Lapista Suomen Kongo?

En voi mitenkään ymmärtää joidenkin kokoomus­poli­itikko­jen himoa lahjoit­taa Suomen min­er­aali­varat kan­sain­välisille yhtiöille peri­aat­teel­la löytäjä saa pitää. Oli aivan älytön­tä käytän­nössä lahjoit­taa Sok­lin arvokas fos­faat­tiesi­in­tymä nor­jalaisille, vaik­ka kaik­ki tiesivät, että maail­mas­sa tulee kad­mi­u­mista vapaas­ta fos­faatista suuri pula ja sen hin­ta tulee nouse­maan. Val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­sa oli tuol­loin jotain pahasti vialla.

Kaivos­ala ajet­ti­in Suomes­sa alas, kun rikkaat malmiesi­in­tymät ehtyivät, tai niin luul­ti­in. Niin­pä nyt joudu­taan luot­ta­maan vier­aan apu­un maaperämme tyh­jen­tämisek­si sen rikkauksista.

Mut­ta onko kiire?  On kak­si syytä, mik­si pitäisi odottaa.

1)      Maail­man min­er­aali­varo­jen arvo ei voi jatkos­sa kuin nous­ta väkirikkaiden kehi­tys­maid­en saavut­taes­sa elin­ta­sos­sa teol­lisu­us­maat. Mik­si siis tyh­jen­tää maaperämme nyt eikä sit­ten kun hin­ta on moninker­tais­tunut? Mal­mi säi­lyy kyl­lä maas­sa. Yri­tyk­sil­lä on kiire, kos­ka vaik­ka malmin arvo nousee sen pysyessä maas­sa, hyö­ty voi aikanaan men­nä jollekin muulle.

2)      Kan­sain­välisille kaivosy­htiöil­lä on hal­lus­saan jotain, jol­la ne pystyvät paikallis­ta­maan malmi­varat parem­min kuin suo­ma­laiset. Jos tuo jokin on paten­toitu, se on koh­ta kaikkien käytössä patent­tien van­hetes­sa. Jos se ei ole paten­toitu, se on aikanaan kaikkien käytössä, kos­ka tieto vuo­taa. Tilan­net­ta voi kuva­ta ver­tauk­sel­la tilanteesta, jos­sa kas­sakaapin avainkoo­di on hukas­sa. Yleisavain­ta ollaan nouta­mas­sa, mut­ta ennen kuin se tulee paikalle, se joka tietää avainkood­in saa  pitää kas­sakaapin sisäl­lön. Muut paikalla ole­vat ovat innois­saan, kun saa­vat pien­tä tip­piä vas­taan aut­taa saali­in kan­ta­mais­es­ta pakettiautoon.

Jos minä löy­dän Sau­di-Ara­bi­as­ta öljyläh­teen, jostain syys­tä en saa sitä pitää, mut­ta jos saudi­ara­bi­alainen löytää malmia Suomes­ta, se kuu­luu kor­vauk­set­ta hänelle. (Saudin pitää tosin perus­taa pöytälaatikkoyri­tys Sveit­si­in tai johonkin muuhun ETA-maa­han.) Mitä järkeä on täl­laises­sa anteliaisuudessa?

ETA-säään­nösten mukaan emme saa suosia koti­maisia yri­tyk­siä, mut­ta mei­dän ei ole pakko antaa malmi­varo­jamme ilmaisek­si. Voimme verot­taa kaivos­toim­intaa. Nor­ja perii kan­sain­välisiltä öljy-yhtiöiltä val­tavia sum­mia. Saman mekin voimme tehdä.

Kan­sain­väliset kaivosy­htiöt eivät ole mitenkään kuu­luisia ympäristöar­vo­jen kun­nioit­tamis­es­ta. Käden­jälkeä voi men­nä kat­so­maan vaik­ka Kon­goon. Yksi syy siihen, että kaivos­toim­inta Suomes­sa on tul­lut uud­estaan houkut­tel­e­vak­si, on, että nykyte­knolo­gial­la osa­taan hyö­dyn­tää myös hyvin heikko­ja esi­in­tymiä. Samal­la se tarkoit­taa, että val­ta­va määrä kiveä murskataan sepe­lik­si ja val­tavia määriä kemikaale­ja vapaute­taan luon­toon. Pohjois-Suo­mi joutuu ilmeis­es­ti valöit­se­maan kaivos­toimin­nan ja tur­is­min välil­lä. Sen valin­nan soisi edes olla omis­sa käsis­sämme eikä niin, että ulko­maisil­la yri­tyk­sil­lä on oikeus tul­la tänne ja pila­ta vesistömme ilman, että suo­ma­laisil­ta kysytään mitään.

Tal­vi­vaara on varoit­ta­va esimerk­ki siitä, mikä Pohjois-Suomea uhkaa. En tiedä, ylit­tääkö Tal­vi­vaaran kaivos lupae­hton­sa monikym­menker­tais­es­ti jonkin virheen vai häikäilemät­tömän petok­sen takia. On joka tapauk­ses­sa oikeu­den­ta­ju­ni vas­taista, että kaivosy­htiön ei tarvitse kor­va­ta hai­tankär­si­jöille mitään. Mon­et ovat jo menet­täneet kiin­teistö­jen­sä arvon jok­seenkin kokon­aan, mut­ta edessä voi olla koko matkailuelinkeinon alasajo Sotkamossa.

Kaivosy­htiön seli­tys nyt on, että alku­peräisen hake­muk­sen mukaiset päästöt oli­vat niin epäre­al­is­tisen pieniä, ettei sel­l­aisia voi yhtiöltä vaa­tia. Luvut oli­vat kuitenkin yhtiön itsen­sä antamia.

Kos­ka vira­nomaisil­la ei ole edel­ly­tyk­siä arvioi­da, mil­laisia päästöjä pros­es­seista syn­tyy, lupamenet­telyssä pitäisi ottaa tavak­si, että yhtiö ilmoit­taa itse tule­vien päästö­jen määrän ja lupa perus­tuu tähän ilmoituk­seen. Jos päästöt ylit­tävät mis­tä syys­tä tahansa, yhtiö joutuu mak­samaan niistä sakkoa ennal­ta määrä­tyn kilo­hin­nan mukaan. Tästä mak­set­taisi­in tietysti kor­vauk­set hai­tan kär­si­jöille. Odot­ta­mat­tomien tapah­tu­mien joh­dos­ta mak­sut voivat tietysti nous­ta hyvin korkeik­si, mut­ta sitä varten voi ottaa vakuutuksen.

93 vastausta artikkeliin “Lapista Suomen Kongo?”

  1. Ennen van­haan por­vari halusi parhaan mah­dol­lisen hin­nan myytävästään. Nykya­jan pili­pali­por­var­it näyt­tävät ymmärtäneet markki­noiden vapau­den puo­lus­tamisen hive­nen väärin, vai kehtaisiko epäil­lä kor­rup­tio­ta tässäkin. Mik­si ihmeessä antaa pois jotakin, jolle on kysyn­tää? Mik­si ei odot­taisi, että joku on valmis mak­samaan edes louhin­taveron muo­dos­sa? Kuka vas­taa mah­dol­li­sista ympäristö­tuhoista, kun ympäristölait on lobat­tu näin tehot­tomik­si, jos­ta Tal­vi­vaarankin tapaus kertoo.

    Samal­la sit­ten val­tio ja kun­nat rak­en­ta­vat infraa, vaik­ka ovat jäämässä ilman suur­ta hyö­tyä. Joku saa ehkä työ­paikan, mut­ta mitäs sit­ten kun kaivos ehtyy ja tuo­tot ovat kadon­neet ulko­maille. Tyhjiä ker­rostalo­ja, hil­jaisia kylän­rait­te­ja ja hui­jatuk­si tullei­ta ihmisiä. Rikkaudet eivät jää paikkakun­nalle, jos kai­vok­sen omis­taa ulko­lainen. Usein ainakin ulko­mail­la kun­nat tai vas­taa­vat ovat vain velka­an­tuneet ottaes­saan lainaa kaivosy­htiöi­den lupauk­sia vas­taan. Vel­ka sulle, tuot­to mulle. 

    Koskako­han kokkar­it ymmärtäi­sivät, että kakku­un tarvit­ta­vat verot on syytä kerätä, ennen kuin ne jaetaan.

  2. Val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­sa oli tuol­loin jotain pahasti vialla.

    Muis­taak­seni kri­ti­ikkiä on esitet­ty vuosien ajan. Val­tio vain tun­tuu ole­van huono kuule­maan mitään saati kom­men­toimaan tekemiään päätök­siä. Mm. Esko Sep­pä­nen on näistä kirjoittanut.

    http://yle.fi/radio1/asia/ajankohtainen_ykkonen/esko_seppanen_-_ajankohtaisen_ykkosen_kolumni_-_kansallisomaisuuden_ryosto_27830.html

    Eikä tarvitse men­nä Kon­goon asti kat­so­maan kaivos­te­ol­lisu­u­den mus­taa­maa maise­maa. Riit­tää kun menee itära­jan taakse Kuolan niemimaalle. 

    Muis­tanko vielä oikein että jokin ulko­mainen kaivosy­htiö kul­jet­taa Suomes­ta louhi­tun malmin Venäjälle rikastet­tavak­si? Itära­jan takana kun ei tun­netusti luon­to saas­tu eikä päästöjä synny.

  3. Jos ympäristömin­is­teri on vihreä, ettekö voi tehä asial­lae jotain? Vai kuka tuos­ta vero­tuk­ses­ta vastaa?

  4. Tal­vi­vaaran ympäristökuprus­sa on häm­men­tävää se, että ex-ympäristömin­is­teri Lehtomä­ki sijoit­ti yhtiöön tuloi­hin­sa näh­den aika isol­la kädellä.

    Toivon todel­la että Suomes­ta ei löy­dy öljyä, nimit­täin jos löy­ty­isi niin nekin oljy­var­al­lisu­udet lahjoit­taisi­in pois sil­lä veruk­keel­la että Kajaani­in saati­in 20 työ­paikkaa. (Ja nekin työt sit­ten tek­isi tuon­ti­työvoima Puolasta)

  5. Odot­ta­mat­tomien tapah­tu­mien joh­dos­ta mak­sut voivat tietysti nous­ta hyvin korkeik­si, mut­ta sitä varten voi ottaa vakuutuksen.

    No no. Kyl­lähän Oden nyt pitäisi tietää, että vaku­u­tuk­sil­la kate­taan vain tun­net­tu­ja, ei odot­ta­mat­to­mia, riskejä.

  6. Suuri syy nykyiselle tilanteelle on vuosikym­meniä jatkunut val­tiony­htiö Out­okum­mun läh­es täy­delli­nen monop­o­li kaivos­te­ol­lisu­udessa. Sil­lä ei ollut mitään syytä kehit­tää omaa met­allintuotan­toa tuke­ma­ton­ta toim­intaa ja kun kym­menisen vuot­ta sit­ten se vapaut­ti suomen kaivos­te­ol­lisu­u­den, syn­tyi tämä harha eldoradosta. 

    Mik­si kan­nat­taa käyt­tää nyky­isiä min­er­aali­varan­to­ja jo nyt.

    1) Mal­mi on kiveä, jona louhimi­nen on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa sen sisältämän raa­ka-aineen arvon johdosta.

    Jos hal­val­la hyö­dyn­net­tävät malmi­varat käyvät vähi­in, tulee taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si hyö­dyn­tää köy­hempiäkin varan­to­ja, joi­ta kyl­lä suomes­sa riit­tää paljonkin. Sil­lä aikaa rikkaan malmin hyö­dyn­tämisen tuot­ta­ma hyv­in­voin­ti on kerät­ty monin eri vero­tus­tavoin, ja käytet­ty mah­dol­lis­es­ti jopa järkevästi lisähyv­in­voin­nin tuottamiseksi.

    2) Ulko­maalais­lla on hal­lus­saan pääomaa.

    Kaivos­toimin­nan tärkein tuotan­non­tek­i­jä on pääo­ma. Suomes­sa on kan­nataavaa sijoit­taa pääo­mat Guggen­heimi­in, Musi­ikki­taloon tai moot­tori­tien liit­tymi­in. Sen sijaan Suomes­sa ei ole rahaa etsiä tai käyn­nistää kaivosta. 

    Kaivos­toimin­nan ympäristöon­gelmia ei kan­na­ta yleistää kaikki­in yri­tyk­si­in, jotkut voivat kier­rät­tää veten­sä tai jät­tää käyt­tämät­tä lainkaan kemikaale­ja rikas­tuk­seen. Yleisen ja erot­telemat­toman veron sijaan kan­nat­taisi kan­nus­taa ennem­min hoita­maan asi­at vielä paremmin.

    1. Pääo­maa maail­mas­sa on yllin kyllin. Supomen vai­h­to­tasse oli kak­sikym­men­tä vuot­ta yli­jäämäi­nen, eli säästet­tyjä pääo­mia on viety maas­ta, kos­ka niille ei ole ollut koti­mas­sa käyttöä.

  7. Osmo kir­joit­taa jälleen ker­ran ansiokkaasti näke­myk­sistään, mut­ta jät­tää huomiotta yhden keskeisen aikaan liit­tyvän tekijän.

    Suomen teol­lisu­us on raskaan raken­nemuu­tok­sen kouris­sa. Per­in­teinen tuk­i­jalka­mme, paperi­te­ol­lisu­us, on jo pitkään ollut alasajos­sa ja on selvää, että sen kyky työl­listää pitkäl­lä aikavälil­lä on heiken­tynyt. Tähän asti muu­tos­ta on kom­pen­soin­ut teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den nopea kasvu, mut­ta nyt tämäkin toimi­ala yskii pahem­man ker­ran ja on hyvin toden­näköistä, että se ei pysty tuot­ta­maan samal­la taval­la työtä ja hyv­in­voin­tia Suomelle kuin ennen.

    Tässä tilanteessa on luon­te­vaa pyrk­iä tuke­maan tuotan­non­alo­ja, jot­ka tar­joa­vat töitä edes väli­aikaises­ti isolle joukolle suo­ma­laisia ja jois­sa uhka tuotan­non siir­tymiselle pois Suomes­ta glob­al­isaa­tion vuok­si on pieni. Tässä kohtaa kaivos­te­ol­lisu­us on iso apu entisille paperi­te­ol­lisu­u­s­paikkakun­nille juuri nyt.

  8. Ei mul­la paljon muu­ta mut­ta toi ver­taus öljyn porauk­seen hiuk­ka liian pak­sua. Kyl­lähän voidaan muis­taa kuin­ka heikkoa Tal­vi­vaaran kan­nat­tavu­uskin on, het­kit­täin konkkauh­ka pääl­lä ollut. Toki kan­nat­taa miet­tiä älykkäitä vero­tusku­vioi­ta, mut­ta taku­ul­la vas­ta mah­dol­lis­es­ta voitosta.

    1. Tal­vi­vaara ehkä, muttz meil­lä on edelleen voimas­sa sään­tö, että vaik­ka jos joku löytäisi maaperästämme kuu­tiok­il­metrin puh­das­ta kul­taa, sen saisi pitää sel­l­aise­nanaan mak­samat­ta Suomeen mitään. Kos­ka meiltä sat­taa löy­tyä hyvin arvokkai­ta maamet­alle­ja, tuol­laiset lahjoi­tussään­nöt pitäisi kumota.

  9. Onko tosi­aan niin, että val­tio ei saa kaivosoikeuk­sista mitään?
    Epäilen­pä, että Kon­gos­sakin yhtiöt mak­sa­vat konsessioista.

    Ceterum censeo: Tal­vi­vaara olisi syytä saa­da kuri­in, ennen kuin samal­la tiel­lä jatketaan.

  10. Onko kyse enem­män tästä: “Kan­sain­välisille kaivosy­htiöil­lä on hal­lus­saan jotain, jol­la ne pystyvät paikallis­ta­maan malmi­varat parem­min kuin suo­ma­laiset” vaiko sit­tenkin lähin­nä tästä: “nykyte­knolo­gial­la osa­taan hyö­dyn­tää myös hyvin heikko­ja esiintymiä”?

    Tal­vi­vaaran kai­vok­sen koko idea­han oli kehit­tää uut­ta koti­maista teknolo­giaa hyvin heikko­jen esi­in­tymien hyö­dyn­tämiseen. Out­okumpu myi oikeudet Tal­vi­vaar­alle pilkkahin­nal­la, kun ei pitänyt esi­in­tymää minkään arvoisena. 

    Jos kaivososaamisen kehit­tämistä pide­tään arvokkaana niin minus­ta pitäisi hyväksyä se, että toimin­nan alku­vai­heessa (luokkaa 2–3 vuot­ta) voi sat­tua ehkä paho­jakin hute­ja ja vir­hearvioi­ta. Toisaal­ta toimin­nan ja pros­essien vaki­intues­sa (5–10 vuot­ta) voi edel­lyt­tää päästö­jenkin tule­van kuntoon.

    Kaivosveros­ta olen samaa mieltä: etenkin arvomet­alleista olisi reilua per­iä tun­tu­va mut­ta ei toim­intaa lamaan­nut­ta­va vero. Kul­takaivos­toim­inta lie­nee nyky­hin­noil­la melkoista… kul­lan vuolemista. Esim. britit perivät Poh­jan­meren öljy­tuo­toista 50% veroa: http://www.hmrc.gov.uk/manuals/otmanual/OT00020.htm

    1. On kulunut enem­män kuin kak­si kolme vuot­ta toimin­nan aloit­tamis­es­tas. Jos pari pien­tä hutia tuhoaa matkaisluelinkeinon alueelta, niin pikku jut­tuhan sen on?
      Edelleen. Kaivosy­htiö ei lupaa päästä lähellekään alku­peräisen lupae­hdon­mukaisia päästöjä, vaik­ka ne perus­tu­i­v­at yhtiön omi­in ilmoituk­si­in. Teekkarihuumoria?

  11. Kuten Tal­vi­vaaras­ta huo­maamme, yri­tyk­sen koti­paik­ka ei anna suo­jaa ympäristöhaitoilta. 

    Olen­naista on saa­da lupae­hdot kun­toon ja niiden valvon­ta asian­mukaisek­si. Ehdot ylit­tävistä haitoista pitää mak­saa asialli­nen kor­vaus ja/tai sakko. Valvo­jien riip­pumat­to­muus valvot­tavista ei myöskään olisi pahitteeksi. 

    Malmivero on peri­aat­teessa hyvä idea, mut­ta onko siitä apua ellei valvon­ta ole ajan tasal­la? Sehän tek­isi kaivos­toimin­nan julkiselle val­lalle entistäkin houkuttelevammaksi.

  12. Pääo­man kannal­ta ongel­ma on siinä, että Suo­mi ei ole järin houkut­tel­e­va kohde investoin­tei­hin. Kaik­ki ylimääräiset veror­a­situk­set kan­nus­ta­vat investoimaan jon­nekin muualle.

    Jos et ole Ode huo­man­nut, Rovio ei ole lis­tau­tu­mas­sa Helsin­gin pörssi­in. Miksiköhän?

  13. Resurssiverot voivat olla huo­mat­tavasti järkevämpi tapa verot­taa kuin tuloverot palkkat­u­loista ja yritystoiminnasta…

    Oikein fik­susti suun­nitel­lut resurssiverot eivät edes vääristäisi mikroa­gent­tien päätök­siä rajalla.

    Jos taas vero­tus sidot­taisi­in transak­tioiden lukumäärään, kuten kan­sain­välistä rahoi­tus­markki­naveroa on esitet­ty toteutet­ta­van, niin täl­lainen kus­tan­nus hel­posti siir­ty­isi hintoihin.…

    Jos Aus­tralia ja muut maat verot­ta­vat kaivan­nais­te­ol­lisu­ut­ta tulovero­jen lisäk­si resurssiveroil­la niin mik­si ei sit­ten Suomi?

  14. Kaivos vaatii siinä mil­jardin (!) euron pääo­man ennen kuin se saadaan tuot­ta­maan. Suomen his­to­ri­alli­nen ongel­ma on ollut pääomien puuttuminen.

    Kun Suomes­sa ei ole ollut kiin­nos­tus­ta kai­vok­si­in, vaikea nähdä ongel­mana muiden kiin­nos­tus­ta, riskinot­tokykyä ja yritteliäsisyyttä.

    Vähän nur­jamieli­esti lukien Oden kir­joi­tus täl­lä ker­taa on vähän, että kun itse ei viit­sitä niin mukaan eivät saisi… 

    Suomen val­tiona pitäisi pitää huol­ta omista eduis­taan, mut­ta se on sit­ten tas­apain­on hakemista.

    Out­okumpu val­tiony­htiönä luopui omas­ta kaivos­toimin­nas­taan, mikä jo tuol­loin oli aika omi­tu­inen ratkaisu. Kemi­ra-Yara vir­i­tyk­sen suvin ole­mus jäi hie­man ontoksi.Ilmeiesti rahaa piti saa­da perus­palvelu­iden turvaamiseen.

    Kan­sain­välisille yri­tyk­sille Geolo­gian tutkimuskeswkus GTK on tehnyt sys­temaat­tista maaperäkar­tois­tus­ta, mikä antaa hyvän poh­jan kaib­vosten kehit­tämiselle. Toinen etuo on, että yhteiskun­ta on hie­man kehit­tyneem­pi kuin monel­la muul­la lupaaval­la kaivos­alueel­la. Tiet, radat ja ener­gian saan­ti on järjestettävissä.

    Suo­mi joka tapauk­ses­sa on saanut rahaa mak­saa korekaa perus­tur­vaa kansalaisilleen, kai­vok­set ovat sitä osaltaan rahoittaneet.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    ETA-säään­nösten mukaan emme saa suosia koti­maisia yri­tyk­siä, mut­ta mei­dän ei ole pakko antaa malmi­varo­jamme ilmaisek­si. Voimme verot­taa kaivos­toim­intaa. Nor­ja perii kan­sain­välisiltä öljy-yhtiöiltä val­tavia sum­mia. Saman mekin voimme tehdä.

    Erona öljyyn on se, että kaivos­toim­inta ei ole kovin kan­nat­tavaa. Poikkeuk­sia toki on, mut­ta ne on louhit­tu yleen­sä jo esi­his­to­ri­al­lisi­na aikoina. Tal­vi­vaaran kaivosoikeudet myyti­in aikanaan nimel­liseen hin­taan, tyyli­in 1 markka.

    Mik­si kaivos­toim­inta ei ole kannattavaa?

    Tal­vi­vaaran malmin nikke­lip­i­toisu­us on 0,24 %. Kuu­tios­ta malmia (paino n. 2,8 ton­nia) saadaan peri­aat­teessa nikke­liä noin 6,7 kg. Sen maail­man­markki­nahin­ta on n. 90 euroa. Lisäk­si saadaan sinkkiä, kuparia ja kobolt­tia n. 60 euron arvos­ta. Malmin lisäk­si Tal­vi­vaaran kai­vok­sis­sa joudu­taan louhi­maan sivukiveä suun­nilleen saman ver­ran. Louhek­ilon sisältämien met­al­lien hin­ta on siis noin 2,7 sent­tiä. Raakaöljyn kilo­hin­ta on noin 70 senttiä.

    Tal­vi­vaaras­sa pyritään louhi­maan vuodessa 24 miljoon­aa ton­nia malmia. Se on kuu­tio, jon­ka sivut ovat reilu kak­sisa­taa metriä. Sivukiveä louhi­taan suun­nilleen yhtä paljon. Yhteen­sä Tal­vi­vaaras­sa on malmia arvi­ol­ta 1550 miljoon­aa ton­nia, louhit­ta­van sivukiv­en kanssa se on ainakin kilo­metri kant­ti­in­sa ole­va kuutio.

    1. Jos kaivostaoim­inta on nyt kiikunkaakun kan­nat­tavaa ja met­al­lien hin­nan odote­taan kym­menker­tais­tu­van, kan­nat­taisiko odottaa?

  16. “Pääo­maa maail­mas­sa on yllin kyllin. Supomen vai­h­to­tasse oli kak­sikym­men­tä vuot­ta yli­jäämäi­nen, eli säästet­tyjä pääo­mia on viety maas­ta, kos­ka niille ei ole ollut koti­mas­sa käyttöä.”

    Eri­no­mainen kom­ment­ti. Lässyn lässyn poli­ti­ik­ka alkaa ollut kyp­sää kau­raa ja uudet raikkaat tuulet puhal­ta­vat jopa äärimyötäile­vis­sä pussaankaikkiavihreissä.

    En ole turhaan tänne kir­joit­tanut yhteiskun­takri­it­tisiä kom­ment­te­ja. Ode on saanut tar­tun­nan. Äärim­mäistöoikeis­to­lais­li­belar­is­mi saa­nee kyytiä ja Ode siir­tyykö Hesarin vaa­likoneessa ääri­oikeal­ta piirun ver­ran keskem­mälle ja intellek­tuel­li­in suun­taan ehkä 🙂

    1. Jos Hesarin vaa­likone myös ensi ker­ral­la mit­taa oikeis­to­laisu­ut­ta anti-intel­luk­taalin pöl­hö­vasem­mis­ton ehdo­tusten vas­tus­tan­misel­la, en aio siir­tyä piiru­akaan siihen suuntaan.
      Jos ensi ker­ral­la vasem­mis­to­laisu­ut­ta mitataan anti-intel­luk­tu­aalin pöl­höoikeito­laisu­u­den vas­tus­tamisel­la, löy­dän itseni äärivasemmistosta.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Jos Hesarin vaa­likone myös ensi ker­ral­la mit­taa oikeis­to­laisu­ut­ta anti-intel­luk­taalin pöl­hö­vasem­mis­ton ehdo­tus­ta vas­tus­tan­misel­la, en aiko siir­tyä piiru­akaan siihen suuntaan.Jos ensi ker­ral­la oikeis­to­laisu­ut­ta mitataan anti-intel­luk­tu­alin pöl­höoikeito­laisu­u­den vas­tus­tamisel­la, löy­dän itseni äärivasemmistosta.

    🙂 🙂 🙂

  18. Oikeis­toide­olo­gian mukaan kaik­ki mah­dolli­nen pitää yksi­ty­istää ja val­tion rooli kutis­taa min­imi­in. Ja kun kuun­telee Kataista, niin huo­maa, että hän toimii ide­olo­gian mukaan eikä juurikaan poh­di taloudel­lisia seikkoja.

    Oikeis­tousko­vaiset van­no­vat sen puoles­ta, että aina kan­nat­taa yksi­ty­istää ja tukea yksi­ty­istä yri­tys­toim­intaa mak­soi mitä maksoi.

    Sama jut­tu näkyy ydin­voimaloiden kohdal­la. Suomes­sa annetaan rak­en­taa ydin­voimalai­ta aivan liian pienin vaatimuksin. 

    Suomes­sa yri­tys­maail­man, poli­itikko­jen, ja virkami­esten kytken­nät ovat liian läheiset. Tämä näkyy muun muas­sa kil­pailupoli­ti­ikas­sa. Vira­nomaiset kuun­tel­e­vat liian tarkkaan yri­tyk­siä, jot­ka rak­en­ta­vat oligolip­is­tisia rahas­tusasemi­aan. Ja liian har­voin vira­nomaiset edis­tävät kun­nol­lista kil­pailua. Esimerkke­jä löy­tyy muun muas­sa kau­pan sek­to­ril­ta ja telealalta.

  19. Samaa asi­aa olen ihme­tel­lyt eurokrisin hoi­dos­sa. Mik­si kokoomus­laiset halu­a­vat lahjoit­taa sumeilemat­ta veron­mak­sajien raho­ja ulko­maisille sijoittajille?

    Siinäkin kokoomuk­sen lähtöko­h­ta on ide­ologi­nen. Sijoit­ta­jat ja pankit ovat arvokkai­ta ja ne pitää pelas­taa. Merkel ja Sarkozy ovat ide­ol­o­gisia kump­panei­ta ja sik­si heitä kan­nat­taa kuunnella.

  20. Suh­taudun kyl­lä yksi­ty­istämiseen äärim­mäisen posi­ti­ivis­es­ti, mut­ta tapa, jol­la Suomen val­tio jakaa suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien omaisu­ut­ta pois ei ole yksi­ty­istämistä, vaan se on sosial­isoin­tia yksi­tyiselle taholle. 

    Vika ei ole “lib­er­al­is­mis­sa”, vaan suo­ma­lais­ten autori­taarisu­udessa ja markki­nav­i­hamielisyy­dessä. Sak­salaiset myivät 3G-luvat aikanaan ja val­tio teki rek­ka-auto­lastil­lisen rahaa. Suo­ma­laiset “yksi­ty­is­tivät” käskemäl­lä yri­tyk­set poseer­aa­maan ja antoi­vat sit­ten sek­sikkäim­mille luvat ilmaisek­si. Peruste­lut oli­vat täysin käsit­tämät­tömiä ja perus­tu­vat täy­del­liseen markki­na­t­alouden toimin­nan ymmärtämät­tömyy­teen. Suo­ma­laiset nieliv­ät täysin esimerkik­si perustelun, että jos luvat huu­tokau­pataan ja ne tule­vat kalli­ik­si, niin fir­moil­la ei ole varaa investoida. 

    Se, että suo­ma­lais­ten omaisu­ut­ta hoide­taan täl­laisel­la ymmärtämät­tömyy­del­lä, on mielestäni yksinker­tais­es­ti rikol­lista. Mei­dän pitäisi muut­taa lain­säädän­töä niin, että jos joku sosial­isoi omaisu­ut­ta yksi­tyiselle (eri asia kuin yksi­ty­istämi­nen, huom.) niin joutuu lin­naan ihan samal­la lail­la kuin olisi varas­tanut omaisu­u­den. Ei näis­sä oikeas­t­aan muus­ta ole kyse. Markki­na­t­alouden ja “uus­lib­er­al­is­min” kanssa täl­lä ei ole mitään tekemistä.

  21. Siis en täysin ymmär­rä OS:n tavoitet­ta kaivosverosta.

    Kerätä osu­us voitos­ta, mik­sei yri­tysvero­tus riitä? Miten val­tio ei saa mitään?

    Rankaista ympäristörikok­sista, kollek­ti­ivi­nen ran­gais­tus kaikille kun yksi yri­tys on tehnyt virheitä? 

    Btw, malmien köy­htyessä tul­laan käyt­tämään enem­män Tal­vi­vaaran kaltaista pros­es­sia niiden hyö­dyn­tämiseen. Olisi ympäristön kannal­ta paras­ta jos siitä saadaan kehitet­tyä mah­dol­lisim­man puhdas.

    1. Kan­sain­vfäliset yri­tyk­set eivät yleen­sä maks­da tulois­traan vero­ja Suomeen vaan tulout­ta­vat ne johonkin veroparati­isi­in. Tätä voidaan yrit­tää tukkia siir­to­hin­noit­telua kait­si­mal­la ja korko­jen verovähen­nysoikeut­ta kohtu­ullis­ta­mal­la, mut­ta yleen­sä siinä men­estytään huonosti.
      Mik­si Nor­ja perii öljys­tään mak­sua kv. yri­tyk­siltä, mik­sei yri­tysvero riitä?

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Hesarin vaa­likone myös ensi ker­ral­la mit­taa oikeis­to­laisu­ut­ta anti-intel­luk­taalin pöl­hö­vasem­mis­ton ehdo­tusten vas­tus­tan­misel­la, en aio siir­tyä piiru­akaan siihen suuntaan.
    Jos ensi ker­ral­la vasem­mis­to­laisu­ut­ta mitataan anti-intel­luk­tu­aalin pöl­höoikeito­laisu­u­den vas­tus­tamisel­la, löy­dän itseni äärivasemmistosta. 

    Eri­no­maista.

  23. Sep­po S:
    Samaa asi­aa olen ihme­tel­lyt eurokrisin hoi­dos­sa. Mik­si kokoomus­laiset halu­a­vat lahjoit­taa sumeilemat­ta veron­mak­sajien raho­ja ulko­maisille sijoittajille?

    Siinäkin kokoomuk­sen lähtöko­h­ta on ide­ologi­nen. Sijoit­ta­jat ja pankit ovat arvokkai­ta ja ne pitää pelas­taa. Merkel ja Sarkozy ovat ide­ol­o­gisia kump­panei­ta ja sik­si heitä kan­nat­taa kuunnella. 

    Kysymys on oikea, eikä koomuk­sen johtavaa roo­lia voi kiistää, mutt kyl­lä samaa muuten täy­tyy ihme­tel­lä myös demarien, vihrei­den, vasurien ja muiden hal­li­tus­puoluei­den osalta. (pait­si että Merke­lin ja Sarkozyn ei kai pitäisi olla niitä ide­ol­o­gisia kumppaneita).

  24. Piti kysymäni, että onko tässä mitään suur­ta ongel­maa, kun perustet­tua kaivos­ta ei voi kuitenkaan siirtää ulkomaille. 

    Eli, vaik­ka kansal­lis­t­a­mi­nen olisi liian ärjyk­si arvioitu lääke, voidaan­han aina veroil­la ottaa sopi­vak­si arvioitu siivu kaivos­toimin­nan tuo­to­s­ta val­tion kas­saan — mut­ta taisit jo vas­ta­ta, että niin­hän toki voidaan tehdä?

  25. Monel­lako mil­jardil­la Yaran osakkei­ta Suomen val­tion pitäisi mielestäsi ostaa niin saamme naut­tia fos­forin hin­nan noususta?

    1. Monel­lako mil­jardil­la Yaran osakkei­ta Suomen val­tion pitäisi mielestäsi ostaa niin saamme naut­tia fos­forin hin­nan noususta? 

      Ei olisi pitänyt myydä.

  26. Kaivosy­htiön seli­tys nyt on, että alku­peräisen hake­muk­sen mukaiset päästöt oli­vat niin epäre­al­is­tisen pieniä, ettei sel­l­aisia voi yhtiöltä vaa­tia. Luvut oli­vat kuitenkin yhtiön itsen­sä antamia.

    Kos­ka vira­nomaisil­la ei ole edel­ly­tyk­siä arvioi­da, mil­laisia päästöjä pros­es­seista syn­tyy, lupamenet­telyssä pitäisi ottaa tavak­si, että yhtiö ilmoit­taa itse tule­vien päästö­jen määrän ja lupa perus­tuu tähän ilmoituk­seen. Jos päästöt ylit­tävät mis­tä syys­tä tahansa, yhtiö joutuu mak­samaan niistä sakkoa ennal­ta määrä­tyn kilo­hin­nan mukaan. Tästä mak­set­taisi­in tietysti kor­vauk­set hai­tan kär­si­jöille. Odot­ta­mat­tomien tapah­tu­mien joh­dos­ta mak­sut voivat tietysti nous­ta hyvin korkeik­si, mut­ta sitä varten voi ottaa vakuutuksen.

    Min­un mielestäni tuo­hon ei tarvi­ta vaku­u­tusy­htiötä. Meil­lä on jo sato­ja vuosia van­ha finanssi-inno­vaa­tio, joka rajaa sijoit­ta­jien riskit sijoitet­tuun pääo­maan. Sitä kut­su­taan osakeyhtiöksi.

    Eli jos nuo päästät eivät ala sakoista huoli­mat­ta pysymään pika­puoli­in anne­tuis­sa rajois­sa, laite­taan yksinker­tais­es­ti lap­pu luukulle.

    Mik­sei val­tio voisi huu­tokau­pa­ta noi­ta kaivosoikeuk­sia? Jol­lain taval­la allokoidaan osa huu­tokau­pan tuo­to­s­ta val­tauk­sen löytäjälle?

  27. Jos ongel­ma on kan­sain­välis­ten yri­tys­ten kyky jät­tää veron­sa mak­samat­ta, mik­sei kan­nat­taisi kor­ja­ta sitä asi­aa? Kaivosveron perustelu sil­lä että kaik­ki muut kiertää vero­ja ja kaivos ei pääse karku­un ei kuul­losta muu­ta kuin laiskalta.

  28. Mon­et kan­sain­väliset kaivos­fir­mat ovat kuitenkin taval­lisia julk­isia osakey­htiöitä. Suo­ma­laiset voivat siis kos­ka tahansa han­kki­u­tua niiden omis­ta­jik­si osta­mal­la osakkei­ta. Omis­tus ei siis sinän­sä ole ongelma.

  29. Suo­mi on sosial­istin­pi maa kuin Chávezin Venet­zuela. Tääl­lä työt­tömätkin voi pitää työssä käyvien elin­ta­soa saman­lai­sine asun­toi­neen ja ruokineen.
    Suomes­sa on vaan otet­tu kaik­ki sosial­is­min huonoim­mat puo­let ja siel­lä parhaat.
    Chávezin poli­ti­ik­ka estää ruoan hin­takeinot­telun ja luon­non­va­ro­jen karkaamisen ulk­maiseen omis­tuk­seen. Sil­lä kaik­ki käyrät näyt­tävät ylöspäin. Tääl­lä alas. Kum­mankin maan talous perus­tuu täysin ehtyvään luon­non­va­raan siel­lä öljyyn ja tääl­lä velka­ra­haan, eli tässäkin hävit­ti­in. Vel­ka pitää mak­saa takaisin.
    Kaik­ki eri puoluei­den rahan käyt­töön liit­tyvät eri tak­ti­ikat mah­tuu velka­ra­han sisään.

  30. http://www.arcticgas.gov/norway’s-different-approach-to-oil-and-gas-development

    Oheisen artikke­lin mukaan Nor­ja verot­taa öljyn­tuotan­non voit­to­ja nor­maalin yri­tysveron ver­ran ja mer­e­nalaisen tuotan­non voit­to­ja lisäk­si 50%.

    Suurin osa öljyra­has­ton varoista on kuitenkin peräisin Petoros­ta, val­tio-omis­teis­es­ta yri­tyk­ses­tä, joka osal­lis­tuu tuotan­toyri­tys­ten rahoituk­seen mak­samal­la osuuten­sa investoinneista. 

    Eli Nor­ja myös investoi pääo­maa tuotan­toon ja kerää sille kuu­lu­van osu­u­den voitoista. 

    Louhin­tavero olisi vain kaivostyön lisävero, ja vähen­täisi siis työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta. Sitä alet­taisi­in kiertää perus­ta­mal­la kaik­ki tule­vat kai­vok­set in-situ lio­tus menetälmäl­lä jol­loin ei louhi­ta lainkaan eikä siis vero­jakaan kerättäisi.

  31. Meil­lä on edelleen myös suo­ma­laista kaivos­te­ol­lisu­ut­ta kuten Talvivaara.

  32. Kit­tilän kul­tae­si­in­tymästäkin kanadalainen Agneco-Eagle on nyt louhin­ut kul­taa mil­jardin arvos­ta, ainakin 4 mil­jar­dia pitäisi olla vielä jäl­jel­lä. Tästä Lapin Kul­lan Ryöstöstä ei jää Suomeen mitään muu­ta kuin duu­nar­ien palkkaverot ja kaivos­toimin­nan pilaa­man luon­non maise­moin­tiko­r­vaus 50 €/ha.

    Jokaises­ta kul­taunssista on 2/3 pelkkää voit­toa tämän päivän markki­nahin­noil­la; kul­ta tietysti siir­retään emoy­htiölle kaivosku­lu­jen hin­nal­la, joten yri­tysvero­tus ei tuo­ta mitään. Mik­si Agneco-Eagle mak­saisi vero­ja Suomeen, kun ei Nokiakaan.

    On todel­lakin eri­tyisen, harv­inaisen jaloa suo­ma­laisil­ta jakaa malmin­sa ilmaisek­si pois. Surkeim­mat afrikkalaiset kehi­tys­maatkin ymmärtävät yleen­sä pyytää rojaltit ryöstet­ty­jen luon­non­va­ro­jen markki­na-arvos­ta, yleen­sä 15%-30%, mut­ta Suomes­sa ollaan niin rikkai­ta että on varaa antaa ilmaisek­si poies.

  33. “On kulunut enem­män kuin kak­si kolme vuot­ta toimin­nan aloit­tamis­es­tas. Jos pari pien­tä hutia tuhoaa matkaisluelinkeinon alueelta, niin pikku jut­tuhan sen on?”

    Tal­vi­vaaran mukaan kau­palli­nen tuotan­to alkoi 2009 alus­sa, eli kolmisen vuot­ta sit­ten. Minus­takin “hutiki­in­tiö” alkaa olla täyn­nä ja nyt pitää saa­da selkeä tiekart­ta siitä, miten toim­inta saadaan ympäristön kannal­ta siedettäväksi.

    Ymmär­retäänkö, mikä ilma- ja vesipäästö­jen arvioin­nis­sa on men­nyt met­sään? Tapah­tuuko pros­es­sis­sa jotain odot­tam­a­ton­ta vai onko oltu EVVK-asen­teel­la liikkeellä?

  34. tiedemies:
    Suh­taudun kyl­lä yksi­ty­istämiseen äärim­mäisen posi­ti­ivis­es­ti, mut­ta tapa, jol­la Suomen val­tio jakaa suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien omaisu­ut­ta pois ei ole yksi­ty­istämistä, vaan se on sosial­isoin­tia yksi­tyiselle taholle.

    Sitähän tuol­la yksi­ty­istämisel­lä aina haetaan tai joku puuhamies hakee.

    Mei­dän pitäisi muut­taa lain­säädän­töä niin, että jos joku sosial­isoi omaisu­ut­ta yksi­tyiselle (eri asia kuin yksi­ty­istämi­nen, huom.) niin joutuu lin­naan ihan samal­la lail­la kuin olisi varas­tanut omaisu­u­den. Ei näis­sä oikeas­t­aan muus­ta ole kyse.

    Noi­hin voisi lait­taa aina ehdon, että jos hom­ma kusee niin se val­ti­ol­lis­te­taan takaisin mak­set­tu­ja palkkioi­ta ja liikevoit­to­ja myöten ilmoi­tus­menet­te­lyl­lä. Samal­la palvelu­sopimuk­set, johta­ja­sopimuk­set, jne. pitää voi­da katkaista ilman seuraamuksia.

    Minus­ta pitäisi kaik­keen yhteiskun­nal­liseen toim­intaan liit­tää henkilöko­htainen taloudelli­nen ja rikosoikeudelli­nen vas­tuu. Näin näille “liikemiehille” syn­ty­isi itsesuo­jelu­vais­ton ja ahneu­den perus­teel­la aivan oikea intres­si olla aiheut­ta­mat­ta vahinkoa muillekaan. Ja jos ei näin käy niin omaisu­u­den takavarikoiden ja vanki­lan kaut­ta ainakin vähen­net­täisi­in yhteiskun­nal­lista vahinkoa.

    Markki­na­t­alouden ja “uus­lib­er­al­is­min” kanssa täl­lä ei ole mitään tekemistä.

    Kyl­lä tuo aika hyvin kor­reloi kaiken nykyisen markki­na­t­alouden ja uus­lib­er­al­is­min nimis­sä teh­dyn toimin­nan kanssa kaikkien näitä saar­naavienkin mielestä..

  35. juha:
    Mon­et kan­sain­väliset kaivos­fir­mat ovat kuitenkin taval­lisia julk­isia osakey­htiöitä. Suo­ma­laiset voivat siis kos­ka tahansa han­kki­u­tua niiden omis­ta­jik­si osta­mal­la osakkei­ta. Omis­tus ei siis sinän­sä ole ongelma.

    Eli oma pitäisi erik­seen ostaa takaisin ja verot, johta­japalkkiot, jne. jäävät jon­nekin ulkomaille?
    Kuu­lostaa hölmönhommalta.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Ei olisi pitänyt myydä.

    Pitäisikö sit­ten ostaa takaisin? Tai sat­sa­ta nykyisen omis­ta­jan osakkeisi­in ja kerätä osin­got verova­paan parati­isin kautta?

  37. Tämä on hyvä ja tarpeelli­nen kir­joi­tus. Ilmeis­es­ti uudessakin kaivoslais­sa olisi siis kiireel­listä kor­jaamisen tarvet­ta. Toiv­ot­tavasti työhön ryhdytään viivyttelemättä.

    Toinen asia on se, että mielestäni yleisem­minkin olisi tarpeen keskustel­la suo­ma­laisen poli­it­tisen päätök­sen­teon ja virkami­estyön laadus­ta, tavoit­teista ja pitkän tähtäi­men strate­gias­ta. Juhana Var­ti­ainen on use­aan otteeseen toden­nut talousasioiden yhtey­dessä, että esimerkik­si Ruot­sis­sa päätök­set valmis­tel­laan parem­min ja virkami­esten ja tutkimus­laitosten valmis­tel­e­va selvi­tystyö on perus­teel­lisem­paa kuin Suomes­sa. Hallinnon heikko taso voisi selit­tää Suomes­sa tehtyjä suuria virheitä val­tiono­maisu­u­den hoi­dos­sa ja myyn­neis­sä (Digi­ta, For­tum, Kemi­ra, Son­era, jne.). Toinen ongel­ma on, että poli­itikot näyt­tävät tekevän päätök­siä enem­män ide­olo­giansa poh­jal­ta kuin tietoon, strate­giaan ja maalaisjär­keen poh­jautuen. Tähän luon­nol­lis­es­ti päädytään, jos ei ymmär­retä hyö­dyn­tää tutk­i­joi­ta ja tutkimus­laitok­sia ja vaa­tia perus­teel­lisia selvi­tyk­siä eri näkökul­mista ennen päätök­siä. Keskeistä olisi siis paran­taa julk­ista hallintokult­tuuria, ja laa­tia hallinnon­alat ylit­tävät kokon­ais­strate­giat eri asi­akokon­aisuuk­sille. Nyt julkisen puolen virkami­estyötä näyt­tävät ohjaa­van pelkät lakipykälät ja muodol­lis­ten virhei­den vält­tämisen kult­tuuri strate­gian sijaan, tyyli­in “me ollaan vaan töis­sä täällä”.

  38. Roope Ankan Veli:
    Kit­tilän kul­tae­si­in­tymästäkin kanadalainen Agneco-Eagle on nyt louhin­ut kul­taa mil­jardin arvos­ta, ainakin 4 mil­jar­dia pitäisi olla vielä jäl­jel­lä. Tästä Lapin Kul­lan Ryöstöstä ei jää Suomeen mitään muu­ta kuin duu­nar­ien palkkaverot ja kaivos­toimin­nan pilaa­man luon­non maise­moin­tiko­r­vaus 50 €/ha.

    Jokaises­ta kul­taunssista on 2/3 pelkkää voit­toa tämän päivän markki­nahin­noil­la; kul­ta tietysti siir­retään emoy­htiölle kaivosku­lu­jen hin­nal­la, joten yri­tysvero­tus ei tuo­ta mitään. Mik­si Agneco-Eagle mak­saisi vero­ja Suomeen, kun ei Nokiakaan.
    ´snip´

    Ei tun­nu todennäköiseltä.
    Agni­co-Eagle ilmoit­taa tuot­ta­neen­sa Kit­tilässä viime vuon­na 143.560 unssia kul­taa, nyky­hin­nal­la se on noin 240 miljoon­aa dol­lar­ia. Kun kus­tan­nus oli noin 106 miljoon­aa dol­lar­ia, jää 134 miljoon­aa dol­lar­ia — melko paljon, mut­ta aika kaukana miljardista.
    Tämän vuo­den tavoite on 150.000 unssia.

  39. Jos kokoomus sanoo ole­vansa omis­tuk­sen puoles­ta niin mik­si ei sit­ten sääde­tä sel­l­aista kaivoslakia että maan­omis­ta­jal­la on täysi oikeus päät­tää miten maa­ta hyö­dyn­netään jos hyödynnetään?

    Tot­takai maan alla ole­via varo­ja saisi louhia jos osaa rak­en­taa kilo­me­trien pituisen tun­nelin esi­in­tymän ja hyö­dyn­tämisalueen välil­lä, edel­lyt­täen että maan­omis­ta­jan kiin­teistö maan pin­nal­la ei kär­si vahinkoa… 🙂

    Tuo kaivoslaki­in liit­tyvä oikeus käyt­tää tois­t­en varo­ja nimel­lisel­lä hin­nal­la on minus­ta se syy mik­si super­nor­maalit voitot voitaisi­in verot­taa val­ti­olle… Paljon tulovero­tus­ta järkevämpi tapa kerätä varoja.

    Eli kiin­teistöverot, resurssiverot, könt­tä­sum­manup­piluku­verot ylös ja tuloverot alas.… 🙂

  40. On ehkä turhan pes­sis­mististä väit­tää Sotka­mon matkailuelinkeinon ole­van tuhou­tu­mas­sa Tal­vi­vaaran päästö­jen vuoksi.
    Kaivos sijait­see Oulu­joen ja Saimaan vesistö­jen veden­jaka­jal­la kun­nan länsirajalla,suurin osa päästöistä menee Saimaan suuntaan.
    Vuokatin alue, joka on kun­nan matkailu­ve­t­onaula, on Oulu­joen reitin var­rel­la ylävir­taan Talvivaarasta.
    Hajuhai­tat ovat sit­ten asia erikseen.

  41. Osmon ajatuk­set voit­to­jen val­u­mis­es­ta ulko­maille osu­vat yhteen myös suo­ma­laisen kaivos­alan yrit­täjän näke­mys­ten kanssa:
    http://www.kp24.fi/Uutiset/Default.aspx?depid=85

    Ehkä pitäisikin myös pois­taa esteitä koti­maisen pääo­man käytölle koti­mai­sis­sa riski­hankkeis­sa. Tähän liit­tyen taitaa eduskun­nas­sa olla täl­lä viikol­la eräs lakialoitekin käsittelyssä:

    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${BASE}=faktautpLA&${HTML}=akxpdf&${SNHTML}=akxeiloydy&tunniste=LA+9/2012+vp

  42. tiedemies: Suo­ma­laiset “yksi­ty­is­tivät” käskemäl­lä yri­tyk­set poseer­aa­maan ja antoi­vat sit­ten sek­sikkäim­mille luvat ilmaiseksi. 

    Se on sitä samaa mitä on tehty Lati­nalais Amerikas­sa öljy, kaa­su, min­er­aalien (kul­ta, alu­mi­i­ni jne) kanssa. Ja sitä aina on kut­sut­tu “yksi­tys­tämi­nen”. Samaa Afrikas­sa Kon­gos­sa,. Nige­ri­as­sa, Aasi­as­sa Inti­as­sa. Kaik­ki on ollut yksinker­tais­es­ti rikol­lista, mut­ta se kat­so­taan sem­moi­sek­si kun osuu omaan maahan.

    Juuri tämän takia Argenti­na kansal­lis­taa espan­jalainen YPF että saa itselleen OMAN öljyn. Se “omaisu­u­den sosial­isoimi­nen yri­tyk­sille” on ollut yksi­ty­istämi­nen lib­er­aali poli­ti­ikan val­on alla, ei ehkä peri­aat­teelis­es­ti, mut­ta kyl­läkin käytän­nössä, ja käytän­tö on se tärkeä tekijä. 

    Suo­ma­laiset ovat mukana lib­er­aali sään­nötömien pelis­sä, viha­si­vat markki­na­t­alout­ta tai ei. Markki­na­t­alout­ta vihataan ympäri maail­maa, mut­ta kenel­lä on rahaa, on val­taa, tääl­lä kuten kon­gos­sa. Ja kun kansal­lis­te­taan sitä kut­su­taan .….. uus­lib­er­aali vas­taista tai omaisu­u­den sosial­isoimi­nen val­ti­olle, kansalle???

  43. “Suo­ma­laiset nieliv­ät täysin esimerkik­si perustelun, että jos luvat huu­tokau­pataan ja ne tule­vat kalli­ik­si, niin fir­moil­la ei ole varaa investoida.”

    Näin kävi USA:ssa ja Saksassakin.Clinton jär­jesti huu­tokaupoan 90-luvun alus­sa ja niistä mak­set­ti­in todel­la suuria summia.Mutta kaik­ki eivät kyen­neet rak­en­ta­maan verkkoa ja yhtiöt menivät konkursiiin.Mm Son­era osti täl­laisen konkurssi­fir­man ja nousi huo­mat­tavak­si oper­aat­torik­si USA:ssa.Tappion kär­sivät tuon konkurssipesän velkojat.
    USA:lle huu­tokau­pas­ta syn­tyi suuri vahinko,sillä kalli­iden matka­puheluhin­to­jen vuok­si se jäi matka­puhe­lin­vi­estin­nän kehi­tys­maak­si ja toipui muun maail­man tasalle vas­ta 2000-luvulla

    Son­er­an uusi johto ei muis­tanut tätä USA oppia ja tar­josi yli­hin­taa ja lop­ul­ta ei kyen­nyt rak­en­ta­maan verkkoa.Joku sai hal­val­la taa­ju­u­den omaan käyttöön.
    Tap­pi­on mak­soi lop­ul­ta Suomen val­tio myy­dessäään Son­er­an polkuhinnalla.

  44. Ode: “Maail­man min­er­aali­varo­jen arvo ei voi jatkos­sa kuin nous­ta väkirikkaiden kehi­tys­maid­en saavut­taes­sa elin­ta­sos­sa teollisuusmaat.”

    Tämä ei ole var­maa. Tekni­nen kehi­tys tuo käyt­töön uusia mate­ri­aale­ja ja sel­l­aisia ratkaisu­ja, joiden myötä ainakin joidenkin met­al­lien kysyn­tä vähe­nee tai rikas­tuk­sen kus­tan­nus ale­nee. Pitkäl­lä aikavälil­lä mitä luul­tavim­min joidenkin kaivan­nais­tuot­tei­den hin­nat alenevat ja tois­t­en nousevat.

  45. Muu­ta­ma kommentti. 

    Ensin­näkin olen samaa mieltä edel­lisen kom­men­toi­jan kanssa met­al­lien hinnoista. 

    En usko, etteivätkö suo­ma­laiset löytäisi malme­ja yhtä hyvin. Jos 600 henkeä työl­listävä GTK ei tähän pysty, niin jotakin on pahasti pielessä. Netis­sä on kart­to­ja koe­po­rauk­sista, joista kuka tahansa voi tehdä val­tauk­sia. Kyse on lähin­nä pääomista ja halus­ta perus­taa kaivos. Tätä Suomen val­tio ja yri­tyk­set ei ole halun­neet tehdä.

    Out­okumpu teki var­maan virheen keskit­tyessään vain ruos­tu­mat­tomaan teräk­seen. Samoin Kemi­ra myy­dessään Soklin.

    Tal­vi­vaaras­ta vain sen ver­ran, että sen hait­to­ja on medi­as­sa selvästi liioitel­tu. Toki ongelmia on. Sul­faattpi­toisu­udet eivät ole niin paho­ja kuin väitet­ty, jois­takin suo­ma­lai­sista järvistä löy­tyy suurem­piakin. Pöly­hai­tat tull­e­vat vähen­emään kun men­nään maan alle. Käyte­tyt ves­imäärät ovat suuria, mut­ta biokasal­i­uo­tus kulut­taa vähän ener­giaa. Toinen vai­h­toe­hto olisi per­in­teinen nikke­likaivostekni­ik­ka, jos­sa nikke­li erote­taan kuumen­ta­mal­la, jos­ta puolestaan seu­raa mm. hap­pamoi­tu­mista ja metsätuhoja(esim. Pet­sa­mon Nick­el ja Kanadan Sud­bury, jois­sa ruo­hokaan ei kas­vanut aikanaan). Ympäristöhait­to­ja on muual­lakin ja Ruot­sis­sa ollaan jopa siirtämässä Kiirunan kaupunkia pois paikaltaan kai­vok­sen takia. 

    Jotenkin näen tässä myös vihrei­den poli­tikoin­tia, kiin­nos­tus Tal­vi­vaaraan lisään­tyi kovasti kun se ilmoit­ti otta­vansa myös uraa­nia tal­teen. Vihrei­den mielestä se olisi kai parem­pi jät­tää jätekasoihin.

    Jokaisen kan­nat­taisi kyl­lä pere­htyä uraanin rikas­tuk­seen, että ymmärtäisi asian parem­min. Uraa­nia on läh­es kaikkial­la maaperässä, muis­taak­seni keskimäärin noin 1 g/tn. Kyse on nimeno­maan myöhem­min tapah­tu­vas­ta tietyn iso­toopin kon­sen­troin­nista, joka tässä tapauk­ses­sa tehtäisi­in Kanadassa.

  46. Liian van­ha:
    Näin kävi USA:ssa ja Saksassakin.Clinton jär­jesti huu­tokaupoan 90-luvun alus­sa ja niistä mak­set­ti­in todel­la suuria summia.Mutta kaik­ki eivät kyen­neet rak­en­ta­maan verkkoa ja yhtiöt menivät konkursiiin.Mm Son­era osti täl­laisen konkurssi­fir­man ja nousi huo­mat­tavak­si oper­aat­torik­si USA:ssa.Tappion kär­sivät tuon konkurssipesän velkojat.

    Tämä on varsin luo­vaa tulk­in­taa siitä, mitä tapah­tui. No, san­o­taan nyt se suorem­min: pöty­puhet­ta. Investoin­ti ei todel­lakaan jää tekemät­tä. Voi toki olla, että joku yksit­täi­nen toim­i­ja jät­tää investoimat­ta, kos­ka on laskenut väärin vaik­ka investoin­nin hin­nan. Sitä varten niiden lupi­en kyl­jessä on se ehto että pitää investoi­da tiet­tyyn päivämäärään men­nessä: rahoituk­sen pitää käytän­nössä olla tiedos­sa. Jos fir­ma menee konkurssi­in tai lupa raukeaa, niin sit­ten tulee joku toinen.

    Miten virkamiehet muka tietäi­sivät parem­min minkä hin­tainen tai arvoinen se lupa on? Lupa on arvokas resurssi, sen kaup­paami­nen kauneuskil­pailul­la on yksinker­tais­es­ti kor­rup­tio­ta ja varas­tamista. Se, että se on lail­lista, ei muu­ta mekanis­mia mik­sikään. Val­tion tehtävänä ei ole vali­ta voit­ta­jia, se ei siihen pysty, eikä sil­lä ole siihen asiantuntemusta. 

    Min­un puolestani kauneuskil­pailun jär­jestäneet poli­itikot ja virkamiehet voisi lait­taa vanki­laan takau­tu­val­la lain­säädän­nöl­lä. Mil­jar­di­en kupru veron­mak­sajille on aivan jär­jetön temppu.

  47. Markki­na­t­alouteen kuu­luu myös se, että joskus tehdään huono­ja investoin­te­ja. Sitä kut­su­taan kil­pailuk­si. Investoin­nin rahoit­ta­jien kuu­luukin kan­taa ris­ki täl­laises­sa tilanteessa. Sel­l­ainen sys­tee­mi jos­sa lahjoite­taan tois­t­en omaisu­ut­ta poli­it­tisil­la päätök­sil­lä, että saataisi­in riske­jä pienen­net­tyä, on kleptokraattinen.

  48. ‘Kerätä osu­us voitos­ta, mik­sei yri­tysvero­tus riitä?’ (Kuto­ja)
    Jos sin­un takapi­hal­tasi löy­ty­isi se hypo­teet­ti­nen kuu­tiok­ilo­metri kul­taa, sinä et saisi siitä pen­nin jeniä, vaan val­tio ottaisi sen sin­ul­ta ja antaisi sen ilmaisek­si kaivosy­htiölle. Tästä on kysymys: yksi­tyi­nen omaisu­us kaa­p­ataan toiselle yksi­tyiselle taholle. Jos ko. kuu­tiok­ilo­metri otet­taisi­in val­ti­olle, asia herät­täisi kauhean haloon ja sitä pidet­täisi­in järkyt­tävänä stal­in­is­min jään­teenä, mut­ta kun hynät menee yksi­tyiselle, asia on kokoomus­laisit­tain ihan bueno.

  49. ‘Jos kokoomus sanoo ole­vansa omis­tuk­sen puoles­ta’ (Aus­tri­an)
    Mitä ne köy­hät omistuksella.

  50. Toinen näkökul­ma keskustelu­un, jot­ta asi­aa ei kat­seltaisi vain Helsingistä käsin. 

    Komen­tit Kon­gos­ta on koet­tu lähin­nä loukkav­ina pohjoises­sa, kuinka­han hyvin min­is­teri Hau­ta­la tun­tee Kon­gon olot. Ohes­sa Lau­ri Väärälän blogikir­joi­tus aiheesta.

    http://www.yrittajat.fi/fi-FI/lapinyrittajat/rovaniemi/uutinen/?groupId=d6bc2e20-3e3b-4cbb-8823–68adc7bdf129&announcementId=94f26a2b-6d9c-4a9e-9a11-cb64aabddb8e

  51. Minus­ta on ker­takaikki­aan tyh­mää lahjoit­taa Suomen min­er­aali­varo­ja ulko­maalaisille. Mut­ta ketkä ovat ne kokoomus­poli­itikot, jot­ka tätä haluavat?

  52. Jostakin luin, että noin 80% kaivos­ra­hoista jää Suomeen ainakin täl­lä het­kel­lä. Siis rahaa­han jää Suomeen mm. työ­palkkoina, ei vain veroina. Lisäk­si Suomes­sa on laa­jaa alan osaamista ja laite­valmis­tus­ta (Met­so, Sand­vik, Outotec).

  53. lurkki:
    Jos sin­un takapi­hal­tasi löy­ty­isi se hypo­teet­ti­nen kuu­tiok­ilo­metri kul­taa, sinä et saisi siitä pen­nin jeniä, vaan val­tio ottaisi sen sin­ul­ta ja antaisi sen ilmaisek­si kaivosyhtiölle. 

    lähde:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621

    Louhin­tako­r­vaus

    Kaivoslu­van halti­jan on mak­set­ta­va kaivos­alueeseen kuu­lu­vien kiin­teistö­jen omis­ta­jille vuo­tu­inen kor­vaus (louhin­tako­r­vaus).

    Louhin­tako­r­vauk­sen vuo­tu­inen suu­ru­us kiin­teistöä kohti on 50 euroa hehtaar­il­ta. Lisäk­si louhin­tako­r­vauk­se­na maksetaan:

    1) 0,15 pros­ent­tia vuo­den aikana louhi­tun ja hyö­dyn­netyn met­al­li­malmin kaivos­min­er­aalien las­ke­tus­ta arvos­ta; sitä las­ket­taes­sa ote­taan huomioon malmin sisältämien hyö­dyn­net­ty­jen met­al­lien keskiar­vo­hin­ta vuo­den aikana ja muiden malmista hyö­dyn­net­ty­jen tuot­tei­den keskimääräi­nen arvo vuo­den aikana;

    Hypo­teet­ti­nen kuu­tiok­ilo­metri kul­taa tek­isi minus­ta tosi rikkaan ilman mitään vaivaa. Eli en panisi sitä lainkaan pahakseni. 

    btw, Suomes­sa ei kai ole määrät­ty kovin hyvin maanalaista omis­tu­soikeut­ta. Mikä on tain­nut joskus sopia Osmollekkin erit­täin hyvin.

    Raja onkin häi­lyvä. Kun Helsin­gin kaupun­ki louhi keskus­tas­sa Foru­min alle parkki­tilo­ja, kiin­teistö­jen omis­ta­jat halu­si­vat päästä osin­golle maan alta otet­tavas­ta louheesta. Asi­as­ta tuli riita, jon­ka kaupun­ki voit­ti oikeudessa: kiin­teistöil­lä ei ollut kor­vaus- tai muitakaan oikeuk­sia alla louhit­tavaan tilaan. 

    http://www.talouselama.fi/uutiset/kiinteistobisnes+irtoaa+maan+pinnalta/a2044287

  54. Suomeen on viime vuosi­na ollut jonkin­lainen pikkuryn­täys kaivos­toim­intaa har­joit­ta­maan. Kun ei Suomen maaperästä mitään sen­saa­tiomaista uut­ta ole löy­tynyt, johtuuko se todel­la siitä, että Suomen avokäti­nen kaivosla­ki on tul­lut tun­netuk­si ulko­mail­la? Voisi kuvitel­la, ettei täl­laista lahjoi­tus­lakia ole mis­sään. Ja lisäk­si kehutaan, että mei­dän geologi­nen tutkimus­laitok­semme antaa ilmaisek­si kaik­ki tiedot maaperämme malmiesi­in­tymistä, jot­ka lienevät aika hyvin tiedos­sa. Ehkei tätäkään etua ole kaikkialla.

  55. Olen tätä jo use­am­man vuo­den ihme­tel­lyt. Mikä siinä on, että Suo­mi pelkää niin mui­ta mai­ta, ettei uskalla suo­jel­la itseään lain­säädän­nöl­lään, vaan lahjoit­taa pois min­er­aali­varat ja antaa vapaasti ulko­maalais­ten (siis venäläiset itära­jan lähel­lä) ostaa maansa???
    Tuol­laiset kaivosoikeudet pois samantien ja maat pakkolunastukseen.
    Turha yrit­tää nössöt­tää, että sit­ten Suomeen ei tule investoin­te­ja, kos­ka ain­oas­taan kehi­tys­mais­sa jois­sain on saman­lainen lain­säädän­tö tuos­sa suh­teessa kuin Suomessa!

  56. Kaivoslaki­a­han muutet­ti­in sen jäl­keen, kun vuosikym­me­nien yri­tyk­sistä huoli­mat­ta kaivos­toim­intaa ei pahem­min syn­tynyt. Moni esi­in­tymä jäi löytämät­tä koti­maisin voimin vaik­ka geolo­giaa kar­toitet­ti­in suurel­la rahal­la ja tuhan­net har­ras­ta­jat lähet­te­liv­ät kiviään. 

    Koh­ta lain muut­tamisen innoit­ta­m­i­na Suomeen tuli kaivos­alan todel­lisia ammat­ti­laisia ulko­mail­ta ja koh­ta alkoi jälkeä syn­tyä. Tietysti osin sik­si, että kaivan­nais­ten hin­nat ovat kohonneet.

    Pitäisikö kaivosla­ki muut­taa takaisin sel­l­aisek­si, että ETA:n ulkop­uoliset eivät saa val­tauk­sia tehdä? Seu­rauk­se­na ulko­maalaiset, esimerkik­si nor­jalaiset, edelleen tek­i­sivät val­tauk­si­aan, mut­ta kanadalaiset eivät. Sik­si kai­vok­sia syn­ty­isi vähemmän. 

    Joidenkin mielestä tämä olisi hyvä asia. Mut­ta entä, jos Suomes­ta löy­tyvien kaivan­nais­ten hin­ta alka­akin laskea? Eihän ole mah­do­ton­ta, että esimerkik­si uraanin kysyn­nän tren­di onkin laskeva.

    Pitäisikö siis laa­tia lista niistä kaivan­nai­sista, joi­ta Suomes­ta saa kaik­ki etsiä eli niistä, joiden kysyn­tä saat­taa tule­vaisu­udessa laskea? Lop­pu­ja saisi­vat sit­ten kaivaa vain ne, joiden on EU-lain­säädän­nön mukaan saatava.

  57. ‘Hypo­teet­ti­nen kuu­tiok­ilo­metri kul­taa tek­isi minus­ta tosi rikkaan ilman mitään vaivaa. Eli en panisi sitä lainkaan pahakseni.’
    OK, sei­son korjattuna.
    Sin­ulle sopii diili, jos­sa joku muu saa 99,85% las­ke­tus­ta arvos­ta, etkä edes halua mah­dol­lisu­ut­ta neu­votel­la parem­paa diil­iä. Jos tuot­toa ei tule, saat viisi kybää per möyrit­ty hehtaari per vuosi ja olet tyy­tyväi­nen. Jess!
    Entä jos joku muu halu­aisi vaikka­pa neu­votel­la ihan itse ne ehdot? Mikä sin­ul­la on sitä vastaan?

  58. Tiedemies:
    Min­un puolestani kauneuskil­pailun jär­jestäneet poli­itikot ja virkamiehet voisi lait­taa vanki­laan takau­tu­val­la lainsäädännöllä. 

    Sin­un pitää nyt ottaa huomioon että suo­ma­lais­ten mielestä [sijoi­ta tähän jokin jaet­tavis­sa ole­va resurssi] arpomi­nenkin on paljon oikeu­den­mukaisem­paa kuin huutokauppaaminen. 

    Esimerkik­si puoli-ilmaiset okt-ton­tit, joi­ta sit­ten hakee 10 000 kpl hak­i­jaa tont­tia kohden, ovat suo­ma­laisen mielestä täysin oikea ratkaisu sen sijas­ta että ne myytäisi­in eniten tar­joavalle ja kaupun­ki lait­taisi rahat yhteiseen kassaan.

    Ei, kaik­ki pitää jakaa aina ilmaisek­si ja vas­ta sen jäl­keen voidaan alkaa keskustele­maan verot­tamis­es­ta mallil­la “yksi hyö­tyy, kaik­ki maksaa”.

  59. anonyy­mi: Eli oma pitäisi erik­seen ostaa takaisin ja verot, johta­japalkkiot, jne. jäävät jon­nekin ulkomaille?Kuulostaa hölmönhommalta.

    Osakkei­den han­k­in­ta on kuitenkin aika vähäriskistä toim­intaa itse kai­vok­sen pysty­tyk­seen ver­rat­tuna (vrt. talvivaara).

  60. On tietysti vähän harmil­lista, että suomes­ta ei löy­dy kaivos­fir­maa tai lan­noite­fir­maa, joka hyö­dyn­täisi esiintymät.

    Mut­ta näin se vaan on tääl­lä yri­tys- ja pääo­maköy­hässä maas­sa. Ei ole vakavas­tiotet­tavia tek­i­jöitä. Parem­pi siis että edes ulko­maalaisia fir­mo­ja saadaan tänne työl­listämään suomalaisia.

  61. “Minus­ta on ker­takaikki­aan tyh­mää lahjoit­taa Suomen min­er­aali­varo­ja ulkomaalaisille.”

    Minus­ta on jok­seenkin sama minkä­maalainen yhtiö on min­er­aali­varo­ja hyö­dyn­tämässä, mut­ta minus­ta kaivos­toimin­nan tuot­to­ja olisi reilua verot­taa: tun­tu­vasti mut­ta ei niin paljon, että kaivos­fir­mat lait­ta­vat pil­lit pussiin.

    Kaivos­toimin­nan verot­ta­mi­nen ei näytä edes ole­van mitään kehi­tys- ja kom­mu­nis­ti­maid­en har­joit­ta­maa yri­tysvi­hamielistä toim­intaa vaan nor­maali län­si­mainen käytäntö:
    Aus­tralia, uusi vero 2012 alka­en: http://www.futuretax.gov.au/content/Content.aspx?doc=FactSheets/resource_tax_regime.htm

    Kana­da: http://www.pwc.com/ca/en/mining/publications/canadian-mining-taxation-2009-en.pdf

    USA, Min­neso­ta: http://www.revenue.state.mn.us/businesses/mineral/Documents/2011_mining_guide.pdf

  62. Tuli näistä luon­non­va­ro­jen hallinnas­ta mieleen Venäjä. Siel­lähän käsit­tääk­seni Putin kump­panei­neen on kovasti samoil­la lin­joil­la mitä tääl­lä toiv­otaan. Luon­non­va­ro­jen hyödyt venäläisille, eikä kv. fir­moille. Muis­taak­seni Khdorovskinkin tapauk­ses­sa oli ainakin osin kysymys tästä. Hän oli antamassa/myymässä venäläisiä luon­non­va­ro­ja monikansal­lisille öljy­fir­moille ja poli­tikoimas­sa näil­lä rahoil­la. Käsit­tääk­seni Putinin suh­teel­lisen suuri suo­sio perus­tuu nimeno­maan kansal­lisen edun puo­lus­tamiseen, oltakoon siitä sit­ten mitä mieltä tahansa.

  63. lurkki:
    Sin­ulle sopii diili, jos­sa joku muu saa 99,85% las­ke­tus­ta arvos­ta, etkä edes halua mah­dol­lisu­ut­ta neu­votel­la parem­paa diiliä.

    Kyl­lä, kos­ka vai­h­toe­htona on se että jään edelleen köyhäksi. 

    Min­ul­la ei ole kymmeniä/satoja miljoo­nia rahaa perus­taa kaivos­ta, rikas­ta­moa, sulat­toa, palkata duunare­i­ta ym. jota vaa­di­taan muu­ta­man kul­ta gram­man ton­nis­sa sisältämän malmin hyö­dyn­tämisek­si. Tal­vi­vaarakin joutuu mak­samaan Talouselämän mukaan 9,75% korkoa pääomasta…

    Sinä tai­dat luul­la että kai­vok­sille jää käteen sat­u­maisia voit­to­ja kun käy vain vähän rap­sut­ta­mas­sa jotain kiv­en kylkeä?

  64. Kuto­ja: Hypo­teet­ti­nen kuu­tiok­ilo­metri kul­taa tek­isi minus­ta tosi rikkaan ilman mitään vaivaa. Eli en panisi sitä lainkaan pahakseni. 

    Ei nyt sinän­sä kuu­lu asi­aan, mut­ta kuu­tiok­ilo­metri kul­taa yli satatuhatk­er­tais­taisi ihmiskun­nan kul­tavaran­not. Kun ote­taan huomioon, että kul­lan arvo perus­tuu käytän­nössä sen harv­inaisu­u­teen, rikas­tu­misen taitaisi jäädä haaveeksi.

  65. Osmo, ongel­man per­im­mäi­nen syy on Suomen kil­pailukyvyt­tömyys liian korkean vero­tuk­sen vuok­si. Ei ole ole­mas­sa suo­ma­laista pääo­maa, kun kaik­ki kyn­nellekykenevöt varat siir­retään muualle.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tio ei saa mitään… 

    Minkä vuok­si val­tion pitäisi saa­da suo­ranais­es­ti jotain? Välil­lis­es­ti­hän val­tiokin toki saa osansa. Neu­vos­toli­it­toa on jokeil­tu, eikä se onnistunut.

    antti: Pitäisikö sit­ten ostaa takaisin? Tai sat­sa­ta nykyisen omis­ta­jan osakkeisi­in ja kerätä osin­got verova­paan parati­isin kautta?

    Noin ainakin yksi­tyiset, suuret pääo­mat tekevät täl­lä het­kel­lä. Suo­mi on täysin kil­pailukyvytön pääo­mavero­tuk­sen suh­teen. Jos joskus vielä halu­amme vero­ja, on pääo­maan kohdis­tu­va vero­tus las­ket­ta­va tolkulliselle tasolle. Nyky­poli­ti­ikan tavoite lie­nee romut­taa hyv­in­voin­ti­val­tio ennen sitä liian koval­la verotuksella. 😉

    Osmo Soin­in­vaara:
    Pääo­maa maail­mas­sa on yllin kyllin. Supomen vai­h­to­tasse oli kak­sikym­men­tä vuot­ta yli­jäämäi­nen, eli säästet­tyjä pääo­mia on viety maas­ta, kos­ka niille ei ole ollut koti­mas­sa käyttöä.

    Ei vaan kos­ka Suomen vero­tus on jär­jet­tömän kova, eikä tääl­lä kan­na­ta pitää pääo­mia. Jokainen järkevä suo­ma­lainen, jol­la on suuria pääo­mia, vie ne pois täältä. 🙁

    Mika:
    Tal­vi­vaaran ympäristökuprus­sa on häm­men­tävää se, että ex-ympäristömin­is­teri Lehtomä­ki sijoit­ti yhtiöön tuloi­hin­sa näh­den aika isol­la kädellä… 

    Minus­ta poli­itikko, joka ei usko suo­ma­laiseen työhön eikä sijoi­ta suo­ma­laiseen teol­lisu­u­teen on epäisän­maalli­nen. Kyl­lä kansane­dus­ta­jan tuloista pitäisi olla hie­man laitet­tavak­si sukan­var­teen ja siten osakkeisi­in. En ainakaan itse koskaan äänestäisi yhtään poli­itikkoa, joka ker­too kirkkain silmin, ettei hänel­lä ole yhtään osaketta! 😀

  66. Tal­vi­vaaran voisi kansal­lis­taa, niin val­tio­val­ta saisi yhtiöstä kun­non ohjau­sot­teen ja saas­tut­ta­mi­nen lop­puisi siihen.

  67. Jos suomel­la, eli kokoomuk­sen val­ti­ol­lisel­la hege­mo­ni­al­la on varaa ottaa lainara­haa kreikan kri­isin rahoit­tamiseen holtit­tomasti mil­jardeil­la, niin luulisi että muu­ta­ma satamiljoon­aa liikenisi oman kaivos­te­ol­lisu­u­den aloit­tamisek­si val­ti­ol­lisel­la tasolla?

  68. ‘Kyl­lä, kos­ka vai­h­toe­htona on se että jään edelleen köy­häk­si.’ (Kuto­ja)
    Eli siis sinus­ta ain­oat vai­h­toe­hdot ovat a) val­tio säätää lail­la, että saat sen 0,15%, etkä voi kieltäy­tyä etkä sopia muus­ta tai b) mitään sopimus­ta ei syn­ny, kos­ka eihän kaivosy­htiö ja maan­omis­ta­ja osaa sopia asioista keskenään. Selkis. Mut­ta jos kaik­ki eivät ole ihan yhtä uusavuttomia?

  69. tcrown:
    Ei nyt sinän­sä kuu­lu asi­aan, mut­ta kuu­tiok­ilo­metri kul­taa yli satatuhatk­er­tais­taisi ihmiskun­nan kul­tavaran­not. Kun ote­taan huomioon, että kul­lan arvo perus­tuu käytän­nössä sen harv­inaisu­u­teen, rikas­tu­misen taitaisi jäädä haaveeksi

    Kul­lan hin­ta var­maan rom­ah­taisi sadas­tuhan­nesosaan nykyis­es­tä, jos kul­taa jostain löy­ty­isi kuu­tiok­ilo­metri. Hit­to, san­o­taan että se putoaisi miljoona­sosaan. Ottaen huomioon, että kul­lan kilo­hin­ta on pyöreästi 40 000 euroa, niin että se olisi sen jäl­keen neljä sent­tiä kilo.

    Kuu­tiometri kul­taa painaa 19300 kiloa. Sen arvo on tuol­la hin­nal­la 772 euroa. Kuu­tiok­ilo­metri on mil­jar­di kuu­tiometriä, eli tuon kul­taköntsän arvo olisi 772 mil­jar­dia euroa. Olet­taen, että vaik­ka rah­taus, las­taus, jne veisi tuon eteen­päin­myymisen kat­teen vaik­ka 15 pros­ent­ti­in, niin tuos­ta lohkeaisi vielä 115 mil­jar­dia euroa. 

    Kyl­lä sil­lä par­it makkara­pe­runat ostaisi.

  70. Val­tio­han (=Solid­i­um) osti juuri Tal­vi­vaaraa merkit­täväl­lä sum­mal­la, lie­nee selvästi suurin osak­keen omis­ta­ja nyky­isin. Myös Out­okumpu omisti paljon TV optioi­ta, mut­ta myi ne pois rahapulassaan.

  71. ken­ties tal­vi­vaaran omis­tus pitäisikin siirtää val­ti­olle kor­vauk­se­na ympäristölu­pakäytän­nön tärvelystä. kaivos­toim­inta ympäristö­vaa­timuk­set huomioonot­taen tuskin olisi kan­nat­tavaa näil­lä hin­noil­la, mut­ta val­tio voisi hyvin odotel­la vääjämätön­tä hin­to­jen nousua hamaan tulevaisuuteen. 

    taitaisi­pa vaan tuos­sakin käy­dä niin että pian val­tio tuk­isi tuot­tam­a­ton­ta ja ympäristöä tärvelevää toim­intaa parinkymme­nen “alueel­lis­es­ti merkit­tävän” työ­paikan ja niitä puo­lus­tavien sil­tarumpupoli­itikko­jen toimes­ta joil­lain miljoonil­la. sit­ten vielä pari eläke­paikkaa turhan ympäristöby­rokra­t­ian kumoavalle poli­it­tiselle hyväve­lik­er­holle ja johan saadaan tuotet­tua bulkkimet­al­lia hal­val­la kiinalais­ten rakennusprojekteihin.

  72. Lurk­ki,

    En pidä itseäni kovin uusavut­tomana. En tosin pidä itseäni myöskään ahneena tai kateel­lise­na. Olen vain sitä mieltä ettei maan­omis­ta­ja ansaitse enem­pää kuin 0,15% siivua siitä että hän tai hänen esi­van­hempansa ovat olleet onnekkai­ta maa­ta ostaessaan. 

    Osmo on kir­joitel­lut aiem­min ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta maao­maisu­u­den suh­teen enkä näe miten tämä kysymys eroaa siitä.

    Tärkeämpi kysymys on miten val­tio saa verotet­tua kan­sain­välisiä yri­tyk­siä. Louhin­tavero toimii sen suh­teen yhtä hyvin kuin kaset­ti­mak­su tek­i­jänoikeuk­sien rahoittamisessa.

  73. En pidä itseäni tyh­mänä ja sik­si ihmette­len sik­si yhteiskun­nan (Suomen) kan­nat­taa antaa arvom­in­er­aalin­sa imaisek­si muille maille hyö­dyn­net­täväk­si. Nor­jalaiset ja ruot­salaiset ovat huo­mat­tavasti fik­sumpia ja pitävät kansal­lis­var­al­lisuuten­sa omis­sa käsis­sään. Minkähän takia Suomes­sa usein ihme­tel­lään että olemme pääo­maköy­hä maa vai sik­si kun jaamme pääo­mamme muille maille.

  74. ‘Olen vain sitä mieltä ettei maan­omis­ta­ja ansaitse enem­pää kuin 0,15% siivua siitä että hän tai hänen esi­van­hempansa ovat olleet onnekkai­ta maa­ta ostaes­saan.’ (Kuto­ja)
    Min­ulle kävisi oikein hyvin, jos min­er­aali­varat sosial­isoitaisi­in val­ti­olle eikä yksi­tyiselle kaivosy­htiölle ja huu­tokau­pat­taisi­in sit­ten. Mut­ta reaa­likap­i­tal­is­mis­sa tämä ei tai­da onnistua.

  75. lurk­ki: Min­ulle kävisi oikein hyvin, jos min­er­aali­varat sosial­isoitaisi­in val­ti­olle eikä yksi­tyiselle kaivosy­htiölle ja huu­tokau­pat­taisi­in sitten.

    Suomen nyky­malli siis? 

    Mut­ta reaa­likap­i­tal­is­mis­sa tämä ei tai­da onnistua.

    Tal­vi­vaaran mal­mi on nikke­lin nyky­hin­noil­la arvo­ton­ta, sen louhimi­nen ja rikas­tus mak­saa enem­män kuin met­alleista saa. Paljonko luulet että siitä saisi huu­tokau­pas­sa? Korkein­taan joku speku­lant­ti voisi ostaa hal­val­la arpalipun.

    Kovin har­val­la on niin paljon näke­mys­tä markki­noista, että uskaltaa lait­taa likoon muu­ta­man kymme­nen tai sata miljoon­aa kai­vok­sen tai louhok­sen pystyt­tämiseen ja rikas­tus­laitosten perustamiseen.

  76. ‘Paljonko luulet että siitä saisi huu­tokau­pas­sa?’ (Pekka Pessi)
    Joku näyt­tää kuvitelleen saa­vansa siitä jotain, kun on kai­vok­sen sinne pykän­nyt. Vai suun­nitelti­inko tämä alun­perin tappiolliseksi?

  77. lurk­ki:
    Vai suun­nitelti­inko tämä alun­perin tappiolliseksi?

    Ennen oli ennen, nyt on nyt. Tal­vi­vaaraa takavu­osi­na markki­noidessa ker­rot­ti­in, että yhtiö on kan­nat­ta­va kun nikke­lin ton­ni­hin­ta on 20 tuhan­nen taalan päälle. Viime vuosikymme­nen lop­ul­la ton­ni­hin­ta kävi 60 kilo­taalan kant­tur­ois­sa. Nyt se on 18 000 taalaa. Hin­ta tule­vaisu­udessakaan tuskin nousee paljoa yli 20 000 taalan, Kiinas­sa kehitet­ty NPI pitää hin­ta­paineet kurissa.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaivostaoim­inta on nyt kiikunkaakun kan­nat­tavaa ja met­al­lien hin­nan odote­taan kym­menker­tais­tu­van, kan­nat­taisiko odottaa?

    Voidaan ainakin ajatel­la, että maail­mas­sa tarvi­taan met­alle­ja tuhan­sia vuosia, joten malme­ja ei pitäisi louhia tässä ja nyt vaan vähitellen. Ongel­mana on asi­aa koske­va päätök­sen­teko. Jos markki­nat päät­tävät asi­as­ta Suomen malmi­varat voidaan kulut­taa melko nopeasti . Louhin­tatahti riip­pu täl­löin siitä, paljonko kaivosy­htiöt sijoit­ta­vat malmioiden saat­tamisek­si louhin­takun­toon. Jos sijoituk­set ovat suuria, louhin­taa har­joite­taan melko pienel­läkin kat­teel­la, jot­ta sijoite­tulle pääo­ma­lle saadaan tuottoa. 

    Jot­ta malme­ja riit­täisi tulevillekin sukupolville, malmioiden olisi ehkä syytä olla yhteiskun­nan omistuksessa?

  79. Kuto­ja: Siis en täysin ymmär­rä OS:n tavoitet­ta kaivosverosta.

    Kerätä osu­us voitos­ta, mik­sei yri­tysvero­tus riitä? Miten val­tio ei saa mitään?

    Yri­tysvero­tus ei riitä aina voit­to-osu­u­den saamisek­si veron­saa­jille, Näin voi käy­dä esim, sil­loin, kun lail­lisin tai lait­tomin vero­su­un­nit­telukeinoin voitot siir­retään ulko­maille esim. veroparati­i­sei­hin verotet­tavak­si tai jopa kokon­aan vero­tuk­sen ulkop­uolelle. Kaivosy­htiöitä ei tietenkään pidä syyt­tää lain­vas­tais­es­ta vero­tuk­sen vält­tämis­es­tä, jos ei ole näyttöä.

    Kan­sain­välis­ten kon­sernien tapauk­sis­sa voit­toa voidaan siirtää maas­ta toiseen esim. virheel­lisen siir­to­hin­noit­telun muo­dos­sa tai jär­jestämäl­lä korkomeno­ja korkean yhtiövero­tuk­sen maa­han hold­ing-yhtiöi­den avulla.

  80. Huo­masin, että eilisessä Hesaris­sa oli ver­rat­tu Tal­vi­vaaran päästö­jen nikke­li ja kad­mi­umpi­toisuuk­sia juo­mave­den laatunormei­hin (STM 216/2000). Ilmeinen virhe, tosin jo alku­peräisessä SLL:n artikke­lisa. Tuskin mikään teol­lisu­us­laitos päästöis­sään pääsee juo­mavesinormei­hin. Ver­tailu kai tehty sik­si, ettei jär­vivedel­lä ole mitään vas­taavia norme­ja. Har­mi vaan, että Pihtiputaan mum­moa johde­taan harhaan.

  81. Kuto­ja: Tärkeämpi kysymys on miten val­tio saa v.

    Raimo K ei pidä toden­näköisenä sitä, että Angliko-
    Eagle ei mak­saisi yhteisöveroa Suomeen ja esittää
    laskel­man vuo­den 2011 osalta kan­tansa tuek­seen. Ko. laskelma
    ei ole hyvä peruste: pitää tun­tea vero­tuk­sen kiemu­rat. Vuo­den 2011 osalta asia selviää veroluet­teloloista vero­tuk­sen valmis­tut­tua lokaku­un lopus­sa. Veroluet­telot ovat julkisia.
    Pitää kuitenkin tietää kon­sernin suomalaisyhtiöiden
    nimet ja vero­tu­s­paikat, jot­ta voisi etsiä tietoa oikeista veroluet­teloista. — Melko suuri liikevoit­to voi huve­ta esim. ulko­maille ohjau­tu­vi­in korkoihin,

  82. http://www.soininvaara.fi/2011/09/02/kunnan-omistama-aluekehitysyhtio-ja-verotus/

    OS on näköjään aiem­min poht­in­ut vero­tuk­sen aiheut­ta­maa hait­taa järkevälle taloudel­liselle toimin­nalle ja poht­in­ut eri­laisia veronkier­to­tapo­ja oman yhteisön­sä eduksi.

    Mikäli yri­tysvero­tus on aiko­jen saatossa men­nyt lail­lisen yri­tys­toimin­nan esteek­si, eikö olisi paras­ta tehdä ver­ou­ud­is­tus, pois­taa koroil­la kikkail­tu veronkier­to ja luo­da oikeu­den­mukainen ja tas­a­puo­li­nen verotus?

    Siihen asti olen sitä mieltä että val­tion olisi paras­ta rahas­taa min­er­aalien kaivamis­es­ta Nor­jan­malli­in nor­maalil­la yri­tysverol­la ja kaivos­ra­has­tol­la, joka sijoit­taa vähem­mistöo­suuk­sia kai­vok­si­in. Suomes­sa toi­vi­vat kaivosy­htiöt voisi myös määrätä Helsin­gin pörssi­in, Tal­vi­vaaran ja pian Sotkamo Sil­verin tapaan. Tuol­loin kir­jan­pito lie­nee avoimempaa?

  83. Tiedemies: Kul­lan hin­ta var­maan rom­ah­taisi sadas­tuhan­nesosaan nykyis­es­tä, jos kul­taa jostain löy­ty­isi kuu­tiok­ilo­metri. Hit­to, san­o­taan että se putoaisi miljoona­sosaan. Ottaen huomioon, että kul­lan kilo­hin­ta on pyöreästi 40 000 euroa, niin että se olisi sen jäl­keen neljä sent­tiä kilo.

    No, kun tarkem­min ajat­te­len, ehkä kul­lalle jotain merkit­täväm­pääkin hyö­tykäyt­töäkin voitaisi­in kek­siä jos sen hin­ta rom­ah­taa. Pehmey­destään huoli­mat­ta se ei hapetu kovin hel­posti, joten luulisi ainakin sähköjo­hdois­sa ole­van käyt­töä. Eli ehkä tosi­aan ne makkara­pe­runat saisi ostet­tua, ja saisi vielä vaihtorahaakin.

Vastaa käyttäjälle tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.