Terveisiä Roomasta (2): Finanssiministeriö, keskuspankki ja verohallinto

6.5.2012 · Aihe: Eduskuntatyö, _ 

(Raportit tulevat vähän jälkijunassa, koska hotellissa ei luvattu nettiyhteys toiminut. Kun halvan ostaa niin halvan saa.)

Torstaina aamupäivällä kävimme finanssiministeriössä ja keskuspankissa. On menossa voimakas verouudistus, jossa verotusta siirretään ”kasvua ehkäisevistä” veroista kulutusveroihin ja kiinteistöveroon.

Kunnallisella kiinteistöverolla on tarkoitus kerätä 21 miljardia euroa. Aiemmin kiinteistöveroa kerättiin vain kakkosasunnosta ja kesämökeistä, nyt vero ulotetaan kaikkiin asuntoihin ja verotusarvot nostetaan markkinahintojen tasolle. Ensimmäisen asunnon kiinteistövero on 0,4 prosenttia ja kakkosasunnon 0,76 prosenttia. Mitä maksetaan vuokra-asunnosta ei käynyt selville. Nämä verot ovat selvästi kovempia kuin Suomessa.

Huoltoasemalla diesel maksoi 1,72 euroa ja bensa 1,87. Jotenkin lämmitti mieltä.

Jostain oudosta yritysveron muodosta (EIRI) halutaan eroon. Yritykset maksavat sitä pääomatuloista, koroista ja palkoista. Muistuttaa kovasti siis arvonlisäveroa, mutta kun se lasketaan näin päin, se ei ulotu tuontitavaroihin eikä sitä voi vähentää vientituotteista.

Mielenkiintoinen uudistus on, että osakepääoma ja lainapääoma halutaan samanarvoiseksi hyväksymällä osingot yrityksen verotuksessa vähennyskelpoiseksi kolmeen prosenttiin vuodessa. Ei käynyt ilmi, lasketaanko tämä osakkeiden nimellisarvosta vai yrityksen nettovarallisuudesta. Meillähän kaksinkertaista verotusta torjutaan sillä, että listaamattomissa yrityksissä pääomistajien osingot ovat verovapaita 60 000 euroon tai yhdeksään prosenttiin nettovarallisuudesta omistajan omassa verotuksessa.

Suunnittelevat myös hiiliveroa. Sellaisesta päätettiin jo 1998, mutta sitä ei otettu käyttöön, kun öljy hinta nousi niin paljon. (EU on tosin aikeissa kieltää hiiliverot päästökauppasektorilla, mikä onkin ihan perusteltua.)

Harmaata taloutta kitketään kieltämällä yli tuhannen euron ostosten maksaminen käteisellä.

Budjettitasapainon vaatimus on kirjattu perustuslakiin.

Veronkierto on suuri ongelma. Yleinen arvaus veronkierron määrästä on 120 miljardia, eli 7,6 prosenttia BKT:sta. Arvonlisäverosta kierretään noin 30 %. Niille, jotka verot maksavat, Italian verotus on hyvin ankaraa. Veroaste on 45% eli vähän enemmän kuin Suomessa.

Iltapäivällä tapasimme verohallinnon ihmisiä, joilla oli ihailtavan pragmaattinen ote pinnareiden kiinnisaamisiin.

Kaikkia yksityiskohtia ei kannattane selostaa. He kuitenkin vertaavat ihmisten kulutuskäyttäytymistä veroilmoitukseen. Ikäviä kysymyksiä seuraa, jos tuloton ostaa Ferrarin tai loistoveneen. Kysyin, eikö tämä ole tehotonta, jos se on yleisesti tiedossa.  Ainahan Ferrarin voi käydä ostamassa Ranskasta, jossa sen voi vieläpä maksaa käteisrahalla. Ei kuulemma kannata pysäköidä väärin, koska verohallinto on yhteistyössä kuntien kanssa näiden luksuselämää viettävien “köyhien” jahtaamisessa ja saavat siitä pienen palkkionkin.

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Terveisiä Roomasta (2): Finanssiministeriö, keskuspankki ja verohallinto”

  1. Samuli Lintula kirjoitti 6.5.2012 kello 16:43

    Kun kiinteistöveroa ollaan selvästi nostamassa, onko joku Italiassa huolissaan mummoista mökeissään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. zack kirjoitti 6.5.2012 kello 17:45

    Kiinteistövero kohtelee eriarvoisesti ihmisiä riiippuen työpaikan varmuudesta. Ei varmaan hoitoalalla haittaa niin paljoa maksaa korkeaa kiinteistöveroa verrattuna esim. it-alaan. Toisessa työpaikka on varma, toisessa palli tutisee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle kirjoitti 6.5.2012 kello 18:18

    Osmo: “…Huoltoasemalla diesel maksoi 1,72 euroa ja bensa 1,87. Jotenkin lämmitti mieltä…”

    Jos tarkoitus on todella poistaa kasvua estäväää verotusta, niin tuohon tulee varmasti korjaus. 🙂 Energiaan, liikenteeseen ja pääomaan kohdistuva verotus ei ole kestävällä pohjalla.

    Tavoite sinänsä kuulostaa hyvinkin järkevältä. On toivottavaa, että edustajien matka tuottaa tulosta ja täälläkin ymmärretään verotuksen epäterveiden muotojen poistamisen tarve. Muuten mekin olemme kohta Kreikan kanssa samalla viivalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. nos kirjoitti 6.5.2012 kello 19:10

    Eurointoilijoiden käsitys demokratiasta on sitten tullut todistettua. Toivottavasti Kreikka eroaisi eurosta ja panisi alulle koko p…kan alasajon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 6.5.2012 kello 22:33

    nos: Eurointoilijoiden käsitys demokratiasta on sitten tullut todistettua. Toivottavasti Kreikka eroaisi eurosta ja panisi alulle koko p…kan alasajon.

    EU ja euro ovat lähtökohtaisesti taloudellisia hankkeita. Demokratialla ei ole markkinatalouden (tai kapitalismin) kanssa mitään tekemistä. Tällä hetkellä markkinat vievät demokratiaa, mutta Kreikka voi olla esimerkki siitä, että demokraattisesti voidaan päättää muulla tavalla. Voi olla että se on hyvin tyhmää ja haitallista, mutta demokratiassa voidaan tehdä tyhmiäkin päätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Syltty kirjoitti 7.5.2012 kello 8:17

    nos:
    Eurointoilijoiden käsitys demokratiasta on sitten tullut todistettua. Toivottavasti Kreikka eroaisi eurosta ja panisi alulle koko p…kan alasajon.

    Kreikan eroaminenhan vaikuttaisi pikemminkin päinvastoin, sehän tervehdyttäisi unionia. Eniten v-käyrää nostaa tulonsiirrot huithapelimaille ja Kreikan potkiminen eurosta ulos ja asettainen maksukyvyttömyyteen olisi parasta mitä unionille voisi tapahtua.

    Tuossa tilanteessa kreikan hallituksen ei tarvitsisi edes itse miettiä leikkauksia kun leikkaukset sanelisi kassatilanne eli ne kulut maksettaisiin johon rahat riittäisi ja loput jäisi suorittamatta eikä velkaa enää saisi -> budjettihan olisi kertaheitosta tasapainossa. Kreikan paksukalloinen huijarikansa saisi todellakin lipikoida itse keittämän soppansa.

    Tukipakettirahat voitaisiin sitten käyttää pankkien pelastamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tomppeli kirjoitti 7.5.2012 kello 10:54

    Friedrich Schneider, Ph.D. on tunnetuimpia harmaan talouden tutkija Euroopassa. Hänen (Visalle tekemänsä) tutkimuksen mukaan Italian harmaa talous (shadow economy) oli 22% BKT:sta vuonna 2011.

    Suomessa osuus oli pohjoismaalaista tasoa eli noin 14%. Merkittävästi korkeampi oli Pohjois-Euroopan maista vain Belgiassa (17%). Pienin harmaa talous, 8%, oli Itävallassa ja Sveitsissä.

    Kreikan prosentti on 25 eli korkein eteläeurooppalaisista maista.

    Itä-Euroopassa olaan keksimäärin vielä korkeammissa lukemissa. Esimerkiksi Virossa huidellaan 29%:ssa. Voiton vie Bulgaria 33%:lla.

    Varmaa kuitenkin on, että etelän kriisimaiden harmaa talous on ollut kasvussa jo siksi, että yhä useammin töitä on saanut vain pimeästi. Kohonneet verot ja laskevat palkat ovat houkutelleet kompensoimaan.

    Hiukan yllättävää on, että mafiasta ja muustakin korruptiosta kuuluisan Italian harmaata taloutta ei ole arvioitu tuota vertaa suuremmaksi kuin vaikkapa Suomessa.

    Sekin olisi mielenkiintoista tietää, otetaanko erilaisissa EU:n välisissä aluerahastoissa yms. tulonjaoissa huomioon laskennallinen vai oikea BKT eli sellainen jossa harmaa talous on mukana. Jos nimittäin Italiassa “oikea” BKT on parhaimmillaan toistakymmentä prosenttiyksikkö suurempi kuin Pohjoisessa, maa voikin yllättäen olla jopa “hyvätuloisempi” kuin vaikka Itävalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 7.5.2012 kello 18:37

    Tuossa tilanteessa kreikan hallituksen ei tarvitsisi edes itse miettiä leikkauksia kun leikkaukset sanelisi kassatilanne eli ne kulut maksettaisiin johon rahat riittäisi ja loput jäisi suorittamatta eikä velkaa enää saisi -> budjettihan olisi kertaheitosta tasapainossa.

    Itse asiassa tämä on tilanne, joka vallitsisi, mikäli Kreikka ilmoittaisi maksukyvyttömyydestään ja nollaisi velkansa eroamatta eurosta. Valtion kassa olisi tyhjä, mutta käteinen raha, euro säilyttäisi arvonsa.

    Jos Kreikka eroaisi eurosta, tuhannen taalan kysymys olisi, mitkä summat muunnettaisiin euroista uusdrakmoiksi. Selvää on, että valtion velat muuttuisivat drakmamääräisiksi. Sen jälkeen Kreikan valtio lainaisi keskuspankilta ja maksaisi velkansa ulkomaisille velkojille. Ja rahaa olisi kuin roskaa. Ongelmana olisi vain inflaatio. Kyse olisi siis edellisen tapauksen vastakohdasta. Valtion kassa olisi pullollaan käteistä, mutta sillä ei saisi mitään.

    Tämä tilanne nousisi eteen myös Suomessa, jos joutuisimme eroamaan eurosta: mitkä varat pakkomuunnettaisiin markoiksi, mitkä sopimukset pysyisivät euromääräisinä? Se, jolle jäisi musta pekka käteen, menettäisi kaiken. Itse luotan siihen, että kotimaisilta pankeilta otetut asuntolainat muuntuisivat samaan rahayksikköön kuin palkat. Muuten tulisi varmaan sisällissota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 7.5.2012 kello 18:49

    Se, mitä olen vähän ihmetellyt, on, ettei kukaan, ei Osmo eikä kukaan muukaan ole kommentoinut vuoden 2011 syksyllä hyväksyttyä uutta valmiuslakia. Siellähän on valmiina pykälät eurosta eroamiseen, jos EU-alueella olisi kova kriisi.

    Edellä [pitkähkö viittaus] säädettyjä toimivaltuuksia koskeva käyttöönottoasetus – –, voidaan antaa vain, jolleivät Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki toimiessaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtävissä osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää ole poikkeusolojen vallitessa toimintakykyisiä.

    Ja niissä viitatuissa pykälissä on täydellinen toimivaltuusarsenaali valuutta-, korko- ja ulkomaankauppasäännöstelyyn. Ovelinta on kuitenkin se, että seuraavien valtuuksien käyttöönottoon ei tarvita EKP:n lupaa:

    Konkurssia, selvitystilaa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat poikkeukset

    Rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden vakaan toiminnan turvaamiseksi 3 §:n 1–3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää poikkeuksia laissa säädetyistä luotto- ja rahoituslaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden, arvopaperipörssin, arvopaperikeskuksen ja optioyhteisön sekä vakuutus- ja eläkelaitosten: – –liiketapahtumien kirjaamista, omaisuuden arvostusta, tilinpäätöksen laatimisajankohtaa, rekisteröimisajankohtaa sekä julkistamista koskevista vaatimuksista</blockquote

    Tällä valtuudella voidaan määrittää esim. se, että suomalaisten pankkien hallussa olevat luottokelvottomien valtioiden velkakirjat luetaan niiden vakavaraisuuteen täysimääräisesti. Samoin noilla kirjanpitotapahtumien kirjausta sekä osavuosikatsausten laatimista ja julkistamista koskevilla säännöksillä voidaan tarvittaessa pelata todella laajasti.

    (Huom! En ole tehtävässä, jossa minulla olisi salassapidettävää tietoa talouselämää koskevista valmiussuunnitelmista. Edellä oleva on puhdasta spekulaatiota.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Antero Vuokila kirjoitti 8.5.2012 kello 13:41

    “Iltapäivällä tapasimme verohallinnon ihmisiä, joilla oli ihailtavan pragmaattinen ote pinnareiden kiinnisaamisiin.

    Kaikkia yksityiskohtia ei kannattane selostaa. He kuitenkin vertaavat ihmisten kulutuskäyttäytymistä veroilmoitukseen. Ikäviä kysymyksiä seuraa, jos tuloton ostaa Ferrarin tai loistoveneen. Kysyin, eikö tämä ole tehotonta, jos se on yleisesti tiedossa. Ainahan Ferrarin voi käydä ostamassa Ranskasta, jossa sen voi vieläpä maksaa käteisrahalla. Ei kuulemma kannata pysäköidä väärin, koska verohallinto on yhteistyössä kuntien kanssa näiden luksuselämää viettävien “köyhien” jahtaamisessa ja saavat siitä pienen palkkionkin.”

    Tuossa asiassa Italian veroviranomaiset ovat terhakkaampia kuin suomalaiset virkasisaret ja
    virkaveljet. Suomessa on kyllä muodollisesti voimassa ns. selvittämättömän omaisuudenlisäyksen
    säännös eli verotusmenettelylain 30 §, mutta se on jäänyt lähes kuolleeksi kirjaimeksi. Yhtenä syynä on se, että verottajalla on tiedossa vain
    osa verovelvollisen tekemistä merkittävistä hankinnoista mm, siksi, että varallisuusverotusta ei enää ole. Autot sai jättää veroilmoituksesta pois jo ennen varallisuusverotuksen pääättymistä.
    Toinen syy on, että harva veroviranomainen t enää osaa laatia selvittämätöntä omaisuudenlisäystä koskevan laskeman. Matematiikan taidot ovat hukassa monelta verotuksen huippuasasiantuntijaltakin. Kieltämättä asiaa koskeva säännös on kirjoitettu koukeroiseen muotoon (jäljempänä), kun algebraa ei ole käytetty apuna.

    Selvittämätön omaisuuden lisäys:
    “Jos verovelvollisen omaisuusaseman havaitaan siitä tehtyjen laskelmien mukaan verovuoden aikana muodostuneen hänelle edullisemmaksi kuin hänen tulojensa ja menojensa väliseen suhteeseen nähden, ottaen huomioon menoina myös hänen elinolosuhteittensa mukaiset arvioidut yksityismenonsa, olisi ollut mahdollista eikä verovelvollinen esitä luotettavaa selvitystä siitä, että sen mukaisen omaisuuden lisäyksen on katsottava muodostuneen aikaisemmin verotetusta tai verovapaasta tulosta taikka tulosta, jota ei enää voida oikaista verovelvollisen vahingoksi, pidetään tätä lisäystä, jollei verotusta oikaista verovelvollisen vahingoksi, hänen verovuodelta verotettavana tulonaan.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. pekka kirjoitti 8.5.2012 kello 19:18

    Erastotenes aleksandrialainen:

    Jos Kreikka eroaisi eurosta, tuhannen taalan kysymys olisi, mitkä summat muunnettaisiin euroista uusdrakmoiksi. Selvää on, että valtion velat muuttuisivat drakmamääräisiksi.

    Ei ole ollenkaan selvää. Kreikassa tehtiin tänä keväänä yksityisen sektorin velkajärjestely, jossa velkojen nimellisarvosta leikattiin yli puolet ja maksuaikoja pidennettiin. Vanhat velkojat saivat uusia velkakirjoja, jotka on laadittu siten, että sopimustekstin aiheuttamat mahdolliset riidat ratkotaan Britannian lain mukaan.
    Suvereeni valtio voi tietysti jättää velat maksamatta, mutta Kreikka ei voi enää yksipuolisesti omalla lainsäädännöllään vaihtaa euromääräisiä velkoja uus-drakmoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 9.5.2012 kello 7:55

    Vanhat velkojat saivat uusia velkakirjoja, jotka on laadittu siten, että sopimustekstin aiheuttamat mahdolliset riidat ratkotaan Britannian lain mukaan.

    Suvereeni valtio voi tietysti jättää velat maksamatta, mutta Kreikka ei voi enää yksipuolisesti omalla lainsäädännöllään vaihtaa euromääräisiä velkoja uus-drakmoiksi.

    Pitää muistaa, että minkä tahansa valtion antamaa yksityisoikeudellista sitoumusta määritetään ensi sijassa ko. valtion oman lain mukaan. Brittiläinen oikeusistuin ei voi antaa päätöksiä, jotka sitoisivat suvereenia valtiota, jollei tämä valtio erikseen päätä niitä noudattaa. Eli jos Kreikka muuttaa poikkeuslainsäädännöllä velkakirjojensa ehtoja, ei velkojilla ole mitään tahoa, johon ne voisivat vedota. Mahdollisuus, että Kreikka muuttaisi velkansa uusdrakmamääräisiksi, on velkojien kannalta parempi kuin niiden mitätöinti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. pekka kirjoitti 9.5.2012 kello 19:12

    Erastotenes aleksandrialainen:

    Pitää muistaa, että minkä tahansa valtion antamaa yksityisoikeudellista sitoumusta määritetään ensi sijassa ko. valtion oman lain mukaan. Brittiläinen oikeusistuin ei voi antaa päätöksiä, jotka sitoisivat suvereenia valtiota, jollei tämä valtio erikseen päätä niitä noudattaa. Eli jos Kreikka muuttaa poikkeuslainsäädännöllä velkakirjojensa ehtoja, ei velkojilla ole mitään tahoa, johon ne voisivat vedota.

    Ja minkä ihmeen takia sitten Kreikan velkojat nimenomaan vaativat nimenoman uudet velkakirjat Brittiläisen lainsäädännön alaisiksi (English-Law Bonds) ja Kreikan parlamentti tämän lainsäädännöllä hyväksyi? Eikö näillä velkojilla ole siis ollenkaan päteviä lakimiehiä, kun näkivät suurta vaivaa sinun mukaasi aivan merkityksettömän manööverin toteuttamiseksi?

