Kasettimaksun pojan paluu, osa IX

Aluk­si halu­an sanoa, että musi­ikin tek­i­jät ovat oikeutet­tu­ja saa­maan kor­vauk­sen siitä, että on lail­lista kopi­oi­da musi­ikkia omaan käyt­töön. Erim­ielisyys kos­kee vain sitä, paljonko rahaa kan­nat­taa haaska­ta tämän mak­sun keräämiseen.

Julk­isu­u­teen tihkuneista tiedoista käy ilmi, että hyvi­tys­mak­sua ollaan taas uud­is­ta­mas­sa. Olin aivan var­ma, että viime­vuoti­nen päätös uud­is­taa jär­jestelmä perin pohjin merk­it­sisi meil­läkin ratio­naal­is­in­ta vai­h­toe­htoa eli, että val­tio mak­saa tek­i­jöille hyvi­tyk­sen kansalais­ten kopi­oin­tioikeud­es­ta verorahoista.

Tätä luon­tev­in­ta vai­h­toe­htoa ei olla vieläkään esit­tämässä, vaan muinainen C‑kasettimaksu levitetään ylimääräisenä noin pros­entin verona jok­seenkin kaik­keen, mil­lä on tekemistä tiedon välit­tämisen tai tal­let­tamisen kanssa. Välil­lis­es­ti myös tämä blo­gi joutuu mak­sa­jak­si saa­mat­ta kor­vaus­ta siitä infor­maa­tios­ta, jota tätä kaut­ta jae­taan. En voi myöskään täysin hah­mot­taa, mik­si e‑kirjojen osta­jien pitää mak­saa kor­vaus­ta levy-yhtiöille.

Kun mak­su on näin pieni, se ei merkit­tävästi häir­itse markki­noi­ta toisin kuin nykyi­nen, joka on karkot­tanut esimerkik­si ulkoisen kovalevyn osta­jat ulko­maisi­in net­tikaup­poi­hin. Mut­ta jär­ki käteen: näitä yhden pros­entin veroko­ro­tuk­sia voisi tämän ide­olo­gian mukaan levitel­lä sinne tänne. Voisiko lenkki­makkar­averol­la paran­taa jalka­käytävien asfal­toin­tia? Ker­tokaa demareille, ettei yhden pros­entin arvon­lisäveron nos­to merk­itse oikeas­t­aan mitään!

Esitet­ty vai­h­toe­hto on parem­pi kuin nykyi­nen, mut­ta silti huono. Koko hom­mal­la kerätään noin kymme­nen miljoon­aa euroa. Keräyskus­tan­nuk­set – mukaan luet­tuna ammat­tikäyt­töön tarkoitet­tu­jen tal­len­nusalus­to­jen hyvi­tys­mak­su­jen palau­tusjär­jestelmä ­– mak­saa var­maankin enem­män kuin hyvi­tys­mak­sus­ta pää­tyy lop­ulliseen tarkoituk­seen­sa. Aika paljon sitä nimit­täin kuluu hukkaan senkin jäl­keen, kun raha on tuloutet­tu Teostolle. Onhan Teostol­la Laut­tasaa­res­sa kokon­ainen talo rahan jakamiseen. Julk­ista sek­to­ria piti järkevöit­tää ja ratio­nal­isoi­da. Tämä nyt ainakaan ei tee sitä. Lisäk­si eri­laiset pis­teverot on help­po osoit­taa taloudel­lis­es­ti epä­tarkoituk­sen­mukaisik­si, elleivät ne kohdis­tus asioi­hin, joiden kysyn­tää halu­taankin vähen­tää. Onko infor­maa­tiote­knolo­gia hait­taveron ansainnut?

Mik­si täl­lainen kor­vamerkit­ty pis­tevero sen sijaan, että moinen rääpäle­sum­ma kerät­täisi­in ylei­sistä veroista kuten Nor­jas­sa ja Espan­jas­sa tehdään? Nor­jas­sa kuulem­ma on varaa tehdä näin, kos­ka maa on niin rikas!!!!???

Hei haloo!

Maa ei rikas­tu eikä köy­hdy siitä, kut­suuko se veroa veroksi vai mak­suk­si. Tai köy­htyy vähän. Kos­ka täl­laiset pis­teverot ovat pien­inäkin haitallisia, maa köy­htyy vähän ver­rat­tuna siihen, että se keräisi saman sum­man yleisen vero­tuk­sen yhtey­dessä, sil­lä kuten san­ot­tu, pis­teverot ovat epäop­ti­maal­isia. Ja köy­htyy tietysti keräyskus­tan­nusten ver­ran, jot­ka saat­ta­vat ylit­tää tämän pis­teveron tuoton.

Tämän laa­jen­netun kaset­ti­mak­sun innokkain aja­ja on kult­tuuri­m­in­is­teri Paa­vo Arhin­mä­ki. Hän on jok­seenkin ain­oa ihmi­nen maail­mankaikkeudessa, jon­ka kan­nat­taa ratio­naalis­es­ti ajaa täl­laista kor­vamerkit­tyä pis­teveroa. Jos hyvi­tys­mak­su mak­set­taisi­in val­tion rahoista, se menisi Arhin­mäen kehyksistä.

Jokin jär­ki käteen! Ensin tehdään tiuk­ka bud­jet­tike­hys, jol­la yritetään estää poli­itikko­ja jaka­mas­ta val­tion rahaa mielin määrin. Sit­ten kek­sitään type­r­iä tapo­ja kiertää kehyksiä.

Siir­ret­täköön siis hyvi­tys­mak­su kehys­ten sisään, mak­set­takoon kor­vauk­set ylei­sistä veroista ja korotet­takoon Arhin­mäen kehys­tä vas­taaval­la summalla.

162 vastausta artikkeliin “Kasettimaksun pojan paluu, osa IX”

  1. Eikun kun tehdään ryt­mi­taitoi­sista pitkäaikaistyöt­tömistä muusikoi­ta. Näin verovaro­ja ei tarvitse tarvitse tuh­la­ta työttömiin.

    .-.-. …-.- (= AR VA)

  2. Ulko­mail­ta voisi käy­dä kat­so­mas­sa mallia miten hom­ma hoituu.

  3. Sal­lisiko direk­ti­ivi hyvi­tys­mak­sun keräämisen musi­ik­ki- ja eloku­valevy­istä? Kopi­oin­ti­hyvi­tyk­sen voisi ihan hyvin kerätä siinä yhtey­dessä, kun viih­teen osto tapah­tuu ja sehän kohdis­tu­isikin oikeammin.

  4. >Siir­ret­täköön siis hyvi­tys­mak­su kehys­ten sisään,
    >mak­set­takoon kor­vauk­set ylei­sistä veroista 

    Joskus pitäisi myös pohtia ydinkysymys­tä: mil­lä perus­teel­la mak­se­taan ja paljonko? Tähän ei kukaan näytä otta­van kan­taa. Yritetään vain kek­siä malli, jol­la enti­nen määrä miljoo­nia saataisi­in kerät­tyä mah­dol­lisim­man vähän haitallisel­la taval­la. Omia pohd­in­to­jani lail­lisen kopi­oin­nin aiheut­tamista mene­tyk­sistä http://pjarvinen.blogspot.com/2012/05/laajenevan-kopioinnin-aiheuttamat.html

  5. Oman maus­teen­sa koko hom­maan tuo vielä aivan jär­jetön Teosto + Gramex ‑pyöri­tys. DJ-luvat sähköis­es­ti han­ki­t­ulle musi­ikille on taval­lisen, ei ammat­ti­mais­es­ti omak­si huvikseen palkat­ta levyjä soit­tel­e­valle amatööri-DJ:lle mahdottomia.

  6. Itse asi­as­ta täysin samaa mieltä. Muu­ta­ma pieni korjaus:

    Osmo: “En voi myöskään täysin hah­mot­taa, mik­si e‑kirjojen osta­jien pitää mak­saa kor­vaus­ta levy-yhtiöille.”

    Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan yksi­ty­istä kopi­oin­tia, ei vain musi­ikin kopi­oin­tia. Hyvi­tys­mak­sun saa­jia ovat:

    Henkilöko­htaiset tili­tyk­set oikeudenomistajille:
    Jaka­va järjestö
    Kopios­to ry 1 264
    Gramex ry 1 039
    Teosto ry 968
    Tuo­tos ry 186
    Yhteen­sä: 3 457

    Tili­tyk­set tek­i­jöi­den yhteisi­in tarkoituksiin
    Audio­vi­suaalisen kult­tuurin edis­tämiskeskus (AVEK) 1 195
    Esit­tävän Säveltaiteen Edis­tämiskeskus (ESEK) 388
    Luo­van säveltaiteen edis­tämiskeskus (LUSES) 365
    LUSES ja ESEK yhteis­es­ti AV-varo­ja 256
    Tek­i­jänoikeu­den tiedo­tus- ja valvon­takeskus 150
    Suomen Tek­i­jänoikeudelli­nen Yhdis­tys 64,5
    Kir­jal­lisu­u­den edis­tämiskeskus 58
    Kuvasto/Visuaalisen taiteen edis­tämiskeskus (VISEK) 17
    Kuuro­jen Liit­to 3,5

    Yhteen­sä 2 497

    Näistä esim. Kopios­to, Tuo­tos ja AVEK ovat audio­vi­suaalisen alan jär­jestöjä. (mm. TV) Jah­ka digikir­jo­jen kaup­pa ja sitä myöten myös kopi­oin­ti yleistyy, kor­vauk­sia tul­laan mak­samaan nyky­istä enem­män myös kir­jail­i­joille ja kir­jal­lisu­u­den edis­tämiskeskuk­selle. Ehdo­tuk­ses­sa siis varaudu­taan myös tulevaisuuteen.

    Osmo: “Aika paljon sitä nimit­täin kuluu huikkaan senkin jäl­keen, kun raha on tuloutet­tu Teostolle. Onhan Teostol­la Laut­tasaa­res­sa kokon­ainen talo rahan jakamiseen.” 

    Teosto tilit­tää tek­i­jöille läh­es 90%, eli sen toimin­nan kulut ovat erit­täin kohtu­ullis­es­ti maail­man­laa­juis­es­tikin ver­taillen. Ei siel­lä rahaa huikkaan laiteta.

  7. Hyvä, hyvä!

    Virkamies Leikolan ratkaisue­si­tyk­sessä on tosi­aan kor­jat­tu se kaikkein karkein kuviteltavis­sa ole­va type­r­yys mikä nykyisessä jär­jestelmässä on, eli mak­savien asi­akkaiden ja hei­dän arvon­lisäverora­ho­jen­sa suo­ranainen ajami­nen ulko­maalaisi­in verkkokaup­poi­hin. Val­tio se siinä ilois­es­ti heit­tää rahaa uun­in­pesään, kun yksikään valveu­tunut ihmi­nen ei enää osta tal­len­nus­me­di­aa koti­maas­ta.

    Ehdotet­tu­jen pis­tevero­jen keräämisen peruste­lut ovat silti hyvin arve­lut­ta­vat, kuten toteatkin. Pitkin ham­pain joudun myön­tämään, että tuore ehdo­tus on kuitenkin parem­pi kuin nykyjär­jestelmä, kos­ka sitä huonom­mak­si nyt vaan ei voi enää men­nä. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta, että esi­tys olisi hyvä.

    Arvioitu­jen ker­tymien perus­teel­la tästä uud­es­ta mallista on tulos­sa tietokone‑, kän­nykkä- ja mak­sutv-vero. Eipä tarvitse veronkier­toon vähänkään motivoituneen kaverin siis näitäkään mak­saa, ja nört­tien paris­sa­han Teosto/­Gramex-kau­na on kyl­lä puna­hehkuista jo valmi­ik­si. PC-rauta on jo nyt halvem­paa Sak­sas­sa kuin Suomes­sa, ja on aivan yhden­tekevää tilaako tavaransa Sak­sas­ta vai Suomes­ta, kun postiku­lut ovat samat joka tapauk­ses­sa. Euroopan paras pos­ti­laitos lähet­tää 10 kilon paketin Suomeen 20 eurolla.

    Mak­sutv-kana­vat var­masti otta­vat ilol­la vas­taan uuden hyvi­tys­mak­su­velvoit­teen­sa, kun he kuitenkin mak­sa­vat lähet­tämästään sisäl­löstä tek­i­jöille var­maan roimat lisenssi­mak­sut. Tuleepa taas laiton lataami­nen asi­akkaille houkuttelevammaksi.

    Huvit­tuneena olen muuten seu­ran­nut, miten joidenkin vasem­mis­to­lais­ten kan­ta kaset­ti­mak­su­un on muut­tunut nyt, kun sitä aja­mas­sa onkin ns. “oma mies”.

    Tässä vielä ratkaisue­hdo­tus siitä kiin­nos­tuneille: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Ratkaisumalli_yksityisen_kopioinnin_hyvitysmaksulle.html

  8. Aluk­si halu­an sanoa, etten ole samaa mieltä siitä, että musi­ikin tek­i­jöil­lä pitää olla oikeus saa­da kor­vaus jostain sel­l­ais­es­ta, mitä tek­i­jänoikeus ei lainkaan koske, mut­ta kyl­lä sivistys­maas­sa luo­van työn tek­i­jöi­den ja taiteil­i­joiden toimeen­tu­lo pitää tur­va­ta tek­i­jänoikeuslaista riip­pumat­ta. Ja kaikesta muus­ta olen yhtä mieltä blo­gistin kanssa.

  9. Ensik­si: hienoa, että blo­gauk­sen alus­sa mainit­ti­in ‘musi­ikin tek­i­jät’ eikä ‘artisti’. Kun puhutaan artis­tista sil­lä ymmär­retään usein viitatat­ta­van vain laula­jaan. Toisaal­ta sil­lä voi antaa ymmärtää puolta­vansa luo­vaa toim­intaa ylipäänsä.

    Mut­ta: kun kas­va­va osa musi­ik­ista oste­taan dig­i­taalises­sa muo­dos­sa (http://dawn.fi/artikkeli.cfm/2012/01/06/digitaalinen_musiikki_ohitti_viimein_fyysiset_tallenteet), niin on kum­mallista, että lait­teis­tos­ta, joka on vält­tämätön­tä näin han­ki­tun musi­ikin kuun­telu­un ja tal­len­tamiseen per­itään kor­vaus­ta. Aivan kuin jos CD:llä musi­ikkia ostaes­saan jou­tu­isi mak­samaan levys­tä päälle hyvi­tys­mak­sun. Ehkä tämä onkin ran­gais­tus­mak­su siitä että kulut­taa vääräl­lä tavalla?

    Puhu­mat­ta sit­ten tietenkään siitä, että kenelle noin kerät­ty raha kohdentuu

  10. Siis saa­vatko artis­tit kor­vauk­sen siitä, että kansalasil­la ylipään­sä on mah­dol­lisu­us kopi­oi­da, vai todel­lis­es­ta toteu­tuneesta kopi­oin­nista, joka on pienen­tänyt hei­dän tulojaan? 

    Kopi­oin­ti­han on viime vuosi­na suuresti vähen­tynyt uusien musi­ikin jakelukanavien ansios­ta (Spo­ti­fy etc.). Ei kai tästä kaset­ti­mak­sus­ta alkuaan pitänyt tul­la yleistä elinko­rkoa etuoikeutetulle luokalle, vaan kor­jaus epäko­htaan, joka käyt­tö­tot­tumusten myötä on vähitellen poistunut.

  11. Kaset­ti­mak­su kohden­tu­isi huo­mat­tavasti parem­min jos tyhjän medi­an sijaan se kerät­täisi­inkin äänit­teistä. Jokaisen CD-levyn hin­taan vaik­ka euro lisää kopi­onti­hyvi­tys­mak­sua. Tämä helpot­taisi myös kor­vausten kohdentamista.

  12. Van­hen­tuneen ansain­ta­logi­ikan kuolink­ouris­tuk­sia. 🙁 Onnek­si ei oikeasti koske suo­ma­laisia, kos­ka mak­sun piiri­in kuu­lu­vat tuot­teet ja palve­lut voi ostaa muual­ta EU-alueelta. 🙂

    Siinä sivus­sa menevät tuot­teisi­in ja palvelui­hin liit­tyvät verora­hat muualle, mut­ta se lie­nee her­ra Arhin­mäen tarkoi­tus? Suomes­ta tulee sosial­isti­nen onnela, jos­sa ei ole kodinkonekaup­pi­ai­ta ja mui­ta paho­ja kapitalisteja.

  13. Mak­sun järkevyy­teen en ota kan­taa, eikä kai pakkokaan ole kun­han vain maksaa.

    Sen sijaan kopi­oin­tipykälät ovat aivan diibadaabaa joiden ain­oa funk­tio on se, että sil­lä mah­dol­lis­te­taan mieli­v­al­tainen kansalaisjahti.

    Esimerk­ki:

    Rajoituksi­na äänilevy­jen kopi­oin­nis­sa omaan käyt­toön on “jos aineis­to on lail­lis­es­ti saatet­tu yleisön saataville ja jollei tekni­nen suo­jaus estä kopiointia”. 

    OK, eli jos kopi­on otta­mi­nen on mah­do­ton­ta suo­jauk­sen takia, sitä ei saa tehdä. Jos kopi­oin­ti ei ole mah­dol­lista niin sil­loin se on mah­do­ton­ta ja kiellettyä…

    Nyt on kuitenkin todet­tu, että kopi­oin­ti on kiel­let­tyä myös sil­loin kun suo­jaus ei sitä estä.

    Täl­laisia lake­ja on kansalaisen mah­do­ton tulki­ta kos­ka tulk­in­ta perus­tuu vira­nomais­ten (ja wannabe-vira­nomais­ten kuten TTVK) tulk­in­taan — ELI, lakia ei tulki­ta niinkuin se on kir­joitet­tu, vaan niin kuin se on on huhupuhei­den mukaan tarkoitet­tu kirjoitetun.

  14. Olli Pitkä­nen:
    mut­ta kyl­lä sivistys­maas­sa luo­van työn tek­i­jöi­den ja taiteil­i­joiden toimeen­tu­lo pitää tur­va­ta tek­i­jänoikeuslaista riippumatta. 

    Ai keräämäl­lä kansalaisil­ta “luo­van työn tek­i­jöi­den ja taiteil­i­joiden toimeen­tu­lon tur­vaamisveroa”? Entä jos kansalai­sista iso osa on niin junt­te­ja (kuten allekir­joit­tanut), etten hei­dän toimeen­tu­loaan näin halu­aisi rahoittaa? 

    IMHO: jos luo­van työn tek­i­jän tai taiteil­i­jan toimeen­tu­lo ei onnis­tu hei­dän tal­len­tei­den­sa myyn­nin, kon­sert­ti­t­u­lo­jen ja Gramex & Teosto ‑mak­su­jen, taiteil­i­ja-apu­ra­ho­jen yms. kaut­ta niin sil­loin pitää vai­h­taa alaa.

  15. Teosto ei jaa 90% kor­vauk­sis­taan tek­i­jöille. 2010 tilin­päätök­sen mukaan oikea luke­ma on 85%. Teoston omat toim­intaku­lut ovat noin 9 M EUR vuodessa. Gramex­il­la vas­taa­vat kulut ovat 2.6 M EUR ja noin 87%.

    Yhteen­sä siis jo pelkästään näi­den kah­den jär­jestön toim­intaku­lut ovat yhteen­sä siis isom­mat kuin se rahamäärä, mitä hyvi­tys­mak­sul­la oletet­taisi­in kerättävän.

    Kos­ka kaset­ti­mak­su koetaan kulut­ta­jien tahol­ta myös erit­täin epäreiluk­si pis­teveroksi ja vaikut­taisi suo­raan suo­ma­laiseen kil­pailukykyyn, kan­nat­taisin myös itse vah­vasti kor­vausten upot­tamista suo­raan vero­tuk­seen ja kehyk­sien avaamista aiheen osalta uudestaan.

  16. Edel­lis­es­tä vielä uno­h­tui se asia, että kos­ka kopio­suo­jatun mate­ri­aalin kopi­oin­ti omaan käyt­töön on huhun mukaan laiton­ta, niin kansalaise­na voinen edel­lyt­tää että raho­ja ei tuloute­ta levy-yhtiöille ja artis­teille joiden tuo­tok­set ovat kopio­suo­jat­tu­ja. Mak­suil­la­han on tarkoi­tus kai kor­va­ta vain lail­lis­es­ta kopi­oin­nista aiheutuneet tulonmenetykset.

  17. Hvyä blogikir­joi­tus.

    Minus­ta mak­su pitää kerätä peri­aat­teesta käytön mukaan.

    Tänään oli aamu-uuti­sis­sa maat­aloud­es­ta. Kukaan ei pidä enään pel­to­ja kun­nos­sa kun tuki ei tule tuote­tun mukaisesti.

    Samaa tarkoit­ta myös ehdotet­tu kasettivero. 

    Arhin­mäelle tietysti täm­möi­nen johtamisen perusa­sia on liian vaikea. Luulisi hal­li­tuk­ses­sa ole­van osaavi­akin ministereitä.

  18. Toinen asia on jos jotain halu­taan tukea. Siihen pitäisi käyt­tää ole­mas­sa ole­via val­tion järjestelmiä.

  19. Mik­si laite­taan kaset­ti­mak­su dig­i­taaliselle. Sehän jar­rut­taa Suomenkielisen tuotan­non kehit­tymistä ja antaa ulko­maisille mah­dol­lisu­u­den kaa­p­a­ta isom­pi markkinaosuus.

    Eihän kukaan ole vielä ehdot­tanyt kännykkäveroakaan.

    J Lau­ri­la:
    Hvyä blogikirjoitus.

    Minus­ta mak­su pitää kerätä peri­aat­teesta käytön mukaan.

    Tänään oli aamu-uuti­sis­sa maat­aloud­es­ta. Kukaan ei pidä enään pel­to­ja kun­nos­sa kun tuki ei tule tuote­tun mukaisesti.

    Samaa tarkoit­ta myös ehdotet­tu kasettivero. 

    Arhin­mäelle tietysti täm­möi­nen johtamisen perusa­sia on liian vaikea. Luulisi hal­li­tuk­ses­sa ole­van osaavi­akin ministereitä.

  20. Mitä järkeä on kerätä kaset­ti­mak­sua, kun jokainen sil­lä kerät­ty mil­jar­di matkau­tuu mm. ulko­maille monikansal­lis­ten tek­i­jäi­noikeusjär­jestö­jen poh­jat­toman kas­saan ja muusikot/musiikintekijät jäävät nuole­maan näppejään.

  21. Tässä näkyy tämä aikakau­den mur­ros ja yri­tys pitää kiin­ni men­neistä rakenteista.

    Itse olen akti­ivi­nen youtuben käyt­täjä. Kuun­te­len musi­ikkia ja kat­se­len eloku­via, mut­ta en mak­sa mitään muu­ta kuin net­tili­it­tymän vuokraisännälle.

    Kaset­ti­mak­sut jne. ker­to­vat vain näke­myk­sen puut­teesta. Kun ei ole uusia ideoita eikä osa­ta sopeu­tua muu­tok­seen, niin ham­paat irvessä pitäy­dytään van­has­sa. Tule­vaisu­udessa kaik­ki musi­ik­ki, eloku­vat ja kir­jat tule­vat ole­maan ilmaisek­si tar­jol­la netis­sä. Ja todel­la paljon siel­lä on jo nyt.

  22. Olen yhä sitä mieltä, että yksi­tyisen kopi­oin­nin oikeus pitäisi pois­taa niiltä teosla­jeil­ta, joiden vuok­si hyvi­tys­mak­sua nykyään kerätään (eli pääasi­as­sa musi­ik­ki ja eloku­vat). Oikeu­de­n­o­mis­ta­jat voisi­vat sil­loin halutes­saan myy­dä tuot­tei­den­sa mukana oikeuk­sia valmis­taa yksi­ty­isiä kap­palei­ta. Tek­i­jöi­den saamien kor­vauk­sien suu­ru­us määritet­täisi­in sil­loin markkinaehtoisesti.

  23. Olen eri mieltä. Taiteil­i­joille ei kuu­lu pen­nin pyörylää. Eikä kuu­lu kir­jail­i­joille tms. Itseasi­as­sa, ei kuu­lu myöskään tak­sikuskeille, par­tureille, hit­saa­jille, jne. Kenellekään ei kuu­lu kor­vaus­ta yhtään mis­tään muus­ta kuin siitä, mis­tä he sopi­vat esimerkik­si työ­nan­ta­jan tai asi­akkaan kanssa mak­set­tavak­si toimitet­tua palvelua tai tuotet­ta vastaan.

    Tämä pitää hyväksyä ja ymmärtää, muuten ei päästä tästä mielipuolis­es­ta kup­pauk­ses­ta eroon. 

    Tästä pitää pitää ään­tä, eikä tuumaakaan antaa perik­si. Ennen­pitkää ihmiset tule­vat järki­in­sä. Voit hui­ja­ta kaikkia ihmisiä het­ken aikaa ja joitain kaiken aikaa, mut­ta et kaikkia kaiken aikaa. Lop­ul­ta tämän hom­man on loputtava.

  24. Han­nu Oskala: Osmo: “En voi myöskään täysin hah­mot­taa, mik­si e‑kirjojen osta­jien pitää mak­saa kor­vaus­ta levy-yhtiöille.”

    Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan yksi­ty­istä kopi­oin­tia, ei vain musi­ikin kopi­oin­tia. Hyvi­tys­mak­sun saa­jia ovat:

    Näistä esim. Kopios­to, Tuo­tos ja AVEK ovat audio­vi­suaalisen alan jär­jestöjä. (mm. TV) Jah­ka digikir­jo­jen kaup­pa ja sitä myöten myös kopi­oin­ti yleistyy, kor­vauk­sia tul­laan mak­samaan nyky­istä enem­män myös kir­jail­i­joille ja kir­jal­lisu­u­den edistämiskeskukselle.

    Mut­ta kuin­ka paljon e‑kirjoja on edes mah­dol­lista kopi­oi­da lail­lis­es­ti? Min­un käsi­tyk­seni mukaan se on lain tarkoit­ta­mal­la taval­la “vah­vasti suo­jat­tu” kaikissa nyky­i­sis­sä jär­jestelmis­sä. En kyl­läkään ole e‑kirjoja vielä itse ostanut.

  25. Käsit­tääk­seni kor­vaus mak­se­taan olete­tun mene­tyk­sen mukaan, eikä kor­vauk­sen suu­ru­us per tal­len­nus­laite muu­tu minkään seu­ran­tatutkimuk­sen seu­rauk­se­na vaan ain­oas­taan kun lakia muute­taan, kuten nyt ollaan tekemässä. Kor­vauk­sel­la peri­aat­teel­lisel­la tasol­la käsit­tääk­seni kor­vataan Pet­teri Järvisen blogi­postauk­ses­saan mainit­semia lail­lisen kopi­oin­nin muo­to­ja, eli esim. kun yksi­ty­ishenkilö siirtää musi­ikkibi­isin iTune­sil­la tietokoneelta iPodille. Ei siis laiton­ta kopi­oin­tia, kun yksi­ty­ishenkilö lataa saman biisin ver­taisverkos­ta. Tämä tilanne on ainakin yhdys­val­lois­sa, joten olet­taisin, että perus­teet laille on jok­seenkin suo­raan kopi­oitu tännekin.

  26. Teosto tilit­tää tek­i­jöille läh­es 90%, eli sen toimin­nan kulut ovat erit­täin kohtu­ullis­es­ti maail­man­laa­juis­es­tikin ver­taillen. Ei siel­lä rahaa huikkaan laiteta.

    Teoston tuo­tot vuon­na 2011 oli­vat 60,2 miljoon­aa euroa. Näistä tuo­toista teosto itse keräsi 45 miljoon­aa, lop­ut tuli­vat muil­ta jär­jestöiltä sekä hyvi­tys­mak­su­sista. Kulut oli­vat 9,5 miljoon­aa euroa (joista henkilöku­lut 5,6 miljoon­aa euroa).

    Hallintoku­lut ovat vuodessa läh­es 10 miljoon­aa euroa, joten eiköhän tuostakin organ­isaa­tios­ta hie­man säästö­varaa löytyisi.

    Niko

  27. Teostoon katoaa vuodessa noin 6 miljoon­aa euroa. Yhdis­tyk­sessä on noin 90 henkilöä.

  28. Osmo:

    Aluk­si halu­an sanoa, että musi­ikin tek­i­jät ovat oikeutet­tu­ja saa­maan kor­vauk­sen siitä, että on lail­lista kopi­oi­da musi­ikkia omaan käyttöön

    Mik­si?

    Mikä on nykyaikana sel­l­as­ta lail­lista kopi­oin­tia, jos­ta aiheutuu musi­ikin tek­i­jöille suuria tap­pi­oi­ta? Mis­tä sel­l­a­nen tieto on peräisin, että musi­ik­in­tek­i­jät jäis lail­lis­es­ta kopi­oin­nista net­tona tap­pi­olle? Vois hel­posti kuvitel­la, että mah­dol­lisu­us kopi­oi­da oma CD-levy puhe­limeen ja MP3-soit­timeen lisää musi­ikin kysyn­tää ja sitä kaut­ta tek­i­jöi­den tulo­ja. Aika har­va nykyään käy kopi­oimas­sa kaverei­den levyjä itselleen. Suurin osa kopi­oin­nista tapah­tuu omas­ta lait­teesta omaan lait­teeseen. En ymmär­rä miten täl­la­nen kopi­oin­ti vie musi­ik­in­tek­i­jöiltä tuloja.

  29. Hyvä Ode!

    markus Leikolan esi­tys on totaalisen jär­jetön, toki se luonee joitakin työ­paikko­ja ja muu­ta tuot­tam­a­ton­ta byrokratiaa.

    Oppi­laitosten oppi­ma­te­ri­aalin kopi­oin­ti var­masti aiheut­taa tulom­ne­tyk­siä, toisaal­ta taas se on yhteiskun­nankin hyö­ty. Ymmärtääk­seni nyky­isin oppi­laitok­sis­sa valvotaan kopiokonei­den laskureio­ta, jol­loin amk­su koohdis­tuu kopi­opa­perin menekki­in. oppi­laitosten osalta kulut mak­saa joka tapauk­ses­sa julki­nen sek­tori, mielelään ilman mitään lisäkuluja.

    Jokin muu sys­tee­mi tähän on keksittävä. 

    Kos­ka en pysty luke­maan yhtä kir­jaa enem­pää ker­ral­laan, sil­lä ei liene väliä onko min­ul­la yksi vai kak­si var­muusko­pi­o­ta jossain.
    Ama­zon Kin­dle taas enataa esimerkin, että tulev­as­takaan ei tiedä ja ehdotet­tu vero­tus­malli on älyvapaa.

    Nos­te­taan sit­ten vaik­ka kir­jo­jen ja lehtien alen­net­tua arvon­lisäveroa, eikös hom­ma sil­läkin hoidu eli rahaa ker­tyy annet­tavak­si tek­i­jöille. Kove­mam­l­la hin­nalal kopi­oin­tioikeudet voisi antaa samalla.

  30. “Tätä luon­tev­in­ta vai­h­toe­htoa ei olla vieläkään esit­tämässä, vaan muinainen C‑kasettimaksu levitetään ylimääräisenä noin pros­entin verona jok­seenkin kaik­keen, mil­lä on tekemistä tiedon välit­tämisen tai tal­let­tamisen kanssa.”

    Mitenkä val­tio voisi per­iä tätä mak­sua netistä/ulkomailta oste­tu­ista laitteista/tavaroista? Jos tul­li sitä perisi EU:n vapaakaup­pa-alueelta otste­tu­ista tuot­teista, niin mitä sanoisi Sak­san Angela?

  31. kkon­na: Tässähän on kysymys siitä, että him­pun yli puo­let hyvi­tys­mak­sus­ta menee vuosit­tain noille jär­jestöille (kuten Teosto) joiden tehtävänä on tilit­tää se edelleen jäse­nartis­teilleen, ja him­pun alle puo­let menee noille eri­laisille yleishyödyl­lisille taidet­ta tukeville jär­jestöille, kuten säveltaiteen, kir­jal­lisu­u­den ja visuaalisen taiteen edis­tämiskeskuk­sille, ja myöskin Kuuro­jen Liitolle. 

    Niin ensin­näkin ko. jär­jestöt saisi­vat ihan kauheat itkupotku­raivar­it jos niiden rahoi­tus meinat­taisi­in lopet­taa, eikä kukaan poli­itikko halua noin laa­jasti koko taidekent­tää suututtaa.

    Toisek­seen ei juuri kukaan edes halua lopet­taa ainakaan tuon yleishyödyl­lisen puo­likkaan taiteen­tukemis-jär­jestöjä. Eikä varsi­nais­es­ti ole mitään syytäkään, sil­lä nois­sa on kyse vaivais­es­ta 3 miljoonas­ta per vuosi, mikä on alle 1% esimerkik­si siitä rahas­ta mil­lä val­tio vuosit­tain pyörit­tää YLE:ä. Kyl­lä sen ver­ran var­maan taiteenedis­tämisjär­jestöjä voikin rahoittaa.

    On ihan kosher ehdot­taa että siir­ret­täisi­in noiden taiteenedis­tämisjär­jestö­jen rahoi­tus verovaroista mak­set­tavak­si (tai veikkaus­varoi­ta, tai YLE-mak­sus­ta), mut­ta ei kukaan tässä kehtaa ehdot­taa että ko. jär­jestöt lakkautettaisiin.

    Varsi­naisille tek­i­jänoikeusjär­jestöille menevä puolisko on sit­ten kimu­rantimpi asia. Mut­ta ei niitäkään var­maan kan­na­ta juuri tässä yhtey­dessä ärsyt­tää lisää uhkaa­mal­la rahoituk­sen pienen­tämistä. Kun rahoi­tus on ensin saatu siir­ret­tyä jonkin kaset­ti­mak­su­ja järkeväm­män mekanis­min taak­seni, niin ehkä sit­ten myöhem­min voi ava­ta uuden keskustelun siitä, voisiko sum­maa pienemtää ;-).

  32. kkon­na:
    Siis saa­vatko artis­tit kor­vauk­sen siitä, että kansalasil­la ylipään­sä on mah­dol­lisu­us kopi­oi­da, vaitodel­lis­es­ta toteu­tuneesta kopi­oin­nista, joka on pienen­tänyt hei­dän tulojaan? 

    Kopi­oin­ti­han on viime vuosi­na suuresti vähen­tynyt uusien musi­ikin jakelukanavien ansios­ta (Spo­ti­fy etc.). Ei kai tästäkaset­ti­mak­sus­ta alkuaan pitänyt tul­la yleistä elinko­rkoa etuoikeutetulle luokalle, vaan kor­jaus epäko­htaan, joka käyt­tö­tot­tumusten myötä on vähitellen poistunut.

    Elä nyt hul­lu­ja puhu! Ettäkö teol­lisu­u­de­nalan pitäisi sopeu­tua kulu­tus­tot­tumusten muu­tok­seen? Nau­ret­tavaa ajatuksenakin!

    Kaset­ti­mak­su on bud­je­toitu musi­ikki­te­ol­lisu­u­teen tietyn suu­ruise­na, ei sen suu­ru­us saa jous­taa kuin korkein­taan ylöspäin ihan riip­pumat­ta siitä, mitä mak­sul­la alun­perin on tarkoitet­tu. Koko nau­ret­ta­va pelleily pitäisikin vai­h­taa suo­rak­si bud­jet­tituek­si val­ti­ol­ta, kuten Osmo esittää.

  33. Joni Hatan­maa:
    Olen yhä sitä mieltä, että yksi­tyisen kopi­oin­nin oikeus pitäisi pois­taa niiltä teosla­jeil­ta, joiden vuok­si hyvi­tys­mak­sua nykyään kerätään (eli pääasi­as­sa musi­ik­ki ja eloku­vat). Oikeu­de­n­o­mis­ta­jat voisi­vat sil­loin halutes­saan myy­dä tuot­tei­den­sa mukana oikeuk­sia valmis­taa yksi­ty­isiä kap­palei­ta. Tek­i­jöi­den saamien kor­vauk­sien suu­ru­us määritet­täisi­in sil­loin markkinaehtoisesti.

    Mitenkähän yksi­ty­istä käyt­töä käytän­nössä valvot­taisi­in? Piratis­mi ja lait­to­muus lisään­ty­i­sivät määritelmän mukaan ja yleinen lainku­u­li­aisu­us lask­isi. Yleen­sä ei ole hyvä idea säätä lake­ja, joi­ta ei pysty valvomaan.

  34. Mika:
    Edel­lis­es­tä vielä uno­h­tui se asia, että kos­ka kopio­suo­jatun mate­ri­aalin kopi­oin­ti omaan käyt­töön on huhun mukaan laiton­ta, niin kansalaise­na voinen edel­lyt­tää että raho­ja ei tuloute­ta levy-yhtiöille ja artis­teille joiden tuo­tok­set ovat kopio­suo­jat­tu­ja. Mak­suil­la­han on tarkoi­tus kai kor­va­ta vain lail­lis­es­ta kopi­oin­nista aiheutuneet tulonmenetykset.

    Kyl­lä, näin Markus Leiko­lakin ehdot­taa. Samoin Cre­ative Com­mons ‑lisen­soidus­ta sisäl­löstä ei mak­set­taisi hyvi­tys­mak­su­ja. Käytän­nössä on kyl­lä paljon vaikeam­paa kuin mitä Leiko­la väit­tää tulki­ta, onko kyse vapaas­ta lisenssistä tai tehokkaas­ta teknis­es­tä suojasta.

  35. “nois­sa on kyse vaivais­es­ta 3 miljoonas­ta per vuosi, mikä on alle 1% esimerkik­si siitä rahas­ta mil­lä val­tio vuosit­tain pyörit­tää YLE:ä.. ”

    SDP-poli­itikko­jen kek­simä YLE:n rahoi­tus­mall­i­han tarkoit­taa YLE:lle vastik­kee­ton­ta rahaa. Ylestä tulee saman­lainen poh­ja­ton rahareikä kuin jostain maal­likoiden johta­mas­ta kälviän kunnasta. 

    Kukaan ei kyse­le sen perään, onko YLE tehokas vai ei. YLE:lle ollaan anta­mas­sa jopa indek­siko­ro­tuk­set. Kukaan ei kyse­le onko YLE tehokas vai eikö ole.

    500 miljoon­aa on iso raha veron­mak­sajille — pieni raha kansane­dus­ta­jille ja kokoomus­laisille, jot­ka YLEä johtavat.

  36. teekkari:

    Elä nyt hul­lu­ja puhu! Ettäkö teol­lisu­u­de­nalan pitäisi sopeu­tua kulu­tus­tot­tumusten muu­tok­seen? Nau­ret­tavaa ajatuksenakin!

    Maail­ma oli niin paljon yksinker­taisem­pi ja helpom­pi sil­loin, kun ihmiset nauhoit­ti­vat radios­ta tai kaverin lainaa­mal­ta kasetil­ta musi­ikkia oma­lle c‑kasetilleen. Ei ollut inter­net­tiä tai äly­puhe­lim­ia tai videopele­jä tms.
    Ja toisek­seen, e‑kirjoja ei käsit­tääk­seni voi (lail­lis­es­ti) kopi­oi­da, joten niistä kopi­oin­tiko­r­vauk­sen mak­sami­nen tun­tuu oudolta.

  37. Evert The NeveR­est: Kun rahat kul­kee min­is­ter­iön pavun­lask­i­joiden silmien alta, tilanne on olen­nais­es­ti parem­pi. Bud­jet­ti­ra­hat ovat vuosit­tain syynis­sä ja niille rahoille löy­tyy muitakin ottajia.

    Kaset­ti- ja Yle-mak­su­jen siirtämi­nen muuhun kohteeseen on melko­lail­la mah­don­ta, kun rahat ei ole bud­jetis­sa. Poli­itikko voi niihin puuttues­saan vain pyl­listää kumar­ta­mat­ta kellekään. 

    Tai no, nyt teknolob­by olisi tyy­tyväi­nen, mut­ta sitä ei ilmeis­es­ti pide­tä kult­turel­lien veroise­na pelu­ri­na. Kansakin olisi tyy­tyväi­nen vero­taakan lask­ies­sa, mut­ta kun vero­taakan laskua ei voi kohden­taa SAK:lle eikä EK:lle saati millekään pienelle saunaker­holle, ei sitä kan­na­ta tehdä ollenkaan.

  38. Olli Pitkä­nen: Mitenkähän yksi­ty­istä käyt­töä käytän­nössä valvot­taisi­in? Piratis­mi ja lait­to­muus lisään­ty­i­sivät määritelmän mukaan ja yleinen lainku­u­li­aisu­us lask­isi. Yleen­sä ei ole hyvä idea säätä lake­ja, joi­ta ei pysty valvomaan.

    Tämä on peru­songel­ma tek­i­jänoikeudessa, kun sään­nel­lään yksi­ty­is­ten henkilöi­den velvol­lisuuk­sia. Yksi­tyisen kopi­oin­nin rajoituk­seen voisi käyt­tää DRM:ää siten, että oikeu­den­halti­jat myi­sivät teok­sia rin­nan DRM-suo­jat­tuna ja vail­la suo­jaa, joista jälkim­mäiseen liit­tyy lisenssi yksi­tyiseen kopi­oimiseen. Jälkim­mäi­nen voisi olla myös kalli­impi, mikäli näin halutaan.

    Sanokaa jos olen väärässä (ei ole omako­htaista koke­mus­ta), mut­ta TV-ohjelmien osalta ainakin HD-lähetyk­si­in on kuule­mani mukaan jo nyt lisät­ty fla­gi, joka kieltää tal­len­tamisen. Tele­vi­sioy­htiö on siis täl­läkin het­kel­lä se taho, joka neu­vot­telee oikeudet kat­so­jien­sa yksi­tyiseen kopi­oin­ti­in. Jos laista johtu­va oikeus pois­tet­taisi­in, voisi yksit­täisil­lä kat­so­jal­la olla vähem­män peri­aat­teel­lisia esteitä ostaa kopi­oin­nin kieltävät flag­it pois (sikäli kun sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta kat­so­jille tarjottaisiin).

  39. tiedemies:
    Olen eri mieltä. Taiteil­i­joille ei kuu­lu pen­nin pyörylää. Eikä kuu­lu kir­jail­i­joille tms. Itseasi­as­sa, ei kuu­lu myöskään tak­sikuskeille, par­tureille, hit­saa­jille, jne. Kenellekään ei kuu­lu kor­vaus­ta yhtään mis­tään muus­ta kuin siitä, mis­tä he sopi­vat esimerkik­si työ­nan­ta­jan tai asi­akkaan kanssa mak­set­tavak­si toimitet­tua palvelua tai tuotet­ta vastaan.

    Tämä pitää hyväksyä ja ymmärtää, muuten ei päästä tästä mielipuolis­es­ta kup­pauk­ses­ta eroon.

    Tästä pitää pitää ään­tä, eikä tuumaakaan antaa perik­si. Ennen­pitkää ihmiset tule­vat järki­in­sä. Voit hui­ja­ta kaikkia ihmisiä het­ken aikaa ja joitain kaiken aikaa, mut­ta et kaikkia kaiken aikaa. Lop­ul­ta tämän hom­man on loputtava.

    Mihin työt­tömät sijoit­tuvat tässä “kenellekään ei kuu­lu kor­vaus­ta” ‑ske­naar­ios­sasi? Siihen ryh­mään­hän suuri osa noista taiteil­i­joista jou­tu­isi jos ker­ran heille ei kuu­lu pen­nin pyörylää.

  40. Joni Hatan­maa: Tämä on peru­songel­ma tek­i­jänoikeudessa, kun sään­nel­lään yksi­ty­is­ten henkilöi­den velvol­lisuuk­sia. Yksi­tyisen kopi­oin­nin rajoituk­seen voisi käyt­tää DRM:ää siten, että oikeu­den­halti­jat myi­sivät teok­sia rin­nan DRM-suo­jat­tuna ja vail­la suo­jaa, joista jälkim­mäiseen liit­tyy lisenssi yksi­tyiseen kopi­oimiseen. Jälkim­mäi­nen voisi olla myös kalli­impi, mikäli näin halutaan.

    Tuo­han olisi sinäl­lään mah­dol­lista jo nyt: myy­dä halvem­mal­la DRM-suo­jat­tua ver­sio­ta ja kalli­im­mal­la suo­jaam­a­ton­ta. Mik­si tämä malli ei ole yleistynyt? Kos­ka ei ole ole­mas­sa täy­del­listä DRM-suo­jaus­ta eikä DRM ole osoit­tau­tunut kovin toimi­vak­si ratkaisuk­si edes dig­i­taalises­sa ympäristössä (esim mon­et levy-yhtiöt yrit­tivät ottaa sen käyt­töön, mut­ta luopui­v­at siitä). Vielä pitkään myy­dään paper­ille painet­tu­ja lehtiä ja kir­jo­ja ja lähetetään anal­o­gisia radi­olähetyk­siä. Niihin DRM ei sovel­lu lainkaan. Seinälle ripustet­tavaa taulua on aika vaikea ajatel­la suo­jat­ta­van DRM:llä. DRM tarkoit­taa dig­i­taal­ista oikeuk­sien hallintaa mut­ta ihmiset eivät ole dig­i­taal­isia ja sik­si DRM ei sovel­lu ollenkaan kaik­keen inhimil­liseen teosten hyö­dyn­tämiseen. Sin­ul­la on aivan liian opti­misti­nen kuva DRM:n mahdollisuuksista.

  41. Olli Pitkä­nen:
    Mik­si tämä malli ei ole yleistynyt? Kos­ka ei ole ole­mas­sa täy­del­listä DRM-suo­jaus­ta eikä DRM ole osoit­tau­tunut kovin toimi­vak­si ratkaisuk­si edes dig­i­taalises­sa ympäristössä (esim mon­et levy-yhtiöt yrit­tivät ottaa sen käyt­töön, mut­ta luopui­v­at siitä).

    DRM ei toi­mi kon­sep­tu­aalis­es­ti, kos­ka siinä annetaan kulut­ta­jalle sekä lukit­tu mate­ri­aali että avaimet siihen. Luk­it­semisen tarkoi­tus taas on estää ihmisiä käyt­tämästä mate­ri­aalia kuin tietyl­lä taval­la ja tämä yleen­sä heiken­tää myös sal­lit­tu­jen käyt­tö­tapo­jen hyö­dyn­tämistä ja käyt­tökoke­mus­ta. Kaiken lisäk­si täl­lainen mate­ri­aali saavut­taak­seen huonom­man toimivuuten­sa vaatii ympäristöltään ylimääräistä toimin­nal­lisu­ut­ta (DRM-tukea) eli se supis­taa vaihtoehtoja.
    Kulut­ta­jat eivät DRM-käyt­töra­joit­tei­ta arvos­ta, kos­ka hei­dän näkökul­mas­taan se on tuot­teen tahal­lista rikkomista ja asioiden hait­taamista ilman, että tätä kom­pen­soidaan hinnassa.

    Koko kaset­ti­mak­suon­gel­mas­sa on muu­ta­ma olelli­nen asia, joiden mainit­semista jostain syys­tä väl­tel­lään sil­lä viral­lisel­la tasol­la, jolle tämä asia kuuluu:
    * Ensin­näkin jär­jestelmä on kehit­tynyt alku­peräistä tarkoi­tus­taan vas­taa­mat­tomak­si yleisek­si tukijärjestelmäksi.
    * Toisek­seen sekä mak­sun keruu että tulou­tus kohdis­tu­vat vähin­täänkin erit­täin epä­tarkasti elleivät täysin väärin ken­ties jopa siinä määrin, että sitä kerätään lainvastaisesti.
    * Kol­man­nek­si “hyvitys“maksukeskustelussa sotke­taan läh­es poikkeuk­set­ta ja täysin tahal­lis­es­ti mukaan hil­jaisik­si (ja mah­dol­lis­es­ti jopa kaikkein merkit­tävim­mik­si) perusteik­si piratis­mi ja sel­l­ainen lailli­nen kopi­oin­ti, joka ei ole ostoa korvaavaa.
    * Neljän­nek­si mak­sua pyritään kas­vat­ta­maan ja mak­supo­h­jaa laa­jen­ta­maan samal­la kun mate­ri­aalin lail­lisia käyt­tömah­dol­lisuuk­sia halu­taan ennestään rajoit­taa. Tämä on osa suurem­paa kokon­aisu­ut­ta: Koko tek­i­jänoikeus- ja IPR-vään­nössä määritel­lään pitkälti se, ketä tekni­ikan kehit­tymi­nen saa hyödyt­tää — kaikkia ihmisiä vaiko vain tiet­tyjä teollisuudenaloja.
    * Pahin­ta kuitenkin on se, että on kyseenalaista tuot­taako kopi­oin­ti (lailli­nen tai laiton) lainkaan mitään merkit­tävää haittaa.

  42. OP: Mihin työt­tömät sijoit­tuvat tässä “kenellekään ei kuu­lu kor­vaus­ta” ‑ske­naar­ios­sasi? Siihen ryh­mään­hän suuri osa noista taiteil­i­joista jou­tu­isi jos ker­ran heille ei kuu­lu pen­nin pyörylää.

    Jos tähän tiedemies-OP keskustelun väli­in heit­täisi kysymyk­sen, että ikuis­es­ti kortis­toonko kaik­ki taiteil­i­jat ilman kaset­tiveroa jäi­sivät? Kukaanko ei työl­listy­isi mis­sään vai­heessa mihinkään mui­hin tehtäviin?

  43. En kir­joit­tanut mitään DRM:n ylistys­tä, vaan pyrin esit­tämään vai­h­toe­hdon, että oikeu­de­n­o­mis­ta­jien rahal­lisen mene­tyk­sen kom­pen­soin­ti verolu­on­toisin mak­suin voidaan lopet­taa, kun annetaan mah­dol­lisu­us kuluttajan/välittäjän ja oikeu­de­n­o­mis­ta­jan sopia yksi­tyis­es­tä kopi­oin­nista keskenään. Pointin ydin on, että oikeu­de­n­o­mis­ta­jat tuskin keräi­sivät lähellekään nyky­isiä hyvi­tys­mak­su­jen määriä, jos mak­sut määräy­ty­i­sivät markkinaehtoisesti. 

    Oikeu­de­n­o­mis­ta­jien mene­tyk­set tek­i­jänoikeuslain 12 §:stä, eli yksi­tyisen kopi­oin­nin poikkeuk­ses­ta ovat lähin­nä abstrak­ti (huonos­ti valvot­tavis­sa ole­van) yksi­ty­istä kopi­oin­tia koske­van kiel­to-oikeu­den menettäminen.

    Yksi­ty­istä kopi­oin­tia ei tietenkään voi mitenkään valvoa ja DRM:t toimi­vat eri­tyis­es­ti musi­ikin osalta huonos­ti. Riisi­pa­peri­in tai öljyvärikankaisi­in ei ole ennenkään liitet­ty hyvi­tys­mak­sua eikä taide­ta ehdot­taa nytkään, joten kir­jo­ja ja taulu­ja ei tarvitse ottaa keskustelu­un mukaan.

  44. “Käsit­tääk­seni kor­vaus mak­se­taan olete­tun mene­tyk­sen mukaan”

    Tässä se ongel­ma juuri on.
    Samoin­mak­sut määritel­lään olete­tun kuuli­jamäärän mukaan — Suomes­sa n 20 miljoon­aa kuuli­jaa eri kanav­il­la jatkuvasti.

    Spo­ti­fy ker­too todel­lisen kuun­telumäärän, jol­loin kohtu­ulli­nen kor­vaus on todel­lakin kohtuullinen.
    Mik­si mak­saa 20 euroa cd:stä jon­ka kuutelee kerran?

    Yle-veron mukana nämäkin muu­ta­ma euro / luon­nolli­nen henkiö kor­vauk­set hoi­tu­isi­vat, eteenkin kun jo nyt käytän­nössä koko Teoston rahavir­ta tulee vain Yleltä.

  45. anonyy­mi:* Neljän­nek­si mak­sua pyritään kas­vat­ta­maan ja mak­supo­h­jaa laa­jen­ta­maan samal­la kun mate­ri­aalin lail­lisia käyt­tömah­dol­lisuuk­sia halu­taan ennestään rajoit­taa. Tämä on osa suurem­paa kokon­aisu­ut­ta: Koko tek­i­jänoikeus- ja IPR-vään­nössä määritel­lään pitkälti se, ketä tekni­ikan kehit­tymi­nen saa hyödyt­tää – kaikkia ihmisiä vaiko vain tiet­tyjä teollisuudenaloja.

    Niin, lain­säädän­töä muut­ta­mal­la ollaan määräti­etois­es­ti rajoitet­tu vapaa­ta käyt­töä ja laa­jen­net­tu oikeu­de­n­o­mis­ta­jan suo­jaa. Mas­si­ivisel­la pr-kam­pan­jal­la tämä on saatu näyt­tämään luo­van alan puo­lus­tus­tais­telul­ta ahnei­ta piraat­te­ja vastaan.

    Tosi­asi­as­sa sil­loin c‑kasettiaikana kulut­ta­jal­la ja riip­pumat­toma­l­la tuot­ta­jal­la oli paljon enem­män oikeuk­sia kuin nykyään.

    * Pahin­ta kuitenkin on se, että on kyseenalaista tuot­taako kopi­oin­ti (lailli­nen tai laiton) lainkaan mitään merkit­tävää haittaa.

    Kopi­oin­nista puhumi­nen on harhaan­jo­htavaa, kun media-alan mur­ros johtuu ensisi­jais­es­ti teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä eikä käyt­täy­tymisen muutoksesta. 

    Luva­ton kopi­oin­ti on tuonut meille mm. Spo­ti­fyn ja iTunesin kaltaiset palve­lut joista ei 90-luvul­la osat­tu kuvitellakaan. 

    Mitä itse asi­aan tulee, niin saa­japuoli ei tietenkään halua tulo­jaan val­tion bud­jetista, kos­ka sil­loin koko rahoituk­sen ole­mas­sao­lo ja määrä tulee perustel­la budjettikäsittelyssä.

    Mut­ta eihän se olekaan tyh­mä joka pyytää…

  46. Jouni Mar­tikainen: Jos tähän tiedemies-OP keskustelun väli­in heit­täisi kysymyk­sen, että ikuis­es­ti kortis­toonko kaik­ki taiteil­i­jat ilman kaset­tiveroa jäi­sivät? Kukaanko ei työl­listy­isi mis­sään vai­heessa mihinkään mui­hin tehtäviin?

    No jos nyt puhutaan vaik­ka musi­ikin tek­i­jöistä, niin ylivoimais­es­ti suurin osa heistä käy päivätöis­sä eli tekee ns. “oikei­ta töitä” ja musisoi har­ras­tuk­se­na tai puo­liammat­ti­mais­es­ti. Heille hyvi­tys­mak­sul­la ei ole juuri merkitystä. 

    Sit­ten on todel­la pieni joukko todel­la suosit­tu­ja ja hyvin men­estyviä ammat­timuusikoi­ta, joille mak­sun pois­t­a­mi­nen tek­isi vain harmil­lisen loven lompakkoon.

    Suuri osa ammat­timuusikoista kuitenkin sin­nit­telee jos­sain toimeen­tu­lon raja­mail­la. Hei­dän tulon­sa koos­t­u­vat monista pienistä tulon­lähteistä, joista hyvi­tys­mak­su ja muut tek­i­jänoikeustu­lot ovat usein merkit­tävä osa. Hyvi­tys­mak­sun pois­t­a­mi­nen saat­taisi hyvinkin tuot­taa paljon työt­tömiä muusikoi­ta ja mui­ta taiteil­i­joi­ta. Ainakin yksi jo valmi­ik­si henki­hiev­eris­sä ole­va taiteen­la­ji, doku­ment­tieloku­va, katoaisi kokon­aan (tosin en ihan ymmär­rä mik­si dokkare­i­ta pitää rahoit­taa juuri hyvitysmaksuilla.)

    No tähän nyt joku tietysti sanoo, että moi­set nälkä­taiteil­i­jat jouta­vatkin kortis­toon ja saa­han sitä mieltä toki olla. Itse näk­isin kuitenkin taiteil­i­joik­si koulut­tau­tuneet ihmiset koulu­tus­taan vas­taavas­sa työssä mielu­um­min kuin kortis­tossa. Ilmeis­es­ti myös yhteiskun­nan päät­täjät ovat olleet samoil­la lin­joil­la, kos­ka moisia kor­vauk­sia on säädet­ty. Se, että nyt käytössä ole­va raho­jenkeru­umekanis­mi on huono, on tekni­nen ongel­ma ja siinä kan­natan Osmon ehdotusta.

  47. Verolu­on­toisel­la mak­sul­la kus­tan­netaan toki myös musi­ikkialan jär­jestö­jen strate­gi­nen käräjöin­ti. Onnek­si käräjäoikeudel­la oli järkeä matkas­sa, sil­lä toisen­laisen päätök­sen seu­rauk­set oli­si­vat olleet “mie­lenki­in­toiset”:

    http://www.hs.fi/kotimaa/Käräjäoikeus+Wlan-yhteyden+omistaja+ei+vastuussa+tiedostonjakelusta/a1305562746175

    Uuti­nen on muuten siinä mielessä virheelli­nen, että tapauk­sen kan­ta­jien eli Teoston ja Suomen IFPin olisi omas­ta mielestään pitänyt saa­da hyvi­tys­tä 1590 euroa ensin maini­t­ulle, 3850 euroa jälkim­mäiselle, ylei­sistä kuluista 780 euroa ja oikeu­denkäyn­tiku­luista 3000 euroa. Siis yhdek­sän ton­nin lasku avoimen wlanin pidosta.

    Onpas tosi kum­ma jut­tu, miten niin mon­et ihmiset suh­tau­tu­vat penseästi muusikoiden etujärjestöihin…

  48. tiedemies kir­joit­ti:

    “Olen eri mieltä. Taiteil­i­joille ei kuu­lu pen­nin pyörylää. Kenellekään ei kuu­lu kor­vaus­ta yhtään mis­tään muus­ta kuin siitä, mis­tä he sopi­vat esimerkik­si työ­nan­ta­jan tai asi­akkaan kanssa mak­set­tavak­si toimitet­tua palvelua tai tuotet­ta vastaan.

    Tämä pitää hyväksyä ja ymmärtää, muuten ei päästä tästä mielipuolis­es­ta kup­pauk­ses­ta eroon.”

    Suomen val­tion bud­jet­ti on noin 50 000 miljoon­aa euroa. Jos hyvi­tys­mak­sua pitää “mielet­tömänä kup­pauk­se­na”, niin sil­loin on kyl­lä suh­teel­lisu­u­den taju komeasti kartanolla.

    Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan yksi­ty­istä kopi­oin­tia, joka on sal­lit­tua ja aiheut­taa luo­valle alalle tulon­mene­tyk­siä. Miten vaikeaa tämä perusa­sia on ymmärtää? Itse ver­taan hyvi­tys­mak­sua mielu­usti petoeläin­ten aiheut­tami­in hait­toi­hin maataloudelle.

    Maa­jus­seille on tänä vuon­na bud­je­toitu 5,4 miljoon­aa hirvieläin­vahinkoi­hin ja 4,3 miljoon­aa petoeläin­vahinkoi­hin. Lisäk­si mui­ta pikkusum­mia mm. hyön­teis- ja sien­i­tuho­jen kor­vaamisek­si. Oma suosikki­ni on kuitenkin ns. luon­non­hait­tako­r­vaus, jota mak­se­taan tänä vuon­na noin 420 miljoon­aa euroa. Tämä siis kor­vaus­ta siitä että meil­lä on ilmasto.

    Ja olen vah­vasti sitä mieltä että maat­alout­takin pitää Suomes­sa tukea, jos halu­amme pitää maaseudun elävänä ja ylläpitää vuo­sisato­ja kestänyt­tä maanvil­jelystä. Keinoista ja sum­mista toki olen hiukan eri mieltä MTK:n kanssa.

    Hyvi­tys­mak­su­jen “mielipuo­li­nen kup­paus” pitää yllä mm. pääosan suo­ma­lais­es­ta doku­ment­tieloku­vatuotan­nos­ta. Min­un mielestäni se on arvokas­ta työtä, joka ansait­see tuken­sa. Samal­la taval­la kuin tiedemie­skin ansait­see tutkimusa­pu­ra­hansa. Niitäkin muuten taide­taan jakaa aika paljon enem­män kuin hyvitysmaksuja. 

    Mielekästä kup­paus­ta, jota ilman Suo­mi ja me kaik­ki suo­ma­laiset olisimme taa­tusti köyhempiä.

  49. Han­nu Oskala: Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan yksi­ty­istä kopi­oin­tia, joka on sal­lit­tua ja aiheut­taa luo­valle alalle tulon­mene­tyk­siä. Miten vaikeaa tämä perusa­sia on ymmärtää?

    Me emme kor­vaa putkimiehille tulomene­tyk­siä siitä, että ihmiset käyvät ves­sas­sa myös esimerkik­si kyläi­lessään naa­puris­sa tai vaikka­pa rav­in­tolois­sa. Me emme myöskään kor­vaa tulon­mene­tyk­siä tak­sikuskeille siitä, että suku­laiset tai tut­ta­vat lainaa­vat toisilleen autoa. 

    Kuitenkin jol­lakin kum­man logi­ikalla juuri täl­laisia saman­laisia “tulon­mene­tyk­siä” pitää kor­va­ta musiikintekijöille. 

    En hyväksy täl­lais­ten vaatei­den legit­imi­teet­tiä. Kup­paus on jär­jetön­tä, ei sen suu­ru­us­lu­okan, vaan sen sisäisen logi­ikan vuok­si. Sen­si­jaan että musi­ikkibisnes jne keskit­ty­i­sivät liike­toim­intaan kuten tak­sikuskit, putkimiehet, jne, ne keskit­tyvät ekstrak­ti­iviseen kup­pauk­seen ja kryptoverotukseen. 

    Tämä ajat­telumalli pitää saa­da mur­ret­tua, kos­ka se on vahin­golli­nen. Lyhyel­lä aikavälil­lä toki näyt­tää siltä, että kyse on “vain” tulon­si­ir­rosta hyö­dyn­saa­jil­ta tuot­ta­jille, mut­ta pitkäl­lä aikavälilä tästä on hait­taa myös musi­ik­in­tuotan­nolle itselleen. Teknolo­gia on muut­tunut, koko ala on muut­tunut, eivätkä ihmiset tah­do myön­tää tätä. “Tulon­mene­tyk­sen” kaltaista retori­ikkaa käytetään, kun tekni­ik­ka ajoi tosi­asi­as­sa ohi jo liki 30 vuot­ta sit­ten. Tilanne on vas­taa­va kuin joskus 1930 luvul­la olisi ensin autovero jyvitet­ty hevos­miehille, ja sit­ten pikku hil­jaa laa­jen­net­tu tämä hyvi­tys­mak­su juni­in, laivoihin, ja lentokoneisiin. 

    Kopi­oiden myymisen aikakausi meni jo. Tek­nol­o­gis­es­ti se päät­tyi viimeistään 80-luvun puo­livälis­sä, ja sosi­aalis­es­ti 90-luvun lop­ul­la. Sitä ei enää ole, piste. Herätkää tähän päivään, pyy­dän, niin päästään eteen­päin. Me emme elä enää 70-lukua.

  50. Han­nu Oskala:
    tiedemies kirjoitti:

    Suomen val­tion bud­jet­ti on noin 50 000 miljoon­aa euroa. Jos hyvi­tys­mak­sua pitää “mielet­tömänä kup­pauk­se­na”, niin sil­loin on kyl­lä suh­teel­lisu­u­den taju komeasti kartanolla. 

    Ver­rates­sa kah­ta asi­aa keskenään olisi niiden suo­tavaa olla yhteis­mi­tallisia. Sama argu­ment­ti on ollut paljon käytössä kun­ta­puolel­la. Mitä merk­i­tys­tä on sen kol­man­nen museo­jo­hta­jan, oikeut­ta vinkuheinille per­for­manssil­la tai muul­la pienem­män sum­man meno­eräl­lä, jos suurin osa bud­jetista kuitenkin menee sosi­aalipuolelle, ter­vey­den­hoitoon ja koulutukseen?

    Joko taiteil­i­joi­ta on liikaa tai mese­naat­te­ja on liian vähän, kos­ka tietääk­seni suh­teel­lisen laadukas­ta taidet­ta on tehty ennen apu­ra­ho­ja ja hyvitysmaksuja.

  51. Ja siis, tutkimus­ta tehdään nyky­isin pait­si yliopis­tois­sa julkisel­la rahal­la, myös paljon yksi­tyisen palveluk­ses­sa. Tutk­i­jat eivät yleis­es­tiot­taen saa, eikä hei­dän (mei­dän) kuu­lukaan saa­da, pen­niäkään siitä, että joku kopi­oi tutkimus­ta. Sen­si­jaan palkan saa työstä, joka tehdään työ­sopimuk­sen mukaan. Paperei­hin saa nimen­sä ja siitä saa gloo­ri­aa ja suit­su­tus­ta, mut­ta ei rahaa. Tek­i­jänoikeu­den var­jol­la siitä kyl­lä jotkut muut käärivät rahaa. Jälleen yksi syy vas­tus­taa koko touhua.

  52. Tämän olisi voin­ut otsikoi­da “lään­in­her­ro­jen paluuk­si”. Kun ei val­ti­ol­la ole rahaa, jae­taan lääni­tyk­siä veronkan­to-oikeuksi­neen (YLE, tek­i­jänoikeusjär­jestöt, uusi­u­tu­van ener­gian tuot­ta­jat, jne.).

  53. Siis: tutk­i­ja tekee työtä jos­ta saa palkkaa. Lisäk­si tutk­i­ja tekee julka­isu­ja. Kus­tan­ta­ja kaap­paa tek­i­jänoikeu­den itselleen ja myy sit­ten tämän var­jol­la sen julka­isun tutk­i­jalle itselleen. Hom­ma onnis­tuu, kos­ka välis­sä on yliopis­to, joka mak­saa kus­tan­ta­jalle suo­jelu­ra­haa, ja jon­ka toim­intaedel­ly­tyk­si­in kuu­luu mm että sen tutk­i­jat julkai­se­vat näi­den kus­tan­ta­jien lehdis­sä. Tämä on huijausta.

  54. Huumo­ria piäivään oikein roppakaupalla:

    “Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan yksi­ty­istä kopi­oin­tia, joka on sal­lit­tua ja aiheut­taa luo­valle alalle tulon­mene­tyk­siä. Miten vaikeaa tämä perusa­sia on ymmärtää? Itse ver­taan hyvi­tys­mak­sua mielu­usti petoeläin­ten aiheut­tami­in hait­toi­hin maataloudelle.”

    Just joo.

    Mitähän tulon­mene­tys­tä se on kun autossa olleen cd:n naar­muu­tu­mi­nen on siinä polte­tus­sa kopios­sa. En sen kum­mem­min kuun­telisi Eppu­ja enem­pää tai vähempää, kos­ka olev vain yhdessä pikassa. 

    Levykau­pas­ta en saa aihion hin­nal­la uutat levyä, kyun menen sinne valit­ta­maan, että hei, tästä oon jo kaiken muun makanut mut­ta pakkaus on kulunut.

    Onko taulun kehys­tebn vai­h­t­a­mi­nen syy mak­saa sen tehneelle uud­estan koko hinta?

    Lisää huumo­ria:
    Yle veron muuten voisi kätevästi vai­h­taa tele­vi­soiden ja muiden näyt­tölaite­ti­den verot­tamiseen — sel­l­aiset 1 500 euroa veroa per telkkari, niin 8 — 9 vuot­ta kat­selua hoituu. Rikkaat vaoi­vat ostaa niin mon­ta tele­vi­sio­ta kuin haluavat.
    On muuten uudel­la kän­nykäl­lä sit­ten hin­taa — alka­en 2 000 euroa iPhon­es­ta. Eikä tietenkään hai­ta­ta ketään, kun sam­na raha menisi muutenkin.

    Markus on ehdo­tuk­sel­laan viemässä maa­ta johonkin men­neisyy­teen, kun dig­i­laitevero ei merk­itse mitään.

  55. tiedemies: Tämä on huijausta.

    Ei ole hui­jaus­ta vaan loogi­nen seu­raus sopimus­va­paud­es­ta sil­loin kun sopi­japuo­let eivät ole resurs­seil­taan tasavahvoja.

    Eli jos:

    tiedemies: Kenellekään ei kuu­lu kor­vaus­ta yhtään mis­tään muus­ta kuin siitä, mis­tä he sopi­vat esimerkik­si työ­nan­ta­jan tai asi­akkaan kanssa mak­set­tavak­si toimitet­tua palvelua tai tuotet­ta vastaan.

    niin sitä saa mitä tilaa.

  56. Han­nu Oskala:
    Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan yksi­ty­istä kopi­oin­tia, joka on sal­lit­tua ja aiheut­taa luo­valle alalle tulon­mene­tyk­siä. Miten vaikeaa tämä perusa­sia on ymmärtää?

    On se melko vaikeaa, kun kukaan ei oo vielä osan­nu selit­tää, että mis­tä ja miten ne tulon­mene­tyk­set syn­tyy. Onks sul­la lait­taa viitet­tä johonkin puolueet­tomaan tutkimuk­seen, jos­ta ilme­nis, että luo­va ala jää lail­lis­es­ta kopi­oin­nista net­tona tappiolle? 

    Teknolo­gian kehitys(just esim. se mah­dol­lisu­us siirtää lail­liset musi­ikkin­sa alustal­ta toiselle) on paran­tanut musi­ikin ja muiden kult­tuu­rituot­tei­den käytettävyyttä(laatua) huikeesti. Tää johtaa ceteris paribus kysyn­nän kasvu­un ja siten lisää myyn­tiä. Jot­ta tuot­ta­jat jäis yksi­tyis­es­tä lail­lis­es­ta kopi­oin­nista net­tona tap­pi­olle, sen tulon­mene­tyk­siä aiheut­ta­van kopi­oin­nin pitäis ylit­tää tos­ta em. mekanis­mista aiheutu­va tulonlisäys. 

    Itse ver­taan hyvi­tys­mak­sua mielu­usti petoeläin­ten aiheut­tami­in hait­toi­hin maataloudelle

    Petoeläin­ten aiheut­ta­mat hai­tat lie­nee melko yksimielis­es­ti tun­nustet­tu tosi­a­sia. Mikä ei tietenkään automaat­tis­es­ti tarko­ta sitä, että ne pitäis kor­va­ta maa­jus­seille. Kuitenkaan ei liene kyseenalaista, että onko ne hai­tat todel­lisia. Ja vaik­ka ei oliskaan todel­lisia, niin se ei kel­paa perus­teeks mieli­v­al­taselle hyvitysmaksulle.

    Hyvi­tys­mak­su­jen “mielipuo­li­nen kup­paus” pitää yllä mm. pääosan suo­ma­lais­es­ta doku­ment­tieloku­vatuotan­nos­ta. Min­un mielestäni se on arvokas­ta työtä, joka ansait­see tukensa

    Myön­nät siis tässä suo­raan, ettei hyvi­tys­mak­sul­la ole mitään tekemistä tulon­mene­tys­ten kanssa? Vai väitätkö tosis­saan, että yksi­tyi­nen lailli­nen kopi­oin­ti aiheut­taa tulon­mene­tyk­siä suo­ma­laisille doku­ment­tieloku­vien tuottajille?

  57. Han­nu Oskala: Hyvi­tys­mak­sul­la kor­vataan yksi­ty­istä kopi­oin­tia, joka on sal­lit­tua ja aiheut­taa luo­valle alalle tulon­mene­tyk­siä. Miten vaikeaa tämä perusa­sia on ymmärtää? 

    Min­ulle tuon ymmärtämi­nen on todel­la vaikeaa. Ker­toisitko esimerkin lail­lis­es­ta kopi­oin­nista joka vähen­tää luo­van alan tuloa? 

    Lisäk­si halu­aisin näin mak­sa­jan omi­naisu­udessa kuul­la, miten tämä aiheut­taa vuodessa juuri kymme­nen miljoo­nan euron tulonmenetyksen. 

    Itse ver­taan hyvi­tys­mak­sua mielu­usti petoeläin­ten aiheut­tami­in hait­toi­hin maataloudelle.

    Ver­rataan vaan. 

    En ole alan asiantun­ti­ja, mut­ta tietääk­seni maanvil­jeli­jä joutuu osoit­ta­maan vahin­gon tapah­tuneen, jon­ka jäl­keen val­tio mah­dol­lis­es­ti mak­saa kor­vauk­sen bud­jetis­sa tarkoituk­seen vara­tu­ista varoista. Ei ole mitään pis­teveroa jos­ta mak­se­taan x euroa jokaiselle karjankasvattajalle.

    Hyvi­tys­mak­su­jen “mielipuo­li­nen kup­paus” pitää yllä mm. pääosan suo­ma­lais­es­ta doku­ment­tieloku­vatuotan­nos­ta. Min­un mielestäni se on arvokas­ta työtä, joka ansait­see tukensa.

    Nyt en pysy enää lainkaan perässä. Onko hyvi­tys­mak­sun tarkoi­tus siis

    a) kor­va­ta menetet­tyä tuloa (perusa­sia joka min­un oli vaikea ymmärtää) vai
    b) tukea yleishyödyl­lisenä pidet­tyä toim­intaa (tähän on ole­mas­sa valmi­it kanavat)

    Jom­pi kumpi koh­ta ei nyt täs­mää. Vai onko tosi­aan niin, että suo­ma­lainen doku­ment­tieloku­va ei kan­na­ta lail­lisen kopi­oin­nin vuoksi?

  58. Aina vain type­r­äm­pää: Jos halu­an tukea koti­maista doku­ment­ti­tuotan­toa, ostan 500 gigan kovalevyn? 

    Paran­taako kotiko­valevy­jen vero­t­a­mi­nen suo­ma­lais­ten doku­ment­tieloku­vien tasoa?
    Kopi­oidaanko juuri koti­maisia doku­ment­te­ja niille?
    Luoko dig­i­laitevero työt­tämyysko­r­vaus­ta vas­taa­van automaat­tisen ja itseään pyörit­tävän apu­ra­ha­jär­jestelmän keskinker­taisille puuhastelijoille, joiden olisi syytä kek­siä itselleen parem­paa tekemistä?

    Tiedea­pu­ra­ho­jen, Akatemi­an, Tekesin tai VTT:n rahoi­tus ei tule esimerik­si kuu­lalaak­e­rien erillisverotuksesta(vain pros­ent­ti, ei hait­taa ketään).

  59. Tiedemies: Me emme kor­vaa putkimiehille tulomene­tyk­siä siitä, että ihmiset käyvät ves­sas­sa myös esimerkik­si kyläi­lessään naa­puris­sa tai vaikka­pa rav­in­tolois­sa. Me emme myöskään kor­vaa tulon­mene­tyk­siä tak­sikuskeille siitä, että suku­laiset tai tut­ta­vat lainaa­vat toisilleen autoa.
    Kuitenkin jol­lakin kum­man logi­ikalla juuri täl­laisia saman­laisia “tulon­mene­tyk­siä” pitää kor­va­ta musiikintekijöille

    Tuo van­ha kun­non putkimiesver­taus ontuu, kos­ka ihan samal­la taval­la siel­lä kyläil­lessä voi ves­sas­sakäyn­nin lisäk­si kuun­nel­la tut­tu­jen omis­tamia levyjä ilman kor­vaus­ta. Suku­laiset ja tut­ta­vat saa­vat myös ihan vapaasti lainail­la toisilleen levyjä eikä siitäkään vielä mitään kor­vauk­sia makseta.

    On joitain ammat­te­ja, joiden työn tulok­sia on help­po kopi­oi­da itselleen tai toisille läh­es ilmaisek­si. Putkimies tai tak­sikus­ki eivät ole täl­laisia ammatteja.

  60. Naa­purei­den osalta putkimiesver­taus ehkä ontuu, mut­ta ei rav­in­tolan osalta. Rav­in­to­las­sa ves­sas­sa käy­dessähän selvästi tehdään liike­toim­intaa. Tämähän on se perustelu jol­la kam­paamoi­ta ja tak­se­ja kupataan. 

    Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Kus­tan­nusta­lo kup­paa samaan tapaan kuin muutkin tek­i­jänoikeusrosvot. Ero on siinä että kus­tan­nusta­lo ei mak­sa mitään niille, joi­ta se rosvoaa. Teosto sen­tään antaa osan rahoista joillekin tek­i­jöille. Ei se tiet­ty kai teostos­ta vähempää tai enem­pää rosvoa tek­isi jos sen johto vain joisi ne rahat, mut­ta puo­lus­telijoil­ta yleen­sä saat­taisi lop­pua peruste­lut siinä vai­heessa. Jostain syys­tä tieteel­lisiä julka­isu­ja kus­tan­ta­vat lehti­talot näin tehdessään voidaan kuitenkin ihan hyväksyä, en tosin ihan hok­saa miksi.

    Tämä jut­tu on niin itses­tään­selvä, etten oikeas­t­aan ymmär­rä miten joku viit­sii väit­tää vastaan.

  61. Han­nu Oskala:
    Samal­la taval­la kuin tiedemie­skin ansait­see tutkimusa­pu­ra­hansa. Niitäkin muuten taide­taan jakaa aika paljon enem­män kuin hyvitysmaksuja. 

    Vaan mil­lähän taval­la tutkimusa­pu­ra­ho­jen rahoi­tus sit­ten kerätään? 

    Ehkäpä suk­laa­p­atukoiden, kon­domien, syty­tys­tulp­pi­en tai lan­noit­ta­mat­toman kasvu­turpeen hin­taan lisätyl­lä tiedemaksulla? 

    Oli­pa huono vit­si — eihän sitä tosi­aankaan kerätä sel­l­aisel­la. Kun nuo asi­at eivät liity mil­lään taval­la siihen tutkimukseen.…

  62. tiedemies:
    Naa­purei­den osalta putkimiesver­taus ehkä ontuu, mut­ta ei rav­in­tolan osalta. Rav­in­to­las­sa ves­sas­sa käy­dessähän selvästi tehdään liike­toim­intaa. Tämähän on se perustelu jol­la kam­paamoi­ta ja tak­se­ja kupataan. 

    Niin­pä, mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää:
    Putkimiehen ja musi­ik­in­tek­i­jän ansain­ta­logi­ik­ka on niin eri­lainen, että ne eivät sel­l­aise­naan ole ollenkaan vertailukelpoisia. 

    Analogi­nen tilanne olisi, jos putkimies saisi palkkion­sa ja kuluko­r­vauk­sen­sa vähitellen ves­san käytöstä perit­tävil­lä käyt­tö­mak­suil­la. Sil­loin putkimiehetkin taa­tusti perus­taisi­vat oman edun­valvon­ta­lafkansa Putk­isto ry:n, joka valvoisi että myös kam­paamot ja rav­in­to­lat tilit­tävät vessankäyttömaksunsa.

    Musi­ikin kopi­oin­tia vas­taa­va tilanne edel­lyt­täisi, että 3D-skan­neri- ja print­terite­knolo­gia olisi edis­tynyt niin pitkälle, että olisi mah­dol­lista skan­na­ta naa­purin tai rav­in­tolan kiva ves­sa ja tulostaa se omaan koti­in­sa. Eiköhän Putk­isto ry:kin sil­loin vaatisi niille skan­nereille ja print­tereille hyvi­tys­mak­sua, ja ihan hyvästä syystä. 

    Tämä jut­tu on niin itses­tään­selvä, etten oikeas­t­aan ymmär­rä miten joku viit­sii väit­tää vastaan.

  63. Else­vi­er-boiko­tista: joo, kan­natan kyl­lä ideaa, mut­ta tässä on nyt vähän ongel­ma. Ajatel­laan että olet uran kri­it­tisessä vai­heessa ole­va tutk­i­ja, vaik­ka post­doci­na ja pitäisi julka­ista näkyvil­lä foorumeila. 

    Else­vi­er-boikot­ti­in osal­lis­tu­mi­nen tarkoit­taa monel­la alal­la sitä, että ne lehdet, joi­ta virko­ja täytet­täessä ja rahoi­tus­ta han­kit­tae­sa on eniten merk­i­tys­tä, ovat off-limits.

    Tässä on van­gin dilem­ma, joka ei ratkea moral­isoimal­la. Boikot­ti on toki ihan OK, mut­ta oikeasti sen pitäisi lähteä yliopis­to­jen päätän­tä­porukas­ta: Ei muu­ta kuin ilmoi­tus, että tästä vuodes­ta eteen­päin else­vierin tilaus­mak­su­ja ei mak­se­ta, ja julka­isu­ja ei arvoste­ta mik­sikään. Ongel­ma katoaisi heti.

  64. tiedemies:
    Siis: tutk­i­ja tekee työtä jos­ta saa palkkaa. Lisäk­si tutk­i­ja tekee julka­isu­ja. Kus­tan­ta­ja kaap­paa tek­i­jänoikeu­den itselleen ja myy sit­ten tämän var­jol­la sen julka­isun tutk­i­jalle itselleen. Hom­ma onnis­tuu, kos­ka välis­sä on yliopis­to, joka mak­saa kus­tan­ta­jalle suo­jelu­ra­haa, ja jon­ka toim­intaedel­ly­tyk­si­in kuu­luu mm että sen tutk­i­jat julkai­se­vat näi­den kus­tan­ta­jien lehdis­sä. Tämä on huijausta.

    Jon­ka lik­san maksaa…veronmaksaja. Tiedemies tekee nollatutkimustaan.

  65. JTS:
    Aina vain type­r­äm­pää: Jos halu­an tukea koti­maista doku­ment­ti­tuotan­toa, ostan 500 gigan kovalevyn? 

    Paran­taako kotiko­valevy­jen vero­t­a­mi­nen suo­ma­lais­ten doku­ment­tieloku­vien tasoa?
    Kopi­oidaanko juuri koti­maisia doku­ment­te­ja niille?
    Luoko dig­i­laitevero työt­tämyysko­r­vaus­ta vas­taa­van automaat­tisen ja itseään pyörit­tävän apu­ra­ha­jär­jestelmän keskinker­taisille puuhastelijoille, joiden olisi syytä kek­siä itselleen parem­paa tekemistä?

    Tiedea­pu­ra­ho­jen, Akatemi­an, Tekesin tai VTT:n rahoi­tus ei tule esimerik­si kuu­lalaak­e­rien erillisverotuksesta(vain pros­ent­ti, ei hait­taa ketään).

    Mon­taa sent­tii Teoston pus­sista on kilah­tanut Anr­gry birds kehi­tyk­seen? Toisin sanoen, kyse ei ole musas­ta. Muis­tivä­li­neessä bit­ti voip olla olla muu­takin kuin kuin Teoston hes­sut halu­ua ker­toa. Toki he tiukkoina ay-hah­moina näin halu­a­vatkin ker­toa, ovathan he edun­saa­ja­jär­jestöstön edus­ta­jia. Jokainen 10-vuo­tias tietää, dig­i­taaliseen tal­len­teeseen voi tal­len­taa omia tuo­tok­sia. Niistäkö artis­til­lle kor­vaus myös?

  66. Mjoo, palkkani taitaa tul­la pro­jek­tista jon­ka Sin­ga­poren puo­lus­tus­min­is­ter­iö, siis veronmaksaja.

    Minus­ta tämä on sikäli epäolen­naista että voitaisi­in­han tutkimus­takin rahoit­taa keräämäl­lä jotain eril­listä mak­sua suun­nilleen kaikesta jol­la sitä voidaan välit­tää. En pidä tätä järkevänä. Lisäk­si voisin kyl­lä ihan hyvin men­nä yksi­ty­senkin palveluk­seen tekemään vähän tylsem­pää ja rajoite­tumpaa työtä parem­mal­la pal­ka­lla. Hip­pinä ja laisku­ri­na en viit­si, mut­ta sen­tään teen työ­sopimuk­sen jonkun kanssa. 

    Jos muusikoi­hin ver­taa niin joku kaupungi­norkesterin tai kansal­lisoop­per­an soit­ta­ja olisi parem­pi ver­tailuko­h­ta. Ilman muu­ta näi­denkin palkat mak­se­taan verora­hoista. Tätä voi vas­tus­taa ja perustel­lusti, mut­ta ei siihen samaan palet­ti­in oikein sovi argu­ment­ti pis­teveros­ta jollekin löy­hästi asi­aan liit­tyvälle tuotteelle.

  67. Vielä yksi huo­mau­tus tuo­hon kus­tan­nusasi­aan. Ongel­ma ei ole se, että tutk­i­jalle ei mak­se­ta, vaan se että yliopis­tot ovat kiin­ni pelis­sä, jos­sa kus­tan­ta­mot kup­paa­vat niistä rahaa tuot­ta­mat­ta mitään arvoa. Tämäkin on pieni ongel­ma sen rin­nal­la että tieto on muurien takana usein hakukonei­den ulot­tumat­tomis­sa, ja lisäk­si kir­joit­ta­ja ei saa itse antaa omaa työtään kopi­oitavak­si verkkoon. Raha on epäolen­naista, tek­i­jänoikeus estää tek­i­jän oikeuk­sien toteutumisen.

  68. OP:
    On joitain ammat­te­ja, joiden työn tulok­sia on help­po kopi­oi­da itselleen tai toisille läh­es ilmaiseksi.

    Tämähän on pelkästään hyvä asia. Vai ajat­teletko sit­ten että jos putkimiehiä tarvit­taisi­in vain yksi asen­ta­maan ensim­mäi­nen ves­sa ja sen jäl­keen kaikil­la olisi mah­dol­lisu­us kopi­oi­da ves­sa ilman kus­tan­nuk­sia, niin tämän putkimiehen kuu­luisi saa­da kor­vaus sen mukaan kuin­ka monel­la ihmisel­lä on ves­sa? Saman työmäärän se putkimies siinä tekee. Se, että päällekäi­nen työ ei kan­na­ta, ei tee siitä työstä yhtään sen arvokkaam­paa, kyse on kysyn­nästä ja tarjonnasta.

    Vrt seu­raa­vat skenaariot:1) Pep­si halu­aa palkata muusikon tekemään main­osjin­glen se mak­saa muu­ta­man päivän työstä todel­la hyvän lik­san. Mik­si sen jin­glen kir­joit­ta­jan pitäisi saa­da vielä erik­seen kor­vaus joltain tak­sikuskeil­ta ja kam­paa­jil­ta? Mik­si tek­i­jäl­lä on tähän oikeus? 

