Verojaosto kävi Italiassa

18.5.2012 · Aihe: _ 

(Teksti on julkaistu kolumnina Savon Sanomissa)

Eduskunnan verojaosto kävi Italiassa perehtymässä, miltä Euroopan talouskriisi sieltä päin katsottuna näyttää. Olihan maa ajautumassa Kreikan tavoin luottokelvottomaksi. Berlusconi pakotettiin eroamaan, poliittisesti sitoutumaton entinen komissaari, Mario Monti kutsuttiin pääministeriksi pelastamaan maata ja Euroopan keskuspankki auttoi Italiaa saamaan lainaa kohtuullisilla ehdoilla.
Berlusconin kaatumisen jälkeen on alkanut tapahtua. Valtiontalous on tarkoitus tasapainottaa veron korotuksilla ja menoja leikkaamalla, eläkeikää nostetaan jopa seitsemällä vuodella, veronkiertoa pannaan kuriin, irtisanomissuojaa heikennetään ja luvanvaraisia ammatteja takseista apteekkeihin vapautetaan säännöstelystä. Yhteiskuntaa modernisoidaan poistamalla kummallisuuksia, joita ei voinut tulkkauksesta ymmärtää, koska niille ei ole suomenkielistä nimeä.
Vyönkiristys näkyy jokaisen kukkarossa. Bensa maksoi Roomassa 1,87 euroa litralta.  Asunnonomistajia odottaa tonnin tai parin kiinteistövero, arvonlisäveroa nostetaan kolmella prosenttiyksiköllä ja niin edelleen. Mikään tällainen olisi ollut mahdollista vuosi sitten. Montin hallitus toteuttaa shokkihoitoa tyypillisimmillään. On helpompaa viedä läpi monta epäsuosittua uudistusta kuin vain yksi.
Tehtävää riittää Joidenkin arvioiden mukaan veroja jää Italiassa maksamatta 120 miljardin euron edestä. Pelkästään arvonlisäverosta pimitetään kolmannes. Veronkierto ei ole ongelma vain valtion taloudelle vaan myös sille rehelliselle yrittäjälle, joka yrittää kilpailla fuskaajien kanssa. Italian veroaste on varsin korkea, 45 prosenttia. Jos Italiassa kaikki maksaisivat veronsa säntillisesti, veroaste voitaisiin laskea 38 prosenttiin.
Veronkiertoon puututaan erikoisin keinoin. Käteisrahan käyttö yli tuhannen euron maksuissa on laitonta. Verohallinto seuraa ylellisyyskulutusta. On selityksen velkaa, jos on veroilmoituksen mukaan tuloton, mutta ostaa kuitenkin loistoveneen tai vaikkapa Ferrarin. Ferrarin voi tietysti ostaa Ranskasta – ja maksaa käteisellä – mutta autoa ei pidä pysäköidä väärin, koska pysäköintisakon kautta auton omistamisesta tulee tieto verottajalle.

Kaikki eivät ole Italian talouden tervehdyttämiskeinoista samaa mieltä. Joidenkin mielestä hevoskuuri on kohtuuttoman kova ja sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Kreikkalaisten mielipide nyt ainakin tuli vaaleissa selväksi. Niin voi käydä myös Italiassa. Montin aluksi hyvin korkealla ollut suosio on laskenut nopeasti. On ikävää tinkiä hyvinvoinnista, mutta vaikea toisaalta on enää löytää hyväntahtoisia hölmöjä rahoittamaan Etelä-Euroopan velkaantumista. Vyönkiristys olisi helpompi hyväksyä, jos myös rikkaat osallistuisivat siihen. Suurten yhteiskunnallisten erojen maissa on vaikeata synnyttää kansallisen yhtenäisyyden henkeä. Latviassa se onnistui, mutta Riian kaduilla ei ajelekaan loistoautoja.
Vakavampi epäilys tulee kansantaloustieteilijöiltä, joita myös kuuntelimme matkamme aikana. Heidän mukaansa kriisivaltioiden alijäämät eivät juuri pienene vyön kiristyksellä. Talousnobelisti Paul Krugmanin mukaan Eurooppa on tekemässä taloudellista itsemurhaa. Jos italialaisilla ei ole enää varaa juoda espressoa kahvilassa, ei kahvilan pitäjällä ole varaa käydä parturissa eikä parturilla ole varaa ostaa pulloa paikallista viiniä. Äkkinäiset säästöt tuottavat työttömyyttä, eivätkä työttömät maksa veroja.
Juuri näin on käynyt Espanjassa. Maan työttömyys on jo 25 prosentin tietämissä.  Sankarillisista veronkorotuksista ja menoleikkauksista huolimatta valtion talouden vajeesta ei ole päästy eroon.
Minua on pitkään vaivannut, että talouspolitiikkaa Euroopassa vetävät juristit ja kauppatieteilijät, jotka eivät tiedä kansantaloustieteen perusteista edes sen vertaa, että ymmärtäisivät osaamattomuutensa.

Italian jo päätetyt säästöt laskevat kokonaistuotantoa kaksi prosenttia. Se kääntyy työttömyydeksi. Kaikki menisi hyvin, jos työttömät työllistyisivät vientiyrityksiin haalimaan rahaa velkojen maksuun. Valtionhallinnosta ulos rationalisoidusta paperinpyörittäjästä ei tule käden käänteessä hitsaajaa työntekijää Ferrarille. Jos muutos menee työttömyyden kautta, paljon väkeä jää pysyvästi työttömiksi niin kuin 1990-luvun laman jäljiltä kävi Suomessa. Siitä kansantalous ole hyödy mitään. Muutoksille pitäisi olla enemmän aikaa – ne olisi siis pitänyt aloittaa ajat sitten.
Viennin elpyminen on Italian ainoa toivo. Vienti ei voi elpyä, kun koko Eurooppa säästää. Taloudessa toisen meno on toisen tulo. Jos kaikki säästävät menoissaan, kaikki menettävät vastaavasti tulojaan ja lopputuloksena on vain elämän kurjistuminen.
Euromaiden vaihtotase muuhun maailmaan nähden on pitkään ollut suunnilleen tasapainossa ja tulee kelluvan valuuttakurssin vuoksi tasapainossa pysymäänkin. Tämä tarkoittaa, että kun joillakin euromailla vaihtotase on ylijäämäinen, sen on oltava toisilla alijäämäinen. Saksan vahvuus on muiden ongelma. Euron kurssi suhteessa dollariin on vahvistunut kymmenessä vuodessa nelisenkymmentä prosenttia, mikä hankaloittaa nyt jo Suomenkin vientiä.
Etelä-Euroopan maiden on pantava taloutensa kuntoon, nostettava veroja ja karsittava julkisesta hallinnosta turha väki, joka on sinne poliittisina palkkioina palkattu. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan taloudellista nousukautta. Euroopan vahvojen maiden on ryhdyttävä vetämään taloutta eteenpäin sen sijaan, että kaikki jarruttelevat. Vain näin voidaan oliivivyöhykkeen maiden talous nykyaikaistaa ja pelastaa Eurooppa. Jostain tällaisesta kai Ranskan uusi presidentti Hollande on puhunut.
Tai sitten apuun tulee vaurastuva Kiina. Ferrareja menee Kiinaan kuulemma jo solkenaan.

Kommentit

7 Vastausta artikkeliin “Verojaosto kävi Italiassa”

  1. Heikki kirjoitti 18.5.2012 kello 0:35

    Tämä kansantaloudellinen tuhonkierre (kun säästetään niin BKT putoaa enemmän kuin velka, jolloin velka reaalisesti vain kasvaa) on ymmärretty suurinpiirtein jokaisen pohtivan ihmisen taholta. Ensimmäisenä taisi olla Soros ja sitten perässä seurasivat Roubini ja muut. Velan poismaksaminen on ihan typerää, sillä kaikki maailman vapaana olevat rahat eivät riitä kunnolla edes korkoihin.

    Nyt kun Hollande on valittu virkaan, niin odotettavissa on ihailtavaa tasapainoa jossa menot kalibroidaan tuloihin, ja sen jälkeen velkaa painetaan pois niin paljon että markkinat rauhoittuvat.

    Jos Kreikka äänestää itsensä ulos eurosta, on seurauksensa sisällissota, ja äänestäjien käsitykset muuttuvat aika nopeasti ympäri Eurooppaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. JouniL kirjoitti 18.5.2012 kello 18:19

    Ongelma vain se, että ei voi syödä enemmän kuin tienaa kovin pitkään.
    Silloin joutuu täysin velkojien määräysvaltaan eli menettää itsenäisyyden.

    Kreikka on joutunut ja Etelä-Euroopassa moni maa joutumassa.

    Pohjoisessa on vielä itsenäisiä valtioita.

    Mitä pitemmälle siirtää paluuta itsenäisyyteen, sitä kivuliaampa se on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mika kirjoitti 19.5.2012 kello 9:54

    “Silloin joutuu täysin velkojien määräysvaltaan eli menettää itsenäisyyden.”

    Niin, Kreikka joutui tekemään miljardien asekaupat Ranskan ja Saksan kanssa saadakseen tukipaketin.

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/93504-raju-vaite-kreikasta-8-miljardin-laina-humahtaakin-aseisiin

    http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/10/17/ranska-myy-sotalaivoja-kreikalle-saatte-korotonta-maksuaikaa/201114917/12

    Tämä osoittaa kuinka häikeilemätöntä peli korkealla tasolla on. Siihen kyllä jaksetaan puuttua että tavallinen kansalainen Italiassa onnistuu välttämään jonkin veron.

