Lääkäreille vuorotyö

Mik­si yksi­tyiset val­taa­vat päivystykset?

Helsin­gin Sanomat kir­joit­ti tänään mitä kaikkea ikävää ja lehden mukaan jopa laiton­ta seu­raa siitä, että yksi­tyiset keikkalääkärit val­taa­vat sairaaloiden päivystyk­set. Seli­tys tähän asianti­laan oli, että virkalääkärit eivät halua eivätkä suos­tu päivys­tämään. Ovat pitkän työpäivän jäl­keen siihen liian väsyneitäkin.

Tuos­sa edel­lisessä virk­keessä on todel­li­nen syy, joka jäi Hesar­il­ta avaa­mat­ta. Lääkärei­den työe­htosopimus kieltää ker­takaikkises­ti vuorotyön. Työpäivä alkaa kahdek­salta aamul­la. Päivystys tulee sen päälle. Ehkä lail­lista, mut­ta ei kovin tur­val­lista. Voiko aivokirur­gi olla täy­dessä iskus­sa aamul­la klo 7 leikkaa­maan aivov­eren­vuo­topoti­las­ta oltuaan töis­sä 23 tun­tia yhteen soit­toon? Tätä rajoi­tus­ta ei ole yksi­ty­isil­lä työnvuokraajilla.

Keikkalääkärin kan­nat­taa tehdä vuorotyötä. Ei se siis varsi­naista riis­toa ole, sil­lä toki hän pää­sisi töi­hin virkalääkärik­sikin. Mik­sei samo­ja työe­hto­ja, jot­ka houkut­tel­e­vat keikkalääkäre­itä päivys­tämään, voisi tar­jo­ta myös virkalääkäreille?

Lääkärili­it­to on ker­takaikkises­ti väärässä. Vuorotyökiel­losta pitää päästä eroon.

108 vastausta artikkeliin “Lääkäreille vuorotyö”

  1. Vaik­ka olet kiis­tat­ta fik­su mies, Ode, nyt sotket asi­at aivan täysin. 

    Erikois­lääkäreil­lä, päivys­tämisel­lä ja peruster­vey­den­huol­lon lääkärip­u­lal­la ei ole mitään tekoa tois­t­en­sa kanssa, trust me, I know. 

    Neu­rokirurgien päivystysoloilla

  2. Ensik­si: ei ole rahaa, päivystys on silti halvem­paa. (His­to­ri­al­la lie­nee pain­o­lastin­sa sekavis­sa sopimuk­sis­sa.) Osaa erikoslääkäri­estä tarvi­taan takapäivystyk­seen, jol­loin kotona ollaan selvänä ja ei lähde­tä kauhean pitkälle lenkille.

    Virka­suhteiset lääkärit taas tien­aa­vat tarpeek­si, ei ole kan­nustin­ta päivys­tää. Keikkalääkäri taas saa tulo­ja mukavasti ja samal­la vapaata.

    Lääkäruikun­ta on ikään­tynyt muun väestön kanssa ja nai­sis­tunut. Ikään­tyesä on kivem­paa lähteä har­ras­ta­maan ja lep­pois­taa elämää, nai­sis­tu­mi­nen, no, ei lap­sia sinne tarhaankaan voi jättää.

    Kun­nan­lääkäri­aikana lääkäri pain­oi 12 tun­tia päivässä ja päivysti päälle, sun­nun­taisin aamul­la oli vähän löy­sem­pää. Siihen sitou­tu­miseen ei ole palu­u­ta, onneksi.

    Palkko­ja voi nos­taa julkisel­la puolel­la vain ja jos se tuot­tavu­us ensik­si nousee — ter­vey­den­huol­los­sa siihen ei liene paljoa mahdollisuuksia.

  3. Lääkärili­it­to tietysti etu­jär­jestönä ajaa lääkärei­den etu­ja, eikä mitään yle­sitä veron­mak­s­jan tai kansalaisen hyvää. Silti Lääkärili­itol­la on ylivoimainen maine ain­oana “puoluet­tomana” asiantuntijana.

    Bonuk­se­na lääkärili­it­to löysi Israelista mallin toimi­valle ja ylivoimaiselle lakkoaseelle: yksiköi­itäin kiertävä lakko. Lakko voi kestää kauan, mut­ta sen jäsenet saa­vat silti hyvän toimeen tulon ja tuol­la mallil­la Lääkärili­it­to voit­taa aina työtaistelun. 

    Vink­ki nuo­rille: lääkäri tai juristi omak­si ammatik­si tai jos omat kyvyt eivät riitä niin puoli­son ammatik­si. Elin­ta­so on turvattu.

  4. VR yhteys pätkii..

    ..tai aneste­si­olo­gien, rin­take­häkirurgien ym työa­joil­la ja perusth lääkäri­va­jeel­la on hädin tuskin lainkaan kosketuspintaa.

    Ensim­mäi­nen ratkaista­va asia on, kuin­ka helpot­taa kansalais­ten lääkäri­in pääsyä vaivois­sa, jot­ka eivät vaa­di päivystys­tä, mut­ta jois­sa 2–3vk odotut­ta­mi­nen on kohtuutonta.

    Kun valit­tu lin­ja on, että “viras­tot” = ter­veyskeskuk­set sulke­vat klo 16 ja tämän jäl­keen väki ohjataan aina vain mas­si­ivisem­pi­in päivystyk­si­in, on turha toivoa, että lääkäre­itä piisaa jonok­si asti.

    Kun­nat saa­vat suu­ru­u­den ihan­noin­nis­sa sitä mitä tilaavat.

    Yst.terveisin Mikko Lehtovir­ta lääkäri

  5. Tiedok­si: Lääkärit ovat nykyään nuo­ria naisia, joil­la on pieniä lap­sia. Jotenkin hei­dän pitää las­ten­sa hoito organisoida.
    Osmon suosi­tuk­set pahen­taisi­vat hei­dän työolon­sa kestämät­tömäk­si. Sik­si neu­vot­te­lu­tie on parem­pi kuin Osmon esit­tämä pakkotyö.

  6. Mut­ta kun päivystysvuoro­ja on huo­mat­tavasti vähem­män kuin vir­ka-aikaan työtä teke­viä. Eli jos vaik­ka heit­tona san­ot­taisi­in, että öisin joka kol­maskymmenes lääkäri päivys­tää (olisi mukavaa kyl­lä kuul­la oikeakin luku, jos jol­lakul­la sel­l­ainen on), niin mitä tämä vuorotyöe­hdo­tus konkreet­tis­es­ti tarkoittaisi? 

    Eri asia on vaikka­pa tehtaal­la, jos­sa joka vuorossa on sama määrä työn­tek­i­jöitä. Per­in­teis­es­tä vuorotyöstä ei siis ainakaan olisi kyse. 

    Kan­nat­taako siis koko vuorotyösanaa käyt­tää, jos kyseessä on esim. mah­dol­lisu­us jär­jestel­lä työvoimaa siten, että lääkäri tekee yhden viikon kahdessa kuukaudessa työa­jal­la 16–23:30 ja saa tältä viikol­ta vir­ka-aikaa hie­man parem­man korvauksen?

  7. Hyvä kir­joi­tus. Lääkärili­it­to on väärässä mon­es­sa muus­sakin asi­as­sa. Kyseinen ammat­tili­it­to har­joit­taa vähin­tään yhtä kyseenalaista ja yksipuolista edun­valvon­taa kuin vaik­ka AKT tai Paper­ili­it­to. Lääkärit vain usein osaa­vat piilot­taa todel­liset moti­ivin­sa taitavam­min. Lääkärili­it­to pyrkii säi­lyt­tämään val­tansa vas­tus­ta­mal­la kaikkia järke­viä ehdo­tuk­sia lääkärien koulu­tuk­sen merkit­tävästä lisäämis­es­tä. Valitet­tavasti ovat tähän osti onnis­tuneet edun­valvon­nas­saan liiankin hyvin, kun tämä ala on yksi niitä har­vo­ja, joi­hin globaali kil­pailu ei ulo­tu. Laa­jem­minkin kat­soen poli­it­tis­ten päät­täjien, eli hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan, pitäisi rohkeasti käyt­tää kansan anta­maa val­takir­jaa, ja ottaa liika val­ta pois työ­markki­na­jär­jestöiltä (mukaan lukien työ­nan­ta­japuolen jär­jestöt). Muuten koko Suo­mi kärsii.

  8. Nyt ei kyl­lä tain­nut fak­tat men­nä ihan kohdalleen…

    Lääkärisopimus kyl­lä määrit­telee sään­nöl­lisen työa­jan tun­timäärinä, ja päivystyk­sen tämän sään­nöl­lisen työa­jan ulkop­uolise­na työnä, mut­ta mitään kel­lon­aiko­ja ei ole kir­jat­tu. Mikään sopimustekni­nen seik­ka ei siis estä vaikka­pa iltaisin tapah­tu­vaa sään­nöl­listä työaikaa. Se, että sys­tee­mi toimii miten toimii, ei siis varsi­nais­es­ti johdu tuos­ta sopimuksesta.

    Henkilöko­htais­es­ti­han kan­natan henkilöresurssien kohden­tamista hie­man eri taval­la kuin nyky­isin, eri­tyis­es­ti joiden tiet­ty­jen erikoisa­lo­jen suh­teen, mut­ta kan­nat­taa huomioi­da, että juurikin päivystys­valmi­u­den, jos­ta tuos­sa siis lähin­nä kir­joi­tat, ylläpitämi­nen koko val­takun­nan laa­juis­es­ti on san­gen han­kalaa, ja jos EU:n työaikadi­rek­ti­ivi joskus kat­taa myös lääkärit laa­jal­la rin­ta­mal­la, niin voi hom­ma men­nä vielä monin ver­roin vaikeammaksi.

  9. Olet Osmo löytänyt syyn nyky­menoon: “Mik­sei samo­ja työe­hto­ja voisi tar­jo­ta myös virkalääkäreille”. Lääke on kovin kallis ja sen vuok­si täl­laiseen kurimuk­seen on joudut­tu. Tot­takai vuorotyöhön suos­tu­isi, mikäli sil­lä saisi saman ansion, kuin nyky­mallil­la. Ei vaan men­neinä vuosikym­meninä työ­nan­ta­jalle asian­mukainen kor­vaus sopin­ut, johtaen nykyiseen merkil­liseen työehtosopimus-viidakkoon.

    Niin kauan, kuin em. reunae­hto ei toteudu, on turha muu­tos­ta toivoa. Min­ulle on ainakin turha tul­la väit­tämään, että voisin halvem­mal­la työni tehdä. Sen jäl­keen, kun ensin opiske­lin perusk­oulun, lukion ja intin jäl­keen 15 vuot­ta oppi­ak­seni lop­pu­vi­imek­si otta­maan sairaal­ta ihmiseltä sydän­leikkauk­sen ajak­si hen­gen pois niin, että sen voi leikkauk­sen onnis­tut­tua taas poti­laalle palauttaa.

  10. Onpa yksioikoinen ratkaisu!

    Lisään­tyneestä lääkärimäärästä huoli­mat­ta lääkäre­itä ei ole ter­veyskeskuk­ses­sa yhtään enem­pää nyt kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten (noin 3500). Lääkärimäärä on kas­vanut, mut­ta lääkärit sijoit­tuvat yhä enem­män sairaaloi­hin (750 lääkäriä enem­män kuin v. 2000), yksi­tyis­sek­to­rille (620 enem­män) ja työter­veyshuoltoon (380 enem­män). Seit­semänkym­men­tä vuot­ta täyt­täneitä henkilöitä on satatuhat­ta enem­män kuin v. 2000. 

    Poti­laiden pitkäaikais­sairaudet (kutn dia­betes, ast­ma, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, työkykyasi­at…) hoide­taan päiväaikaaan. Jo nyt vas­taan­otolle pääsyä joutuu odot­ta­maan usei­ta viikkoa. Jos olisin päivys­tänyt viime yön, menisin vas­taan­otolle töi­hin vas­ta torstaina, kos­ka viikon vapaapäivät seu­raa­vat yleen­sä yövuoroa. 

    Mikä ratkaisu vuorotyö olisi?

    1. Vuorotyö toisi sen ratkaisun, että ne lääkärit, jot­ka nhyt tekevät vuorotyötä keikkalääkäreinä, tek­i­sivät vuorotyötä virkalääkäreinä ja oli­si­vat parem­min mukana kokonaisuudessa.

  11. Julkisel­la puolel­la muu­tosten tekem­i­nen ter­vey­den­huol­los­sa lie­nee mahdotonta.
    Mah­dol­lisuuk­sia olisi, mut­ta sys­tee­mi ei vain mil­lään muu­tu. Poti­laiden ohjaami­nen päivystyk­seen keikkalaääkärei­den hoitoon on helpoin ja kallein ratkaisu.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la itses­tään­selvyys on tar­jo­ta perus­lääkäri­palvelui­ta nor­maalin työ­na­jan ulkop­uolel­la. Näyt­töä on siitä, että jos ihan nor­maale­ja yleis­lääkäri­aiko­ja ter­veyskeskuk­ses­sa tar­jo­taan n 18 saak­ka, tarve käy­dä päivystyk­sessä vähenee.

    Ter­veyskioskit (Sitran kokeilu) ja ennen muu­ta niiden sijoit­ta­mi­nen sinne mis­sä ihmiset liikku­vat aut­taa myös tuot­ta­maan palveluita.

  12. “…oppi­ak­seni lop­pu­vi­imek­si otta­maan sairaal­ta ihmiseltä sydän­leikkauk­sen ajak­si hen­gen pois niin, että sen voi leikkauk­sen onnis­tut­tua taas poti­laalle palaut­taa”. Jumala???

    Lisätkää hie­man lääkärien koulu­tus­määriä. Olen täysin var­ma, että lääkik­seen löy­tyy päte­viä opiske­li­joi­ta vähän nyky­istä suurem­pikin määrä.

  13. Mon­tako vuot­ta Tei­jo opiske­lit palkat­ta (niin kuin nyt yleen­sä opiskel­laan) intin jäl­keen? Ja mitkä noin suuripi­irtein oli­vat vuo­tuiset ansiosi 5 ensim­mäisen yliopis­to-opiskelu­vuo­den jäl­keen? En väheksy kirur­gin ammat­tia enkä ole tässä vaa­ti­mas­sa palka­nalen­nus­ta, mut­ta fak­toista voitaisi­in toki puhua faktoina.

  14. Tun­tuu oudolta,mutta Lääkärili­it­to on vas­tus­tanut vuorotyötä.

    Suo­mi vas­tusti EU:n työaikadi­rek­ti­iviä juuri lääkärei­den päivystysvelvol­lisu­u­den vuoksi.

    Kepu on ollut puolueista suurin vuorotyön vastustaja

    Kolmivuorotyössä tarvi­taan 5–6 henkeä yhden hen­gen vuoron pyörit­tämiseen ja se merk­it­see, että pienis­sä terkkareis­sa on päiväl­lä vain yksi lääkäri.
    Lop­ut oli­si­vat illalla,yöllä, sun­nun­taisin nuokku­mas­sa aika joutilaana.

    Ammat­ti­taitokin siinä surkastuisi

  15. Kuten muis­sakin yri­tyk­sis­sä: jous­ta­vat työa­jat ja epä­tyyp­il­lis­ten työ­suhtei­den mah­dol­lis­t­a­mi­nen lievevät parem­pi idea kuin 70-lukuhenk­i­nen ter­mi vuorotyö.

  16. taas suosit­tuun sisäänot­tokeskustelu­un liittyen

    Lääkäri­ti­hey­den kaava:

    suun­taa antavia arvo­ja: sisäänot­to nykyään(ollut noin 10v tämä)=610, eläkeikä=63, opin­to­jen aloitusikä=21, ikälu­okkien koko=60000, elinikä=80

    näil­lä luvuil­la lääkäri­ti­hey­dek­si saadaan: 610*(63–21)/60000/80*10000=54 lääkäriä/10000.
    Tämä on selvästi suurem­pi luku kuin tiheys on tänä päivänä.Lääkärimäärä kas­vaa koko ajan. Täl­lä het­kel­lä vain kak­si maa­ta, jol­la on vähin­tään yhtä suuri lääkäri­ti­heys: Kuu­ba ja Kreik­ka(http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74).

    Jos lääkärimäärä ei tule­vaisu­udessa riitä, syynä voi olla vain erit­täin selvä lep­pois­t­a­mi­nen kyseisessä ammatissa.

    On myös hyvä ajatel­la, kuin­ka paljon lääkärimäärä vaikut­taa palkkaukseen.Vaikka lääkäre­itä olisi paljon työt­töminä, palkko­ja voidaan nos­taa lakkoillen. Ovathan esim. ahtaa­jatkin tässä onnistuneet.

  17. Ihan sama vaik­ka olisi mil­lainen vuorotyöjär­jestelmä. Jos työe­hdot eivät ole kohdal­laan, ei sinne hakeudu lääkäre­itä niin kauan kun keikkafir­ma mak­saa parem­min kuin kuntatyönantaja.

  18. Nyt on jäänyt matemaat­ti­nen tosi­a­sia huomioimatta.

    Päivystyk­sel­lä tarvi­taan vähem­män lääkäre­itä. Jos on vaik­ka viisi lääkäriä he voivat hoitaa 24/7 ja lisäk­si täy­den päivän viiden lääkärin verran.

    Jos siir­ry­tään vuorotyöhön tarvi­taan viisi päiväl­lä ja viisi pyörit­tämään päivysty­saikaista työtä.

    Onko siihen varaa ja riit­tääkö lääkärit.
    Jos yritetään samal­la määräl­lä pyörit­tää vuorotyönä tarkoit­ta se esimerkik­si leikkausten pudot­tamista viidesosaan. 

    Ehkä blokin kir­joit­ta­va voisi tark­istaa tämän taloudel­lisen puolen ja täy­den­tää tekstiään.

    Ongel­ma on se että nuoret eivät enää halua tehdä niin paljon työtä kuin ennen tehti­in. Jos siir­ry­tään vuorotyöhön ei var­masti halu­ta tehdä use­aa vuoroa peräkkäin.

    Minus­ta toimin­nas­ta vas­taa­va pitäisi viisaasti suun­sa kiin­ni vuorotyöstö ennen kuin lääkärit tajua­vat kuin­ka heitä on hui­jat­tu hur­jaan työmäärään vuosia.

  19. Ymmär­rän hyvin nuoria.

    Selvästi fik­sumpia kuin me van­hat jäärät, kun eivät tee niin hur­jia työvuoro­ja. Eivät ota enää riskiä väsyneenä tehdy­istä virheistä.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuorotyö toisi sen ratkaisun, että ne lääkärit, jot­ka nhyt tekevät vuorotyötä keikkalääkäreinä, tek­i­sivät vuorotyötä virkalääkäreinä ja oli­si­vat parem­min mukana kokonaisuudessa.

    Tämä on täysin mah­dol­lista. Jo nyt ainakin TYKS:n ja TAYS:n peruster­vey­den­huol­lon päivystyk­set toimi­vat vuorotyö­mallil­la. Ideaali malli olisi että nämä tar­joaisi­vat päivys­täjät koko yliopistopi­irien­sä ter­veyskeskuk­sille. Jol­loin voitaisi­in pitää enem­män lääkäre­itä ringis­sä ja tar­jo­ta jous­tavam­mat työolo­suh­teet ja ajat.

    Voitaisi­inko tämä toteut­taa HUS OY:n kautta?

  21. Pekka Nykä­nen:
    Tiedok­si: Lääkärit ovat nykyään nuo­ria naisia, joil­la on pieniä lapsia.Jotenkin hei­dän pitää las­ten­sa hoito organisoida.
    Osmon suosi­tuk­set pahen­taisi­vat hei­dän työolon­sa kestämät­tömäk­si. Sik­si neu­vot­te­lu­tie on parem­pi kuin Osmon esit­tämä pakkotyö.

    Niin­pä. Ajat­tele vaikka­pa sairaanhoitajia.

  22. Ennen lääkäri kat­soi poti­las­ta, nyt tietokoneen näyt­töä täy­den­täessään itse poti­lastiedos­toa. Esimerkik­si. Nyky­isin on kuvitel­tu saata­van säästöjä kun pitkään opiskel­lut lääkäri “saman tien” “napin painal­luk­sel­la” tekee työt joi­hin voisi hänen pal­ka­llaan ottaa usei­ta avus­tavia vähem­män koulutet­tu­ja tek­i­jöitä ja joi­hin lääkäriä ei edes saisi koulut­taa. Sama talous- ja suu­nit­teluih­mis­ten kehit­tämä säästämi­nen kaut­ta lin­jan vaikeut­taa varsi­naista poti­laan aut­tamista ja tietysti turhaut­taa. Yksi­ty­is­puolel­la tilanne lie­nee parempi.

  23. Pitäisi lail­la säätää niin, että henkilö ei ylipäätään saa Suomes­sa lääkärin­toin­ta har­joit­taa yksi­tyisel­lä tai julkisel­la puolel­la, jollei hän sitoudu myös julkisen puolen tehtävi­in kuten myöskin päivystyk­seen ainakin jokusen viikko­työ­tun­nin ver­ran ja ei ylisu­ur­ta vaan kohtu­ullista kor­vaus­ta vastaan.

    Joka ei tähän ilman eri­tyisen pätevää syytä ryhtyä tah­do, häneltä vietäköön kokon­aan oikeus har­joit­taa Suomen maaperäl­lä lääkärinammattia.

  24. Osmol­ta menee nyt moni asia sekaisin. Ensin­näkin peruster­vey­den­huol­lon päivystyk­set on ulkois­tet­tu, ei sairaaloiden. 

    Mis­tä tulee tämä aja­tus, että keikkafir­moissa tehtäisi­in vuorotyötä. Siel­lä tehdään töitä luke­mat­tomil­la eri tavoil­la erip­i­tu­isia pätk­iä. Jatku­vasti tulee maili­in main­ok­sia use­an päivän pitu­i­sista “päivystys­paketeista” eri juh­lapy­hille yms. Lopus­sa on yleen­sä main­oslause tyyli­in “Öisin hil­jaista ja ehtii nukkua!”. Joopa joo.

    Ter­veyskeskusten päivystys­tä tekevät pääasi­as­sa lop­pu­vai­heen opiske­li­jat ja juuri valmis­tuneet. Se on usein lyhyt siir­tymä­vai­he ennen kuin oma ala löy­tyy ja sieltä tulee sairaalapäivystyk­siä tai päivystyk­set lop­pu­vat kokon­aan. Iso osa niistä, jot­ka peruster­vey­den­huoltoon jäävät, lopet­ta­vat päivys­tämisen alle kymme­nessä vuodessa.

    Tämä vai­h­tu­vu­us on se ongel­ma, niiden päivystys­ten pyörit­tämi­nen on aikamoista jär­jeste­lyä ja sen takia keikkafir­man pää­toimiset rekry­toi­jat tekevät sen parem­min kuin yli­työl­lis­tet­ty ylilääkäri oman työn ohella.

    Jos sairaaloista puhutaan niin monis­sa paikois­sa­han jae­taan nyt jo viikon­lop­un etupäivystyk­set 12 tun­nin pätki­in. Onko tämä nyt sitä vuorotyötä? Sairaalois­sa on sitä­pait­si äärim­mäisen eri­laisia päivystyspeste­jä inten­si­teetiltään, eikä niitä voi niput­taa yhden­laisik­si. Alue­sairaalas­sa takapäivystys­tä saat­taa olla vaik­ka viikko put­keen. Koskisiko vuorotyö vain etupäivys­täjiä kuor­mite­tu­il­la aloil­la, kuten sisä­taudeil­la ja kirurgialla?

    Tarken­na hie­man ja osoi­ta siten, että tiedät yhtään mis­tä puhut.

  25. San­o­taan nyt ensin etten tunne lääkärien työtä tai päivystyskäytän­töjä keskiver­tokadun­tal­laa­jaa paremmin. 

    Omas­ta koke­muk­ses­ta kuitenkin tiedän, että kah­den put­keen teh­dyn työvuoron lop­pupuolel­la työn­jäl­ki on ihan mitä sat­tuu. Sit­ten jos hom­maa jatke­taan yövuoron puolelle niin vaiku­tus on sama kuin olisi pienessä kän­nis­sä töis­sä. Saman­lainen pöh­nä ja keskit­tymiskyvyn puute. puo­let ajas­ta menee siihen että yrit­tää muis­tel­la mihin jät­ti jonkun tavaran käsistään tai mitä oli ylipäätään tekemässä. Tämä siis sil­loin kun työ in sen tyyp­pistä mis­sä täy­tyy jatku­vasti tehdä jotain ja “olla kartalla”. 

    Nor­maalin työvuoron päälle tehtävässä päivystyk­sessä on järkeä vain sil­loin, jos kyseessä on var­al­lao­lo eikä jatku­va ja akti­ivi­nen työntekeminen.

  26. Lääkäreik­si koulute­taan n 1 % ikälu­okas­ta, joka on varsin paljon. Ainakaan ei pitäisi valit­taa, että lääkik­seen on vaikea päästä. Itse asi­as­sa asi­akkaan näkökul­mas­ta on hyvä, että seu­la on tiukka.

    isom­pi ongel­ma lääketi­eteen opsikelu­iden aloit­tamises­sa on, että kurssimuo­toises­sa lukios­sa on aika han­kala koo­ta pitkä matem­ati­ik­ka, fysi­ik­ka, kemia, biolo­gia paket­tia, joka sinän­sä olisi asialli­nen ylipäätään luon­non­tiede / tekni­ik­ka / suun­nit­te­lu­ti­eteet suuntautumiseen.

  27. Sami:
    Mon­tako vuot­ta Tei­jo opiske­lit palkat­ta (niin kuin nyt yleen­sä opiskel­laan) intin jäl­keen? Ja mitkä noin suuripi­irtein oli­vat vuo­tuiset ansiosi 5 ensim­mäisen yliopis­to-opiskelu­vuo­den jäl­keen? En väheksy kirur­gin ammat­tia enkä ole tässä vaa­ti­mas­sa palka­nalen­nus­ta, mut­ta fak­toista voitaisi­in toki puhua faktoina.

    Voihan sitä vaik­ka ver­ra­ta Hakkaraisen 6 ton­nin kuukausi­palkkaan. Eikö hän ole melkein käynyt peruskoulun.

    Minus­ta aka­teemis­ten ei kan­na­ta keskenään tapel­la, kos­ka Suomes­sa ei arvoste­ta koulu­tus­ta ja vas­tu­u­ta vaan jotain muu­ta. Kuten Haakkarais­es­takin näkyy.

  28. Voihan sitä vaik­ka ver­ra­ta Hakkaraisen 6 ton­nin kuukausi­palkkaan. Eikö hän ole melkein käynyt peruskoulun.
    Minus­ta aka­teemis­ten ei kan­na­ta keskenään tapel­la, kos­ka Suomes­sa ei arvoste­ta koulu­tus­ta ja vas­tu­u­ta vaan jotain muu­ta. Kuten Haakkarais­es­takin näkyy.
    —————————————

    Sami:
    Mon­tako vuot­ta Tei­jo opiske­lit palkat­ta (niin kuin nyt yleen­sä opiskel­laan) intin jäl­keen? Ja mitkä noin suuripi­irtein oli­vat vuo­tuiset ansiosi 5 ensim­mäisen yliopis­to-opiskelu­vuo­den jäl­keen? En väheksy kirur­gin ammat­tia enkä ole tässä vaa­ti­mas­sa palka­nalen­nus­ta, mut­ta fak­toista voitaisi­in toki puhua faktoina.

    Voihan sitä vaik­ka ver­ra­ta Hakkaraisen 6 ton­nin kuukausi­palkkaan. Eikö hän ole melkein käynyt peruskoulun.

    Minus­ta aka­teemis­ten ei kan­na­ta keskenään tapel­la, kos­ka Suomes­sa ei arvoste­ta koulu­tus­ta ja vas­tu­u­ta vaan jotain muu­ta. Kuten Haakkarais­es­takin näkyy.

  29. Nim­imerkin “zack” laskel­ma tule­vaisu­u­den lääkäri­ti­hey­destä on melko suuripi­irteinen ja luul­lak­seni johtaa osin vääristyneisi­in lop­putu­lok­si­in. Alla on tarkem­pi ana­lyysi­ni. Ei ole myöskään mitään mieltä laskea asymp­toot­tista pitkän tähtäi­men lääkäri­ti­heyt­tä, jos lääkärip­u­la on käsil­lä juuri nyt. Viisaampi olisi koulut­taa het­ken aikaa enem­män lääkäre­itä, että vaje saadaan täytet­tyä ja sit­ten varovasti pienen­tää koulu­tus­määriä, jos näyt­tää, että työt­tömyys ja yli­tar­jon­ta on vaarana. Itse en tosin usko yli­tar­jon­taan, vaik­ka koulu­tus­ta lisät­täisi­in huo­mat­tavastikin. Myös tehtävän vaa­timuk­set täyt­tävää opiske­li­ja-aineista on nuoris­sakin ikälu­okissa riit­tävästi ja opiske­li­ja-ainek­sen taso ei merkit­tävästi heikkene, vaik­ka heti nos­tet­taisi­in koulu­tu­s­paikko­jen määrää 10–20%.

    Ensin­näkin laskel­mas­sa lääkäri­ti­hey­destä tulisi käyt­tää lääkärin valmis­tu­misikää eikä opin­to­jen aloi­tusikää. Eli jos lääkärin työu­ra olisi noin 40 vuot­ta (töi­hin 25 vuo­ti­aana ja eläk­keelle 65 vuo­ti­aana) ja koulu­tus­määrä olisi 610 kap­palet­ta vuosit­tain, niin täl­löin tas­apain­oti­lanteessa käytössä olisi 40*610=24400 lääkäriä. Kun Suomen väk­iluku on täl­lä het­kel­lä noin 5400000 niin saadaan ain­oas­taan (24400/5400000)= 45 lääkäriä/10000 henkilöä. Pitäisi myös huomioi­da, että lääkäre­itäkin pois­tuu (työ)elämästä ennen aiko­jaan, on äitiys­va­pail­la ym., jol­loin kokon­aisia lääkäri­työvu­osia tulisi nyky­isil­lä koulu­tus­määril­lä ole­maan pitkäl­läkin tähtäimel­lä var­masti reilusti alle tuon 24400 kap­palet­ta. Lisäk­si pitää ottaa huomioon Suomen väestöen­nuste (http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestoennuste), jon­ka mukaan meitä olisi nyky­is­ten nuorten lääkärien eläköi­tyessä jo 6 miljoon­aa. Väestön ikään­tymi­nen on myös merkit­tävä seik­ka, joka kas­vat­taa kes­imääräistä lääkäri­tarvet­ta per hen­ki. Samoin, jos lääkärip­u­la ei olisi näin aku­ut­ti, lääkärien työ­panos­ta olisi enem­män käytet­tävis­sä muual­lakin kuin kli­inisessä hoito­työssä. Mon­es­sa lääke­te­ol­lisu­u­den ja ter­veysalan tutkimustyössä lääkärit oli­si­vat suurek­si hyödyk­si, ja näil­lä aloil­la olisi siten myös parem­mat mah­dol­lisu­udet kehit­tää vien­ti­tuot­tei­ta (esim. lääkkeitä tai palvelukon­septe­ja), joiden avul­la voisi yrit­tää paika­ta Suomea uhkaavaa kestävyys­va­jet­ta. Maail­ma muut­tuu, tekni­ik­ka kehit­tyy ja lääketi­eteen mah­dol­lisu­udet vain kas­va­vat. Mut­ta onko Suomes­sa valmi­ut­ta tart­tua näi­hin mahdollisuuksiin?

    Edel­lä ole­van val­os­sa näyt­tääkin käsit­tämät­tömältä, että mik­si lääkärien koulu­tus­määriä ei nos­te­ta huo­mat­tavasti. Toki koulut­ta­mi­nen mak­saa, mut­ta vielä enem­män mak­saa nykytilanne. 

    Nim­imerkin zack esit­tämän tilas­ton (http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74) mukaan Suomen lääkäri­ti­heys on nyt selvästi alem­pi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa tai useim­mis­sa Euroopan mais­sa. Tilanne olisi kor­jat­tavis­sa ehkä vuosikymme­nessä, mut­ta mik­si työhön ei ryhdytä määrätietoisesti?

    zack:
    taas suosit­tuun sisäänot­tokeskustelu­un liittyen

    Lääkäri­ti­hey­den kaava:

    suun­taa antavia arvo­ja: sisäänot­to nykyään(ollut noin 10v tämä)=610, eläkeikä=63, opin­to­jen aloitusikä=21, ikälu­okkien koko=60000, elinikä=80

    näil­lä luvuil­la lääkäri­ti­hey­dek­si saadaan: 610*(63–21)/60000/80*10000=54 lääkäriä/10000.
    Tämä on selvästi suurem­pi luku kuin tiheys on tänä päivänä.Lääkärimäärä kas­vaa koko ajan. Täl­lä het­kel­lä vain kak­si maa­ta, jol­la on vähin­tään yhtä suuri lääkäri­ti­heys: Kuu­ba ja Kreik­ka(http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74).

    Jos lääkärimäärä ei tule­vaisu­udessa riitä, syynä voi olla vain erit­täin selvä lep­pois­t­a­mi­nen kyseisessä ammatissa.

    On myös hyvä ajatel­la, kuin­ka paljon lääkärimäärä vaikut­taa palkkaukseen.Vaikka lääkäre­itä olisi paljon työt­töminä, palkko­ja voidaan nos­taa lakkoillen. Ovathan esim. ahtaa­jatkin tässä onnistuneet.

  30. “Jos lääkärimäärä ei tule­vaisu­udessa riitä, syynä voi olla vain erit­täin selvä lep­pois­t­a­mi­nen kyseisessä ammatissa.”

    Lääkärit ovatkin lep­pois­ta­neet, peräti 17 % teki osa-aikatyötä 2009.Naiset use­am­min kuin miehet
    http://www.laakariliitto.fi/files/laakarikysely2009.pdf.
    Eräitä havain­to­ja tilastosta:

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la lääkäreistä oli vak­i­naisia 95 % mut­ta sairalois­sa vain 54 % ja ter­veyskeskuk­sis­sakin 71 % ???

    Sivutöitä teki 36,7 % eli varsin suuri osa

  31. zack:

    On myös hyvä ajatel­la, kuin­ka paljon lääkärimäärä vaikut­taa palkkaukseen.Vaikka lääkäre­itä olisi paljon työt­töminä, palkko­ja voidaan nos­taa lakkoillen. Ovathan esim. ahtaa­jatkin tässä onnistuneet.

    Lakkoillen voidaan vaikut­taa taulukkopalkkoi­hin. Lääkärip­u­lan aikana vähem­män kiin­nos­tavi­in paikkoi­hin ei saa­da lääkäre­itä liit­to­jen välisen sopimuk­sen min­imiehdoil­la, vaan työe­hto­ja räätälöidään houkut­tel­e­vam­mik­si. Näitä henkilöko­htaisia tai paikallisia lisäe­tu­ja lääkärien ylimäärä vähentäisi.

  32. JTS:
    isom­pi ongel­ma lääketi­eteen opsikelu­iden aloit­tamises­sa on, että kurssimuo­toises­sa lukios­sa on aika han­kala koo­ta pitkä matem­ati­ik­ka, fysi­ik­ka, kemia, biolo­gia pakettia

    Mihin tuo vaikeus muka perus­tuu? Onko sin­ul­la omako­htaisia kokemuksia? 

    Ainakin omien koke­musteni perus­teel­la kurssimuo­toisu­us ei mil­lään taval­la häir­itse luon­non­ti­eteel­lisen paketin kasaamista sil­lä matik­ka-fy-ke-luku­jär­jes­tuk­set kasa­taan niin että ne on help­po vali­ta ja käy­dä eivätkä mene päällekkäin. Jos jokin vaikeut­taa tuo­ta paket­tia, niin sak­san tai ran­skan opiskelu.

  33. Sekä Lääkärili­it­to että OAJ eroa­vat muista liit­toista mm niin että niiden PJ:t ovat kokoomus­laisia ja niiden tehtävä on wahlroosi­laisit­tain sosialosoi­da tap­pi­ot ts kupa­ta veron­mak­sajil­ta rahaa oikein urakalla. OAJ vaatii mm että sijaisopet­ta­jillekin pitää mak­saa palkkaa koko kesältä ja kaupun­git mak­saa kiltisti, ja Lääkärili­it­to vas­tus­ta­mal­la lääkärei­den koulu­tu­s­paikko­jen lisäämistä, vaik­ka tiede­tään että väestön ikään­tyessä ter­vey­den­hoidon tarve kas­vaa eksponentiaalisesti!

    Mitäpä jos yksi­ty­is­tet­täisi­in koko ter­vey­den­hoito ja perusk­oulut? Sil­loin lääkäreil­lä ja opet­ta­jil­la ei olisi tur­val­lista virkaa johon pala­ta vaan jou­tu­isi tekemään koko ikän­sä töitä samoin ehdoin kuin läh­es esim kaik­ki insinöörit, tulos tai ulos!

  34. “””
    “Nim­imerkin “zack” laskel­ma tule­vaisu­u­den lääkäri­ti­hey­destä on melko suuripi­irteinen ja luul­lak­seni johtaa osin vääristyneisi­in lopputuloksiin.
    “””
    Niin­hän se on suurpi­irteinen, kuten viestin alus­sani totesinkin.

    “””
    Ensin­näkin laskel­mas­sa lääkäri­ti­hey­destä tulisi käyt­tää lääkärin valmis­tu­misikää eikä opin­to­jen aloi­tusikää. Eli jos lääkärin työu­ra olisi noin 40 vuot­ta (töi­hin 25 vuo­ti­aana ja eläk­keelle 65 vuo­ti­aana) ja koulu­tus­määrä olisi 610 kap­palet­ta vuosit­tain, niin täl­löin tas­apain­oti­lanteessa käytössä olisi 40*610=24400 lääkäriä. Kun Suomen väk­iluku on täl­lä het­kel­lä noin 5400000 niin saadaan ain­oas­taan (24400/5400000)= 45 lääkäriä/10000 henkilöä. Pitäisi myös huomioi­da, että lääkäre­itäkin pois­tuu (työ)elämästä ennen aiko­jaan, on äitiys­va­pail­la ym., jol­loin kokon­aisia lääkäri­työvu­osia tulisi nyky­isil­lä koulu­tus­määril­lä ole­maan pitkäl­läkin tähtäimel­lä var­masti reilusti alle tuon 24400 kappaletta.
    “””

    Tot­ta, pitäisi käyt­tää valmis­tu­misikää, mut­ta silti lääkäri­ti­heys nousisi huo­mat­tavasti. Mitä tulee noi­hin äitiys­lomi­in ym. niin vas­taavasti voisi sano, että lääkäre­itä tulee Suomeen enem­män kuin Suome­sa­ta läh­tee. Tämä lisää myös lääkärimäärää. Toisaal­ta jos Juha Her­nes­nie­mi tekee 70h työvi­ikkoa, niin tuskin kaik­ki lääkärit tekevät näin kuten tuskin kaik­ki lääkärit jäävät aikaisin pois töistä. Mut­ta näi­den asioiden vaiku­tus lääkäri­työvu­osi­in menee sen ver­ran hanakalak­si, että tiedot lop­pu­vat meiltä molemmilta.

    “””
    Edel­lä ole­van val­os­sa näyt­tääkin käsit­tämät­tömältä, että mik­si lääkärien koulu­tus­määriä ei nos­te­ta huo­mat­tavasti. Toki koulut­ta­mi­nen mak­saa, mut­ta vielä enem­män mak­saa nykytilanne.

    Nim­imerkin zack esit­tämän tilas­ton (http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74) mukaan Suomen lääkäri­ti­heys on nyt selvästi alem­pi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa tai useim­mis­sa Euroopan mais­sa. Tilanne olisi kor­jat­tavis­sa ehkä vuosikymme­nessä, mut­ta mik­si työhön ei ryhdytä määrätietoisesti?
    “””

    Jos itsekin olet omis­sa laskelmis­sa saanut sen tulok­sen, että nyky­isil­lä sisääno­toil­la lääkäri­ti­heys nousee, niin eikö sil­loin lääkärimäärän nos­toon ole juuri pyrit­ty määrätietoisesti?

    Olen sitä mieltä, että lääkäre­itä tulee olla riit­tävästi. Mut­ta kllähän mon­en huuteli­jan moti­iv­ina on saa­da lääkäreille paskat työolot kuin kor­ja­ta lääkärivajetta.

  35. Jouni Mar­tikainen: z

    Jep, ja työ­tais­telu nos­taisi myös niiden halut­tu­jen paikko­jen palkkaa.

    Tässäpä vuo­den 04 tieto­ja lääkärin palka­s­ta BKT/h­lö-tietoina eri mait­tain. Ei loit­sa lääkärip­u­lan Suomen lääkärit tilastossa.

  36. Liian van­ha:
    “Jos lääkärimäärä ei tule­vaisu­udessa riitä, syynä voi olla vain erit­täin selvä lep­pois­t­a­mi­nen kyseisessä ammatissa.”

    Lääkärit ovatkin lep­pois­ta­neet, peräti 17 % teki osa-aikatyötä 2009.Naiset use­am­min kuin miehet
    http://www.laakariliitto.fi/files/laakarikysely2009.pdf.
    Eräitä havain­to­ja tilastosta:

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la lääkäreistä oli vak­i­naisia 95 % mut­ta sairalois­sa vain 54 % ja ter­veyskeskuk­sis­sakin 71 % ???

    Sivutöitä teki 36,7 % eli varsin suuri osa

    Toisaal­ta lääkäreis­sä on myös osa erit­tän pitk­iä työpäiviä teke­viä. Mut­ta lääkäri­tarpeen laskemiseen ja sopivien koulu­tus­määrien laskemiseen tarvit­taisi­in matemaatikkoa, jol­la olisi riit­tävästi tietoa käytet­tävis­sä. Jos väitetään, että lääkärit halu­a­vat pitää lääkäri­va­jet­ta, niin yhtä hyvin voidaan väit­tää, että mon­et halu­a­vat ennem­min kur­jis­taa lääkärei­den työolo­ja kuin kor­ja­ta lääkäri­va­jet­ta. Sik­si olisi hyvä, jos lääkärien tarve las­ket­taisi­in matemaat­tis­es­ti ja puolueettomasti.

  37. Olen ollut Briteis­sä töis­sä ja tietysti on näp­pitun­tu­ma palkkoihin.
    Kuten näkyy edel­lis­es­tä taulukos­ta Suo­mi ei ole oikein Län­si­maid­en tasolla.

    Kun huomioi vero­tuk­sen on tilanne vielä huonom­pi. Oma koke­mus oli että sain kolme ker­taa enem­män käteen Briteissä.

    Saman­su­un­tainen lie­nee yleen­säkin tilanne jos on pitkä koulu­tus tai vas­tu­ulli­nen työ. 

    Kun Suo­mi on vauras maa ei pitäisi olla näin suuri ero.

    Voin vielä maini­ta että ter­vey­den­huolto on ilmainen Briteis­sä eikä sosi­aal­i­tur­va merkit­tävästi eroa.

    Mihinkä mus­taan aukkoon rahat sit­ten menevät?

  38. Minus­ta erikois­in­ta koko nykyisessä lääkärien työaikakäytän­nössä on, että nykyisen kaltainen päivystysjär­jestelmä on yleen­sä sal­lit­tu. Rekkakus­ki saati matkus­ta­jakoneen pilot­ti lentäisi kaa­res­sa ulos koko alal­ta, jos yrit­täisi tehdä sel­l­aisia työpäivää mitä lääkärien päivystysvuorot aiheut­taisi­vat. Eri­tyis­es­ti lentoli­iken­teen puolelta on tutkit­tu paljon väsymyk­sen vaiku­tuk­sia ja pitkil­lä valvom­is­jak­soil­la on voimakas vaiku­tus eri­tyis­es­ti hienomo­tori­ikkaan, muis­ti­in ja yksi­tyisko­h­tien hah­mot­tamiseen. Jostain syys­tä oloti­las­sa, jos­sa ei saisi ajaa rekkaa saa kuitenkin suorit­taa kirur­gisia operaatioita.

    Min­un on han­kala kek­siä yksit­täistä asi­aa, joka vaaran­taa poti­las­tur­val­lisu­ut­ta enem­män kuin lääkärei­den työa­jat. Jos ne vielä aja­vat lääkäre­itä pois työ­paikkoi­hin, jos­sa työa­jat ovat eri­laisia, niin miten yhteiskun­ta yleen­sä hyväksyy tuol­laisen järjestelyn?

    Ja laite­taan lop­pu­un vielä joitain linkke­jä väsymyk­sen vaiku­tuk­sista tehdy­istä tutkimuk­sista: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20068462 http://www.ingentaconnect.com/content/jcaho/jcjqs/2007/00000033/a00111s1/art00002 http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1207/s15327876mp1603_2

  39. zack: Jep, ja työ­tais­telu nos­taisi myös niiden halut­tu­jen paikko­jen palkkaa.

    Tässäpä vuo­den 04 tieto­ja lääkärin palka­s­ta BKT/h­lö-tietoina eri mait­tain. Ei loit­sa lääkärip­u­lan Suomen lääkärit tilastossa.

    Tärkein asia lääkärien koulu­tus­määrien nos­tamises­sa olisi mielestäni se, että tämä toimen­pide lisäisi kansakun­nan hyv­in­voin­tia (hidas­taisi hoito­jono­jen ja kus­tan­nusten kasvua, kor­jaisi puut­tei­ta palve­lu­tuotan­nos­sa ja paran­taisi ter­veysalan kasvumah­dol­lisuuk­sia, joka puolestaan voisi johtaa myös vien­ti­tuot­teisi­in). Pää­tavoit­teena ei siis ole lääkärien ansio­ta­son leikkaami­nen. Mut­ta toki lääkäri­va­jeen pienen­tämi­nen vähen­täisi palk­it­semises­sakin pahimpia ylilyön­te­jä ja avokätisimpiä tar­jouk­sia, ja siten aut­taisi julkisen talouden kus­tan­nu­s­paineis­sa. Kan­nat­taa zack myös huo­ma­ta, että lakko on vaar­alli­nen ase, jos sil­lä ei ole yleistä hyväksyn­tää tai edes lakkoil­e­van ryh­män enem­mistön varauk­se­ton­ta hyväksyn­tää (jota olisi ehkä vaikea saa­da, jos lääkäre­itä olisi työt­tömänä yli­tar­jon­nan vuoksi).

    Mut­ta mielestäni täl­lä het­kel­lä Suomes­sa lääkärip­u­la on siis ensisi­jainen ja paljon vakavampi ongel­ma kuin lääkärei­den kovat ansiot. On ikävää, jos Lääkärili­it­to halu­aa uhra­ta ter­veys- ja hyv­in­voin­tialan kasvumah­dol­lisu­udet Suomes­sa jäsenistön­sä lyhyt­näköisen edun­valvon­nan hyväksi.

    Lopuk­si, lähet­tämäsi tilas­to lääkärien palkoista eri mais­sa ker­tonee enem­mänkin Pohjo­is­mais­es­ta tasais­es­ta tulon­jaos­ta kuin suo­ma­lais­lääkärien palkkakuopas­ta :). Lääkärien ansiot Suomes­sa näyt­täi­sivät ole­van kutakuinkin samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jois­sa lääkäri­ti­heys on kuitenkin ilmeis­es­ti suurem­pi. Eikö tämä riit­täisi Lääkärili­itollekin perus­teek­si olla jar­rut­ta­mat­ta lääkärien lisäk­oulu­tus­ta? Ei ne palkat siitä rom­ah­da, vaik­ka koulu­tus­määriä selvästi nostettaisiinkin.

  40. zack:

    Tässäpä vuo­den 04 tieto­ja lääkärin palka­s­ta BKT/h­lö-tietoina eri mait­tain. Ei loit­sa lääkärip­u­lan Suomen lääkärit tilastossa.

    Aika saman­lainen jakau­ma löy­tynee muil­takin aka­teemisil­ta aloilta.

  41. mavi: Tärkein asia lääkärien koulu­tus­määrien nos­tamises­sa olisi mielestäni se, että tämä toimen­pide lisäisi kansakun­nan hyv­in­voin­tia (hidas­taisi hoito­jono­jen ja kus­tan­nusten kasvua, kor­jaisi puut­tei­ta palve­lu­tuotan­nos­sa ja paran­taisi ter­veysalan kasvumah­dol­lisuuk­sia, joka puolestaan voisi johtaa myös vien­ti­tuot­teisi­in). Pää­tavoit­teena ei siis ole lääkärien ansio­ta­son leikkaami­nen. Mut­ta toki lääkäri­va­jeen pienen­tämi­nen vähen­täisi palk­it­semises­sakin pahimpia ylilyön­te­jä ja avokätisimpiä tar­jouk­sia, ja siten aut­taisi julkisen talouden kus­tan­nu­s­paineis­sa. Kan­nat­taa zack myös huo­ma­ta, että lakko on vaar­alli­nen ase, jos sil­lä ei ole yleistä hyväksyn­tää tai edes lakkoil­e­van ryh­män enem­mistön varauk­se­ton­ta hyväksyn­tää (jota olisi ehkä vaikea saa­da, jos lääkäre­itä olisi työt­tömänä yli­tar­jon­nan vuoksi).

    Mut­ta mielestäni täl­lä het­kel­lä Suomes­sa lääkärip­u­la on siis ensisi­jainen ja paljon vakavampi ongel­ma kuin lääkärei­den kovat ansiot. On ikävää, jos Lääkärili­it­to halu­aa uhra­ta ter­veys- ja hyv­in­voin­tialan kasvumah­dol­lisu­udet Suomes­sa jäsenistön­sä lyhyt­näköisen edun­valvon­nan hyväksi.

    Lopuk­si, lähet­tämäsi tilas­to lääkärien palkoista eri mais­sa ker­tonee enem­mänkin Pohjo­is­mais­es­ta tasais­es­ta tulon­jaos­ta kuin suo­ma­lais­lääkärien palkkakuopas­ta . Lääkärien ansiot Suomes­sa näyt­täi­sivät ole­van kutakuinkin samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jois­sa lääkäri­ti­heys on kuitenkin ilmeis­es­ti suurem­pi. Eikö tämä riit­täisi Lääkärili­itollekin perus­teek­si olla jar­rut­ta­mat­ta lääkärien lisäk­oulu­tus­ta? Ei ne palkat siitä rom­ah­da, vaik­ka koulu­tus­määriä selvästi nostettaisiinkin.

    Kuten oma laskel­masi osoit­ti, niin lääkäri­ti­heys tulee Suomes­sa var­masti nykysil­lä koulu­tus­määril­lä jo nouse­maan selvästi nykyisestä.Niitä koulu­tus­määriä siis on nos­tet­tu aika paljon, toisin kuin yleinen luu­lo on. Eri asia on, onko syytä nos­taa lisää. Siihen toivoisin itse puoluee­ton­ta tarkastelua, jon­ka tek­isi matemaatikko.

    Oma point­ti­ni tähän keskustelu­un oli se, että lääkärien koulu­tus­määrät eivät ole kovin pienet, kuten kaikil­la keskustelu­pal­stoil­la on tapana sanaoa. Toinen point­ti­ni oli se, että lääkärimääril­lä ei ole lop­pu­jen lopuk­si vält­tämät­tä kovin suur­ta merk­i­tys­tä palkkoi­hin yleisel­lä tasol­la. Ne kau­jhis­tel­lut 5–6k€/kk palkat taita­vat olla TES:n mukaisia minimipalkkoja.

    En ole kan­nat­ta­mas­sa lakkoa tai tulon­jaon repeämistä. Tuol­la työ­tais­telues­imerkil­lä tarkoitin vain sitä, että mas­si­ivi­nen lääkäri­työt­tömyys tek­isi alas­ta ay-vetoisen alan. Kan­natan itsekin riit­tävää lääkärimäärää, mut­ta sen pitäisi laskea asiantun­te­va henkilö.

  42. zack:
    Sik­si olisi hyvä, jos lääkärien tarve las­ket­taisi­in matemaat­tis­es­ti ja puolueettomasti.

    Kan­natan ehdo­tus­ta. Ja onhan se niinkin, että ei tästä mah­dol­lis­es­ta lääkäri­va­jeesta voi yksin Lääkärili­it­toa syyt­tää, kun se nyt ensisi­jas­sa kuitenkin on vain jäse­nien­sä edun­valvon­ta­jär­jestö, eikä päätä koulu­tu­s­paikoista. Suurem­pi vas­tuu lie­nee ope­tus­min­is­ter­iössä tai muual­la val­tion­hallinnos­sa. Tämä on taas yksi esimerk­ki Suomen kelvot­tomas­ta julk­ishallinnos­ta. Lep­sut virkamiehet ja poli­itikot ovat ulkois­ta­neet hom­mansa työ­markki­na­jär­jestöille, muille etu­ryh­mille ja kon­sul­teille, joten onko se sit­ten kum­ma, jos kukaan ei ajat­tele kokonaisuutta.

  43. Ter­veys­den­huol­lon työvoirois­sa itseäni on eniten ihme­tyt­tänyt muual­la teol­lisu­udessa käyte­tyn työvuoro­su­un­nit­telun varsin hidas eteneminen.

    Sairaan­hoita­jien vuorotyön suun­nit­telu (!) on jo hallintoa vaa­ti­vaa ja yhdis­tet­tynä lisä­pain­ot­teiseen palkkauk­seen tuo kaoot­tisen kuvan. No, eteen­päin on men­ty muty­ta vuosikym­men edelleen jäl­jessä muu­ta teollisuutta.

    Palkko­jen nos­t­a­mi­nen on vaiekam­paa kuin eri­lais­ten lisien nos­t­a­mi­nen, mikä johtaa palkkarak­en­teen sekavuuteen. 

    Läkärien kohdal­la ei ole yleistä “päivystys­tä” vaan aika mon­i­naisia tilantei­ta, jol­loin jok­sus tarvi­taan enem­män väkeä paikalle. Kulu­jen kannal­ta merkit­tävin ongel­ma on, kun päivystys­tä käytetään ihan taval­lis­ten asioiden hoita­misen ylivuo­topaikkana. Täl­löin ongelmia on jo jos­sain muualla.

    (Lääkik­seen pääsee n kol­man­nel­la yrit­tämisel­lä, tun­tu­ma on, että lukio on men­nyt vähän pieleen ja joku aine on jäänyt puut­tumaan. Opin­to-ohjaus aut­taisi asi­aa, mut­ta opin­to-ohjaa­jat ovat itsekin aika pihal­la eteenkin yläasteella.
    Kum­mallis­es­ti intoa on hevos/urheilu/esiintyminen touhu­un paljon enem­män kuin luon­non­ti­eteisi­in val­takun­nal­lises­sa ohjauksessakin.)

  44. mavi: Suurem­pi vas­tuu lie­nee ope­tus­min­is­ter­iössä tai muual­la valtionhallinnossa. 

    Hyvin moni kansane­dus­ta­ja ja jopa min­is­teri on ammatil­taan lääkäri. Ja eihän korp­pi kor­pin silmää noki.

  45. Lau­ri­la:
    Olen ollut Briteis­sä töis­sä ja tietysti on näp­pitun­tu­ma palkkoihin.
    Kuten näkyy edel­lis­es­tä taulukos­ta Suo­mi ei ole oikein Län­si­maid­en tasolla.

    Suomes­saon per­in­teis­es­ti har­rastet­tu sol­i­daarista palkkapoli­ti­ikkaa, sol­i­daarista vero­tus­ta ja korkeak­oulu­tuk­seen on panos­tet­tu ja muutenkin kaikessa mah­dol­lises­sa ohjen­uo­rana on tasapäistäminen.

    Lop­putu­lok­se­na meil­lä on Euroopan korkeim­mat mata­lalasti koulutet­tu­jen palkat, matal­im­mat korkeak­oulutet­tu­jen palkat ja samaan aikaan keskimääräistä mata­lampi matal­ien tulo­jen vero­tus ja keskimääräistä korkeampi korkei­den tulo­jen verotus.

  46. Sylt­ty: Suomes­saon per­in­teis­es­ti har­rastet­tu sol­i­daarista palkkapoli­ti­ikkaa, sol­i­daarista vero­tus­ta ja korkeak­oulu­tuk­seen on panos­tet­tu ja muutenkin kaikessa mah­dol­lises­sa ohjen­uo­rana on tasapäistäminen.Lopputuloksena meil­lä on Euroopan korkeim­mat mata­lalasti koulutet­tu­jen palkat, matal­im­mat korkeak­oulutet­tu­jen palkat ja samaan aikaan keskimääräistä mata­lampi matal­ien tulo­jen vero­tus ja keskimääräistä korkeampi korkei­den tulo­jen verotus.

    Suurten palkkaero­jen ja mata­lan vero­tuk­sen mai­hin ver­rat­tuna meil­lä on korkeak­oulut­tau­tu­mi­nen ilmaista tai ainakin huo­mat­tavasti halvem­paa. Ja meil­lä ei ole öljy- ja maakaasuesiintymiä.

  47. Sylt­ty: Suomes­saon per­in­teis­es­ti har­rastet­tu sol­i­daarista palkkapoli­ti­ikkaa, sol­i­daarista vero­tus­ta ja korkeak­oulu­tuk­seen on panos­tet­tu ja muutenkin kaikessa mah­dol­lises­sa ohjen­uo­rana on tasapäistäminen.

    Lop­putu­lok­se­na meil­lä on Euroopan korkeim­mat mata­lalasti koulutet­tu­jen palkat, matal­im­mat korkeak­oulutet­tu­jen palkat ja samaan aikaan keskimääräistä mata­lampi matal­ien tulo­jen vero­tus ja keskimääräistä korkeampi korkei­den tulo­jen verotus. 

    Korkeim­mat mata­lasti koulutet­tu­jen palkat? Tämä kiin­nos­taisi enem­män. Onko Suomes­sa alepan kas­san tai siivoo­jaan vuosi­t­u­lot mah­dol­lis­es­ti kovinkin paljon suurem­mat kuin vas­taavis­sa hom­mis­sa Briteis­sä tai Saksassa?

    Vai tarkoititko paper­im­iehiä, ahtaa­jia ja putkimiehiä? Luulen että nois­sakin mata­lasti koulute­tuis­sa, mut­ta ammat­ti­taitoa vaa­tivis­sa hom­mis­sa muut Län­si-Euroopan maat pesevät suo­ma­laisen palkkatason.

  48. “, matal­im­mat korkeak­oulutet­tu­jen palkat ja samaan aikaan keskimääräistä mata­lampi matal­ien tulo­jen vero­tus ja keskimääräistä korkeampi korkei­den tulo­jen verotus.”

    Tuon paikkansapitävyyt­tä voi käy­dä Virossa tutkailemassa

  49. “Sik­si olisi hyvä, jos lääkärien tarve las­ket­taisi­in matemaat­tis­es­ti ja puolueettomasti.”

    Eihän muis­sakaan ammateis­sa koulu­tus­tarvet­ta las­ke­ta yksilön tarkku­udel­la vaan oman ammatin voi vali­ta suh­teel­lisen vapaasti .

    Ja toisiko Gos­planin henki­in­herät­tämi­nen mitään lisäarvoa ??

  50. Yliopis­to­sairaalas­sa vas­tavalmis­tunut lääkäri saa 3000e/kk palkkaa +yli­työt eli päivystyk­set. Erikois­lääkäri 5000e/kk +yli­työt eli päivystykset.

    Kenen mielestä tuo on liikaa?

  51. Yksi ainakin näyt­tää var­mal­ta: lisää lääkäri­työ­tun­te­ja voidaan saa­da vain joko a) lisäämäl­lä koulu­tus­määriä, tai b) vapaut­ta­mal­la lääkärien aikaa enem­män sel­l­aiseen poti­lastyöhön jos­sa hei­dän koulu­tuk­ses­taan on hyö­tyä. Molem­mat tyssäävät Lääkärili­it­toon, kos­ka koulu­tus­määrien lisäämistä ja muiden (lue: hoita­jien) päästämistä oma­lle ton­tille vas­tus­ta­vat kaik­ki kil­lat ja kartellit.

    Lääkärit ovat mie­lenki­in­toinen esimerk­ki siitä, mitä työn arvos­tus ja palk­ka käytän­nössä merk­it­sevät. Näyt­tää siltä, että 6–7 000 €/kk on se raja jon­ka jäl­keen lisään­tyvät tulot alka­vat vähen­tää työn­tekoa. Enkä usko että tämä on mar­gin­aaliv­erokysymys, vaan tuol­la palkkata­sol­la jääväl­lä netol­la saa jo muka­van elin­ta­son ja lisäpon­nis­telun sijaan kan­nat­taa mielum­min pitää enem­män vapaa­ta ja naut­tia tuloistaan.

  52. Onko tot­ta, kuten aiko­ja sit­ten radios­ta kuulin, että Ruotsin val­tio kiel­si kun­tia käyt­tämästä yksi­ty­isiä lääkäriyri­tyk­siä ja siten hoiti lääkärip­u­lan pois?
    Voisiko joku ketoa asiasta.

  53. Totea­mus että 6–7000 € jäl­keen työha­lut las­kee on oikea.

    Johtopäätös väärä.

    Ihan kan­sain­välis­es­tikin on todet­tu että korkea vero­tus vähen­tää työhalu­ja, raja menee aika tarkkaan 50%.
    Sen vuok­si Briteis­sä juuri jopa las­ket­ti­in ylin vero takaisin 40%.

    Kun olin siel­lä töis­sä huo­masin ole­vani kum­ma­jainen. Min­ul­la ei ollut ollenkaan niin suuret työha­lut kuin paikallisil­la. Muistin aina sanon­nan Suomes­ta “vapaa-aikaa ei verote­ta, ainakaan vielä”. Ment­tal­i­teet­ti oli laiska Suomalainen.

    Meil­lä on vielä liian suuri usko Neu­vos­toa­jan aat­teisi­in. Kom­mu­nis­ti­maat ovat kaatuneet omaan mah­dot­to­muu­teen Pohjois-Kore­aa lukuunottamatta.

    Vero­tus pitää olla työhön motivoivaa. Meil­lä van­hem­mil­la on vielä työhalu­ja jonkin ver­ran, mut­ta nuoret ovat jo oppi­neet siihen että lisä­työ menee vain veroi­hin. Sit­ten on vielä valitet­tavasti joukko joka elää tyy­tyväisen tekemät­tä mitään yhteiskun­nan rahoilla.

    Head­banger:
    Yksi ainakin näyt­tää var­mal­ta: lisää lääkäri­työ­tun­te­ja voidaan saa­da vain joko a) lisäämäl­lä koulu­tus­määriä, tai b) vapaut­ta­mal­la lääkärien aikaa enem­män sel­l­aiseen poti­lastyöhön jos­sa hei­dän koulu­tuk­ses­taan on hyö­tyä. Molem­mat tyssäävät Lääkärili­it­toon, kos­ka koulu­tus­määrien lisäämistä ja muiden (lue: hoita­jien) päästämistä oma­lle ton­tille vas­tus­ta­vat kaik­ki kil­lat ja kartellit.

    Lääkärit ovat mie­lenki­in­toinen esimerk­ki siitä, mitä työn arvos­tus ja palk­ka käytän­nössä merk­it­sevät. Näyt­tää siltä, että 6–7 000 €/kk on se raja jon­ka jäl­keen lisään­tyvät tulot alka­vat vähen­tää työn­tekoa. Enkä usko että tämä on mar­gin­aaliv­erokysymys, vaan tuol­la palkkata­sol­la jääväl­lä netol­la saa jo muka­van elin­ta­son ja lisäpon­nis­telun sijaan kan­nat­taa mielum­min pitää enem­män vapaa­ta ja naut­tia tuloistaan.

  54. Toinen kom­ment­ti.

    Ei lääkärili­it­to vas­tus­ta lääkärien työn vapaut­tamista. Päin­vas­toin on valitet­tu sitä, että lääkärien aika menee sih­teer­i­työhön huonos­ti toimivien ATK-jär­jestelmien vuoksi.

    Ongel­ma esimerkik­si resep­tien kir­jo­tusten kanssa on vas­tuu. Hoita­jat eivät ota eikä heille lail­lis­es­tikaan voi siirtää vas­tu­u­ta hoitopäätöksistä.

    Voi vain kuvitel­la jos Suomeen ilmaan­tuu tuhan­sia ihmisiä jot­ka toimi­vat ilman mitää vas­tu­u­ta. Mihinkä sem­moinen tulee johta­maan. Vas­tu­ut­tomaan toim­intaan luonnollisesti.

    Kuka halu­aa olla vas­tu­ut­toman hoidossa??

    J Lau­ri­la:
    Totea­mus että 6–7000 € jäl­keen työha­lut las­kee on oikea.

    Johtopäätös väärä.

    Ihan kan­sain­välis­es­tikin on todet­tu että korkea vero­tus vähen­tää työhalu­ja, raja menee aika tarkkaan 50%.
    Sen vuok­si Briteis­sä juuri jopa las­ket­ti­in ylin vero takaisin 40%.

    Kun olin siel­lä töis­sä huo­masin ole­vani kum­ma­jainen. Min­ul­la ei ollut ollenkaan niin suuret työha­lut kuin paikallisil­la. Muistin aina sanon­nan Suomes­ta “vapaa-aikaa ei verote­ta, ainakaan vielä”. Ment­tal­i­teet­ti oli laiska Suomalainen.

    Meil­lä on vielä liian suuri usko Neu­vos­toa­jan aat­teisi­in. Kom­mu­nis­ti­maat ovat kaatuneet omaan mah­dot­to­muu­teen Pohjois-Kore­aa lukuunottamatta.

    Vero­tus pitää olla työhön motivoivaa. Meil­lä van­hem­mil­la on vielä työhalu­ja jonkin ver­ran, mut­ta nuoret ovat jo oppi­neet siihen että lisä­työ menee vain veroi­hin. Sit­ten on vielä valitet­tavasti joukko joka elää tyy­tyväisen tekemät­tä mitään yhteiskun­nan rahoilla.

  55. J Lau­ri­la:
    Toinen kommentti.

    Ei lääkärili­it­to vas­tus­ta lääkärien työn vapauttamista.

    Ongel­ma esimerkik­si resep­tien kir­jo­tusten kanssa on vas­tuu. Hoita­jat eivät ota eikä heille lail­lis­es­tikaan voi siirtää vas­tu­u­ta hoitopäätöksistä.

    Kuka halu­aa olla vas­tu­ut­toman hoidossa??

    Tämä nyt on jo aika pak­sua. Kyl­lä lakia voi muut­taa niin, että hoita­jat voivat ottaa isom­paa vas­tu­u­ta pienistä tehtävistä. Mut­ta eräs taho taitaa vas­tus­taa tätä, mikähän se mah­taa olla?

    Ja jos ale­taan puhua vas­tu­us­ta, niin kan­taako Lääkärili­it­to vas­tu­un­sa lin­jauk­sien­sa vaiku­tuk­sista koko yhteiskun­nan tasolla:

    http://yle.fi/uutiset/laakariliitto_torjuu_aloituspaikkojen_lisaamisen/5727867

    Jos joku tietää Lääkärili­iton ikinä viimeisen 20 vuo­den aikana olleen koulu­tuk­sen lisäämisen kan­nal­la, niin mielel­läni kuulisin siitä.

    Tämä lääkärili­iton lin­ja on minus­ta vas­tu­u­ton aikana, jol­loin väestö kas­vaa ja van­he­nee, hoito­jonot ovat vaaras­sa piden­tyä, ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­set ja työvoima­pu­la paisu­vat, ja lääke­te­ol­lisu­u­den tutkimus kär­sii kutis­tu­vista resursseista.
    (ks. esim.
    http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laaketutkimus )

  56. Kovin tun­tuu ole­van väril­liset lasit.

    Se vas­tuu asia on mielestäni määrite­lyt EU-direktiivissä.
    Siitä vain lakia muut­ta­maan. Kovin kuu­lostaa Kreikkalaiselta meiningiltä.

    On hyvin Neu­vos­toli­it­tomaista lisätä vain resursse­ja. Pitäisi mielu­um­min kat­soa onko resur­sit tehokkaasti käytössä.

    Resur­sien lisäämi­nen se juuri maksaa.

    Ver­taa­mal­la vaik­ka Brit­tei­hin voi tode­ta, että resurssit ei ole oikein käytet­ty. Tuot­tavu­us per lääkäri on paljon pienempi.

    Toinen asia on että mon­es­sa muus­sakin maas­sa lääkärien ja virko­jen määrä ei osu kohdalleen.
    Poli­itikko­jen sihti on 4 vuot­ta, lääkärin koulu­tus kestää 6 vuot­ta ja erikois­lääkärin 12 vuot­ta. Siinä ehtii sikasyk­li pyörähtää mon­ta kertaa.

    mavi: Tämä nyt on jo aika pak­sua. Kyl­lä lakia voi muut­taa niin, että hoita­jat voivat ottaa isom­paa vas­tu­u­ta pienistä tehtävistä. Mut­ta eräs taho taitaa vas­tus­taa tätä, mikähän se mah­taa olla?

    Ja jos ale­taan puhua vas­tu­us­ta, niin kan­taako Lääkärili­it­to vas­tu­un­sa lin­jauk­sien­sa vaiku­tuk­sista koko yhteiskun­nan tasolla:

    http://yle.fi/uutiset/laakariliitto_torjuu_aloituspaikkojen_lisaamisen/5727867

    Jos joku tietää Lääkärili­iton ikinä viimeisen 20 vuo­den aikana olleen koulu­tuk­sen lisäämisen kan­nal­la, niin mielel­läni kuulisin siitä.

    Tämä lääkärili­iton lin­ja on minus­ta vas­tu­u­ton aikana, jol­loin väestö kas­vaa ja van­he­nee, hoito­jonot ovat vaaras­sa piden­tyä, ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­set ja työvoima­pu­la paisu­vat, ja lääke­te­ol­lisu­u­den tutkimus kär­sii kutis­tu­vista resursseista.
    (ks. esim.http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laaketutkimus )

  57. J Lau­ri­la:
    Kovin tun­tuu ole­van väril­liset lasit.

    Min­un tieto­jeni mukaan hoita­jien tehtäväkent­tää on mah­dol­lista laa­jen­taa EU:n estämät­tä ja Ruot­sis­sa näin on tehty jo kauan sitten:
    http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitaja-lehti/5_2006/muut_artikkelit/sairaanhoitajien_oikeus_kirjoitt/

    Onnek­si Suomes­sakin on ilmeis­es­ti men­ty tai on suun­nitelmis­sa men­nä tähän suun­taan, vaik­ka Lääkärili­it­to on vastustanut:
    http://yle.fi/uutiset/sairaanhoitajat_saavat_rajatun_reseptioikeuden/1384627

    Tietenkin pitää myös käyt­tää mui­ta nopeam­min vaikut­tavia keino­ja lääkärip­u­laan kuin koulu­tus­määrien lisäämistä, kuten tuot­tavu­u­den tehostamista tieto­jär­jestelmien käytet­tävyyt­tä paran­ta­mal­la ym., mut­ta nämä eivät ole toisi­aan pois sulke­via asioita. 

    Jo pelkästään lääkärien olema­ton työt­tömyyspros­ent­ti ker­too siitä, että heitä on liian vähän. Useille muille aloille koulute­taan siitäkin huoli­mat­ta, että työn­saan­ti ei ole ollenkaan taat­tu. Eikä se muillekaan aloille koulut­ta­mi­nen ole ilmaista (joskin tosin usein halvem­paa kuin lääkärin koulu­tus), ja pitkäl­lä tähtäimel­lä nimeno­maan kallein­ta on koulut­taa ihmisiä työt­tömyysko­rtis­toon. Lääkärik­oulu­tuk­seen on kuitenkin suur­ta halukku­ut­ta hakeu­tua ja työl­listymi­nen olisi käytän­nössä var­ma. Mik­si siis ei koulute­ta enemmän?

    Juuri pitkän tähtäi­men näkymien vuok­si lääkärien koulu­tus­määriä pitäisikin lisätä voimakkaasti nyt, kun vaiku­tus näkyy vas­ta vuosien päästä. Jos pulaa lääkäreistä on jo nyt, niin mitä se onkaan 10 tai 20 vuo­den päästä, kun väestöen­nuste näyt­tää tältä:

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestoennuste

    http://www.stat.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09–30_tie_001_fi.html

  58. “”“Yksi ainakin näyt­tää var­mal­ta: lisää lääkäri­työ­tun­te­ja voidaan saa­da vain joko a) lisäämäl­lä koulu­tus­määriä, tai b) vapaut­ta­mal­la lääkärien aikaa enem­män sel­l­aiseen poti­lastyöhön jos­sa hei­dän koulu­tuk­ses­taan on hyö­tyä. Molem­mat tyssäävät Lääkärili­it­toon, kos­ka koulu­tus­määrien lisäämistä ja muiden (lue: hoita­jien) päästämistä oma­lle ton­tille vas­tus­ta­vat kaik­ki kil­lat ja kartellit.”””
    Tässä keskustelus­sa on jo tul­lut ilmi, että koulu­tus­määriä on lisät­ty, ja lääkärimäärä ja ‑tiheys nousee. Vuodessa työiköis­ten lääkärien määrä kasvaa.

  59. “”“Juuri pitkän tähtäi­men näkymien vuok­si lääkärien koulu­tus­määriä pitäisikin lisätä voimakkaasti nyt, kun vaiku­tus näkyy vas­ta vuosien päästä. Jos pulaa lääkäreistä on jo nyt, niin mitä se onkaan 10 tai 20 vuo­den päästä, kun väestöen­nuste näyt­tää tältä:”””
    Johan itsekin lask­it aiem­min, että lääkärimäärä nousee selväst nykyis­es­tä ilman posi­ti­ivista lääkärien Suomeen muut­toakin. Saat­taa silti olla, että lääkärimäärä saataisi olla liian pieni tule­vaisu­udessa. Saat­taa olla myös päinvastoin.

    Mut­ta kyl­lähän monista net­tikom­menteista pais­taa ilmi se, että ei lääkärien koulu­tus­määrien nos­tamisen halua aja pelko tule­vaisu­u­den lääkärimääristä, vaan halu saa­da lääkäreille huonot työolot.

  60. Ahaa Ruot­sis­sa on tehty.

    Minä olen Briteis­sä ollut yliopis­ton nimeämä viralli­nen koulut­ta­ja hoita­jien extend­ed rolen.

    Briteistähän se Euroopas­sa on lähtenyt.

    On Suomes­sakin aloitel­tu. Tosin kukaan niistä jot­ka tiedän eivät tehneet sitä työtä mihinkä ovat saa­neet koulutuksen.
    Ovat siir­tyneet yksi­ty­isi­in fir­moi­hin tekemään medisi­inaan liittyvää.
    Kan­nat­taa kysyä heiltä miksi.

    Eikä min­ul­la sinän­sä mitään asi­aa vas­taan ole.
    Se pitäisi vain tehdä fik­susti niin että se toimii kunnolla.

    Eikä lääkärien koulu­tus­määrät enää min­u­un mitään vaiku­ta. Ura on ehtoopuolella.
    Ulko­mail­la myös työsken­nelleenä tiedän että kyl­lä osaa­vat saa­vat sieltä töitä parem­mil­la ehdoilla.
    Enem­män huolestut­taa jos pienenevistä ikälu­ok­ista nuoret lähtevät.
    Kuka tääl­lä sit­ten on vero­ja maksamassa.

  61. Siihen työt­tömyy­teen voin sanoa ihan omako­htais­es­ta tilanteesta.

    Min­ulle tulee use­ampi työ­tar­jous ulko­mail­ta kuukaudessa, Ruot­si, Tan­s­ka, Nor­ja, Englan­ti ja Irlanti.

    Palk­ka 2–3 ker­taa täkäläinen.

    Eikä tarvitse kuin paikalliselle valvo­valle vira­nomaiselle lähet­tää muu­ta­ma todis­tus, niin lupa tulee palu­u­postis­sa. Koulu­tus kel­paa suo­raan EU alueella.
    Toimii var­masti parem­min kuin mon­es­sa muus­sa ammatissa.

    Kun kysyn­tä on noin hyvä ulko­mail­la, niin mik­si jäädä kortistoon.

  62. J Lau­ri­la: Ihan kan­sain­välis­es­tikin on todet­tu että korkea vero­tus vähen­tää työhalu­ja, raja menee aika tarkkaan 50%.
    Sen vuok­si Briteis­sä juuri jopa las­ket­ti­in ylin vero takaisin 40%.

    Mie­lenki­in­toista. Ker­toisitko lisää tästä kan­sain­välis­es­tä toteamis­es­ta? Esimerkik­si tarkkaan ottaen kuka ja mis­sä on toden­nut, ja mitä tämä totea­ja on toden­nut Yhdys­val­lois­sa tapah­tuneen kun 50–60-luvuilla korkein mar­gin­aaliv­erolu­ok­ka huiteli 90%:ssa?

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapasin Bri­tan­ni­as­sa käsiskirurgik­si erikois­tuneen sairaahoitajan.

    Myös yliop­pi­laan voi koulut­taa käsikirurgik­si. Mik­si koulut­taisimme sel­l­aisen, jol­la on jo arvostet­tu ammat­ti ja paljon töitä.

  64. Valitet­tavasti min­ul­la ei ole muis­tis­sa referenssiä.

    Ehdotan että Googlaat asiaa.
    Englan­nista löy­dät. Olen näh­nyt viimeisen kymme­nen vuo­den aikana siellä. 

    Kyl­lä Suomes­sakin näitä oli esil­lä sil­loin kun van­haa korkeaa palkkaveroa lähdet­ti­in laske­maan. Aikaa on kulunut joku vuosi. Taisi olla aika paljon ennen Googlea.

    Tai sit­ten kysyt van­hoil­ta poli­itikoil­ta tai yliopis­ton tutk­i­joil­ta. Ei vält­tämät­tä junior­eil­ta. Näyt­tää SDP:n uno­hta­neen. Var­maan jopa Lip­po­nen osaisi kertoa.

    tcrown: Mie­lenki­in­toista. Ker­toisitko lisää tästä kan­sain­välis­es­tä toteamis­es­ta? Esimerkik­si tarkkaan ottaen kuka ja mis­sä on toden­nut, ja mitä tämä totea­ja on toden­nut Yhdys­val­lois­sa tapah­tuneen kun 50–60-luvuilla korkein mar­gin­aaliv­erolu­ok­ka huiteli 90%:ssa?

  65. J Lau­ri­la: Valitet­tavasti min­ul­la ei ole muis­tis­sa referenssiä.

    Ehdotan että Googlaat asiaa.

    Minä ehdotan, että kai­vat hyvän tavan mukaises­ti itse lähde­vi­it­teet omille väitteillesi.

    Jos lai­tat min­ut etsimään, saatan löytää vaik­ka täl­laisia hie­man asi­aanku­u­lumat­to­mia lähteitä (ensim­mäi­nen link­ki mitä klikkasin goog­lessa omas­ta mielestäni neu­traaleil­la hakusanoilla):

    If heavy tax­a­tion has harm­ful eco­nom­ic effects, why have Den­mark and Swe­den per­formed sim­i­lar­ly to the Unit­ed States dur­ing a peri­od of sev­er­al decades in which their tax­es were much high­er than America’s?

    http://lanekenworthy.net/2011/05/22/is-heavy-taxation-bad-for-the-economy/

  66. zack:
    Sik­si olisi hyvä, jos lääkärien tarve las­ket­taisi­in matemaat­tis­es­ti ja puolueettomasti.

    mavi: Kan­natan ehdotusta. 

    Liian van­ha:
    Eihän muis­sakaan ammateis­sa koulu­tus­tarvet­ta las­ke­ta yksilön tarkku­udel­la vaan oman ammatin voi vali­ta suh­teel­lisen vapaasti .

    Toisaal­ta…
    “Liian van­hal­la” on tässä kyl­lä hyvä point­ti. Mik­si nimeno­maan lääkäre­itä pitäisi koulut­taa nimeno­maan täs­mälleen se määrä, joka tarvi­taan eikä yhtään enem­pää? Jokainen ihmi­nen uusista ikälu­ok­ista pitäisi kuitenkin koulut­taa johonkin ammat­ti­in, ja kuten tuli jo todet­tua, kaikkein kallein­ta on koulut­taa työt­tömyysko­rtis­toon. Eikö nyt lääketiede olisi nimeno­maan se ala, jos­sa koulu­tu­s­paikko­ja voi kaikkein huo­let­tomim­min lisätä, kun ala on varsin halut­tu ja työt­tömyyt­tä ei ole näköpi­iris­sä ollenkaan? 

    Lääkärien ja hoita­jien koulu­tus­ta on ilmeis­es­ti jo hiukan lisät­ty, ja huonos­ti työl­listäviltä taide‑, viestin­tä- ja kult­tuuri­aloil­ta paikko­ja on leikat­tu. Tämä on päätös oikeaan suun­taan, mut­ta pidän kuitenkin erit­täin toden­näköisenä (mm. väestöen­nus­teen perus­teel­la), että muu­tok­set eivät ole olleet riit­tävän suuria (osin mm. Lääkärili­iton vas­tus­tuk­sen vuok­si). Toki lääkäri­tarve kan­nat­taa selvit­tää mah­dol­lisim­man tarkasti ja puolueet­tomasti, ei siinä mitään. Mielestäni asial­lis­es­ti voidaan kuitenkin kysyä, että mik­si nimeno­maan lääkärei­den kohdal­la pitäisi “pelätä” ylisu­ur­ta koulu­tus­määrää enem­män kuin muis­sa ammateissa. 

    Eikös tämä Ruotsin viimeaikaisen taloudel­lisen men­estyk­sen yksi ope­tus ole ollut, että työn tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen lisää myös teh­dyn työn ja työ­paikko­jen määrää ja siten hyv­in­voin­tia. Ajan siis takaa sitä, että niuk­ka tai juuri riit­tävä lääkäriresurssi voi huo­maa­mat­ta myös rajoit­taa ter­veys- ja hyv­in­voin­tialan kasvun mah­dol­lisuuk­sia (esim. lääke­te­ol­lisu­us). Eli suurem­pi tar­jon­ta voisi myös luo­da kysyntää.

  67. mavi: Mielestäni asial­lis­es­ti voidaan kuitenkin kysyä, että mik­si nimeno­maan lääkärei­den kohdal­la pitäisi “pelätä” ylisu­ur­ta koulu­tus­määrää enem­män kuin muis­sa ammateissa. 

    Täy­den­nän vielä tätä edel­listä kom­ment­tiani ennen kuin joku alkaa pelotel­la “poti­las­tur­val­lisu­u­den vaaran­tu­misel­la”. Tietysti lääkärei­den koulu­tus­määrän kas­vat­tamiselle on jokin raja ole­mas­sa, jon­ka toisel­la puolel­la hak­i­joiden sopivu­us ja esi­tiedot eivät ole enää riit­täviä ammat­ti­in. Mielestäni tästä ollaan kuitenkin vielä kaukana, ja koulu­tus­määriä voisi huo­let­ta kas­vat­taa jopa 50% ilman, että lääkärien taso heikke­nee, jos myös koulu­tuk­seen ohjataan 50% lisää resursse­ja (kuten opet­ta­jia ja käytän­nön harjoittelumahdollisuuksia).

  68. mavi: Toisaal­ta…
    “Liian van­hal­la” on tässä kyl­lä hyvä point­ti. Mik­si nimeno­maan lääkäre­itä pitäisi koulut­taa nimeno­maan täs­mälleen se määrä, joka tarvi­taan eikä yhtään enem­pää? Jokainen ihmi­nen uusista ikälu­ok­ista pitäisi kuitenkin koulut­taa johonkin ammat­ti­in, ja kuten tuli jo todet­tua, kaikkein kallein­ta on koulut­taa työt­tömyysko­rtis­toon. Eikö nyt lääketiede olisi nimeno­maan se ala, jos­sa koulu­tu­s­paikko­ja voi kaikkein huo­let­tomim­min lisätä, kun ala on varsin halut­tu ja työt­tömyyt­tä ei ole näköpi­iris­sä ollenkaan? 

    Lääkärien ja hoita­jien koulu­tus­ta on ilmeis­es­ti jo hiukan lisät­ty, ja huonos­ti työl­listäviltä taide‑, viestin­tä- ja kult­tuuri­aloil­ta paikko­ja on leikat­tu. Tämä on päätös oikeaan suun­taan, mut­ta pidän kuitenkin erit­täin toden­näköisenä (mm. väestöen­nus­teen perus­teel­la), että muu­tok­set eivät ole olleet riit­tävän suuria (osin mm. Lääkärili­iton vas­tus­tuk­sen vuok­si). Toki lääkäri­tarve kan­nat­taa selvit­tää mah­dol­lisim­man tarkasti ja puolueet­tomasti, ei siinä mitään. Mielestäni asial­lis­es­ti voidaan kuitenkin kysyä, että mik­si nimeno­maan lääkärei­den kohdal­la pitäisi “pelätä” ylisu­ur­ta koulu­tus­määrää enem­män kuin muis­sa ammateissa. 

    Eikös tämä Ruotsin viimeaikaisen taloudel­lisen men­estyk­sen yksi ope­tus ole ollut, että työn tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen lisää myös teh­dyn työn ja työ­paikko­jen määrää ja siten hyv­in­voin­tia. Ajan siis takaa sitä, että niuk­ka tai juuri riit­tävä lääkäriresurssi voi huo­maa­mat­ta myös rajoit­taa ter­veys- ja hyv­in­voin­tialan kasvun mah­dol­lisuuk­sia (esim. lääke­te­ol­lisu­us). Eli suurem­pi tar­jon­ta voisi myös luo­da kysyntää.

    En tarkoit­tanut, että määrä pitäisi laskea yksilö­tarkku­udel­la, vaan, että onko nyky­isiä sisäänot­to­ja syytä nostaa.

    Mut­ta kyl­lähän Ham­mura­bin laki on ole­mas­sa. Jos tavoit­teen­na on saa­da vain lääkäreille mas­si­ivista työt­tömyyt­tä, kyl­lä liit­to tod. näk. alkaa vas­ta­toimi­in. Mitä jos vaik­ka 10-ker­tais­te­taan koulu­tus­määrät, ja nos­te­taan palkkaus vaik­ka bkt/a­sukas-suh­teessa Ran­skan tai Hol­lan­nin tasolle. 

    Tämä oli muuten viimeinen vies­ti­ni aiheesta.

  69. Enpä ole lähde­vi­it­teitä näh­nyt muissakaan.

    Eikä hyvien lähtei­den etsimi­nen ole vält­tämät­tä helppo. 

    Vilka­isin itsekin ja hyvät näyt­tivät ole­van mak­sullisia. Hyvät kir­jat ja tasokkaat artikkelit. 

    Löy­tyy sieltä tämmmöisiäkin.

    Kysessä on julka­isu, kun taas lait­ta­masi viite oli blogi.
    Blo­gi on mielipi­de, mut­ta viral­lisen organ­si­aa­tion julka­isu on luotettavampi.

    [PDF]
    Why Do Amer­i­cans Work So Much More Than Europeans?
    http://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf
    Abstract
    Amer­i­cans now work 50 per­cent more than do the Ger­mans, French, and Ital­ians. This was not the case in the ear­ly 1970s, when the West­ern Europeans
    worked more than Amer­i­cans. This arti­cle exam­ines the role of tax­es in account­ing for the dif­fer­ences in labor sup­ply across time and across countries;
    in par­tic­u­lar, the effec­tive mar­gin­al tax rate on labor income. The pop­u­la­tion of
    coun­tries con­sid­ered is the G‑7 coun­tries, which are major advanced industrial
    coun­tries. The sur­pris­ing fi nding is that this mar­gin­al tax rate accounts for the
    pre­dom­i­nance of dif­fer­ences at points in time and the large change in relative
    labor sup­ply over time.

    tcrown: Minä ehdotan, että kai­vat hyvän tavan mukaises­ti itse lähde­vi­it­teet omille väitteillesi.

    Jos lai­tat min­ut etsimään, saatan löytää vaik­ka täl­laisia hie­man asi­aanku­u­lumat­to­mia lähteitä (ensim­mäi­nen link­ki mitä klikkasin goog­lessa omas­ta mielestäni neu­traaleil­la hakusanoilla):

    If heavy tax­a­tion has harm­ful eco­nom­ic effects, why have Den­mark and Swe­den per­formed sim­i­lar­ly to the Unit­ed States dur­ing a peri­od of sev­er­al decades in which their tax­es were much high­er than America’s?

    http://lanekenworthy.net/2011/05/22/is-heavy-taxation-bad-for-the-economy/

  70. Koit­takaa nyt taju­ta, että teil­lä on pulaa vain ja ain­oas­taan tk-päivys­täjistä. Kaikkia mui­ta lääkäre­itä on niin että päät yhteen kolisee. _Kukaan_ ei halua päivys­tää, jos sen suinkin voi vält­tää. Päivys­tävä tk-lääkäri on kaikkien kusi­tolp­pa, poseti­ivarin apina, hotellin pikko­lo, jon­ka eteen kaik­ki voivat paiskoa mitä tahansa. Hänel­lä ei ole mitään sanan­val­taa omaan työhön­sä, hän on kaikkien potkittavana.

    Min­ulle riit­ti juuri nyt. Siir­ryn pri­vaat­ti­in työter­veyslääkärik­si. Palk­ka on korkeampi, työmäärä on mur­to-osa entis­es­tä ja kuor­mit­tavu­us samoin. Ei resep­tisulkeisia, ei lip­pu­lap­pu­ja soit­to- ja kan­nan­ot­to­vaa­timuksi­neen. Ei punaisia päällekkäi­saiko­ja tupla‑, tripla‑, kvar­tup­pleli- tai kvin­tup­peli­aikoi­neen. Perähuoneis­sa, kip­si­huoneis­sa, ensi­avus­sa, kor­vahuoneis­sa ja käytäväl­lä saa min­un puolestani röh­nöt­tää niin paljon yleis­ti­lan­lasku­ja, ryt­mi­häir­iöitä, rin­takipu­ja, mur­tu­mia, keuhkoku­umei­ta, urosep­sik­siä, epis­tak­sik­sia ja kaiken maail­man vaivo­ja kuin vain sinne mah­tuu. Ei kuu­lu enää mulle. Kak­sikym­men­tä vuot­ta riitti.

    Totean tyynesti, että tk-päivystys­ten hoit­a­mi­nen kuu­luu tästä edespäin “yhteiskun­nalle”, eikä suinkaan min­ulle. Kään­tykää sen “yhteiskun­nan” puoleen. Numero löy­tynee Fonectalta.

  71. Ehkäpä lisään psykol­o­gisen seli­tyk­sen asialle.

    Jos miet­tii kuin­ka pitkään pitää tehdä töitä verovuo­den aikana ennen kuin palkan saa itselle antaa se aika hyvän kuvan.

    Varsinkin Suo­ma­laiselle on selvät että jos vas­ta kesän jäl­keen saa itselleen tulot alkaa moti­vaa­tio hiipumaan varsinkin kun tulon kas­vaes­sa aika siir­tyy yhä enem­män loppuvuoteen.

    Jos tarvit­see tehdä vaik­ka pääsiäiseen asti on se huo­mat­tavasti parempi.

    Päivää jol­loin­ka ruvet­ti­in tien­aa­maan itselle juh­lis­tet­ti­in Briteis­sä ja minus­ta tääl­läkin on asi­as­ta joskus puhuttu.

    J Lau­ri­la:
    Enpä ole lähde­vi­it­teitä näh­nyt muissakaan.

    Eikähyvien lähtei­den etsimi­nen ole vält­tämät­tä helppo. 

    Vilka­isin itsekin ja hyvät näyt­tivät ole­van mak­sullisia. Hyvät kir­jat ja tasokkaat artikkelit. 

    Löy­tyy sieltä tämmmöisiäkin.

    Kysessä on julka­isu, kun taas lait­ta­masi viite oli blogi.
    Blo­gi on mielipi­de, mut­ta viral­lisen organ­si­aa­tion julka­isu on luotettavampi.

    [PDF]
    Why Do Amer­i­cans Work So Much More Than Europeans?
    http://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf
    Abstract
    Amer­i­cans now work 50 per­cent more than do the Ger­mans, French, andI­tal­ians. This was not the case in the ear­ly 1970s, when the WesternEuropeans
    worked more than Amer­i­cans. This arti­cle exam­ines the role of tax­es in account­ing for the dif­fer­ences in labor sup­ply across time and across countries;
    in par­tic­u­lar, the effec­tive mar­gin­al tax rate on labor income. The pop­u­la­tion of
    coun­tries con­sid­ered is the G‑7 coun­tries, which are major advanced industrial
    coun­tries. The sur­pris­ing fi nding is that this mar­gin­al tax rate accounts for the
    pre­dom­i­nance of dif­fer­ences at points in time and the large change in relative
    labor sup­ply over time.

  72. Muis­taak­seni 10–15 vuot­ta sit­ten olí kokeilu, jos­sa osa lääkäreistä opiske­li jonkin osu­u­den opin­nois­taan oma­toimis­es­ti ja etäopiskelu­na. Sil­lä tavoin koulu­tuk­ses­ta saadaan edullisem­pi ja opiske­li­jamääriä voitaisi­in nos­taa ilman että kus­tan­nuk­set nou­se­vat paljon. Voi olla että kokeilun tulok­set eivät olleet rohkai­se­vat, kos­ka malli ei ole yleistynyt.

  73. Ylik­oulu­tuk­ses­ta.

    Onhan se yleistä että yhtei­sis­sä rahois­sa katoaa käsi­tys kus­tan­nuk­sista ja hyödyistä.

    Ihan yksinker­tais­te­tusti asi­aa voi miet­tiä näin.

    Suuri osa tarvit­tavista lääkäreistä on erikois­lääkäre­itä. Koulu­tu­sai­ka 12 vuot­ta. Jos olete­taan että koulute­taan 100 ylimääräistä. Se tarkoit­taa 1 200 opiskeluvuotta.

    Toinen vai­h­toe­hto on että 100 vaik­ka koulute­taan 4 vuot­ta ja menee töi­hin. Se tarkoit­taa 400 koulu­tusvuot­ta. Työvu­osia saadaan 800 vuotta.

    Siis vai­h­toe­hto 1. 1 200 vuot­ta opiskelua ja siihen sidot­tu­ja opetusresursseja.
    Ei tulo­ja yhteiskunnalle.

    Vai­h­toe­hto 2. 400 vuot­ta opiskelua ja siihen sidot­tua opetusresurssia.
    Tulop­uolelle 800 vuot­ta työtä ja vero­jen maksua.

    Lisäk­si toden­näköis­es­ti nuo 100 eivät jää työt­tömäk­si vaan lähtevät pois Suomes­ta. Sil­loin menetetään hei­dän panok­sen­sa kokonaan.
    Itse asi­as­sa esimerkik­si Britit laske­vat että on halvem­pi rekry­toi­da osa lääkäreistä ulko­mail­ta. Ei koulu­tusku­lu­ja, mut­ta tekevät heti työtä ja mak­sa­vat vero­ja. Sitä on käytet­ty sil­loin kun on ter­vey­den­huoltoon halut­tu satsata.

    Tämän vuok­si ylik­oulu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kannal­ta järkevää. Pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man tarkasti tarvet­ta vastaavaksi.
    Toisaal­ta virko­jen määrätkin pitäisi pystyä suun­nit­tele­maan mon­ek­si vuodek­si eteen­päin, ilman tem­poilua eri suun­ti­in eri valtuusto/eduskuntakausilla

    mavi: Täy­den­nän vielä tätä edel­listä kom­ment­tiani ennen kuin joku alkaa pelotel­la “poti­las­tur­val­lisu­u­den vaaran­tu­misel­la”. Tietysti lääkärei­den koulu­tus­määrän kas­vat­tamiselle on jokin raja ole­mas­sa, jon­ka toisel­la puolel­la hak­i­joiden sopivu­us ja esi­tiedot eivät ole enää riit­täviä ammat­ti­in. Mielestäni tästä ollaan kuitenkin vielä kaukana, ja koulu­tus­määriä voisi huo­let­ta kas­vat­taa jopa 50% ilman, että lääkärien taso heikke­nee, jos myös koulu­tuk­seen ohjataan 50% lisää resursse­ja (kuten opet­ta­jia ja käytän­nön harjoittelumahdollisuuksia).

  74. Näitä pois­lähti­jöitä pitäisi kuun­nel­la ja tehdä kor­jauk­set työn organisointiin.

    Kyseessä on ihan sama asia kuin muuallakin. 

    Johdon pitää nöyr­tyä näkemään roolin­sa palve­lute­htävässä, eikä vain oman egon koho­tuk­seen toisia alistamalla.

    Catili­na:
    Koit­takaa nyt taju­ta, että teil­lä on pulaa vain ja ain­oas­taan tk-päivys­täjistä. Kaikkia mui­ta lääkäre­itä on niin että päät yhteen kolisee. _Kukaan_ ei halua päivys­tää, jos sen suinkin voi vält­tää. Päivys­tävä tk-lääkäri on kaikkien kusi­tolp­pa, poseti­ivarin apina, hotellin pikko­lo, jon­ka eteen kaik­ki voivat paiskoa mitä tahansa. Hänel­lä ei ole mitään sanan­val­taa omaan työhön­sä, hän on kaikkien potkittavana.

    Min­ulle riit­ti juuri nyt. Siir­ryn pri­vaat­ti­in työter­veyslääkärik­si. Palk­ka on korkeampi, työmäärä on mur­to-osa entis­es­tä ja kuor­mit­tavu­us samoin. Ei resep­tisulkeisia, ei lip­pu­lap­pu­ja soit­to- ja kan­nan­ot­to­vaa­timuksi­neen. Ei punaisia päällekkäi­saiko­ja tupla‑, tripla‑, kvar­tup­pleli- tai kvin­tup­peli­aikoi­neen. Perähuoneis­sa, kip­si­huoneis­sa, ensi­avus­sa, kor­vahuoneis­sa ja käytäväl­lä saa min­un puolestani röh­nöt­tää niin paljon yleis­ti­lan­lasku­ja, ryt­mi­häir­iöitä, rin­takipu­ja, mur­tu­mia, keuhkoku­umei­ta, urosep­sik­siä, epis­tak­sik­sia ja kaiken maail­man vaivo­ja kuin vain sinne mah­tuu. Ei kuu­lu enää mulle. Kak­sikym­men­tä vuot­ta riitti.

    Totean tyynesti, että tk-päivystys­ten hoit­a­mi­nen kuu­luu tästä edespäin “yhteiskun­nalle”, eikä suinkaan min­ulle. Kään­tykää sen “yhteiskun­nan” puoleen. Numero löy­tynee Fonectalta.

  75. Catili­na: Totean tyynesti, että tk-päivystys­ten hoit­a­mi­nen kuu­luu tästä edespäin “yhteiskun­nalle”, eikä suinkaan min­ulle. Kään­tykää sen “yhteiskun­nan” puoleen.

    Jos tilanne ter­veyskeskuk­sis­sa on niin huono kuin Catali­na ker­too (ja var­maankin on), niin mik­sei tilan­net­ta voisi paran­taa? Ei kait ole ole­mas­sa luon­non­lakia, joka tekee tk-päivystyk­sen ikäväk­si? Eikö työtä voisi järjestää/tehdä mielekkäämmäksi? 

    Kuka tai mikä estää? Luul­tavasti työn paran­tamiseen tarvit­ta­vat keinot ovat laa­jalti tk-päivys­täjien tiedossa. 

    Mitäs jos perus­taisimme vii­sait­ten blogikom­me­toi­jien yhteen­li­it­tymän ja kir­joit­tais­mme asi­as­ta kiis­takir­joituk­sen, jon­ka julka­i­sisimme kirjana?

  76. J Lau­ri­la:

    Suuri osa tarvit­tavista lääkäreistä on erikoislääkäreitä.

    Eikö val­lit­se­va lääkärip­u­la so. täyt­tämät­tömät virat ja vuokralääkärien käyt­tämi­nen ole kuitenkin suur­in­ta peruster­vey­den­hoidon (yleis)lääkäreissä?

    J Lau­ri­la:
    ylik­oulu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kannal­ta järkevää. 

    Mik­si juuri nimeno­maan lääkärimäärät pitää mitoit­taa vain mah­dol­liseen min­imi­in? Mik­si ei myös taiteen mais­terei­den määrää — tai his­to­ri­an opettajien?

    Käytän­nössähän alan työl­listys­mis­mah­dol­lisuuk­si­in näh­den liikaa koulute­tu­il­ta aloil­ta on tavat­tu hakeu­tua mui­hin tehtävi­in, jois­sa on voin­ut pär­jätä myös ilman tarkasti alako­htaista koulutustaustaa.

    Esim. kun vuosikurssil­tani tul­ti­in työelämään 90-luvun puo­livälis­sä, niin rakennus/yhdyskuntatekniikan diplo­mi-insinöörit työl­listyivät merkit­tävässä määrin ITC-alan yri­tyk­si­in tehtävi­in, jot­ka eivät liit­tyneet pätkääkään rakennus/yhdyskuntatekniikkaan.

  77. “Tapasin Bri­tan­ni­as­sa käsiskirurgik­si erikois­tuneen sairaahoitajan.”
    Suomes­sakin koulutet­ti­in sairaan­hoita­jia lääkäreik­si imm tut­ta­vani poi­ka opiske­li tätä reittiä.
    Lääkärit vain sai­vat tukit­tua tämänkin lisayskanavan.

    Lääkärili­it­to on AKT:kin vahvem­pi liitto

  78. Liian van­ha:
    “Tapasin Bri­tan­ni­as­sa käsiskirurgik­si erikois­tuneen sairaahoitajan.”
    Suomes­sakin koulutet­ti­in sairaan­hoita­jia lääkäreik­si imm tut­ta­vani poi­ka opiske­li tätä reittiä.
    Lääkärit vain sai­vat tukit­tua tämänkin lisayskanavan.

    Lääkärili­it­to on AKT:kin vahvem­pi liitto

    Vielä yksi viesti

    Mik­si kan­nat­taa koulut­taa sairaan­ho­ta­jista lääkäre­itä, kun sairaan­hoita­jista on pula? Koulu­tusa­jathan noil­la sh:lla ei ollut lyhyem­piä kuin abeillakaan

    1. Kyseistä sairaan­hoita­jaa ei ollut koulutet­tulääkärik­si. Hän ei siis olisi voin­ut toimia yleis­lääkärinä, vaan hänet oli koulytet­tu hyvin kapea-alaiselle kirur­gian alalle. Ei siis tekemään esimerkik­si diag­noosia vaan pelkkä operaatio.

  79. Muun­tok­oulu­tus lopetet­ti­in sik­si, että kor­vavu­us ei sit­ten ollutkaan niin kovin suuri. Kokon­aisen ylimääräisen sys­teemin pyörit­tämisel­lä saati­in oikaistua ehkä yksi vuosi. Resurssien hillitön­tä haaskausta.

  80. J Lau­ri­la: Why Do Amer­i­cans Work So Much More Than Europeans?

    Kiitos. En tien­nyt, että tuo Yhdys­val­to­jen ja Euroopan ero työ­tun­neis­sa on muut­tunut noinkin vähän aikaa sit­ten. Vaatii tarkem­paa tutus­tu­mista aiheeseen.

    Ja mitä noi­hin lähde­vi­it­teisi­in tulee, niitä pyy­det­täessä on mielestäni kohtelias­ta joko sel­l­aisia kaivaa, tai rehellis­es­ti tode­ta, että väite perus­tuu enem­män tai vähem­män hatari­in mieliku­vi­in. “Googlaa itse” aiheut­taa ainakin minus­sa suh­teel­lisen pahan ärsytyksen.

  81. Catili­na: Muun­tok­oulu­tus lopetet­ti­in sik­si, että kor­vavu­us ei sit­ten ollutkaan niin kovin suuri. Kokon­aisen ylimääräisen sys­teemin pyörit­tämisel­lä saati­in oikaistua ehkä yksi vuosi. Resurssien hillitön­tä haaskausta.

    Asi­at eivät ole mus­tavalkoisia. Sel­l­ais­takin tapah­tuu, että koke­neet sairaan­hoita­jat kor­jaa­vat lääkärin virheel­liset lääkemääräyk­set tai joskus jopa lääkäri pyytää sairaan­hoita­jia aut­ta­maan diag­noosin tekemisessä ja sopi­van hoidon määrit­telyssä, kun itse ei osaa ja tietää sen. Kuten mil­lä tahansa alal­la, koke­mus on se joka oikeasti opet­taa, koulus­ta voi saa­da hyvät lähtötiedot.

  82. Juuri luke­mas­sani kir­jas­sa “poor eco­nom­ics” selitet­ti­in tapaus Int­ian köy­hien klinikoista, jois­sa piti olla sairaan­hoita­ja kylän asukkai­ta varten. Hoita­jat oli­vat paikalla noin 50 pros­ent­tia ajas­ta. Hoitoa oli vaikea järjestää.

    En pal­jas­ta vielä mikä ongel­ma oli. Mut­ta taustal­la on samankaltaisia mekanis­me­ja joil­la nytkin yritetään läh­estyä tätä ongelmaa.

  83. Työter­vey­den­huol­lon tukem­i­nen on lopetet­ta­va. Ei sik­si, että lääkäreille on aina kivem­pi hoitaa ter­veitä kuin sairai­ta ihmisiä, vaan sik­si, että verora­hoille on ter­vey­den­huol­los­sa parem­paakin käyttöä.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyseistä sairaan­hoita­jaa ei ollut koulutet­tulääkärik­si. Hän ei siis olisi voin­ut toimia yleis­lääkärinä, vaan hänet oli koulytet­tu hyvin kapea-alaiselle kirur­gian alalle. Ei siis tekemään esimerkik­si diag­noosia vaan pelkkä operaatio.

    Catili­na:
    Ran­nekanavaleikkaus? Ei oikein muu­ta tule mieleen sellaista.

    Jos kyse tosi­aan oli medi­anus-her­mon vapau­tuk­ses­ta niin on harhaan­jo­htavaa puhua käsikirur­gista. Tuon tem­pun osaa jokainen kirur­gi ja val­taosa myös mihin tahansa kirur­giaan erikois­tu­mista aloit­tele­vista. Eri asia on sen arvioimi­nen mil­loin kan­nat­taa leika­ta, siihen vaa­di­taan jo hiukan ammattitaitoa.

    Jos halu­taan koulut­taa ihmisiä tekemään vain tiet­ty mekaa­ni­nen oper­aa­tio niin kan­nat­taa koulut­taa näp­pärä­sormi­nen työtön kadul­ta eikä korkeasti koulutet­tua sairaanhoitajaa.

    Toisaal­ta yksinker­taiset ja yleiset oper­aa­tiot ovat kirurgeille tärkeää har­joi­tus­ta ja ruti­inin luomista, jot­ta he hal­lit­se­vat kom­plisoidum­mat tilanteet. Sit­ten kun jotain menee pieleen tai tilanne mutk­istuu niin tarvi­taan joka tapauk­ses­sa lääketi­eteel­listä osaamista omaa­va oper­atööri. Eikö olisi hyvä, että hän olisi jotain sitä ennen leikannut?

  85. Niin väitetään että työter­veyt­tä käyt­tävät elävät pitempään.

    Yleis­es­ti voin kyl­lä kom­men­toi­da että ter­vei­den hoit­a­mi­nen turhaut­taa lääkäreitä. 

    nos:
    Työter­vey­den­huol­lon tukem­i­nen on lopetet­ta­va. Ei sik­si, että lääkäreille on aina kivem­pi hoitaa ter­veitä kuin sairai­ta ihmisiä, vaan sik­si, että verora­hoille on ter­vey­den­huol­los­sa parem­paakin käyttöä.

  86. Hyvä Osmo Soininvaaraa.

    Juuri täm­möisiä kapea-alais­es­ti jatkok­oulutet­tu­ja hoita­jia on Briteis­sä useil­la alueilla.

    Suomen hajau­tuneis­sa ja pienis­sä yksiöis­sä kapealaisu­us on usein haitak­si. Ei riit­tä työtä koko päiväksi.

    Se vaatii riit­tävän iso­ja yksiköitä toimi­ak­seen järkevästi. 

    Pirstoutunut ter­vey­den­hoito Suomes­sa on var­masti muutenkin yksi suuri syy ongelmi­in. Tääl­lä vain halu­taan joka niemessä ja notkos­sa ole­van lääkärin, lab­o­ra­to­ri­on ja varsinkin röntgenin.

    Briteis­sä koko sairaan­hoito on val­tion. Minäkin olin töis­sä NHS:ssä joka on Euroopan suurin työ­nan­ta­ja. (muis­taak­seni 1,4 miljoona työntekijää)

    1. Inas­rin ter­veyskeskuk­ses­sa ei var­maankaan kan­na­ta olla kapea-alaisia osaa­jia, mut­ta coxa-sairaala on vähän eri asia. Helsin­gin seudul­la kapea-alaisille osaa­jille olisi hyvät markkinat.

  87. Ymmär­rän.

    Mon­et perustiedot kuten nämäkin ovat vain sen ver­ran kaukaa, ettei se ole kovin hel­posti saatavis­sa enään käyttöön.
    Lehden ovat olleet kier­rä­tyk­sessä jo vuosi sit­ten jne.

    tcrown: Kiitos. En tien­nyt, että tuo Yhdys­val­to­jen ja Euroopan ero työ­tun­neis­sa on muut­tunut noinkin vähän aikaa sit­ten. Vaatii tarkem­paa tutus­tu­mista aiheeseen.

    Ja mitä noi­hin lähde­vi­it­teisi­in tulee, niitä pyy­det­täessä on mielestäni kohtelias­ta joko sel­l­aisia kaivaa, tai rehellis­es­ti tode­ta, että väite perus­tuu enem­män tai vähem­män hatari­in mieliku­vi­in. “Googlaa itse” aiheut­taa ainakin minus­sa suh­teel­lisen pahan ärsytyksen.

  88. Mielestäni vas­tauk­ses­sa J Lau­ri­la kir­joit­ti 11.5.2012 kel­lo 7:45 selostin perusteet.

    Onko siinä jotain jota et ymmärrä?

    J Lau­ri­la:
    Suuri osa tarvit­tavista lääkäreistä on erikoislääkäreitä.
    Eikö val­lit­se­va lääkärip­u­la so. täyt­tämät­tömät virat ja vuokralääkärien käyt­tämi­nen ole kuitenkin suur­in­ta peruster­vey­den­hoidon (yleis)lääkäreissä?
    J Laurila:
    ylik­oulu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kannal­ta järkevää.
    Mik­si juuri nimeno­maan lääkärimäärät pitää mitoit­taa vain mah­dol­liseen min­imi­in? Mik­si ei myös taiteen mais­terei­den määrää – tai his­to­ri­an opettajien?
    Käytän­nössähän alan työl­listys­mis­mah­dol­lisuuk­si­in näh­den liikaa koulute­tu­il­ta aloil­ta on tavat­tu hakeu­tua mui­hin tehtävi­in, jois­sa on voin­ut pär­jätä myös ilman tarkasti alako­htaista koulutustaustaa.
    Esim. kun vuosikurssil­tani tul­ti­in työelämään 90-luvun puo­livälis­sä, niin rakennus/yhdyskuntatekniikan diplo­mi-insinöörit työl­listyivät merkit­tävässä määrin ITC-alan yri­tyk­si­in tehtävi­in, jot­ka eivät liit­tyneet pätkääkään rakennus/yhdyskuntatekniikkaan.

  89. Muuten, lue­taanko­han tätä blo­gia myös HS:n toim­i­tuk­ses­sa, kun tämän päivän pääkir­joituk­ses­ta löy­tyy niin paljon tääl­lä keskusteluis­sa esi­in tullei­ta näkökohtia:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pula+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reist%C3%A4+loi+markkinat+keikkal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille/a1305562116136

    PS. Mielestäni hoita­jien tehtäväken­tän laa­jen­t­a­mi­nen ei yksinään ratkaise ilmeistä ter­vey­den­hoitoalan työn­tek­i­jäpu­laa, kun hoita­jis­takin vaikut­taa ole­van vajaus­ta. Ylipään­sä pitäisi lisätä ter­vey­den­hoitoalan koulu­tus­ta, sekä hoita­jien että lääkärien kohdal­la. Perus­teena (a) lääketi­eteen kehit­tymis­es­tä johtu­va hoito­jen vaa­tivu­u­den ja määrän kasvu (ennen ei esim. syöpiä osat­tu hoitaa ollenkaan), (b) väestön ennustet­tu kasvu ja © väestön nopea ikään­tymi­nen. Pitäisi myös tar­jo­ta määräti­etois­es­ti kielik­oulu­tus­ta ulko­mail­ta tuleville lääkäreille. Liian moni ulko­mainen lääkäri on Suomes­sa vain hant­ti­hom­mis­sa kieli­taidon puut­tei­den vuok­si. Kielialueen pienu­u­den vuok­si lääkärien houkut­telem­i­nen ulko­mail­ta ei toi­mi Suomes­sa yhtä hyvin kuin vaikka­pa Bri­tan­ni­as­sa, jos­ta nim­imerkin “J Lau­ri­la” koke­muk­set ilmeis­es­ti ovat.

  90. Olet aivan oike­as­sa. Suo­mi on niin pieni kielialue, ettei tänne ole help­po tulla.
    Viro­laisia voi pitää poikkeuksena.

    Toisaal­ta Briteil­lä on vuo­sisa­taiset per­in­teet kerätä parhaat voimat emä­maa­han siir­tomais­taan ja nyt he käyt­tävät tätä koke­mus­ta hyväk­si imuroimal­la EU-alueelta.

    Paras­ta on vain koulut­taa omas­ta maas­ta ja pitää hei­dät täällä.
    Sitä vain ei oikein halu­ta tunnustaa.

    mavi:
    Muuten, lue­taanko­han tätä blo­gia myös HS:n toim­i­tuk­ses­sa, kun tämän päivän pääkir­joituk­ses­ta löy­tyy niin paljon tääl­lä keskusteluis­sa esi­in tullei­ta näkökohtia:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pula+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reist%C3%A4+loi+markkinat+keikkal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille/a1305562116136

    PS. Mielestäni hoita­jien tehtäväken­tän laa­jen­t­a­mi­nen ei yksinään ratkaise ilmeistä ter­vey­den­hoitoalan työn­tek­i­jäpu­laa, kun hoita­jis­takin vaikut­taa ole­van vajaus­ta. Ylipään­sä pitäisi lisätä ter­vey­den­hoitoalan koulu­tus­ta, sekä hoita­jien että lääkärien kohdal­la. Perus­teena (a) lääketi­eteen kehit­tymis­es­tä johtu­va hoito­jen vaa­tivu­u­den ja määrän kasvu (ennen ei esim. syöpiä osat­tu hoitaa ollenkaan), (b) väestön ennustet­tu kasvu ja © väestön nopea ikään­tymi­nen. Pitäisi myös tar­jo­ta määräti­etois­es­ti kielik­oulu­tus­ta ulko­mail­ta tuleville lääkäreille. Liian moni ulko­mainen lääkäri on Suomes­sa vain hant­ti­hom­mis­sa kieli­taidon puut­tei­den vuok­si. Kielialueen pienu­u­den vuok­si lääkärien houkut­telem­i­nen ulko­mail­ta ei toi­mi Suomes­sa yhtä hyvin kuin vaikka­pa Bri­tan­ni­as­sa, jos­ta nim­imerkin “J Lau­ri­la” koke­muk­set ilmeis­es­ti ovat.

  91. J Lau­ri­la:
    Mielestäni vas­tauk­ses­sa J Lau­ri­la kir­joit­ti 11.5.2012 kel­lo 7:45 selostin perusteet.

    Onko siinä jotain jota et ymmärrä?

    J Lau­ri­la:
    Suuri osa tarvit­tavista lääkäreistä on erikoislääkäreitä.

    Jouni Mar­tikainen:

    Eikö val­lit­se­va lääkärip­u­la so. täyt­tämät­tömät virat ja vuokralääkärien käyt­tämi­nen ole kuitenkin suur­in­ta peruster­vey­den­hoidon (yleis)lääkäreissä?

    J Lau­ri­la:
    ylik­oulu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kannal­ta järkevää.

    Jouni Mar­tikainen:

    Mik­si juuri nimeno­maan lääkärimäärät pitää mitoit­taa vain mah­dol­liseen min­imi­in? Mik­si ei myös taiteen mais­terei­den määrää – tai his­to­ri­an opettajien?
    Käytän­nössähän alan työl­listys­mis­mah­dol­lisuuk­si­in näh­den liikaa koulute­tu­il­ta aloil­ta on tavat­tu hakeu­tua mui­hin tehtävi­in, jois­sa on voin­ut pär­jätä myös ilman tarkasti alako­htaista koulutustaustaa.
    Esim. kun vuosikurssil­tani tul­ti­in työelämään 90-luvun puo­livälis­sä, niin rakennus/yhdyskuntatekniikan diplo­mi-insinöörit työl­listyivät merkit­tävässä määrin ITC-alan yri­tyk­si­in tehtävi­in, jot­ka eivät liit­tyneet pätkääkään rakennus/yhdyskuntatekniikkaan.

    1. Väitet­tä “Suuri osa tarvit­tavista lääkäreistä on erikois­lääkäre­itä” ei perustel­tu — oma kysymyk­seni läh­tee saa­mas­tani käsi­tyk­ses­tä val­lit­sev­as­ta tilanteesta: lääkärip­u­la suuren yleisön käsit­tämässä merk­i­tyk­sessä on suur­in­ta ei erikois­tuneis­sa peruster­vey­den­huol­lon lääkäreissä.

    2. Tämän peruster­vey­den­huol­lon lääkärip­u­lan paikkaamisek­si ei tietenkään kan­na­ta koulut­taa erikois­lääkäre­itä vaan ihan taval­lisia lääkäre­itä taval­lisen lääkärin koulu­tusa­jal­la. So. erikois­lääk­ere­itä ei suos­tut­taisi koulut­ta­maan liikaa.

    2.1. Täl­löin ei ole mielekästä ver­ra­ta erikois­lääkärien koulu­tu­saiko­ja muiden alo­jen koulu­tu­saikoi­hin, vaan putkesta tule­van lääketi­eteen lisenssi­aatin opiskelu­aikaa esim. taiteen mais­terei­hin tai his­to­ri­an opet­ta­ji­in. Valmis­tu­misajois­sa ei ainakaan mieliku­vis­sani ole kovin olen­naisia ero­ja (vaik­ka LL tutk­in­to onkin opin­topis­teinä hie­man laajempi).

    2.2. Täl­löin yhteiskun­nan kannal­ta on jopa hyödyl­lisem­pää koulut­taa ylimäärä lääkäre­itä ver­rat­tuna nyt vaik­ka niihin his­to­ri­an opet­ta­ji­in. Peruste: Jous­to lääkärin tehtävien täyt­tämiseen on (onnek­si) huo­mat­tavasti pienem­pi kuin his­to­ri­an opettajilla.

    2.2.1 Kuvaus tästä jous­tos­ta: Lääkärin tehtävässä tilapäis­es­tikin toimi­ak­seen täy­tyy lain­säädän­nön takia olla vähin­tään riit­tävän pitkälle eden­nyt alan opiske­li­ja. His­to­ri­an opet­ta­jan tehtävässä taas voi tilapäis­es­ti lain­säädän­nön sen sal­lien toimia läh­es kuka vaan.

  92. Kiitos vas­tauk­ses­ta

    Erkois­lääkäre­itä on 64%. http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=2516/news_db=web_sll2005/type=2

    Erikois­lääkäri pulaa vaaran­taa jopa yliopis­to­sairaaloidenkin toimintaa.

    http://www.valvira.fi/tietopankki/ratkaisulyhennelmat/muu_sisalto_3/radiologien_puute_voi_vaarantaa_potilasturvallisuuden_paivystysaikana

    Tiedän että erikosialo­jen välil­lä on ero­ja. Toisaal­ta on myös suuria ero­ja ter­veyskeskusten välil­lä. Siel­lä se riip­puu pitkälti siitä kuin­ka ikäväk­si työteko on tehty.

    En osaa ver­ra­ta his­to­ri­an opet­ta­jaan, mut­ta peri­aat­teessa en ymmär­rä ylik­oulu­tus­ta. Pidän sitä yhteiskun­nan kannal­ta vaar­al­lisem­pa lääkärien puolel­la hyvin toimivien kan­sain­välis­ten markki­noiden vuok­si. Eli Suo­mi ei saa työ­panos­ta tai vero­tu­lo­ja kos­ka on help­po lähteä ulkomaille. 

    Aiem­min esit­tämääni laskel­ma­mallia voi käyt­tää mui­hinkin aloi­hin kun vai­h­taa koulutusajan.

    Taloudel­lis­es­ti on sitä tuhoisam­paa mitä pitem­mälle koulute­taan työttömäksi.
    Toinen ongel­mako­h­ta on se että virhei­den kor­jaami­nen koulu­tus­määris­sä kestää pitkän aikaa pitkässä koulutuksessa.

    Olen sil­lä kan­nal­la, että pitää tehdä huolel­liset suun­nitel­mat ja ede­tä sen mukaan. Sitä tärkeämpi mitä pitem­pi koulutus.

    Kaik­ki alo­ja minus­ta pitää kohdel­la tasapuolisesti.

    Jouni Mar­tikainen: 1. Väitet­tä “Suuri osa tarvit­tavista lääkäreistä on erikois­lääkäre­itä” ei perustel­tu – oma kysymyk­seni läh­tee saa­mas­tani käsi­tyk­ses­tä val­lit­sev­as­ta tilanteesta: lääkärip­u­la suuren yleisön käsit­tämässä merk­i­tyk­sessä on suur­in­ta ei erikois­tuneis­sa peruster­vey­den­huol­lon lääkäreissä.

    2. Tämän peruster­vey­den­huol­lon lääkärip­u­lan paikkaamisek­si ei tietenkään kan­na­ta koulut­taa erikois­lääkäre­itä vaan ihan taval­lisia lääkäre­itä taval­lisen lääkärin koulu­tusa­jal­la. So. erikois­lääk­ere­itä ei suos­tut­taisi koulut­ta­maan liikaa.

    2.1. Täl­löin ei ole mielekästä ver­ra­ta erikois­lääkärien koulu­tu­saiko­ja muiden alo­jen koulu­tu­saikoi­hin, vaan putkesta tule­van lääketi­eteen lisenssi­aatin opiskelu­aikaa esim. taiteen­mais­terei­hin tai his­to­ri­an opet­ta­ji­in. Valmis­tu­misajois­sa ei ainakaan mieliku­vis­sani ole kovin olen­naisia ero­ja (vaik­ka LL tutk­in­to onkin opin­topis­teinä hie­man laajempi).

    2.2. Täl­löin yhteiskun­nan kannal­ta on jopa hyödyl­lisem­pää koulut­taa ylimäärä lääkäre­itä ver­rat­tuna nyt vaik­ka niihin his­to­ri­an opet­ta­ji­in. Peruste: Jous­to lääkärin tehtävien täyt­tämiseen on (onnek­si) huo­mat­tavasti pienem­pi kuin his­to­ri­an opettajilla.

    2.2.1 Kuvaus tästä jous­tos­ta: Lääkärin tehtävässä tilapäis­es­tikin toimi­ak­seen täy­tyy lain­säädän­nön takia olla vähin­tään riit­tävän pitkälle eden­nyt alan opiske­li­ja. His­to­ri­an opet­ta­jan tehtävässä taas voi tilapäis­es­ti lain­säädän­nön sen sal­lien toimia läh­es kuka vaan.

  93. Tuo­ma­sO: Mut­ta kun päivystysvuoro­ja on huo­mat­tavasti vähem­män kuin vir­ka-aikaan työtä teke­viä. Eli jos vaik­ka heit­tona san­ot­taisi­in, että öisin joka kol­maskymmenes lääkäri päivys­tää (olisi mukavaa kyl­lä kuul­la oikeakin luku, jos jol­lakul­la sel­l­ainen on), niin mitä tämä vuorotyöe­hdo­tus konkreet­tis­es­ti tarkoittaisi?

    Eri asia on vaikka­pa tehtaal­la, jos­sa joka vuorossa on sama määrä työn­tek­i­jöitä. Per­in­teis­es­tä vuorotyöstä ei siis ainakaan olisi kyse. 

    Lääkäri en ole, mut­ta tehtaal­la olen ollut töis­sä. Mut­ta en ikinä sel­l­aisel­la tehtaal­la, jos­sa olisi sama määrä työn­tek­i­jöitä kaikki­na vuorokau­den aikoina. Kyl­lä tehtail­la yleen­sä mon­et työn­tek­i­jät ovat lähin­nä päivävuorossa. Muun muas­sa eri­laiset suun­nit­teli­jat, han­k­in­noista vas­taa­vat toim­i­henkilöt, tehtaan­jo­hto jne., jois­sain tapauk­sis­sa työn­jo­htokin. Yöaikaan paikalla on huo­mat­tavasti vähem­män kuin päiväaikaan, mikäli tehdas edes pyörii kolmes­sa vuorossa. Osa lat­ti­ata­son työn­tek­i­jöistäkin tekee monivuorote­htaas­sa silti vain päivä tai iltavuoroa esim. ter­vey­del­li­sistä syistä. Yötyö on tehtaalle kallein­ta, minkä takia töistä suurin osa pyritään jär­jestämään päi­vaikaan, mikäli mah­dol­lista. Ja mah­dol­lis­ta­han se on suurim­mas­sa osas­sa tehtaista.

    Asia on jär­jeste­lykysymys. Jos työy­hteisössä olisi edes vaikka­pa 4 tai 5 vuorotyötä tekevää lääkäriä, monia mui­ta lääkäre­itä lähin­nä rasit­ta­va päivystys­tarve vähenisi huo­mat­tavasti. Ei kaikkien tarvit­sisi vuorotyötä tehdä. Nyt sitä ei saa tehdä julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa kukaan, minkä takia iso osa lääkäreistä joutuu tekemään päivystyk­siä, vaikkei edes haluaisi.

  94. Mut­ta kun erikoisa­loil­la saat­ta olla vain 2–3 lääkäriä, har­voin isoa joukkoa.
    Päivystys pitää olla joka erikoisalalla.

    komm: Lääkäri en ole, mut­ta tehtaal­la olen ollut töis­sä. Mut­ta en ikinä sel­l­aisel­la tehtaal­la, jos­sa olisi sama määrä työn­tek­i­jöitä kaikki­na vuorokau­den aikoina. Kyl­lä tehtail­la yleen­sä mon­et työn­tek­i­jät ovat lähin­nä päivävuorossa. Muun muas­sa eri­laiset suun­nit­teli­jat, han­k­in­noista vas­taa­vat toim­i­henkilöt, tehtaan­jo­hto jne., jois­sain tapauk­sis­sa työn­jo­htokin. Yöaikaan paikalla on huo­mat­tavasti vähem­män kuin päiväaikaan, mikäli tehdas edes pyörii kolmes­sa vuorossa. Osa lat­ti­ata­son työn­tek­i­jöistäkin tekee monivuorote­htaas­sa silti vain päivä tai iltavuoroa esim. ter­vey­del­li­sistä syistä. Yötyö on tehtaalle kallein­ta, minkä takia töistä suurin osa pyritään jär­jestämään päi­vaikaan, mikäli mah­dol­lista. Ja mah­dol­lis­ta­han se on suurim­mas­sa osas­sa tehtaista.

    Asia on jär­jeste­lykysymys. Jos työy­hteisössä olisi edes vaikka­pa 4 tai 5 vuorotyötä tekevää lääkäriä, monia mui­ta lääkäre­itä lähin­nä rasit­ta­va päivystys­tarve vähenisi huo­mat­tavasti. Ei kaikkien tarvit­sisi vuorotyötä tehdä. Nyt sitä ei saa tehdä julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa kukaan, minkä takia iso osa lääkäreistä joutuu tekemään päivystyk­siä, vaikkei edes haluaisi.

  95. JouniL: Mut­ta kun erikoisa­loil­la saat­ta olla vain 2–3 lääkäriä, har­voin isoa joukkoa.
    Päivystys pitää olla joka erikoisalalla

    Päivystyk­ses­tä ei vält­tämät­tä päästä kokon­aan eroon, mut­ta point­ti­na on se, että sen määrää voi vähen­tää siirtämäl­lä ainakin sel­l­aiset jatku­vat päivystystyöt mah­dol­lisuuk­sien mukaan vuorotyök­si, joiden kohdal­la näin on mah­dol­lista tehdä. Näin päivystys­tarve vähenisi jo huo­mat­tavasti, vaikkei kokon­aan poistuisikaan.

  96. Päivystys on päivystys­tä, kut­su­taan sitä mil­lä nimel­lä tahansa. Työn sisältö on se ratkai­se­va koh­ta. Kukaan ei halua tehdä sitä, eikä tee, jos vain voi valita.

  97. Ker­tokaa­pa nyt min­ulle mitenkä te saat­te siir­ron kannattamaan.

    Suurin osa päivystytä on ns. puhe­lin tai takapäivystys­tä. Jos se muute­taan vuorotyök­si on kyseinen lääkäri 8 tun­tia työ­paikkalla ja vas­taavasti päivävuoros­ta pois. Lasken­nal­lis­es­ti yhden 25/7 panok­sen täyt­tämiseen tarvi­taan 5 henkilöä.

    Kuten aiem­min jo sanoin kyseessä on yleen­sä 2–3 lääkärin porukka.
    Tuskin lääkärit pistävät vas­taan jos työmäärä vähe­nee. Ei tarvitse olla jatku­vasti kiin­ni töissä.
    Mut­ta mis­tä saadaan noin paljon lisää lääkäre­itä ja mitä se mak­saa. Jokaiseen 2–3 lääkärin yksikköön pitää saa­da neljä lisää.
    Onko bud­jeteis­sä varaa kaksinker­tais­taa menot?
    Osmo Soin­in­vaara var­maa osaa ker­toa kun on bud­jeteista päät­tämässä vaik­ka ei tai­da ihan tietää mikä on tilanne kehäI­II ulkop­uolel­la. Lasku sieltä kuitenkin tulee kehaI­II sisäpuolelle, kuten on tiedossa.

Vastaa käyttäjälle J Laurila Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.