    2) TV-yhtiö tuot­taa TV-sar­jaa, ja lähet­tää sitä oma­l­la kanaval­laan, ja saa tästä main­os­tu­lo­ja. TV-kana­van ollessa vaik­ka mak­sulli­nen kaape­likana­va, se saa myös kat­so­jil­ta rahaa. Mik­si TV-yhtiön pitäisi saa­da rahaa vielä siitä, että joku kat­soo sitä nauhal­ta lähetyk­sen jäl­keen. Liike­toim­inta­malli pitää suun­nitel­la sen mukaan, että kun se on lähetet­ty, sitä kopi­oidaan. Muu on yksinker­tais­es­ti yri­tys muoka­ta todel­lisu­ut­ta lainsäädännöllä. 

    3) Levy­tys­te­ol­lisu­us menee konkurssi­in, ja ter­ve­menoa. Se on täysin tarpee­ton jo muutenkin. Siis kamoon, ne tekevät vieläkin CD-levyjä, joiden hinta/tallennuskapasiteetti on jotain astron­o­mista ver­rat­tuna mod­ern­im­paan medi­aan. Siis CD-levyn kokoiselle ja pain­oiselle kiekolle saadaan nykyään suun­nilleen kaik­ki maail­mas­sa ikinä levytet­ty musi­ik­ki ja vielä kaik­ki kir­jal­lisu­uskin päälle. Tämähän on aivan käsit­tämätön­tä tuh­laus­ta! Ajat­teleeko kukaan edes tätä hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta? Meil­lä on kus­tan­nus­rakenne, jos­sa tyyli­in 25 eurol­la ihmisille voidaan toimit­taa (tal­len­nus­me­dia mukaan­lukien!) musi­ikkia enem­män kuin he ehtivät kuun­nel­la koko elämässään vaik­ka se soisi yötä päivää. 

    Minä kysyn lähin­nä, että mikä oikeu­tus on sel­l­aisen teol­lisu­u­den­haaran ole­mas­saololle, joka ei käytän­nössä tuo­ta yhtään mitään lisäar­voa? Puhun nyt siis kopi­oi­ta myyvästä musi­ikki­te­ol­lisu­ud­es­ta. Dynaami­nen argu­ment­ti menee, että musi­ikkia ei tuotet­taisi, mut­ta tämä ei ole totta. 

    Kopi­oiden myymisen voisi näin perustel­lusti jopa kieltää, mut­ta tääl­lä on ihmisiä jot­ka ihan oikeasti halu­a­vat tukea sitä väki­val­takoneis­ton ja pis­tevero­jen avul­la. Ei sil­lä, onhan tämä liike­toim­inta­malli tun­net­tu jo met­sästäjä-keräil­i­jäkult­tuurien ajoista, eli joku veistää toteemei­ta ja muut anta­vat sit­ten osan saali­is­taan tälle. Jos veistät oman toteemin, niin muut heit­tävät kalli­ol­ta alas. Ei se tee tästä toim­inta­mallista yhtään vähempää antisosiaalista.

  69. Tiedemies: Tämähän on pelkästään hyvä asia. Vai ajat­teletko sit­ten että jos putkimiehiä tarvit­taisi­in vain yksi asen­ta­maan ensim­mäi­nen ves­sa ja sen jäl­keen kaikil­la olisi mah­dol­lisu­us kopi­oi­da ves­sa ilman kus­tan­nuk­sia, niin tämän putkimiehen kuu­luisi saa­da kor­vaus sen mukaan kuin­ka monel­la ihmisel­lä on ves­sa? Saman työmäärän se putkimies siinä tekee. Se, että päällekäi­nen työ ei kan­na­ta, ei tee siitä työstä yhtään sen arvokkaam­paa, kyse on kysyn­nästä ja tarjonnasta.

    No tässä analo­gias­sa se ves­sa olisi tuon kyseisen putkimiehen suun­nit­tele­ma niin hieno ves­sa, että ihmiset halu­aisi­vat kopi­oi­da juuri sen itselleen ja siinä samal­la he vält­ty­i­sivät mak­samas­ta tuolle putkimiehelle käyt­töko­r­vaus­ta, jos­ta tuon putkimiehen tulo­jen pitäisi muodostua..

    Äänilevy­te­ol­lisu­us ehkä joutaakin men­nä, mut­ta kyl­lä noista tek­i­jänoikeus- ja hyvi­tys­mak­su­ista suurin osa menee tek­i­jöille, ei fir­moille. Ei min­unkaan mielestäni nykyi­nen sys­tee­mi ole hyvä, mut­ta sin­un point­tisi­han olikin, että tek­i­jöille ei kuu­lu yhtään mitään kor­vaus­ta mis­tään. Siitä olen jyrkästi eri mieltä.

  70. Tiedemies:

    Vrt seu­raa­vat skenaariot:1) Pep­si halu­aa palkata muusikon tekemään main­osjin­glen se mak­saa muu­ta­man päivän työstä todel­la hyvän lik­san. Mik­si sen jin­glen kir­joit­ta­jan pitäisi saa­da vielä erik­seen kor­vaus joltain tak­sikuskeil­ta ja kam­paa­jil­ta? Mik­si tek­i­jäl­lä on tähän oikeus? 

    Kyl­lä niitä kam­paa­jien ja tak­sikuskien mak­su­ja per­itään niiden jin­gle­jen väleis­sä soitet­tavas­ta musi­ik­ista eikä mainoksista.

    Kam­paa­ja soit­taa kam­paamossaan kau­pal­lista radiokanavaa, kos­ka se hänen mielestään tuo lisää asi­akkai­ta (jos ei, niin mikäs pakko siel­lä on mitään soit­taa, sil­loin vält­tyy kor­vauk­sil­takin.) Hän mak­saa tästä lisäar­vos­ta radiokanaval­la soit­tet­ta­van musi­ikin tekijöille.

    Pep­si ja muut main­os­ta­jat mak­sa­vat radiokana­van viu­lut sekä palkan jin­glen tek­i­jälle, joka ei saa tekemästään jin­glestä mui­ta korvauksia.

    Henkilöko­htais­es­ti kyl­lä menisin mieluiten kam­paa­jalle, tak­si­in tai rav­in­to­laan, jos­sa ei olisi pakko kuun­nel­la Radio Novaa.

  71. tiedemies: Tässä on van­gin dilem­ma, joka ei ratkea moral­isoimal­la. Boikot­ti on toki ihan OK, mut­ta oikeasti sen pitäisi lähteä yliopis­to­jen päätän­tä­porukas­ta: Ei muu­ta kuin ilmoi­tus, että tästä vuodes­ta eteen­päin else­vierin tilaus­mak­su­ja ei mak­se­ta, ja julka­isu­ja ei arvoste­ta mik­sikään. Ongel­ma katoaisi heti.

    Minus­ta yliopis­tokin on yksikkönä liian pieni. Jos tuo päätös tehtäisi­in jos­sain EU-tasol­la, niin se voisi tuho­ta tuon van­gin dilem­man. Esim. jos EU määräisi, että kaik­ki tutkimus, jos­sa käytetään EU-rahaa, pitää julka­ista sel­l­aises­sa julka­is­us­sa, jon­ka tilaus­mak­su on alle X yliopis­toille, niin tuol­la voisi alkaa olla pain­oar­voa. Ehkä vielä parem­pi olisi se, että pan­taisi­in vielä lisäe­hto, että kyseis­ten julka­isu­jen pitää ajan Y päästä olla julkises­ti kaikkien saatavil­la. Toden­näköis­es­ti kansal­liset päät­täjät seu­raisi­vat mielel­lään perässä, kun tuo van­gin dilem­ma tuol­la EU-päätök­sel­lä olisi poistettu. 

    Täl­läisil­lä sään­nöil­lä tieteelli­nen kus­tan­t­a­mi­nen olisi edelleen jos­sain määrin kan­nat­tavaa touhua, mut­ta se ei a) olisi enää sel­l­ainen kul­takaivos kuin nykyään, eikä b) se hait­taisi tiedon lev­iämistä tässä hienos­sa tietoy­hteiskun­nas­samme samal­la tavoin kuin nykyisen sys­teemin tilaajamaksut.

  72. Jah­ka digikir­jo­jen kaup­pa ja sitä myöten myös kopi­oin­ti yleistyy, kor­vauk­sia tul­laan mak­samaan nyky­istä enem­män myös kir­jail­i­joille ja kir­jal­lisu­u­den edis­tämiskeskuk­selle. Ehdo­tuk­ses­sa siis varaudu­taan myös tulevaisuuteen. 

    Ei se ihan noin mene loogis­es­ti. Kor­vaus kor­vaa lail­lista kopi­oin­tia, kau­pal­liset e‑kirjat ovat val­taos­altaan DRM-suo­jat­tu­ja, eikä niitä voi kopi­oi­da. Lisäk­si romaanin koko saat­taa olla esim. 500 K, joten sen tilavaade nyky­isi­in medi­atal­len­teisi­in näh­den on aika olematon.

    Soin­in­vaaran tieto siitä, että kovalevy­jen osta­jat ovat keskit­täneet han­k­in­tansa ulko­mail­la on aika erikoinen, itse ostin juuri ulkoisen FW800-kovalevyn hin­taan 218 e. Siinä on viisi euroa Teostom­ak­sua. Uskon, että aika har­va läh­tee mak­samaan ulko­maan pos­ti­mak­su­ja vält­tääk­seen sen. Ellei nyt ole sit­ten periaatekysymys.

    1. Aika kallis oli kovalevysi. Hal­van kovalevyn saa mur­to-osahin­nal­la ja siinä on teostom­ak­sua yhtä paljon sekä tietysti myös arvon­lisävero teostomaksulle.
      Tieto ulko­maille keskit­tämis­es­tä on peräisin Leikolan laskelmista, jon­ka mukaan val­tio saa huo­mat­tavasti tulo­ja siitä, kun hänen esi­tyk­senä lopet­taa tämän keskit­tämisen ja arvon­lisävero mak­se­taan taas Suomeen. Tämä peruste vähän oudok­sut­ti, kos­ka arvon­lisävero pitäisi mak­saa Suomeen myös ulko­mai­sista verkkokaupoista, jos tuote lähetetään Suomeen.

  73. OP: Ei min­unkaan mielestäni nykyi­nen sys­tee­mi ole hyvä, mut­ta sin­un point­tisi­han olikin, että tek­i­jöille ei kuu­lu yhtään mitään kor­vaus­ta mis­tään. Siitä olen jyrkästi eri mieltä.

    Kenellekään tek­i­jälle ei kuu­lu yhtään mitään kor­vaus­ta mis­tään sel­l­ais­es­ta transak­tios­ta, jos­sa tämä tek­i­jä ei ole osa­puole­na. Tot­takai jokaiselle kuu­luu kor­vaus siitä, mis­tä on sovit­tu. Jos minä teen työ­sopimuk­sen ja teen sen mukaises­ti töitä, kuu­luu palk­ka min­ulle. Jos sinä myyt min­ulle jotain, niin sin­ulle kuu­luu se kor­vaus, jos­ta me myymistapah­tu­mas­sa sovimme.

    Mut­ta tässä tek­i­jänoikeusasi­as­sa ei ole kyse siitä, vaan tässä yritetään ulos­mi­ta­ta ns. ulkoishyö­tyä. Paradok­saalis­es­ti se yritetään tehdä niin, että juuri tämän ulkoishyö­dyn toteu­tu­mi­nen pyritään min­i­moimaan. Tämä on aivan mas­si­ivi­nen hyv­in­voin­ti­tap­pio, ja sille ei yksinker­tais­es­ti ole mitään oikeutusta.

  74. Tiedemies elää jos­sain harhaisen teo­reet­tises­sa uni­ver­sumis­sa, jol­la ei ole kyl­lä mitään kon­tak­te­ja siihen todel­lisu­u­teen, jos­sa korkealaa­tu­isia kult­tuu­rituot­tei­ta tuotetaan.

  75. Han­nu Oskala: Tiedemies elää jos­sain harhaisen teo­reet­tises­sa uni­ver­sumis­sa, jol­la ei ole kyl­lä mitään kon­tak­te­ja siihen todel­lisu­u­teen, jos­sa korkealaa­tu­isia kult­tuu­rituot­tei­ta tuotetaan.

    Tämä on aika mie­lenki­in­toinen tulk­in­ta, mut­ta jos nyt olete­taan että se on tot­ta, niin voit var­maan ker­toa yksityiskohtaisemmin.

    Oma argu­ment­ti­ni on tietenkin dis­rup­ti­ivi­nen, ja se herät­tää vihaa ja aggres­sio­ta niis­sä, jot­ka kan­nat­ta­vat nyky­istä jär­jeste­lyä. Olen myös täysin vakaval­la naa­mal­la sitä mieltä, että jos “korkealaa­tu­is­ten kult­tuu­rituot­tei­den” tuot­ta­mi­nen oikeasti vaatii sitä, että kopi­oi­jien kimp­pu­un pitää käy­dä puukoin ja puntarein, niin korkealaa­tu­is­ten kult­tuu­rituot­tei­den tuot­tamisen voi sit­ten lopettaa. 

    Me emme tarvitse sel­l­aista kult­tuuria, jon­ka tuot­tamisek­si tarvi­taan ekstrak­ti­ivisia monopole­ja ja väki­val­taa näi­den monop­o­lien ylläpitämisek­si. Jos kult­tuur­in­tek­i­jöi­den elät­tämisek­si on pidet­tävä yllä nyky­istä sys­teemiä, kult­tuur­in­tek­i­jät saa­vat min­un puolestani jäädä työt­tömik­si. Kuten yllä totesin, ei hevos­mi­estenkään toimeen­tu­loa yritet­ty tur­va­ta trak­toriveroil­la. Ludi­itit aikoinaan vas­tus­ti­vat koneis­tamista ja sitä että koneis­te­tut tehtaat myivät tuot­tei­ta halvem­mal­la kuin käsi­työläiset. Nykyään “piraatit” jaka­vat bit­te­jä peräti ilmaisek­si, ja sekös teitä nyky­lud­di­it­te­ja suututtaa.

    Meil­lä tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen ja todel­lisu­u­den puo­lus­ta­jil­la on kuitenkin sel­l­ainen huono ase­ma, että teol­lis­tu­misen alus­sa lud­di­itit oli­vat vähäväk­isiä, ja val­tio esimerkik­si Englan­nis­sa aset­tui tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen taakse. Täl­lä het­kel­lä lud­di­iteil­la on puolel­laan koko väkivaltakoneisto. 

    Demokra­tia kuitenkin onnek­si toimii, ja kun ihmiset ymmärtävät tämän kup­pauk­sen täysimit­taisen vahin­gon, niin se lop­puu siihen.

  76. tiedemies: Kenellekään tek­i­jälle ei kuu­lu yhtään mitään kor­vaus­ta mis­tään sel­l­ais­es­ta transak­tios­ta, jos­sa tämä tek­i­jä ei ole osa­puole­na. Tot­takai jokaiselle kuu­luu kor­vaus siitä, mis­tä on sovit­tu. Jos minä teen työ­sopimuk­sen ja teen sen mukaises­ti töitä, kuu­luu palk­ka min­ulle. Jos sinä myyt min­ulle jotain, niin sin­ulle kuu­luu se kor­vaus, jos­ta me myymistapah­tu­mas­sa sovimme.

    Eli jos minä myyn asi­akkaal­leni sin­un tekemäsi tieteel­lisen tutkimuk­sen, sin­ulle ei kuu­lu kau­pas­ta mitään korvausta?

  77. Oskala: tuot­takaa ihan rauhas­sa korkealaa­tu­isia kult­tuu­rituot­tei­ta. Mut­ta älkää verot­tako min­un digi­val­oku­vieni ja omien musi­ikkiääni­tys­teni tal­len­nuska­p­a­siteet­tia, älkääkä min­un ylläpitämäni webb­i­foo­ru­min keskustelun tek­sti-indek­sien levyti­laa korkealaa­tu­is­ten kult­tuu­rituot­tei­denne tekemiseen. 

    Maail­ma muut­tuu. Elan­non hevos­mi­esten lakko on toki yhä pääl­lä, ja korkealaa­tu­is­ten kult­tuu­rituot­ta­jien Teosto ja Gramex pää­tyvät ilmeis­es­ti samaan tilanteeseen, kun kaset­ti­mak­su lentää his­to­ri­an roskakoriin.

  78. Tieteel­lisessä kus­tan­ta­mises­sa osa liike­toimin­nan ongel­maa on, että yliopis­tois­sa ei ole osat­tu laskea kus­tan­nus­toimin­nan omia kus­tan­nuk­sia läh­eskään realistisesti. 

    Suo­ma­laisia tieteel­lisiä julka­isu­ja toimite­taan oto, jol­loin tekem­i­nen näyt­tää ilmaiselta ja on tek­i­jöilleen ylimääräistä talkootyötä. 

    Toden­näköis­es­ti ammat­ti­taitoinen tieteelli­nen kus­tan­ta­ja on kus­tan­nuste­hokkaampi kuin ylio­pi­to­jen har­ras­tus­puiuhastelu, jos kulut las­ke­taan samoil­la periaatteilla.

    Toinen puoli tieteel­listä julkaisemista on, että jatko­tutk­in­to­jen määrä maail­mas­sa kas­vaa. Täl­löin huip­pule­htien julka­isu­jono on nau­ret­ta­va pari vuot­ta ja kesk­in­er­taisen säälit­tävä vuosi. 

    Luon­no­lis­es­ti täl­löin syn­tyy uusia julka­isu­ja, jot­ta miljoonien tule­vien tohto­rien julka­isut pää­sevät esi­in ja ihmiset saa­vat tutk­in­ton­sa aikaisek­si. Sama kos­kee myös tieteel­lis­ten kon­fer­enssien ympärille syn­tynyt­tä teollisuutta.

    Kopi­oin­nin kor­vauk­set taas jostain syys­tä menevät enim­mäk­seen ksu­tan­ta­jille, joka on jio saanut entu­ud­estaan kulun­sa ja kat­teen­sa. Tässä avoimen tiede­julkaisemisen hyöty.

    Julka­isu­jen määr’än kas­vami­nen nos­taa taas tieteel­lis­ten kir­jas­to­jen kulu­ja, mikä on OKM:n asia.

  79. Osmo: Arvon­lisävero mak­se­taan EU kau­pas­sa kohde­maa­han vas­ta kun varsin suuri määrä tavaraa lähetetään ko. maa­han. Raja on ollut 35 000 euroa vuodessa Suomeen. Kos­ka pieniä verkkokaup­po­ja on paljon, suuri osa niistä ei tilitä arvon­lisäveroa suomeen, kos­ka suo­ma­laisia asi­akkai­ta ei ole hel­posti 35 000 edestä.

    Eli toden­näköis­es­ti vain muu­ta­ma suurin net­tikaup­pa ja/tai ne jot­ka markki­noi akti­ivis­es­ti Suomes­sa ylit­tää tuon summan.

    Enkä tiedä valvotaanko hom­maa lainkaan. En ihme­telisi, jos pienem­män ALVn maas­sa ei hirveästi kiin­nos­ta mak­saa korkeampia vero­ja ulko­maille, ja ko. maan verovi­ra­nomaiset eivät var­maan myöskään kauheasti panos­ta vero­tu­lo­ja alen­tavaan valvon­taan. Suomen vira­nomaisil­la ei liene kauheasti keino­ja valvoa asiaa.

    EUn ulkop­uoli­sis­sa (Ahve­nan­maa, Jer­sey…) taas verot lisätään vas­ta kun perit­tävä sum­ma on 10 euroa, eli n. 43,40 euroon asti tilauk­set ovat verot­to­mia. Jos toim­i­tusku­lu­jen ero­tus on pienem­pi kuin vero + hyvi­tys­mak­su, kan­nat­taa siis edulliset tuot­teet ostaa sieltä mis­sä hyvi­tys­mak­sua ei ole.

    Yhteen­ve­to: Jos suo­ma­laiset ostaa tavaraa ulko­mail­ta, Suo­mi menet­tää vero­tu­lo­ja. Mitä pienem­mis­sä eris­sä (EUn ulkop­uoli) ja pienem­miltä fir­moil­ta (EU), niin sitä enemmän. 

    Hin­ta on hyvi­tys­mak­sun alai­sis­sa tuot­teis­sa hyvin tärkeä ostopaikan val­in­ta­pe­ruste (kos­ka samaa tuotet­ta saa kaikkial­ta), joten on ilmi­selvää, että hyvi­tys­mak­sus­ta aiheutuu vero­tu­lo­jen menetyksiä.

  80. Han­nu Oskala

    :
    Tiedemies elää jos­sain harhaisen teo­reet­tises­sa uni­ver­sumis­sa, jol­la ei ole kyl­lä mitään kon­tak­te­ja siihen todel­lisu­u­teen, jos­sa korkealaa­tu­isia kult­tuu­rituot­tei­ta tuotetaan.

    Lois­tavaa Han­nu, kun mitään argu­ment­te­ja näke­mystes puoles­ta et kek­si, tyy­dyt haukku­maan vastapuol­ta avaru­u­solen­noks. Hyvin pelattu.

    Et viit­tis perustel­la edes sitä ydin­väitet­täs väitet­täs, jon­ka mukaan yksi­tyis­es­tä lail­lis­es­ta kopi­oin­nista aiheutuu mit­ta­vat tulon­mene­tyk­set kult­tuur­in­tek­i­jöille? Miten ne tulon­mene­tyk­set syn­tyy? Minkä mekanis­min kaut­ta esim. ne sun mainit­se­mat suo­ma­lais­ten doku­ment­tieloku­vien tek­i­jät menet­tää tulo­ja lail­lisen kopi­oin­nin takia ja mil­lasi­in tutkimuk­si­in sun tieto asi­as­ta perustuu?

  81. OP: Analogi­nen tilanne olisi, jos putkimies saisi palkkion­sa ja kuluko­r­vauk­sen­sa vähitellen ves­san käytöstä perit­tävil­lä käyt­tö­mak­suil­la. Sil­loin putkimiehetkin taa­tusti perus­taisi­vat oman edun­valvon­ta­lafkansa Putk­isto ry:n, joka valvoisi että myös kam­paamot ja rav­in­to­lat tilit­tävät vessankäyttömaksunsa.

    Hyvä huomio. Voidaankin kysyä, olisiko ves­so­jen kehi­tys ja maail­ma muutenkin jotenkin parem­mal­la tolal­la, jos täl­laiseen sys­teemi­in siir­ryt­täisi­in. Jos ves­so­jen suun­nit­teli­jat ja putkimiehet sitä vaati­si­vat ja ves­so­jen käytön seu­ran­tatekni­ikkaa kehitet­täisi­in, niin mikä ettei.

    Vai olisiko se sit­tenkin huono idea. Ja tas­a­puolisen ratkaisun pitäisi rak­en­tua sille, että myös hen­gen­tuot­tei­ta myy­dään ker­ta­suorituk­sel­la, esimerkik­si kuten tääl­lä on esitetty.

  82. Tiedemies: Tämä Ludi­itit aikoinaan vas­tus­ti­vat koneis­tamista ja sitä että koneis­te­tut tehtaat myivät tuot­tei­ta halvem­mal­la kuin käsi­työläiset. Nykyään “piraatit” jaka­vat bit­te­jä peräti ilmaisek­si, ja sekös teitä nyky­lud­di­it­te­ja suututtaa. 

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, jos piraat­ti jakaa itse jär­jestämiään bit­te­jä ilmaisek­si. Yleen­sä nämä bitit ovat kuitenkin jonkun muun jär­jestämiä bit­ti­jono­ja joi­ta tämä joku muu ei halua lahjoit­taa ilmaisek­si vaan halu­aa myy­dä niitä. Ei tämä ole mitään tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen vas­tus­tamista, päin­vas­toin. Jot­ta osa porukas­ta pysy­isi jär­jestelemään bit­te­jä oikein työk­seen, on olta­va mekanis­me­ja joil­la näistä biteistä per­itään mak­sua sil­loin kuin niitä käytetään. Jos nyt esimerkik­si yksi bit­tirykelmä muo­dostaa suosi­tun biisin jota soite­taan radios­sa, ei ole käytän­nössä mah­dol­lista tehdä erik­seen sopimus­ta biis­in­tek­i­jän, radioase­man joka sitä soit­taa ja jokaisen radioase­maa soit­ta­van par­turi-kam­paa­jan välil­lä. Biis­in­tek­i­jälle ei kuitenkaan kukaan mak­sa vielä sen tekemis­es­tä ja äänit­tämis­es­tä vaan vas­ta sen jäl­keen kun sil­lä äänitetyl­lä tehdään jotain bisnestä. Min­un oikeusta­ju­u­ni ei mah­du se, että nämä jotkut muut — esimerkik­si Pep­sille main­o­saikaa myyvä radioase­ma — saisi­vat kaiken hyö­dyn biis­in­tek­i­jän joutues­sa nuole­maan näppe­jään. Tätä on ihan turha hämärtää ontuvil­la ver­tauk­sil­la put­ki- ja hevosmiehiin.

  83. OP:
    Eli jos minä myyn asi­akkaal­leni sin­un tekemäsi tieteel­lisen tutkimuk­sen, sin­ulle ei kuu­lu kau­pas­ta mitään korvausta?

    Ei tietenkään kuu­lu. Mik­si kuu­luisi? Herää vaan kysymys, että ensin­näkin, miten sen myyt? Mik­si asi­akkaasi halu­aisi ostaa tekemäni tutkimuk­sen jos sen saa ilmaisek­si? Jos saat tutkimuk­ses­tani jotain sel­l­aista irti, että kykenet sitä hyö­dyn­tämään liike­toimin­nas­sasi, niin siitä vaan.

    Toisaal­ta, jos ole­tat että tutkin ilmaisek­si, niin ere­hdyt. Jos halu­at että teen sin­ulle uuden tutkimuk­sen, niin saat kaivaa kuvet­ta. Jos asi­akkaitasi kiin­nos­taa tutkimuk­seni, niin neu­votel­laan, niin kyl­lä minä sel­l­aisen tilauk­ses­ta teen. 

    Ei ole vaikeaa tämä.

  84. JTS:
    Suo­ma­laisia tieteel­lisiä julka­isu­ja toimite­taan oto, jol­loin tekem­i­nen näyt­tää ilmaiselta ja on tek­i­jöilleen ylimääräistä talkootyötä.

    Toden­näköis­es­ti ammat­ti­taitoinen tieteelli­nen kus­tan­ta­ja on kus­tan­nuste­hokkaampi kuin ylio­pi­to­jen har­ras­tus­puiuhastelu, jos kulut las­ke­taan samoil­la periaatteilla.

    No ei ole. Tieteelli­nen kus­tan­ta­jakin, esimerkik­si Else­vi­er, teet­tää sen työn pääasi­as­sa ilmaisek­si tutk­i­joil­la itsel­lään. Jotkut ovat jopa valmi­ita mak­samaan siitä, että pää­sevät edi­to­r­i­al board­ei­hin mukaan. Useim­mat kus­tan­nustalot eivät jotain ihan huip­pule­htiä (tyyli­in Nature tms) luku­unot­ta­mat­ta tar­joa edes oikolukua julkaisemilleen papereille, vaan koko toim­i­tustyö teetetään tiedeyhteisöllä. 

    Jos halu­aisin tila­ta esimerkik­si oman tähä­nas­tisen tuotan­toni elek­tro­n­isi­na kopi­oina kus­tan­ta­jil­ta, jou­tu­isin mak­samaan siitä sato­ja euro­ja. Yhtä (myön­netään, else­vierin) julka­isua luku­unot­ta­mat­ta niitä ei ole toimitet­tu lainkaan. 

    Luon­nol­lis­es­ti kir­joit­ta­jat eivät saa tilaus­mak­su­ista pen­niäkään. Tästä en vali­ta, ei kuu­lukaan saa­da, eikä kuu­luisi vaik­ka kopi­oin­tite­knolo­giaa ei sinän­sä olisikaan, ja myytäisi­in paperikopioita. 

    Nämä argu­men­tit vain ovat yleen­sä yksinker­tais­es­ti irvokkaita.

  85. Edelleen on hämärän peitossa mitä kopi­oin­tia hyvi­tysverol­la hyvitetään, varsinkin kun kopi­oin­nin yhtey­dessä jostain syys­tä puhutaan aina musi­ik­ista. Eiköhän luval­lis­es­ti halut­taisi kopi­oi­da samaa mate­ri­aalia kuin luvattomastikin?

    Pirate Bayn TOP 100 listal­la on neljä musi­ikki­tor­rent­tia, joista korkeim­mal­la sijal­la Pret­ty Lightsin ilmaisek­si jaka­maa tuotan­toa. Lisäk­si löy­tyy Ade­len ja Gotyen albu­mit sekä jonkun kasaa­ma You Tube top 100 Music hits joka samoin on juu­tu­u­bis­sa ilmaisek­si kaiken kansan nähtävil­lä. Suosi­tu­im­mas­ta sisäl­löstä on siis laiton­ta musi­ikkia 2%.

    Näi­den lisäk­si löy­tyy muu­ta­ma peli, pari sof­t­aa ja lop­ut n 80 tor­rent­tia joko amerikkalaisia tv-ohjelmia tai eloku­via. Ymmärtääk­seni lis­tas­sa ei ole aikuisvi­ihdet­tä, joka var­masti vääristää sitä aika lailla.

    Tämä tiedok­si mm Elisan asi­akkaille, joil­ta ym. infor­maa­tio on tek­i­jänoikeusjär­jestö­jen vaa­timuk­ses­ta oikeu­den päätök­sel­lä kielletty.

  86. tiedemies:
    Toisaal­ta, jos ole­tat että tutkin ilmaisek­si, niin ere­hdyt. Jos halu­at että teen sin­ulle uuden tutkimuk­sen, niin saat kaivaa kuvet­ta. Jos asi­akkaitasi kiin­nos­taa tutkimuk­seni, niin neu­votel­laan, niin kyl­lä minä sel­l­aisen tilauk­ses­ta teen. 

    Ei ole vaikeaa tämä. 

    No hienoa. Kun nyt näytät ole­van suuri ver­tausten ystävä, niin ker­ro nyt sit­ten mikä taho vas­taavasti tilaisi musiki­in­tek­i­jältä uuden kap­paleen ja miten tuo kaup­pa rahoitet­taisi­in. Jos siis olete­taan, että lail­lasi myöskään musi­ikin tek­i­jä ei halua oletet­ta­van hänen tekevän työtään ilmaiseksi.

  87. OP: Eli jos minä myyn asi­akkaal­leni sin­un tekemäsi tieteel­lisen tutkimuk­sen, sin­ulle ei kuu­lu kau­pas­ta mitään korvausta? 

    Jos tarkoi­tat tässä myymisel­lä sitä, että luet tiedemiehen kir­joit­ta­man ja julkaise­man tieteel­lisen artikke­lin ja hyö­dyn­nät siinä ole­vaa tietoa johonkin sel­l­aiseen, jon­ka myyt asi­akkaalle, niin ei tiedemiehelle todel­lakaan kuu­lu siitä kor­vaus­ta. Sehän koko tieteen tekemisen idea onkin, että muu yhteiskun­ta hyö­dyn­täisi sitä tiedemiesten tuot­ta­maa tietoa. 

    Jos kopi­oit suo­raan hänen kir­joit­ta­mansa artikke­lin lehdestä ja sit­ten myyt sen asi­akkaalle, niin taaskaan tiedemiehelle ei kuu­lu siitä mitään. Se lehden julka­isi­ja sen sijaan saat­taa asi­as­ta nyreis­sään. Toinen kysymys on sit­ten, että miten nyreis­sään hänel­lä olisi oikeus olla, kun ei ole itse artikke­lia edes kirjoittanut.

    Toden­näköis­es­ti muuten tiedemies olisi vain iloinen siitä, että hänen tekemän­sä tutkimus saa julk­isu­ut­ta. Yleen­sä tieteen tek­i­jät ovat sitä iloisem­pia, mitä use­ampi hei­dän tutkimuk­sen­sa on lukenut, kos­ka täl­lä tup­paa ole­maan hei­dän tutkimusten­sa kysyn­tää lisäävä vaiku­tus. Se asi­aakkaasi saat­taa pitää tutkimus­ta niin hyvänä, että ottaa tiedemieheen yhteyt­tä ja pyytää hän­tä tekemään jonkun toisen tutkimuk­sen ja lupaa mak­saa siitä hyvin rahaa. 

    Jos kopi­oit tiedemiehen artikke­lin ja väität siinä ole­vaa tutkimus­ta omak­sesi, niin sit­ten tiedemie­skin saat­taa älähtää, mut­ta tässä ei ole kyse enää tek­i­jänoikeuk­sista kyse, vaan siitä, kenelle kuu­luu kun­nia kyseis­es­tä teok­ses­ta. Tuos­sa olisi kyse petoksesta. 

    Sama pätee tietenkin musi­ikki­in ja kir­jal­lisu­u­teen. Ei kukaan nyky­isiä tek­i­jänoikeuk­sia rajoit­taa halu­a­va kan­na­ta sitä, että voisi tek­i­jöiltä viedä kunn­ian siitä teok­sen tekemis­es­tä, vaan ain­oas­taan, että sitä voisi kopi­oi­da vapaasti. Ja samal­la tavoin kuin tieteessä, niin kult­tuuris­sakin se maine tup­paa lisäämään kysyn­tää jatko­työlle. Muusikot, jot­ka ovat musi­ikil­laan tulleet tun­ne­tuik­si tup­paa­vat saa­maan kon­sert­tin­sa täy­teen mak­savia kuun­telijoi­ta, kun taas niiltä, joista kukaan ei ole kuul­lut, tuo harvem­min onnistuu.

  88. OS kir­joit­ti

    “Aika kallis oli kovalevysi. Hal­van kovalevyn saa mur­to-osahin­nal­la ja siinä on teostom­ak­sua yhtä paljon sekä tietysti myös arvon­lisävero teostomaksulle.”

    En tunne kovalevyjä, sil­lä juniori päivit­tää koneeni sil­loin kun on tarvis. Min­ul­la on vain sel­l­ainen harhainen käsi­tys, että hin­ta ja laatu kulke­vat käsi kädessä, ja että ei pitäisi ostaa heikkotekoista.

    Toinen seik­ka on se, että jos vähänkin las­kee kovalevyn täyt­tämiseen käyt­tämälleen ajalle arvoa, niin teosto-mak­su on pieni raha. Turha siitä on jäkyttää.

    Suurin osa tietokoneista han­ki­taan koti­mai­sista, kaupoista, useim­miten kai fir­man piikki­in. Liat­frikkien ulkiomai­sista verkkokaupoista tekemät han­k­in­nat lienevät kohta­laisen mar­gin­aa­li­nen osu­us myynnistä.

    OS aivan oikein tote­si mak­sun per­im­isen aiheut­ta­va kus­tan­nuk­sia eli hyvon­voin­ti­tap­pi­oi­ta. (Ei se mitään­hvy­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta aiheuta, sil­lä mak­sun kerääjille dirikoista toimis­torot­ti­in se luo hyv­in­voin­tia.) Ehkä nyt valmis­teil­la ole­va on huonoista vähiten huono. 

    Onhan meil­lä muitakin pis­tevero­ja, esim. elek­tron­i­ikan kier­rä­tys­mak­sut. Samal­la lail­la ehkä lop­pu­jen lopuk­si mar­gin­aaliset tulot aiheut­ta­vat suh­teet­to­mia koontimenoja.

    Opt­misti­na ole­tan 1000 luk­i­jan luke­van tämän kir­joituk­seni. Min­ul­ta meni sen laa­timiseen miet­timisi­neen ja huoli­mat­tomine oikolukemisi­neen n 30 min. Luk­i­jal­ta menee lukemiseen 30 sekun­tia, siis 500 min­u­ut­tia. 10 egun tun­ti­lik­sal­la kus­tan­nuk­set ovat n 100 euroa. Sil­lä rahal­la taitaa kus­tan­taa jo 20 500 G‑tavun kovalevyn teostomaksut.

  89. tiedemies:

    Tämähän on pelkästään hyvä asia. Vai ajat­teletko sit­ten että jos putkimiehiä tarvit­taisi­in vain yksi asen­ta­maan ensim­mäi­nen ves­sa ja sen jäl­keen kaikil­la olisi mah­dol­lisu­us kopi­oi­da ves­sa ilman kus­tan­nuk­sia, niin tämän putkimiehen kuu­luisi saa­da kor­vaus sen mukaan kuin­ka monel­la ihmisel­lä on vessa?

    Laa­jen­netaan­pa musi­ikin vapaan kopi­oin­nin aja­tus­ta aikaan jol­loin 3D-print­ter­it ovat niin kehit­tyneitä [*] että sem­moi­sel­la voi tulostaa vaikka­pa Fer­rarin. Ylivoimainen val­taosa Fer­rarin arvos­ta ei ole niiden maankuoren alkuainei­den hin­taa joista Fer­rari koos­t­uu, vaan ainei­den jalostustyötä. Varsinkin sen infor­maa­tion arvoa joka lop­ul­ta jalostaa eri­laiset puo­li­valmis­teet Fer­rarik­si (eikä esimerkik­si Tra­ban­tik­si, tai epämääräisek­si met­al­limöykyk­si joka ei liiku). Sen ajan piraat­tipuolue­laiset voivat argu­men­toi­da että Fer­rarin tulostustiedos­ton vapaa jakami­nen (jos tiedos­to on vaikka­pa vuodet­tu tai hakkeroitu tehtaal­ta) ei ole varkaut­ta, kos­ka tehtaan valmis­ta­ma Fer­rari ei katoa mihinkään vaik­ka uusia Fer­rare­i­ta tuloste­taan kansan­huvina. Lais­sez-faire ‑menos­sa kopi­oin­ti jatkuisi, kos­ka se nyt vaan on mahdollista.

    Fer­rarien myyn­ti toden­näköis­es­ti rom­ah­taa ja tehdas menee nurin, vaik­ka sekin pitää luul­tavasti paikkansa että val­taosa Fer­rarin tulostaneista ei kuitenkaan olisi ostanut Fer­raria tehtaal­ta. Samoin ulkoishyö­ty [**] on val­ta­va: läh­es kaik­ki voivat ajaa Ferrar­il­la kun ennen sem­moisil­la ajoi­vat vain harvat.

    Toimivis­sa yhteiskun­nis­sa on tyyp­il­lis­es­ti rajoitet­tu laissez-faire:a (ja rajoit­ta­mi­nen vaatii oikeusjär­jestelmän ja väki­val­takoneis­ton), esimerkik­si omaisu­u­den­suo­jan kaut­ta. Varhai­sis­sa yhteiskun­nis­sa kol­man­net osa­puo­let pystyivät saa­maan ulkoishyö­tyä, esimerkik­si ryöstämäl­lä kau­pan [***] riip­pumat­ta siitä mitä myyjä ja osta­ja oli­vat sopi­neet keskenään. Tässä keskustelus­sa­han pohdi­taan sitä ovatko uuden­laiset vapau­den­ra­joituk­set tai vai­h­toe­htois­es­ti uuden­laiset tulon­jako­ta­vat tarpeen kun tekni­ik­ka on avan­nut mah­dol­lisuuk­sia joi­ta ei ennen ollut. Vähän niinkuin kivikirveen kek­simi­nen teki mah­dol­lisek­si heikom­mallekin kaver­ille ryöstää kauppa.

    Piraat­ti­maail­mas­sa yhteiskun­ta voi järjestyä ainakin kahdel­la tavalla:

    (1) Joil­lakin ihme DRC sys­teemeil­lä tai kopi­oin­ti­sank­tioiden ankar­al­la soveltamisel­la (saat­taa olla mah­do­ton­ta tai ei ainakaan yhteiskun­nal­lisen hin­tansa väär­ti) pide­tään yllä per­in­teisen­lainen koetel­tu sys­tee­mi: infor­maa­tio on sama­nar­voista omaisu­ut­ta kuin fyysi­nen omaisuus.

    (2) Kansalais­pal­ka­lla tms. hoide­taan elan­to ihmisille, jot­ka vapaae­htois­pro­jek­teina luo­vat uut­ta infor­maa­tio­ta. Sikäli kun luo­vat. Onhan noista toki esimerkke­jä, Lin­ux­ista ja Rep-Rap:ista alkaen. 

    Jos 3D-print­ter­it oli­si­vat kyp­syneet piratismikelpoisik­si jo T‑Fordien aikaan, olisiko Fer­rare­i­ta (tai Volk­swa­gen eco-diese­leitä) koskaan syn­tynyt [****] ? On mah­dol­lista että teknologi­nen kehi­tys seisah­tuu (tai hidas­tuu ratkai­sev­asti) sil­lä siu­naa­man het­kel­lä kun infor­maa­tion luomisen eteen työsken­nelleille ei ole enää pakko maksaa?

    Vas­tauk­se­na alku­peräiseen kysymyk­seesi: joo, ehkä olisi hyvä että putkimies saa (vaikka­pa ajan edetessä kohti nol­laa laske­van) kor­vauk­sen sen mukaan kuin­ka monel­la ihmisel­lä on ves­sa, jos se ves­sa on ennen­näkemätön­tä putkimiehen kehit­tämää mallia, ja uusi malli tuo sem­moista lisähyö­tyä ves­san käyt­täjille että he halu­a­vat k.o. vessan. 

    Automat­tises­sa tulon­jako­ma­llis­sa ongel­ma on että uuden ves­samallin hyödyl­lisyyt­tä ei mita­ta mitenkään, palk­in­to rap­sah­taa putkimiehelle joka tapauk­ses­sa. Hyödyl­lisyyt­tä markki­na­t­aloudessa mitataan ves­sanos­to­halukku­u­den kaut­ta (osta­ja on valmis mak­samaan hin­nan kos­ka kat­soo ves­san hyödyl­lisek­si): mut­ta tämä takaisinkytken­tä kysyn­nän ja tar­jon­nan välil­lä katkeaa siinäkin tapauk­ses­sa että ves­so­jen vapaa kopi­oin­ti on mah­dol­lista. Alku­peräisel­lä putkimiehelle ei valu (mak­su­jen kaut­ta) tietoa kuin­ka hyödylli­nen hänen wc-inno­vaa­tion­sa oli, siis kuin­ka moni sen kopi­oi, ja kopi­oi­vatko vain huvikseen vai täyt­tikö juuri se ves­sa merkit­tävän puut­teen markki­noil­la (so. osta­jat mak­soi­vat paljon).

    Jos tuo yhteys katkeaa, se tarkoit­taa että taval­laan markki­nat joil­la hin­nat määräy­tyvät katoa­vat — tai ainakin markki­nat (tai vai­h­to ja erikois­tu­mi­nen, voimavaro­jen allokoin­ti) jär­jestäy­tyvät jol­lain uudel­la taval­la, ehkä epäedullisel­la. Esimerkik­si sosial­is­mis­sa vai­h­to ja erikois­tu­mi­nen jär­jestet­ti­in sekä markki­na­t­aloud­es­ta että piraat­ti­taloud­es­ta poikkeaval­la taval­la, ja tur­paan tuli.

    Tässä tarvit­tais joku kol­mas tie joka mah­dol­lis­taa ulkoishyödyt mut­ta säi­lyt­tää luomisen insentiivit …

    —————————————————–
    [*] Juu, se aika on vielä kaukana. Nykyprint­ter­it tulosta­vat vain yhtä mate­ri­aalia ker­ral­laan, eivätkä nekään ole insinööriteknisiltä omi­naisuuk­sil­taan lähel­läkään käyt­tö­tarkoituk­seen opti­moitua erikosmateriaalia.

    [**] So. kol­man­teen osa­puoleen kohdis­tu­va vaiku­tus joka ei ole osal­lise­na tehdas-Fer­rarin osto- tai myyntisopimuksessa. 

    [***] Tun­teisi­in ehkä vetoavas­ta esimerk­istä huoli­mat­ta en halu­aisi tehdä tästä mitään moraa­likysymys­tä, vaan ihan vain pohtia minkälaiset insen­ti­iv­it oli­si­vat hyödyl­lisiä yhteiskun­nan toimivu­u­den kannal­ta. Ja juu, kau­pan ryöstäjä­porukan saa­ma ulkoishyö­ty lop­pui kun kaup­pa on tyh­jen­net­ty, kun taas Fer­rare­i­ta print­taa­mal­la syn­tyy val­tavasti isom­pi ulkoishyöty.

    [****] Ehkä olis syn­tynyt jotain ihan toisenlaista?

  90. Saarel­ma:

    OP: Eli jos minä myyn asi­akkaal­leni sin­un tekemäsi tieteel­lisen tutkimuk­sen, sin­ulle ei kuu­lu kau­pas­ta mitään korvausta? 

    Jos tarkoi­tat tässä myymisel­lä sitä, että luet tiedemiehen kir­joit­ta­man ja julkaise­man tieteel­lisen artikke­lin ja hyö­dyn­nät siinä ole­vaa tietoa johonkin sel­l­aiseen, jon­ka myyt asi­akkaalle, niin ei tiedemiehelle todel­lakaan kuu­lu siitä kor­vaus­ta. Sehän koko tieteen tekemisen idea onkin, että muu yhteiskun­ta hyö­dyn­täisi sitä tiedemiesten tuot­ta­maa tietoa. 

    Vapaasti julka­istavak­si tarkoitet­tu tieteelli­nen tek­sti tehdäänkin tyyp­il­lis­es­ti ‘kansalais­pal­ka­lla’, nimit­täin julkises­ti rahoite­tus­sa yliopis­tossa tai tutkimus­laitok­ses­sa. Eivätkös kaset­ti­mak­sun kan­nat­ta­jat oleel­lis­es­ti peräänku­u­lu­ta vas­taa­van­laista ‘kansalais­palkkaa’ myös musi­ikin tekijöille?

    Mut­ta OP ilmeis­es­ti tarkoit­ti tiedemiehen yksi­noikeudel­la jollekin asi­akkaalle tekemää tilaus­tutkimus­ta, jon­ka joku kävisi hakkeroimas­sa hänen PC:ltään ja pistäisi levitykseen.

    Kyynis­es­ti voi tietysti ajatel­la että tiedemies on jo rahansa saanut ja vahinko aiheutuu tilaa­jalle. Tilanne ei ole ihan lop­pu­un asti analoginen.

  91. Samuli Saarel­ma: Jos tarkoi­tat tässä myymisel­lä sitä, että luet tiedemiehen kir­joit­ta­man ja julkaise­man tieteel­lisen artikke­lin ja hyö­dyn­nät siinä ole­vaa tietoa johonkin sel­l­aiseen, jon­ka myyt asi­akkaalle, niin ei tiedemiehelle todel­lakaan kuu­lu siitä kor­vaus­ta. Sehän koko tieteen tekemisen idea onkin, että muu yhteiskun­ta hyö­dyn­täisi sitä tiedemiesten tuot­ta­maa tietoa. 

    Entä siinä tapauk­ses­sa, että Tiedemies ei saisi tutkimustyöstään kuukausi­palkkaa, vaan ain­oas­taan rojal­te­ja tutkimuk­sen­sa hyö­dyn­tämis­es­tä? Tämähän vas­taisi pop­u­laarimusi­ikin tuot­tamisen ansain­ta­logi­ikkaa. Palkkaa ei tule ennen kuin N kap­palet­ta ihmisiä kuun­telee biisiäsi ja mak­saa siitä vaikka­pa pari sent­tiä ravintolalaskussaan.

    Se on tässä jo tul­lut ilmi­selväk­si, että min­ul­la ja Tiedemiehel­lä peesaa­ji­neen on jois­tain asioista perus­ta­van­laa­tu­inen erim­ielisyys, joka ei enem­mäl­lä int­tämisel­lä ratkea mihinkään suuntaan. 

    Kiin­nos­taisi kuitenkin tietää, onko näistä Tiedemiehen pre­mis­seistä läh­tien mah­dol­lista luo­da jär­jestelmä, jos­sa osa porukas­ta voisi ammatik­seen tuot­taa uut­ta musi­ikkia, mikä siis edel­lyt­tää jonkin­laisen ansain­ta­logi­ikan. Tähän ei kel­paa vas­tauk­sek­si se, että raha tulee keikka­palkkioista, kos­ka musi­ikin esit­täjät eivät ole sama poruk­ka kuin kaik­ki musi­ikin tuot­tamiseen osal­lis­tu­va pop­poo säveltäjästä ään­imik­saa­jaan. Tiedemies vas­tan­nee tähän, mut­ta luen mielel­läni muidenkin ehdo­tuk­sia. Kuun­nel­lanko edis­tyk­sel­lisessä dig­i­taalises­sa tule­vaisu­udessanne par­turei­den ja tak­sikuskien vapaa-aikanaan äänit­tämää musi­ikkia, vai jääkö jotain kaut­ta tilaa ammatik­seen sanoituk­sia ja sävel­lyk­siä rus­taav­ille taiteilijoille?

  92. Mat­ti H:

    Vai olisiko se sit­tenkin huono idea. Ja tas­a­puolisen ratkaisun pitäisi rak­en­tua sille, että myös hen­gen­tuot­tei­ta myy­dään ker­ta­suorituk­sel­la, esimerkik­si kuten tääl­lä on esitetty. 

    Mie­lenki­in­toinen idea, joka kuitenkin poikkeaa niin paljon nykyti­lanteesta, jos­sa musi­ik­ki, tv-ohjel­mat jne. vir­taa­vat eri­lai­sista lähteistä kuin vesi vesi­jo­h­dos­ta, että ain­oa tapa mil­lä voisin nähdä sen hyväksyt­tävän yleis­es­ti on, että jotkut perus­ta­vat kuvatun­laisia palvelui­ta ja ihmiset alka­vat niitä laa­jalti käyt­tää. Mikään­hän ei kai estä kokeile­mas­ta, vai toimi­iko joku jo tuol­la ansaintalogiikalla?

  93. OP: No hienoa. Kun nyt näytät ole­van suuri ver­tausten ystävä, niin ker­ro nyt sit­ten mikä taho vas­taavasti tilaisi musiki­in­tek­i­jältä uuden kap­paleen ja miten tuo kaup­pa rahoitet­taisi­in. Jos siis olete­taan, että lail­lasi myöskään musi­ikin tek­i­jä ei halua oletet­ta­van hänen tekevän työtään ilmaiseksi. 

    Keskustelus­sa­han on siis kyse hyvi­tys­mak­sus­ta ja sen moraal­i­sista peruteluista (l. niiden puut­teesta), ei musi­ik­in­tek­i­jöi­den tai kenenkään muunkaan velvol­lisu­ud­es­ta tehdä työtään ilmaiseksi. 

    Musi­ik­ki ja muut kult­tuu­rituot­teet näyt­tävät myyvän aivan hyvin nytkin, vaik­ka kopi­oimi­nen netistä on help­poa ja kiin­ni­jäämis­ris­ki on käytän­nössä olema­ton. Hyvi­tys­mak­su on kor­vaus­ta lail­lis­es­ta kopi­onnista, joten luva­ton­ta kopi­oin­tia ei pitäisi ottaa keskustelus­sa esi­in lainkaan, mut­ta tosi­asi­as­sa kenenkään ei olisi pakko mak­saa musi­ik­ista mitään. Silti siitä maksetaan.

    Tavalli­nen kulut­ta­ja ymmärtää aivan hyvin, että jos levys­tä tai eloku­vas­ta ei mak­se­ta, niiden tekem­i­nen lakkaa. Mitä mar­gin­aalisem­mas­ta musi­ik­ista on kyse, sitä selvem­pää tämä har­ras­ta­jille on. Moni antaa mielel­lään kympin tai kak­si kor­vauk­sek­si kokemis­taan elämyk­sistä, ja lisäk­si levyjä moni kerääkin. Näil­lä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä perusteluil­taan kestämät­tömän hyvi­tys­mak­sun kanssa.

    Voin muuten ker­toa, että itse lopetin cd-levy­jen ostamisen Lex Karpelaan, eikä noin 300 levyn kokoel­mani ole kart­tunut yhdel­läkään sen jäl­keen. Eikä kar­tu, ennen kuin kult­tuuri­alan edus­ta­jat lopet­ta­vat kaiken­laisen pelleilyn, eli tuskin ihan lähi­aikoina. Eri­tyis­es­ti niin kauan kuin 16-vuo­tias nulik­ka pääsee oikeudessa vähem­mäl­lä törkeästä pahoin­pitelystä kuin musi­ikin lait­tomas­ta kopi­onnista, en osta ain­ut­takaan musi­ikkilevyä. En halua tukea epäeet­tistä liiketoimintaa.

  94. Mikael M.: Eri­tyis­es­ti niin kauan kuin 16-vuo­tias nulik­ka pääsee oikeudessa vähem­mäl­lä törkeästä pahoin­pitelystä kuin musi­ikin lait­tomas­ta kopi­onnista, en osta ain­ut­takaan musi­ikkilevyä. En halua tukea epäeet­tistä liiketoimintaa.

    Tässä on kyl­lä ongel­man ydin — tai yksi niistä — hyvin tiivistettynä.

    Kulut­ta­jat eivät ole hölmöjä, ja kulut­ta­mi­nen­han on kuitenkin vapaae­htoista. Itses­tänikin tun­tuu ikävältä aja­tus siitä, että ostamis­tani tuot­teista menee rahaa jär­jestöille, joiden lob­bauk­sen tulosta tämä täl­lainen nykyti­lanne on.

    Olen kult­tuuri­alal­la itsekin, mut­ta en silti kan­na­ta alan tek­i­jöi­den toimeen­tu­lon tur­vaamista täl­laisil­la perin omi­tu­isil­la mak­suil­la, joista vielä lisäk­si osa menee aivan epäre­al­is­tis­es­ti suh­tau­tu­vien lob­barei­den toimin­nan pyörittämiseen.

    Tiedemies on oikeil­la jäljil­lä: kor­vaus työstä tulisi ensisi­jais­es­ti saa­da ensim­mäiseltä asiakkaalta/tilaajalta/ostajalta täysimääräisenä. Kaik­ki kuitenkin tietävät, että musi­ik­in­tek­i­jöi­den osalta tämä tuskin on mah­dol­lista (pl. main­os­musi­ik­ki jne., jota ei kan­na­ta pitää edus­ta­vana esimerkkinä — tuskin kukaan halu­aa musi­ikkikult­tuurimme kehit­tyvän tuol­laiseen suuntaan).

    Jos ja kun musi­ikkia ei ole mah­dol­lista myy­dä ker­talu­on­teisel­la kokon­aisko­r­vauk­sel­la (esim. näyt­tei­den perus­teel­la), ain­oa kelvolli­nen heti mieleeni tule­va toimeen­tu­lon tur­vaamisen muo­to on apu­ra­ha­jär­jestelmä. Siinäkin on kyl­lä omat pahat heikkoutensa.

    Perus­tu­lo taitaisi aut­taa tätäkin ongel­mati­lan­net­ta nytkähtämään ainakin nykyis­es­tä tas­apain­oti­las­taan eteen­päin: tek­i­jä voisi ainakin ajatel­la pysyvän­sä hengis­sä, tien­asi sit­ten työl­lään tai ei. Alan tek­i­jät vapau­tu­isi­vat kokeile­maan eri­laisia malle­ja, joi­ta ken­ties kukaan meistä ei osaa täl­lä het­kel­lä edes kuvitel­la. Usein parhaat sys­teemit syn­tyvätkin evo­lu­ti­ivis­es­ti — ei jonkun poli­itikon, lob­barin tai net­tikeskusteli­jan piirustuspöydällä.

  95. En olisi ryhtynyt koskaan tutk­i­jak­si jos se olisi tarkoit­tanut rojal­teil­la elämistä. Musi­ik­in­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi harki­ta töihinmenemistä. 

    En näe oikeasti mitään järkeä nois­sa argu­menteis­sa. Jos julki­nen tai yksi­tyi­nen ei halua palkata tutk­i­jaa niin se menee mui­hin töi­hin. Niinkuin muutkin.

  96. OP: No hienoa. Kun nyt näytät ole­van suuri ver­tausten ystävä, niin ker­ro nyt sit­ten mikä taho vas­taavasti tilaisi musiki­in­tek­i­jältä uuden kap­paleen ja miten tuo kaup­pa rahoitet­taisi­in. Jos siis olete­taan, että lail­lasi myöskään musi­ikin tek­i­jä ei halua oletet­ta­van hänen tekevän työtään ilmaiseksi.

    Olen kuul­lut huhu­ja, että jotkut muusikot ansait­se­vat rahaa ns. keikkaile­mal­la. Tietysti osa keikko­jen asi­akkaista halu­aa kuul­la ikivihre­itä, mut­ta pitäisin suh­teel­lisen var­mana, että tekemäl­lä uuu­sia kap­palei­ta, muusikko saa enem­män ihmisiä keikoille.

  97. Saara:

    Tiedemies on oikeil­la jäljil­lä: kor­vaus työstä tulisi ensisi­jais­es­ti saa­da ensim­mäiseltä asiakkaalta/tilaajalta/ostajalta täysimääräisenä. 

    Muusikoiden keikkailus­ta tuli mieleen että eikös men­neil­lä vuo­sisadoil­la moni tiedemies tien­an­nut elan­toaan pitämäl­lä julk­isia luen­to­ja? Muis­tanko ihan väärin että mm. Dar­win olisi tehnyt niin?

  98. tiedemies:
    En olisi ryhtynyt koskaan tutk­i­jak­si jos se olisi tarkoit­tanut rojal­teil­la elämistä. Musi­ik­in­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi harki­ta töihinmenemistä. 

    En näe oikeasti mitään järkeä nois­sa argu­menteis­sa. Jos julki­nen tai yksi­tyi­nen ei halua palkata tutk­i­jaa niin se menee mui­hin töi­hin. Niinkuin muutkin.

    Ei ole ole­mas­sa mitään julk­ista tahoa, joka tilaisi musi­ik­in­tek­i­jöiltä äänitet­tyä musi­ikkia, eikä tasaisen tulon­jaon Suomes­sa oikein yksi­ty­istäkään. Vaa­ti­masi tek­i­jänoikeuk­sien pois­t­a­mi­nen pois­taisi tehokkaasti myös mah­dol­lisu­u­den ansai­ta rahaa musi­ikkiäänit­teil­lä. Sil­loin tosi­aan lop­utkin musi­ik­in­tek­i­jät siir­ty­i­sivät tekemään mui­ta töitä, ehkä sin­fo­niaorkestere­i­ta ja hump­pabän­de­jä lukuunottamatta.

    Muis­tut­taisin kuitenkin, että näke­myk­sel­läsi tek­i­jänoikeuk­sien jär­jet­tömyy­destä ei ole ainakaan tois­taisek­si laa­jaa kan­na­tus­ta. Mon­takos piraatipuolueen edus­ta­jaa eduskun­taan viime vaaleis­sa valit­ti­inkaan? Sehän taisi olla aika pyöreä luku.

  99. Mikko Kivi­ran­ta:
    Saarelma:
    Vapaasti julka­istavak­si tarkoitet­tu tieteelli­nen tek­sti tehdäänkin tyyp­il­lis­es­ti ‘kansalais­pal­ka­lla’, nimit­täin julkises­ti rahoite­tus­sa yliopis­tossa tai tutkimus­laitok­ses­sa. Eivätkös kaset­ti­mak­sun kan­nat­ta­jat oleel­lis­es­ti peräänku­u­lu­ta vas­taa­van­laista ‘kansalais­palkkaa’ myös musi­ikin tekijöille? 

    Voi kuu­lu­akin. Jos yhteiskun­ta kat­soo vaikka­pa, ettei pop-musi­ikkia tuote­ta tarpeek­si, niin voitaisi­in var­maan palkata jotain hyviä musi­ik­in­tek­i­jöitä val­tion palkkalis­toille. Itse en usko, että näin kävisi, vaan musi­ikkia tehtäisi­in (ja tehdään nytkin) täysin vapaaehtoisestikin. 

    Joka tapauk­ses­sa tämä on eri kysymys kuin se, että onko oikea tapa rahoit­taa musi­ik­in­tekem­i­nen keräämäl­lä dig­i­taal­i­sista tal­len­nusvä­lineistä pis­teveroa. Etenkin, kun tuo­ta rahan jakamista ei tehdä sil­lä perus­teel­la, että arvioitaisi­in sen yhteiskun­nalli­nen arvo (kuten nyt tehdään tieteel­lisessä rahanjaossa).

    Mut­ta OP ilmeis­es­ti tarkoit­ti tiedemiehen yksi­noikeudel­la jollekin asi­akkaalle tekemää tilaus­tutkimus­ta, jon­ka joku kävisi hakkeroimas­sa hänen PC:ltään ja pistäisi levitykseen. 

    No, täl­lä ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa. Kukaan ei vaa­di sitä, että jos joku tekee oma­lle kovalevylleen musi­ikkia, niin muil­la olisi oikeus hakkeroi­da hänen koneelleen ja kopi­oi­da se. Keskustelu kos­kee vain sel­l­aista aineis­toa, joka on julka­istu ja vapaasti hankittavissa.

  100. Jotkut keskusteli­jat tun­tuu nyt sekot­ta­van lail­lisen ja lait­toman kopi­oin­nin keskenään. Täy­tyy muis­taa, että hyvi­tys­mak­sua mak­se­taan ain­oas­taan “lail­lisen kopi­oin­nin aiheut­tamista tulon­mene­tyk­sistä”. Mitä ne sit­ten ikinä onkaan. Tässä keskustelus­sa hyvi­tys­mak­sun puo­lus­ta­jat ei oo tois­taseks onnis­tunu perustele­maan, että mis­tä ja miten ne tulon­mene­tyk­set syntyy.

    Lisäks joil­lain on harhainen käsi­tys, jon­ka mukaan kult­tuurin tuot­ta­mi­nen lop­puis ku seinään, jos rahal­liset kan­nus­timet vähän piene­nis. Hel­posti uno­hde­taan, ettei musi­ikkia ruve­ta ensisi­jais­es­ti tekemään siks, että saatais leipää pöytään. Rämpyt­telemistä motivoi(sen lisäks että se on kivaa) pikem­minkin etäi­nen unel­ma maineesta ja mam­monas­ta, joka odot­taa siel­lä pyra­midin kapeel­la huip­ul­la. Kyse on enem­män statuk­ses­ta ku rahas­ta. Ja siel­lä huip­ul­la rahas­takaan tuskin tulee ikinä ole­maan pulaa, vaik­ka sys­tee­mi ja kopi­oin­timah­dol­lisu­udet olis mitkä.

    Teknolo­gia on mah­dol­lis­tanu sel­l­asen kuu­luisu­u­den, joka vielä muu­ta­ma vuosikymm­nen sit­ten olis ollu täysin epäre­al­is­tista. Teknolo­gian ansios­ta kuu­luisu­us näyt­täy­tyy mah­dol­lise­na myös yhä suurem­mille mas­soille. Pelkästään tää lisäys kan­nus­timi­in on saat­tanu kom­pen­soi­da jopa lait­toman kopi­oin­nin aiheut­tamien tulon­mene­tys­ten tuot­ta­man kan­nus­timien laskun. Ja kuten kuka tahansa silmän­sä auki pitävä voi huo­ma­ta, kult­tuuria tuote­taan enemmän(ja useimpi­en mielestä tasokkaam­paa) ku koskaan aikasem­min ihmishis­to­ri­as­sa. Pelot­telui­hin kult­tuur­in­tuot­tamisen lop­pumis­es­ta on vähän vaikee suh­tau­tua vakavasti.

  101. Mikko Kivi­ran­ta: Tässä tarvit­tais joku kol­mas tie joka mah­dol­lis­taa ulkoishyödyt mut­ta säi­lyt­tää luomisen insentiivit …

    Mis­tä ihmeestä näitä vaa­timuk­sia luomisen insen­ti­iveistä aina tulee, kun joku ehdot­taa tek­i­jänoikeuk­sien tai patent­tien heiken­tämistä? Tyyp­it, jot­ka laa­ti­vat tun­te­ja ja päiviä kir­joituk­sia eri blo­gei­hin, valit­ta­vat tosis­saan ettei kukaan tee mitään muille tarkoitet­tua ellei saa siitä rahaa.

    Aikuinen­han on luon­nos­taan luo­va niin kuin lap­si on leikkivä. Jos joku on oikein hyvä uuden tekemisessä, rautakan­gel­lakaan hän­tä ei saa­da irti työstään.

    Ulkoisen insen­ti­ivin vaa­timus onkin enem­mänkin osoi­tus siitä, ettei mitään tärkeää san­ot­tavaa tai laulet­tavaa ole, mut­ta silti pitäisi rahaa saa­da. Jos ja kun laatu ei riitä markki­nae­htoiseen kau­pankäyn­ti­in, on pidet­tävä kiin­ni tek­i­jänoikeuk­sien suo­mas­ta monop­o­lista. Ja jos sekään ei riitä, on käytet­tävä vielä omi­tuisem­min perustel­tua “hyvi­tys­mak­sua”.

    OP: ain­oa tapa mil­lä voisin nähdä sen hyväksyt­tävän yleis­es­ti on, että jotkut perus­ta­vat kuvatun­laisia palvelui­ta ja ihmiset alka­vat niitä laa­jalti käyt­tää. Mikään­hän ei kai estä kokeile­mas­ta, vai toimi­iko joku jo tuol­la ansaintalogiikalla?

    Ehkä tämän­tyyp­pisiä ratkaisu­ja on käytössä, en tiedä, mut­ta sel­l­ais­ten kil­pailu­ase­ma tek­i­jänoikeuk­sien monop­o­livoimaa vas­taan on heikko. Se johtuu pääasi­as­sa siitä, että yksi­noikeudet anta­vat alus­tan main­os­tamiselle, mikä on tehokkain menetelmä taiteen houkut­tele­vu­u­den kohden­tamisek­si ja kas­vat­tamisek­si. Kun yri­tys omis­taa yksi­noikeudet teok­seen, main­on­ta on tehokas­ta; ilman yksi­noikeuk­sia se on läh­es kan­nat­tam­a­ton­ta, kos­ka sen hyödyt jakau­tu­vat muillekin. Siten kuvaa­mani kaltaiset sivus­tot joutu­vat nyky­taloudelle niin tärkeän julk­isu­us­pelin ulkopuolelle.

    Saara: Jos ja kun musi­ikkia ei ole mah­dol­lista myy­dä ker­talu­on­teisel­la kokonaiskorvauksella 

    Mis­tä tämä väite on peräisin? Juuri muu­ta­ma viesti sit­ten esitin yhden klikkauk­sen päässä menetelmän, jol­la kaikkea biteik­si saatet­tavaa voidaan myy­dä markki­nae­htois­es­ti ilman yksi­noikeuk­sia ja nimeno­maan ker­talu­on­toisel­la kokonaiskorvauksella.

    Esi­tys­täni voidaan tietysti kri­ti­soi­da siitä, että se poikkeaa liiak­si nyky­isys­teemistä, ei anna toimeen­tu­loa kaikille taiteil­i­joille, tuhoaa työ­paikko­ja tms. Mut­ta sitä ei voi­da kri­ti­soi­da siitä, etteikö se esitä tapaa, jol­la taiteil­i­ja voi saa­da markki­nae­htoisen kor­vauk­sen työstään.

  102. tcrown: Olen kuul­lut huhu­ja, että jotkut muusikot ansait­se­vat rahaa ns. keikkaile­mal­la. Tietysti osa keikko­jen asi­akkaista halu­aa kuul­la ikivihre­itä, mut­ta pitäisin suh­teel­lisen var­mana, että tekemäl­lä uuu­sia kap­palei­ta, muusikko saa enem­män ihmisiä keikoille.

    Tämä kort­ti­han yleen­sä on tässä vai­heessa tapana heit­tää pöytään. Se levyjä tekevä poruk­ka ei ole kuitenkaan sama kuin keikoil­la käyvä. Esimerkik­si se pieni osa sanoit­ta­jista jol­la on riit­tävän hyvä lauluääni käy jo nyt keikoil­la, muille se ei ole mikään vai­h­toe­hto. Lisäk­si keikka­markki­na on jo valmi­ik­si sat­ur­oitunut, ei sieltä ole enää revit­tävis­sä lisää bisnestä levy­tyshom­mista työt­tömik­si jääville, jos äänite­bisnes tehdään kan­nat­ta­mat­tomak­si pois­ta­mal­la tekijänoikeudet.

  103. OP: Kiin­nos­taisi kuitenkin tietää, onko näistä Tiedemiehen pre­mis­seistä läh­tien mah­dol­lista luo­da jär­jestelmä, jos­sa osa porukas­ta voisi ammatik­seen tuot­taa uut­ta musi­ikkia, mikä siis edel­lyt­tää jonkin­laisen ansain­ta­logi­ikan. Tähän ei kel­paa vas­tauk­sek­si se, että raha tulee keikka­palkkioista, kos­ka musi­ikin esit­täjät eivät ole sama poruk­ka kuin kaik­ki musi­ikin tuot­tamiseen osal­lis­tu­va pop­poo säveltäjästä äänimiksaajaan. 

    Esi­in­tyjät eivät saa keikko­ja ilman, että heil­lä on hyvää musi­ikkia esitet­täväk­si, joten he ovat valmi­it mak­samaan siitä, että joku heille sel­l­aista tekee. He siis lienevät tekemään jonkin­laisia sopimuk­sia musi­ikin tek­i­jöi­den kanssa. Ja tietenkin ne musi­ik­in­tek­i­jät, joiden laulu­ja kaik­ki laulavat ja kuun­tel­e­vat, ovat halu­tu­impia ja siten heil­lä on paras mah­dol­lisu­us repiä isoimpia sopimuksia. 

    Ään­imik­saa­jista en tiedä, kos­ka en tiedä, mikä hei­dän roolin­sa musi­ikin tekemisessä on. Jos vält­tämätön, niin var­masti ne artis­tit heillekin tarpeek­si ovat valmi­ita maksamaan.

  104. Rogue:
    Ja kuten kuka tahansa silmän­sä auki pitävä voi huo­ma­ta, kult­tuuria tuote­taan enemmän(ja useimpi­en mielestä tasokkaam­paa) ku koskaan aikasem­min ihmishis­to­ri­as­sa. Pelot­telui­hin kult­tuur­in­tuot­tamisen lop­pumis­es­ta on vähän vaikee suh­tau­tua vakavasti. 

    Ei kult­tuur­in­tuot­ta­mi­nen toki lopu hyvi­tys­mak­su­jen tai edes tek­i­jänoikeuk­sien pois­tamiseen, mut­ta ammat­ti­mainen kult­tuur­in­tuot­ta­mi­nen saat­taa monil­ta aloil­ta lop­puakin. Minus­ta tämä olisi epä­suo­tu­isaa kehi­tys­tä, vaik­ka itse enim­mäk­seen kuun­te­lenkin har­ras­teena musi­ikkia teke­vien ihmis­ten tuotantoa. 

    Enem­män olen huolis­sani esimerkik­si doku­ment­tieloku­van puoles­ta, se rahoite­taan jostain tun­tem­at­tomas­ta syys­tä hyvi­tys­mak­suil­la. Kokon­aista taiteen­la­jia ei mielestäni kan­nat­taisi vetää ves­sas­ta alas, joten sen rahoi­tus olisi hyvä hoitaa vaik­ka sisäl­lyt­tämäl­lä se Yle-veroon.

    Tek­i­jänoikeuk­sien vas­tus­ta­jil­la on harmilli­nen tapa vähätel­lä niiden merk­i­tys­tä kult­tuuri­alan työl­lisyy­delle. Rehellisem­pää olisi sanoa Tiedemiehen tapaan että joo, työt­tömiä taa­tusti tulee rop­pakau­pal­la mut­ta mitä välii, etsikää joku muu ammatti.

  105. Miten olisi patent­tien tapainen lyhyem­pi tek­i­jänoikeussuo­ja? Esimerkik­si 20 vuo­den jäl­keen kaik­ki vapaaksi. 

    Kukaan ei tee tai jätä tekemät­tä musi­ikkia tai eloku­via sil­lä perus­teel­la, että niistä saat­taa 20v kulut­tua saa­da tai jäädä saa­mat­ta jotakin, kyl­lä ne kan­nat­tavu­us­laskel­mat perus­tu­vat siihen että rahat tulee takaisin suht lyhyessä ajassa.

  106. OP: Tämä kort­ti­han yleen­sä on tässä vai­heessa tapana heit­tää pöytään. Se levyjä tekevä poruk­ka ei ole kuitenkaan sama kuin keikoil­la käyvä. Esimerkik­si se pieni osa sanoit­ta­jista jol­la on riit­tävän hyvä lauluääni käy jo nyt keikoil­la, muille se ei ole mikään vai­h­toe­hto. Lisäk­si keikka­markki­na on jo valmi­ik­si sat­ur­oitunut, ei sieltä ole enää revit­tävis­sä lisää bisnestä levy­tyshom­mista työt­tömik­si jääville, jos äänite­bisnes tehdään kan­nat­ta­mat­tomak­si pois­ta­mal­la tekijänoikeudet.

    Kuten Samuli jo kysyi, miten sanoit­ta­ja onnis­tuu saa­maan tulo­ja muusikol­ta, joka saa tulo­ja levymyyn­nistä mut­ta ei koskaan voi saa­da mitään muusikol­ta, joka saa tulon­sa keikkailemalla?

    Jos yhteiskun­nan kaipaa­ma musi­ik­ki saadaan aikaisek­si vähem­mäl­lä porukalla, kyseessä on posi­ti­ivi­nen asia. Vai kaipaako muka joku vielä aiko­ja, jol­loin maat­alous­tuotan­toon tarvit­ti­in yli puo­let työvoimasta?

  107. Ihmi­nen on kädelli­nen, niinkuin apina. Kun se saa jotain käteen­sä, niin siitä ei halua luop­ua. Sen näkee jo las­ten leikeis­sä, jois­sa yleen­sä ensim­mäi­nen sään­tö joka opi­taan on, että “ei saa ottaa kädestä”. Mut­ta kun tätä intu­itio­ta ale­taan soveltaa abstrak­tioi­hin, niin hom­ma nyt vaan ei toi­mi, kos­ka maail­ma ei ole sel­l­ainen kuin apinan aivo ensinäkemältä kuvit­telee. Jos ain­oa asia jon­ka ymmärtää on sormet, niin kaik­ki resurssit näyt­tävät banaaneilta. 

    Perus­ta­van­laa­tu­inen ero voidaan oikeas­t­aan kiteyt­tää tässä siihen, että ollaanko sitä mieltä, että teknolo­gian kehit­tymisen ja lev­iämisen vuok­si han­kalak­si muut­tunut ansain­ta­malli pitää 1) tur­va­ta (tek­i­jänoikeuk­sien laa­jen­t­a­mi­nen) tai 2) kor­va­ta tulon­mene­tyk­sien osalta mil­loin ensim­mäi­nen ei onnis­tu (hyvi­tys­mak­sut).

    Itse en hyväksy kum­mankaan legit­imi­teet­tiä. Joku siir­tymä­vai­heen kom­pen­saa­tio, jol­la pehmen­netään raken­nemuu­tos­ta, voi olla ihan OK, siis tyyli­in koulute­taan väkeä uusi­in tehtävi­in, tue­taan jotain investoin­te­ja uusi­in ansain­ta­mallei­hin jne, mut­ta kun se teknologi­nen siir­ros alkoi jo 70-luvul­la (C‑kasetti). Mini­disc tuli jo 20 vuot­ta sit­ten ja MP3-soit­timia alet­ti­in tehdä vuon­na 96, ja Nap­ster 99. Siis, tässä on oper­oitu jo viidel­lä vuosikymmenel­lä, eli ei voi­da väit­tää ettei aikaa olisi ollut.

    Sen­si­jaan että olisi sopeudut­tu, niin tek­i­jänoikeuslob­by on reagoin­ut jokaiseen teknolo­gian kehi­tysaskeleeseen vaa­ti­mal­la lisää rajoituk­sia ja kovem­pia sank­tioi­ta. Jotenkin kuvaavaa on se, että kor­vaus­vaa­timuk­set siitä, että lai­tat yhden kovalevyl­lisen musi­ikkia net­ti­in ladat­tavak­si ylit­tävät koko maa­pal­lon yhteen­las­ke­tun BKT:n.

  108. Mat­ti H: Mis­tä tämä väite on peräisin? Juuri muu­ta­ma viesti sit­ten esitin yhden klikkauk­sen päässä menetelmän, jol­la kaikkea biteik­si saatet­tavaa voidaan myy­dä markki­nae­htois­es­ti ilman yksi­noikeuk­sia ja nimeno­maan ker­talu­on­toisel­la kokonaiskorvauksella.

    Esi­tit menetelmän, mut­ta et perustel­lut mik­si se olisi toimiva.

    En minä ainakaan osta musi­ikkia näyt­tei­den perus­teel­la. Kokon­aisu­us (yksit­täisen kap­paleen, vielä sitäkin use­am­min yksit­täisen albu­min) ratkaisee. Olen ehkä vähän old school, mut­ta samal­la väitän että en ole ain­oa lajiani.

  109. Mat­ti H: Tyyp­it, jot­ka laa­ti­vat tun­te­ja ja päiviä kir­joituk­sia eri blo­gei­hin, valit­ta­vat tosis­saan ettei kukaan tee mitään muille tarkoitet­tua ellei saa siitä rahaa.

    Kuu­lostaa siis kovasti siltä, että hei­dät on joku palkan­nut siihen hommaan.
    Kom­ment­tien perus­teel­la vaikut­taisi siltä, että palkkaa­va taho on sel­l­ainen, joka nimeno­maan nykyis­es­tä jär­jestelmästä suuresti hyö­tyy. Kaik­ki tek­i­jä- ja esit­täjä­ta­ho­ja hyödyt­tävät ajatuk­setkin kun ammu­taan hyvin nopeasti alas.

  110. Jos oltaisi­in oikein tas­a­puolisia ja oikeu­den­mukaisia, sisäl­lön­tuot­ta­jat saisi­vat sovit­ta­van kor­vauk­sen sisältön­sä käytöstä, mut­ta myös sisäl­lön levit­täjät saisi­vat kor­vauk­sen, kos­ka he käytän­nössä markki­noi­vat tek­i­jää, joka hyö­tyy välil­lis­es­ti tästä. Esimerkik­si radioase­malle voisi kuu­lua hit­tibi­isin soitos­ta net­toko­r­vaus, kos­ka artisti saa ilmaista main­os­ta ja uskot­tavu­ut­ta, jota ei edes voisi main­os­ta­mal­la saa­da. Prod­uct place­men­tistä on taval­laan kyse. Kam­paamoyrit­täjät tarvit­si­si­vat oman etu­jär­jestön keräämään kor­vauk­sia soit­ta­mas­taan musiikista 😉

  111. OP:

    Enem­män olen huolis­sani esimerkik­si doku­ment­tieloku­van puoles­ta, se rahoite­taan jostain tun­tem­at­tomas­ta syys­tä hyvi­tys­mak­suil­la. Kokon­aista taiteen­la­jia ei mielestäni kan­nat­taisi vetää ves­sas­ta alas, joten sen rahoi­tus olisi hyvä hoitaa vaik­ka sisäl­lyt­tämäl­lä se Yle-veroon.

    Tek­i­jänoikeuk­sien vas­tus­ta­jil­la on harmilli­nen tapa vähätel­lä niiden merk­i­tys­tä kult­tuuri­alan työl­lisyy­delle. Rehellisem­pää olisi sanoa Tiedemiehen tapaan että joo, työt­tömiä taa­tusti tulee rop­pakau­pal­la mut­ta mitä välii, etsikää joku muu ammatti.

    Jos suo­ma­laista doku­ment­tieloku­vaa halu­taan tuotet­ta­van, niin sen rahoituk­ses­ta voidaan mun puoles­ta vään­tää vaik­ka hal­li­tuk­sen bud­jet­tiri­ihessä. Hyvi­tys­mak­sun osalta haluisin, että keskustelua käytäis johdon­mukaisil­la argu­menteil­la eikä väitet­täis sil­lä hyvitet­tävän jotain kuvitel­tu­ja tulonmenetyksiä.

    En nyt ihan ymmärtänyt, että viit­t­a­sitko tossa vikas­sa kap­paleessa jotenkin mun kom­ment­ti­in. Mä oon lähin­nä kyseenalais­tanu hyvi­tys­mak­sun kan­nat­ta­jien epälo­ogisia argu­ment­te­ja enkä juurikaan ottanu kan­taa tek­i­jänoikeuk­sien puoles­ta tai vas­taan. Mitä tohon poten­ti­aaliseen työt­tömyy­teen tulee, niin en oo yhtään var­ma et mis­sä määrin resurssit on täl­lä het­kel­lä allokoitunu lähelle opti­mia. Voi olla, että kult­tuuri­alal­ta kan­nat­taiskin väen vähen­tyä. Tai sit­ten ei. Mut jär­jet­tömäl­lä tek­i­jänoikeuslain­säädän­nöl­lä aiheutetaan joka tapauk­ses­sa isom­pia hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta ku sil­lä, että kult­tuuri­alal­la val­lit­sis sub­op­ti­maa­li­nen työllisyystilanne.

  112. tcrown: Kuten Samuli jo kysyi, miten sanoit­ta­ja onnis­tuu saa­maan tulo­ja muusikol­ta, joka saa tulo­ja levymyyn­nistä mut­ta ei koskaan voi saa­da mitään muusikol­ta, joka saa tulon­sa keikkailemalla?

    Sanoit­ta­ja saa tulon­sa tek­i­jänoikeusko­r­vauk­sista (esim radiosoitos­ta), ei sanoi­tus­ta esit­tävältä muusikolta.

  113. Tiedemies:
    Perus­ta­van­laa­tu­inen ero voidaan oikeas­t­aan kiteyt­tää tässä siihen, että ollaanko sitä mieltä, että teknolo­gian kehit­tymisen ja lev­iämisen vuok­si han­kalak­si muut­tunut ansain­ta­malli pitää 1) tur­va­ta (tek­i­jänoikeuk­sien laa­jen­t­a­mi­nen) tai 2) kor­va­ta tulon­mene­tyk­sien osalta mil­loin ensim­mäi­nen ei onnis­tu (hyvi­tys­mak­sut).

    Itse en hyväksy kum­mankaan legit­imi­teet­tiä. Joku siir­tymä­vai­heen kom­pen­saa­tio, jol­la pehmen­netään raken­nemuu­tos­ta, voi olla ihan OK, siis tyyli­in koulute­taan väkeä uusi­in tehtävi­in, tue­taan jotain investoin­te­ja uusi­in ansain­ta­mallei­hin jne, mut­ta kun se teknologi­nen siir­ros alkoi jo 70-luvul­la (C‑kasetti). Mini­disc tuli jo 20 vuot­ta sit­ten ja MP3-soit­timia alet­ti­in tehdä vuon­na 96, ja Nap­ster 99. Siis, tässä on oper­oitu jo viidel­lä vuosikymmenel­lä, eli ei voi­da väit­tää ettei aikaa olisi ollut. 

    Min­un mielestäni teknologi­nen kehi­tys ei mil­lään lail­la edel­lytä tek­i­jänoikeuk­sien kumoamista. Äänilevy­te­ol­lisu­us on kyl­lä soss­in­ut hom­man lah­jakkaasti, sitä en kiel­lä, ja tek­i­jänoikeusjär­jestö­jen kovak­ourai­sista otteista on ollut enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    En vaa­di tek­i­jänoikeuk­sien laa­jen­tamista, vas­tus­tan vain niiden romut­tamista. Käytän­nön toteu­tuk­set kaipaa­vat kyl­lä remont­tia. Hyvi­ty­mak­su­ista olen samaa mieltä blogin­pitäjän kanssa.

    Joka tapauk­ses­sa tämä pohd­in­ta on aivan teo­reet­tista, kos­ka tek­i­jänoikeuk­sia ei olla oikeasti kumoa­mas­sa. Minä kum­minkin edus­tan tässä vaki­in­tunut­ta kan­taa tek­i­jänoikeuk­si­in, sinä pienen änkyrävähem­mistön kan­taa, joka ei nyt vaan toteudu ainakaan lähi­t­ule­vaisu­udessa. Koeta kestää! 😉

    Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä ainakin min­un osaltani.

  114. Saara, mik­si se ei toimisi? En tiedä miten on nyt, mut­ta van­haan aikaan levykau­pas­sa voi kuun­nel­la LP-levy­iltä näyt­teitä ja niiden perus­teel­la suorit­taa val­in­tansa. Ei se niin vaikeaa ollut. 

    Luulen kuitenkin, että suurin osa han­k­in­noista tehdään artistin nimen perus­teel­la. Nimi on tietysti ensin han­kit­ta­va pienin tai olemat­tomin tuloin. Mut­ta niin se on nytkin. Kun nimi on saanut mainet­ta lehdis­sä tai verkkoy­hteisöis­sä, uuden levyn osta­jia riit­tää pil­vin pimein, jopa ilman näyt­teitäkin sen sisällöstä.

    Anonyymiltä haus­ka ole­tus. Todel­lisu­udessa rahaa ei edes tarvi­ta sil­loin, kun kyse on val­lit­se­van jär­jestelmän puo­lus­tamis­es­ta. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen olen­to, jol­la on voimakas tarve kuu­lua joukkoon, keskimäärin ja eri­tyis­es­ti val­las­sa ole­vien joukkoon, perus­tu­ipa hei­dän val­tansa miten hul­luille ajatuk­sille tahansa. Niitä on riit­tänyt ja näyt­tää riit­tävän edelleen. Mikä tahansa val­ta­jär­jestelmää muut­ta­va ehdo­tus on “harhaisen teo­reet­ti­nen”. Perustelua ei tarvi­ta, asi­a­han on itses­tään selvä — yleen­sä jopa niiden mielestä, jot­ka ovat jär­jestelmän alim­mil­la por­tail­la, muiden polkemia. 

    Kaik­ki vaa­ti­vat kyl­lä lisää luovu­ut­ta myös yhteiskun­nal­lisi­in asioi­hin, mut­ta ei sen­tään mitään mikä muut­taisi jotain perus­teel­lista. Jär­jestelmä, tässä tapauk­ses­sa siis henkisen työn palkkio­jär­jestelmä, on sinän­sä “ain­oa real­isti­nen” ja vain pienen byrokraat­tisen viilauk­sen tarpeessa.

  115. tiedemies:
    En olisi ryhtynyt koskaan tutk­i­jak­si jos se olisi tarkoit­tanut rojal­teil­la elämistä. Musi­ik­in­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi harki­ta töihinmenemistä. 

    En näe oikeasti mitään järkeä nois­sa argu­menteis­sa. Jos julki­nen tai yksi­tyi­nen ei halua palkata tutk­i­jaa niin se menee mui­hin töi­hin. Niinkuin muutkin.

    Se kuin­ka paljon kult­tuuria tue­taan julkises­ti on yhtä lail­la poli­it­ti­nen päätös kuin sekin kuin­ka paljon tutkimuk­seen laite­taan veron­mak­sajien raho­ja. Suomen ja eri­tyis­es­ti suomenkielisen kult­tuurin tapauk­ses­sa asia nyt vaan on niin että markki­na-alue ei riitä kovin mon­taa artis­tia elät­tämään täysin markki­nae­htois­es­ti. Nyt pitäisi var­maankin jotenkin kyetä perustele­maan että koti­maisel­la kult­tuuril­la on sen ver­ran mit­tavia ulkois­vaiku­tuk­sia että julki­nen tuki on perustel­tua ja tehokku­u­den vaa­timus tulee täytet­tyä mut­ta jotenkin en osaa ajatel­la asi­aa niin. Kyl­lä mulle kult­tuuril­la on muu­takin arvoa kuin väli­neelli­nen, jota sitäkin tutkimusten mukaan on.

  116. Melkoinen määrä kom­ment­te­ja, mut­ta ei ain­ut­takaan esi­tys­tä siitä, mitä luval­lista kopi­oin­tia uudel­la hyvi­tys­mak­sul­la oikein hyvitetään. Taitaa olla mieliku­vi­tuk­sen tuotet­ta koko hyvi­tyk­sen tarve.

    Jos julk­ista rahaa kuitenkin tarvi­taan, niin lak­ki kouraan ja tuk­i­hake­mus­ta val­ti­olle. Eril­lisiä vero­ja tähän ei pidä sotkea.

  117. Jaakko: Se kuin­ka paljon kult­tuuria tue­taan julkises­ti on yhtä lail­la poli­it­ti­nen päätös kuin sekin kuin­ka paljon tutkimuk­seen laite­taan veron­mak­sajien rahoja.

    Kyl­lä on. En ole tietääk­seni sanal­lakaan puo­lus­tanut sen parem­min kuin vas­tus­tanutkaan kum­mankaan tukemista veron­mak­sajien rahoista. Mar­gin­aalil­la, tiedet­tä tms tutkimus­ta tue­taan toden­näköis­es­ti liikaa eli vähem­mäl­läkin pär­jät­täisi­in, jos samal­la koulutet­taisi­in merkit­tävästi vähem­män tutk­i­joi­ta, etenkin aloil­la joil­la tutk­i­ja­nu­ra käytän­nössä sul­kee pois mah­dol­lisu­u­den siir­tyä mui­hin töi­hin. Vai­h­toe­htois­es­ti / lisäk­si täl­laista siir­tymistä pitäisi helpot­taa, mut­ta tämä nyt on ihan eri asia. En mis­sään nimessä hyväksy­isi mitään pis­tevero­ja tai kopi­oin­tikiel­to­ja tutkimuk­sen rahoit­tamisek­si, nykyi­nen tek­i­jänoikeus ja paten­tit jne hait­taa­vat jo muutenkin tutkimus­ta. Ja kyl­lä, omaanikin.

    Kult­tuurin tukemis­es­ta voidaan ilman muu­ta keskustel­la, mut­ta täl­lä het­kel­lä minus­ta siinäkin näyt­tää menevän argu­men­taa­tio jotenkin täysin päälael­laan. OK, kult­tuuril­la on itseis­ar­voa. Mut­ta tähän itseis­ar­voon vetoami­nen on vähän älyl­lis­es­ti köy­hää, kos­ka se perus­tuu ole­tuk­seen että ne jot­ka a) tekevät kult­tuuria kopi­oin­nista saata­van kor­vauk­sen toivos­sa ja b) ammatik­seen ja ennenkaikkea halut­tom­i­na tekemään muu­ta työtä, oli­si­vat juuri ne joiden tuo­tok­sil­la on eniten itseis­ar­voa. Ja vieläpä niin, että heille pitää kor­va­ta näitä “tulon­mene­tyk­siä” kaikkein eniten tai muuten kult­tuurin taso (siis tässä tarkem­min määrit­telemät­tömässä itseis­ar­von mielessä) putoaa kohis­ten. En usko tähän tip­paakaan, siis päät­te­ly ei yksinker­tais­es­ti perus­tu yhtään mihinkään muuhun kuin jonkin­laiseen mutu­tun­tu­maan. Enem­mistölle se on näin, kos­ka enem­mistö ei yksinker­tais­es­ti ole tul­lut ajatelleek­si vai­h­toe­htoa, ja kos­ka tääl­läkin argu­men­toi­vat jant­ter­it ja tek­i­jänoikeuslob­by tekee todel­la paljon työtä jot­ta eivät tulisi ajatelleek­si vaan ajat­telisi­vat näitä “piratis­mi on varkaut­ta” juttuja. 

    Ulkois­vaiku­tusten ja itseis­ar­vo­jen osalta vielä, sen argu­mentin rikkinäisyys on aika ilmeinen myös sitä kaut­ta, että kult­tuurin arvo nyt noin yleen­sä kai on siinä, että sitä koetaan ja kulute­taan. Näil­lä argu­menteil­la se, että siitä pitäisi mak­saa, kos­ka sil­lä on itseis­ar­voa eikä vain kau­pal­lista arvoa on irvokas­ta. Siinä samal­la tökätään myös punavi­in­in­tahri­mal­la sormel­la suun­nilleen 70 pros­ent­tia maa­pal­lon väestä silmään. Siis niitä, joiden mielestä ihan muun­laisel­la kult­tuuril­la on arvoa. 

    Kun en ole yhtään ain­ut­ta argu­ment­tia näh­nyt, joka kestäisi vet­tä tai jon­ka takana olisi joku muu aja­tus kuin se että “pitää mak­saa, kos­ka pitää mak­saa”. Ei pidä. Pitää herätä ja ymmärtää, että hom­ma ei toi­mi näin. 

    JA siis, ei se teknolo­gia pako­ta luop­umaan tek­i­jänoikeuk­sista. Se teknolo­gia on pakot­tanut väsäämään nykyisen irvokkaan tek­i­jänoikeussys­teemin, jos­sa kopi­oin­tikiel­to­jen aiko­ja piden­netään nopeam­min kuin aikaa ehtii kulua. Niitä on siir­ret­ty aika tarkkaan sitä tah­tia, että Mik­ki Hiiren tek­i­jänoikeudet pysyvät tukev­asti Dis­neyl­lä, ja niitä tul­laan jatka­maan niin, että Beat­lesin tuotan­non tek­i­jänoikeudet pysyvät Michael Jack­sonin perikun­nal­la tai kuka ne nyt täl­lä het­kel­lä omis­taakaan. Teknolo­gia on ajanut ohi niistä ansain­ta­malleista joil­la nuo tuli­vat markki­noille, ja tek­i­jänoikeuk­sien pois­t­a­mi­nen vain tek­isi tilaa niille ansain­ta­malleille, jot­ka ovat tek­nol­o­gis­ten toim­intaedel­ly­tys­ten mukaisia. Ei sen kummempaa.

  118. OP: Sanoit­ta­ja saa tulon­sa tek­i­jänoikeusko­r­vauk­sista (esim radiosoitos­ta), ei sanoi­tus­ta esit­tävältä muusikolta. 

    Niin, nykysys­tee­mis­sä. Min­un vas­tauk­ses­sani speku­loin sil­lä, miten hom­ma toimisi sys­tee­mis­sä, jos­sa musi­ikkibis­nek­sessä pyörivä raha tulisi ennen kaikkea kon­serteista. En näe mitään syytä, mik­si esi­in­tyjän ja hänelle musi­ikkia teke­vien olisi mah­do­ton­ta päästä sopimuk­seen, jol­la niitä raho­ja jae­taan. Tai jos jokainen ratas ei halua sitoutua siihen kon­sert­ti­ra­han jakoon, niin myy sit­ten työ­panos­taan kertamaksulla. 

    Ker­ro min­ulle yksikin syy, mik­si kon­serteil­la itsen­sä elät­tävät artis­tit eivät olisi täysin vapaae­htois­es­ti valmi­ita mak­samaan säveltäjille ja sanoit­ta­jille rahaa hei­dän työ­panok­ses­taan siinä, kun he nyky­isin mak­sa­vat vaikka­pa man­ager­illeen, roudareille ym. väelle, joi­ta kon­sert­tien järkkäämisessä tarvitaan? 

    Ja lopuk­si sanois­in, että Sylt­ty on hyvin oike­as­sa yllä sanoes­saan, että vaik­ka nykysys­tee­mi säi­lytet­täisi­inkin, 20 vuo­den aika riit­täisi aivan hyvin rahas­tusa­jak­si ilman, että oikeas­t­aan kenenkään insen­ti­iv­it tehdä kult­tuuria väheni­sivät lainkaan. Toden­näköis­es­ti mon­en asian kohdal­la riit­täisi vielä tuo­takin reilusti lyhempi aika siihen, että niitä asioi­ta tehtäisi­in ihan yhtä paljon kuin nytkin, mut­ta työn tulok­set oli­si­vat paljon suurem­man ihmisjoukon nautittavissa.

  119. tiedemies: Mar­gin­aalil­la, tiedet­tä tms tutkimus­ta tue­taan toden­näköis­es­ti liikaa eli vähem­mäl­läkin pär­jät­täisi­in, jos samal­la koulutet­taisi­in merkit­tävästi vähem­män tutk­i­joi­ta, etenkin aloil­la joil­la tutk­i­ja­nu­ra käytän­nössä sul­kee pois mah­dol­lisu­u­den siir­tyä mui­hin töihin

    En tiedä tue­taanko liikaa vai liian vähän mut­ta vääräl­lä taval­la: esim. sel­l­aista on ilmas­sa, että eräässä inno­vaa­tioyliopis­tossa tutkim­su­ta teke­viä pain­os­te­taan tekemään väitöskir­ja, mut­ta kun se on tehty, työt lop­pu­vat. Tilalle ote­taan uusi väitöskir­jan­tek­i­jä. Syy on tietenkin kan­nus­ta­va rahoi­tus­malli, joka kan­nus­taa tuot­ta­maan väitöskir­jo­ja. Ja kun tohtor­e­i­ta tulee paljon, ei kaikille tietenkään riitä virkoja.

  120. tiedemies: JA siis, ei se teknolo­gia pako­ta luop­umaan tek­i­jänoikeuk­sista. Se teknolo­gia on pakot­tanut väsäämään nykyisen irvokkaan tek­i­jänoikeussys­teemin, jos­sa kopi­oin­tikiel­to­jen aiko­ja piden­netään nopeam­min kuin aikaa ehtii kulua. Niitä on siir­ret­ty aika tarkkaan sitä tah­tia, että Mik­ki Hiiren tek­i­jänoikeudet pysyvät tukev­asti Dis­neyl­lä, ja niitä tul­laan jatka­maan niin, että Beat­lesin tuotan­non tek­i­jänoikeudet pysyvät Michael Jack­sonin perikun­nal­la tai kuka ne nyt täl­lä het­kel­lä omistaakaan. 

    Jack­sonin perikun­ta omis­taa Beat­lesin useimpi­en sävellysten ja sanoi­tusten kus­tan­nu­soikeudet (noin puo­lik­si). Tek­i­jänoikeuk­si­a­han ei tarkkaan ottaen voi myy­dä. Ja ne ovat joka tapauk­ses­sa voimas­sa vähin­tään 70 vuot­ta nyky­hetkestä, kos­ka suo­ja-aika las­ke­taan tek­i­jän kuolin­vuodes­ta ja Paul McCart­ney on yhä elossa.

    Mut­ta mitä Beat­lesin levy­tyk­si­in taas tulee, niin tuo mitä san­ot ei ihan pidä paikkaansa. Niiden oikeudet kun ovat itse asi­as­sa ehti­neet (EU-mais­sa) van­hen­tu­akin jo ker­taalleen. Äänit­tei­den suo­ja-aika on nyky­isin 50 vuot­ta ääni­tysvuodes­ta, mut­ta se on ollut niin pitkä vas­ta 90-luvun puo­livälistä läh­tien; sitä ennen suo­ja-aika oli vain 25 vuot­ta. Beat­lesin levy­ty­sura kesti vuodet 1962–1970, eli käytän­nössä koko tuotan­to ehti juuri ja juuri ker­taalleen vapau­tua ja sen alkupää olla vapaana jopa 7–8 vuot­ta ennen kuin lake­ja muutettiin.

    Tuol­loin 80-luvun lopus­sa ja 90-luvun alus­sa asi­as­ta ei vain nos­tet­tu niin suur­ta meteliä kuin nykyään, kos­ka musi­ikkibis­nek­sel­lä meni siinä vai­heessa uusien artistien­sa kanssa vielä niin hyvin ja van­hem­man mate­ri­aalin van­hen­e­m­i­nen oli tois­si­jainen huole­nai­he. Nyt ver­taisverkko­jen aikakaudel­la on sit­ten lähdet­ty tiristämään irti viimeisetkin lan­tit. Mut­ta tuo suo­ja-aiko­jen piden­nyskierre, johon viit­taat, on tosi­aan vas­ta aika äsket­täin alka­nut ilmiö — ja sel­l­aise­na eräs seik­ka, jon­ka huomioimi­nen ehkä vain vahvis­taa omaa argu­ment­ti­asi: ennenkin on tul­tu toimeen ilman.

  121. tiedemies: Teknolo­gia on ajanut ohi niistä ansain­ta­malleista joil­la nuo tuli­vat markki­noille, ja tek­i­jänoikeuk­sien pois­t­a­mi­nen vain tek­isi tilaa niille ansain­ta­malleille, jot­ka ovat tek­nol­o­gis­ten toim­intaedel­ly­tys­ten mukaisia. Ei sen kummempaa. 

    Kom­men­toin nyt vielä tuo­ta, vaik­ka täl­lä het­kel­lä ei pahem­min olekaan aikaa “jant­taroi­da” tästä. Tek­i­jänoikeudet kyl­lä tot­takai hait­taa­vat vapaa­ta kau­pankäyn­tiä aineet­tomil­la tuot­teil­la, ja se on niiden tarkoi­tuskin. Ihan samal­la taval­la kuin yksi­tyi­nen omis­tu­soikeus hait­taa muiden kau­pankäyn­tiä min­un omis­tamil­lani tavaroil­la. Tek­i­jänoikeus on sama asia kuin omis­tu­soikeus. Jos raken­nan talon, se ei ole kaikkien vapaasti käytet­tävis­sä. Jos sävel­län biisin, sekään ei ole muiden vapaasti käytet­tävis­sä. Tek­i­jänoikeuk­sien pois­t­a­mi­nen olisi tek­i­jöi­den omaisu­u­den sosial­isoin­tia. Se pois­taisi tehokkaasti tek­i­jöi­den mah­dol­lisuuk­sia myy­dä teok­si­aan, kos­ka kenel­lä tahansa olisi oikeus joko myy­dä niitä tai ottaa ilmaisek­si. Sen takia tek­i­jät eivät iki­maail­mas­sa tule vapaae­htois­es­ti luop­umaan tek­i­jänoikeuk­sis­taan. Vaik­ka tek­i­jänoikeuk­sien pois­t­a­mi­nen toisi joitain hyö­tyjäkin, pesuve­den mukana heit­e­tyk­si tule­va beibi olisi aivan liian iso, ihan riip­pumat­ta tek­nol­o­gi­sista toimintaedellytyksistä.

  122. OP: Sanoit­ta­ja saa tulon­sa tek­i­jänoikeusko­r­vauk­sista (esim radiosoitos­ta), ei sanoi­tus­ta esit­tävältä muusikolta.

    Ja kysymys kuu­lui, mik­si sanoit­ta­ja ei voi saa­da kor­vauk­sia muusikolta?

    Noin muuten, tarkoit­taako ylläol­e­va, että jos bän­di tekee miljoon­akeikan stadikalla, sanoit­ta­ja jää nuole­maan näppe­jään? Jos näin, niin eikö tämä ole huu­ta­va vääryys? Vai mak­saako bän­di tek­i­jänoikeusmak­su­ja omas­ta keikas­taan?

  123. Tark­istin tieto­jani. Tavallsi­es­ta noin 4 Gigan cd-rom­pus­ta ns. kaset­ti­mak­su on 60 snt, alvei­neen kai sinöä 73 snt. maks­vat kau­pas­sa, kun ei huokein­ta etsi kai siinä 2,5 e/kpl.

    Laskin mielessäni., että jos vähänkin lasken ajal­leni arvoa, se aika., minkä rompun aset­ta­mi­nen soit­timeen vie, siis pef­fan nos­t­a­mi­nen ses­longilta nauhoi­tus­toim­into­jen ohjel­moin­ti, sekä lopuk­si se viimeit­e­ly ja tieto­jen kir­joit­ta­mi­nen rompulle mak­sa­vat kaset­ti­mak­sun verran.

  124. OP: Tek­i­jänoikeus on sama asia kuin omistusoikeus.

    Väärin meni. Kiitos pelaamisesta.

    Markku af Heurlin: Tavallsi­es­ta noin 4 Gigan cd-rom­pus­ta ns. kaset­ti­mak­su on 60 snt, alvei­neen kai sinöä 73 snt. maks­vat kau­pas­sa, kun ei huokein­ta etsi kai siinä 2,5 e/kpl.

    Nuo ovat kotelol­lisia yksit­täis­pakat­tuna mar­ket­ti­hin­noin. Tulee kalliiksi.
    Kyl­lä niitä var­maan joku sin­ulle myy 100€ hin­taankin, jos niin halu­at. Sil­loin mak­sun osu­us jää vieläkin pienemmäksi.

    Ver­rataan­pa vai­h­teek­si vaik­ka vähän realistisemmin:
    16x DVD‑R, 100 kpl n. 21 €, kap­pale­hin­ta pikaisel­la lasku­toim­i­tuk­sel­la 0,21€.
    Kaset­ti­mak­su 0,60€/kappale.
    “Mität­tömästä” mak­sus­ta koitu­va hin­nan­lisäys: 285,7%.
    Tai ken­ties parem­mal­ta näyt­tää osu­us hin­nas­ta: 74%.

    Ai kat­sopas. Verot jäivät huomioimat­ta: 347,6% ja 86,9%.

    Ja tiedok­si epäil­i­jöille, jot­ka var­masti protestoi­vat, että ulko­mail­la on jotenkin automaat­tis­es­ti aina halvem­paa, että tuo vas­taa täysin sitä mitä tapah­tui, kun CD-aihioille aikoinaan räp­säytet­ti­in kaset­ti­mak­su: Hin­nat nelinkertaistuivat.
    Aika hur­ja vero.

  125. tcrown: Ja kysymys kuu­lui, mik­si sanoit­ta­ja ei voi saa­da kor­vauk­sia muusikolta?

    Noin muuten, tarkoit­taako ylläol­e­va, että jos bän­di tekee miljoon­akeikan stadikalla, sanoit­ta­ja jää nuole­maan näppe­jään? Jos näin, niin eikö tämä ole huu­ta­va vääryys? Vai mak­saako bän­di tek­i­jänoikeusmak­su­ja omas­ta keikas­taan?

    Kyl­lä mak­saa, tai itse asi­as­sa kaiketi se on useim­miten keikka­jär­jestäjä joka maksaa.

    Suh­taudun hiukan skep­tis­es­ti siihen, että esi­in­tyvät artis­tit mak­saisi­vat sanoit­ta­jalle vapaae­htois­es­ti juuri mitään, jos sanoit­ta­jal­la ei olisi sanoituk­seen­sa tek­i­jänoikeut­ta. Jos jonkin bändin kanssa saisi sopimuk­sen aikaan, sata muu­ta bändiä veivaisi ilois­es­ti samaa biisiä ilman mitään kor­vauk­sia, eikä sanoit­ta­jal­la olisi siihen mitään nokan koputtamista.

  126. ‘Tek­i­jänoikeus on sama asia kuin omis­tu­soikeus.’ (OP)
    Copy­right on monop­o­li, ja sen halti­ja ei ole vält­tämät­tä tek­i­jää nähnytkään.

  127. OP: Tek­i­jänoikeus on sama asia kuin omis­tu­soikeus. Jos raken­nan talon, se ei ole kaikkien vapaasti käytet­tävis­sä. Jos sävel­län biisin, sekään ei ole muiden vapaasti käytettävissä.

    Tuo jälkim­mäi­nen johtuu vain ja ain­oas­taan tek­i­jänoikeuk­sista. Sen sijaan talo ei voi olla kaikkien käytössä aivan riip­pumat­ta siitä, mitä lait ovat. Vaik­ka eläisimme anarki­as­sa, niin yhdessä talos­sa ei voisi asua kuin äärelli­nen määrä ihmisiä. Sen sijaan imma­te­ri­aal­i­sista asioista hyö­tyvien ihmis­ten määrää ei rajoi­ta mikään fyysi­nen este. 

    Omis­tu­soikeus tarvi­taan siihen, että rajal­liset hyödyk­keet saadaan jaett­tua. Imma­te­ri­aaliset hyödyk­keet eivät ole rajal­lisia. Niis­sä ei siis ole samaa perustet­ta omis­tamiselle kuin sel­l­ai­sis­sa hyödykkeis­sä, jot­ka ovat rajallisia.

  128. anonyy­mi: Väärin meni. Kiitos pelaamisesta.

    Nuo ovat kotelol­lisia yksit­täis­pakat­tuna mar­ket­ti­hin­noin. Tulee kalliiksi.
    Kyl­lä niitä var­maan joku sin­ulle myy 100€ hin­taankin, jos niin halu­at. Sil­loin mak­sun osu­us jää vieläkin pienemmäksi.

    Ver­rataan­pa vai­h­teek­si vaik­ka vähän realistisemmin:
    16x DVD‑R, 100 kpl n. 21 €, kap­pale­hin­ta pikaisel­la lasku­toim­i­tuk­sel­la 0,21€.
    Kaset­ti­mak­su 0,60€/kappale.
    “Mität­tömästä” mak­sus­ta koitu­va hin­nan­lisäys: 285,7%.
    Tai ken­ties parem­mal­ta näyt­tää osu­us hin­nas­ta: 74%.

    Ai kat­sopas. Verot jäivät huomioimat­ta: 347,6% ja 86,9%.

    Ja tiedok­si epäil­i­jöille, jot­ka var­masti protestoi­vat, että ulko­mail­la on jotenkin automaat­tis­es­ti aina halvem­paa, että tuo vas­taa täysin sitä mitä tapah­tui, kun CD-aihioille aikoinaan räp­säytet­ti­in kaset­ti­mak­su: Hin­nat nelinkertaistuivat.
    Aika hur­ja vero.

    En käsitätäskeni väit­tänytkään han­kki­neeni mitenkään edullisia romp­pu­ja. Tarvit­sen niitä vai­ka vähän, ja kävin ostamssa tutus­ta pikkuli­ikkestä. Ko veroon on vielä lisät­tävä liik­keen kate, n 50 %. Tot­takai kun hal­vas­ta hyödyk­keestä on kyse, saadaan mak­sulle hur­ja prosenttiosuus.

    Ver­tailun vuok­si. Ben­sal­i­tran (n1,70 e) hin­nas­ta vero­ja lie­nee 2/3 eli siinä 1,20 e. Min­ul­la oli tänään asi­aa Kar­jaalle. Ben­saa kului n 8 l, eli mak­soin siinä vero­ja pyörein luvuin kympin.

  129. anonyy­mi: Väärin meni. Kiitos pelaamisesta.

    Tiedän kyl­lä, että piraateil­la on tässäkin kohtaa tapana saivar­rel­la mus­tas­ta valkoista, mut­ta kyl­lä se tek­i­jän kannal­ta on ihan sama asia.

  130. OP: Ihan samal­la taval­la kuin yksi­tyi­nen omis­tu­soikeus hait­taa muiden kau­pankäyn­tiä min­un omis­tamil­lani tavaroil­la. Tek­i­jänoikeus on sama asia kuin omistusoikeus. 

    Jopa kaikkien tek­i­jänoikeusjär­jestö­jen äiti MPAA on ymmärtänyt, että tämä rin­nas­tuk­sesi ei oikein vas­taa suuren yleisön oikeustajua. 

    TiVi: Piratis­mi ei olekaan varkautta. 

  131. Samuli Saarel­ma: Sen sijaan imma­te­ri­aal­i­sista asioista hyö­tyvien ihmis­ten määrää ei rajoi­ta mikään fyysi­nen este. 

    Tek­i­jänoikeus antaa sen imma­te­ri­aalisen asian hyö­dyn­tämisessä sanan­val­taa on myös sen tek­i­jälle, ja mah­dol­lisu­u­den myös hyö­tyä siitä enem­män kuin muut. Sen perus­teel­la tek­i­jä voi esimerkik­si kieltää val­oku­vansa käytön main­on­nas­sa. Tai sit­ten vuokra­ta sen main­oskäyt­töön jollekin fir­malle ja saa­da siitä rahaa ilman että kil­pail­e­val­la main­os­ta­jal­la on ihan täysi vapaus käyt­tää samaa val­oku­vaa ilman kor­vaus­ta. Hän siis omis­taa oikeu­den myy­dä tai olla myymät­tä teostaan. Muil­la ei ole sitä oikeut­ta. Minä kyl­lä kut­sun tätä omistusoikeudeksi.

    Se, että tuo­ta fyy­sistä estet­tä hyö­dyn­tää tek­i­jän teosta ei ole, tekee tek­i­jän ase­man aivan onnet­toman huonok­si ilman tekijänoikeutta.

  132. ‘piraateil­la on tässäkin kohtaa tapana saivar­rel­la mus­tas­ta valkoista’ (OP)
    Piraat­ti­hip­pi Thomas Babing­ton Macaulay aiheesta 1841 Englan­nin alahuoneessa: http://www.baen.com/library/palaver4.htm
    Tämä ei ole uusi kysymys. Mikä ‘tek­i­jän oikeus’ on kyseessä, kun medi­ayri­tys rahas­taa monop­o­lioikeuk­sil­laan jo kuollei­den tek­i­jöi­den teoksiin?

  133. lurk­ki:
    Tämä ei ole uusi kysymys. Mikä ‘tek­i­jän oikeus’ on kyseessä, kun medi­ayri­tys rahas­taa monop­o­lioikeuk­sil­laan jo kuollei­den tek­i­jöi­den teoksiin?

    No olisko­han se just se omistusoikeus?

    En tässä ollenkaan puo­lus­ta medi­ayri­tys­ten oikeut­ta rahas­taa kuollei­den tek­i­jöi­den teok­sil­la, voi olla että tek­i­jänoikeus on ulotet­tu liian laa­jalle ja kaipaa teknistä säätöä. Vas­tus­tan elävien tek­i­jöi­den oikeuk­sien mitätöimistä.

  134. OP: Tiedän kyl­lä, että piraateil­la on tässäkin kohtaa tapana saivar­rel­la mus­tas­ta valkoista, mut­ta kyl­lä se tek­i­jän kannal­ta on ihan sama asia.

    Ja “tek­i­jää” tai siis oikeuk­sien­halti­joi­ta eli medi­ay­htiöitä onkin täl­lä val­heel­lisel­la perus­teel­la hel­lit­ty aivan liikaa. Mis­sä ovat kulut­ta­jan tai ken­ties pikem­minkin kansalaisen oikeudet? Kaikille muille tuo “ihan sama asia” on täysin eri.

    Jos saivartelu on sitä, ettei kut­su val­het­ta todek­si niin hyvä on: minä saivartelin. Täl­lais­es­ta saivartelus­ta tek­i­jäpuol­ta ja medi­ay­htiöitä ei tosi­aankaan voi syyt­tää. Ken­ties perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma lie­neekin juuri siinä, ettei vastapuolel­la tosi­seikko­ja suos­tu­ta tun­nus­ta­maan. Ei ole mikään ihme, että päädytään vain halut­tuun lop­pupäätelmään, jos poim­i­taan rusi­nat pullasta.

  135. Suh­taudun hiukan skep­tis­es­ti siihen, että esi­in­tyvät artis­tit mak­saisi­vat sanoit­ta­jalle vapaae­htois­es­ti juuri mitään, jos sanoit­ta­jal­la ei olisi sanoituk­seen­sa tek­i­jänoikeut­ta. Jos jonkin bändin kanssa saisi sopimuk­sen aikaan, sata muu­ta bändiä veivaisi ilois­es­ti samaa biisiä ilman mitään kor­vauk­sia, eikä sanoit­ta­jal­la olisi siihen mitään nokan koputtamista. 

    Sanoit­ta­ja tek­isi sanoituk­sen­sa yhdelle tai use­am­malle bändille, jos hänelle mak­se­taan siitä tarpeek­si (usea bän­di voisi ostaa sen sanoituk­sen sil­lä mekanis­mil­la, joka tääl­lä jo mainit­ti­in, eli sanoit­ta­ja tekee sanoituk­sen, jos bän­dit kollek­ti­ivis­es­ti sitoutu­vat mak­samaan sum­man X). Jos ei mak­se­ta, hän ei tee sanoi­tus­ta. Jos hän sen oikeak­si määrit­telemän­sä mak­sun saa, niin mitä väliä hänelle enää sen jäl­keen on sil­lä, että muut bän­dit hyö­dyn­tävät sitä hänen sanoitustaan? 

    Kuka siis kärsii? 

    Ei ainakaan sanoit­ta­ja, kos­ka hän sai sen sopimuk­sen mukaisen kor­vauk­sen tekemästään työstään. 

    Ei myöskään sanoituk­sen tilan­nut bän­di, kos­ka se sai halu­a­mansa sanoituk­sen hin­nal­la, jota piti kohtu­ullise­na. En näe mitään syytä, mik­sei bän­di mak­saisi sel­l­ai­sista sanoituk­sista, joiden avul­la he voivat saa­da enem­män keikko­ja ja takoa rahaa. Tai jos yleisöstä van­han musi­ikin soit­ta­mi­nen on ihan yhtä ok, kuin uuden ja ostaisi­vat lip­pu­ja kon­sert­tei­hin ihan yhtä innol­la riip­pumat­ta siitä, onko bändil­lä uut­ta mate­ri­aalia vai kier­rät­tääkö se vain van­haa, niin mik­si ihmeessä kenenkään pitäisi edes tehdä uut­ta musiikkia?

    Kukaan ei tuos­sa sys­tee­mis­sä siis kär­sisi. Ain­oas­taan muut bän­dit ja ihmiset yleen­sä hyö­tyvät siitä, että heille on sanoituk­sia tarjolla.

  136. Hän siis omis­taa oikeu­den myy­dä tai olla myymät­tä teostaan. Muil­la ei ole sitä oikeut­ta. Minä kyl­lä kut­sun tätä omistusoikeudeksi. 

    Voit kut­sua sitä mil­lä halu­at, mut­tei se siltikään muu­ta mihinkään sitä, mitä minä kir­joitin. Omis­tu­soikeut­ta tarvi­taan vält­tämät­tä asioi­hin, joista on niukku­ut­ta. Sitä ei tarvi­ta asioi­hin, jois­sa niukku­us on keinotekoista sen omis­tu­soikeu­den itsen­sä luomaa. 

    Tek­i­jänoikeudet rin­nas­tu­vat fyy­sisi­in omis­tu­soikeuk­si­in vain absur­deis­sa tapauksissa. 

    Esimerkkinä vaikka­pa se, että käsit­tääk­seni jos­sain Bolivi­as­sa vesi­jo­htoverkos­to yksi­ty­is­tet­ti­in ja siihen yksi­tyiseen vesi­jo­htoverkon omis­tuk­seen liit­tyi se, että omis­ta­jal­la oli oikeus kieltää ihmisiltä sadeve­den käyt­tö (ja siten sen vält­tämi­nen, että oli­si­vat mak­sa­neet vesi­jo­htovedestä). Siinä siis keinotekois­es­ti luoti­in niukku­ut­ta, jot­ta vesi­jo­htoverkon omis­ta­jalle saati­in mak­si­moitua voitto. 

    Se, että tuo­ta fyy­sistä estet­tä hyö­dyn­tää tek­i­jän teosta ei ole, tekee tek­i­jän ase­man aivan onnet­toman huonok­si ilman tekijänoikeutta. 

    Se tekee hänen ase­mansa yhtä huonok­si kuin se, että hotellin omis­ta­jan annet­taisi­in han­kkia hotellinsa ympäröivät met­sät ja kieltää niis­sä jokamiehenoikeudel­la telt­tailu, jot­ta hän tuot­taisi keinotekoista niukku­ut­ta ja siten lisäisi hotel­li­huoneit­ten­sa kysyntää. 

    Kan­natatko jokamiehenoikeuk­sia? Jos kan­natat, niin mik­si? Ne perus­tu­vat ihan samaan kuin vaa­timuk­set tek­i­jänoikeuk­sien heiken­tämiseen. Jokamiehenoikeuk­sia hyö­dyn­netään vain asioi­hin, joista ei ole niukku­ut­ta (liikku­mi­nen met­sässä, sienet, mar­jat, tilapäi­nen majoi­tus). Niis­säkin maan­omis­ta­jat var­masti halu­aisi­vat luo­da keinotekois­es­ti niukku­ut­ta, jos vain saisi­vat (kieltää nuo kaik­ki asi­at muuten kuin sil­loin, kun niistä erik­seen heille maksetaan).

  137. Tämä nyt ehkä vaatii pienen näke­my­seron analysoimista. Jotkut selvästi ajat­tel­e­vat, että tek­i­jänoikeuk­sien alaisel­la teok­sel­la on suh­teel­lisen selvä ja yksikäsit­teinen tekijä(t) ja vas­taavasti suh­teel­lisen yksikäsit­teinen teok­sen kuluttaja(t), joista jälkim­mäisel­lä on vähin­tään moraa­li­nen ja joidenkin mielestä myös tehokku­u­teen perus­tu­va velvol­lisu­us (jos ei mak­saisi, teok­sia tehtäisi­in liian vähän) mak­saa kulut­tamis­es­taan tekijälle.

    Min­un mielestäni tuos­sa ajat­telumallis­sa on vikaa.

    Kult­tuuri eri muodois­saan ei syn­ny yksit­täis­ten tek­i­jöi­den työn tulok­se­na vaan eri ihmis­ten vuorovaiku­tuk­sen tulok­se­na. Täl­löin — min­un mielestäni — on mieletön­tä ajatel­la, että kukaan yksit­täi­nen ihmi­nen tai taho voisi omis­taa minkään yksit­täisen kult­tuu­ri­teok­sen idean, eli sen suurehkon kokon­ais­lu­vun, mil­lä tuo­ta teosta voidaan kuva­ta. Tämän lisäk­si näen vielä val­ta­van epäko­hdan siinä, että joil­lakin on oikeus “omis­taa” yhdessä luo­maamme kult­tuuria, mut­ta ei kaikil­la. Viisunikkar­il­la on oikeus saa­da kor­vaus lauluis­taan jot­ka ker­to­vat kahvi­lakult­tuurista, mut­ta niil­lä, jot­ka ovat luoneet tuon koko käsit­teen kahvi­lakult­tuurista, ei ole mitään oikeuk­sia saa­da kor­vauk­sia viisunikkar­il­ta tai viisunikkarin asiakkailta. 

    Toki voi olla, että kaikkien tek­i­jän- ja muiden imma­te­ri­aalioikeuk­sien (ylläol­e­va pätee vähin­tään yhtä hyvin tieteeseen ja paten­toin­ti­in) romut­ta­mi­nen tek­isi pahaa jälkeä joil­lakin aloil­la (kir­jal­lisu­us ja lääketiede lienevät poten­ti­aal­isim­mat kär­si­jät). Tämän vuok­si en halu­aisi romut­taa kaikkea ker­ta­heitol­la, vaan kään­tä kelkan suun­ta toiseen suun­taan ja pikkuhil­jaa lieven­tää tek­i­jänoikeuslake­ja. Ja lopet­taa se lieven­tämi­nen vas­ta sit­ten kun on todis­tu­saineis­toa siitä, että on men­ty liian pitkälle. 

    Viimeisen vuo­sisadan tek­i­jänoikeuk­sien kiristymisen seu­rauk­set kyl­lä taita­vat antaa aiheen epäil­lä, että ihan heti ei siinä pis­teessä olla.

  138. Kyl­lä jokin tekijänoikeusjärjestelmä 

    Samuli Saarel­ma: Jos ei mak­se­ta, hän ei tee sanoi­tus­ta. Jos hän sen oikeak­si määrit­telemän­sä mak­sun saa, niin mitä väliä hänelle enää sen jäl­keen on sil­lä, että muut bän­dit hyö­dyn­tävät sitä hänen sanoitustaan? 

    Jotenkin itses­täni ei oikein tun­nu siltä että olisi ok ripa­ta koko sanoi­tus ja sävellys esimerkik­si heti julka­isun jälkeen.

    Kaikkein järkev­in­tä min­un mielestäi olisi, jos tek­i­jänoikeudet oli­si­vat osa­puil­taan nykyisen kaltaisia, mut­ta suo­ja-ajat vai­hdet­taisi­in nau­ret­tavista järke­viksi + jär­jet­tömyy­det kuten pis­teverot pois. Esimerkik­si sanoi­tusten osalta suo­ja-aika voisi olla 5 tai 10 vuot­ta jon­ka jäl­keen kuka tahansa saisi käyt­tää niitä itse. Kokon­ais­ten teosten osalta se voisi olla 10 tai 20 vuot­ta, jon­ka jäl­keen ne oli­si­vat vapaa­ta riistaa. 

    Tai sit­ten vaan kaikelle 20v suo­ja-aika yksinker­taisu­u­den vuok­si ja sil­lä selvä. 

    Kaikkein jär­jet­tömin tek­i­jänoikeuk­sien muo­to on taulukau­pas­sa mak­set­ta­vat provikat taiteil­i­joille, myös hei­dän kuolin­pe­sille. Jos minä tilaan taiteil­i­jal­ta oman muo­toku­van ja 20v kulut­tua lai­tan sen jio­honkin gal­le­ri­aan huu­tokau­pat­tavak­si, niin siitäkin kilah­taa provikka taiteil­i­jan kuolin­pesälle! UN-FUKIN-BELIIVAPLE!

    “Kuvataiteen teosten ammat­ti­mais­es­ta ja julkises­ta jälleen­myyn­nistä on tek­i­jäl­lä luovut­tam­a­ton oikeus saa­da jälleen­myyn­tiko­r­vauk­se­na 5 % myy­dyn teok­sen arvon­lisäverot­tomas­ta myyn­ti­hin­nas­ta, sil­loin kun tämä hin­ta on 255 euroa-50 000 euroa.”

    Ja tätä kor­vaus­ta saa 70v taiteli­jan kuole­mas­ta! Ei hyvää päivää!!!!

    http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4lleenmyyntikorvaus

  139. Olen itse asi­as­sa iaka lail­la samoil­la lin­joil­la Syl­tyn kanssa. 

    Vas­tus­tan tek­i­jänoikeu­den täysimit­taista romut­tamista, kos­ka sen aiheut­ta­ma tuho olisi monien alo­jen “tek­i­jöille” katastrofi.

    Toisaal­ta on ilmeistä, että tek­i­jänoikeuk­sien soveltamises­sa on men­ty liian pitkälle, jopa naurettavuuksiin. 

    Tek­i­jänoikeuk­sien käytän­nön soveltamista ja siihen liityviä lake­ja on aivan var­masti myös mah­dol­lista muut­taa muuhunkin kuin tiukem­paan suun­taan. Kan­nat­taisiko piraat­tien ym. keskit­tyä tähän sen sijaan että ajaisi­vat kaikkien tek­i­jänoikeuk­sien pois­tamista, joka nyt vaan ei tule onnistumaan?

  140. Sylt­ty, ok, hyväksyn sen, että lyhyt yksi­noikeus johonkin musi­ikki­in voi olla paikallaan, jot­ta insen­ti­iv­it säi­lyvät. Min­un on kuitenkin hyvin vaikea nähdä kenenkään musi­ikin tek­i­jän päätök­si­in siitä, tehdäkö musi­ikkia vai jotain muu­ta, vaikut­ta­van sen, voiko hän rahas­taa tekemän­sä musi­ikin yksi­noikeud­es­ta vielä vaikka­pa 10:n tai 20:n vuo­den päästä. Toki hän voi edelleen tuon jäl­keenkin rahas­taa a) sen musi­ikin esit­tämis­es­tä ja b) sen tekemän­sä musi­ikin tuot­ta­mas­ta maineesta ja sitä kaut­ta kysyn­nästä lisämusiikille.

  141. Osmo, tämä keskustelu kaikkine point­tei­neen ja kiteyt­tävine huomioi­neen on mallies­imerk­ki niistä sisäl­löistä tässä blo­gis­sa, joi­ta olisi olen­naista jatko­jalostaa (kun aiem­min oli puhe blo­gisi kehit­tämis­es­tä nettilehdeksi). 

    Tiedemies kir­joit­taa sen ver­ran epäortodok­sisia ja kiehtovia näke­myk­siään, että on vähän sääli että ne jäävät tähän kom­ment­ti­raitaan ja tule­vat nopeasti muiden postausten hautaamaksi.

    Tekni­nen blo­giehdo­tus: olisi hyvä, jos yksit­täisiä kom­ment­te­ja voisi myös linka­ta. Tämä onnis­tuu esim. keskustelu­pal­stoil­la, jos­sa kom­ment­ti siir­tyy omak­si ala­sivuk­si kun sitä klikkaa.

    Tässä ketjus­sa on tois­tasa­taa viestiä, ja niiden joukos­sa pari todel­la sat­tuvaa kitey­tys­tä. Peuku­tus onnek­si erot­taa ne vihreinä muista, mut­ta ne katoa­vat pian bit­ti­his­to­ri­aan siir­tyessään blo­gisi arkisstoon. Niiden myöhempi löytämi­nen on työlästä, ja on selvää että tämä keskustelu ei lopu tähän postaukseen.

    1. Alek­sis Salu­jär­ven ehdo­tus on hyvä, mut­ta siinä on yksi vika.
      Min­ul­la ei ole aikaa, kun on tuo eduskun­takin, joten pitäisi palkata joku tekemään toimitustyötä.
      Jot­ta voisi palkata jonkun tekemään toim­i­tustyötä, pitäisi olla jokin ansain­ta­logi­ik­ka. Jos lähtöko­htana on se, ettei sisäl­löstä pidä kenekään koskaan mak­saa mitään, sisältöä ei voi tuot­taa eikä edes jär­jestää luet­tavaan muotoon.

  142. Osmo Soin­in­vaara: Alek­sis Salu­jär­ven ehdo­tus on hyvä, mut­ta siinä on yksi vika.Minulla ei ole aikaa, kun on tuo eduskun­takin, joten pitäisi palkata joku tekemään toimitustyötä.Jotta voisi palkata jonkun tekemään toim­i­tustyötä, pitäisi olla jokin ansain­ta­logi­ik­ka. Jos lähtöko­htana on se, ettei sisäl­löstä pidä kenekään koskaan mak­saa mitään, sisältöä ei voi tuot­taa eikä edes jär­jestää luet­tavaan muotoon.

    Vit­si kun joku kek­sis jonkun käytän­nöl­lisen mikro­mak­susys­teemin, joka yleistyis riit­tävästi. Mä olisin hel­posti valmis spon­saa­maan esim. sun blo­gia ja monia muitakin seu­raami­ani net­ti­sisältöjä pie­nil­lä sum­mil­la, jos se onnis­tu­is vai­vat­tomasti. Sitä odotel­lessa. Tän blo­gin osalta pitäisin ihan real­is­tise­na, että toim­i­tustyön hoit­a­mi­nen saat­tais onnis­tua tois­taseks vapaaehtoisvoiminkin.

  143. Osmo Soin­in­vaara:
    Alek­sis Salu­jär­ven ehdo­tus on hyvä, mut­ta siinä on yksi vika.
    Min­ul­la ei ole aikaa, kun on tuo eduskun­takin, joten pitäisi palkata joku tekemään toimitustyötä.
    Jot­ta voisi palkata jonkun tekemään toim­i­tustyötä, pitäisi olla jokin ansain­ta­logi­ik­ka. Jos lähtöko­htana on se, ettei sisäl­löstä pidä kenekään koskaan mak­saa mitään, sisältöä ei voi tuot­taa eikä edes jär­jestää luet­tavaan muotoon.

    Tähän nyt var­masti joku ehdot­taa, että keräisit jokaisen blogikir­joituk­sen yhtey­dessä kole­hdin, jon­ka tuo­toil­la sit­ten palkkaisit jonkun toimit­ta­maan tuos­ta blogikir­joituk­ses­ta syn­tynyt­tä keskustelua. 😉

  144. alek­sis salusjärvi:

    Tekni­nen blo­giehdo­tus: olisi hyvä, jos yksit­täisiä kom­ment­te­ja voisi myös linka­ta. Tämä onnis­tuu esim. keskustelu­pal­stoil­la, jos­sa kom­ment­ti siir­tyy omak­si ala­sivuk­si kun sitä klikkaa.

    Kom­ment­te­ja voikin linka­ta. Tosin ei ehkä niin näp­pärästi kuin haluaisi.

    Esimerkik­si tuon kir­joituk­sesi URL on http://www.soininvaara.fi/2012/05/12/kasettimaksun-pojan-paluu-osa-ix/#comment-201493

    Sen saa näkyvi­in nimessäsi olev­as­ta linkistä tai kat­so­ma­l­la lainates­sa kood­ista kat­so­ma­l­la a href ‑kent­tää.

  145. Rogue: Vit­si kun joku kek­sis jonkun käytän­nöl­lisen mikro­mak­susys­teemin, joka yleistyis riit­tävästi. Mä olisin hel­posti valmis spon­saa­maan esim. sun blo­gia ja monia muitakin seu­raami­ani net­ti­sisältöjä pie­nil­lä sum­mil­la, jos se onnis­tu­is vai­vat­tomasti. Sitä odotel­lessa. Tän blo­gin osalta pitäisin ihan real­is­tise­na, että toim­i­tustyön hoit­a­mi­nen saat­tais onnis­tua tois­taseks vapaaehtoisvoiminkin.

    Var­masti onnis­tu­isi vapaae­htoisvoimin! Lähin­nä pitäisi olla help­po tapa, jol­la se hoi­tu­isi. Sel­l­ainen­han saat­taisi jo ollakin. Tietääkö joku?

  146. Osmo Soin­in­vaaran blo­gia tuemme täl­lä het­kel­lä mak­samal­la hänelle kansae­dus­ta­jan palkkaa ja osal­lis­tu­mal­la kesksutelu­un täl­lä blogilla. OS:lle mak­se­taan palkkaa siitä, että hän ottaa asioista monipuolis­es­ti selvää, ja tämä on yksi parhaimpia keino­ja siihen.

    Mikä tahansa muu apu vaaran­taisi hänen riippumattomuuttaann.

  147. Jaakko Särelä: Var­masti onnis­tu­isi vapaae­htoisvoimin! Lähin­nä pitäisi olla help­po tapa, jol­la se hoi­tu­isi. Sel­l­ainen­han saat­taisi jo ollakin. Tietääkö joku?

    Ei kai siinä mitään ihmeem­pää oo, aika suur­ta osaa pienistä net­tile­hdis­tä ja keskustelu­foo­rumeista pyörit­tänee vapaae­htoset. Tarvi­taan nört­ti tai pari hoita­maan tekni­nen puoli ja sit­ten muu­ta­ma tyyp­pi, joil­la on aikaa/intoa hoitaa toim­i­tus, päiv­i­tyk­set ja moderoin­ti ym.

  148. Pari käytän­nön kysymys­tä mm. Tiedemiehelle täältä koulumaailmasta:

    1. Muuan lah­jakas tut­ta­vani on opet­ta­jan työn­sä ohel­la vään­tänyt muu­ta­man oppikir­jan, ja kän­nipäis­sään on tul­lut pal­jas­ta­neek­si, että tuo työ on n. kymme­nen vuo­den ajan antanut hänelle n. 25 000€ vuo­tuisen lisä­tienistin. Osaako joku ehdot­taa jotakin konkreet­tista keinoa, jol­la hän ja hänen­laisen­sa lah­jakkaat ja vähän itsekkäät tyyp­it jatkaisi­vat sivu­toimi­aan? Jos siis huomis­päivänä lakkautet­taisi­in kaik­ki tek­i­jänoikeudet. Vai jatke­taanko van­hoil­la kir­joil­la ja niiden hajot­tua ote­taan kopioita?

    2. Mihin perus­tuu tämä väit­teesi Tiedemies: “Jotenkin kuvaavaa on se, että kor­vaus­vaa­timuk­set siitä, että lai­tat yhden kovalevyl­lisen musi­ikkia net­ti­in ladat­tavak­si ylit­tävät koko maa­pal­lon yhteen­las­ke­tun BKT:n.” Halu­aisin ehkä käyt­tää sitä argu­ment­ti­na jos­sakin tulevas­sa keskustelus­sa, mut­ta mä pelkään, että mä en osaisi perustel­la tuo­ta väitettä.

    Koulumaail­mas­sa tek­i­jänoikeudet ovat älytön riesa niille, jot­ka yrit­tävät nou­dat­taa lakia. Muille niistä ei ole hait­taa. Muis­taisin, että muu­ta­ma vuosi sit­ten Jari Halosen Alek­sis Kivi ‑eloku­van näyt­töoikeuk­sia kau­pat­ti­in kouluille — hin­ta oli jär­jetön, olisiko ollut ker­tako­r­vauk­se­na n. 1000€. Vasta­lah­jak­si luvat­ti­in, että jos sum­man mak­saa, eloku­vaa saa näyt­tää vaik­ka joka päivä. Heh.

    Touko Met­ti­nen
    Joku jär­ki tähän olisi saatava

  149. OP:
    Tek­i­jänoikeuk­sien käytän­nön soveltamista ja siihen liityviä lake­ja on aivan var­masti myös mah­dol­lista muut­taa muuhunkin kuin tiukem­paan suun­taan. Kan­nat­taisiko piraat­tien ym. keskit­tyä tähän sen sijaan että ajaisi­vat kaikkien tek­i­jänoikeuk­sien pois­tamista, joka nyt vaan ei tule onnistumaan?

    Ööh.. Häh?
    Jos vaik­ka ennen pään aukomista otet­taisi­in asioista selvää..?

  150. OP: Vas­tus­tan tek­i­jänoikeu­den täysimit­taista romut­tamista, kos­ka sen aiheut­ta­ma tuho olisi monien alo­jen “tek­i­jöille” katastrofi.
    Toisaal­ta on ilmeistä, että tek­i­jänoikeuk­sien soveltamises­sa on men­ty liian pitkälle, jopa naurettavuuksiin.
    Tek­i­jänoikeuk­sien käytän­nön soveltamista ja siihen liityviä lake­ja on aivan var­masti myös mah­dol­lista muut­taa muuhunkin kuin tiukem­paan suuntaan. 

    Tämä on suosit­tu mielipi­de täl­läkin blogilla. Siinä on vain yksi mut­ta. Varsi­nainen mielip­itei­den tais­telu käy­dään peri­aat­teel­lisel­la tasol­la, ei kom­pro­missien kesken. Kom­pro­mis­si on se, johon käytän­nössä päädytään, mut­ta joka ei ole kenenkään peri­aat­teen mukainen.

    Peri­aat­tei­ta tässä on vain kak­si. Toisen mukaan kau­pal­liset tek­i­jänoikeudet ovat oikein ja vas­taa­vat fyy­sisen kohteen omis­tu­soikeut­ta. Toisen mukaan tek­i­jänoikeudet ovat väärin, kos­ka infor­maa­tio ei ole fyy­sisen kohteen taval­la omistettavissa.

    Jos pitää tek­i­jänoikeuk­sia oikeina, niil­lä ei tietenkään voi olla mitään aikara­jaa niin kuin ei fyy­sisen kohteen omis­tamisel­lakaan. Jos joku omis­taa talon, omis­tu­soikeus siihen pysyy niin kauan kuin talokin. Toisin sanoen, jos tek­i­jänoikeus on oikein, on loogista pyrk­iä tekemään se ikuisek­si, jol­loin se vas­taa logi­ikaltaan taval­lista omis­tu­soikeut­ta. Suo­ja-aiko­jen kasvu johtuu yhtä paljon tästä logi­ikas­ta kuin tek­i­jänoikeuk­sien halti­joiden ahneudesta.

    Peri­aat­teelli­nen vastapuoli tälle on väite, että tek­i­jänoikeudet perus­tu­vat virheel­liseen filosofi­aan. Tieto ei ole omis­tet­ta­va asia. Tek­i­jänoikeudessa kyse ei ole tek­i­jöistä eikä oikeuk­sista. Se on taloudelli­nen kysymys, jon­ka peruste­lutkin ovat taloudel­lisia — tosin avustet­tuna epämääräisel­lä “emme­hän halua olla kult­tuuria vastaan”.

    Use­an tääl­lä kir­joit­ta­neen mielipi­de, jon­ka mukaan tek­i­jänoikeuk­sien tulisi olla ajal­lis­es­ti raja­tumpia ja hyvi­tys­mak­su­jen pitäisi kohdis­tua nyky­istä parem­min, kuvaa sinän­sä toiv­ot­ta­van käytän­nön kom­pro­missin. Silti, niin kauan kuin enem­mistö äänestäjistä ja poli­itikoista meil­lä ja suures­sa maail­mas­sa pitää tek­i­jänoikeuk­sia peri­aat­teessa oikeina, niiden ala ja vaiku­tus tulee pikem­minkin laa­jen­e­maan kuin supis­tu­maan, kos­ka jos joku asia on peri­aat­teessa oikein, mik­si sitä pyrit­täisi­in heikentämään?

  151. anonyy­mi: Ööh.. Häh?
    Jos vaik­ka ennen pään aukomista otet­taisi­in asioista selvää..?

    Ok, pakko myön­tää etten ollut tuo­ta lukenut. Hyvä hom­ma — ihan real­is­tiset tavoit­teet! Tiedemiehen näke­myk­set ovat siis piraat­tipuoluet­ta huo­mat­tavasti ärhäkämmät.

  152. Touko Met­ti­nen: 1. Muuan lah­jakas tut­ta­vani on opet­ta­jan työn­sä ohel­la vään­tänyt muu­ta­man oppikir­jan, ja kän­nipäis­sään on tul­lut pal­jas­ta­neek­si, että tuo työ on n. kymme­nen vuo­den ajan antanut hänelle n. 25 000€ vuo­tuisen lisä­tienistin. Osaako joku ehdot­taa jotakin konkreet­tista keinoa, jol­la hän ja hänen­laisen­sa lah­jakkaat ja vähän itsekkäät tyyp­it jatkaisi­vat sivutoimiaan?

    Oppikir­jat voitaisi­in ihan hyvin tuot­taa niin, että val­tio mak­saa niiden tek­i­jöille kor­vauk­sen työstä. Ihan samal­la taval­la val­tio mak­saa opet­ta­jien palkatkin — ja opet­ta­jat tekevät palkkaansa vas­taan usein itse pru­ju­ja ym monis­tei­ta eikä tätä pide­tä mitenkään ongel­mallise­na asiana.

  153. Nykyään oppikir­joil­la voi tehdä hyvän tilin, kos­ka luki­o­laiset joutu­vat osta­maan uudet kir­jat. Syynä tähän on kus­tan­ta­jien tapa tehdä kir­ja­ta uusit­tu pain­os, jos­sa tehtävät ja asi­at on eri hie­man järjestyk­sessä. (perusk­oulut pystyvät käyt­tämään samo­ja kir­jo­ja jopa kym­meniä vuosia kos­ka voivat kier­rät­tää kir­jat keskitetysti)

    Matem­ati­ikan, fysi­ikan, kemi­an, yms perusasi­at eivät ole muut­tuneet (tai jos ovatkin, niin ei se niis­sä koulukir­jois­sa näy ainakaan kymme­neen vuo­teen). Jos uusia pain­ok­sia otet­taisi­in tehtäisi­in vain 10 vuo­den välein, tip­puisi tuonkin opet­ta­jan tulot var­maan mur­to-osaan. Mut­ta sen lisäk­si kymmenet tuhan­net luki­o­laiset säästäi­sivät sato­ja euroja.

    Kus­tan­ta­jat tiet­ty menet­täi­sivät erit­täin paljon, jos jou­tu­isi­vat myymään oppikir­jo­ja pain­okus­tan­nusten hin­nal­la. Mut­ta onko se yhteiskun­nan etu, että opet­ta­jat tekevät pienel­lä lisä­pal­ka­lla työn­sä ohes­sa oppikir­jo­ja, joi­ta oppi­laat osta­vat kalli­iseen hin­taan, ja kus­tan­ta­ja kerää välistä isot rahat? (Tämä sama homma­han on noiden tieteel­lis­ten julka­isu­jen kanssa — yhteiskun­ta mak­saa kus­tan­ta­jien voitot)

    Oppikir­jat muuten voisi­vat olla paljon parem­pia, jos niitä tehtäisi­in kokopäiväis­es­ti, eikä vain oman työn ohes­sa. JA jos tek­i­jänoikeuk­sista ei tarvit­sisi niin huole­htia, voisi seu­raa­va kir­jan­tek­i­jä aloit­taa edel­lisen poh­jal­ta, ja paran­taa sitä, sen sijaan että aloit­taisi tyhjältä pöydältä.

  154. Ihan pari seikkaa näistä oppikirjoista:

    Jos tää nykyi­nen meto­di on niin kallis, niin mik­si ei esim. Kun­tali­it­to tai val­tio sit­ten palkkaa muu­ta­maa fik­sua mais­te­ria oppikir­jan­tek­i­jöik­si esim. 4500€ kuukausi­pal­ka­lla? Työn tulok­set kaikkien hyödynnettävissä?

    Touko Met­ti­nen
    Opettaja

  155. Lau­ri R.:Mut­ta onko se yhteiskun­nan etu, että opet­ta­jat tekevät pienel­lä lisä­pal­ka­lla työn­sä ohes­sa oppikir­jo­ja, joi­ta oppi­laat osta­vat kalli­iseen hin­taan, ja kus­tan­ta­ja kerää välistä isot rahat? 

    Sitä kut­su­taan markki­na­t­aloudek­si. Jos oppikir­jo­jen kus­tan­nus­toim­inta on kul­lan vuolemista, niin ei muu­ta oppikir­jakus­tan­ta­moa perus­ta­maan ja isorikastumaan!

Vastaa käyttäjälle Matti H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.