Demokratia, hierarkia vai markkinat

(Julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina)
Björn Wahlroos kehit­tää kir­jansa Markki­nat ja demokra­tia johdan­nos­sa mie­lenki­in­toisen jän­nit­teen kol­men hallintoma­llin, markki­noiden, hier­arkian ja demokra­t­ian työnjaosta.

Hier­arkkises­ta päätök­sen­teosta esimerkkinä on Steven Job­sin johta­man Applen sisäi­nen hallinto tai Kiinan val­tion­hallinto. Län­si­mainen val­tion­hallinto on demokra­ti­aa ja onpa demokra­tia yrit­tänyt puskea myös yri­tys­ten päätöksentekoon.

Odotin kir­jal­ta paljon ihanan epäko­r­rek­te­ja haastei­ta suo­ma­laisen julkisen sek­torin kehit­tämiseen. Ehkä odotin liikaa, kos­ka petyin.
Yri­tyk­sen itse­val­taisu­us ei ole ongel­ma, jos kulut­ta­jil­la ja henkilökun­nal­la on vai­h­toe­hto­ja. Kulut­ta­jien ei ole pakko ostaa Applen tuot­tei­ta ja työn­tek­i­jöil­lä on todel­li­nen mah­dol­lisu­us hakeu­tua töi­hin muualle. Onko itse­val­tais­es­ti johdet­tu yri­tys tehokkaampi kuin demokraat­tis­es­ti johdet­tu, ratkeaa aikanaan markkinoilla.

Hier­arkkisen hallinnon ja markki­noiden yhdis­telmä Aasi­as­sa näyt­tää Wahlroosin mukaan tuot­ta­van parem­man taloudel­lisen men­estyk­sen kuin demokra­tia Euroopas­sa. Näinköhän? Tois­taisek­si Kiina ottaa vain kopi­oimal­la kiin­ni län­si­maid­en tek­nol­o­gista etu­matkaa kuten Japani 50 vuot­ta aiem­min. Japanin nousu päät­tyi sen saavutet­tua teol­lisu­us­maat. Epädemokraat­tis­es­ti hal­li­tut maat johta­vat län­si­mai­ta myös poli­it­tis­ten vankien määrässä ja kuolemantuomioissa.

Pohdin­nan arvoinen on Wahlroosin huomio, ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva.

.…

Wahlroosin mukaan parhaan tuo­ton saa­vat sijoit­ta­jat, jot­ka osta­vat markki­noil­ta huonos­ti johdet­tu­ja yri­tyk­siä, vai­h­ta­vat johdon osaavam­paan ja saat­u­aan yri­tyk­sen uuteen isku­un myyvät sen. Tietäisin monia kun­nal­lisia organ­isaa­tioi­ta, joille ulkop­uo­li­nen kaap­paus tek­isi hyvää. Niiden jämähtämi­nen paikoilleen varmis­te­taan johdon liki täy­del­lisel­lä irti­sanomis­suo­jal­la. Heikko kyky uud­is­tua on julk­isten organ­isaa­tioiden pahin rasite.

Vaik­ka use­ampi pitää kahvista kuin teestä, pidämme luon­nol­lise­na, ettei asi­as­ta äänestetä. Wahlroosin mukaan demokra­ti­as­sa enem­mistö päät­tää, mut­ta markki­noil­la vähem­mistöl­lä-kin on vapaus. Parhait­en demokra­tia toimii hänen mukaansa paikallis­ta­sol­la. Tämän voi nähdä toisinkin. Sen sijaan, että kansa luot­taisi kun­nal­liseen demokra­ti­aan, huude­taan val­ti­ol­ta van­hus­palvelu­lake­ja ja muu­ta nor­mi­tus­ta rajoit­ta­maan paikallista päätös­val­taa. Sydämessään ihmi­nen tietää, ettei enem­mistöl­lä ole demokra­ti­as­sakaan oikeus sor­taa vähemmistöä.
***
Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa lähdemme siitä, että jokaisel­la on tulota­sos­ta riip­pumat­ta oikeus perusk­oulu­tuk­seen, asun­toon, ter­vey­den­huoltoon ja mui­hin vält­tämät­tömyyk­si­in. Nämä tuote­taan joko ilmaisi­na tai sub­ven­toi­tu­ina palveluina. Wahlroos esit­tää, että sub­ven­tion sijas­ta jokaiselle annet­taisi­in vas­taa­va sum­ma rahaa, jol­la voi ostaa tuon palvelun täy­teen hin­taan tai käyt­tää rahat muuhun. Täl­lä olisi paljon hyviä mut­ta myös huono­ja puolia.

Emme luo­ta ihmisen järkevyy­teen. Eri­tyisen epälu­u­lois­es­ti suh­taudumme per­heen sisäiseen oikeu­den­mukaisu­u­teen. Olisiko oikein, jos van­hem­mat käyt­täi­sivät las­ten koulu­ra­hat omi­in tarkoituk­si­in­sa eivätkä lapset pää­sisi koulu­un? Samat koulut ja päiväkodit rikkaille ja köy­hille ovat hyväk­si lap­su­udessa; ne yhdis­tävät kansakun­taa paljon asevelvol­lisu­ut­ta enemmän.

Van­hus­palve­lut voisi minus­ta antaa palveluseteleinä ja tuot­taa markki­nae­htois­es­ti. Palve-luseteliä suku­laiset eivät voisi käyt­tää omi­in tarkoituk­si­in­sa. Selviy­tymiskykyä vas­taa­vat palvelusetelit, joiden päälle saisi käyt­tää omaa rahaa, toisi­vat palvelui­hin laadun markki­nat ilman mitään van­hus­palvelu­lakia. Yksi­ty­is­ten yri­tys­ten parem­pi uud­is­tu­miskyky saataisi­in käyt­töön. Huonos­ti van­huk­sia kohtel­e­vat yri­tyk­set menet­täi­sivät asiakkaansa.

Istut­tuani aikoinaan sekä HYKS:n että HUS:n hal­li­tuk­sis­sa olen vaku­ut­tunut, että poli­it­ti-nen hal­li­tus on huono tapa johtaa sairaalaa. Sairaalan oper­ati­ivi­nen johto kuu­luu hier­arkkisen johtamisen alueeseen. Sitä toim­i­tusjo­hta­ja alaisi­neen johtakoon samoin perustein kuin johde­taan yksityissairaalaa.

Keskus­sairaala toimii verovaroin monop­o­li­na, joten markki­noista ei ole sen paimenek­si. Vai olisiko sit­tenkin? Kun­nat ovat kil­pailut­ta­neet esimerkik­si sydän­leikkauk­sia, ja yksi­tyiset lääkäri­ase­mat ovat usein voit­ta­neet. Tämä voisi olla hyvä keskus­sairaalan kirit­täjä, kun­han keskus­sairaalan eri­ty­isvelvoit­teet rahoite­taan erik­seen. Tästä huoli­mat­ta suurin osa keskus­sairaalan toimin­nas­ta jää markki­navalvon­nan ulkopuolelle.

Ilman ulkoista hal­li­tus­ta ei sairaalaa voi jät­tää. Muuten päätök­sen­teossa voivat sekoit­tua lääkärien ja sairaalan edut keskenään. Poli­itikoista koot­tu hal­li­tus on har­voin täl­laiseen tehtävään paras mah­dolli­nen, kos­ka hal­li­tuk­sen pitäisi pere­htyä tuotan­nol­lisi­in eikä poli­it­tisi­in ongelmiin.

Demokraat­tisen päätök­sen­teon piiri­in kuu­luisi peri­aat­teessa yhteiskun­nal­lis­ten ratkaisu­jen tekem­i­nen ter­vey­den­huol­los­sa, siis ohjeis­t­a­mi­nen voimavaro­jen kohden­tamises­sa ja pri­or­isoin­nis­sa. Juuri näistä poli­itikot eivät halua tietää mitään, ja ehkä hyvä niin. Niiden asialli­nen käsit­te­ly ei kestä demokra­ti­aan kuu­lu­vaa julk­ista ryöpyt­tämistä. On ollut masen­tavaa kat­sel­la iltapäiväle­htien uuti­soin­tia yksit­täi­sistä hoitopäätök­sistä. Turhan ja kalli­in hoidon evän­nyt lääkäri ei voi vaiti­olovelvol­lisu­u­den vuok­si puolustautua.

Julkisen ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tiot ovat joskus men­neet aivan sol­muun. Täl­löin kun­ta on usein pää­tynyt osta­maan palvelun yksi­tyiseltä. Hallinnon ongelmien tilalle ovat tulleet ostamiseen liit­tyvät ongel­mat ja transak­tiokus­tan­nuk­set, joi­ta han­k­in­tamenet­te­ly­lain jär­jet­tömyy­det entis­es­tään kas­vat­ta­vat. Nämä ongel­mat ovat huo­mat­tavia ja vinout­ta­vat toim­intaa pahasti. Olisi hyvä voi­da nykyaikaistaa hallintoa kun­nal­li­sis­sa organisaatioissa.

Ter­vey­den­huolto kokon­aisu­udessaan ei sovi markki­noiden piiri­in, kos­ka hoitoa ei anneta mak­sukyvyn vaan tarpeen mukaan. Surkeasti ovat toim­i­neet yritelmät yhdis­tää sairaus­va-kuu­tus yksi­tyiseen hoitoon. Sairaalan ja poti­laan kannal­ta kaik­ki var­muu­den vuok­si otet­ta-vat ylimääräiset kokeet ovat aina kan­nat­tavia, kos­ka vaku­u­tushan mak­saa. Yhdys­val­lois­sa tämä on johtanut jär­jet­tömän kalli­iseen ter­vey­den­huoltoon, jon­ka tulok­set ovat heikot, kos­ka hoito kohden­tuu koko kansan tasol­la aivan väärin.

Verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä niukku­ut­ta säädel­lään jonot­ta­mal­la. Tässä on se vika, ettei tun­nuste­ta, että aika on toisille kalli­im­paa kuin toisille. Sik­si on syn­tynyt työter­vey­den­huolto jonon ohit­tamiseen ja sik­si varakas väki käyt­tää yksi­ty­is­lääkäriä ter­veyskeskus­lääkärin sijaan ja tur­vau­tuu julkises­ti rahoitet­tuun vas­ta, kun edessä on kallis toimenpide.

78 vastausta artikkeliin “Demokratia, hierarkia vai markkinat”

  1. Onhan siinä sekin hyvä puoli, että osa sairauk­sista jää hoita­mat­ta. Kuole­ma kor­jaa ongel­man lop­ullis­es­ti. Jos ei luon­nolli­nen, niin sit­ten keinotekois­es­ti järjestetty.
    Suomes­sa on paljon kun­tia, jot­ka eivät käytä itse jär­jestämään­sä ter­vey­den­huoltoa omien työn­tek­i­jöi­den­sä hoita­miseen sen hitau­den ja sairauk­sien hoita­mat­ta jät­tämisen vuok­si. Jos menet kun­nal­liseen ter­veyskeskuk­seen ja halu­at apua, saat luul­tavasti vain ajan 2kk päähän lääkärille, jol­ta et saa apua. Mik­si ei lopete­ta julk­ista ter­vey­den­huoltoa ja koulu­tus­ta, jos ne eivät toi­mi. Kor­vataan ihmisille niiden aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set henkilöko­htaisen kan­tokyvyn mukaan… Nyky­isin kan­nat­taa ostaa mat­ka ja matkavaku­u­tus Eesti­in lääkäris­sä käyn­tiä varten.

  2. Osmo:

    Onko itse­val­tais­es­ti johdet­tu yri­tys tehokkaampi kuin demokraat­tis­es­ti johdet­tu, ratkeaa aikanaan markkinoilla

    “Demokraat­tis­es­ti johdet­tu yri­tys” kuu­lostaa jotenkin has­sulle. Demokra­t­ian käsit­teeseen sisäl­tyy jonkin­lainen tasa-arvoihanne, jon­ka mukaan jokaisel­la tulee olla oikeus vaikut­taa äänestämäl­lä itseään koske­vi­in asioi­hin. Siinä, että yri­tys­ten johto­por­taat joskus äänestää bis­nes­ratkaisu­ista, tuskin on vas­taavaa ihan­net­ta taustal­la. Demokra­ti­as­sa päätök­si­in osal­lis­tu­miseen harvem­min myöskään vaa­di­taan minkään­laista mer­i­toi­tu­mista. Luulen, että kovinkaan mon­es­sa yri­tyk­sessä ei oo sel­l­as­ta demokra­ti­aa, mis­sä kuka tahansa duu­nari pääsee äänestämään yri­tyk­sen strategiasta.

  3. “Täl­löin kun­ta on usein pää­tynyt osta­maan palvelun yksi­tyiseltä. Hallinnon ongelmien tilalle ovat tulleet ostamiseen liit­tyvät ongel­mat ja transak­tiokus­tan­nuk­set, joi­ta han­k­in­tamenet­te­ly­lain jär­jet­tömyy­det entis­es­tään kasvattavat.”

    Ei han­k­in­tamenet­te­ly­la­ki niin kauhean huono ole.Nykyiset kun­nal­liset osta­jat vain eivät ymmär­rä kuin­ka tark­ka sop­parin pitää olla , jot­ta se toimisi kiistatta.
    esim sähköu­rakas­sa pitää määritel­lä ja laskea jokainen kytket­tävä karvakin 

    Mon­imutkaisten asioit­ten ulkois­t­a­mi­nen on vaikeaa , siihen sovel­tutu­vat parhait­en yksinker­taiset ja volyymil­taan suuret määrät.

    Ter­veyskeskus ei ole paras mah­dolli­nen ulkois­tet­ta­va kos­ka toimen­piteitä on paljon ja yksit­täisen toimen­piteen vari­aa­tioi­ta on paljon.
    Asiantun­ti­jatyön ulkois­t­a­mi­nen on aika vaikeaa ja usein siinä menetetään ammat­ti­taito osta­jan puolelta eikä enää osa­ta edes ostaa.
    Lisäk­si ost­a­mi­nen aiheut­taa kuluja,samoin sopimuk­sen ylläpi­to ja valvon­ta. Nyrkkisään­tönä säästö­jen pitää olla vähin­tään 5–10 % luokkaa jot­ta ostamis­es­ta olisi kustannushyötyä

    Vaku­u­tus­po­h­jainen toimii asi­akas­valvon­nan vuok­si laadukkaasti, mut­ta kalliisti.Maksukatoilla on saatu kohtu­ullisu­ut­ta siihenkin.

  4. Jonot­ta­mi­nen tehdään vain tääl­lä hölmösti.

    Kaik­ki laite­taan jonoon. Oikeil­la sairauk­sil­la on taipumus kehit­tyä jonoista huoli­mat­ta. On joukko joka huononee tai menee onnis­tuneen hoidon ulkop­uolel­la. Tulee niitä ennenaikaisia eläkeläisiä ja mui­ta lop­ul­ta todel­la yhteiskun­nalle kalliita.

    Briteis­sä diag­noosi piti saa­da nopeasti. Kun tiedet­ti­in mis­tä on kysymys voiti­in lait­ta jonoi­hin eri kat­e­go­ri­oiden mukaan.
    Jos on kiire hoitaa, niin hoidetaan.
    Jos ei ole kiire voi odottaa.

    Mik­si Suomes­sa ei pystytä samaan?

  5. Tuo­hon viimeiseen kohtaasi sanois­in, että seu­raus siitä, että työssä käyvä väki on alka­nut käyt­tää työter­vey­den­huoltoa ja julki­nen puoli on jäänyt vain köy­hille, on se, että demokraat­tises­sa päätök­sen­teossa se julki­nen puoli sit­ten jää entistä enem­män rap­pi­olle, kos­ka sen palve­lu­ta­son laskem­i­nen ei niitä keski­t­u­loisia rap­paa. Niin­pä poli­itikot, jot­ka lupaa­vat verokeven­nyk­siä ter­vey­den­hoit­o­meno­jen leikkauk­sia vas­taan, saa­vat hyvin tältä porukalta ääniä. 

    En osaa sanoa, mikä olisi paras keino tämän noidanke­hän murtamiseen.

  6. “Hier­arkkisen hallinnon ja markki­noiden yhdis­telmä Aasi­as­sa näyt­tää Wahlroosin mukaan tuot­ta­van parem­man taloudel­lisen men­estyk­sen kuin demokra­tia Euroopas­sa. Näinköhän?”

    Tätä vielä OS epäilee.

    “Pohdin­nan arvoinen on Wahlroosin huomio, ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva.”

    Mut­ta tässä OS:kin jo myötäilee että ‘evi­denssi on vah­va’. Vaik­ka seli­tys onkin ehkä päin­vas­tainen. Tulota­so pysyy alhaise­na juuri pakko­val­lan vuoksi.

    Molem­mista em lain­auk­sista tulee mieleen van­ha vit­si Tan­skan­maal­ta ja tilas­toista: Tutk­i­jat huo­ma­si­vat että kun haikaroi­ta oli tavanomaista enem­män oli myös syn­tyvyys tavanomaista korkeampi. Taisi olla aikamoinen evi­denssi, että haikarat tuo­vat mukanaan vauvoja 🙂

  7. “Pohdin­nan arvoinen on Wahlroosin huomio, ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva.”

    Entäs Ateenan val­tio muu­ta­ma tuhat vuot­ta sitten?

  8. “Wahlroosin mukaan parhaan tuo­ton saa­vat sijoit­ta­jat, jot­ka osta­vat markki­noil­ta huonos­ti johdet­tu­ja yri­tyk­siä, vai­h­ta­vat johdon osaavam­paan ja saat­u­aan yri­tyk­sen uuteen isku­un myyvät sen. Tietäisin monia kun­nal­lisia organ­isaa­tioi­ta, joille ulkop­uo­li­nen kaap­paus tek­isi hyvää.”

    Näin se juuri menee. Jos kun­nal­lista johtoa ei voi irti­sanoa, niin kan­nat­taisi kun­nan toim­into­ja ulkois­taa niin paljon kuin mahdollista.

  9. > Van­hus­palve­lut voisi minus­ta antaa palveluseteleinä ja tuot­taa markkinaehtoisesti.

    Monil­la perus­tur­vaan liit­tyvil­lä aloil­la takaisin mielel­läni myös perus­ta­son. Ehkä vieläpä konkreet­tisin toimin, eikä vain asetet­tuina tavoit­teina ja normeina. Vahus­palveluis­sa pelkkä palveluseteli voi siis olla turhan kova malli.

    Esimerkik­si Utsjoel­la voisi olla yhteiskun­nan toteut­ta­mat van­hus­palve­lut, vaik­ka kun­ta ei kau­pal­lisia toim­i­joi­ta kiin­nos­taisikaan. Monil­la “perus­tur­val­lisu­ut­ta vaa­tivil­la” aloil­la markki­nae­htoinen palve­lu­tuotan­to voi kirit­tää yhteiskun­nan tuot­tamia (ehkä kankeasti toimivia) palvelui­ta. Mut­ta yhteiskun­nan vas­taa­vat palve­lut voivat kuitenkin olla järkevä tapa taa­ta palvelu­iden poh­jata­so ja yleinen perusturvallisuus.

    Julkiset palve­lut voivat myös “kirit­tää” kau­pal­lisia palvelui­ta toiseen (kansalais­ten kaipaa­man perus­tur­val­lisu­u­den) suuntaan.

    Jaet­tavi­in aitoi­hin setelei­hin ver­rat­tuna palvelusete­limalli hol­hoaa. Mut­ta hyvä näin. Jois­sain asiois­sa sopi­van tasoinen hol­hous on oikea ratkaisu (kuten vaikka­pa puoli­pakolli­nen koulunkäynti).

    > Kun­nat ovat kil­pailut­ta­neet esimerkik­si sydän­leikkauk­sia, ja yksi­tyiset lääkäri­ase­mat ovat usein voit­ta­neet. Tämä voisi olla hyvä keskus­sairaalan kirittäjä…

    Kir­i­tys­tä voi käyt­tää sekä van­hus- että terveyspalveluissa.

    > Ilman ulkoista hal­li­tus­ta ei sairaalaa voi jättää.

    Voi hyvin. Wahlroosin hier­arkkiseen tyyli­in toimi­va sairaala toimii main­iosti myös hier­akkisen koneis­ton (vaikka­pa kaupun­gin) yht­enä osana. Hal­li­tuk­sia voi käyt­tää poli­it­tiseen tai omis­ta­jien ohjauk­seen, mut­ta sairaalat toimi­vat pääsään­töis­es­ti ok myös ilman niitä.

    > Ter­vey­den­huolto kokon­aisu­udessaan ei sovi markki­noiden piiri­in, kos­ka hoitoa ei anneta mak­sukyvyn vaan tarpeen mukaan.

    Aivan. Mon­et perus­tur­val­lisu­u­teen liit­tyvät asi­at voi luon­tev­asti antaa yhteiskun­nan hoidet­tavak­si (poli­isi, puo­lus­tus, ter­veys, vahu­us, koulu­tus, lap­su­us). Markki­na­t­alous toimii parem­min siel­lä, mis­sä ter­veet ja vah­vat ihmiset jär­jstelevät itselleen lisämukavuuksia.

    Ter­vey­den­hoidon perus­tavoit­teet poikkea­vat marki­noiden rahanteon tavoit­teesta niin paljon, että jopa puh­das­ta yhteiskun­nan toteut­ta­maa mallia on help­po perustel­la. Se ainakin pois­taisi “ylimääräis­ten kokei­den” ongel­man ja monia mui­ta väärin kri­teere­in tehtyjä optimointeja.

    Rahal­la ostet­tavia ylimääräisiä palvelui­ta voi toki olla yhteiskun­nan tar­joamien palvelu­iden pääl­lä, mut­ta perus­ta­so joudu­taan ehkä joka tapauk­ses­sa tur­vaa­maan joko yhteiskun­nan toteut­tamil­la palveluil­la tai sen tiukalla valvon­nal­la ja ohjauksella.

    > Verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä niukku­ut­ta säädel­lään jonottamalla.

    Ei vält­tämät­tä. Tässä jo jono­tuk­seen ajau­tuneessa tapauk­ses­sa hom­ma on jo levin­nyt käsi­in (ehkä aja­tus A- ja B‑kansalaisista on kor­van­nut ajatuk­sen kaikille kansalaisille tar­jot­tavista perus­palveluista). Kyl­lä toimivi­akin verora­hoit­teisia ter­veyspalvelui­ta yhä on.

  10. juha:
    “Pohdin­nan arvoinen on Wahlroosin huomio, ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva.”

    Entäs Ateenan val­tio muu­ta­ma tuhat vuot­ta sitten?

    Siel­lä demokra­tia oli vain rikkaille miehille.

  11. Kun­nan toim­into­jen ulkois­tamises­sa on pari ongel­maa, johon Turun seudul­la on tör­mät­ty. Läpinäkyvyys ja kon­trol­li katoa­vat. Esim. Turun kult­tuuripääkaupunkivu­osi hoidet­ti­in säätiön kaut­ta. Kun­ta­laisil­la ja kun­nan val­tu­ute­tu­il­la ei ollut yri­tyk­sistä huoli­mat­ta mitään mah­dol­lisu­ut­ta valvoa rahavirtoja.
    Eräs kun­nalli­nen jäte­huoltoy­htymä, jon­ka ei pitänyt tuot­taa tulosta, on alka­nut rön­sy­il­lä varsi­naisen tarkoituk­sen­sa ulkop­uolel­la. Tuot­taa täl­lä het­kel­lä voit­toa, mut­ta mikä osa kupataan kun­ta­lais­ten kukkaros­ta, mikä tulee rön­sy­jen liike­toimin­nas­ta. Kukaan ei tiedä, eikä ker­ro­ta, kun on liikesalaisuus.

  12. Joil­lakin on kyky aav­is­taa toteu­tu­mat­to­mia asioi­ta ja varaakin olla väärässä aavistamisillaan.

    Mut­ta kansane­dus­ta­jille soisin sel­l­aisen avun, että pyrk­i­sivät ihan “aikuis­ten oikeasti” tietämään äänestämien­sä lakien uud­is­tuk­sien käytän­nön merk­i­tyk­ses­tä entiseen laki­in näh­den — ja mitä tuli uudistettua.

    Kysynkin. Kenelle työtätekevälle ja rahaa maa­han tuo­valle on sal­lit­tu yhtä suuri ere­htymisen mah­dol­lisu­us työssään ja arvioin­neis­saan kuin kansane­dus­ta­jille on suotu?

  13. Suosit­te­len luke­maan Fran­cis Fukuya­man blo­gis­sa juuri ilmestyneen esseen The Two Europes. Se tar­joaa yhden melko uskot­ta­van mekanis­min sille, mik­si demokra­tia ei nos­ta köy­hempiä mai­ta köyhyydestä.

    Lyhyesti ja vähän virheel­lis­es­ti tiivistäen: syynä on se, että köy­hässä maas­sa demokra­ti­aa käytetään siihen, että jär­jestel­lään sidos­ryh­mille mah­dol­lisim­man paljon val­tion töitä. Tätä nimitetään “cli­en­til­is­mik­si”. Pohjoisen Euroopan (Sak­sa, Hol­lan­ti, Skan­di­navia), Ran­skan, osin Iso-Bri­tann­ian ja Irlan­nin kaltai­sis­sa mais­sa demokra­ti­aa edel­si vah­va hier­arkki­nen ja ainakin merkit­täviltä osin mer­i­tokraat­ti­nen hallintoma­lli, val­tion virat oli­vat hier­arkian toimeen­panoa, eivät poli­it­tisia palkkioi­ta ja äänestäjäpop­u­laa­tion kon­soli­doin­tia varten. Suomes­sakin tämä pitää paikkaansa siinä mielessä, että 1800-luvul­la ei ollut demokra­ti­aa, se tuli vas­ta kun itse­hallinto oli jo melko konsolidoitunut. 

    Demokra­t­ian tul­lessa pohjoisem­pi­in mai­hin, niis­sä oli siis vah­va hier­arki­nen kansalli­nen hallintokult­tuuri. Kreikas­sa ja Ital­ian “saap­paan­var­res­sa” demokra­tia tuli samaan aikaan kun omintakeista hallintoa alet­ti­in pystyt­tämään; Italia yhdis­tyi demokra­ti­ak­si, Kreik­ka itsenäistyi Ottomaanien imperi­u­mista jne. 

    Köy­hissä mais­sa, jois­sa hallintokoneis­to, kuten oikeuslaitos, ei ole vielä vaki­in­tunut, on hatara ja kor­rup­toitunut, demokra­tia merk­it­see että hallintokoneis­to on paras keino päästä eteen­päin, ja poli­ti­ik­ka keskit­tyy tämän eteen­päin­pääsyn jär­jestelemiseen. Mut­ta kos­ka hallinto yksin ei tuo­ta mitään, tämä tarkoit­taa että köy­hyy­destä nousem­i­nen tapah­tuu hitaammin. 

    Demokra­ti­aa ei kan­na­ta viedä sinne, mis­sä se ei ole tehokas­ta; ja siis puhun nyt yhteiskun­nan sisäi­sistä pros­es­seista. Ei ole järkevää, että min­ul­la on äänioikeus vaik­ka naa­pu­ri­taloy­htiön asiois­sa. Demokra­tia on muutenkin ymmär­ret­ty jotenkin kovin laveasti niin, että yhdessä päätetään ihan mis­tä tahansa, kun se voi tarkoit­taa myös sitä että ei päätetä muus­ta kuin ns. pelisäännöistä.

  14. Mari Heimala: Kun­nan toim­into­jen ulkois­tamises­sa on pari ongel­maa, johon Turun seudul­la on tör­mät­ty. Läpinäkyvyys ja kon­trol­li katoavat. 

    Riip­puu sopimuk­ses­ta ulkois­ta­jan kanssa. Ihan hyvin voi edel­lyt­tää sopimus­ta, jos­sa itselle tärkeät asi­at pysyvät valvon­nas­sa ja rapor­toitu­na. Onko nyt ollut ensik­er­ta­laiset neuvottelemassa?

  15. Nykyään ei saa tehdä mitään. Ker­rankin koulus­sa ope sanoi, että ei saa lyödä. Mitä rajoit­tamista. Yritet­ti­in vaan pitää hauskaa yhden luuserin kus­tan­nuk­sel­la, joka puhuu jotain seko­ja vapaista markki­noista — aina­han ne on vapai­ta ollut, v…un markki­nat. Ruokalip­pu­ja ja rahaa kyl­lä kan­natan tuke­na, niil­lä voi tehdä bisnestä.

  16. Suosit­te­len tutus­tu­maan Ace­moglun ja Robin­sonin kir­joituk­si­in: http://whynationsfail.com/
    Kiinaa on käsitel­ty blo­gis­sa lähin­nä sivu­lau­seis­sa, mut­ta he eivät usko Kiinan pystyvän rikas­tua­man ilman, että kansalle annetaan suurem­pi sananvalta.

  17. Mie­lenki­in­toinen tämä OSn pohd­in­ta siitä, että “Län­si­mainen val­tion­hallinto on demokra­ti­aa ja onpa demokra­tia yrit­tänyt puskea myös yri­tys­ten päätöksentekoon.”

    Suomes­sa on kuitenkin yrit­tämisen vapaus, omaisu­u­den tur­va, yms. yksilön perusoikeuksia.

    Onko Björn Wahlroos siinä oike­as­sa, että “enem­mistön dik­tatu­uril­la” voidaan näi­hin oikeuk­si­in puuttua?

    Näin voitaisi­in ehkäpä tehdä köykäisinkin perustein, esimerkik­si ensin pop­ulis­tis­es­ti säikäyt­tämäl­lä kansala­sia joil­lakin perus­teet­tomil­la riskeillä?

    Mie­lenkki­in­toinen heit­to sekin, että voiko enem­mistö määrätä siitäkin, että pitääkö juo­da kahvia tai teetä?

    Kym­menisen vuot­ta sit­ten luin, että vuosit­tain Suomes­sa tulee voimaan demokraat­tisen päätök­sen­teon kaut­ta yli 16 000 eri­laista lakia ja säädöstä. Nyky­isin luku taitaa olla jo paljon suurempi…

    Näitä kaikkia lake­ja ja ase­tuk­sia varten täy­tyy tiekenkin rak­en­taa tehokas seuranta‑, kon­trol­li- ja sanktiointijärjestelmä.

    Jokaisen kansalaisen täy­tyy tietenkin olla tietoinen näistä kaik­ista ja nou­dat­taa niitä tunnollisesti.

    Sama suun­taus näyt­tää jatku­van kiihtyvään tahti­in, sil­lä yleis­es­ti näytetään usko­van, että ongel­mat voidaan tehokkaim­min ratkaista säätämäl­lä enem­män ja yksi­tyisko­htaisem­pia määräyksiä. 

    Olisiko­han kuitenkin paras­ta, jos koet­taisimme jotenkin rajoit­taa tätä hul­lu­u­ta, ja ruve­ta tekemään tuot­tavaa työtä?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tun­tee kaik­ki lait ja ase­tuk­set, sekä myös nou­dat­taa niitä tinkimättömästi

    PS: Yri­tyk­sessäni 90% päätök­sistä syn­tyy noin 30 sekun­nis­sa, ja ne ovat myös häm­mästyt­tävän usein oikeita.

  18. Tiedemies: Suosit­te­len luke­maan Fran­cis Fukuya­man blo­gis­sa juuri ilmestyneen esseen The Two Europes. Se tar­joaa yhden melko uskot­ta­van mekanis­min sille, mik­si demokra­tia ei nos­ta köy­hempiä mai­ta köyhyydestä.

    Luin tuon myös eilen ja olin siitä sen ver­ran eri mieltä, että kri­ti­soin Fukuya­man tekemää erot­telua klien­telis­min ja kult­tuurin välil­lä: http://blogs.the-american-interest.com/fukuyama/2012/05/08/the-two-europes/#comment-2528

  19. “Onko nyt ollut ensik­er­ta­laiset neuvottelemassa?”

    Näin se on, Ja vielä sel­l­aiset, joil­la ei ole han­k­in­noista mitään käsitystä.
    Tör­mäsin ammat­ti­taidot­to­muu­teen Helsin­gin kaupun­gin kohdal­la: Miun pitää käy­dä lab­o­ra­tios­sa muu­ta­man viikon välein ja olen käynyt Maunulassa.Homma toi­mi alus­sa hyvin mut­ta nyt jono­tus­ta on ollut jopa kolmekin tuntia.
    Niin­pä kysyin Lau­ra Rädyltä, mikä mättää ?
    Hän vas­tasi, etteivät he tiedä, kos­ka palvelu on ulkois­tet­tu HUS:lle ??

    Ker­roin Rädylle, että vaik­ka palvelu on ulkois­tet­tu niin kyl­lä kaupungilla, osta­jal­la, pitää olla ajan­ta­sainen tieto miten palvelu ja palvelun­tuot­ta­ja toimii.

    Sen jäl­keen sain muu­ta­man seka­van sähkö­postin ja asi­aa luvat­tii selvittää.

    Kir­joitn rekla­maa­tioni tam­miku­u­us­sa ja nyt eletään toukoku­u­ta eikä selvyyt­tä siihen, mik­si jono­ja on , ei ole tullut.

    Kun­nalli­nen ulkois­t­a­mi­nen on roiskimista, lähin­nä tulee mieleen uushuutolaisuus

  20. Anu:
    Suosit­te­len tutus­tu­maan Ace­moglun ja Robin­sonin kir­joituk­si­in: http://whynationsfail.com/
    Kiinaa on käsitel­ty blo­gis­sa lähin­nä sivu­lau­seis­sa, mut­ta he eivät usko Kiinan pystyvän rikas­tua­man ilman, että kansalle annetaan suurem­pi sananvalta.

    Län­si­maisil­ta ihmisiltä uno­htuu usein, että kiinalais­ten aikakäsi­tys on mei­dän aikakäsitk­ses­tämme poikkea­va. Siinä mis­sä pörssiy­htiön neljännes on kolme kuukaut­ta, per­hey­htiön neljännes on 25 vuot­ta, niin kiinalais­ten neljännes on 250 vuotta.

    Kiinalaiset eivät hae pelkästään taloudel­lista val­taa. Heil­lä on mis­sio hal­li­ta maail­maa. Väitän, että nyky­hallinto tul­laan muis­ta­maan out­ona Mao-dynas­tiana, jol­la oli nor­maal­ista poikkea­va val­lan­per­imysjärjestys. Sinän­sä mikään ei poikkea nor­maal­ista, mitä nyt keis­arin tit­teli vähän.

    Täy­tyy vain toivoa, että $6000 pitää paikkansa myös Kiinassa.

  21. Rogue “Demokraat­tis­es­ti johdet­tu yri­tys” kuu­lostaa jotenkin has­sulle. Demokra­t­ian käsit­teeseen sisäl­tyy jonkin­lainen tasa-arvoihanne, jon­ka mukaan jokaisel­la tulee olla oikeus vaikut­taa äänestämäl­lä itseään koske­vi­in asioi­hin. Siinä, että yri­tys­ten johto­por­taat joskus äänestää bis­nes­ratkaisu­ista, tuskin on vas­taavaa ihan­net­ta taustal­la. Demokra­ti­as­sa päätök­si­in osal­lis­tu­miseen harvem­min myöskään vaa­di­taan minkään­laista mer­i­toi­tu­mista. Luulen, että kovinkaan mon­es­sa yri­tyk­sessä ei oo sel­l­as­ta demokra­ti­aa, mis­sä kuka tahansa duu­nari pääseeäänestämään yri­tyk­sen strategiasta.

    Menisin yri­tysjo­htamista henkilöko­htais­es­tikin tun­te­vana numeroa pidem­mälle tuos­sa. Hyvin johde­tus­sa yri­tyk­sessä ei oper­ati­ivises­sa organ­isaa­tios­sa äänestetä liike­toim­intaan liit­tyvistä asioista mil­lään tasol­la. Jokaiselle päätök­selle on ole­mas­sa yksi vas­tu­uhenkilö, joka tekee päätök­sen ja kan­taa vastuun.

    Yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa voidaan joskus äänestää. Tosin sekin on hyvin usein merk­ki siitä, että yri­tyk­sen hal­li­tus ei ole enää kovin toim­intakykyi­nen. Toim­intakykyi­nen hal­li­tus hoitaa hom­mat kon­sen­suk­sel­la, koval­la keskustelul­la ja asiantun­ti­joi­ta kuulemalla.

    Oikeas­t­aan ain­oa paik­ka äänestämiselle on yhtiökok­ous. Siel­lä omis­ta­jat muo­dosta­vat näke­myk­sen­sä siitä, kenen pitäisi olla hal­li­tuk­ses­sa. Ja sil­loinkin äänioikeus jae­taan osuuk­sien perus­teel­la, ei mil­lään “henkilö ja ääni”-periaatteella.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että yri­tys­maail­ma olisi epädemokraat­tisu­udessaan jotenkin eri­tyisen jul­ma paik­ka. Men­estyvis­sä yri­tyk­sis­sä kaikkien ihmis­ten näke­myk­set ja ideat ote­taan huomioon näke­myksinä ja ideoina, joista sit­ten määrä­tyt henkilöt val­it­se­vat parhaat. Poli­it­tise­na jär­jeste­lynä tuo kai olisi lähel­lä val­is­tunut­ta itse­valtiut­ta. Toimii hyvin vain, jos itse­val­tias osaa hommansa.

    Yri­tyk­sen joht­a­mi­nen demokraat­tis­es­ti johtaisi epämääräiseen lin­jaan ja huonoon men­estymiseen, kos­ka suurel­la enem­mistöl­lä ei ole real­is­tista kokon­aisku­vaa. Samas­ta syys­tä demokra­tia on kiis­tat­ta huono ja epäte­hokas hallintoma­lli val­tioille. Se johtaa ihmeel­liseen haahuilu­un ja vält­tämät­tömien päätösten pakoiluun.

    Val­ti­ol­la ja yri­tyk­sel­lä on kuitenkin ole­mas­saolon­sa tarkoituk­ses­sa iso ero, jol­loin myöskään yri­tys­mäi­nen johtamis­malli ei toi­mi val­tios­sa. Sanat “val­is­tunut” ja “itse­val­tias” eivät käytän­nössä tapaa toisi­aan, ja muutenkin pitää olla mekanis­mi, jol­la kansalais­ten arvot saadaan mukaan. Joten kai se vain on niin, että mei­dän on tyy­dyt­tävä surkeaan demokra­ti­aan, kos­ka se on kuitenkin vähiten huono tapa val­ti­ol­liseen toimintaan.

  22. “Pohdin­nan arvoinen on Wahlroosin huomio, ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva.”

    Onko evi­denssi puh­taasti tilas­tol­lista? Demokra­t­ian ja korkean elin­ta­son yhtey­dessä ei liene mitään kiusal­lista tai epäkorrektia.

    Demokraat­ti­nen hallinto vaatii toimi­ak­seen jonkin­laista yhteiskun­ta­järjestys­tä, joka var­masti edesaut­taa myös elin­ta­son nousua. Seka­sor­toiset maat eivät yllä korkeaan elin­ta­soon. Hier­arki­nenkin hallinto on parem­pi kuin ei mitään, ja paljon helpom­min saavutet­tavis­sa kuin demokraat­ti­nen. Demokraat­tisel­la hallinnol­la on kuitenkin elin­ta­soa kas­vat­tavia omi­naisuuk­sia ja jos yhteiskun­ta kyke­nee sel­l­aisen luo­maan, sitä parem­pi. Demokra­tia mm. edesaut­taa var­al­lisu­u­den tasaan­tu­mista, joka puolestaan tukee elin­ta­son nousua. Hier­arki­nen hallinto on var­maankin (tilas­tol­lis­es­ti) kulkenut käsi kädessä suurten elin­ta­so­ero­jen kanssa.

    Pitääkö myös paikkansa, että hier­arki­nen hallintoma­lli ei ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on yli 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa? Ehkä tulota­son kohotes­sa Kiinankin hallintoon ilmaan­tuu enem­män demokraat­tisia elementtejä…

    Ehkä Wahlroosin ilmaisu on siinä mielessä kum­malli­nen, että hallinto­muo­to on ikäänkuin maan ja sen kansan ulkop­uo­li­nen tek­i­jä, joka voidaan istut­taa sinne ja kat­soa kuin­ka se toimii. Ulkop­uolis­ten tekemät istu­tuk­set eivät tietenkään toi­mi. Jos­sakin Chom­skyn kir­jas­sa on main­in­ta tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan demokra­tia oli Etelä- ja Väli-Amerikan mais­sa toimin­ut sitä huonom­min mitä enem­män Yhdys­val­lat oli toimin­ut niis­sä demokra­t­ian edis­tämisek­si. Demokra­t­ian muo­vau­tu­mi­nen on pitkä pros­es­si ja ne tek­i­jät, jot­ka edis­tävät sitä edis­tänevät myös elin­ta­son nousua.

    Tiedemiehen suosit­tele­ma Fukuya­man artikke­li on erinomainen. 

    az:n kom­ment­ti sanoo, että Fukuya­ma on virheel­lis­es­ti erot­tanut cli­en­til­is­min kult­tuurista. Itse asi­as­sa Fukuya­ma kuvailee kuin­ka cli­en­til­is­mi toi­mi ja toimii — ilman mitään arvo-arvostelmia. Kult­tuuria ‑sanaa Fukuya­ma ei käytä tek­stis­sä ker­taakaan, kos­ka sille ei ole tarvetta. 

    Mitä nähdäk­seni az oikeas­t­aan halu­aa sanoa on, että syypää Etelä-Euroopan ongelmi­in ei ole cli­en­til­is­mi vaan Etelä-Euroop­palaises­sa kansan­lu­on­teessa, joka väistämät­tä ilmaisee moraal­ista heikkout­taan mm. clientismillä:

    “Aren’t some soci­eties more sus­pectible to clien­telism than oth­ers on a deep­er cul­tur­al lev­el?” Deep­er cul­tur­al lev­el = kansanluonne.

    “Peo­ple dif­fer on the lev­el of their emo­tion­al fab­rics, e.g. in who and how strong­ly they include inside their ‘cir­cles of empa­thy’, in a degree that is reflect­ed in the col­lec­tive con­scious­ness and larg­er struc­tures of the soci­ety.” Kollek­ti­ivi­nen tietoisu­us = kansanluonne.

    “Anoth­er impor­tant trait that derives from the deep­er cul­tur­al lev­el is that of assum­ing or reflect­ing respon­si­bil­i­ty. Both per­son­al respon­si­bil­i­ty, and col­lec­tive respon­si­bil­i­ty as a soci­ety. One of the key mes­sages in the mass protes­ta­tions at Athens and in the results of the Greek par­lia­men­tary has been, and is, “The cri­sis isn’t our fault, and even if it is, then only for a small part. “They” are to blame.”” 

    Etelä-Euroop­palaiseen luon­teen­laatu­un siis kuu­luu vas­tu­un­vält­tämi­nen — valitet­tavasti Fukuya­ma ei artikke­lis­saan alle­vi­ivan­nut tätä tarpeeksi 🙂

  23. Demokra­t­ian tuput­ta­mi­nen on yleen­sä takap­er­oista. Euroop­palaisil­la oli vaki­in­tunei­ta insti­tuu­tioi­ta ja Euroop­pa oli suh­teel­lisen rikas, kun demokra­ti­aa alet­ti­in pystyt­tää, ja se pystytet­tin hitaasti.

    Mitä järkeä on pystyt­tää demokra­ti­aa maa­han, jos­sa ei ole esimerkik­si luotet­tavaa oikeuslaitos­ta? Kuka niitä demokraat­tisia päätök­siä pistää käytän­nössä toim­i­maan, jos ei ole hallintokoneis­toa tai hallintokoneis­to on raken­net­tu sitä varten että bwana, mas­sa, baas tai sahib saa rou­dat­tua per­ifer­ian luon­non­va­rat merten taakse? 

    Demokraat­tisil­la päätök­sil­lä on arvoa vain siinä määrin kun niitä voidaan pan­na toimeen. Täl­laises­sa maas­sa niitä pan­nan toimeen niin, että mulle mulle, vähän sulle, ja sit­ten lop­ut mulle, ja sit­ten muute­taan sään­nöt sel­l­aisik­si, että seu­raavis­sa vaaleis­sa onkin vain yksi ehdokas. Edes Neu­vos­toli­itossa demokra­t­ian pystyt­tämi­nen ei yleis­es­tiot­taen onnis­tunut. Balt­ian mais­sa on jonkin­lainen roti, ja on niitä var­maan joitain mui­ta entisiä neu­vos­to­tasaval­to­ja, mut­ta pääsään­töis­es­ti niis­sä on jonkin­lainen “man­ageroitu demokra­tia” tai kleptokratia. 

    Jos sil­lä on nyt mitään arvoa ylipäätään, niin sanois­in, että dekolonisaa­tio hoidet­ti­in 1900-luvul­la ihan väärin. Ensin olisi pitänyt pistää pystyyn mer­i­tokraat­ti­nen ja toimi­va hallintokoneis­to, sit­ten miehit­tää se pikku hil­jaa paikallisil­la, ja sit­ten pistää pystyyn demokra­tia, ja vas­ta sit­ten antaa itsenäisyys. Se on niinkuin kaar­i­holvin tai ‑sil­lan rak­en­tamista, ei tuki­rak­en­tei­ta voi pois­taa ennen kuin se viimeinen kan­nat­ta­va kivi on paikallaan.

  24. Arvosta­mani Fukya­ma osoit­taa, kuin­ka vaikeaa on tehdä suuria ja silti uskot­tavia yleistyk­siä historiasta. 

    Hän ei selvästikään tunne Ruotsin men­neisyyt­tä vaan luulee, että tääl­lä oli suur­val­takaudel­la mer­i­tokra­tia, jos­ta siir­ryt­ti­in sit­ten suht saumat­ta nykyaikaiseen demokratiaan. 

    Totu­us ei voisi olla paljon kauem­pana — sinän­sä tutun jouhev­asti kulkev­as­ta — argu­men­taa­tios­ta: Ruot­si oli suur­val­takaudel­la tiuk­ka sää­ty-yhteiskun­ta, jos­ta mer­i­tokra­tia oli kaukana. Par­la­men­taris­min alkua­jat oli­vat pääosin juurikin “klien­telis­miä” eivätkä kovin paljon muu­ta. Tosin kuvio olis siten poikkea­va, että edus­ta­jat oli­vat suur­val­to­jen myös klienttejä. 

    Ruotsin poikkeuk­sel­lisu­us olikin pikem­min lail­lisu­us­pe­ri­aat­teen suh­teel­lisen tin­kimät­tömästä nou­dat­tamis­es­ta läpi vuo­sisato­jen. Kansa on tämän palkin­nut luot­ta­muk­sel­la kru­unua ja sit­tem­min valio­ta kohtaan. 

    Mut­ta jo Tan­skas­sa asi­at oli­vat maaor­juuksi­neen toisin jostain itäis­es­tä Sak­sas­ta puhu­mat­ta. Hol­lan­ti taas oli ihan oma tapauk­sen­sa kap­i­tal­is­min airueena.

    Metahis­to­ria on vaikeaa.

  25. Tiedemies: Edes Neu­vos­toli­itossa demokra­t­ian pystyt­tämi­nen ei yleis­es­tiot­taen onnis­tunut. Balt­ian mais­sa on jonkin­lainen roti, ja on niitä var­maan joitain mui­ta entisiä neu­vos­to­tasaval­to­ja, mut­ta pääsään­töis­es­ti niis­sä on jonkin­lainen “man­ageroitu demokra­tia” tai kleptokratia.

    Demokra­tia on muu­takin kuin vaalit, eli insti­tuu­tioi­ta jot­ka pitävät jär­jestelmän toimin­nas­sa. On oikeas­t­aan aika loogista, että vaa­di­taan riit­tävä tulota­so näi­den ylläpitämiseksi.

    Ei itäisen Kes­ki-Euroopan demokrati­soi­tu­mi­nenkaan mikään itses­tään­selvä pros­es­si ollut. Ilman EU:n avus­tuk­sel­la ja EU:n ja NATOn jäsenyys­porkkanoiden houkut­ta­m­i­na luo­tu­ja elin­tärkeitä insti­tuu­tioi­ta, van­ha itäblok­ki muis­tut­taisi enem­män nyky­istä V‑Venäjää tai Ukrainaa kuin Viroa tai Tsekkiä. 

    Nykyiset men­estys­val­tiotkin kävivät kuilun reunal­la, kuten sotaa käynyt Kroa­t­ia tai Mecia­rin Slo­va­kia. Ain­oat kun­nol­la demokrati­soituneet neu­vos­to­tasaval­lat ovat EU:n jäseniä. Tässä mielessä EU:n laa­jen­tu­mis­pros­es­si on ollut huikea menestys.

    P‑Afrikasta puut­tuvat sekä insti­tuu­tiot että tuki niiden luomisek­si, eivätkä ara­bikevään tulok­set ainakaan vielä näytä kovin lupaav­il­ta. Venäjäl­läkin on har­joitel­tu parikym­men­tä vuot­ta ilman kun­non tuloksia.

  26. Hans Her­man Hop­pen mukaan paras val­tiomuo­to olisi jonkin­lainen monarkin ja aatelis­ton hal­lit­se­man tasaval­lan sekamuoto.

    Kos­ka kaik­ki val­taa pitävät oli­si­vat myös omis­ta­jia, olisi johta­jil­la intres­si huole­htia var­al­lisu­ud­es­ta myös pidem­mäl­lä aikavälil­lä eikä joh­dos­sa tarvit­sisi imar­rel­la roska­joukkoa niinkuin nyky­i­sis­sä demokra­tiois­sa. Paras argu­ment­ti­han demokra­ti­aa vas­taan on keskustelu taval­lisen kansalaisen kanssa… 🙂

    Valitet­tavasti on ollut run­saasti sel­l­aisia monarkke­ja joiden aikapref­er­enssi on ollut ääret­tömän korkea eli heil­lä on ollut halu kulut­taa kaik­ki aikaisem­pi­en sukupolvien luo­ma vau­raus omana eli­naikanaan ja pelkästään itsen­sä hyväksi.

    Täl­lainen jälkim­mäi­nen esimerk­ki sotii jonkin ver­ran Hop­pen esit­tämän omis­ta­ja-val­ti­aan ideaalia vastaan.

    Ehkä Hop­pelle Itä­val­ta-Unkarin kak­so­is­monarkia olisi täl­laisen val­tion esikuva?

  27. “ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva”

    Tämä on tietysti päin­vas­toin; yli 6k$ tulota­so ei men­esty mais­sa joista puut­tuu demokratia.

  28. Demokra­tia on sama asia kuin vaalit. Jos yhteiskun­nas­sa on kaik­ki muu mut­ta ei vaale­ja, se ei ole demokra­tia. Jos siinä ei ole tiet­tyjä toimin­nan varmis­tavia insti­tuu­tioi­ta, se ei toi­mi, mut­ta sil­loin se on vain toim­i­ma­ton demokratia.

    Ei ole mielekästä käyt­tää sanaa “demokra­tia” kaikesta posi­ti­ivis­es­ta ja raja­ta kaik­ki negati­ivi­nen ulkopuolelle.

  29. ‘Hans Her­man Hop­pen mukaan paras val­tiomuo­to olisi jonkin­lainen monarkin ja aatelis­ton hal­lit­se­man tasaval­lan seka­muo­to.’ (Aus­tri­an)
    Puolan tasaval­ta (vaaleil­la elin­iäk­si valit­tu kuningas ja kansalaisoikeuk­sia naut­ti­va aatelis­to) oli aika lähel­lä tuo­ta. Naa­purin absolu­ut­tiset monark­it tuli­vat ja pilkkoivat.

  30. Puo­la-Liet­tuan Kan­sainy­hteisö taisi tosi­aan hävitä sen vuok­si että val­tio ei ollut tehokas enää 1700-luvul­la puo­lus­ta­maan alueen yhtenäisyyttä.

    Mut­ta toisaal­ta se kesti aina 1400-luvul­ta 1700-luvulle ja oli Itä-Euroopan voimakkain valtio.

    Ei vält­tämät­tä ihan huono suoritus.

  31. Eivät poli­itikot reilu­ja oli. Tekevät ikäviä päätök­siä ja jät­tävät ryöpy­tyk­sen lääkärien kannettavaksi.

  32. Aateliset ovat rosvo­ja, pure and sim­ple. Aris­tokra­tia on vain klep­tokra­tia eri nimel­lä. Pohjois-Korea taas on monarkia muuten pait­si nimellisesti.

  33. Epäko­r­rek­tia on Suomes­sa sanoa että yli 6 000 dol­lar­ia tien­aa­vat ovat fiksumpia. 

    Timo H:
    “ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva”

    Tämä on tietysti päin­vas­toin; yli 6k$ tulota­so ei men­esty mais­sa joista puut­tuu demokratia.

  34. Timo H:
    “ettei demokra­tia ole men­estynyt mais­sa, jois­sa tulota­so on alle 6 000 dol­lar­ia hen­geltä vuodessa. Epäko­r­rek­ti väite, mut­ta evi­denssi on kiusal­lisen vahva”

    Tämä on tietysti päin­vas­toin; yli 6k$ tulota­so ei men­esty mais­sa joista puut­tuu demokratia. 

    Ostovoima/inflaatiokorjattuna (mikä lie­nee järkevä tapa tuo kri­teeri tulki­ta) niin Kiina ylit­ti tuon rajan muu­ta­ma vuosi sit­ten, Hong Kong ja Sin­ga­pore vuosikau­sia sit­ten ja Etelä-Kore­aakin kuutisen vuot­ta ennen demokrati­soi­tu­mis­taan. Näköjään tuon taloudel­lisen rajan parem­mal­la puolel­la oli myös suuri osa Itä-blok­ista 1980-luvl­la (mukaan lukien Venäjä) — ja luul­tavasti tun­tu­van aikaa tuo­ta ennenkin, kun en oikein usko talouskasvun olleen tuol­loin heil­lä huippuluokkaa. 

    (link­ki graafiin)

  35. Van­haa kliset­tä mukaellen, demokra­tia on huono päätök­sen­teko­jär­jestelmä, mut­ta kaik­ki muut ovat vieläkin huonompia.

    Toisaal­ta kri­isi­ti­lanteessa, varsinkin sodan­lu­on­teises­sa, jos­sa hengis­säsäi­lymi­nen edel­lyt­tää nopeaa reagoin­tia, demokraat­ti­nen päätök­sen­teko lie­nee se huonoin? 

    Kan­nat­taa muis­taa se tosi­a­sia, että nyky­isin sotaa käy­dään suurek­si osak­si taloudel­li­sista arvoista, ei niikään maa-alas­ta kuten aikaisemmin.

    Tais­telua käy­dään 24/7 markki­nao­suuk­sista, know-now­sta ja luonnonresursseista.

    Tämän tais­telun voit­ta­jat saa­vat palkin­nok­si talouskasvua, työl­lisyyt­tä ja sitä kaut­ta hyv­in­voin­tia, sekä hyvän mah­dol­lisu­u­den voit­taa myös tulevaisuudessa.

    Euroop­pa, ja sen mukana Suo­mi, ovat nyt häviämässä tämän tais­telun väärän, “demokraa­tiseen päätök­sen­tekoon” perus­tu­van poli­ti­ikan takia, joka ei ollenkaan sovi tähän tais­te­lu­ti­lanteeseen, ja joka on ajanut taloutemme kilpailukyvyttömyyteen.

    Nokia ajet­ti­in johdon ylim­ielisyy­den joh­dos­ta kiville, uusien Nokioiden kas­vat­ta­mi­nen laimin­lyöti­in, Tal­vi­vaaran ympäristön­suo­jelu-munau­sia tehnyt­tä ja mee­di­a­so­dan hävin­nyt­tä kaivosyri­tys­tä ollaan aja­mas­sa akti­ivisin toimin konkurssi­in, Rovio ja muut vas­tavaat hakeu­tu­vat pois maas­ta, jne.

    Nyt pää-ideana näyt­tääkin ole­van velak­si elämi­nen ja traagisen pani­iki­no­mainen tar­rautu­mi­nen van­hoi­hin, savupi­ip­pute­ol­lisu­u­teen perus­tu­vi­in rakenteisiin. 

    Tästä kuvaa­vana esimerkkinä ovat nyky­hal­li­tuk­sen nuorten syr­jäy­tymisen estoon ja työt­tömyy­teen suun­natut toimet, jot­ka ovat jumis­sa aikansa eläneen kolmikan­ta-sys­teemin mädän­tyneis­sä syövereissä.

    Toisaal­ta ide­ol­o­gi­sista syistä ei juuri ollenkaan stim­u­loi­da PK-tason yrit­tämistä, joka kuitenkin pidem­mäl­lä tähtäyk­sel­lä tar­joaa ain­oan voiton­mah­dol­lisu­u­den tässä sodassa.

    PK-yri­tyk­set voisi­vat myös varsin hel­posti ratkaista nuoriso­työt­tömyy­den, jos siihen kolmikan­ta-jäärät ja pelkuripoli­itikot antaisi­vat mahdollisuuden.

    Sep­po Korppoo
    Huolestunut yrittäjä

  36. Eräs Wahlroosn kir­jas­sa käsitel­ty vähem­mälle huomi­olle jäänyt asia on resurssien allokoin­ti. Ter­vey­den­huol­los­sakin se näyt­tää onnis­tu­van markki­noil­ta parem­min kuin suun­nitel­mat­aloudessa. Sairaus­vaku­u­tuk­sel­la pelotel­laan ihmisiä aivan turhaan. On suo­ras­taan epä-älyl­listä ja nat­siko­rt­ti­in ver­rat­tavaa vetää aina USA-kort­ti esimerkik­si ja lopet­taa keskustelu siihen. Euroopas­sa on hyvin toimivia sairaus­vaku­u­tusjär­jestelmiä, eikä Osmon mainit­se­ma turhien kokei­den tekem­i­nen tun­nu ainakaan siel­lä huo­let­ta­van. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mikä Suomen ter­vey­den­huol­lon hin­ta olisi, jos jonot puret­taisi­in pysyvästi ja ter­vey­den­huolto­henkilöstön palkkata­so nos­tet­taisi­in keskimääräiselle euroop­palaiselle tasolle.
    Mik­sei otet­taisi parhai­ta palo­ja jär­jestelmistä, joi­ta on käytet­ty jo kym­meniä vuosia? Muuten tulemme näkemään julkisen avoter­vey­den­huol­lon lop­ullisen rom­ah­duk­sen. Vasem­mis­to ehkä viimeisenä oljenko­rte­naan lakkaut­taa kela-kor­vauk­set/heiken­tää työter­veyshuoltoa, mut­ta tuos­sa vai­heessa koneis­to jo sit­ten hoitaa enem­män itseään kuin potilaita.

  37. “Yri­tyk­sen joht­a­mi­nen demokraat­tis­es­ti johtaisi epämääräiseen lin­jaan ja huonoon men­estymiseen, kos­ka suurel­la enem­mistöl­lä ei ole real­is­tista kokonaiskuvaa.”

    Ja nykyään pyritäänkin siihen,että henkilöstöl­lä ei ole kokon­aisku­vaa yrityksestä.Tietojärjestelmien avul­la on estet­ty pääsy mui­hin kuin työssä vält­tämät­tömi­in tietoihin.
    Ain­oas­taan johdol­la on kokon­aisku­va yrityksestä.

    Tietoa rajoite­taan kaikin tavoin esim organ­isaa­tiokin ulka­istan vain yleisel­lä tasol­la eikä ulkop­uolisel­la tai henkilöstöl­lä ole tarkkaa kuvaa organisaatiosta.
    Se on johtanut organ­isaa­tioiden tyh­mistymiseen ja palvelu tökkii kun henkilöstö ei osaa kor­ja­ta palveluvirheitä.

  38. “Ran­skan ja Sak­san ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät ovat tolkut­toman kalliita.”

    Sak­sa ja Ran­s­ka käyt­tävät n 25 % enem­män rahaa,mutta näis­sä mais­sa hoide­taan kaik­ki tuloista riip­pumat­ta ja kaik­ki saa­vat palvelua hyväl­lä palvelutasolla.
    Suomes­sa ter­vey­den­hoidon erot ovat OECD maid­en suurimpia .

  39. Ran­skan jär­jestelmää pide­tään maail­man parhaan, mut­ta ei ole kallein.

    Briteistä voisi ottaa mallia. Siel­lä on kor­jat­tu jär­jestelmää ja se alkaa olla varsin hyvä, mut­ta kus­tan­nuk­set ei kohtu­ut­to­mia yhteiskunnalla.
    Niin ja se on poti­laalle ilmainen. Ei esimerkik­si sairaalamaksuja.
    Oikeasti sairaal­la on tulo-ongelmia ja sen vuok­si ei saisi olla ylimääräisiä maksuja.

    Sen sijaan esimerkik­si työter­vey­dessä käyvät saa­vat Suomes­sa ilmaisen hoidon vaik­ka tulop­uoli on kunnossa.

    Sairaat taas joutu­vat maksamaan.

    Tässä esimerk­ki Suo­mailais­es­ta käsi­tyk­ses­tä oikeudenmukaisuudesta. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ran­skan ja Sak­san ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät ovat tolkut­toman kalliita.

  40. Ran­skan jär­jestelmää pide­tään mail­man parhaan, mut­ta ei ole kallein.

    Briteistä voisi ottaa mallia. Siel­lä on kor­jat­tu jär­jestelmää ja se alkaa olla varsin hyvä, mut­ta kus­tan­nuk­set ei kohtu­ut­to­mia yhteiskunnalla.
    Niin ja se on poti­laalle ilmainen. Ei esimerkik­si sairaalamaksuja.
    Oikeasti sairaal­la on tulo-ongelmia ja sen vuok­si ei saisi olla ylimääräisiä maksuja.

    Sen sijaan esimerkik­si työter­vey­dessä käyvät saa­vat Suomes­sa ilmaisen hoidon vaik­ka tulop­uoli on kunnossa.

    Sairaat taas joutu­vat maksamaan.

    Tässä esimerk­ki Suo­ma­lais­es­ta käsi­tyk­ses­tä oikeudenmukaisuudesta. 

    Muis­tut­taa koulu‑, tyopaikkak­iusaamista. Heikom­paa lyödään.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Ran­skan ja Sak­san ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät ovat tolkut­toman kalliita.

    En kiistä tätä. 

    Se mitä ihmette­len joskus keskustelus­sa on seu­raa­va: Suomen alhaista panos­tus­ta ter­vey­den­huoltoon käytetään välil­lä osoituk­se­na siitä että tääl­lä hoide­taan hom­mat lois­tavasti vs muut sys­teemit mut­ta bud­jetista keskusteltaes­sa sama henkilö voi edel­lisen vedoten vaa­tia ter­vey­den­huoltoon hel­vetisti lisää julk­ista rahaa.

    (en viit­taa täl­lä sin­u­un, olen­pa­han vain pan­nut merkille)

  42. “Ran­skan ja Sak­san ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät ovat tolkut­toman kalliita.”

    Eivät ne ole kuin rajal­lisen määrän kalliimpia

    http://www.vatt.fi/file/talouden%20rakenteet/2011/osio_1‑9.pdf

    Suomen ter­vey­den­hoitoku­lut 9 % bkt:ta, Sak­san ja Ran­skan n 11 % .

    Mut­ta Ran­skan ja Sak­san jär­jestelmän etu­ina on, että lääkärille pää­sevät kaikki 

    “YLE: Lääkärin puheille pääsy pitkit­tyi keväällä”

    http://yle.fi/uutiset/laakarin_puheille_paasy_pitkittyi_kevaalla/6096322

    “Hoita­jan vas­taan­otolle pääsy hankaloitunut”

    Enää ei siis pääse hoita­jallekaan kiireel­lisyysarvio­ta varten

    Suomen ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä on hal­pa ja huono

    Eikä Helsin­ki ole mui­ta parem­pi sain ajan terkkari­in kuu­den (6) viikon päähän

  43. En minä ainakaan olisi ylpeä näin huonos­ta ter­vey­den­huol­losta, jos olisin päät­tävässä ase­mas­sa. Eikä se edes ole hirveän halpa.

    On vain ajan kysymys kos­ka kansa herää tajua­maan mikä on todel­li­nen tilanne mui­hin verrattuna. 

    Ehkäpä pikkuhil­jaa kun taju­taan mitä nuo suuret elinikäerot tarkoit­ta­vat ja mitä sille ajatel­laan tehdä.

  44. J Lau­ri­la:
    Sen sijaan esimerkik­si työter­vey­dessä käyvät saa­vat Suomes­sa ilmaisen hoidon vaik­ka tulop­uoli on kunnossa.

    Pitäisikö työ­nan­ta­jia esimerkik­si kieltää mak­samas­ta työn­tek­i­jöi­den­sä sairaskuluja?

  45. Sin­ga­poren jär­jestelmässä yhdis­tetään kak­si erit­täin hyvää periaatetta:

    -vapaa­matkus­tamisen estäminen
    ‑katas­tro­faal­is­ten kulu­jen vaku­ut­ta­mi­nen niin että koko väestö muo­dostaa vakuutuspoolin

    Jos Suomes­sa olisi ter­veystilit, joi­hin pakkosäästet­täisi­in tiet­tyyn rajaan asti ja kil­pailutet­tu oma­lääkäri­jär­jestelmä niin pää­sisimme nyky­istä parem­paan tulokseen.

    Val­tio voisi jakaa pien­i­t­u­loisille sub­ven­tioi­ta jos ter­veysäästötilille pakol­la kerät­tävä kiin­teä sum­ma on liian suuri suh­teessa tuloihin.

    Lisäk­si tarvi­taan erilli­nen katas­tro­faal­is­ten eli use­an vuo­den työ­tu­lot ker­ral­la kulut­tavien sairauk­sien hoitojärjestelmä.

    Jos sys­tee­mi olisi täl­lainen niin pää­sisimme tästä ter­veyskeskus vs työter­veyshuolto vastakkainasettelusta.

  46. Sylt­ty,

    työ­nan­ta­jan tar­joamia ter­veyspalvelui­ta pitäisi toki verot­taa ansio­tu­lona jos jokaisel­la olisi ter­veystili muutenkin ja mak­sut sinne muus­sa vero­tuk­ses­sa vähennyskelvottomia.

  47. Uuni­tuore tänään ilmestynyt tutkimus. Ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät Euroopas­sa käyt­täjän kannal­ta. Arvioin­nis­sa mm. poti­laan oikeudet, hoidon saatavu­us, tulok­set, hoitoon pääsyn nopeus, jär­jestelmän tasa-arvoisu­us, hin­ta/laatu-suhde yms.
    Suo­mi sijal­la 10. Suo­mi alkaa olla ain­oi­ta Euroopan mai­ta, jois­sa rahoi­tus­ta ei ole eriytet­ty palvelu­jen tuottamisesta.

    http://www.healthpowerhouse.com/index.php

  48. Aus­tri­an: Val­tio voisi jakaa pien­i­t­u­loisille sub­ven­tioi­ta jos ter­veysäästötilille pakol­la kerät­tävä kiin­teä sum­ma on liian suuri suh­teessa tuloihin.

    Lisäk­si tarvi­taan erilli­nen katas­tro­faal­is­ten eli use­an vuo­den työ­tu­lot ker­ral­la kulut­tavien sairauk­sien hoitojärjestelmä.

    Jos sys­tee­mi olisi täl­lainen niin pää­sisimme tästä ter­veyskeskus vs työter­veyshuolto vastakkainasettelusta.

    Eiköhän se pakolli­nen mak­su voisi olla suo­raan pros­ent­te­ja palka­s­ta, niin ei tarvit­taisi taas yhden­laisia tarve­hark­in­taisia subventioita. 

    Noin muuten en osaa olla häm­mästelemät­tä, että miten täl­lainen ter­veystil­i­a­ja­tus ei ole mis­sään vai­heessa päässyt vakavam­man (ainakaan julkisen) keskustelun kohteek­si. Kun en kek­si ketään kel­lä olisi mitään muu­ta syytä vas­tus­taa tätä kuin se tavalli­nen muutosvastarinta.

  49. “Sin­ga­poren jär­jestelmä on maail­man halvin.”

    Se on niin hal­pa, että häly­tyskel­lo­jen pitäsi soida.

    Sin­ga­pores­sa palka­s­ta mak­se­taan korkeat sosi­aal­i­tur­va­mak­sut, työ­nan­ta­ja 20 % ja työn­tek­i­jä 13 % eli paljon korkeam­mat kuin Suomessa.

    Sosi­aal­i­tur­vaa hoitaa paikalli­nen Kela Cen­tral Prov­i­dent Fund (CPF)

    http://mycpf.cpf.gov.sg/Members/Gen-Info/mbr-Gen-info.htm

    Laskuri osoit­ti, että viiden päivän sairaala­hoi­dos­ta voi veloitaa Medis­ave tililtä 250 Sin­ga­poren dol­lar­ia eli n 155 euroa.
    Suomes­sa sairaalapäivä mak­saa 200–300 euroa eli viisi päivää 1000–1500 euroa.

    Sin­ga­porekin on korkean palkkata­son maa ja kiin­teistö­jen hin­nat korkeat,jäähdytyskulut vas­taa­vat Suomen läm­mi­tysku­lu­ja joten ei hin­tata­so voi poike­ta Suomesta .

    Ero­tus tulee jostakin eli asi­akkaan taskus­ta eli asi­akas mak­saa itse suurim­man osan.

  50. Kuten var­maan aiem­mas­ta tek­stistä voi lukea on vas­taus ei.

    Sen sijaan en oiken tiedä mitä mei­dän päät­täjät ajattelee.

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/336649/Terveyserojen+syysta+monta+tulkintaa

    ” Ter­vey­sero­jen syys­tä mon­ta tulkintaa
    Vihrei­den kansane­dus­ta­ja Outi Alanko-Kahilu­o­to pitää isoim­pana syynä sitä, että kansalaiset jakau­tu­vat kah­teen ryh­mään sen mukaan, onko heil­lä käytössään laadukas työter­veyshuolto vai pelkät julkiset palvelut.
    Hal­li­tus­puoluei­den välil­lä on yhä kiis­taa siitä, mitä yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon Kela-kor­vauk­selle pitäisi tehdä. Vihreät, Sdp ja vasem­mis­toli­it­to ovat olleet valmi­ita leikkaa­maan kor­vauk­sia rajustikin, kun taas kokoomus on varovaisempi.”

    Mitä tästä pohdin­nas­ta pitäisi ajatella.

    Onko niin että ter­vey­sero­ja halu­taan vähen­tää huonon­ta­mal­la hyvien ter­veyt­tä, eli elinikää.

    Onko kyseessä poli­itikko­jen akti­ivi­nen eutanasia?

    Onko todel­la tiedostet­tu mitä suunnitellaan?

    Tuleeko tämä men­emään todel­la läpi?

    Sylt­ty: Pitäisikö työ­nan­ta­jia esimerkik­si kieltää mak­samas­ta työn­tek­i­jöi­den­sä sairaskuluja?

  51. Odotus ajat ovat akilleenkan­tapää, sjoit­tuu Bur­gar­i­an kanssa samalle tasolle.

    Kuten edel­lisessä viestis­sä kir­joit­tin näyt­tää siltä että määräti­etois­es­ti halut­taisi­in odotu­saiko­ja piden­tää ja näin laskea sijoitusta.

    Aiem­min mainit­si Britit ja heil­lä sijoi­tus on edelleen nousus­sa, kos­ka akti­ivis­es­ti on Blairin val­taan­tu­lon alus­ta halut­tu tilan­net­ta paran­taa. Tulok­set näkyvät, mut­ta onko Suo­mi vaipumas­sa vuorostaan alaspäin.

    JV:
    Uuni­tuore tänään ilmestynyt tutkimus. Ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät Euroopas­sa käyt­täjän kannal­ta. Arvioin­nis­sa mm. poti­laan oikeudet, hoidon saatavu­us, tulok­set, hoitoon pääsyn nopeus, jär­jestelmän tasa-arvoisu­us, hin­ta/laatu-suhde yms.
    Suo­mi sijal­la 10. Suo­mi alkaa olla ain­oi­ta Euroopan mai­ta, jois­sa rahoi­tus­ta ei ole eriytet­ty palvelu­jen tuottamisesta.

    http://www.healthpowerhouse.com/index.php

  52. Aus­tri­an:

    työ­nan­ta­jan tar­joamia ter­veyspalvelui­ta pitäisi toki verot­taa ansiotulona

    Mielestäni työ­nan­ta­jan tar­joa­mat ter­veyspalve­lut ovat saman­laisia meno­ja kuin vaikka­pa tur­vak­engät. Ei niitä työ­vaat­tei­ta tai tur­vak­enkiäkään kyl­lä palkkana verote­ta, vaik­ka ovathan ne tosi käte­viä esimerkik­si omis­sa remonteissa.

    Sitä­pait­si voi helv… sitä byrokra­t­ian määrää kun jokainen lääkäril­läkäyn­ti vietäisi­in palkan­lasku­un ja lop­ul­ta myös veroil­moituk­seen saakka.

  53. tiedemies: Demokra­tia on sama asia kuin vaalit. Jos yhteiskun­nas­sa on kaik­ki muu mut­ta ei vaale­ja, se ei ole demokra­tia. Jos siinä ei ole tiet­tyjä toimin­nan varmis­tavia insti­tuu­tioi­ta, se ei toi­mi, mut­ta sil­loin se on vain toim­i­ma­ton demokratia.Ei ole mielekästä käyt­tää sanaa “demokra­tia” kaikesta posi­ti­ivis­es­ta ja raja­ta kaik­ki negati­ivi­nen ulkopuolelle.

    Tarken­netaan: säi­lyäk­seen toim­intakykyisenä ja demokra­tiana, demokraat­ti­nen val­tio tarvit­see sitä tuke­vat instituutiot.

    Venäjäl­läkin jär­jestetään vaale­ja, mut­ta ei se silti demokra­tia ole.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Ran­skan ja Sak­san ter­vey­den­huolto­jär­jestelmät ovat tolkut­toman kalliita.

    Tuskin ne hin­ta-laa­tusuh­teeltaan ovat suo­ma­laista huonompia.

  55. JV: Suo­mi sijal­la 10. Suo­mi alkaa olla ain­oi­ta Euroopan mai­ta, jois­sa rahoi­tus­ta ei ole eriytet­ty palvelu­jen tuottamisesta.

    Sija 10 ei ole mitenkään eri­tyisen huono. HCP-indek­si ei mit­taa ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän absolu­ut­tista hyvyyt­tä, vaan jär­jestelmän kuluttajaystävällisyyttä. 

    Kär­jessä on Hol­lan­ti, jos­sa on onnis­tut­tu luo­maan jär­jestelmä, jol­la ei ole suurem­pia heikkouk­sia, joskin HCP kyl­lä mainit­see pitkät odotusa­jat siel­läkin. Lisäk­si Hol­lan­nil­la on kallein ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä per henkilö (luku­unot­ta­mat­ta toisen­laisel­la raha­nar­vol­la pelaavia Nor­jaa, Lux­em­bur­gia ja Sveitsiä).

    Hol­lan­nin jäl­keen tulee Tan­s­ka, sit­ten iso liu­ta mai­ta. Suo­mi on samas­sa naa­pu­rus­tossa esimerkik­si Nor­jan ja Ran­skan kanssa. Mie­lenki­in­toista on se, että jos kat­so­taan hoito­tu­lok­sia, joh­dos­sa on tas­apis­teil­lä Ruot­si, Nor­ja (300), sit­ten Hol­lan­ti ja Islanti (263), sen jäl­keen Suo­mi, Tan­s­ka ja Lux­em­burg (250).

    Ennal­taehkäi­sevässä ter­vey­den­hoi­dos­sa kol­men kär­ki on Hol­lan­ti (163), Ruot­si (158) ja Suo­mi (152). Lääkkei­den osalta kär­ki on Tan­s­ka (90) ja Suo­mi, Ran­s­ka, Irlan­ti ja Sveit­si (86).

    Näis­sä siis meni hyvin. Sen sijaan saavutet­tavu­udessa ei men­nyt hyvin, Suo­mi on jos­sain puo­livälin ala­puolel­la (onnek­si sen­tään Ruot­sia parem­pi). Poti­laan oikeuk­sis­sa ja infor­moin­nis­sa Suo­mi on puo­livälin nurkil­la. Ja jos speku­loidaan, niin mikäli Suomes­sa olisi bel­gialainen saavutet­tavu­us, olisimme Hol­lan­nin tasoa kärjessä.

    Hin­nan suh­teen Suo­mi on keskikas­tia, län­tisen Euroopan alin­ta tasoa ostovoima­pari­teetil­la kor­jat­tuna. Yhtään meitä vähem­män kulut­tavaa maa­ta ei ole mei­dän edel­lämme tässäkään mittarissa.

    Tämä on tietysti vain yksi mit­taris­to, mon­en­laista on tehty. Kuitenkin yleistren­di näyt­täisi ole­van se, että suo­ma­laisen ter­vey­den­hoidon koet­tu palvelu on heikkoa mut­ta sairaudet hoide­taan hyvin ja vähäl­lä rahalla.

    Ei suo­ma­lainen jär­jestelmä mitenkään absolu­ut­tisen hyvä ole, mut­ta tämän tutkimuk­sen mukaan meil­lä ei ole ainakaan kopi­oitavis­sa mitään help­poa tapaa saa­da parem­paa koet­tua palvelua samal­la rahal­la. Muil­lakin on vas­taavia ongelmia. Ja jos mit­tari on todel­li­nen (kansan­ter­vey­delli­nen) sairauk­sien hoito, niin tuskas­tut­tavista odotusajoista huoli­mat­ta olemme niis­sä hyvää tasoa.

  56. Sylt­ty: Mielestäni työ­nan­ta­jan tar­joa­mat ter­veyspalve­lut ovat saman­laisia meno­ja kuin vaikka­pa tur­vak­engät. Ei niitä työ­vaat­tei­ta tai tur­vak­enkiäkään kyl­lä palkkana verote­ta, vaik­ka ovathan ne tosi käte­viä esimerkik­si omis­sa remonteissa.

    Ehkä vielä enem­män niin, että kyl­lä työ­nan­ta­ja mak­saa koneilleenkin huolto­ja, tarkas­tuk­sia, kor­jauk­sia ja vaku­u­tuk­sia. Sama se on työ­nan­ta­jan kannal­ta työn­tek­i­jän ter­vey­den­hoidon kohdal­la. Työ­nan­ta­jal­la on hyväkin moti­vaa­tio mak­saa työn­tek­i­jä parem­man hoivan piiriin.

    Ei tai­da tämä sol­mu sil­lä aue­ta, että huonon­netaan työter­veyspalvelui­ta. Ter­veyskuilun kuromi­nen kan­nat­taisi ehkä mielu­um­min alkaa nos­ta­mal­la kuilun poh­jaa ylem­mäs kuin kaiva­mal­la reuno­ja kohti pohjaa.

    Jos otamme ver­tail­uryh­mik­si työl­liset ja työn ulkop­uolel­la ole­vat, työn ulkop­uolel­la ole­vat voivat paljon huonom­min. Mut­ta onko täl­lä kovinkaan paljon tekemistä työter­veyshuol­lon kanssa? Ter­vey­serot johtu­vat pääosin viinas­ta, tupakas­ta, muista elämän­ta­p­atek­i­jöistä ja ter­veysti­etämyk­ses­tä sekä asen­teista. Lääkärille pääsyn vaikeudel­la on ole­tat­tavasti jokin vaiku­tus, mut­ta se hel­posti hukkuu noiden muiden alle.

    Tästä taas tul­laan siihen johtopäätök­seen, että ter­vey­sero­jen umpeenkuromises­sa suurin haaste on val­is­tuk­sen saami­nen per­ille. Lääkärin puheille pääsem­i­nen paran­taa koet­tua palvelua, mut­ta sen vaiku­tus todel­liseen sairas­tu­vu­u­teen tai kuolleisu­u­teen on paljon vähäisem­pi kuin elämän­ta­paval­in­to­jen vaikutus.

  57. Sin­ga­poren sys­tee­mi avau­tui osittain:

    Sairaala.ja lääkäri­palve­lut ovat tuet­tu­ja eli asi­akas ei mak­sa täyt­tä kulua
    Mak­su on sidot­tu tuloi­hin ja valit­tuun palveluluokkaan
    Esim 2880 sairaalaskus­ta 80 % tuen jäl­keen jää asi­akkaan mak­set­tavak­si 4167 dol­lar­in tuloil­la 576 dol­lar­ia, jon­ka hän voi mak­saa Medis­ave tililtään.
    Tai mak­saa itse tai mak­sat­taa vakuutusyhtiöllä.
    Useim­mil­la sin­ga­pore­laisel­la on oma tai työ­nan­ta­jan sairasvakuutuskin.

    Palvelun hin­taan vaikut­taa myös valit­tu palve­lu­ta­so esim ump­isuolen leikkaus mak­saa suurim­mil­laan 17000 taalan luokkaa ja halvim­mil­laan 1000 taalan luokkaa !!

    Mil­lä taval­la leikkauk­set eroa­vat eri luokissa ei selvinnyt.

    Hin­to­jen halpu­u­teen vaikut­taa var­maan, että suurin osa toimen­piteistä vas­taa­vat 7 sairaalaa

  58. Kuka sen val­is­tuk­seen antaa niin että menee myös niin san­otusti jakeluun.

    Taitaa men­nä parhait­en kun lääkäri antaa varsinkin kun jotain sopi­vaa kremp­paa. Toki myös joku muu ammat­ti­lainen sil­loin tilanne on jotenkin ns päällä.

    Toisen­laista infor­maa­tioi­ta tulee tuutin täy­deltä. Kan­nat­ta kat­soa mitä on tele­vi­sios­sa eloku­vis­sa ja musi­ikissa. Ihan­noidaan epäter­veitä elämän­tapo­ja ja main­os­tus tukee.

    Se on hyvää bisnestä monelle.

    Viherinssi: Ehkä vielä enem­män niin, että kyl­lä työ­nan­ta­ja mak­saa koneilleenkin huolto­ja, tarkas­tuk­sia, kor­jauk­sia ja vaku­u­tuk­sia. Sama se on työ­nan­ta­jan kannal­ta työn­tek­i­jän ter­vey­den­hoidon kohdal­la. Työ­nan­ta­jal­la on hyväkin moti­vaa­tio mak­saa työn­tek­i­jä parem­man hoivan piiriin.

    Ei tai­da tämä sol­mu sil­lä aue­ta, että huonon­netaan työter­veyspalvelui­ta. Ter­veyskuilun kuromi­nen kan­nat­taisi ehkä mielu­um­min alkaa nos­ta­mal­la kuilun poh­jaa ylem­mäs kuin kaiva­mal­la reuno­ja kohti pohjaa.

    Jos otamme ver­tail­uryh­mik­si työl­liset ja työn ulkop­uolel­la ole­vat, työn ulkop­uolel­la ole­vat voivat paljon huonom­min. Mut­ta onko täl­lä kovinkaan paljon tekemistä työter­veyshuol­lon kanssa? Ter­vey­serot johtu­vat pääosin viinas­ta, tupakas­ta, muista elämän­ta­p­atek­i­jöistä ja ter­veysti­etämyk­ses­tä sekä asen­teista. Lääkärille pääsyn vaikeudel­la on ole­tat­tavasti jokin vaiku­tus, mut­ta se hel­posti hukkuu noiden muiden alle.

    Tästä taas tul­laan siihen johtopäätök­seen, että ter­vey­sero­jen umpeenkuromises­sa suurin haaste on val­is­tuk­sen saami­nen per­ille. Lääkärin puheille pääsem­i­nen paran­taa koet­tua palvelua, mut­ta sen vaiku­tus todel­liseen sairas­tu­vu­u­teen tai kuolleisu­u­teen on paljon vähäisem­pi kuin elämän­ta­paval­in­to­jen vaikutus.

  59. Suomen jär­jestelmän heikkous on mielestäni epä­tasa-arvoisu­us. Palvelu­ja on kyl­lä saatavil­la, mut­ta köy­hä jonot­taa, työssäkäyvä keski­t­u­loinen voi ohit­taa jonot työter­veyshuoltoon tai yksi­ty­is­lääkärille. Vasem­mis­ton lääke on tasa-arvo: Kaik­ki jonot­ta­vat. Entä jos kaik­ki pää­si­sivät lähim­pään vapaaseen hoitopaikkaan? Julkiselle tai yksi­tyiselle. Yksi­tyi­nen sek­tori voi tutkimusten mukaan tuot­taa palvelu­ja samaan hin­taan kuin julki­nen. MIs­sä siis mät­tää? Siinä, että palve­lut on on tuotet­ta­va ide­ol­o­gis­es­ti oikein julkisel­la sek­to­ril­la, kansa jonottakoon.

  60. Sin­ga­poren sys­teemin halpu­us perus­tuu kolmeen asiaan. 

    Ensim­mäi­nen ja ilmeinen on se, että tämä on niin tiheään asut­tu, että lähin sairaala on yleen­sä jos nyt ei käve­lyetäisyy­del­lä, niin ei ainakaan kaukana. Lääkäri­ase­ma on käytän­nössä aina käve­lyetäisyy­del­lä. Tääl­lä on kuitenkin yli 7000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä jo keskimäärin, mikä tarkoit­taa että palvelu­rakenne voi olla tiiviy­deltään jotain ihan toista luokkaa kuin Suomes­sa, varsinkin kun ottaa huomioon että sademet­sää on ihan kohtu­ulli­nen pros­ent­ti pin­ta-alas­ta. Tätä ei voi imi­toi­da kuin korkein­taan Helsin­gin kantakaupungissa. 

    Toinen on mak­susys­tee­mi. Sub­ven­tio on mit­ta­va, mut­ta mak­sus­ta silti isohko osa tulee asi­akkaal­ta itseltään. Kuten yllä todet­ti­in, katas­tro­faaliset tilanteet on katet­tu, mut­ta mikään ei sinän­sä ole ilmaista. Jos ei ole ollenkaan varaa, se hoide­taan jotenkin, en tunne sen yksi­tyisko­htia. Ham­maslääkäri (vaku­u­tuk­seni kor­vaa sen vas­ta jälkikä­teen, jos kor­vaa, paperi on epä­selvä) oli halvem­pi itse mak­set­tuna kuin Kelako­r­vauk­sen jäl­keen Suomes­sa, vaik­ka otti­vat rönt­genku­vat jne, mut­ta ei sel­l­ainen että sinne huvikseen menisi. Käytin lapsen ensi­avus­sa, laskus­sa oli hin­ta ja sub­ven­tio eritel­ty, perus­tak­sa ensi­a­pukäyn­nistä on 200sgd, siitä puo­let mak­saa val­tio. Jälleen, ei hal­paa, mut­ta kansalaisille tässä olisi joku systeemi. 

    Kol­mas, vähem­män ilmeinen syy, on että tääl­lä panos­te­taan ennal­taehkäisyyn, jotain mitä Suomes­sa pide­tään jonkin­laise­na nat­si­fa­sis­mi­ra­sis­mi­na. Vaku­u­tusy­htiöil­lä on pis­te­jär­jestelmä, jol­la voi mak­saa lääkärin­tarkas­tuk­sia, liikun­ta­har­ras­tus­ta, jne, ja saa­da bonus­ta kaiken­lai­sista ter­veyt­tä epä­suo­rasti mit­taav­ista asioista. Tupakoimi­nen, lihomi­nen, jne nos­ta­vat hin­taa, ja jos tupakoit salaa se on vaku­u­tus­petos. Suo­ma­laiset nos­ta­vat älämölön jos joku vih­jaa että vaik­ka yli­pain­on tai edes tupakoin­nin voisi ottaa huomioon vaku­u­tus­mak­su­is­sa. Lisäk­si tääl­lä on aivan tolku­ton ter­veyspro­pa­gan­dan toito­tus jatku­vasti: ihmisiä kehote­taan liikku­maan ja syömään ter­veel­lis­es­ti ihan joka paikas­sa. Puis­tot ovat täyn­nä lenkkeil­i­jöitä ja eläkeläisiä tekemässä jotain tai chi- liike­sar­jo­ja, uimalat ovat täyn­nä väkeä viikon­lop­puisin. Ihmiset yksinker­tais­es­ti sairas­ta­vat vähem­män. Eikä sään­nölli­nen valo ainakaan hait­taa asiaa. 

    On vielä neljäs asia joka ehkä vaikut­taa. Tääl­lä on isot tulo­erot. Lääkäri var­maan tien­aa paljon, mut­ta hoita­jista en tiedä. Ainakin joka paikas­sa on paljon työn­tek­i­jöitä. Suomes­sa kun menet ensi­a­pu­un, paik­ka on täyn­nä kyl­lä, mut­ta poti­lai­ta, henkilökun­taa ei näy yhtään mis­sään. Tääl­lä on toisin. Ovel­la on ensim­mäisenä kaveri vas­tas­sa, mit­taa ruumi­in­läm­mön infra­punapis­too­lil­la, ottaa nimen ja numeron ylös, kysyy vaivan luon­net­ta. Ei-kiireiset ilmoit­tau­tu­vat ja sit­ten jutel­laan hoita­jan kanssa, hoita­ja ottaa valmi­ik­si jotain halpo­ja teste­jä joista epäilee lääkärin ole­van kiin­nos­tunut jne. Tuot­tavu­us on silmämääräis­es­ti arvioiden selvästi korkeampi kuin Suomes­sa, joten tämä näkynee hin­nas­sa. Suo­ma­lainen sys­tee­mi on tähän ver­rat­tuna kauhean lääkärikeskeinen.

  61. “Vaku­u­tusy­htiöil­lä on pis­te­jär­jestelmä, jol­la voi mak­saa lääkärin­tarkas­tuk­sia, liikun­ta­har­ras­tus­ta, jne, ja saa­da bonus­ta kaiken­lai­sista ter­veyt­tä epä­suo­rasti mit­taav­ista asioista.”

    Val­tio tar­joaa usei­ta kor­vaus­vai­h­toe­hto­ja, riip­puen sairau­den laadus­ta ja hoidon kalleud­es­ta Medis­ave kat­taa perustarpeita,Medishield kallimpia hoitoja,Medifund mak­saa niiden kulut, joil­la ei ole varaa ter­vey­den­hoitoon eikä Medis­ave säästöjä eikä sukulaisia,joidne tililtä rahaa voisi periä.
    Elder­shield kat­taa van­hus­ten terveydenhoitoa

    Sairaala­hoito on keskitettyä,lähteestä riip­puen eri­ta­soisia sairaaloi­ta on alle 30,mutta vuode­paikoista 75 % on muu­ta­mas­sa julkisen sek­torin sairaalas­sa .Suomes­sa ter­vey­den­hoito on hajaan­tunut­ta ja eri­ta­soisia klinikoi­ta on satoja

    Lain­aus Sin­ga­poren hal­li­tuk­sen sivuilta.Perusterveydenhoito perus­tuu yksi­ty­isi­in vas­taan­ot­toi­hin, raskaampi hoito on keskitet­ty val­tion sairaaloihin

    http://www.moh.gov.sg/content/moh_web/home/our_healthcare_system.html

    “Pri­ma­ry health care includes pre­ven­tive health­care and health edu­ca­tion. Pri­vate prac­ti­tion­ers pro­vide 80% of pri­ma­ry health­care ser­vices while gov­ern­ment poly­clin­ics pro­vide the remain­ing 20%. How­ev­er, pub­lic hos­pi­tals pro­vide 80% of the more cost­ly hos­pi­tal care with the remain­ing 20% by pri­vate hos­pi­tal care.”

    Val­tio tar­joaa usei­ta kor­vaus­vai­h­toe­hto­ja, riip­puen sairau­den laadus­ta ja hoidon kalleud­es­ta : Medis­ave kat­taa perus­tarpei­ta, Medishield kallimpia hoito­ja, Med­i­fund mak­saa niiden kulut, joil­la ei ole varaa ter­vey­den­hoitoon eikä Medis­ave säästöjä
    Elder­shield kat­taa van­hus­ten terveydenhoitoa
    Ja viit­teitä löy­tyi viiden­teenkin rahoi­tus­läh­teeseen vaikeasti sairaille esim vaa­ti­vat syöpöhoidot.

    Medis­ave tileil­lä on keskimäärin 16900 S$ ja se riit­tää n 10 sairaalakäyntiin

    Huoli­mat­ta kat­tavas­ta val­tion tur­vas­ta useim­mil­la on oma tai työ­nan­ta­jan mak­sama vaku­u­tus, joka on vai­h­toe­hto noille val­tion systeemeille.

    Mut­ta sivuil­ta etsimäl­lä ei selviä,miksi tuo työ­natk­i­jän sosi­aal­i­tur­va­mak­su on noin korkea 20/13 % ?

    Cen­tral Prov­i­dent Fund kat­taa mak­sul­la ter­vey­den­hoito- ja eläkekulut,mutta jos ter­vey­den­hoito on hal­paa , ihmis­ten ter­vys hyvä ja eläke­jär­jestelmä rahas­toin­ti­as­teeltaan korkea niin mik­si mak­su on noin korkea ?

  62. Sin­ga­poren ter­vey­den­hoito on johdet­tu hyvin keskite­tysti eikä Suomen kaltaista alue­hallinto näen­näis­demokra­tia-leikkiä sallita.

    Myös yksi­tyi­nen sek­tori kuu­luu yleisen sään­te­lyn piiri­in vaik­ka asi­akas voi vali­ta vai­h­toe­hto­jen välillä.
    Yksi­ty­is­ten vaku­u­tusten piiris­sä olevil­la on saman­tyyp­pinen tuki val­ti­ol­ta kuin Suomen Kela-korvaus
    Mut­ta sitäkin sään­nöstel­lään cher­ry-pick­ing-ilmiön estämiseksi

    Sin­ga­poren mallin edullisu­us näyt­tää tule­van kahdes­ta syys­tä: Alue on hyvin kom­pak­ti ja toim­i­joi­ta vähän ja heil­lä on siten suuret asiakasvolyymit.

    Toim­inta on hyvin keskusjo­htoista ja yksi­tyi­nen sek­tori on inte­groitu osak­si systeemiä.
    Kil­pailua käy­dään ja se pitää kulu­ja kuris­sa ja palve­lu­ta­son korkeana .Mut­ta kil­pailua on vain sen ver­ran ettei kokon­aisu­us kärsi .

    Keskite­tyn hallinnon kulut ovat tietysti vain mur­to-osa Suomen hajanaisen ter­vey­den­hoito­hallinnon kuluista.

    Ei Suomen kun­tau­ud­is­tus mitään ongel­maa­palveluis­sa ratkaise,kunnat pitäisi lopet­taa nykyisessä muodossa.
    Ne voisi kor­va­ta hiekkalaatikol­la ja/tai päätös­val­ta voitaisi­in rajoit­taa katu­nimistä päättämiseen

  63. Mik­si työ­nan­ta­jan mak­samat ter­veyspalve­lut ovat yri­tysvero­tuk­sen kannal­ta verotet­tavaa tuloa mut­ta kansalaisen itse mak­samat ter­vey­den­huoltoon liit­tyvät kulut eivät vähen­nä verotet­tavaa tuloa?

    Yhden­ver­taisu­us saataisi­in sil­lä että työ­nan­ta­jien mak­samia ter­veyspalvelui­ta verotet­taisi­in tai itse mak­se­tut menot oli­si­vat vähennyskelpoisia.

  64. Onhan tuom­moi­ses­ta puhut­tu, mut­ta päät­täjille ei mene jakeluun.

    Suomeen on luo­tu jär­jestelmä joka on täyn­nä pikkupo­mo­ja jot­ka vyöryt­tävät kulu­ja tosilleen. On paikallista demokra­ti­aa jne.

    Todel­lisu­udessa poti­las kul­kee esimerkik­si: tk-lääkäri (kun­ta), sairaslo­ma (KELA työan­ta­ja), sairaalan polik­linikka (sairaan­hoitopi­iri), sairaslo­ma (KELA, työ­nan­ta­ja), hoito­jak­so (sairaala), sairaslo­ma (KELA, työ­nan­ta­ja) ja ehkä eläke (eläke­laitos)

    Kun­nan ja sairaalan sisäl­lä on vielä omia pieniä yksiköitä. 

    Jot­ta yksikkö näyt­tää toimi­van tehokkaasti min­i­moidaan väki ja piden­netään mah­dol­lisim­man pitk­iä jono­ja. Jono­jen kulut mak­saa (KELA, työ­nan­ta­ja). Kun jonotel­laan kovin pitkään etenevät sairaudet sem­moi­seen kun­toon ettei ole enään työhön paluuta.

    Suuren kulut tule­vat sairaslomista (tuhan­sia euro­ja) ja eläk­keestä (sato­ja tuhan­sia euro­ja), kun vaik­ka vas­taan­ot­toa­pu­laisen palka­s­sa säästetään polil­la (poti­las­ta kohti muu­ta­ma euro).

    Työan­ta­jat usein ymmärtävät oma suuret kus­tan­nuk­set sairaslomista ja mak­sa­vat usein kiltisti työter­vey­destä, mut­ta eivät voi kaikkea turhaan jono­tus­ta poistaa.

    Vas­taavaa tapah­tuu vaik­ka kuin­ka paljon ja niin saadaan huono saatavu­us, liian aikainen eläk­keelle jään­ti ja ehkä hitusen pienem­mät kulut kun­taan ja kuntainlittoon. 

    Mah­taako­han koskaan hal­li­tuk­seen asti tul­la viisaut­ta lait­ta asia kun­toon. Ei tässä ole kysymys kuin ihan johtamisen peri­aat­tei­den osaamis­es­ta. Monel­lako­han päät­täjäl­lä on yhtään koulu­tus­ta tämmöiseen.

    Aiem­min ainakin on ollut tärkeä tur­va­ta hyville ystäville tur­vat­tu vir­ka julkiselta puolelta. Se vuok­si tarvi­taan paljon yksiköitä ja sinne eri­laisia johta­jia. Ei onnek­si kuitenkaan niin pahasti kuin Kreikassa.

    Vai olisiko aika muut­tumas­sa, kun vaali­ra­hat on jo saatu julkises­ti ja läpinäkyvyys on parane­mas­sa. Kun­ta­hallintoakin uudistetaan.

    Liian van­ha:
    Sin­ga­poren ter­vey­den­hoito on johdet­tu hyvin keskite­tysti eikä Suomen kaltaista alue­hallinto näen­näis­demokra­tia-leikkiä sallita.

    Myös yksi­tyi­nen sek­tori kuu­luu yleisen sään­te­lyn piiri­in vaik­ka asi­akas voi vali­ta vai­h­toe­hto­jen välillä.
    Yksi­ty­is­ten vaku­u­tusten piiris­sä olevil­la on saman­tyyp­pinen tuki val­ti­ol­ta kuin SuomenKela-korvaus
    Mut­ta sitäkin sään­nöstel­lään cher­ry-pick­ing-ilmiön estämiseksi

    Sin­ga­poren mallin edullisu­us näyt­tää tule­van kahdes­ta syys­tä: Alue on hyvin kom­pak­ti ja toim­i­joi­ta vähän ja heil­lä on siten suuret asiakasvolyymit.

    Toim­inta on hyvin keskusjo­htoista ja yksi­tyi­nen sek­tori on inte­groitu osak­si systeemiä.
    Kil­pailua käy­dään ja se pitää kulu­ja kuris­sa ja palve­lu­ta­son korkeana .Mut­tak­il­pailua on vain sen ver­ran ettei kokon­aisu­us kärsi .

    Keskite­tyn hallinnon kulut ovat tietysti vain mur­to-osa Suomen hajanaisen ter­vey­den­hoito­hallinnon kuluista.

    Ei Suomen kun­tau­ud­is­tus mitään ongel­maa­palveluis­sa ratkaise,kunnat pitäisi lopet­taa nykyisessä muodossa.
    Ne voisi kor­va­ta hiekkalaatikol­la ja/tai päätös­val­ta voitaisi­in rajoit­taa katu­nimistä päättämiseen

  65. Aus­tri­an: poikkeuskel­lisen suuret sairasku­lut ovat vero­tuk­ses­sa vähennettävissä(Tulonhakkimiskyvyn vähen­e­m­i­nen tms.. Sinän­sä hyvä, että enää lip­pu­lap­pu­ja ei tarvitse esitel­lä ja lähetel­lä vaan vain oleelli­nen vaikut­taa verotukseen.

    Jos n 5 miljoio­nan asukkaan kaupungilla olisi näin kir­ja­vat ict-sys­teemit kuin Suomes­sa (ja mon­een ker­tan myy­dyt) sitä pidet­täisi­in kum­mallise­na. Suopmes­sa taas osoituk­se­na kun­nal­lis­es­ta itsemäärämisoikeud­es­ta ja kun­nal­lis­es­ta demokra­ti­as­ta. Luon­nol­lis­es­ti sof­ta- ja laite­toimit­ta­jat tuke­vat reip­pasti Suomen nyky­istä tuh­laamista, ja kuka­pa kun­tapäät­täjä luopuisi mis­tään edustaan.

  66. JTS:

    poikkeuskel­lisen suuret sairasku­lut ovat vero­tuk­ses­sa vähen­net­tävis­sä(Tulon­hakkimiskyvyn vähen­e­m­i­nen tms..

    Veron­mak­sukyvyn alen­tu­misvähen­nys (max 1400 eur) kos­kee vain kaikkein pien­i­t­u­loisimpia. Täysimääräisen vähen­nyk­sen saamisek­si tulo­jen on olta­va alle 16500 ja vähen­nys­tä ei saa ollenkaan jos tulot ovat yli 25000 euroa vuodessa.

  67. Sylt­ty: Mielestäni työ­nan­ta­jan tar­joa­mat ter­veyspalve­lut ovat saman­laisia meno­ja kuin vaikka­pa turvakengät.

    Samoin kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mat lounaat, leasin­gau­tot ja luot­toko­r­tit. Mitäpä niistä vero­ja maksamaan?

    Liian van­ha: Mut­ta sivuil­ta etsimäl­lä ei selviä,miksi tuo työ­natk­i­jän sosi­aal­i­tur­va­mak­su on noin korkea 20/13 % ?

    Minä olen kuul­lut Sin­ga­poren sys­teemistä vain yleisel­lä tasol­la, joten käsi­tyk­seni saat­ta­vat olla erit­täinkin pielessä, mut­ta min­un ymmärtääk­seni tuo raha menee tilille, jos­ta sitä saa joskus myöhem­min nos­taa omaan vapaaseen käyt­töön joidenkin ehto­jen täyt­tyessä. Mikäli siis kaik­ki raha tililtä ei ole men­nyt terveyspalveluihin.

  68. tcrown:
    Samoin kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mat lounaat, leasin­gau­tot ja luot­toko­r­tit. Mitäpä niistä vero­ja maksamaan?

    Siis ver­taat ter­vey­den­huoltoa työ­nan­ta­jan tar­joa­maan luot­toko­rt­ti­in? Lounaan ja leasin­gau­ton vielä voikin ehkä laskea samaan kat­e­go­ri­aan. Eiköhän point­ti ole, että työn­tek­i­jä on resurssi, jota pitää ylläpitää. Palk­ka on vuokraa, ja siitä mak­se­taan veroa. Sen­si­jaan työter­vey­den­huoltoa voi ver­ra­ta vaik­ka paperikonei­den huoltoon tms. Kyl­lä nämä ihan ver­rat­tavia kulu­ja minus­ta ovat.

  69. tcrown: Samoin kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mat lounaat, leasin­gau­tot ja luot­toko­r­tit. Mitäpä niistä vero­ja maksamaan?

    No eipä niistä työ­matko­jen päivära­hoista, km-kor­vauk­sista tai lounaista vero­ja maksellakaan!

    Tai mik­si ihmeessä kynät ja kumit ovat verot­tomasti työn­tek­i­jöi­denj käytössä? Aivan var­masti on niil­lä omia ostosmuis­tilis­to­ja kir­joitel­tu. Lisäk­si työn­tek­i­jät käyt­tävät työ­paikan net­tiy­hteyt­tä mm. ruokatun­nil­la net­tisurf­failu­un joten kyl­lähän täm­möi­nen selvä ilmaishyö­tymi­nen pitäisi saa­da työn­tek­i­jöiltä verotet­tua selvänä tulona. Esimerkik­si jos työ­paikalla on mah­dol­lisu­us käyt­tää net­tiä, niin 20 euron suu­ru­inen kän­nykkäe­t­ua vas­taa­va net­tivero olisi var­masti perusteltu. 

    Sama kos­kee työ­nata­jan työ­paikan puoles­ta tar­joa­maa ilmaista kahvia tai mui­ta virvoikkeita.

  70. “Minä olen kuul­lut Sin­ga­poren sys­teemistä vain yleisel­lä tasol­la, joten käsi­tyk­seni saat­ta­vat olla erit­täinkin pielessä, mut­ta min­un ymmärtääk­seni tuo raha menee tilille”

    Ei tuo Sin­ga­poren sys­teemikään ihan yksinker­tainen ole.Valtio tukee suo­raan ter­vey­den­hoitoa ja lääkäri/sairaalalaskua sub­ven­toidaan suo­raan noin 50–80 % riipp­puen henkilön tuloista.

    Pienet laskut voi mak­saa tuol­ta oma­l­ta Medis­ave-tililtä, se riit­tää n 10 toimenpiteeseen.

    Kalli­im­mat hoidot mak­se­teen sit­ten osit­tain tois­es­ta rahas­tos­ta, joka ei ole henkilökökohtainen
    Ja jos sairaus on pitkäaikainen/vanhuuteen liit­tyvä niin taas rahoi­tus tulee uud­es­ta läh­teesä , Eldershieldistä

    Lisäk­si on vielä yksi­ty­isiä vakuutuksia

    Se mikä jäi ihme­tyt­tämään oli se, että ter­vey­den­hoit­o­menot ovat vain 3,9 % bkt . 

    Tuol­la sosi­aal­i­tur­va­mak­sul­la rahoite­taan eläkkeetkin,mutta eläk­keessä on kat­to ja eläke vaa­ti­ma­ton, joten mak­sun pitäisi olla alempi ???
    Tosin Sin­ga­pores­sa voi eläketil­iä alkaa tyh­jen­tää jo 55-vuo­ti­aana, joten ehkäpä se juon­tuu sieltä?

  71. Tiedemies,

    mik­si työn­tek­i­jää pitäisi käsitel­lä resurssi­na sil­loin kun työ­nan­ta­ja mak­saa ter­vey­den­huoltomeno­ja ja toisaal­ta näitä samo­ja palvelui­ta itse mak­sa­van kansalaisen menot oli­si­vat elantomenoja?

    Sym­me­tri­an vuok­si kaik­ki menot pitää olla joko vähen­nyskelvot­to­mia tai vähennyskelpoisia…

    Ei kai edun verol­lisu­us tai verot­to­muus saa olla kiin­ni siitä minkä oikeudel­lisen muodon alla sel­l­aisen edun saa…

  72. Aus­tri­an:
    Tiedemies,

    mik­si työn­tek­i­jää pitäisi käsitel­lä resurssi­na sil­loin kun työ­nan­ta­ja mak­saa ter­vey­den­huoltomeno­ja ja toisaal­ta näitä samo­ja palvelui­ta itse mak­sa­van kansalaisen menot oli­si­vat elantomenoja?

    Mik­si kotona syö­ty lounas on elan­tomeno mut­ta työ­matkalla syö­ty lounas onkin vero­ton etu? Mik­si töi­hin ajami­nen menee omaan piikki­in, työ­matkalla olosta saa km-korvaukset? 

    Sik­si kun ne liit­tyvät työhön.

    Sym­me­tri­an vuok­si kaik­ki menot pitää olla joko vähen­nyskelvot­to­mia tai vähennyskelpoisia…

    MItä ihmettä oikein höpiset? Kun työn­tek­i­jä ostaa itselleen tur­vak­engät koti­rak­saa varten niin kyl­lä se on päivän­selvästi oma kulu, kun työ­nan­ta­ja ostaa tur­vak­engät töitä varten ja työn­tek­i­jä käyt­tää niitä kotona, niin eihän siitä voi lähteä verottamaan.

  73. Tiedemies: Siis ver­taat ter­vey­den­huoltoa työ­nan­ta­jan tar­joa­maan luot­toko­rt­ti­in? Lounaan ja leasin­gau­ton vielä voikin ehkä laskea samaan kat­e­go­ri­aan. Eiköhän point­ti ole, että työn­tek­i­jä on resurssi, jota pitää ylläpitää. Palk­ka on vuokraa, ja siitä mak­se­taan veroa. Sen­si­jaan työter­vey­den­huoltoa voi ver­ra­ta vaik­ka paperikonei­den huoltoon tms. Kyl­lä nämä ihan ver­rat­tavia kulu­ja minus­ta ovat.

    Mik­si loma­matkat ym viihdyk­keet, suo­ja yök­si pään päälle ja rav­in­to eivät ole ver­rat­tavis­sa paperikoneen huoltoon? Lie­nee kuitenkin aika selvää, että yön­sä omas­sa sängyssä katon alla nukkunut ja aamu­palan syönyt työn­tek­i­jä on tuottavampi?

    Min­un mielestäni vero­tuk­sen lähtöko­h­ta pitää olla se, että työn­tek­i­jä myy työ­suoritet­taan ja on työn­tek­i­jän ongel­ma pitää itsen­sä sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että pystyy työ­suorit­teen­sa myymään. Sel­l­ainen lähtöko­h­ta, että työn­tek­i­jä on resurssi, jon­ka ylläpi­dos­ta työ­nan­ta­ja vas­taa johtaa (vero­tuk­ses­sa) täysi­in mielettömyyksiin.

    Sylt­ty: Tai mik­si ihmeessä kynät ja kumit ovat verot­tomasti työn­tek­i­jöi­denj käytössä?

    Onko jos­sain työ­sopimuk­sis­sa tyyp­il­listä, että työ­nan­ta­ja antaa luvan käyt­tää työ­nan­ta­jan työkalu­ja vapaa-ajal­la, ensin­näkin yleen­sä, ja toisek­si niin, että verot­ta­ja ei asi­aan puu­tu? Kuu­lostaa hie­man yllät­tävältä jos näin on. 

    En vain ymmär­rä mik­si min­un fyy­sisen ter­veyteni huolen­pito kuu­luu yhtään sen enem­pää työ­nan­ta­jan verot­tomasti mak­set­tavak­si kuin mie­len­virkeyteni ylläpi­to vapaa-aikana.

  74. Nyt kaivakaa Marx­in Pääo­ma naf­tali­in­ista. Työn­tek­i­jän palkan pitää olla sel­l­ainen, että hän pystyy perus­toimeen­tu­lon lisäk­si uus­in­ta­maan työ­panok­sen­sa (virk­istys, har­ras­tuk­set, matkat yms.). Ei siihen mitään eril­lisiä vähen­nysoikeuk­sia enää tarvita…

Vastaa käyttäjälle Risto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.