    Väität siis vakavissaan, että jos valtio tekee sopimuksia, joissa nimenomaan on ehdoissa määritelty, että kyseisten sopimusten tulkinta on Englannin lainsäädännön alaista, sopimuksella ei ole mitään merkitystä? Vaikka sopijavaltion parlamentti on asian vahvistanut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 10.5.2012 kello 7:08

    Väität siis vakavissaan, että jos valtio tekee sopimuksia, joissa nimenomaan on ehdoissa määritelty, että kyseisten sopimusten tulkinta on Englannin lainsäädännön alaista, sopimuksella ei ole mitään merkitystä? Vaikka sopijavaltion parlamentti on asian vahvistanut?

    Demokratiassa vallitsee kansansuvereenisuuden periaate. Tämä merkitsee sitä, että parlamentti, kansan valitsemana, on suvereeni. On aivan sama, millaisen lain parlamentti on aiemmin säätänyt. Sama tai seuraava parlamentti voi tästä riippumatta, mahdollisesti perustuslainsäätämisjärjestyksessä, muuttaa aiempaa lakia.

    Ajatus siitä, että jokin parlamentti voisi luopua tästä päätösvallasta, on absurdi. Suvereenin valtion määritelmä on nimenomaan suvereenius: sitä ei sido mikään muu kuin sen oma kunnia, poliittinen soveliaisuus ja luonnonlait.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. i kirjoitti 10.5.2012 kello 10:41

    Erastotenes aleksandrialainen:
    Ajatus siitä, että jokin parlamentti voisi luopua tästä päätösvallasta, on absurdi. Suvereenin valtion määritelmä on nimenomaan suvereenius: sitä ei sido mikään muu kuin sen oma kunnia, poliittinen soveliaisuus ja luonnonlait.

    Suomi oli suvereeni valtio ja demokratia talvella 1940. Silti Moskovan rauhalle ei hankittu kansan hyväksyntää. Neuvostoliiton ehtoihin jouduttiin tyytymään sodan lopettamiseksi, kuten velkojien ehtoihin joutuu tätä nykyä tyytymään uuden lainan saamiseksi. Ei tämä ole demokratian ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. lurkki kirjoitti 10.5.2012 kello 14:24

    @i
    Moskovan rauha menee kohtaan ‘poliittinen soveliaisuus’. Kun olosuhteet muuttuivat, lähdettiin mukaan Operaatio Barbarossaan, eikä Moskovan rauha estänyt tätä millään tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Sam kirjoitti 13.5.2012 kello 10:14

    Uljas suunta kohti totalitaarista demokratiaa jossa kansan valitsemat marionetit toteuttaa Brysselissä “yhteisesti “sovitut asiat.Käteismaksukielto ja kapitalistinen talous ei kyllä oikein sovi yksiin..

    Sam:

    Uljas suunta kohti totalitaarista demokratiaa jossa kansan valitsemat marionetit toteuttaa Brysselissä “yhteisesti “sovitutasiat.Käteismaksukielto ja kapitalistinen talous ei kyllä oikein sovi yksiin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Syltty kirjoitti 14.5.2012 kello 9:49

    lurkki:
    Moskovan rauha menee kohtaan ‘poliittinen soveliaisuus’. Kun olosuhteet muuttuivat, lähdettiin mukaan Operaatio Barbarossaan, eikä Moskovan rauha estänyt tätä millään tavoin.

    Jostian kumman syystä suvereeni Suomi kuitenkin palasi rauhantekopöytään kesällä -44.

    Valtio on niin suvereeni kuin ympäristö antaa sen olla. Eli vaikka kaikki valtiot ovat suveneereja de jure, niin de facto eivät ole. Esimerkiksi Kreikka ei ole suvereeni ja uudenkin parlamentin päätöksiä rajoittavat ikävät taloudelliset realiteetit, mm. yksipuolisesta lainanhoidosta seuraavat negatiiviset asiat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus