kaupunki ovat n. 70 – 80 km:n päässä Helsingistä. Siis kuntien etelärajat.

    Olin aina kuvitellut, että Lahti, kuten Hämeenlinnakin olisi tasan 100 km päässä Helsingistä . Oikea välimatka on n 120 km.

    Mistä Osmo Soininvaara teitää, että vuokrasopimusta ei tulla uusimaan?

    Nyt on kasvamasa uusi päättäjäpolvi, joka ehkä voi todeta pienlentokentän näin lähellä pääakaupunkia olevan ihan paikallaan. Hieman miettimällä vastava asujaimisto voidaan sijoittaa muualle. Jos ei muuta, niin rakennetaanpa Inkoon aseman ympärille taajama.

    Malmin kentän liikennemelu on marginaalien ongela. Suurempi on Helsingin lentoaseman. – Kuuluu yöllä jopa Nuuksion korvessa.- Sitä vain ei oikein voi siirtää muualle. Mutta voidaan keskustella siitä, tuleeko kentän matkustajamäärän kasvaa nykyisestä n 12 miljoonasta lähes kolminkertaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.5.2012 kello 20:34

    Markku.
    Kerro mihin sijoitat 10 000 asukasta koskematta niihin alueihin, jotka joka tapauksessa otetaan rakentamiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ville kirjoitti 22.5.2012 kello 21:44

    Jos tehtäisiin Helsinki-Vantaan kentän tilalle uusi kenttä Helsingin matalalle, vapautuisi runsaasti rakennusmaata. Samalla saataisiin Kehäradan varteen asuinkelpoisia alueita enemmänkin (lentomelua ajatellen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Joel Jalkanen kirjoitti 23.5.2012 kello 0:18

    Kalle: Miksi Malmin pitäisi muuttaa? Kaikki kentän liepeille asumaan tulleet ovat tienneet kentästä! Muualla Euroopassa tehdään syöttökenttiä keskustoihin jyräämällä korttelikaupalla vanhoja taloja.

    Vihdin Nummela ei ole sijaintinsa takia vaihtoehto Helsingin kakkos eikä edes kolmos kentälle. Kentälle ei saada rautatieyhteyttä. Uusikin kenttä tarvitaan varmasti, koska lentoliikenne jatkaa kasvuaan. Malmille voidaan vetää spåra. Jo olemassa olevista vaihtoehdoista Turun kenttä sijaitsee rautatien vieressä.

    Miksi Pääkaupunkiseudulle tarvitaan kakkoslentokenttä? Lontoon Heahtrow´n kautta lentää 69 miljoonaa ihmistä kahdella kiitoradalla, H-V:n kautta 15 miljoonaa kolmella kiitoradalla.

    Minun perustelut Malmin muuttamiselle on ne, että sinne paikalle voidaan rakentaa paljon asuntoja. Lentokoulutuksen voi ihan hyvin siirtää muualle, kyllä Vihti on ihan tarpeeksi lähellä. Otan mieluusti vastaan perusteluja kentän säilyttämiselle; jos näitä asioita on tahkottu aiemmin niin linkkikin kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  36. antti kirjoitti 23.5.2012 kello 7:13

    Kalle: Onko jossain linkkiä tuonne kantakaupungin pyörätieliikenteen tavoiteverkkoon ja ohjeeseen

    Siellä kaupunkisuunnitteluviraston sivuillahan se, kokouksen esityslistan liitteenä.

    Osmo Soininvaara:
    Markku.
    Kerro mihin sijoitat 10 000 asukasta koskematta niihin alueihin, jotka joka tapauksessa otetaan rakentamiselle.

    Mikä kiire niillä nyt on? Eikö voida odottaa sata vuotta Malmin kentän kanssa niin säästyy maata myöhempään käyttöön (yritin vastata niin kuin älykön kuuluu vastata).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Markku af Heurlin kirjoitti 23.5.2012 kello 7:30

    Osmo Soininvaara:
    Markku.
    Kerro mihin sijoitat 10 000 asukasta koskematta niihin alueihin, jotka joka tapauksessa otetaan rakentamiselle.

    Ode. Ihan mielenkiintoinen kysymys. Voi olla, että ne uudet päättäjät löytävää ratkaisun. Yksi on löytää keinot pitää vanhat teollisusupaikkakunnat ja maaseutu hengissä, niin tarve vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Markku af Heurlin kirjoitti 23.5.2012 kello 7:39

    Osmo Soininvaara:
    Markku.
    Kerro mihin sijoitat 10 000 asukasta koskematta niihin alueihin, jotka joka tapauksessa otetaan rakentamiselle.

    Ville:
    Jos tehtäisiin Helsinki-Vantaan kentän tilalle uusi kenttä Helsingin matalalle, vapautuisi runsaasti rakennusmaata. Samalla saataisiin Kehäradan varteen asuinkelpoisia alueita enemmänkin (lentomelua ajatellen).

    Tämä tuksin on teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Mutta silti: lentokenätn alue on 17 km2.Oleellisempaa, että sen melualua vie paljon rakennsumaata. mUtta en kanssa elettävä.

    Malmin lentokentän 10.000 ihmisen asuntopotentiaali vastaa pk-seudun yhden vuoden vöestönlisäystä. Malmin rakentamisella ei siis mitän ratkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Mikko Särelä kirjoitti 23.5.2012 kello 11:33

    Malmin lentokentän 10.000 ihmisen asuntopotentiaali vastaa pk-seudun yhden vuoden vöestönlisäystä. Malmin rakentamisella ei siis mitän ratkaista.

    Ja kuinka monta 10000 asukkaalle kelvollista aluetta meillä on varaa jättää rakentamatta, kun niitä pitää löytää seuraavien 25 vuoden aikana Uudellamaalla vähintään sellaiset 43.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  40. Mikko H kirjoitti 23.5.2012 kello 11:57

    Kalle:Jo olemassa olevista vaihtoehdoista Turun kenttä sijaitsee rautatien vieressä.

    Siis Turun kentän terminaali sijaitsee puolentoista kilometrin päässä Turku-Toijala -radasta ja välissä on yksi moottoritie. Sujuva yhteys kentältä Rantaradalle vaatis vähän rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Rolling Heurlin kirjoitti 23.5.2012 kello 12:53

    Jos esim. 30 vuoden kuluttua oltaisiin sitä mieltä, että lähellä keskustaa on hyvä olla lentokenttä, uuden rakentaminen ei onnistu millään. Vihreät ovat yleensä vastutaneet vanhojen purkamista. Mistähän into lentokentän kohdalla johtuu? Saatannallinen hiilidioksiidi ei mihinkään vähene Malmin purkamisella, pikemminkin sen määrä kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Pekka Pessi kirjoitti 23.5.2012 kello 13:06

    Malmin kenttä vaikuttaa paljon muutenkin kuin siinä kentän vieressä. Ihan kaikki kentän käyttäjät kun eivät tyydy vain polttamaan bensaa tekemällä pari kierrosta kentän ympärillä, vaan haluavat lentää vähän kauemmaksi. Normaalisti asutuksen liepeillä ja keskellä lennetään ainakin 1000 jalan korkeudessa, mutta Malmilta/Malmille on ilmeisesti pakko lentää 500 jalassa, kun se on liian lähellä Suomen pääkenttää.

    Parikymmentä vuotta kun Malmille pääsi peltojen ja metsien yli, se 500 jalkaa oli varmaan ihan ok, mutta nyt niitä peltoja ja metsiä rakennetaan kovaa vauhtia umpeen. Kruunuvuori, Herttoniemen öljysatama, Kivinokka, Viikin pellot. Viimeistään siinä vaiheessa kun vuokrasopimusta aletaan uusia, pitää ne lähestymisväylät ja niillä käytettävät lentokorkeudet miettiä uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. tpyyluoma kirjoitti 23.5.2012 kello 13:49

    Malmin lentokenttä noin lyhyesti, ja sinänsä symppaan mutta: Jos se alue olisi vaikka 14 hehtaaria, niin ei mitään muuta kuin suojellaan. Mutta kun se on 140 hehtaaria.

    Koolla on kaupungissa väliä ja tämä on ongelma kaiken uudemman rakentamisen suojelussa, blogasin taannoin http://tolkku.blogspot.com/2012/05/museovirastolla-on-mittakaavaongelma.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  44. i kirjoitti 23.5.2012 kello 14:22

    tpyyluoma:
    Malmin lentokenttä noin lyhyesti, ja sinänsä symppaan mutta: Jos se alue olisi vaikka 14 hehtaaria, niin ei mitään muuta kuin suojellaan. Mutta kun se on 140 hehtaaria.

    Koolla on kaupungissa väliä ja tämä on ongelma kaiken uudemman rakentamisen suojelussa, blogasin taannoin http://tolkku.blogspot.com/2012/05/museovirastolla-on-mittakaavaongelma.html

    No, ensiksikin 70-luvulla rakennettuja voimalaitoksia löytyy maailmalta ja Suomestakin paljon enemmän kuin 30-luvulla rakennettuja kansainvälisiä lentokenttiä. Siksi Malmin lentokentän museoarvo on ihan toista luokkaa verrattuna vaihtoehtoiseen alueen käyttötarkoitukseen (asuminen). Toinen juttu, joka kasvattaa eroa Malmin ja Hanasaaren suojelun välillä on vaihtoehtoisen käytön arvo: Hanasaari on paljon lähempänä keskustaa ja muutenkin arvokkaampaa maata (ranta).

    Miksei samantien rakenneta Senaatintoria täyteen? Sinnekin mahtuisi paljon väkeä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, eikä alueella ole merkittäviä luontoarvojakaan suojeltavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  45. Ville kirjoitti 23.5.2012 kello 17:56

    i:
    Miksei samantien rakenneta Senaatintoria täyteen? Sinnekin mahtuisi paljon väkeä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, eikä alueella ole merkittäviä luontoarvojakaan suojeltavana.

    Sellainen mielenkiintoinen ilmiö on olemassa, että ihmisen vaikutus ei aina tuhoa luontoa, vaan voi myös lisätä luonnon monimuotoisuutta. Vähän laajentaen tätä ajatusta, jonkin vanhan asian suojelu ja säilyttäminen voi estää jonkin muun hyvän tai jopa paremman asian syntymisen. Aivan varmasti Senaatintorin paikalle voitaisiin rakentaa jotakin muuta, joka olisi vielä parempaa. Eteläisessä Euroopassa on esimerkkejä siitä, miten vanhoja rakennuksia on muokattu rankalla kädellä, mutta kun siitä on jo vuosisatoja aikaa, niitä ihastellaan nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. tpyyluoma kirjoitti 23.5.2012 kello 19:22

    i, jos Senaatintori olisi 140 eikä 1,4 hehtaaria, niin huutaisin sen pienentämistä.:)

    Ei Malmi niin kaukana ole, ja se on Pohjois-Helsigin luonteva keskusta joka voisi hyvinkin kasvaa. Toki ensin aseman ympäristön tiivistämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. lp kirjoitti 23.5.2012 kello 21:42

    Rautatieasemien omistuksesta: asemalaiturit ovat Suomessa poikkeuksetta liikenneviraston omistuksessa. VR:n omistuksessa on isompien asemien asemarakennuksia (sellaisten, jotka katsottiin valtionrautateitä yhtiöitettäessä 90-luvun puolivälissä kaupallisesti merkittäviksi), varikkoalueita ja jonkin verran lastausalueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. Ville kirjoitti 23.5.2012 kello 22:22

    Markku af Heurlin:

    Tämä tuksin on teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Mutta silti: lentokenätn alue on 17 km2.Oleellisempaa, että sen melualua vie paljon rakennsumaata. mUtta en kanssa elettävä.

    Japanissa on monta lentokenttää tehty tekosaarille, ja siellä on maanjäristyksiä, tsunameita ym. joten ei tuo teknisesti mahdotonta ole. Taloudellinen kannattavuus riippuu ihan täysin siitä, miten paljon kerrosalaa kaavoitetaan vapautuville alueille ja mikä hinta sille lasketaan.
    Toinen vaihtoehtohan on sitten täyttää merta ihan suoraan asuntorakentamista varten. Esim. Pietarissa on tekeillä jos ei jo tehtynä täyttömaalle rakennettua kaupunkia useampia neliökilometrejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Mikko Särelä kirjoitti 24.5.2012 kello 8:43

    I: Tässä on aika iso mittakaavaero. Malminkenttä on 140 kertaa Senaatintorin kokoinen. Kysymys kuuluu pikemminkin niin päin, että mitkä 140 Senaatintorin kokoista plänttiä rakennetaan Malminkentän sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  50. I kirjoitti 24.5.2012 kello 9:31

    Mikko Särelä:
    I: Tässä on aika iso mittakaavaero. Malminkenttä on 140 kertaa Senaatintorin kokoinen. Kysymys kuuluu pikemminkin niin päin, että mitkä 140 Senaatintorin kokoista plänttiä rakennetaan Malminkentän sijaan.

    Senaatintori on myös noin 10 km lähempänä Helsingin keskustaa, millä on tiettyä vaikutusta tonttimaan arvoon. Puhut itsekin blogissasi 250 tuhannen ihmisen asuttamisesta Kehä I:n sisäpuolelle, ja muistuttaisin Malmin lentokentän olevan tämän alueen ulkopuolella.

    Malmin kentälle ei kovin monta historiallista korvaajaa maailmalta löydy. Olisi aika lyhytnäköistä hävittää se tonttimaan takia. Mieluummin voisi rakentaa vaikka Suomenlinnan: 1700-luvun linnoituksia on paljon enemmän jäljellä kuin lähes alkuperäisasussaan olevia Malmin ikäisiä lentokenttiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 24.5.2012 kello 16:22

    Mikko Särelä: Ja kuinka monta 10000 asukkaalle kelvollista aluetta meillä on varaa jättää rakentamatta, kun niitä pitää löytää seuraavien 25 vuoden aikana Uudellamaalla vähintään sellaiset 43.

    Mietin yhtä kysysmystä: Pääkaupunkiseudun säde on nyt likimäärin 30 km, eli sen reunaviiva on vajaat 50 km. Runsaan 30 metrin levyinen kaistale antaa juuri tuon 1,4 km2. – Toinen seikka on, että ihminen tarvitsee myös visuaalista tilaa, vaikka sillä ei voisikaan vapaasti likkua. Olemme savannin kasvatteja. Mietitään asiaa siis kunnolla, eikä vanhoihin ajatuksiin kangistuen seruaavat 10 vuotta.

    Itse en harrata lentämistä, mutta olen mm. Malmilla ihaillut flygareita. Ja ollut pienkoneen kyydysissä. Lankoni oli muuten sellaisen rakentanutkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 24.5.2012 kello 19:06

    Malmin kentän kohtalo kuuluu seudun pähkäilyasioihin. Siitä on taitettu peistä jopa kauemmin kuin länsimetrosta eikä loppua jahkailulle näy. Jo 70-luvun alussa, kun tehtiin yleiskaavaa ja seutukaavaa, tutkittiin siirtomahdollisuudet ja monia vaihtoehtoisia kentän paikkoja löytyi.

    Kentän asuntokäyttöön ottamista puoltavat sijaintitekijät. Kun Kehä ykkösen sisälle ei kaikkea saada mahtumaan, laajennettakoon sitten kaupunkia sen tuntumaan.Onhan se selvästi keskeisempi asuntoalue kuin esimerkiksi Östersundom, jolla tuntuu olevan turha kiire.

    Joukkoliikenteen palveluiden järjestelemisessä tarjolla ei ole nopeaa raideyhteyttä keskustan suuntaan, mutta poikittainen runkoyhteys Jokeri 2
    on tulossa.

    Vanhaan suojeltavaan lentoterminaalirakennukseen on perustettava lentomuseo, jossa mm kävijä voi virtuaalitekniikan avulla sijoittaa itsensä nykyisen kentän käyttäjäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. antti kirjoitti 24.5.2012 kello 20:45

    Mikko Särelä:
    I: Tässä on aika iso mittakaavaero. Malminkenttä on 140 kertaa Senaatintorin kokoinen. Kysymys kuuluu pikemminkin niin päin, että mitkä 140 Senaatintorin kokoista plänttiä rakennetaan Malminkentän sijaan.

    Viikin pelloista voi aloittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Ville kirjoitti 24.5.2012 kello 21:45

    I: Mieluummin voisi rakentaa vaikka Suomenlinnan: 1700-luvun linnoituksia on paljon enemmän jäljellä kuin lähes alkuperäisasussaan olevia Malmin ikäisiä lentokenttiä.

    Mutta sellaisia merilinnoituksia on vähän, jotka on rakennettu maalinnoituksen mallin mukaan mutta maavallien sijaan graniitista ja joiden rakennuttamisesta ovat vastanneet kärjistäen sanoen rakentamisesta mitään tietämättömät henkilöt. Suomenlinna on ainutlaatuinen, ja vielä ainutlaatuisempi siinä, miten fiasko se on tarkoitetussa käytössään ja rakennuttamisprosessissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 25.5.2012 kello 7:25

    Ville:… miten fiasko se on tarkoitetussa käytössään.

    No, millä tavoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Mauno kirjoitti 25.5.2012 kello 11:54

    Helsinki on metsä jonne on harvakseltaan ripoteltu vastenmielisen näköisiä harmaita kerrostaloryppäitä. Kaupunkikulttuuria ei ole kun on tavallaan haja-asutusalue ja asukkaat holhokkeja vailla omaa tahtoa ja perinteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Markku af Heurlin kirjoitti 25.5.2012 kello 20:39

    Mauno:
    Helsinki on metsä jonne on harvakseltaan ripoteltu vastenmielisen näköisiä harmaita kerrostaloryppäitä. Kaupunkikulttuuria ei ole kun on tavallaan haja-asutusalue ja asukkaat holhokkeja vailla omaa tahtoa ja perinteitä.

    Voihan jäkytijäk. Jotkut arvostavat urbaania elämänmenoa, toiset sitä, että luonto on lähellä. Myllypuroa esim. pidän kaikkea muuta kuin harmaana betonilähiönä. Talot on maalattu, sillä betoniakin voi maalata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Ville kirjoitti 25.5.2012 kello 21:07

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ville:… miten fiasko se on tarkoitetussa käytössään.

    No, millä tavoin?

    Tavallaan tämä on ratkaisematon kysymys – varsinaisessa sodankäynnissä Suomenlinnaa ei ole kunnolla testattu. Se antautui taistelutta sen kerran, kun sinne uhattiin hyökätä. Toisaalta Suomenlinna oli iso epäonnistuminen juuri siksi, että iso määrä ranskalaista rahaa tuhlattiin Venäjän merimahtia uhkaamaan rakennettuun linnoitukseen, joka sitten annettiin lahjana venäläisille. Tavallaan parempi olisi ollut olla rakentamatta sitä, jos miettii alkuperäistä tarkoitusta, koska Suomenlinna päätyi Venäjän käyttöön aivan vaurioitta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Markku af Heurlin kirjoitti 26.5.2012 kello 11:36

    Ville: Tavallaan tämä on ratkaisematon kysymys – varsinaisessa sodankäynnissä Suomenlinnaa ei ole kunnolla testattu. Se antautui taistelutta sen kerran, kun sinne uhattiin hyökätä. Toisaalta Suomenlinna oli iso epäonnistuminen juuri siksi, että iso määrä ranskalaista rahaa tuhlattiin Venäjän merimahtia uhkaamaan rakennettuun linnoitukseen, joka sitten annettiin lahjana venäläisille. Tavallaan parempi olisi ollut olla rakentamatta sitä, jos miettii alkuperäistä tarkoitusta, koska Suomenlinna päätyi Venäjän käyttöön aivan vaurioitta.

    Suomenlinna kesti kyllä toisen piirityksen ja pommituksen Oolannin sdoan aikana 1855. Sveaborg oli rakennettu hyökkäystä, ei puolustusta varten, Vallisaari on sitä korkeammalal ja sitä kautta linnoitusta oliis voitu pommittaa pommittaa.

    Cronstedia on arvosteltu, mutta todennäköisetsi venäläiset oisivat jään kautta (talvisodankäyntiä ei odotettu) voineet aika pienellä miesvoimalla vallata linnoituksen. Taistelu olisi merkinnyt tuhansien miesten tarpeetonta kuolemaa, sillä Suomi oli joka tapauksesa menetty.- C. toimi ansiokkaasti, vaikka sitä on vaikea myöntää, ja häntä pidetään edelleen petturina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Ville kirjoitti 27.5.2012 kello 15:29

    Markku af Heurlin: Suomenlinna kesti kyllä toisen piirityksen ja pommituksen Oolannin sdoan aikana 1855.

    Oliko niin, että Suomenlinnan tykit eivät kantaneet englantilaisten laivoihin, joista voitiin siten rauhassa ampua? Englantilaisten tarkoituksenahan ei ollut vallata alueita, vaan tuhota Venäjän Itämeren sota- ja kauppalaivasto, linnakkeet ja varastot. Suomenlinnaa ei saatu täysin maan tasalle, mutta ei sillä kovin suurta sotilaallista merkitystä ollut Oolannin sodan jälkeen. Obuhovit sijoitettiin muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Markku af Heurlin kirjoitti 27.5.2012 kello 20:42

    Ville: Oliko niin, että Suomenlinnan tykit eivät kantaneet englantilaisten laivoihin, joista voitiin siten rauhassa ampua? Englantilaisten tarkoituksenahan ei ollut vallata alueita, vaan tuhota Venäjän Itämeren sota- ja kauppalaivasto, linnakkeet ja varastot. Suomenlinnaa ei saatu täysin maan tasalle, mutta ei sillä kovin suurta sotilaallista merkitystä ollut Oolannin sodan jälkeen. Obuhovit sijoitettiin muualle.

    En tunne sotahistoriaa sen kummemmin, jotentuiota en voi kommentoida. Pohjanlahden kaupungit kunnostautuivat maan puolustamisessa.

    Mielenkiintoien kohta Wikipediasta: “Britannian sotaministeri Newcastlern herttua oli pyytänyt välttämään puolustuskyvyttömien kaupunkien tuhoamista. … Raahessa aiheutettu tuho aiheutti keskustelun Britannian alahuoneessa. Kveekarit vaativat rahankeruuta vahinkojen korvaamiseksi. Korvausrahoilla rakennettiin Raaheen Kveekarintie.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. Kalle kirjoitti 28.5.2012 kello 1:27

    Osmo Soininvaara:
    Markku.
    Kerro mihin sijoitat 10 000 asukasta koskematta niihin alueihin, jotka joka tapauksessa otetaan rakentamiselle.

    Tun verran minäkin pystyn päivässä kaavoittamaan Kehä I:n sisälle. :D Kyse ei ole tonttimaan puutteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  63. Markku af Heurlin kirjoitti 28.5.2012 kello 13:58

    Seppo Vepsäläinen:
    Malmin kentän kohtalo kuuluu seudun pähkäilyasioihin. Siitä on taitettu peistä jopa kauemmin kuin länsimetrosta eikä loppua jahkailulle näy. Jo 70-luvun alussa, kun tehtiin yleiskaavaa ja seutukaavaa, tutkittiin siirtomahdollisuudet ja monia vaihtoehtoisia kentän paikkoja löytyi.

    Tämähän on ollut sellainen ikuisuuskysmys. Voi ehkä olla, että kaikki ehdot täyttävää uuden lentokentöän paikkaa ei tosiaankaan löydy.

    Kun asia ei ole aivan päivän päälle, eiköhän asia ole parasta jättää meidän jälkeemem tulevien päätettäväksi

    “Kentän asuntokäyttöön ottamista puoltavat sijaintitekijät. Kun Kehä ykkösen sisälle ei kaikkea saada mahtumaan, laajennettakoon sitten kaupunkia sen tuntumaan.Onhan se selvästi keskeisempi asuntoalue kuin esimerkiksi Östersundom, jolla tuntuu olevan turha kiire.”

    Nämä samat seita puoltavat lentokentän säilyttämistä Malmilla. Bromman lentokenttä 7 km Tukholan keskustasta oli tarkotius poistaa käytöstä, ja kaupunki irtisanoi alueen vuokrasopimuksen. Mutta tuli sitten toisiin ajatuksiin.

    Lukija muisatnee, että Puu-Vallila oli tarkoitus 70-jyrätä pois tehokkaamman asutuksen tieltä. Aiheesta oli myös maini Risto Jarvan elokuva Mies, joka ei osannut sanoa ei. Jostain syystä katselin tätä hupaisaa komediaa kuin neuloilla istuen.

    Samoin Kumpula ja sen siirtolapuutarhat oli tarkoitus poistaa tehokkaamman maankäytön alta.

    “Joukkoliikenteen palveluiden järjestelemisessä tarjolla ei ole nopeaa raideyhteyttä keskustan suuntaan, mutta poikittainen runkoyhteysJokeri 2
    on tulossa.

    Vanhaan suojeltavaan lentoterminaalirakennukseen on perustettava lentomuseo, jossa mm kävijä voi virtuaalitekniikan avulla sijoittaa itsensä nykyisen kentän käyttäjäksi.”

    Meillä on Ilmailumuseo seutulan lentokentän yhteydessä ja hyvin monia pitkin maakuntia, mm. Vesivehmaall, Hallissa ja Tikkakoskella. – Oleelista kuitenkin on, että ilman ilmailukäyttöä itse lentoaemarakenus jää tarkoituksettomaksi. Tietenkin siitä saa hyvän toimistorakennuksen.

    Pitäisin kuienkin hyvänä, että aiheesta keskusteltaisiin avoimin mielin ja myös valmiudella tarkistaa omia näkemyksiään. Se nimittäin on varmin ja oikeastana ainoa tapa saada teknologia/ilmailu/autofriikit kiinnostumaan muista meille tärkeistä asioista, esim. Kehä I:n ja sisääntuloväylien
    muuttamisesta bulevardeiksi tai ruuhkamaksuista.

    Kun osoittaa selvästi voivansa ymmärtää vastapuolen näkemyksiä, myös voi vasta odottaa hänen ymmärtävän omiaan. On ihan hyödyllistä käudä läpi argumentit sivulla http://www.pelastamalmi.org/fi/index.html .

    Anteeksi, etä en saanut oikein kunnolla erotettua Seppo Vepsäläisen ja minun lausuntoja toissistaan. Lainaumerkeistä pitäsi näkyä, kumman puheenvuorosta on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 28.5.2012 kello 17:43

    Suomenlinna on loistava esimerkki hyöty-kustannuslaskelmien hyödyllisyydestä. Kaksi mahtivaltiota sijoittivat, varmasti sodankäynnistä jotain ymmärtävien asiantuntijoiden perusteltujen esitysten pohjalta, valtavasti rahaa kunnon linnoitukseen.

    Käytännössä hyöty syntyi kaikesta muusta kuin sotimisen rintamilta. Suomalaiset saivat linnoituksen rakennusvaiheissa kansanvalistusta mm ruokataloutensa ja asumisensa kehittämisessä sekä uuden pääkaupungin aihoin.

    Nyt linnoitusalue on Helsingin hienoin merellinen ulkoilualue ja turistinähtävyys. Olisi mielenkiintoista, jos joku tutkisi hankkeen hyödyt jälkilaskentana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Ville kirjoitti 28.5.2012 kello 18:21

    Malmin lentokentän vieressä on Tattarisuon alue, jonka voisi mielestäni jyrätä ja käyttää esim. asuntorakentamiseen. Tai ehkä näin jo suunnitellaankin – hyvä jos niin. Lisäksi lähiympäristössä on liikennevihreää muutaman Malmin lentokentän verran – nekin saisi rakentavampaan käyttöön, jos oikeasti haluttaisiin. Ja Hernesaaren helikopterikentän voisi siirtää ennemmin Malmille, kuin tuhlata sen vuoksi keskeisellä paikalla tonttimaata melualueeksi.
    Sinänsä en ole Malmin lentokentän rakentamista vastaan. Wienissä on vastaava vanha kenttä rakenteilla asuinalueeksi. Siellä vain tehtiin ensin metrolinja keskustasta alueelle – ei taitaisi onnistua Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus




Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.

  • Vision Tuuma-verkkolehteen

    Hyvää lukemista kaupunkisuunnittelusta

    mainostila 1

    mainostila 2

    mainostila 3