    Aidosti toivoisin että EU-johtajat osoittaisivat edes jonkinlaista ryhtiä ja moraalia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Antero kirjoitti 21.5.2012 kello 10:17

    Kreikan ja osittain Italian tilannehan on tyypillinen taloudellinen umpikuja, jossa valtiot ovat usein olleet: velkaa ei voi ottaa enää lisää, koska silloin korot lähtevät jyrkkään nousuun, mutta säästäminenkään ei toimi, koska tuloksena on BKT:n jyrkkä lasku ja pahempia talousongelmia.

    Valtioillahan on toimivaksi todettu keino tuohon. Se on velkojen maksamatta jättäminen (englanniksi default, mutta sille ei oikeastaan ole suomenkielistä vastinetta silloin kun kyse on tarkoituksellisesta valinnasta) ja myöhemmin niiden uudelleenjärjestely. Se vaan on muuttunut jostain syystä täysin mahdottomaksi ajatukseksi poliitikoille. Mutta ilman sitä kriisimaiden taloudelliset vaihtoehdot ovat luokkaa “haluatko kuolla hukkumalla vai tulipalossa?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lassi Hietanen kirjoitti 28.5.2012 kello 14:23

    Miksi italialaisella pitäisi olla varaa juoda espressonsa baarissa, velaksi, meidän piikkiimme?

    Miksei shampanjaa?

    Malissa tai Nigerissä ei ole varaa kumpaankaan!

    Miten määräytyy tämä kulutustaso joka on kansalaisoikeus?

    Kun katsoo Kreikan vientilukuja, pitäisi elintasoa Kreikassa leikata 80%! Italiassakin aika paljon. Ei voi ajaa autolla, asua ilmastoidussa asunnossa jollei vienti vedä. Ei ainakaan Kreikassa tehdä autoja, ilmastointikoneita eikä siellä ole kivihiiltä jolla tehdään 90% Kreikan sähköstä. Eikä Italiassa ole öljyä autojen polttoaineeksi. Pitää tuoda.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Syltty kirjoitti 28.5.2012 kello 15:22

    Perimmäinen syy useimpien ongelmamaiden ongelmille on kilpailukyvyn menetys. Saksassa yksikkökustannukset eivät ole nousseet koko 2000-luvun aikana, kun taas Espanjassa ja Kreikassa kummassakin ne ovat nousseet noin 40%.

    Voi todellakin olla vähän vaikeata kilpailla vientiteollisuudessa noilla luvuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jukka Keränen kirjoitti 29.5.2012 kello 17:24

    Niin, Kreikka joutui tekemään miljardien asekaupat Ranskan ja Saksan kanssa saadakseen tukipaketin.

    Niin joutui. Tämä liittyy vähän Italiaankin tavalla, joka kertoo Euroopan voimasuhteista. Siinä missä Kreikalla ei ole ollut poliittisesti varaa perua asekauppojaan EU:n raskassarjalaisten kanssa, sillä oli äskettäin varaa sanoa italialaiselle Alenialle, ettei se lunastakaan neljää viimeistä C-27J Spartan -kuljetuskonetta, jotka se oli aiemmin tilannut. (Ks. esim. http://dmilt.com/index.php?option=com_content&view=article&id=3189:greece-mod-cancels-buy-of-final-c-27j-spartans&catid=1:europe&Itemid=57)

    Aivan varmasti Kreikka pärjää mainiosti kahdeksalla aiemmin toimitetulla Spartanillaan, mutta yhtä lailla se pärjäisi ilman kaikkia saksalaisia sukellusveneitään tai ranskalaisia fregatteja. Nämä tapaukset yhtäältä muistuttavat, että Italia on edelleen merkittävä vientiteollisuusmaa, toisin kuin monet muut euroalueen ongelmamaat, mutta ne myös osoittavat, että Italian poliittinen painoarvo on olematon.

    Pitkä poliittisen johtajuuden puute on valitettavasti ajanut talouden ongelmiin ja vienyt senkin poliittisen painoarvon, joka maalla joskus oli. Välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia on lykätty aina tähän päivään asti, koska vaaleilla valituilta hallituksilta ei löytynyt niihin kanttia. Vaikka sodanjälkeisen Italian polittiikka ei ikinä ole ollut erityisen konsensushakuista, oli siellä tervettä kansallista ambitiota 50-luvulta 70-luvulle. Siis aikaan, jolloin maan teollisuus voimakkaasti kasvoi. Nähdäkseni tuo tavoite, kuten myös johtajuus, katosi Aldo Moron murhan jälkeen. Jämähtänyt ja korruptoitunut poliittinen järjestelmä romahti lopulta 90-luvun alussa, ja tilalle tuli Berlusconin tuhoisa viihdehallinto. Toivottavasti ei ole liian myöhäistä korjata kurssia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus