Käykää katsomassa keskustakirjaston arkkitehtikilpailun satoa!
Kävin katsomassa Jätkäsaaren bunkkerissa yli viittäsataa ehdotusta Helsingin keskustakirjastoksi. Aivan loistavia ehdotuksia ja järjettömän paljon! Luovuutta maailmassa löytyy. Sai äänestää vain yhtä, vaikka parikymmentä huippumielenkiintoista ehdotusta oli tarjolla. Sisätilojen arviointi ei vähemmän ammattilaiselta sujunut. Vaimo on siinä parempi. Joka tapauksessa on mitä valita. Joukossa on runsaasti hyviä ehdotuksia, jotka toteutuessaan elävöittäisivät selvästi Töölönlahden vähän tylsää arkkitehtuuria. Pelkästään tämän takia tarvitsemme keskuskirjastoa!
Suositan wau-arkkitehtuuria siten, ettei se peitä alleen muuta.
Näyttely on auki enää keskiviikkona 16.5., klo 11–19.
(viikonpäivä korjattu)
Käykää katsomassa. Ulko-ovea on vähän vaikea löytää, koska Jätkäsaari on yhtä rakennustyömaata. Jos löydätte itsenne Verkkokauppa.com:in sisäänkäynnin luota, olette jo lähellä. Kiertäkää myötäpäivää, kunnes kyltit osoittavat, että rasti on siinä. Vielä kolme kerrosta kivuttavaa ja siinä se on: iso halli täynnä kilpailuehdotuksia.
____________
Keskustakirjastonäyttely sai jatkoaikaa
Jätkäsaaren Bunkkerissa esillä oleva näyttely on
uudelleen avoinna tiistaista lauantaihin 22.–26.5.
Avoinna ti – pe 22 – 25.5. klo 11 ‑19 ja la 26.5. klo 12 ‑18. Vapaa pääsy.
Voi että mieluusti näkisin kilpailuehdotukset!
Miten ihmeessä kilpailun pr-markkinointi on niin laiskaa, että kaikkia kuvia ei ole julkaistu verkossa? Verkossa on muutama kuva, mutta ei keskustakirjaston pr-sivuilla. Nyt en enää löydä niitäkään kuvia.
Reilut viisisataa kuvaa ei ole iso juttu julkaistavaksi. Kilpailun järjestäjä olisi voinut vaatia että kilpailuehdotuksen mukana tulee verkkokelpoinen kuva.
Aina puhutaan ulkonäöstä, mutta entäs käytännöllisyys?
Onko rakennus vielä hyvässä kunnossa 50 vuoden päästä vai valmiina purettavaksi?
Kyllä minä lähtisin valtion ja kunnan rakennuksissa siitä, että suunnitellaan ne kestäviksi, käytännöllisiksi ja helposti huollettaviksi.
Jostain syystä tuollaiset perusasiat eivät kiinnosta ketään, vaan täytyy ola bling-blingiä. Sitten jo pari vuotta käyttöönoton jälkeen tehdään suuria remontteja, kun yritetään korjata vikoja ja kymmenen vuoden päästä todetaan rakennuksen olevan susi.
Onhan siellä kyltti “Varokaa vaaleanpunaista pantteria!”
16.5. on keskiviikko.
Helsingin vain tapana että hienot suunnitelmat muuttuvat todella tylsiksi.
Siitä oli TV-ohjelma joku aika sitten.
Olisiko aika otta mallia vaikka Virosta, jossa on mielenkiintoista arkkitehtuuria ihan rakennettuna. Ei vain suunnitelmina.
Tuskin on Guggenheimista toivuttu kun Helsingillä on jo seuraava rahareikä haaveissa. Sitten vielä hämmästellään, ettei naapurikunnat ole riemurinnoin liittymässä Helsinkiin, jotta pääsisivät rahoittamaan näitä suuruudenhulluja hankkeita.
Minäkin haluaisin tietää mihin tätä keskustakirjastoa oikeastaan tarvitaan? “Hieno” arkkitehtuuri on aika kehno syy.
Kommentissani yllä valitan etten löydä muutamaa verkossa julkaistua kilpailuehdotusta. No nyt löysin: sehän oli Helsingin Sanomat osoitteessa http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/keskustakirjaston_kilpaan_530_ehdotusta_8211_katso/. (Linkkiä ei näköjään enää voi Osmon blogin kommenttiin postata.)
Lähikirjastoja vaan sitten lakkautetaan tarvittava määrä niin saadaan rahat.
Tulevaisuus on kuitenkin digitaalinen eli “kirjasto” on vain sympaattinen sisältöä vailla oleva retronimi kokoontumispaikalle josta halutaan lähinnä kai jotain steissin kieppeillä hengailevan nuorison olohuonetta.
Mitäs vikaa moisessa? Jos elämä on onnellisempaa sen ansiosta?
Onhan tämä hienoa, mutta toisaalta myös hirveää tuhlausta: satojen henkilötyövuosien työ menee hukkaan, kun vain yksi suunnitelma toteutetaan — tämän suunnittelutyön hiilijalanjälki tulee laskea kirjaston hiilijalanjälkeen mukaan 😉
Ajattelinkin porvarillisen itsekkäästi vain itseäni omien vanhahtavien lukutottumusteni kautta. Netistä varattuja varastokokoelmaan arkistoituja kirjoja on ikävä lähteä lainaamaan keskustasta.
Kymmenen kilometrin ylimääräistä asiointimatkaa yleensä paheksutaan turhana energiankulutuksena ja kaupunkirakenteen hajauttamisena kun kyse on kaupallisista lähipalveluista mutta julkisten palveluiden keskittäminen on nähtävästi sitten “keskustan elävöittämistä”. Ja kai siihen voi liittää sanan “design” niin ei tarvita enää lainkaan muita perusteluja.
Kaikki ei vielä ole netissä mutta ehkä toisaalta kirjastojen kaikki vanhat varastot päätetään tilakustannussäästöjen vuoksi kärrätäkin kaatikselle jolloin kaupunkilaiset pääsevät varaamaan parhaat päältä omiin privaattikokoelmiinsa.
Naapurikuntalaiset varmasti tulevat riemurinnoin vierailemaan Helsingin uudessa keskustakirjastossa.
Miksei näitä ehdotuksia voitu julkaista netissä kaupungin toimesta? Äänestyskin olisi ollut kätevämpi siirtää verkkoon… Jos tämä oli rahasta kiinni, niin olisihan kilpailusivustosta voinut tehdä mainosrahoitteisen. Osumia varmaan tulisi suuret määrät näin kiinnostavan aiheen johdosta.
No miksiköhän joku “julkinen” asia halutaan piilottaa salaoven taakse syrjäiselle teollisuusalueelle.
On aika selvää että on otettu opiksi guggis-kohusta (jossa kaupungin mielestä virhe ei ollut suinkaan se että ehdotetussa sopimuksessa olisi ollut jotain vikaa vaan se että se yleensä päästettiin julkisuuteen ennen päätöksentekoa).
Nyt halutaan kuitenkin ulkoisesti noudattaa strategiaan, visioon ja arvoihin kirjattua tavoitetta “avoimesta kansalaiskeskustelusta” ja “ruohonjuuritason demokratiasta” joten lopputulos on tämä. Esillä mutta piilossa.
En tiedä miksi se vietiin bunkkeriin, mutta todennäköiseksi siksi, ettei noin surta tilaa sattunut olemaan vapaana. Yleensä näyttelyt ovat Lasipalatsissa.
Aika paljon oli todella tylsän näköisiä töitä. Otin parista mielenkiintoisemmasta virityksestä valokuvan: https://plus.google.com/117604815176490658041/posts/iQVfXoW3TGt
Voisiko jatkossa kilpailuihin osallistuvilta edellyttää myös sellaisen nettiin kelpaavan version lähettämistä jonka voisi helposti linkittää esille.
Ja ne voisi saman tien julkaista suoraan vaikka jossain fb:ssä tai pinterestissä niin ei tarvitsisi kysyä kaupungin atk-hallinnoltakaan mitään sellaista johon vastaus olisi kuitenkin että ei onnistu levytilan puutteessa.
Netti ja viestintä ei ole edelleenkään arkkitehtien keskeisiä osaamisalueita (koska valinnat tekee kuitenkin joku kollega tai muuten asiaan vihitty) mutta luulisi että tuon hoitamiseen joku nuorempi assari löytyisi.
Eikä varmaankaan tulisi juurikaan ylimääräistä turhaa työtä siihen mutenkin turhaan työhön lisää jota 99% arkkitehtikilpailuihin osallistuvista kuitenkin tekee.
Vaadittuun kilpailumateriaaliin kuului cd:lle poltettuna koko ehdotusaineisto (siis kaikki fyysisillä plansseillakin ollut materiaali) kopiointikelpoisena tavarana, eli kyllä jokaisesta ehdotuksesta olisi tässä kilpailussa (ja sama käytäntö on yleensä jokaisessa arkkitehtikilpailussa) digiversiot. Arkkitehdit eivät itse voi julkaista kuvia verkkossa tai missään muuallakaan ennen tulosten julkistamista anonymiteettivaatimuksen vuoksi, tämä johtaisi työn hylkäämiseen. Mutta olen täysin samaa mieltä siitä, että ehdottomasti materiaali pitäisi olla nähtävillä netissä, ei vain paikan päällä näyttelytilassa (ja vielä noin lyhyen aikaa, huomioiden että ehdotuksia oli yli 500…)!
Saman vaikutelman sain. Tosin ei niihin ehdotuksiin kauheasti ehtinyt syventyä. Muutama ehdotus näytti kiinnostavalta, mutta eivät ehkä kirjastorakennuksena toimi kauhean hyvin. Juryllä on vaikea työ edessä — kritiikkiä tulee varmasti, joko on tylsän näköinen talo, tai toiminnallisesti huono…
Jätkäsaaren rakentaminen kestänee useamman vuoden, joten asianomainen virasto voisi hieman miettiä, miten jalankulkuyhteydet järjestettäisiin olemassa oleviin ja toimiviin kiinteistöihin. Nyt vaikuttaa siltä, että vain autoilijoiden kulkuyhteydet on jotenkin järjestetty, kun taas kevyelle liikenteelle ei löydy mitään kunnollista kulkureittiä.