Verotus suosii autoilua

(Kir­joi­tus on julka­istu Vihreän liiton blo­gis­sa)

 

Autoilua tue­taan vero­tuk­ses­sa kahdel­la taval­la. Oman auton käytöstä työ­nan­ta­jan ajoi­hin mak­se­taan vero­ton­ta ylikom­pen­saa­tio­ta. Työ­nan­ta­jan auton käyt­tö yksi­ty­isajoi­hin taas on aliv­erotet­tu palkanlisä.

Jos työ­nan­ta­ja antaa sin­ulle auton ben­soi­neen ilmaisek­si käyt­töön, lasken­nalli­nen etusi esimerkik­si 25 000 euroa mak­savas­ta autos­ta on noin 7 600 euroa vuodessa. Jos mar­gin­aaliv­ero on 40 pros­ent­tia, autoe­tu mak­saa noin 3 000 euroa vuodessa siitä riip­pumat­ta, paljonko ajaa. Vain jos työ­mat­ka on eri­tyisen pitkä, verot­ta­ja voi korot­taa autoe­dun arvoa, kos­ka tietää var­masti autol­la ajet­ta­van yli 18 000 kilo­metriä vuodessa.

Vapaas­sa autoe­dus­sa ongel­mana ei ole aliv­ero­tus vaan se, että auton käyt­tö on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista. Oli joukkoli­ikenne kuin­ka hal­paa hyvän­sä, auto on aina edullisin vai­h­toe­hto. Tämä on aivan nurinkuri­nen kan­nustin. Autoe­tu on julkisen liiken­teen pahin vihollinen!

Jos käyt­tää omaa autoa työ­nan­ta­jan ajoi­hin, saa kilo­metriko­r­vaus­ta jokaises­ta aje­tus­ta kilo­metristä 45 sent­tiä. Kor­vaus perus­tuu ole­tuk­seen, että auton omis­t­a­mi­nen mak­saa 4 960 euroa vuodessa, vaik­ka auto seisoisi koko vuo­den tallis­sa. Oletet­tua 18 000 vuosit­taista kilo­metriä kohden nuo kiin­teän kulut ovat 27 sent­tiä. Jokainen ajet­tu kilo­metri mak­saa ben­salasku­na ja muina muut­tuvina kuluina 18 sent­tiä. Yhteen­sä siis 45 sent­tiä kilometriltä.

Tätä kor­vaus­ta ei mak­se­ta matkas­ta kotoa työ­paikalle kuin met­sureille ja joillekin muille liikku­vaa työtä tekeville.

Jos auto on joka tapauk­ses­sa han­kit­tu omia ajo­ja varten, jokainen kilo­metri työ­nan­ta­jan ajoa tuot­taa siis voit­toa 27 sent­tiä. Näitä kilo­metriko­r­vauskilo­me­tre­jä tulee Suomes­sa vuodessa yhteen­sä 2,4 mil­jar­dia, joista kor­vauk­sia mak­se­taan 1,1 mil­jar­dia. Tästä on ylikom­pen­saa­tio­ta 660 miljoon­aa euroa. Neljänkymme­nen pros­entin mar­gin­aaliv­eron mukaan verot­ta­jal­ta jää saa­mat­ta 260 miljoon­aa euroa. Perus­tur­van koro­tus satasel­la mak­soi alle puo­let tästä.

Jos kaup­pa­matkus­ta­ja ajaa vuodessa 100 000 kilo­metriä, vero­ton­ta lik­saa tästä tulee 27 000 euroa vuodessa. Mut­ta eikö raskaas­ta työstä pidä mak­saakin palkkaa? Pitää, mut­ta palka­s­ta pitää mak­saa verot.

Kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio kan­nus­taa tekemään sem­i­naari­matkat autol­la ja kaup­pa­matkus­ta­jaa suun­nit­tele­maan reit­tin­sä kilo­me­tre­jä säästämättä.

Hal­li­tuk­sen kehyspäätök­sessä asi­aan tuli pieni kor­jaus. Tuo­ta korkeaa kor­vaus­ta mak­se­taan vain ensim­mäis­es­tä 15 000 kilo­metristä vuodessa. Sen jäl­keen kat­so­taan, että auton kiin­teät kus­tan­nuk­set on mak­set­tu ja kor­vaus noin puolit­tuu. Täl­lä säästetään 35 miljoon­aa euroa, mut­ta kor­jat­tavaa jäi vielä sekä auton edun kohtelus­sa että niiden ensim­mäis­ten kilo­me­trien verotuksessa.

Onnit­te­lut liiken­ne­m­i­nis­teri Kyl­löselle jo tästäkin!

135 vastausta artikkeliin “Verotus suosii autoilua”

  1. Ole­tuk­se­nasi on yllä olevas­sa luon­nol­lis­es­ti se, että kilo­metriko­r­vauk­set mak­set­taisi­in myös sil­loin, kun ne oli­si­vat verol­lisia. Näin­hän tilanne ei ole. Nykyiset työe­htosopimuk­set ja matkus­tussään­nöt on sään­nön­mukaises­ti kir­joitet­tu niin, että autol­la ajos­ta mak­se­taan verot­toman kilo­metriko­r­vauk­sen mukaan.

    Mikäli kilo­metriko­r­vauk­ses­ta tulee verolli­nen, päät­tyy suun­nilleen kaikil­la sitä saav­il­la oikeus kilo­metriko­r­vauk­sen saan­ti­in. Toki osa ihmi­sistä saa kas­vatet­tua verol­lista kor­vaus­ta joko yksi­ty­isin tai jär­jestöl­lisin toimen­pitein, mut­ta tämä ei ole selvää. Käytän­nössä ainakin osal­la aloista on men­tävä lakkoon, jot­ta autol­la ei joudut­taisi tule­vaisu­udessa aja­maan omaan lasku­un tai vähin­tään tap­pi­ol­lisen huonol­la tak­sal­la. Niil­lä aloil­la, jois­sa lakko­vaaraa ei ole, kor­vauk­sen mak­sa­jat voivat kylmästi heiken­tää kor­vaus­ta­soa niin, ettei kor­vauk­ses­ta jää käteen edes muut­tuvia kuluja.

    Jos verot­ta­ja halu­aa pitää tuon havit­tele­mansa 2,4 mil­jardin euron potin ehjänä, on mah­dol­liseen vero­laki­in liitet­tävä laki, jol­la muute­taan kilo­metriko­r­vauk­ses­ta tehty­jen sopimusten ehto­ja: “Mitä aiem­min on verot­tomas­ta kilo­metriko­r­vauk­ses­ta sovit­tu työ­sopimuk­sel­la, työe­htosopimuk­sel­la tai yksipuolis­es­ti määrät­ty kor­vauk­sen mak­sa­jan päätök­sel­lä, kos­kee nyt verol­lista kilo­metriko­r­vaus­ta. Kuitenkin kor­vauk­sen mak­sa­ja saa mak­saa verol­lisen kilo­metri­tak­san aiem­min verot­tomasti mak­set­tua tak­saa alem­pana määräl­lä, joka vas­taa 50% kilo­metri­tak­sas­ta määrät­tävistä, kor­vauk­sen mak­sa­jal­ta perit­tävistä sosiaalikuluista.”

  2. Asi­aa. Kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio kan­nus­taa kaiken­laiseen älyt­tömyy­teen. Omas­sa työssäni on joskus palavere­ja, joi­hin saataa men­nä usem­pi ihmi­nen samas­ta paikas­ta. Peri­aat­teessa kaikkien kan­nat­taa ajaa peräkkäin oma­l­la autol­la, kos­ka näin kaik­ki tien­aa­vat. Yleis­es­ti ottaen työkaver­it ovat sen ver­ran järke­viä ja ympäristöti­etoisia, ettei tätä voi ääneen sanoa, ja kimp­pakyyti on lähtöko­h­ta näis­sä tilanteis­sa. Mut­ta olen kyl­lä huo­man­nut, että usein työkavereil­la täl­laisen palaverin jäl­keen on jokin äärim­mäisen tärkeä oma meno, ja tämän vuok­si oma­l­la autol­la tulo on aivan vält­tämätön­tä, vaik­ka joku toinen olisikin menos­sa samaan paikkaan…

    Ylikom­pen­saa­tio myös kan­nus­taa käyt­tämään työ­nan­ta­jan aikaa liikku­miseen paikas­ta toiseen. Eli on kan­nuste sopia mah­dol­lisim­man paljon tapaamisia pois oma­l­ta työ­paikalta jon­nekin muualle, mitä kauem­mas sen parem­pi. Laskeske­linkin huvikseni joskus, että jos saisin sovit­tua itsel­leni työkeikan vaik­ka Oulu­un, tien­aisin aja­mal­la sinne ja takaisin ekstraa hel­posti enem­män, kuin mitä tien­aan päivässä tekemäl­lä työtäni työpaikalla.

    Min­ul­la on oma autokin oikeas­t­aan vain sik­si, että sen pito mak­saa min­ulle vähem­män, kuin mitä mak­saisi vuokra­ta auto niik­si parik­si ker­rak­si kun sitä vuo­den aikana oikeasti tarvisi. Tämä sik­si, että melko vähäisil­läkin kilo­metriko­r­vauk­sil­la saa­mani ylimääräiset rahat kat­ta­vat suurim­man osan auton kiin­teistä kuluista. Sit­ten kun se auto on, ja kiin­teät kulut on mak­set­tu jo, tulee halvem­mak­si men­nä sil­lä joka paikkaan kuin että käyt­täisi julk­isia mihinkään. Koko touhu on kaiken kaikki­aan niin monel­la taval­la älytön­tä, että tosi­aan ihme­tyt­tää, mut­ta minkäs teet kun se kan­nat­taa niin hyvin.

  3. Sekä tuet että epäter­ve vero­tus hait­taa­vat talouden kehi­tys­tä. Tästä ei kaiketi kukaan ole eri mieltä?

    Kilo­metriko­r­vausten mak­su voidaan lopet­taa kokon­aan, kun polt­toaineista ja autoista pois­te­taan epäter­veet verot. Tasainen alv-kan­ta on tun­netusti paras tapa kerätä veroja.

    Ratkaisu on yksinker­tainen ja toimii var­masti, joten odotan nyt Osmon viral­lista esi­tys­tä autoveron, ajoneu­voveron ja polt­toain­evero­jen poistamiseksi. 😉

  4. En suo­raan sanoen ymmär­rä logi­ikkaa, jol­la autoilun kus­tan­nuk­set on tässä jaet­tu kiin­teisi­in ja muuttuviin.

    Autoilun kiin­teitä kus­tan­nuk­sia ovat käytän­nössä vain vaku­u­tuk­set ja vuosit­taiset verot (käyt­tö­mak­sut). Kaik­ki muut kus­tan­nuk­set ovat muut­tuvia eli ajet­tuun kilo­metrimäärään sidottuja.

    Toisin sanoen tuo mainit­tu 27 sent­tiä kilo­metriltä ei ole voit­toa, kos­ka sil­lä pitää kat­taa kas­va­va pääo­makus­tan­nus eli arvona­len­tu­mi­nen. Kuten esimerkik­si tul­li­hal­li­tus on käytän­nössään osoit­tanut, merkit­tävin (käyte­tyn) auton arvoon (suh­teessa uuteen) vaikut­ta­va asia on ajet­tu km-määrä. 

    Verot­ta­ja toki arvioi asioi­ta siten, että keskimäärin 18.000 km vuosi­a­jol­la ns. kiin­tei­den kus­tan­nusten osu­us on tuo 27 sent­tiä. Täl­lä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä merkit­tävästi vai­htel­e­van todel­lisu­u­den kanssa. Pait­si tietenkin keskiar­vona. Todel­li­nen kiin­tei­den kus­tan­nus määrä per km voi olla vaikka­pa 2 sent­tiä kilometriltä.

    Auto voi olla jopa han­kit­tu sik­si tai auton val­in­taan on vaikut­tanut tosi­a­sia, että sil­lä aje­taan työa­joa sat­un­nais­es­ti. Toisin sanoen edel­lä ole­va argu­men­toin­ti ei tältäkään osin kata suur­ta osaa hyvin ylei­sistä todel­li­sista tilanteista.

    Toisaal­ta taas kom­menteis­sa ole­vat argu­men­tit, jois­sa puhutaan hark­i­tus­ta yhteiskul­je­tuk­sen vält­tämis­es­tä omien km-kor­vausten han­kkimisek­si, eivät ole päte­viä. On aina työ­nan­ta­jan asia hyväksyä matka­su­un­nitel­mat ja matkalaskut. Jos työn­tek­i­jät käyt­täy­tyvät epä­moraalis­es­ti ja toimi­vat esimerkik­si matkasään­tö­jen vas­tais­es­ti, niin se ei muu­ta perustei­ta tarpeel­lisia ajo­ja ajettaessa.

    Työ­nan­ta­jien hyvin yleinen käytän­tö on myös vaa­tia työ­suhdeau­ton ottamista tai yri­tyk­sen autol­la ajamista, jos km-kor­vauk­sia oma­l­la autol­la ajamis­es­ta tulee runsaasti.

    Argu­men­toin­nin logi­ik­ka siis pet­tää sekä Soin­in­vaar­al­la että Kyllösellä.

    Tästäkö pitäisi onnitella?

    Todel­li­nen ongelma­han on ylikireä vero­tus — jos vero­tus olisi kohtu­ullista, niin koko keskustelua ei käytäisi kos­ka asia ei olisi mitenkään merkityksellinen.

  5. > Mut­ta eikö raskaas­ta työstä pidä maksaakin
    > palkkaa? Pitää, mut­ta palka­s­ta pitää mak­saa verot.

    Ota huomioon että matkus­tusa­jas­ta ei (ainakaan siinä TES:ssä jota min­un työ­paikallani nou­date­taan) mak­se­ta palkkaa lainkaan kos­ka mat­ka-aikaa ei las­ke­ta työajaksi. 

    > Kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio kannustaa
    > tekemään sem­i­naari­matkat autol­la ja kauppa-
    > matkus­ta­jaa suun­nit­tele­maan reit­tin­sä kilometrejä
    > säästämättä.

    On vaikea kuvitel­la mikä saisi “kaup­pa­matkus­ta­jaa” suun­nit­tele­maan reit­tiään mil­lään muul­la kri­teer­il­lä kuin ajankäytön tehokku­udel­la. Ja vas­taavasti on vaikea kuvitel­la tilan­net­ta mis­sä ajankäytöl­lis­es­ti tehokkain reit­ti olisi joku muu kuin se mis­sä aje­taan vähiten.

  6. Itse olen pitänyt huolen siitä, että en liiku metriäkään jos se ei näy tili­pus­sis­sa. Käsit­tääk­seni kuitenkin joil­lan aloil­la matkus­tusa­jan ain­ut palk­ka on kilo­metriko­r­vauk­set tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa joutuu ole­maan vr:n kidu­tuk­ses­sa ilman mitään korvausta.

    Kilo­metriko­r­vauk­sen mak­su­pe­rus­teet on väärät. 100km/h tuo n. 35e/h puh­das­ta. Se ei ole kohtu­u­ton kor­vaus työn­tek­i­jälle yli­työk­si venyvästä päivästä vaik­ka onkin “väärin” maksettu.

    Matkus­tus­tun­nit työpäivän päälle jos olisi “oikein” mak­set­tu, niin se olisi tun­tipalk­ka ylitöinä eli ker­taa kak­si (n. 50 e/h) ja oikeat matkus­tusku­lut (n. 10e/h).

    Palka­nsaa­jan kannal­ta aivan sama.

  7. Osmo, lukusi ovat pelkkää retoriikkaa!
    Vilkaisepas val­tion bud­jetista, kuin­ka paljon vero­ja liiken­teeltä kerätään ja kuin­ka paljon rahaa palau­tuu liikenteelle.
    Kuten tun­net­tua, liiken­teen merkit­tävin ympäristöon­gel­ma on se, että ennen ben­sa-ase­mak­si kut­su­tul­la veroase­mal­la vero­jen sekaan tup­paa lirah­ta­maan tip­pa polt­toainet­ta. Ben­si­inin hin­nas­ta yli 70% on veroa.
    Ain­oa järkevä liike on tietenkin se, että mikäli voidaan osoit­taa, että verot­tomat kilo­metriko­r­vauk­set ovat liian suuret, niitä pitää alen­taa ja samoin autoe­dun vero­tus­ta voidaan toki kiristää.
    Ainakin kun­nal­lisil­la työ­nan­ta­jil­la on aika selvä käytän­tö, kuka saa käyt­tää omaa autoa ja mihin.

  8. Osmo: “Jos käyt­tää omaa autoa työ­nan­ta­jan ajoi­hin, saa kilo­metriko­r­vaus­ta jokaises­ta aje­tus­ta kilo­metristä 45 sent­tiä. Kor­vaus perus­tuu ole­tuk­seen, että auton omis­t­a­mi­nen mak­saa 4 960 euroa vuodessa, vaik­ka auto seisoisi koko vuo­den tallissa.”

    Voi kauhea­ta! Mut­ta… jos auto seisoo koko vuo­den tallis­sa, paljonko siitä tulee kilo­metriko­r­vauk­sia? Siis tilas­tomiehen logiikalla?

  9. Ässä:
    Asi­aa. Kilo­metriko­r­vausten ylikom­pen­saa­tio kan­nus­taa kaiken­laiseen älyt­tömyy­teen. Omas­sa työssäni on joskus palavere­ja, joi­hin saataa men­nä usem­pi ihmi­nen samas­ta paikas­ta. Peri­aat­teessa kaikkien kan­nat­taa ajaa peräkkäin oma­l­la autol­la, kos­ka näin kaik­ki tienaavat.

    Työ­nan­ta­ja voi kyl­lä sanoa että vain Tim­palle mak­se­taan km-kor­vauk­set, muut menevät palaveri­in hänen kyy­dil­lä tai vai­h­toe­htois­es­ti oma­l­la kustannuksellaan.

  10. Nykyisen km-kor­vauk­sen heikkous on se,että sitä ei ole porrastettu.
    Kiin­teät kulut ovat riip­pumat­to­mia ajomääristä mikä tarkoit­taa ‚että vähäisil­lä ajok­ilo­me­treil­lä nykyi­nen kor­vaus on alim­i­toitet­tu ja suuril­la ylimitoitettu.

    Oikeu­den­mukainen ratkaisu olisi por­rastet­tu tai liuku­vasti alenevä korvaus.

    Osmon esi­tys auton kiin­tei­den kulu­jen jät­tämis­es­tä työn­tek­i­jän kan­net­tavak­si on outo ellei tarkoi­tus ole siirtää työ­nan­ta­jan kulu­ja työn­tek­i­jän kannettavaksi.

    Sama logi­ik­ka met­surin sahan suh­teen toimisi niin että kos­ka met­suril­la saha on muutenkin niin mak­se­taan vain polttoainekulut ???

    Mitä tulee Ässän mainit­semi­in palave­ri­ajoi­hin niin kysymyk­sessä on työnjohto-ongelma.Nykyään kun palaver­i­matkus­t­a­mi­nen on kor­vat­tu tiukem­min johde­tuis­sa yksiköis­sä video-tai puhelinneuvotteluilla.

    Kyl­lä palave­ri­ajelu on katoavaa kansanperinnettä.

    Ässän jut­tu haiskah­taa julkisen sek­torin touhulta,ajon aikana kun ei voi tehdä työtä

  11. Hyvä kir­joi­tus. Nyt otet­ti­in pieni askel oikeaan suun­taan, mut­ta nähtäväk­si jää, löy­tyykö poli­it­tista uskallus­ta tart­tua tähän tosis­saan. Raha-automaatin sulkem­i­nen kun vie varsin mon­elta saavutet­tu­ja etu­ja, ja mölinä on taat­tu. Kiin­nos­taisi myös kovasti tietää, onko vas­taavaa varsin erikoista jär­jestelmää muis­sa mais­sa käytössä.

  12. Sylt­ty: Työ­nan­ta­ja voi kyl­lä sanoa että vain Tim­palle mak­se­taan km-kor­vauk­set, muut menevät palaveri­in hänen kyy­dil­lä tai vai­h­toe­htois­es­ti oma­l­la kustannuksellaan.

    Voi joo, mut­ta sanooko. Moni esimies käyt­tää aikansa mielum­min mui­hin asioi­hin kuin työn­tek­i­jöi­den matkalasku­jen ris­ti­in­ver­tailu­un. Ja kuten sanoin, yleen­sä käytetään kimp­pakyytiä. Sil­loin kun on joku syy siihen että se ei käy ei käytetä. Niiden syi­den etsimiseen vaan on nyt aika hyvät kan­nus­teet, ja kyl­lä niitä sit­ten näyt­täisi aika hel­posti löytyvänkin.

  13. Onko jol­lakin dataa, mitä vuodessa maksaa
    a. tiev­erkos­ton ylläpito
    b. kaik­ki autoilu­un liit­tyvät verot ja veron­lu­on­teiset mak­sut (ml. polttoainevero)

    Yritin tuo­ta ensim­mäistä googlaille eilen het­ken, mut­ten löytänyt hyvää lähdet­tä. Kaivelin sitä sik­si, että osaisin suh­teut­taa tuon usein esite­tyn autoilun kovan verotuksen.

    Tuplasässä: eikös tuo ole­tus vuo­tuis­es­ta kiin­teästä kus­tan­nuk­ses­ta juuri ole se auton arvona­len­tu­mi­nen / poisto?

    Yrit­täjänä en ihmettele, että yrit­täjäjär­jestö myös vas­tusti tätä. Laskeske­lin, että min­un kan­nat­taa ehdot­tomasti ottaa vuokra-auto (29e 24h) ja nos­taa km-kor­vauk­sia kuin edes harki­ta julk­isia tai laskut­taa todel­lisia kus­tan­nuk­sia alv-vähen­nyk­sil­lä. Tässä tapauk­ses­sa tosin julk­isil­la mat­ka kestäisi niin pitkään, että mah­dol­lisu­us tehdä matkus­ta­jana työ ei kom­pen­soi sitä.

  14. Osmo: “Vapaas­sa autoe­dus­sa ongel­mana ei ole aliv­ero­tus vaan se, että auton käyt­tö on mar­gin­aa­likus­tan­nus­mielessä ilmaista. Oli joukkoli­ikenne kuin­ka hal­paa hyvän­sä, auto on aina edullisin vai­h­toe­hto. Tämä on aivan nurinkuri­nen kan­nustin. Autoe­tu on julkisen liiken­teen pahin vihollinen!”

    Lyön pääni pan­tik­si, että todel­la har­va henkilö Suomes­sa, joka naut­tii vapaas­ta autoe­dus­ta, pysty­isi hoita­maan työn­sä puoles­ta tarvit­ta­vat paikas­ta A paikkaan B liikku­miset käyt­täen julk­ista liiken­net­tä mitenkään järkeväl­lä taval­la. Eivät nuo kil­paile keskenään. Ei sitä vapaa­ta autoe­t­ua ainakaan isom­mis­sa fir­moissa holtit­tomasti jae­ta. Edun saa sil­lä perus­teel­la, että on fir­man kannal­ta pidem­män päälle halvem­paa antaa työn­tek­i­jälle vapaa autoe­tu kuin se, että työn­tek­i­jä laskut­taisi fir­mal­ta huimia kilo­metriko­r­vauk­sia auton käytöstä työa­joon (ylikom­pen­saa­tio­ta naut­tien, kuten tässäkin postauk­ses­sa mainit­ti­in). Ehkä jois­sain fir­moissa autoe­t­ua voidaan käyt­tää myös kan­nus­ti­me­na tilanteis­sa, mis­sä työa­joa ei sit­ten niin paljon ker­ty­isikään, mut­ta tuskin tuo on mikään iso ongelma.

    Käyt­töe­dun kanssa taa­ja­mas­sa asu­van ja työssäkäyvän osalta voi olla niin, että kil­pailua julkisen liiken­teen kanssa on. Mut­ta käyt­töe­dun suurin “etu” ainakin omas­ta mielestäni on se, että alle saa uuden auton ilman suuria pääo­mia tai lain­o­ja, eikä ajokin arvon alen­e­mis­es­ta tarvitse kan­taa huol­ta (noh, vaikut­taa­han se, miten ihmiset liis­are­itaan pitää, välil­lis­es­ti myös yleis­es­ti liisauk­sen hin­taan). Käytöstä ja fir­man tukipoli­ti­ikas­ta riip­puen, ainakaan normidu­u­nar­il­la (IT-alan asiantun­ti­jat yms.), rahal­lis­es­ti käyt­töe­tu har­voin lyö leiville ver­rat­tuna uuden vas­taa­van auton ostoon (ja joskus tapah­tu­vaan myyn­ti­in). Mut­ta henkilö, joka pohtii käyt­töe­dun ja oman auton välil­lä on joka tapauk­ses­sa yksi­ty­isautoil­i­ja, joten julki­nen liikenne ei menetä kovin mon­taa työ­matkail­i­jaa tässäkään tapauksessa.

    1. Vapaan autoe­dun saa pelkki­in työ­matkoi­hin. Joskus käy myös niin, että autone­dun varsi­nainen saa­ja menee töi­hin julk­isil­la, kos­ka se on nopeam­paa ja auto on puoli­son hallussa.

  15. Ässä:
    Ylikom­pen­saa­tio myös kan­nus­taa käyt­tämään työ­nan­ta­jan aikaa liikku­miseen paikas­ta toiseen. Eli on kan­nuste sopia mah­dol­lisim­man paljon tapaamisia pois oma­l­ta työ­paikalta jon­nekin muualle, mitä kauem­mas sen parem­pi. Laskeske­linkin huvikseni joskus, että jos saisin sovit­tua itsel­leni työkeikan vaik­ka Oulu­un, tien­aisin aja­mal­la sinne ja takaisin ekstraa hel­posti enem­män, kuin mitä tien­aan päivässä tekemäl­lä työtäni työpaikalla. 

    Tun­nen erään ihmisen, joka oli sen ver­ran hyvässä neu­vot­telu­ase­mas­sa työ­paikallaan, että pystyi täl­laisia työkeikko­ja sopi­maan. Hänen ehton­sa työ­matkoi­hin suos­tu­miselle oli lupa men­nä oma­l­la autol­la. Mitä korkeam­mas­sa verolu­okas­sa on tuloi­neen, sitä houkut­tel­e­vam­paa tämä tietenkin on. (Vaik­ka jos­sain tulee tietysti kat­tokin vas­taan, tuskin Nalle W. ajelee työa­jo­ja kilo­metriko­r­vausten toivossa.)

    Tämä henkilö oli sitä mieltä, että kilo­metriko­r­vauk­set ovat type­rä jär­jestelmä, ja kut­sui niitä “valmi­ik­si hyväo­sais­ten itselleen jär­jestämäk­si verot­tomak­si eduksi”.

    Sylt­ty: Työ­nan­ta­ja voi kyl­lä sanoa että vain Tim­palle mak­se­taan km-kor­vauk­set, muut menevät palaveri­in hänen kyy­dil­lä tai vai­h­toe­htois­es­ti oma­l­la kustannuksellaan. 

    Töis­sä vai­hde­taan vapaa-aikaa rahak­si. Työn­tek­i­jä arvioi net­to­tu­lo­jen­sa perus­teel­la, mikä on vaivan arvoista, ei brut­to­tu­lo­jen­sa. On työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan yhteinen etu mak­saa mah­dol­lisim­man vähän vero­ja työn­teosta, sil­lä työn­tek­i­jälle voi mak­saa pienem­pää nimel­lispalkkaa, jos päälle saa ylim­i­toitet­tu­ja verot­to­mia kilo­metriko­r­vauk­sia. Kos­ka etu on yhteinen, täl­laiset jär­jeste­lyt lienevät yleisiä sel­l­ai­sis­sa piireis­sä, jois­sa osa­taan laskea yhteen 1+1.

  16. Ylikom­pen­saa­tio kan­nus­taa aja­maan vähän kulut­taval­la ja ympäristöys­täväl­lisem­mäl­lä autolla. 

    Tuo väite että autoe­tu olisi “joukkoli­iken­teen pahin viholli­nen” on usein tois­tet­tu mut­ta en usko sen pitävän paikkaansa. En muista ikinä tehneeni val­in­taa (työsuhde)autoni ja joukkoli­iken­teen välil­lä taloudel­lisin perustein. Tärkeäm­pää on se, kum­mal­la kon­stil­la pääsee käteväm­min ja nopeam­min määrän­päähän­sä ja takaisin.

  17. Lähde­tään nyt vaik­ka siitä, että jos autovero­tus on liian kireää tai väärän­laista eli esim. auton omis­tamista verote­taan enem­män kuin autol­la ajamiSta, niin ei täl­lä voi perustel­la sitä että joillekin autoil­i­joille jae­taan verovähennyksiä.

    Tuplaässä:
    Autoilun kiin­teitä kus­tan­nuk­sia ovat käytän­nössä vain vaku­u­tuk­set ja vuosit­taiset verot (käyt­tö­mak­sut). Kaik­ki muut kus­tan­nuk­set ovat muut­tuvia eli ajet­tuun kilo­metrimäärään sidottuja.

    Yksi syistä mik­si en omista autoa on että jos ajaa esim. 4 000 km vuodessa, niin pihal­la seiso­va auton arvo las­kee kuitenkin niin paljon, että tak­sikin voi tul­la halvem­mak­si per kilo­metri. Tuo pääo­makus­tan­nus on kiin­teä, vaik­ka kilo­metrit vaikut­ta­vat auton arvoon.

    Toisaal­ta taas kom­menteis­sa ole­vat argu­men­tit, jois­sa puhutaan hark­i­tus­ta yhteiskul­je­tuk­sen vält­tämis­es­tä omien km-kor­vausten han­kkimisek­si, eivät ole päte­viä. On aina työ­nan­ta­jan asia hyväksyä matka­su­un­nitel­mat ja matkalaskut. Jos työn­tek­i­jät käyt­täy­tyvät epä­moraalis­es­ti ja toimi­vat esimerkik­si matkasään­tö­jen vas­tais­es­ti, niin se ei muu­ta perustei­ta tarpeel­lisia ajo­ja ajettaessa.

    Useil­la työ­paikoil­la verot­tomat etu­udet ovat täysin nor­maali epävi­ralli­nen palkan­lisä, eli jos niitä ei olisi niin työ­nan­ta­jan pitäisi vas­taavasti mak­saa enem­män palkkaa työn­tek­i­jälle saadak­seen hänet töi­hin. Tiedä sit­ten moraalit­to­muud­es­ta, vika on sään­nöis­sä eikä toimijoissa.

    Työ­nan­ta­jien hyvin yleinen käytän­tö on myös vaa­tia työ­suhdeau­ton ottamista tai yri­tyk­sen autol­la ajamista, jos km-kor­vauk­sia oma­l­la autol­la ajamis­es­ta tulee runsaasti.

    No eikö tuo nyt jo ker­ro jotain niiden kor­vausten tasosta?

    1. Minä ajoin ker­ran virka­mart­ka Sys­mään ja takaisin vuokrat­ul­la autol­la. Kilo­metriko­r­vaus oli 165 euroa ja auton vuokra ben­soi­neen 129 euroa. Uskoisin, että auton vuokraamo sisäl­lyt­tää auton hin­taan kaik­ki kulut ja vähyän enem­mänkin, mut­ta voitolle jäin.

  18. On vaikea kuvitel­la mikä saisi “kaup­pa­matkus­ta­jaa” suun­nit­tele­maan reit­tiään mil­lään muul­la kri­teer­il­lä kuin ajankäytön tehokku­udel­la. Ja vas­taavasti on vaikea kuvitel­la tilan­net­ta mis­sä ajankäytöl­lis­es­ti tehokkain reit­ti olisi joku muu kuin se mis­sä aje­taan vähiten.

    Niin, har­va kaup­pa­matkus­ta­ja tien­aa autol­la ajamis­es­ta. Se autol­la ajami­nen mah­dol­lis­taa siir­tymisen asi­akkaal­ta toiselle, jos­sa sitä kaup­paa tehdään.

    Jos se kaup­pa­rat­su ajaa vaik­ka 50 tkm oma­l­la autol­la per vuosi ja saa siitä 22,500 euroa kil­sako­r­vauk­sia tuos­ta jää polt­toainei­den yms. jäl­keen vaik­ka tuo 12,500 euroa niin autoon­han se menee. Neljässä vuodessa täl­lainen kaup­pa­rat­su ajaa 200 tkm eli auton mit­tari­in on rul­lat­tu 200 tkm ilman omia ajo­ja. Ei siin kovin pitkäikäisiä ole täl­laisil­la kil­samääril­lä autot. Auton pääo­maku­lui­hin se “suuri ylikom­pen­saa­tio” menee. Pitääkö tästä olla nyt Suomi­ta­paan kateelli­nen? Toinen saa ajaa parem­mal­la autol­la. No tot­takai pitää, kun Suomes­sa autoilu ylipäätään on överiverotet­tua ja näi­nollen hyväl­lä autol­la ei kovin monel­la ole yksinker­tais­es­ti varaa ajaa. Ja jos mul­la ei ole hyvää autoa, niin ei sitä hit­tovie saa olla ainakaan naa­puril­lakaan. Parem­pi että verot­ta­ja riistää sen pois siltä. Näinkö tästäkin asi­as­ta pitäisi ajatella?

    Itse en juuri kil­sako­r­vauk­sia saa. Muu­ta­ma sata euroa vuodessa. Ei siis mitään merk­i­tys­tä min­ulle. Mut­ta mul­la on työkavere­i­ta, jot­ka tätä saa. On niil­lä parem­pia auto­ja kuin min­ul­la, mut­ta se auto on niiden TYÖKALU! Jos päivät venyy muutenkin 12 h mit­taisik­si, niin ei sitä enää kier­rel­lä pidem­män kaut­ta saadak­seen kil­so­ja vaan aje­taan suorim­man kaut­ta. Lisäk­si mun työan­ta­ja ainakin kat­soo kk tasol­la erit­täin tarkasti ajor­e­it­te­jä ja puut­tuu HETI jos niis­sä on ilmaa.

    Ja liiken­ne­m­i­nis­ter­iämme voi kai lähin­nä onnitel­la 2000 euron kuukausit­tais­es­ta tak­si­laskus­ta. Sehän työl­listää jo yhden tak­si­au­toil­i­jan. Tak­sil­la-ajo­han ei yksi­ty­isajoa vis­si­in ole ollenkaan kun sitä autoa ei aja itse…

    1. Timo R.
      Käypä autoli­iton sivuil­la laske­mas­sa, mitä hyvän auton kus­tan­nus on, kun sil­lä ajaa 50tkm vuodessa. Aika reilusti jää voitolle.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ajoin ker­ran virka­mart­ka Sys­mään ja takaisin vuokrat­ul­la autol­la. Kilo­metriko­r­vaus oli 165 euroa ja auton vuokra ben­soi­neen 129 euroa. Uskoisin, että auton vuokraamo sisäl­lyt­tää auton hin­taan kaik­ki kulut ja vähyän enem­mänkin, mut­ta voitolle jäin.

    Osmo, uskaltaisin vaik­ka lyödä vetoa, että vihreälle aat­teelle uskol­lise­na vuokr­a­sit pieniruokaisen ja hal­vahkon auton.

    1. Minä jas muis­ti­tikku mah­duimme siihen auton oikein hyvin. Yleen­sä jkullek­i­jn matkalle kan­nat­taa ottaa sen kokoinen auto, jota sil­lä mat­gkalla tarvit­see. Tämä juuri on yhteiskäyt­töau­to­jen idea.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    35 euroa tun­nis­sa on ihan oikeankokoinen palk­ka, mut­ta palka­s­ta opn tapana mak­saa veroa.

    Osmo, mihin tämä laskel­ma perustuu?

    Autoni ajoti­etokoneen mukaan viimeiset 4.792km olen ajanut 44km/h keskinopeudel­la, keskiku­lu­tuk­sen ollessa 9,0l/100km (kyl­lä, autoni on aika suuriruokainen) dieseliä. Eli, jos kaik­ki ajot oli­si­vat olleet kor­vat­tavia kilo­me­tre­jä, olisin saanut tun­nin ajos­ta korvausta19,80 euroa. Pelkkää polt­toainet­ta tuon tun­nin ajon aikana olisi palanut noin 6,4 eurol­la. Jos täysin väärin uno­hde­taan kaik­ki muut kilo­metripe­rusteiset kulut (huol­lot, hin­nan alen­e­ma, voitelu­aineet ja muut nes­teet, pesut jne), vero­ton­ta ”yli­jäämää” olisin saanut 13,4 euroa.

    1. Tuo kor­vaus ajos­ta ei ole suuri, mut­ta sen on korv aus työa­jas­ta, siis palkkaa ja sik­si sen kuu7luu olla verotonta.
      Veron­mak­sajien ei pidä mitenkään tukea autoa, joka kulut­taa dieseliä 9 litraa sadal­la. Se on ihan oma vika.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Timo R.
    Käypä autoli­iton sivuil­la laske­mas­sa, mitä hyvän auton kus­tan­nus on, kun sil­lä ajaa 50tkm vuodessa. Aika reilusti jää voitolle.

    Mikä tässä nyt on Osmo sun point­ti? Tap­pi­olle saata­va työn­tek­i­jän sal­do, oli mikä oli.

    Mietip­pä vaik­ka mun työkave­ria, joka on fir­man asen­ta­ja ja ajaa sinne suun­taan suomeen minne nak­ki nap­sah­taa. Itse ei voi vaikut­taa mitenkään. Ajaa 35–50 tkm vuodessa. Se on sit­ten sen tili­pus­sista pois ja kulu­tuk­ses­ta pois kaik­ki. Meinaatko Osko että tämä jol­lakin ihmeen taval­la lisää val­tion verotuloja?

    Tot­takai vihreänä ajat asi­aa niin että ajami­nen vähe­nee. Mut­ta sit­ten vähe­nee val­tion vero­tu­lotkin. Autoili kun on ryöstöverotet­tua jo nyt kuten var­masti tiedät. Onko tässä siis tarko­tus nyt puukot­taa työn­tek­i­jöitä selkään, ottaa sieltä mis­tä helpoim­mal­la saa vai mikä? Tiet­ty ympäristöä hyvä käyt­tää kep­pinä tässä. 

    Ain­ut argu­ment­ti kun tun­tuu ole­van että joku saa liikaa. Jos täl­laisia rajo­ja asetel­laan, niin sit­ten selvät rajat kansane­dus­ta­jien ja min­is­te­rien tak­sisuhailu­un. Vaik­ka 200 euroa kuukaudessa ja lop­ut omaan piikki­in. Helsingis­sä voi käyt­tää bus­sia ja ratikkaa, niil­lä kun siel­lä pääsee liikku­maan ihan oikeastikin.

    1. Jos kaverisi ajaa 50 tkm vuodessa, hänen verova­paat kor­vauk­sen­sa ylit­tävä autos­ta aiheutu­vat menot, ellei tuo Autoli­iton laskuri ole vaivan kelvo­ton. Sil­loin tuon lop­un pitää olla verotet­tavaa tuloa.

  22. Osmo, ilmeis­es­ti on vaikea nähdä omaa napaa pidem­mälle? Se että mah­duit USB-tikkuine­si halvim­paan ja pien­im­pään vuokra-autoon, ei tarkoi­ta sitä, että kaik­ki muut pysty­i­sivät hoita­maan ajon­sa pien­im­mil­lä mah­dol­lisil­la vuokra-autoilla.

    Lisäk­si vuokra-auton hom­maami­nen alle, ei ole aina mitenkään nopeaa tai vaivatonta. 

    Vero­ker­tymää tämä km-kor­vausten leikkuri tuskin tulee kas­vat­ta­maan euroakaan, ehkä jopa päin­vas­toin, mut­ta viher­fa­sis­min ja täysin kyvyt­tömän liiken­ne­m­i­nis­terin aikana täl­lainenkin kateuspo­h­jainen uud­is­tus on näköjään mah­dol­lista run­noa läpi.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ajoin ker­ran virka­mart­ka Sys­mään ja takaisin vuokrat­ul­la autol­la. Kilo­metriko­r­vaus oli 165 euroa ja auton vuokra ben­soi­neen 129 euroa. Uskoisin, että auton vuokraamo sisäl­lyt­tää auton hin­taan kaik­ki kulut ja vähyän enem­mänkin, mut­ta voitolle jäin.

    Logi­ik­ka pet­tää jälleen Soin­in­vaar­al­la. Täl­laisia tulk­in­to­ja voi tehdä vain byrokraat­ti, joka ei tunne ko. liiketoimintaa.

    Vuokra-autot vuokrataan pääsään­töis­es­ti työpäiv­inä ja työkäyt­töön. Täl­löin käy niin, että autot seiso­vat tallis­sa viikon­lop­un liike-asi­akkaiden viet­täessä myös viikon­lop­pua. Vuokraa­jan kannal­ta on tietenkin mielekästä tehdä sil­loin viikon­lop­putar­jouk­sia, joil­la kalus­to saadaan tuot­ta­maan edes jotain.

    Toisaal­ta logi­ikkaa pet­tää myös alv:n osalta, joka muut­taa kan­nat­tavu­us­laskelmia alv-vähen­nyskelpois­sa vuokrausliiketoiminnassa.

    Esimerk­ki ei siis ker­ro yhtään mistään.

    1. Vuokra-autot vuokrataan pääsään­töis­es­ti työpäiv­inä ja työkäyt­töön. Täl­löin käy niin, että autot seiso­vat tallis­sa viikon­lop­un liike-asi­akkaiden viet­täessä myös viikonloppua. 

      Mat­ka tapah­tui torstaina.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo kor­vaus ajos­ta ei ole suuri, mut­ta sen on korv aus työa­jas­ta, siis palkkaa ja sik­si sen kuu7luu olla verotonta.
    Veron­mak­sajien ei pidä mitenkään tukea autoa, joka kulut­taa dieseliä 9 litraa sadal­la. Se on ihan oma vika.

    Kyl­lä, kyl­lä, en tarkoit­tanutkaan, että 9l/100km kulu­tus pitäisi olla neu­traalin kor­vauk­sen taso, mut­ta mihin tuo 35€/h tun­ti perus­tui? Jos autoni kulut­taisi 5l/100km, vero­ton ”yli­jäämä” polt­toaineku­lu­jen jäl­keen olisi tuol­la ker­toma­l­lani keskinopeudel­la 16,28€/h. Ero laskelmiemme välil­lä on vielä huimat 18,72€/h. Yksi auton pesu syö jo yhden tun­nin ”ylimäärän”, huol­losta, renkaiden uusimis­es­ta tai jostain isos­ta teknis­es­tä ongel­mas­ta puhumattakaan. 

    Var­maan tarkoitit, että kor­vauk­sen pitäisi olla verolli­nen, ei vero­ton, niin kuin kirjoitit.

    1. Tuo 35 euroa/tunti perus­tui jonkin kom­men­taat­torin laskel­maan siitä, että on epistä, että kor­vauys on sama moot­tori­tiel­lä ja pikkuteil­lä, kos­ka mot­toritel­lä ylikom­pen­saa­tio on tun­tia kohden suurem­pi — ikään kuin tämä siis olisi palkkaa.

  25. B.J: Itse olen pitänyt huolen siitä, että en liiku metriäkään jos se ei näy tili­pus­sis­sa. Käsit­tääk­seni kuitenkin joil­lan aloil­la matkus­tusa­jan ain­ut palk­ka on kilo­metriko­r­vauk­set tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa joutuu ole­maan vr:n kidu­tuk­ses­sa ilman mitään korvausta.Kilometrikorvauksen mak­su­pe­rus­teet on väärät. 100km/h tuo n. 35e/h puh­das­ta. Se ei ole kohtu­u­ton kor­vaus työn­tek­i­jälle yli­työk­si venyvästä päivästä vaik­ka onkin “väärin” maksettu.Matkustustunnit työpäivän päälle jos olisi “oikein” mak­set­tu, niin se olisi tun­tipalk­ka ylitöinä eli ker­taa kak­si (n. 50 e/h) ja oikeat matkus­tusku­lut (n. 10e/h). Palka­nsaa­jan kannal­ta aivan sama.

    Se on sop­parista kiin­ni sit­ten saako mat­ka-ajas­ta laskut­taa, joil­lakin aloil­la saa, toisil­la ei, mut­ta verot­tomat päivära­hat on lak­isääteisiä ja ne on mak­set­ta­va kaikille. 

    Ja mitä tulee VR:n rääkät­täväk­si niin minä esim teen mielum­min matkat toiseen kaupunki­in junal­la kuin oma­l­la van­hal­la nis­sanil­lani jos kohde on sel­l­ainen että sinne junal­la pääsee. Tavaraa kul­jetet­ta­vana min­ul­la ei ole koskaan muu­ta kuin läppäri. 

    Mun mielestäni jom­mas­takum­mas­ta matkako­r­vaussys­teemistä voisi luop­ua: joko varot­tomista km-kor­vauk­sista tai sit­ten vapaas­ta autoe­dus­ta. Jom­mankum­man on kel­vat­ta­va sel­l­aisille jot­ka tekevät paljon työ­matko­ja autol­la. Kuvit­telisin että km-kor­vauk­set on jäänne ajoil­ta jol­loin ei tun­net­tu autoe­t­ua vielä. Työ­nan­ta­jalle tulee joka tapauk­ses­sa edullisem­mak­si ostaa kaup­pa­rat­sulle tai keikatyöläiselle auto, ja hän mak­saa siitä veroa että hän saa käyt­tää sitä yksityisajoihinsa.

    1. Eivät verot­tomat päivära­hat ole lak­isääteisiä. Saa mak­saa tai olla mak­samat­ta ihan miten kuin­ka suuria hyvän­sä, mut­ta jos mak­saa, korkein­taan nuo ovat verottomia.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä jas muis­ti­tikku mah­duimme siihen auton oikein hyvin. Yleen­sä jkullek­i­jn matkalle kan­nat­taa ottaa sen kokoinen auto, jota sil­lä mat­gkalla tarvit­see. Tämä juuri on yhteiskäyt­töau­to­jen idea.

    Yleen­sä oman auton koko mitoite­taan sen mukaan, ettei tarvitse men­nä hake­maan vuokraamos­ta suurem­paa peliä esimerkik­si per­heen mökki­matkaa varten. Oletko sitä mieltä, että kilo­metriko­r­vauk­sen määrä pitäisi määritel­lä mah­dol­lisim­man pienen ja hal­van auton kulu­jen mukaan? Sinkuille tämä ei var­masti olisi suuri ongel­ma, mut­ta moni­lap­sis­ten per­hei­den van­hem­mat jou­tu­isi­vat aja­maan työ­nan­ta­jien­sa ajo­ja tappiolla.

  27. Miten tästä on saatu näin mon­imutkainen asia? Työ­matkan ajal­ta pitäisi mak­saa nor­maali (verotet­ta­va) palk­ka ja TODELLISET kus­tan­nuk­set verot­tomana. — Osmo hyvä, tuo otsikko on kyl­lä pahin­ta Seiska-tasoa. Vero­tus lyö muu­ta kuin km-kor­vat­tavaa autoilua Suomes­sa kuin vieras­ta sikaa..

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Veron­mak­sajien ei pidä mitenkään tukea autoa, joka kulut­taa dieseliä 9 litraa sadalla.

    Jos keski­tuntinopeus on 44km/h, niin eihän tuo kyl­lä ole mikään suuri lukema.

    Jos ajaa mat­ka-ajoa pitk­iä pätk­iä ker­ral­laan, tarvit­see suuren auton, kos­ka sem­moinen on mat­ka-ajos­sa aivan ylivoimainen ver­rat­tuna pie­neen kotteroon. 

    Kul­jet­ta­jan hyv­in­voin­nin kannal­ta on aika lail­la eri ajaa 200 km suun­taansa ja sit­ten takaisin ensin Audi A3:lla ja sit­ten reilusti suurem­mal­la Audi A6lla. Puhu­mat­takaan siitä että ken­git­täisi koko matkan vuokrat­ul­la alite­hoisel­la Ford Fiestal­la, siinä taas ei ole pien­in­täkään järkeä.

  29. Mun mielestäni jom­mas­takum­mas­ta matkako­r­vaussys­teemistä voisi luop­ua: joko varot­tomista km-kor­vauk­sista tai sit­ten vapaas­ta autoe­dus­ta. Jom­mankum­man on kel­vat­ta­va sel­l­aisille jot­ka tekevät paljon työ­matko­ja autol­la. Kuvit­telisin että km-kor­vauk­set on jäänne ajoil­ta jol­loin ei tun­net­tu autoe­t­ua vielä. Työ­nan­ta­jalle tulee joka tapauk­ses­sa edullisem­mak­si ostaa kaup­pa­rat­sulle tai keikatyöläiselle auto, ja hän mak­saa siitä veroa että hän saa käyt­tää sitä yksityisajoihinsa.

    Kum­mallekin on tarvet­ta. En palkkaa ajoko­r­ti­ton­ta ja auto­ton­ta työn­tek­i­jää koskaan. Työ­sopimuk­seen jopa kir­jataan, että työn­tek­i­jä suos­tuu käyt­tämään omaa autoaan työa­joi­hin. Kaik­ki työn­tek­i­jämme aja­vat päivit­täin noin 10–60km työa­joa. Mukana kul­kee työkalu­ja, työ­vaat­teet ja –varus­teet, joskus pieniä tarvikkeitakin. On täysin pois­sul­jet­tu vai­h­toe­hto, että han­kkisin kenellekään työn­tek­i­jällemme työ­suhdeau­toa. Se tulisi erit­täin kalli­ik­si ja aiheut­taisi paljon huol­ta ja vaivaa. Sel­l­aisille fir­moille työ­suhdeau­toi­hin siir­tymi­nen vas­ta kalli­ik­si tulisikin, joil­la on työa­joa sat­un­nais­es­ti. Jos ajoa on todel­la paljon, sit­ten työ­suhdeau­to on työ­nan­ta­jalle kilo­metriko­r­vaus­ta järkevämpi vaihtoehto.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo 35 euroa/tunti perus­tui jonkin kom­men­taat­torin laskel­maan siitä, että on epistä, että kor­vauys on sama moot­tori­tiel­lä ja pikkuteil­lä, kos­ka mot­toritel­lä ylikom­pen­saa­tioon tun­tia kohden suurem­pi – ikään kuin tämä siis olisi palkkaa.

    No se kom­men­taat­tori on ollut väärässä. Mikäli keskinopeus on 100km/h – joka edel­lyt­tää sitä, että lähtöpiste ja määrän­pää ovat moot­tori­tier­ampil­la – ja kulu­tus 5l/100km. Polt­toaineku­lu­jen jäl­keen ”yli­jäämä” on suun­nilleen tuon ver­ran, mut­ta sil­loin uno­hde­taan kaik­ki muut auton muut­tuvat kulut; renkaat, huol­lot, voitelu­aineet, muut nes­teet, pesut, kilo­metrimäärästä aiheutu­va hin­nan alen­e­ma jne. Ja kyl­lä min­un mielestäni osa kiin­teistäkin kuluista pitää jyvit­tää kilo­metriko­r­vauk­sen määrään.

  31. kehä kol­mosen ulkop­uolel­la ei ole paljoa vai­h­toe­hto­ja. asun itä-suomes­sa, joten hevosel­lako koh­ta liiku­taan? var­maan paras vaihtoehto…ja halvin. työ­matkaa 55 km sivun­sa, jos­ta “pien­tä tietä” yli 30 km. ei kul­je joukkoli­iken­net­tä. miten täl­lais­ten ihmis­ten kan­nat­taa koh­ta käy­dä töis­sä, jos matkaku­lut ovat niin suuret että kortis­tossa han­k­ki parem­min. jär­ki käteen päät­täjät ja autoilu täy­tyy alueellistaa!!!

  32. Tot­ta kai olisi “oikeu­den­mukaista” kor­va­ta tulon­hankkimisku­lut todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaan, mut­ta jopa verot­ta­jakin on kat­sonut, että sel­l­aiseen hel­vetil­liseen kuit­tirum­baan ei ole syytä enää mennä.
    Jos joku todel­la halu­aa lisää byrokra­ti­aa, käsi ylös!

  33. Henkilöau­toil­i­jan kilo­metriko­r­vauk­sen voisi alkaa laskea aina käytet­tävis­sä ole­van “julkisen liiken­teen” mukaan. 

    Tak­si­han on myös julk­ista liiken­net­tä eli jos työ­matkalla tai jol­lain sen osu­udelta ei oikeasti ole käytet­tävis­sä bus­sia tai junaa, saa siltä osin kor­vauk­se­na 1,43 e/km.

    Tai myös sil­loin jos työssä käytet­tävä varus­tus tai kalus­tus on kokon­sa tai likaisuuten­sa vuok­si sel­l­aista jota ei voi (tai saa) kul­jet­taa joukkoliikenteessä.

  34. Osmo, mikä olisi sinus­ta oikeu­den­mukainen kilo­metriko­r­vauk­sen määrä seu­raavas­sa kuvit­teel­lises­sa, mut­ta varsin taval­lises­sa tapauksessa?:
    Palkkaan uuden juuri ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneen asen­ta­jan vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen. Kaveri asuu Helsin­gin Kallios­sa ja hän ei omista ennestään autoa. Sel­l­ainen pitäisi kuitenkin han­kkia, sil­lä auto ja sen käyt­tö päivit­täin työa­joi­hin on työ­suh­teen ehtona. Minkään­laista taku­u­ta vuosit­tai­sista ajomääristä ei ole, mut­ta muiden työn­tek­i­jöidemme vuosit­taiset kilo­metriko­r­vauk­set ovat pyöri­neen noin 2.300 ja 12.000 kilo­metrin välil­lä. Keskiar­vo on ehkä noin 6.000km/vuosi. Koeai­ka on kolme kuukaut­ta ja työ­suh­teen vak­i­naisu­ud­es­ta huoli­mat­ta työ­suhde ei ole mitenkään tur­vat­tu alan epä­var­muud­es­ta johtuen.

  35. Jouko Ollila: Kum­mallekin on tarvet­ta. En palkkaa ajoko­r­ti­ton­ta ja auto­ton­ta työn­tek­i­jää koskaan. Työ­sopimuk­seen jopa kir­jataan, että työn­tek­i­jä suos­tuu käyt­tämään omaa autoaan työa­joi­hin. Kaik­ki työn­tek­i­jämme aja­vat päivit­täin noin 10–60km työa­joa. Mukana kul­kee työkalu­ja, työ­vaat­teet ja –varus­teet, joskus pieniä tarvikkeitakin. On täysin pois­sul­jet­tu vai­h­toe­hto, että han­kkisin kenellekään työn­tek­i­jällemme työ­suhdeau­toa. Se tulisi erit­täin kalli­ik­si ja aiheut­taisi paljon huol­ta ja vaivaa. Sel­l­aisille fir­moille työ­suhdeau­toi­hin siir­tymi­nen vas­ta kalli­ik­si tulisikin, joil­la on työa­joa sat­un­nais­es­ti. Jos ajoa on todel­la paljon, sit­ten työ­suhdeau­to on työ­nan­ta­jalle kilo­metriko­r­vaus­ta järkevämpi vaihtoehto.

    Työ­suhdeau­tolle ja km-kor­vauk­sille on sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto että työ­nan­ta­ja ostaa keik­ka-auton tai usei­ta pelkästään työn­tekoa varten. Ne ovat myös ALV-vähen­nyskelpoisia jos ovat paku­ja ja sään­nöistä että niitä ei käytetä yksi­ty­isajoi­hin ollenkaan, pide­tään kiin­ni, eli on varsin edulli­nen vai­h­toe­hto nimeno­maan asen­ta­jille ym.

    Jos km-kor­vausten verot­to­muus pois­tuu kilo­metri­ra­jan jäl­keen kuten hal­li­tus ehdot­taa niin työn­tek­i­jä saisi kuitenkin km-kor­vauk­sia kuten ennen, mut­ta ylit­täviltä kilo­me­treiltä jou­tu­isi mak­samaan veroa. Se aset­taisi hei­dät vih­doinkin saman­laiseen ase­maan kuin ne työn­tek­i­jät joil­la ei ole koskaan työa­joa ja joutu­vat kaik­ki matkansa mak­samaan omas­ta pus­sis­taan. mik­si jotain tiet­tyä työn­tek­i­järyh­mää pitää suosia verotuksessa?

  36. tpyy­lu­o­ma:

    No eikö tuo nyt jo ker­ro jotain niiden kor­vausten tasosta?

    Itse en ottanut kan­taa kor­vauk­sen tasoon. Totesin vain, että elävässä elämässä vai­hte­lut ovat suuria ja että jako kiin­teisi­in ja muut­tuvi­in kus­tan­nuk­si­in on kaukana todellisuudesta.

    Tässäkin on hyvin suuri vai­htelu auto­jen välil­lä. Kom­menteis­sa on ilmeis­es­ti läh­es kaikissa ajatel­tu henkilöau­to­ja, mut­ta hyötya­joneu­vo­jen, siis käytän­nössä useim­miten eri­lais­ten paket­ti­au­to­jen kus­tanus­rakenne on aivan toinen. 

    Km-kor­vaus henkilö- ja paket­ti­au­toille on kuitenkin sama. Kor­vaus aika hel­posti ylit­tää todel­liset kus­tan­nuk­set jokaisel­la, joka tekee itse asioi­ta auton­sa eteen — vaikka­pa vai­h­taa öljyt ja renkaat ja ajaa taloudel­lis­es­ti. Tästä nyt tuskin kan­nat­taa numeroa nos­taa, eiköhän täl­laisen maalaisjär­jen käyt­töä pitäisi pikem­minkin edistää.

    Noin muuten olen sitä mieltä, että eri­tyis­es­ti autoilun vero­tus on kohtu­ut­to­muudessaan menos­sa nau­ret­tavuuk­si­in — kuten tämänkin blo­gi osoittaa.

  37. Työ­suhdeau­tolle ja km-kor­vauk­sille on sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto että työ­nan­ta­ja ostaa keik­ka-auton tai usei­ta pelkästään työn­tekoa varten. Ne ovat myös ALV-vähen­nyskelpoisia jos ovat paku­ja ja sään­nöistä että niitä ei käytetä yksi­ty­isajoi­hin ollenkaan, pide­tään kiin­ni, eli on varsin edulli­nen vai­h­toe­hto nimeno­maan asen­ta­jille ym. 

    Luon­nol­lis­es­ti huoltoau­tolle on käyt­töä kuten myös ihan perus­pakulle tavaran kuskaus­ta varten, mut­ta yleen­sä ne eivät ole vai­h­toe­hto­ja oma­lle autolle. Riip­puu tietysti töi­den rak­en­taas­ta mil­lainen tarve mil­läkin fir­mal­la on. Esimerkik­si meil­lä 14 ajaa omil­la henkilöau­tol­la, yksi huoltoau­tol­la ja yksi paku on sat­u­naisem­paa käyt­töä varten.

  38. Ongel­ma johon Osmo yrit­tää puut­tua on se että vero­tus on epäreilu niille auton omis­ta­jille, joil­la on mah­dol­lisu­us mak­sat­taa auton­sa osit­tain verot­ta­jal­la. Kaikil­la tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei suinkaan ole.

    Jos työ­paik­ka on ja pysyy samas­sa paikas­sa kaiken aikaa, ei ole mah­dol­lista saa­da verot­to­mia lisäan­sioi­ta aja­mal­la autol­la (vaik­ka omis­taisi tähän eri­no­mais­es­ti sopi­van muka­van auton). Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa autoil­i­ja ei ole oikeutet­tu edes työ­matkavähen­nyk­si­inkään, jos asuu liian hyvien julk­isten liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la. Joutuu kus­tan­ta­maan auton ihan itse, kauhea kohtalo.

    Eli vero­tus aset­taa auton omis­ta­jat eri­ar­voiseen ase­maan. Toiset mak­sa­vat itsen­sä kipeik­si autoveroista ja polt­toain­everoista, toisille val­tio mak­saa autoilus­ta tai ainakin tukee autoilua. 

    Tilanne on epäreilu toki myös autoa omis­ta­mat­tomille, esim itse en saa kor­vaus­ta polkupyöräni käytöstä työssäni verot­tomana, vaik­ka polkupyöräni on eri­tyis­es­ti työa­joi­hi­ni sopi­va ja kalli­impi kuin hal­pa auto. Lisäk­si joudun syömään enem­män kuin autoil­e­va kol­le­gani. Eli min­ulle pitäisi saa­da mak­saa verot­tomana vaikka­pa 5 euroa/km kor­vaus­ta työa­jos­ta polkupyöräl­lä. Sum­man on olta­va näin suuri, kos­ka muuten en näil­lä ajok­ilo­me­treil­lä saa mak­set­tua sil­lä pyörälainan ja parem­man syömisen kulu­ja, ja tok­i­han työmies ansait­see hyvän kulku­pelin, kuka muka jak­saisi jol­lain hal­val­la mum­mopy­öräl­lä kuska­ta tavaraa. Kuitenkin välil­lä joutuu kuskaa­maan kym­meniä kilo­ja kamaa ja nopeastikin vielä. Ei siitä mil­lään van­hal­la romul­la nälkäisenä selviäsi. Samal­la se kilo­metriko­r­vaus tek­isi tarpeet­tomak­si antaa min­ulle palkanko­ro­tus­ta ja mak­saa tuntipalkkaa+sivukuluja kulkemis­es­ta, joten toki työ­nan­ta­jani siihen suostuisi.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    timo
    Kilo­metriko­r­vaus ei kos­ka matkaa asunnnon ja työ­paikan välillä.

    Yleen­sä näin, mut­ta esimerkik­si mei­dän alamme työe­htosopimuk­sen mukaan kilo­metriko­r­vaus mak­se­taan joko kotoa tai toimip­is­teestä työ­maalle sen mukaan, kum­mas­ta mat­ka on lyhyem­pi. Tietysti siinä tapauk­ses­sa, että työpäivä aloite­taan toimip­is­teeltä, kilo­metriko­r­vauk­set alka­vat rak­sut­taa sieltä. Ennen pystyi palkkaa­maan niin san­otusti mon­tulle (palkkaus­piste raken­nustyö­maa), mut­ta se ei ole enää mahdollista.

  40. Jotenkin tästä autoe­tu- ja kilo­metriko­r­vauskeskustelus­ta tulee aina sel­l­ainen fiilis että kärkkäimpiä arvostelijoi­ta ovat ihmiset kenel­lä ei ole mitään kos­ke­tus­po­h­jaa niiden ihmis­ten työhön ja elämään jot­ka käyt­tävät henkilöau­toa työssään. 

    Sit­ten todis­tel­laan riemuis­saan laskukaaval­la kuin­ka joku teo­reet­ti­nen kaup­pa­rat­su saat­taa nykyjär­jestelmäl­lä saa­da 0,2 sent­tiä päivässä vero­ton­ta tuloa mikäli hän ajaa vuodessa miljoon­akilo­metriä pienel­lä hybridil­lä eikä pysähdy päivän aikana kertaakaan.. 

    Selvään veronkier­toon pitää puut­tua, esimerkik­si tapauk­set mis­sä työ­nan­ta­ja on mak­sanut osan palka­s­ta kilo­metriko­r­vauksi­na sel­l­ai­sista ajoista joi­ta ei todel­lisu­udessa ollut ole­mas­sakaan. Mut­ta muuten pidän keskustelua vähän lapsellisena. 

    Asia mikä mon­elta jää huomioimat­ta on se, että kaik­ki matkus­tus on työ­nan­ta­jalle kulua. Myyn­timies tai laiteasen­ta­ja ei tuo­ta fir­malle eikä asi­akkaalle mitään sil­loin kun hän istuu autossa (tai ainakin tuot­to on hyvin pien­tä ver­rat­tuna siihen että hän olisi asi­akkaal­la tekemässä tuot­tavaa työtä). Tästä syys­tä yri­tyk­set suit­si­vat turhaa matkus­tamisa ja kan­nus­ta­vat min­i­moimaan kilo­me­tre­jä. Ei mikään fir­ma kat­so hyväl­lä sitä jos viisi työn­tek­i­jää ajaa jokainen samaan sem­i­naari­in naa­purikaupunki­in oma­l­la autol­laan (enkä ole myöskään ikinä kuul­lut että täl­läistä olisi tosielämässä tapah­tunut, ide­ol­o­gis­ten autoe­dun vas­tus­ta­jien mielestä työ­suhdeau­toil­i­jat eivät tietysti muu­ta teekkään). 

    Mielestäni on ihan hyvä että kilo­metriko­r­vaus määräy­tyy jonkun keskimääräisen automa­llin mukaan, tämä on omi­aan kan­nus­ta­maan aja­maan mielum­min vähäpäästöisel­lä autol­la. Toisaal­ta tämä johtaa siihen että henkilö joka oikeasti joutuu aja­maan suuria kilo­metrimääriä saat­taa saa­da ylikom­pen­saa­tio­ta, mut­ta mitäs sit­ten? Kenen pus­sista se on pois kun työ­nan­ta­ja sen mak­saa? Lisäk­si paljon ajav­il­la ei ole juuri muu­ta vai­h­toe­htoa kuin han­kkia hyvä auto, ja sel­l­aisen han­k­in­tahin­nat alka­vat jostain reilusti yli 30.000 eurosta. Mil­lään Nis­san Micral­la ei aje­ta sataatuhat­ta kilo­metriä vuodessa kaikki­na vuo­de­naikoina. Se on pait­si mukavu­us niin myös työturvallisuuskysymys.

  41. saavute­tu­ista eduista kri­it­tiseen sävyyn kir­joit­ta­mi­nen pitäisi kieltää lailla 😉

  42. Jos km-kor­vausten verot­to­muus pois­tuu kilo­metri­ra­jan jäl­keen kuten hal­li­tus ehdot­taa niin työn­tek­i­jä saisi kuitenkin km-kor­vauk­sia kuten ennen, mut­ta ylit­täviltä kilo­me­treiltä jou­tu­isi mak­samaan veroa.

    Tämä ei pidä paikkaansa. Työ­nan­ta­ja jou­tu­isi vas­taavasti mak­samaan ylit­täviltä kilo­me­treiltä sosi­aa­liku­lu­ja. On aivan var­maa, ettei työ­nan­ta­japuoli ole valmis nos­ta­maan kilo­metriko­r­vauk­sia 40%:lla, joten verol­lisen kor­vauk­sen brut­to­su­u­ru­us lask­isi. Mikäli nykyi­nen vero­ton kor­vaus mak­set­taisi­in verol­lise­na eikä työ­nan­ta­jan kus­tan­nus­ta­so muut­tuisi, net­toko­r­vaus lask­isi n. 25 sent­ti­in kilometriltä.

    Lisäk­si sopimusti­lanne on sel­l­ainen, ettei työ­nan­ta­jal­la ole mitään velvol­lisu­ut­ta mak­saa edes tuo­ta, sil­lä sopimuk­sis­sa speksa­taan aina “vero­ton korvaus”.

  43. “Työ­suhdeau­tolle ja km-kor­vauk­sille on sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto että työ­nan­ta­ja ostaa keik­ka-auton tai usei­ta pelkästään työn­tekoa varten. Ne ovat myös ALV-vähen­nyskelpoisia jos ovat paku­ja ja sään­nöistä että niitä ei käytetä yksi­ty­isajoi­hin ollenkaan, pide­tään kiin­ni, eli on varsin edulli­nen vai­h­toe­hto nimeno­maan asen­ta­jille ym.”

    Tämä johtaa tupla-autoiluun.Harvalla on parkkipaikkaa oma­lle­ja työ­nan­ta­jan autolle ja niin­pä oma­l­la huris­tel­laan työ­paikalle haetaan työ­nan­ta­jan auto ja aje­taan työmaalle.Joka voi olla kodin suunnalla.

    Nyt tarvi­taan ylimääräisiä parkkipaikko­ja ja km syn­tyy lisää.

  44. Jouko Ollila: Osmo, mikä olisi sinus­ta oikeu­den­mukainen kilo­metriko­r­vauk­sen määrä seu­raavas­sa kuvit­teel­lises­sa, mut­ta varsin taval­lises­sa tapauksessa?:
    Palkkaan uuden juuri ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneen asen­ta­jan vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen. Kaveri asuu Helsin­gin Kallios­sa ja hän ei omista ennestään autoa. Sel­l­ainen pitäisi kuitenkin han­kkia, sil­lä auto ja sen käyt­tö päivit­täin työa­joi­hin on työ­suh­teen ehtona. Minkään­laista taku­u­ta vuosit­tai­sista ajomääristä ei ole, mut­ta muiden työn­tek­i­jöidemme vuosit­taiset kilo­metriko­r­vauk­set ovat pyöri­neen noin 2.300 ja 12.000 kilo­metrin välil­lä. Keskiar­vo on ehkä noin 6.000km/vuosi. Koeai­ka on kolme kuukaut­ta ja työ­suh­teen vak­i­naisu­ud­es­ta huoli­mat­ta työ­suhde ei ole mitenkään tur­vat­tu alan epä­var­muud­es­ta johtuen.

    En ole Osmo, mut­ta miten kysymys liit­tyy kilo­metriko­r­vauk­si­in??? Jos palkkaat työn­tek­i­jän, ja edel­lytät että täl­lä on auto käytössä, niin mik­si ihmeessä val­tion pitäisi tukea tätä lystiä sal­li­mal­la verot­toman palkan mak­samisen? Annat joko auton työn­tek­i­jän käyt­töön, tai tar­joat riit­tävän verol­lisen kor­vauk­sen. Oikeu­den­mukainen (vero­ton) kor­vaus on tietenkin täs­mälleen yhtä paljon työn­teosta aiheutuneet kus­tan­nuk­set (polt­ton­ainekus­tan­nuk­set, muut muut­tuvat kulut sekä ajoneu­von arvonalenema).

  45. Jaoin joskus sanomale­htiä ja yössä tuli tuol­lainen 20 kil­saa työa­joa plus noin 15 kilo­metrin työ­mat­ka. Sinän­sä muka­va työ piti lopet­taa, kun las­ki, kuin­ka huono kor­vaus tuo 21–45 sent­tiä kilo­metriltä oli varsinkin, kun ajo oli sel­l­aista kym­men metriä eteen­päin pysähdys, peru­u­tus, ulos autos­ta, viisi metriä eteen­päin. Kulu­tus oli tois­takym­men­tä litraa sadal­la ja auton kulu­vat osa­ta todel­la kului­v­at. Huvit­tavaa oli, että verot­tomat kor­vauk­set oli­vat laske­maan päin jo sil­loin, ikään kuin autoilun kus­tan­nuk­set oli­si­vat olleet laskus­sa eivätkä rajus­sa nousus­sa. Veikkaan, että nykyään hom­maa har­ras­ta­vat vain masok­istit. No, onhan meil­lä ipädit.

  46. I tried to write some com­ments here yes­ter­day evening and they do not seem to have been post­ed. Is there some kind of fil­ter to the text?

    Tris­tan Hugh­es- Architect
    Coor­di­na­tor of the OURCi­ty Alter­na­tive Master-Plan
    ourcity2012(a)gmail.com

  47. R.Silfverberg: Ne ovat myös ALV-vähen­nyskelpoisia jos ovat paku­ja ja sään­nöistä että niitä ei käytetä yksi­ty­isajoi­hin ollenkaan, pide­tään kiinni,

    Arjen real­is­mi on taas ollut hyvin kaukana kun tuo­ta lakipykälää on sor­vat­tu. Eli työn­tek­i­jä tulee töi­hin, ottaa pakun, ajaa keikka­paikalle, tulee takaisin, läh­tee koti­in. Ja luon­nol­lis­es­ti vuokraa pakun jos sel­l­aista omi­in ajoi­hin tarvitsee.

    Rel­e­vant­ti kysymys on riit­tävätkö vuorokaudessa tun­nit jos yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toimi­va yri­tys nou­dat­taa jokaista pykälää kir­jaimel­lis­es­ti. Eikä joku fir­man auto­jen ALV-vähen­nysoikeus ole kuin jäävuoren huippu.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ajoin ker­ran virka­mart­ka Sys­mään ja takaisin vuokrat­ul­la autol­la. Kilo­metriko­r­vaus oli 165 euroa ja auton vuokra ben­soi­neen 129 euroa. Uskoisin, että auton vuokraamo sisäl­lyt­tää auton hin­taan kaik­ki kulut ja vähyän enem­mänkin, mut­ta voitolle jäin.

    Tämä oli kan­nat­tavaa sen takia, että ilmeis­es­ti kyseesä oli päivän keik­ka. Ei se ole ihan harv­inaista, että paikalla täy­tyykin olla pidem­pään, esim. 2 päivää. Auton vuokra juok­see koko ajan, mut­ta auto ei liiku min­nekään eikä siten kor­vauk­sia tule yhtään enem­pää, kun tehdään töitä samas­sa paikassa.
    Saat­taa olla, että Soin­in­vaaran hom­mis­sa tätä asi­akkaiden luona käymistä eri teol­lisu­usalueil­la ei ole kovin paljon. Hän on viitan­nut tähän Sys­män keikkaan aiem­minkin. Keik­ka oli toden­näköis­es­ti voitu sopia paljon aiem­min, joten vuokraamiselle oli mah­dol­lisu­us. Usein on niin, että asi­akas toteaa konei­den seiso­van nyt ja sitä apua pitäisi myös tul­la juuri nyt.

  49. tomp­peli:
    Jaoin joskus sanomale­htiä ja yössä tuli tuol­lainen 20 kil­saa työa­joa plus noin 15 kilo­metrin työ­mat­ka. Sinän­sä muka­va työ piti lopet­taa, kun las­ki, kuin­ka huono kor­vaus tuo 21–45 sent­tiä kilo­metriltä oli varsinkin, kun ajo oli sel­l­aista kym­men metriä eteen­päin pysähdys, peru­u­tus, ulos autos­ta, viisi metriä eteen­päin. Kulu­tus oli tois­takym­men­tä litraa sadal­la ja auton kulu­vat osa­ta todel­la kului­v­at. Huvit­tavaa oli, että verot­tomat kor­vauk­set oli­vat laske­maan päin jo sil­loin, ikään kuin autoilun kus­tan­nuk­set oli­si­vat olleet laskus­sa eivätkä rajus­sa nousus­sa. Veikkaan, että nykyään hom­maa har­ras­ta­vat vain masok­istit. No, onhan meil­lä ipädit.

    Ker­ro toki, miten paljon tap­pi­oi­ta auton käytöstä tuli ottaen huomioon saadut kilometrikorvaukset.

  50. spot­tu: Arjen real­is­mi on taas ollut hyvin kaukana kun tuo­ta lakipykälää on sor­vat­tu. Eli työn­tek­i­jä tulee töi­hin, ottaa pakun, ajaa keikka­paikalle, tulee takaisin, läh­tee koti­in. Ja luon­nol­lis­es­ti vuokraa pakun jos sel­l­aista omi­in ajoi­hin tarvitsee.Relevantti kysymys on riit­tävätkö vuorokaudessa tun­nit jos yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toimi­va yri­tys nou­dat­taa jokaista pykälää kir­jaimel­lis­es­ti. Eikä joku fir­man auto­jen ALV-vähen­nysoikeus ole kuin jäävuoren huippu.

    No ei tietenkään. Tietysti keik­ka-auton saa ottaa koti­in yök­si jos keik­ka alkaa aikaisin aamul­la eri paikkakun­nal­la. Niin olen joskus itsekin tehnyt. Tarkoitin vaan sitä että jos fir­ma ei halua ostaa jokaiselle keikkamiehelleen työ­suhdeau­toa niin täl­lainen kimp­pakäytössä ole­va auto on edullisem­pi vai­h­toe­hto, ja on myös edullisem­pi kuin mak­saa km-kor­vauk­sia sel­l­aisille jot­ka ajaa usei­ta kym­meniä­tuhan­sia kilo­me­tre­jä vuodessa.

    Lisäk­si heiken­netään niitä muidenkin kuin autoile­vien työn­tek­i­jöi­den työe­hto­ja jatkuvasti.

  51. Lau­ri R.: Tilanne on epäreilu toki myös autoa omis­ta­mat­tomille, esim itse en saa kor­vaus­ta polkupyöräni käytöstä työssäni verot­tomana, vaik­ka polkupyöräni on eri­tyis­es­ti työa­joi­hi­ni sopi­va ja kalli­impi kuin hal­pa auto. Lisäk­si joudun syömään enem­män kuin autoil­e­va kol­le­gani. Eli min­ulle pitäisi saa­da mak­saa verot­tomana vaikka­pa 5 euroa/km kor­vaus­ta työa­jos­ta polkupyöräl­lä. P>

    Jos et saa kilo­metriko­r­vauk­sia fil­lar­il­la tekemistäsi työ­mat­ka-ajoista, niin kipin kapin liit­toon valit­ta­maan. Verot­ta­ja­han on toki määritel­lyt kilo­metriko­r­vauk­sen myös fil­lar­is­teille, joten TES:in mukainen vero­ton kilo­metriko­r­vaus sin­ulle toki kuu­luu mak­saa. No, ei se kyl­lä ihan 5 euroa kilo­metriltä ole, vaan 10 senttiä…

  52. Rolle:Jos palkkaat työn­tek­i­jän, ja edel­lytät että täl­lä on auto käytössä, niin mik­si ihmeessä val­tion pitäisi tukea tätä lystiä sal­li­mal­la verot­toman palkan maksamisen?

    Pitäisi nyt taju­ta, ettei se ole palkkaa jos työ­nan­ta­ja mak­saa oman auton käyt­tämis­es­tä kor­vaus­ta. Se on kuluko­r­vaus eikä mitään palkkaa. 

    Jos puusep­pänä toimi­va työn­tek­i­jä kaataa omas­ta met­sästään työssään käyt­tämät puut, niin ei niitä puitakaan kyl­lä palkkana mak­sa. Jostain kum­man syys­tä auton käytöstä ei pitäisi mak­saa minkään­näköistä kuluko­r­vaus­ta vaan se pitäisi kui­tata palkkana, jol­loin verot­ta­ja pääsee ahmaise­maan välistä, autoilu kun on Suomes­sa niin keveästi verotet­tua puuhaa.

    Jos km-kor­vauk­set meni­sivät alus­ta lop­pu­un verolle, niin jos fir­ma mak­saa euron ver­ran että saa ostet­tua työn­tek­i­jältä autoilua, niin siniä var­maan menee 85 sent­tiä val­ti­olle ja saadaan 15 sentin edestä autoilua.

  53. Maltil­la: Jos et saa kilo­metriko­r­vauk­sia fil­lar­il­la tekemistäsi työ­mat­ka-ajoista, niin kipin kapin liit­toon valit­ta­maan. Verot­ta­ja­han on toki määritel­lyt kilo­metriko­r­vauk­sen myös fil­lar­is­teille, joten TES:in mukainen vero­ton kilo­metriko­r­vaus sin­ulle toki kuu­luu mak­saa. No, ei se kyl­lä ihan 5 euroa kilo­metriltä ole, vaan 10 senttiä…

    Ottakaamme yhtä real­istien esimerk­ki kuin OS:n man­it­se­ma myyn­timiehen 100.000 km. Edel­lyt­tää yli 400 km ajoa viikon joka työpäivä,eli 5 tun­nin päiväit­täsitä ajo­matkaa, varovais­es­tikin. arvioiden. Aina kun ei aurinko paista.

    Ris­to Reipas, sanokaamme kun­nan rakennsu­valvon­tainsinööri ajaa joka työpäivä fil­lar­il­la vir­ka-ajoa 40 km (3 tun­tia). Tekee n 10.000 km eli vuodessa eli saisi 1000 e vero­ton­ta kor­vaus­ta. Kyl­lä sil­lä jo kohta­laisen velosi­pedin kus­tan­taa. Ja tekee hyvää kunnolle.

  54. “Ker­ro toki, miten paljon tap­pi­oi­ta auton käytöstä tuli ottaen huomioon saadut kilometrikorvaukset.”

    Lopetin hom­man, kun autoon piti tehdä kytk­in­remp­pa. Mak­soi nykyra­has­sa noin tuhat euroa eli liki kuukau­den palkan. Jar­rulevytkin piti uusia, kun määräaikaishuol­los­sa ei osat­tu ottaa huomioon, että jar­rut­telin ehkä noin sata ker­taa enem­män kuin keskiver­tokul­jet­ta­ja. Myöhem­min tajusin, että orapih­la­ja-aito­jen tekemät naar­mut ja penkin reunaan kulunut reikä eivät paran­ta­neet jälleenmyyntiarvoa.

    Joo, olin tyh­mä, työ oli liian lep­poisaa, mut­ta se ei ollut point­ti vaan sen ker­tomi­nen, että on ajoa, jos­sa “liian korkea” km-kor­vaus ei riitä kat­ta­maan edes kulu­ja pääo­man kuo­le­tuk­ses­ta puhumatta.

  55. No, kilo­metriko­r­vauk­si­in var­maan kajo­taan ympäristöpe­rustein siinä vai­heessa, kun kansane­dus­ta­jien tak­siko­rt­ti vai­h­tuu bussikorttiin. 🙂

  56. Lain mukaan yrit­täjän on pakko verovähen­tää autoku­lun­sa todel­lis­ten (kuit­il­lis­ten) kus­tan­nusten mukaan, jos kaik­ista ajoista yli puo­let on työa­joa. Isäni ajaa vuosit­tain noin 30 000 kilo­metriä työa­joa. Todel­li­nen kilo­metrikus­tan­nus van­hal­la autol­la on keskimäärin 27 cent­tiä kilo­metri. Yhteen­sä 8100 euroa…

    Jos isäni saisi kilo­metriko­r­vaus­ta, niin se olisi 45+3=48 cent­tiä kilo­metri. 3 cent­tiä extraa tulisi yli 80 kilon työvä­linekuor­mas­ta. Näin ollen vuodessa tulisi vähen­nys­tä 14 400 euroa. 50 %:n mar­gin­aaliv­erol­la puhdis­tu­isi 7200 euroa hyö­tyä. Käytän­nössä val­tio mak­saisi läh­es koko työau­toilun. Oikeas­t­aan isäni kan­nat­taisi ajaa työa­jon päälle yksi­ty­isajoa, vaik­ka se 31 000 kilo­metriä. Se olisi täysin ilmaista. 

    Toisaal­ta autoilu sisältää todel­la paljon vero­ja, joten aivan yksoikois­es­ti ei voi sanoa, että val­tio mitään häviäisi tässä rum­bas­sa… Val­tio voit­taa aina, kun autol­la aje­taan; vähen­nyk­sil­lä tai ilman. Kyl­lösen run­sas taxinkäyt­tö on kyl­lä pelkkää menoa… =(

  57. Liian van­ha:
    “Työ­suhdeau­tolle ja km-kor­vauk­sille on sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto että työ­nan­ta­ja ostaa keik­ka-auton tai usei­ta pelkästään työn­tekoa varten. Ne ovat myös ALV-vähen­nyskelpoisia jos ovat paku­ja ja sään­nöistä että niitä ei käytetä yksi­ty­isajoi­hin ollenkaan, pide­tään kiin­ni, eli on varsin edulli­nen vai­h­toe­hto nimeno­maan asen­ta­jille ym.”

    Tämä johtaa tupla-autoiluun.Harvalla on parkkipaikkaa oma­lle­ja työ­nan­ta­jan autolle ja niin­pä oma­l­la huris­tel­laan työ­paikalle haetaan työ­nan­ta­jan auto ja aje­taan työmaalle.Joka voi olla kodin suunnalla.

    Jos työn tekopaik­ka on lähempänä kotia kuin vak­i­nainen työ­paik­ka (jos­ta se fir­man auto haet­taisi­in), niin työn­tek­i­jä ei ole ihan sieltä penaalin terävim­mästä päästä, jos hän ajaa työ­paikalleen hake­maan auton.

    Malli lisää autoilua kilo­metriko­r­vauk­si­in ver­rat­tuna, mut­ta lisäys on geometri­sista syistä varsin vähäi­nen, jos työn­tek­i­jä toimii ratio­naalis­es­ti. Sen sijaan kilo­metriko­r­vausten pois­t­a­mi­nen vähen­tää ainakin kir­jan­pidos­sa ole­vien kilo­me­trien määrää aika paljon. (Ehkä jopa todel­lisu­udessa ajet­tu­jen, mene tiedä.)

    Kilo­metriko­r­vauk­set ovat kyl­lä oiva tapa mak­saa eri­laisia pieniä palkkioi­ta ilman turhaa byrokra­ti­aa. Ne ovat muutenkin muka­va vero­ton palkan­lisä, mut­ta siir­tymi­nen todel­lisi­in mar­gin­aa­likus­tan­nuk­si­in olisi ter­ve­tul­lut muu­tos mei­dän muiden kuin kilo­metriko­r­vauk­sil­la elävien kannalta.

  58. Kir­joituk­ses­sa haiskah­taa vihreille ikävän tyyp­illi­nen todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunut teoretisointi. 

    Joukkoli­ikenne on hyvin har­voin, lentoli­iken­net­tä ehkä luku­unot­ta­mat­ta, todel­li­nen vai­h­toe­hto km-kor­va­tu­ille kilometreille. 

    Jos 50000 km vuodessa aja­va ostaa km-kor­vauk­sil­laan parem­man auton kuin 1500 km aja­va, niin kor­vauk­sethan menevät oikeaan osoit­teeseen eli työvälineeseen! 

    Yhden Sys­män-matkan koke­muk­sel­la ei vielä kauheasti kan­na­ta asi­aa arvostel­la. Ajapa vaik­ka ensi loka-tam­miku­us­sa pari ker­taa viikos­sa jostain Van­taan teol­lisu­usalueelta jon­nekin päin Poh­jan­maa­ta ja takaisin, niin kat­so­taan vieläkö se eur 129/vrk vuokra-auto viehättää…

    1. a‑i
      En nyt ymmärrä.
      Emme ole kieltämässä, että työpäivän sisäi­sistä ajoista saa täy­den kor­vauk­sen. Tarkoi­tus on vain alen­taa se kor­vaus kus­tan­nusten tasolle. Joko autoli­iton laskuri vale­htelee, tai nykyi­nen kor­vaus on räikeästi ylimitoitettu.

  59. Sylt­ty: Pitäisi nyt taju­ta, ettei se ole palkkaa jos työ­nan­ta­ja mak­saa oman auton käyt­tämis­es­tä kor­vaus­ta. Se on kuluko­r­vaus eikä mitään palkkaa. 

    Jos puusep­pänä toimi­va työn­tek­i­jä kaataa omas­ta met­sästään työssään käyt­tämät puut, niin ei niitä puitakaan kyl­lä palkkana maksa. 

    Joo, pait­si kun se kuluko­r­vaus on korkeampi kuin kulut, niin alkaa haiskah­taa palka­nomaiselta tulol­ta. Ei sekään ihan oikein ole, jos se puusep­pä arvot­taisi omat puun­sa paljon korkeam­man arvoisek­si, kuin mitä naa­puri myisi pihaan toimitet­tuna. Verovähen­nyspe­rus­teena kuu­lostaisi oikeas­t­aan veropetokselta.

  60. Autoli­iton laskuri on vähän bug­i­nen. Jos lait­taa laskuri­in omaa rahaa enem­män kuin auto mak­saa, ja ison koron, autoilun kulut saa negatiivisiksi…

  61. Todel­lakin, olisi type­r­ää sal­lia 5 euron kuluko­r­vaus kilo­metriltä polkupyörän käytöstä verot­tomana. Niin on myös type­r­ää olla verot­ta­mat­ta autol­la ajon 46 sent­tiä kilo­metriltä. Sen sijaan ymmär­rän kyl­lä että työ­nan­ta­ja mak­saa 5 euroa tai 46 snt kilo­metriltä oman kulkuneu­von käytöstä, jos työ­nan­ta­ja täl­löin vält­tyy osta­mas­ta työn­tek­i­jää varten kulkuneu­voa. Mut­ta en ymmär­rä mik­si sen pitää olla vero­ton­ta tuloa.

    Jostain syys­tä kukaan ei ole uskot­tavasti laske­mal­la esit­tänyt julk­isu­udessa miten kilo­metriko­r­vaus ei kor­vaa auton käytön aiheut­tamia kulu­ja. Tomp­pelin ker­to­mus on lähin­nä, ja siinäkään ei kovin tarkkaa laskel­maa näy. Hänen seli­tyk­sen­sä on vain paljon uskot­tavampi kuin Syl­tyn esit­tämä käsi­tys että on pakko ajaa isol­la Audil­la tai muuten kuolee häpeään.

    Iso ja kallis auto ei ole vält­tämät­tä parem­pi ajaa, noin niinkuin aja­jan ter­vey­den kannal­ta (voi olla huonom­pikin). Toki sil­lä pääsee lujem­paa, mut­ta kun meil­lä on nopeusra­joituk­set, niin sil­lä nopeudel­la tai kiihtyvyy­del­lä ei mon­taa min­u­ut­tia säästä.

  62. a_l: Ajapa vaik­ka ensi loka-tam­miku­us­sa pari ker­taa viikos­sa jostain Van­taan teol­lisu­usalueelta jon­nekin päin Poh­jan­maa­ta ja takaisin, niin kat­so­taan vieläkö se eur 129/vrk vuokra-auto viehättää…

    Van­taal­ta jon­nekin päin poh­jan­maa­ta lie­nee noin 500 kilo­metriä, eli tuon viikon aikana tulee ajel­tua 2000 kilo­metriä, jol­loin kilo­metriko­r­vauk­set tekevät 900 euroa. Hertzistä näyt­tää saa­van Vol­vo v50 auton viidek­si arkipäiväk­si 460 eurol­la rajat­tomil­la kilo­me­treil­lä. (vaa­timus­ta­so voi tietysti olla joil­lakin kovem­pi, mut­ta min­un mielestäni tuol­laisel­la pystyy matkaa tait­ta­maan myös mar­rasku­us­sa). Diesel-kulut lienevät korkein­taan 200 euroa. Tak­si­matkoi­hin vuokraamoon ja vuokraamos­ta takaisin koti­in ei siis jää kuin 240 euroa.

  63. Lau­ri R:Hänen seli­tyk­sen­säon vain paljon uskot­tavampi kuin Syl­tyn esit­tämä käsi­tys että on pakko ajaa isol­la Audil­la tai muuten kuolee häpeään.

    Oletko koskaan ajanut kalli­im­man hin­talu­okan autol­la? Minä päädyin Audi­in ihan vain sik­si kos­ka se oli koea­jos­sa selvästi parem­pi ajaa kuin kansa­nau­tona tun­net­tu samanikäi­nen ja saman kokolu­okan Volk­swa­gen. Samat­en ero uudehkon Audi A3:n ja van­hahkon VW Golfin välil­lä on melkoinen eli puheet hin­nan vaikut­ta­mat­to­muud­es­ta ajet­tavu­u­teen ovat ihan täyt­tä kukkua.

    Jos joku oikeasti väit­tää ettei esimerkik­si saman kokolu­okan ja käyt­tö­tarkoituk­sen 10 000 euron, 20 0000 euron ja 30 000 euron hin­talu­okan autois­sa ole minkään­laisia ero­ja ajet­tavu­udessa, puhuu kyl­lä läpiä päähän­sä. Voi vaik­ka käy­dä koea­ja­mas­sa ‑97 WV Golfin, ‑06 Audi A3:n ja 2008 Audi A6:n, siinä hin­ta­haitari on “hel­vetin hal­pa”, A3 on kympin ja kah­den väli­in ja kah­den ja kol­menkympin väli­in. Samat­en ajokoke­mus mat­ka-ajos­sa on kouriintuntuva.

    Huom. En ottanut mitään kan­taa km-kor­vausten tasoon, ain­oas­taan siihen että on nau­ret­tavaa väit­tää kuin­ka auton hin­nal­la ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Jos pitää istua pitk­iä aiko­ja autossa, oikeal­la auto­valin­nal­la ja siihen käytet­tävis­sä ole­val­la bud­jetil­la on oikeasti aivan val­ta­va merkitys.

    Iso ja kallis auto ei ole vält­tämät­tä parem­pi ajaa, noin niinkuin aja­jan ter­vey­den kannal­ta (voi olla huonompikin).

    On aika nor­maalia että jos ostaa väärän­laisen auton niin sil­lä voi olla huono ajaa, mut­ta se ei ole bud­jetista kiin­ni vaan auto­valin­nas­ta, joka taas on vähän eri asia. Kuitenkin sem­moi­sel­la VW Passat/AUdi A6/isomman kokolu­okan per­heau­tol­la on keskimäärin paljon parem­pi ajaa pitkää matkaa kuin saman valmis­ta­jan pienem­mäl­lä mallilla. 

    Toki sil­lä pääsee lujem­paa, mut­ta kun meil­lä on nopeusra­joituk­set, niin sil­lä nopeudel­la tai kiihtyvyy­del­lä ei mon­taa min­u­ut­tia säästä.

    Auton kiihtyvyys ja huip­punopeus riip­pu­vat moot­torin koos­ta eikä auton kokolu­okas­ta. Isot autot ovat kyl­lä hitaampia kuin pienet kos­ka iso auto samal­la moot­to­ril­la kiihtyy hitaam­min kuin pieni.

    1. Autoli­iton laskurista:
      Audi A3, han­k­in­tahin­ta 42619 euroa
      Pide­tään kolme vuot­ta, aje­taan 50 000 kilo­metriä, jos­ta saadaat kor­vauk­sia 67500 euroa

      Kulut: Arvonalen­nus 19120 €
      Korko 3319 €
      Kasko 1650 €
      Ajoneu­vovero 466 €
      Pysäköin­ti 1404 €
      Polt­toaine 18360 €
      Ren­gasku­lut 4262 €
      Huolto ym 5100 €

      Kulut Yhteen­sä 54626 €
      Kilo­metriko­r­vauk­set ‑67500 €
      Verova­paa voit­to 12874 €

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Verova­paa voit­to 12874 € 

    Eli etu on noin 360 e/kk kun aje­taan noin _paljon_. Tuos­ta voisi val­ti­olle tiristää palkkaveroina ehkä puolet.

    Ei täm­möis­ten veromäärien takia kan­na­ta lähteä jär­jestelmiä muut­ta­maan ja byrokra­ti­aa lisäämään, jos kor­vauk­set tun­tuu liian kovil­ta niin ei muu­ta km-kor­vaus­ta alaspäin. Plus­sana saadaan myös myyn­timi­esten auto­jen iät nousuun.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    … Joko autoli­iton laskuri vale­htelee, tai nykyi­nen kor­vaus on räikeästi ylimitoitettu.

    Ehkä autoli­iton laskuri ei sinän­sä vale­htele, mut­ta se on suo­ma­laiseen tapaan poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti. 😉 En muuten itse ole autoli­iton jäsen, kos­ka en näe sen aja­van autoil­i­joiden asiaa.

    Itse olen laskeskel­lut noi­ta kor­vauk­sia tois­es­ta näkökul­mas­ta. Työ­nan­ta­jalle on aina halv­in­ta, jos työn­tek­i­jä saadaan aja­maan oma­l­la autol­la. Vain joil­lakin Lap­pi­in suun­tau­tuvil­la matkoil­la on halvem­paa käyt­tää lentokonet­ta. Valitet­tavasti täl­lä het­kel­lä val­tion matkus­tussään­nön mukaan ei saa käyt­tää halv­in­ta tapaa.

  66. tcrown: Van­taal­ta jon­nekin päin poh­jan­maa­ta lie­nee noin 500 kilo­metriä, eli tuon viikon aikana tulee ajel­tua 2000 kilo­metriä, jol­loin kilo­metriko­r­vauk­set tekevät 900 euroa. Hertzistä näyt­tää saa­van Vol­vo v50 auton viidek­si arkipäiväk­si 460 eurol­la rajat­tomil­la kilo­me­treil­lä. (vaa­timus­ta­so voi tietysti olla joil­lakin kovem­pi, mut­ta min­un mielestäni tuol­laisel­la pystyy matkaa tait­ta­maan myös mar­rasku­us­sa). Diesel-kulut lienevät korkein­taan 200 euroa. Tak­si­matkoi­hin vuokraamoon ja vuokraamos­ta takaisin koti­in ei siis jää kuin240 euroa. 

    Oike­as­sa elämässähän kukaan ei alka­isi tuol­laista väliä vuokra-autol­la suhaa­maan, kun polt­toaineku­lu­jen hin­nal­la saa ostet­tua edestakaiset lennot ja lop­ut voi käyt­tää tak­si­in tai auton vuokraan määrän­päässä. Lisäk­si säästetään n. työpäivän ver­ran työtunteja. 

    Jos autoa vält­tämät­tä tarvit­taisi­in, tar­joaisi työ­nan­ta­ja tietysti autoe­dun, joka Soin­in­vaaran mukaan on “julkisen liiken­teen pahin vihollinen”.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoli­iton laskurista:
    Audi A3, han­k­in­tahin­ta 42619 euroa
    Pide­tään kolme vuot­ta, aje­taan 50 000 kilo­metriä, jos­ta saadaat kor­vauk­sia 67500 euroa

    Kulut: Arvonalennus19120 €
    Korko 3319 €
    Kasko 1650 €
    Ajoneu­vovero 466 €
    Pysäköinti1404 €
    Polt­toaine 18360 €
    Ren­gasku­lut 4262 €
    Huolto ym 5100 €

    Kulut Yhteen­sä 54626 €
    Kilo­metriko­r­vauk­set ‑67500 €
    Verova­paa voit­to 12874 €

    50000 km x 0,45/km = 22500,- vai laskenko nyt jotain väärin?

    Jos joku käyt­tää omaa autoaan enem­män työa­joon kuin yksi­tyiseen, niin minus­ta ei ole mitenkään val­ta­va epäko­h­ta, että työ­nan­ta­ja verot­ta­jan avus­tuk­sel­la kom­pen­soi hänelle parem­man työvä­li­neen eli auton.

    Sik­si en edelleenkään ymmär­rä kuka ylikom­pen­saa­tion pois­tamis­es­ta hyö­tyy, ehkä autoka­teel­lista naa­puria luku­unot­ta­mat­ta. Henkilöko­htais­es­ti asia on melko yhden­tekevä kun omat ajot jäävät alle 4000km/v. Km-kor­vausten leikkaami­nen aiheut­taisi silti hel­vetil­lisen sopan työpaikoilla.

    Taas ker­ran vihreän ide­olo­gian nimis­sä isketään keski­t­u­loisen palka­nsaa­jan kukka­roon ilman mitään näkyvää hyö­tyä. Ide­olo­giaa­han tämä on, vai mik­si ette yhtä innokkaasti vas­tus­ta puh­das­ta palkan­lisää ole­via verot­to­mia päivära­ho­ja? Ei kah­denkympin puhe­linedul­lakaan äly­puhe­lim­ia maksella.

    1. Uno­hdit ker­toa sen kjolmel­la. Autoa pidet­ti­in kolme vuot­ta ja sil­lä ajet­ti­in siis yhteen­sä 150 000 kilo­metriä. Kaik­ki työa­joa. Jos mukaan tulee myös yksi­ty­isajoa, laskel­ma muut­tuu vain edullisemmaksi.

  68. Jouko Ollila:
    Osmo, mikä olisi sinus­ta oikeu­den­mukainen kilo­metriko­r­vauk­sen määrä seu­raavas­sa kuvit­teel­lises­sa, mut­ta varsin taval­lises­sa tapauksessa?:
    Palkkaan uuden juuri ammat­tik­oulus­ta valmis­tuneen asen­ta­jan vak­i­tuiseen työ­suh­teeseen. Kaveri asuu Helsin­gin Kallios­sa ja hän ei omista ennestään autoa. Sel­l­ainen pitäisi kuitenkin han­kkia, sil­lä auto ja sen käyt­tö päivit­täin työa­joi­hin on työ­suh­teen ehtona. Minkään­laista taku­u­ta vuosit­tai­sista ajomääristä ei ole, mut­ta muiden työn­tek­i­jöidemme vuosit­taiset kilo­metriko­r­vauk­set ovat pyöri­neen noin 2.300 ja 12.000 kilo­metrin välil­lä. Keskiar­vo on ehkä noin 6.000km/vuosi. Koeai­ka on kolme kuukaut­ta ja työ­suh­teen vak­i­naisu­ud­es­ta huoli­mat­ta työ­suhde ei ole mitenkään tur­vat­tu alan epä­var­muud­es­ta johtuen.

    Oikeu­den­mukaisu­us ei tässä ole kovin olen­nainen kysymys kun ei mis­sään tapauk­ses­sa voi­da men­nä jär­jestelmään jos­sa jokaisen yksit­täistapauk­sen todel­liset mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set arvioidaan erik­seen. Yleis­es­ti min­un mielestäni verot­toman kilo­metriko­r­vauk­sen oikea taso olisi muu­ta­man vuo­den aje­tun alem­man keskikokolu­okan auton todel­liset mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Kaikesta vaku­ut­telus­tanne huoli­mat­ta tuol­laisel­lakin pystyy työ­matkat hoita­maan suh­teel­lisen tur­val­lis­es­ti. Jos joku halu­aa ajaa hienom­mal­la autol­la, niin sen kun, mut­ta mik­si min­un veron­mak­sa­jana pitää se maksaa?

    Ja olisin kyl­lä kiin­nos­tunut kuule­maan jonkun­laisia perustelu­ja sille, mik­si esimerkkisi asen­ta­jalle olisi oikeu­den­mukaista tai muuten toiv­ot­tavaa mak­saa verot­to­mia kuluko­r­vauk­sia uudehkon auton kokon­aiskus­tan­nusten mukaan kun todel­li­nen kulku­peli on mitä ilmeisim­min kus­tan­nuk­sil­taan huo­mat­tavasti alhaisempi?

  69. Kyl­lä var­maan ylikom­pen­saa­tio­ta on auton käytöstä ja sitä voisi hie­man tarkistaakin.

    Toinen asia on kuitenkin myös se, että bus­si ei aina ole ympäristöys­täväl­lisin vai­h­toae­hto. Jos ver­rataan dieselin kulu­tuk­sen perus­teel­la, niin bus­sis­sa pitäisi olla keskimäärin 7 henkeä vs. 1 autossa matkus­ta­va. Ja vas­taavasti 12 henkeä jos diese­lau­tossa on 2 matkus­ta­jaa. Las­ket­tu karkeasti keskimääräisil­lä polt­toaineku­lu­tuk­sil­la 5 litraa auto ja 30 litraa bus­si. Bus­sis­sa tulee lisäk­si siir­tomatkat talleil­ta ja takaisin. Lisäk­si bussin valmis­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­ki on paljon pikkuau­toa suurempi.

  70. Coun­try boy:
    Kyl­lä var­maan ylikom­pen­saa­tio­ta on auton käytöstä ja sitä voisi hie­man tarkistaakin.

    Toinen asia on kuitenkin myös se, että bus­si ei aina ole ympäristöys­täväl­lisin vai­h­toae­hto. Jos ver­rataan dieselin kulu­tuk­sen perus­teel­la, niin bus­sis­sa pitäisi olla keskimäärin 7 henkeä vs. 1 autossa matkus­ta­va. Ja vas­taavasti 12 henkeä jos diese­lau­tossa on 2 matkus­ta­jaa. Las­ket­tu karkeasti keskimääräisil­lä polt­toaineku­lu­tuk­sil­la 5 litraa auto ja 30 litraa bus­si. Bus­sis­sa tulee lisäk­si siir­tomatkat talleil­ta ja takaisin. Lisäk­si bussin valmis­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­ki on paljon pikkuau­toa suurempi.

    Tähän on syytä lisätä, että enr­giat­aloudel­lis­es­ti junkaan ei ole bus­si edeullisem­pi, kun otamme huomion että yhden sähkökWh:n tuot­tamiseen tarvi­taan 3 kWh likimäärin primääriener­giaa. Junaradan rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa sekin melkoisen ekol­o­gisen jalanjäljen.

  71. a_l: Oike­as­sa elämässähän kukaan ei alka­isi tuol­laista väliä vuokra-autol­la suhaa­maan, kun polt­toaineku­lu­jen hin­nal­la saa ostet­tua edestakaiset lennot ja lop­ut voi käyt­tää tak­si­in tai auton vuokraan määrän­päässä. Lisäk­si säästetään n. työpäivän ver­ran työtunteja. 

    Sinä tuon esimerkin otit esille, en minä. Osoitin vain, että tuossa(kin) tapauk­ses­sa kilo­metriko­r­vaus on räikeästi todel­lisia kulu­ja suurempi.

  72. a_l: Sik­si en edelleenkään ymmär­rä kuka ylikom­pen­saa­tion pois­tamis­es­ta hyö­tyy, ehkä autoka­teel­lista naa­puria lukuunottamatta

    Oletko vakavis­sasi? Jos ehdotan, että min­un ei tarvitse enää mak­saa tulovero­ja, onko tuon vas­tus­t­a­mi­nen vain kateel­lis­ten puhet­ta? Kek­sitkö itse, kenelle siitä on hait­taa, että min­un ei tarvitse mak­saa tulois­tani veroa, vai vään­nänkö rautalangasta?

  73. Osmo Soin­in­vaara: Uno­hdit ker­toa sen kjolmel­la. Autoa pidet­ti­in kolme vuot­ta ja sil­lä ajet­ti­in siis yhteen­sä 150 000 kilo­metriä. Kaik­ki työajoa.

    Kan­nat­taa ajatel­la vähän työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta. Jos joku ajaa noin paljon vuodessa, niin kyl­lä työ­nan­ta­ja rupeaa sanomaan, että nyt laite­taan fir­man auto alle. Kyl­lö­nen selosti Kansan Uuti­sis­sa jotain siihen mallin, että nopea päässälasku antaa keskimääräisek­si kilo­metrimääräk­si vuodessa jotain vähän alle 3.000 km eli 6% tästä laskel­mas­ta. Sil­lä ei auto­ja ostel­la ja vielä tien­ata päälle.
    Paljonko Soin­in­vaar­alle tulee niitä työa­jo­ja vuodessa, kun tuli sitä Sys­män keikkaa pidet­tyä selkeänä esimerkkinä? Noille todis­teluille voi vain sanoa, että me muut ei olla Sysmästä.

  74. Soin­in­vaaran laskelmis­sa on alkeelli­nen virhe, kos­ka niistä puut­tuu työ­matkalla ajet­tu kolari.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Muista nyt kuitenkin, että se leikkaus kos­ki vain niitä, jot­ka aja­vaty yli 15000 km vuodessa. 

    Eli ilmeis­es­ti melko pien­tä porukkaa. Eikö se sit­ten suo­raan tarkoi­ta että taas tuli pien­tä porukkaa koske­va erikoinen eri­ty­is­määräys eli toisin sanoen lisää kokon­aisu­u­den kannal­ta täysin turhaa byrokra­ti­aa? Eiköhän jos­sain vai­heessa tuo­takin kek­sitä vähän porrastaa. 

    Kaikille täm­möisille pitää värkätä vero­hallinnon tieto­jär­jestelmi­in omat sys­teeminsä, paljonko­han sekin maksaa?

    Täl­lä lail­la ne asum­istuen type­r­ät läm­mi­tys­vai­h­toe­hdot ja neliömäärät on saatu aikaiseksi.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Muista nyt kuitenkin, että se leikkaus kos­ki vain niitä, jot­ka aja­vat yli 15000 km vuodessa.

    Joo, ja kyl­lä se on täysin selvää, että jos kor­vaus on kiin­teä, jos­sakin kohtaa kor­vaus ylit­tää kulut.
    Mis­sä se koh­ta tarkalleen on, en osaa sanoa, kos­ka se riip­puu mon­es­ta tek­i­jästä. Toisaal­ta 15.000 km on varsin alhainen, oma arvioni leikkausko­hdas­ta olisi 30.000 km ja yli sen. Ja jotkut kaup­pa­rat­sut aja­vat 70.000–100.000 km vuodessa.
    (Autoli­iton laskuri taitaa laskea pääo­maku­lut kah­teen kertaan?)

  77. juha:
    Soin­in­vaaran laskelmis­sa on alkeelli­nen virhe, kos­ka niistä puut­tuu työ­matkalla ajet­tu kolari.

    Eipä tai­da olla kolar­ia verot­ta­jan tai Autoli­itonkaan laskelmis­sa. Yritäpä itsekin olla aja­mat­ta kolar­ia työmatkalla.

  78. Tuos­sa ylhääl­lä Raimo K. Ja ilmeisen mon­et muutkin ovat olleet sitä mieltä, että kaup­pa­rat­su voi hyvinkin ajaa 70 000 ‑100 000 km vuodessa. Se tarkoit­taa sit­ten n. 400 km joka ain­oa työpäivä. Kun olet­taa sopii, että kaup­pa­rat­sun työn tärkein osa ei kuitenkaan ole ajami­nen vaan myymi­nen, niin ker­tokaa nyt min­ulle, mis­sä välis­sä se kaup­pa­rat­su myyntineuvottelee? 

    Touko Met­ti­nen
    8 ‑5=3

  79. Touko Met­ti­nen:
    Tuos­sa ylhääl­lä Raimo K. Ja ilmeisen mon­et muutkin ovat olleet sitä mieltä, että kaup­pa­rat­su voi hyvinkin ajaa 70 000–100 000 kmvuodessa.Se tarkoit­taa sit­ten n. 400 km joka ain­oa työpäivä.Kun olet­taa sopii, että kaup­pa­rat­sun työn tärkein osa ei kuitenkaan ole ajami­nen vaan myymi­nen, niin ker­tokaa nyt min­ulle, mis­sä välis­sä se kaup­pa­rat­su myyntineuvottelee? 

    Touko Met­ti­nen
    8 ‑5=3

    Siitä tulee nelisen tun­tia ajoa per työpäivä — ei hyvä, mut­ta ei mahdoton.
    Ja maini­tu­il­la kilo­metriko­r­vauk­sil­la joillekin jopa houkut­tel­e­vaa. Ja kun päivära­hapäiviltä mat­ka-aikaa ei las­ke­ta työa­jak­si, eipä ole kiellettyäkään.

  80. Kyl­lä 70–100 tkm on aivan mah­dol­lista esim. helsingis­sä asu­valle myyn­ti- tai huoltomiehelle, jol­la on alueenaan vaik­ka etelä- ja kes­ki-suo­mi. Näin­hän se usein menee, että aje­taan 4 tun­tia palaveri­in, pide­tään tun­nin palaveri, ja aje­taan neljä tun­tia takaisin.

    Min­ua aina häm­mästyt­tää nämä todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tuneet vihreät teo­reetikot, jot­ka sanovat, että nämä kaver­it sit­ten vielä aja­vat tahal­laan koti­in jotain mah­dol­lisim­man pitkää reittiä.

  81. Kos­ka kir­joi­tus on poikunut näin paljon proteste­ja niin se todis­taa sen että jokin ammat­tiryh­mä kokee todel­la menet­tävän­sä jonkun saavu­ute­tun edun jos km-kor­vauk­set esim 15000 km jäl­keen muut­tuisi­vat ver­rol­lisik­si. Siitä huoli­mat­ta että paljon ajav­ille jäi­sivät jäl­jelle mah­dol­lisu­udet jär­jestää fir­man lasku­un joko työ­suhde- tai keikka-auto.

    Mis­tä se juoru­aa? Minä veikkaan sitä että jotkut nos­ta­vat kor­vauk­sia itsen­sä tai jonkun per­heen­jäse­nen omis­ta­man fir­man kas­sas­ta veroava­paasti km-kor­vauk­sien muodossa.

  82. tcrown: Oletko vakavis­sasi? Jos ehdotan, että min­un ei tarvitse enää mak­saa tulovero­ja, onko tuon vas­tus­t­a­mi­nen vain kateel­lis­ten puhet­ta? Kek­sitkö itse, kenelle siitä on hait­taa, että min­un ei tarvitse mak­saa tulois­tani veroa, vai vään­nänkö rautalangasta? 

    Minus­ta suh­teel­lisen vaa­ti­mat­toman ja ain­oas­taan lasken­nal­lisen vero­hyö­dyn vuok­si ei kan­na­ta romut­taa toimi­vaa jär­jestelmää, luo­da lisää byrokra­ti­aa ja kom­plek­sisu­ut­ta vero­tuk­seen sekä vaikeut­taa tuhan­sien yri­tys­ten käytän­nön toim­intaa. Lap­si, pesu­vesi ja niin edespäin. Tästä voidaan toki olla eri mieltä.

    Mut­ta tätä on turha yrit­tää kään­tää ensisi­jais­es­ti vero­tuk­sel­lisek­si asi­ak­si. Soin­in­vaaran avauk­ses­sa ei vas­tustet­tu verot­to­mia kuluko­r­vauk­sia, vaan vapaa­ta autoe­t­ua ja henkilöau­to­jen km-korvauksia.

    Työ­nan­ta­ja saa siis mieli­hyvin mak­saa verot­to­mia päivära­ho­ja, laa­jakaisto­ja tai aliv­erotet­tu­ja puhe­line­tu­ja, mut­ta auta armias jos etu­u­den kohteena on Vihreän Opin vas­taiset neljä kumipyörää.

  83. Jouko Ollila: Osmo, uskaltaisin vaik­ka lyödä vetoa, että vihreälle aat­teelle uskol­lise­na vuokr­a­sit pieniruokaisen ja hal­vahkon auton. 

    Eikö järkevää olisi sit­ten yksin liikkuville ihmisille sit­ten kor­va­ta juuri sen mukaan, että heil­lä on käytössään pieni ja hal­pa auto? Ymmär­rän, että iso per­he tarvit­see ison auton, jot­ta kaik­ki mah­tu­vat mukaan, mut­ta mihin ihmeeseen yksik­seen työa­sioi­ta ajel­e­va mitään city­maas­turia tarvi­sisi? Yksin liikku­van läp­päri ja mitä muu­ta taval­lista rompet­ta nyt sit­ten onkin mukana luulisi hyvin mah­tu­van pie­neen autoon. 

    Jos halu­aa yksik­seen körötel­lä jol­lain isol­la autol­la, niin siitä vaan, mut­ta veron­mak­sajien on tätä ihan turha tukea.

  84. Itse olen laskeskel­lut noi­ta kor­vauk­sia tois­es­ta näkökul­mas­ta. Työ­nan­ta­jalle on aina halv­in­ta, jos työn­tek­i­jä saadaan aja­maan oma­l­la autol­la. Vain joil­lakin Lap­pi­in suun­tau­tuvil­la matkoil­la on halvem­paa käyt­tää lentokonet­ta. Valitet­tavasti täl­lä het­kel­lä val­tion matkus­tussään­nön mukaan ei saa käyt­tää halv­in­ta tapaa. 

    Mikä tässä laskel­mas­sa on annet­tu arvok­si sille junaa ja lentokonet­ta suurem­malle toden­näköisyy­delle kuol­la tai vakavasti vam­mau­tua autoilun seu­rauk­se­na? Vai eikö työn­tek­i­jöi­den tur­val­lisu­udel­la ole mitään arvoa työnantajalle?

  85. Samuli Saarel­ma: Yksin liikku­van läp­päri ja mitä muu­ta taval­lista rompet­ta nyt sit­ten onkin mukana luulisi hyvin mah­tu­van pie­neen autoon.

    Joo, mut­ta ei sem­moi­sel­la kukaan täysi­järki­nen halua ajaa pitkää mat­ka-ajoa. Siskoni autot­tomana vuokrasi halvim­man auton mitä löy­tyi, Ford Fies­tan, Lap­in­reis­sulleen ja tote­si sen olleen hem­metin paha virhe.

    Pieni auto — pienet sisäti­lat. Pienet autot on tarkoitet­tu kaupunki­a­joon, jos­sa ne lyövät isom­mat autot 10–0, mut­ta pitkässä mat­ka-ajos­sa suurem­pi­en auto­jen edut tule­vat esiin. 

    City­maas­turille ne kyl­lä kek­si käyt­töä minäkään, ellei satu asumaan tiet­tömien taipalei­den takana.

    R. Sil­fver­berg:
    Kos­ka kir­joi­tus on poikunut näin paljon proteste­ja niin se todis­taa sen että jokin ammat­tiryh­mä kokee todel­la menet­tävän­sä jonkun saavu­ute­tun edun jos km-kor­vauk­set esim 15000 km jäl­keen muut­tuisi­vat verrollisiksi.

    Minäpä arvaan että parin vuo­den kulut­tua tode­taan että 15 000 km on aivan liikaa, vede­tään raja 10 000 km kohdalle. Sit­ten tode­taan että se on turhan han­kalaa ja pois­te­taan koko verottomuus.

    Näin se tulee menemään.

  86. Saarel­ma: “Eikö järkevää olisi sit­ten yksin liikkuville ihmisille sit­ten kor­va­ta juuri sen mukaan, että heil­lä on käytössään pieni ja hal­pa auto? ”

    Entäs melu­ta­so ja ajo­mukavu­us? PIenessä autossa nämä ovat yleen­sä heikom­pia. Tämä ei ole hyvä ehdo­tus työ­tur­val­lisu­u­den ja ergono­mi­an kannalta.

    Lisäk­si voi sanoa, että myyn­timies tarvit­see vain läp­pärin mut­ta tekni­nen kaveri tai huoltomies joutuu usein kul­jet­ta­maan kaiken­näköistä työvä­linet­tä ja työ­tur­val­lisu­us­varustet­ta. Pieni auto tulee nopeasti pieneksi.

    Havait­senkin tässä, että autoilun vas­tus­ta­jat eivät pane pain­oa huoltomi­esten työ­tur­val­lisu­udelle ja ajo­mukavu­udelle. Ainakaan täl­lä blogilla kukaan vas­tus­ta­ja ei ole esit­tänyt mitään myön­teistä ratkaisua tähän asiaan.

  87. Kiitok­sia vas­tauk­sista juha ja Raimo K.

    Mah­doit­teko huo­ma­ta, että tuo 400 km/ päivä tarkoit­taa vuo­den JOKAISTA työpäivää? Eli jos myyn­timi­esten tai asen­ta­jien pitää jon­akin päivänä hiukan päivit­tää osaamis­taan Helsingis­sä, niin se tarkoit­taa sen viikon muille arkipäiville 100 km lisää ajoa, että päästään tuo­hon hur­jaan 70 000 — 100 000 vuosit­taiseen kilometrimäärään.

    Vähän olisin huolis­sani, jos min­ul­la olisi esimerkik­si johdet­ta­vanani 5 — 7 myyn­timiehen poruk­ka, jot­ka vuo­den JOKAISENA työpäivänä kuvaisi­vat päivän töitään näin:
    “Näin­hän se usein menee, että aje­taan 4 tun­tia palaveri­in, pide­tään tun­nin palaveri, ja aje­taan neljä tun­tia takaisin.” Lasku­taitoinen pomoni voisi väit­tää, että hoidan työni hel­vetin huonosti.

    Eli olisiko­han tässä kuitenkin tyyp­illen har­maan talouden piirre: osa palka­s­ta mak­se­taan kilo­metriko­r­vauksi­na. Niin­hän ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten vielä val­taosa kiin­teistövälit­täjistä ajoi sel­l­aisia kilo­metrimääriä, että asun­not olisi ollut pakko myy­dä puhelimella.

    Vielä: Mitä hel­vetin järkeä on pitää Helsingis­sä palkkalis­toil­la asen­ta­jaa, joka ajaa JOKAISENA työpäivänä keskimäärin 400 km ja tekee töitä tun­nin tai kak­si. Eikö se asen­ta­ja kan­nat­taisi palkata Tam­pereelle tai Forssaan tai Lahteen?

    Touko Met­ti­nen

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ajoin ker­ran virka­mart­ka Sys­mään ja takaisin vuokrat­ul­la autol­la. Kilo­metriko­r­vaus oli 165 euroa ja auton vuokra ben­soi­neen 129 euroa. Uskoisin, että auton vuokraamo sisäl­lyt­tää auton hin­taan kaik­ki kulut ja vähyän enem­mänkin, mut­ta voitolle jäin. 

    Autovuokraa­mon kus­tan­nus­rakenne tuskin on kovin saman­lainen kuin taval­lisen autoil­i­jan. Vuokraamot osta­vat auto­ja suu­ri­na erinä ja saa­vat niistä hyvät alen­nuk­set. Kun ne laite­taan kier­toon vajaa 20000 km ajet­tuina “melkein uusi­na” niistä voi saa­da jopa parem­man hin­nan kuin mitä vuokraamo on itse mak­sanut. Noil­la ajok­ilo­me­treil­lä auto­ja ei tarvitse myöskään huoltaa eikä ostel­la uusia renkaita.

  89. Touko:

    Tak­er­rut suot­ta tuo­hon JOKAISENA PÄIVÄNÄ. On tot­ta, että joil­lain kavereil­la tulee täy­teen tuo 70–100 tkm mut­ta uskoisin että tyyp­il­lisel­lä myyn­ti-/huoltomiehel­lä tulee vähem­män. Itsel­läni tulee työa­joa ehkä 20–30 tkm ja siihen omat päälle. Luulisin, että olen enemmistössä.

    Sanon­pa­han vaan mielip­i­teenäni ja 10 vuo­den koke­muk­sel­la, että hyvin, hyvin har­vat kol­le­gat ovat jak­sa­neet miet­tiä näin tarkasti näitä km-kor­vauk­sia. Toki aina löy­tyy joku pelle pelo­ton, joka las­kee ja las­kee, mut­ta useim­mat vaan täyt­tävät matkalaskut ja luot­ta­vat siihen, että suurin piirtein +/-0 sieltä tulee.

    Min­un vasta­lauseeni näitä vihre­itä kohtaan on se, että he eivät arvos­ta ollenkaan työ­tur­val­lisu­ut­ta ja ‑mukavu­ut­ta, mitä tulee matkatyötä tekeviin.

    Toki myyn­timiehiä sijoitel­laan eri pis­teisi­in ja viime­vu­osi­na on yleistynyt jonkin ver­ran myös se, että Helsin­gin toimis­to sul­je­taan ja palkataan joku suo­raan maakun­ti­in. Yleen­sä kuitenkin fir­ma yrit­tää saa­da lisämyyn­nin toivos­sa myyn­ti- ja huoltomiehet liik­keelle, eikä pitää heitä toimistolla.

  90. Minkähän auton Osmo on vuorkan­nut kun ben­soi­neen mak­soi vain 129e? Tuol­la ei saa edes VW Golf­fia päiväk­si vaikkei ajaisi metriäkään.

  91. Touko:

    Huo­mau­tan vielä tähän “km-kor­vauk­set palkan­lisänä” argu­ment­ti­in, että km-kor­vauk­set mak­se­taan matkalasku­jen perus­teel­la. Matkalasku­un taas kir­jataan kilo­metrit ja mis­tä on ajet­tu ja mihin, ja mis­tä syystä.

    Jos siis matkalaskui­hin ale­taan kir­ja­ta jotain “palkan­lisiä” väären­nety­il­lä matkalaskuil­la niin myyn­timiehen lisäk­si ainakin fir­man kir­jan­pitäjän ja toim­i­tusjo­hta­jan täy­tyy olla valmi­ita kir­jan­pitorötök­si­in. Kuin­ka moni on valmis? En itse ainakaan ole kuul­lut ken­estäkään B2B-myyn­nis­sä. Ei tässä ole kyse mis­tään alan yleis­es­tä käytännöstä.

  92. juhalle

    Niin, minä tak­er­ru­in jokaiseen työpäivään sik­si, että tääl­lä mm. Raimo K. ker­too, että on paljon (?) matkatöitä teke­viä, jot­ka aja­vat vuodessa 70000 ‑100 000 km, mikä tarkoit­taa 11 kk töitä tekevälle kaup­pa­rat­sulle 300 – 430 km ajoa joka työpäivä.Tästä se JOKA PÄIVÄ tulee.Eli halusin vain sanoa, että jos täl­lä asen­ta­jal­la tai myyn­tiedus­ta­jal­la on yksikin toimistopäivä viikos­sa, niin sit­ten neljä ker­taa viikos­sa on ajet­ta­va 380 – 540 km.

    Tämä on mielestäni sel­l­ainen yhtälö, joka vaatii avaamista.Sinä, juha olet nyt avan­nut sitä aika omi­tuisel­la taval­la: iva­mal­la “vihre­itä teoreetikkoja”.

    Vas­taa nyt kun käytän­nön mies olet, miten voi olla kan­nat­tavaa istut­taa ilmeisen hyviä työn­tek­i­jöitä autossa KESKIMÄÄRIN 5 tun­tia JOKA AINOA TYÖPÄIVÄ?Matkalla töi­hin tai töistä pois?

    Touko Met­ti­nen

  93. a_l: Minus­ta suh­teel­lisen vaa­ti­mat­toman ja ain­oas­taan lasken­nal­lisen vero­hyö­dyn vuok­si ei kan­na­ta romut­taa toimi­vaa jär­jestelmää, luo­da lisää byrokra­ti­aa ja kom­plek­sisu­ut­ta vero­tuk­seen sekä vaikeut­taa tuhan­sien yri­tys­ten käytän­nön toim­intaa. Lap­si, pesu­vesi ja niin edespäin. Tästä voidaan toki olla eri mieltä.

    Mut­ta tätä on turha yrit­tää kään­tää ensisi­jais­es­ti vero­tuk­sel­lisek­si asi­ak­si. Soin­in­vaaran avauk­ses­sa ei vas­tustet­tu verot­to­mia kuluko­r­vauk­sia, vaan vapaa­ta autoe­t­ua ja henkilöau­to­jen km-korvauksia.

    Nyt on jonkun sisäluku­tai­dos­sa vikaa. Minä olen elänyt siinä uskos­sa että Osmo (ja minä) olisi täysin tyy­tyväi­nen teknis­es­ti täs­mälleen nykyisen kaltaiseen ratkaisu­un kilo­metriko­r­vauk­sien suh­teen, mis­sä ain­oas­taan verova­paan kor­vauk­sen tasoa rukat­taisi­in vas­taa­maan todel­lisia mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia nykyisen ylikom­pen­saa­tion sijaan.

    260 miljoon­aa euroa “suh­teel­lisen vaa­ti­ma­ton” val­tion budjetissa?

  94. Car Clu­bin hin­nas­ton mukaan Sys­män keikan (350 km edestakaisin Helsingistä)voisi suorit­taa seu­raavasti: 5 tun­tia vuokraa sis. 20 km/tunti + 250 km 0,35 euroa km = 127,50 + oven avaami­nen ja sulkem­i­nen 4 euroa plus lasku 3 euroa? 134,50.
    Kauhean pitkään ei töitä voitu tehdä siel­lä Sys­mässä. 165 euron kor­vaus edel­lyt­tää 366 km ajoa eli täl­lä nopeal­la lasken­nal­la Car Club olisi veloit­tanut vielä 5,6 euroa enem­män. Voi olla, että sil­loin hin­nat oli­vat halvem­mat eikä mitään muu­ta keikkaa ole sen jäl­keen sat­tunut tule­maan, johon vedo­ta. Joka tapauk­ses­sa tämä on erikoistapaus aivan kuin 50.000 km vuodessakin.
    Kaiken kaikki­aan nämä paljon aja­vat ovat ahk­e­ria ihmisiä ja tuo­vat val­tion kas­saan niitä raho­ja, joi­ta kaivataan.

  95. Touko:

    Käytän­nössä nämä kaver­it, jot­ka aja­vat 70–100 tkm/v ovat yleen­sä täl­laisia kavere­i­ta, joil­la on jokin alue­pääl­likon vir­ka ja laa­ja alue. 100 tkm on aika extreme mut­ta jotain 80 tkm/v olen nähnyt.

    Esim. koti Helsingis­sä ja johdet­ta­vat orkester­it vaik­ka vaasas­sa, nivalas­sa, kajaanis­sa ja heino­las­sa. SIinä sit­ten aja­vat samaa lenkkiä viikos­ta toiseen. Kuten jo sanoin aiem­min, useim­mat myyn­timiehet aja­vat vähemmän.

  96. Touko Met­ti­nen:
    Kiitok­sia vas­tauk­sista juha ja Raimo K.

    Mah­doit­teko huo­ma­ta, että tuo 400 km/ päivä tarkoit­taa vuo­den JOKAISTA työpäivää?Eli jos myyn­timi­esten tai asen­ta­jien pitää jon­akin päivänä hiukan päivit­tää osaamis­taan Helsingis­sä, niin se tarkoit­taa sen viikon muille arkipäiville 100 km lisää ajoa, että päästään tuo­hon hur­jaan 70 000 – 100 000 vuosit­taiseen kilometrimäärään.

    Vähän olisin huolis­sani, jos min­ul­la olisi esimerkik­si johdet­ta­vanani 5 – 7 myyn­timiehen poruk­ka, jot­ka vuo­den JOKAISENA työpäivänä kuvaisi­vat päivän töitään näin:
    “Näin­hän se usein menee, että aje­taan 4 tun­tia palaveri­in, pide­tään tun­nin palaveri, ja aje­taan neljä tun­tia takaisin.” Lasku­taitoinen pomoni voisi väit­tää, että hoidan työni hel­vetin huonosti.

    Eli olisiko­han tässä kuitenkin tyyp­illen har­maan talouden piirre: osa palka­s­ta mak­se­taan kilo­metriko­r­vauksi­na. Niin­hän ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten vielä val­taosa kiin­teistövälit­täjistä ajoi sel­l­aisia kilo­metrimääriä, että asun­not olisi ollut pakko myy­dä puhelimella.

    Vielä: Mitä hel­vetin järkeä on pitää Helsingis­sä palkkalis­toil­la asen­ta­jaa, joka ajaa JOKAISENA työpäivänä keskimäärin 400 km ja tekee töitä tun­nin tai kaksi.Eikö se asen­ta­ja kan­nat­taisi palkata Tam­pereelle tai Forssaan tai Lahteen?

    Touko Met­ti­nen

    En tiedä asen­ta­jista mitään, mut­ta myyn­timiehistä kyllä.
    400 km/päivä on 200 km/suunta. Ja siel­lä suun­nas­sa voi olla ja onkin esim. puoli tusi­naa palavere­ja, ehkä enem­mänkin — mat­ka-aikaa kun ei las­ke­ta työajaksi.
    Lasku­taitoinen pomo ei sano mitään, jos kaup­paa tulee.

    Ja pelkäl­lä läp­päril­lä ei par­jää esim. vaate­tusalal­la, vaan mukana on olta­va tavaraa, joka ei mah­du laukkuun.

    Toki matkako­r­vauk­sis­sa voi olla — ja onkin — joillekin verot­tomasti mak­set­tua palkkaa, joka on epäko­h­ta ja suuril­la kilo­metrimääril­lä kiin­teä kor­vaus kään­tyy voitol­lisek­si, mut­ta muu­tok­set tulee perustel­la kunnolla.

  97. Touko:

    Tässä on var­maan ollut yksi väärinkäsi­tys: siis minä puhun 70–100 tkm/v auton mit­taris­sa. Se sisältää siis myös sivi­il­i­a­jot esim. 20–30 tkm/v. Huikea määrä kilo­me­tre­jä työa­jos­sa siitä tulee silti.

  98. Vielä yksi kommentti:

    Näen tässä postauk­ses­sa pohjim­maise­na vain yri­tyk­sen vähen­tää autoilua. Mut­ta onko fik­sua tehdä se ilman mitään rak­en­tavaa vastaehdotusta? 

    Sinän­sä on ihan ok matkus­taa julk­isil­la ja tak­seil­la ja niin­hän usein tehdäänkin jos mat­ka-aika tulee oma­l­la autol­la liian pitkäk­si. Jos kaikille nyynit­miehillä on samat sään­nöt niin ok.

    Mut­ta työn tehokku­ut­ta se kyl­lä syö. Ajatel­laan, että käyt myynitkeikalla Tam­pereelta Liek­sas­sa. Oma­l­la autol­la tulee pitkä päivä mut­ta kyl­lä se vielä menee. Jos menet julk­isil­la, niin ensin lennät Tam­pereelta Helsinki­in ja sieltä Joen­su­uhun, mis­tä otat taksin LIek­saan. Päivässä menee nip­pa nap­pa mut­ta kyl­lä tuli kalli­ik­si työnantajalle.

    Point­ti siis on, että tässä yritetään tehdä autoilu han­kalam­mak­si tar­joa­mat­ta mitään fik­sua vai­h­toe­htoa tilalle. Negati­ivista kehi­tys­tä siis.

  99. juha:

    Point­ti siis on, että tässä yritetään tehdä autoilu han­kalam­mak­si tar­joa­mat­ta mitään fik­sua vai­h­toe­htoa tilalle. Negati­ivista kehi­tys­tä siis.

    Ei. Tässä ei yritetä tehdä autoilua han­kalam­mak­si. Tässä yritetään järkeistää sys­teemiä niin, että kenellekään ei olisi kan­nat­tavaa pyrk­iä mak­si­moimaan oma autoilu.

  100. Ässä: Tässä yritetään järkeistää sys­teemiä niin, että kenellekään ei olisi kan­nat­tavaa pyrk­iä mak­si­moimaan oma autoilu.

    Eli se on nimeno­maan se autoilu, ei mitään ongelmia ei esimerkik­si ole verova­pais­sa päivära­hois­sa joi­ta on kaiken kukku­rak­si aivan pakko mak­saa, toisin kuin km-kor­vauk­sia (joille ei paljon use­am­mas­sa tapauk­ses­sa ole senkään ver­taa perustelui­ta kuin kulukorvauksille).

  101. Ässä: Ei. Tässä ei yritetä tehdä autoilua han­kalam­mak­si. Tässä yritetään järkeistää sys­teemiä niin, että kenellekään ei olisi kan­nat­tavaa pyrk­iä mak­si­moimaan oma autoilu.

    Ja taas se sieltä tuli. Näil­lä kom­menteil­la ei ole mitään todel­lisu­us­po­h­jaa. Vaik­ka talous­teo­ri­at kuin­ka sanois­i­vat, että ihmiset yrit­tävät mak­si­moi­da voit­ton­sa, niin käytän­nön tasol­la on aivan selvää, että paljon työk­seen aja­vat eivät halua ajaa vielä vähän lisää muu­ta­man lisäeu­ron vuok­si. Tästä syys­tä kut­sun tätä todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tuneek­si vihreäk­si teoretisoinniksi.

  102. Sylt­ty:

    ei mitään ongelmia ei esimerkik­si ole verova­pais­sa päivära­hois­sa joi­ta on kaiken kukku­rak­si aivan pakko maksaa

    Ei toki ole pakko mak­saa. Etenkin monikansal­lis­ten yhtiöi­den suo­ma­lai­sis­sa tytäry­htiöis­sä on vuosien var­rel­la har­rastet­tu käytän­töjä, jois­sa päivära­han sijas­ta on kuluko­r­vaus (ate­ri­aku­lut yms kuit­tien perusteella).

  103. tcrown: Nyt on jonkun sisäluku­tai­dos­sa vikaa. Minä olen elänyt siinä uskos­sa että Osmo (ja minä) olisi täysin tyy­tyväi­nen teknis­es­ti täs­mälleen nykyisen kaltaiseen ratkaisu­un kilo­metriko­r­vauk­sien suh­teen, mis­sä ain­oas­taan verova­paan kor­vauk­sen tasoa rukat­taisi­in vas­taa­maan todel­lisia mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia nykyisen ylikom­pen­saa­tion sijaan.260 miljoon­aa euroa “suh­teel­lisen vaa­ti­ma­ton” val­tion budjetissa?

    Ainakin Soin­in­vaara kan­nat­taa muu­tos­ta: “Täl­lä säästetään 35 miljoon­aa euroa, mut­ta kor­jat­tavaa jäi vielä sekä auton edun kohtelus­sa että niiden ensim­mäis­ten kilo­me­trien verotuksessa.

    Onnit­te­lut liiken­ne­m­i­nis­teri Kyl­löselle jo tästäkin!”

    Vero­ton­ta km-kor­vaus­ta alen­ta­mal­la ei val­tion kas­saan kilah­da sent­tiäkään enem­pää, sik­si noiden sum­mien pyörit­te­ly on kyl­läkin täysin teoreettista.

    Jos ylikom­pen­saa­tion purkami­nen nähdään ehdot­toman tarpeel­lisek­si, olisi km-kor­vauk­sen tasoa voin­ut alen­taa kaut­ta lin­jan muu­ta­mal­la sen­til­lä. Näin mak­sum­iehik­si eivät olisi joutuneet vain ne kaikkein eniten ajavat. 

    Mikä tärkein­tä ei olisi muo­dostet­tu keinotekoista kalen­terivuo­den aikana las­ket­tavaa kilo­metri­ra­jaa jos­sa on kaik­ki mah­dol­lisen tuloloukun ainek­set. Jos koskaan ei saa ylikom­pen­soi­da, tul­laan monis­sa tapauk­sis­sa alikom­pen­soimaan. Parem­pi siis jäädä kotiin.

    Tätä ei tosin vihreässä nor­sun­lu­u­tor­nissa ymmär­retä, kos­ka ei oma­ta minkään­laista käytän­nön tun­tu­maa näi­den ihmis­ten työhön.

  104. pekka:
    Syltty:

    Ei toki ole pakko mak­saa. Etenkin monikansal­lis­ten yhtiöi­den suo­ma­lai­sis­sa tytäry­htiöis­sä on vuosien var­rel­la har­rastet­tu käytän­töjä, jois­sa päivära­han sijas­ta on kuluko­r­vaus (ate­ri­aku­lut yms kuit­tien perusteella).

    Var­maankin yhtiöitä, jois­sa on jumala­ton määrä byrokraat­te­ja duu­nis­sa. Marx­i­laisil­la on ollut ter­mi “tuot­tam­a­ton työ”. Näi­den lip­pu­jen ja lap­pu­jen kanssa läträämi­nen ei tuo mitään arvoa asi­akkaalle, joka on kuitenkin koko toimin­nan perus­ta. Onnek­si näi­den jäykkien menetelmien vuok­si suury­htiöt eivät kykene kas­va­maan lop­ut­tomasti ja markki­noille tulee uusia toim­i­joi­ta, joista taas osa byrokrati­soituu jne.

  105. Ei päivära­ho­ja mak­se­ta kuin pohjo­is­mais­sa. Muual­la käytän­tö on läh­es poikkeuk­set­ta kuluko­r­vaus kuit­tien perusteella.

    Ja kuten yllä san­ot­ti­in, päivära­ho­ja ei ole mikään pakko mak­saa yksi­tyisel­lä puolel­la. Usein­han tästä tuleekin riito­ja, kun huonos­ti kan­nat­ta­va fir­ma jät­tää päivära­hat mak­samat­ta ja sit­ten ihme­tel­lään, että mil­läs perus­teel­la niitä pitikään maksaa.

    1. juha
      Päivära­ho­ja ei ole pakko mak­saa. Sil­loin kulut voi vähen­tää vero­tuk­ses­sa kuit­tien­pe­rus­teel­la. Vero­hallinto toivoo käytet­täväk­si päivärahakäytäntöä.

  106. Metropolix:
    http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2012/05/02/selvitys-yksityisautoilua-tuetaan-verovaroin/201228556/12

    Suurin osa autoli­iken­teen tuista kuitenkin menee julkiselle liiken­teelle eli lin­ja-auto- ja taksiliikenteelle.

    Tutkimus oikoo yleistä käsi­tys­tä, jon­ka mukaan tieli­iken­teen verot toisi­vat val­tion kas­saan reip­paasti täytet­tä. Todel­lisu­udessa verot eivät kuitenkaan riitä kat­ta­maan tien­pidon ja muiden kulu­jen sekä liiken­teen saamien tukien kus­tan­nuk­sia. Rautatieli­iken­teessä suhde on niin kehno, että rata­mak­su ja ratavero tuot­ta­vat vain 13 pros­ent­tia radan­pidon kustannuksista.

  107. Käyn syömässä työ­paikkani vier­essä olevas­sa lounaskahvi­las­sa, mak­san lounaan omas­ta pus­sis­ta­nia. Kun menen työ­matkalle naa­purikaupunki­in ja käyn asi­akkaan naa­puris­sa olevas­sa lounaskahvi­las­sa, fir­ma mak­saa joko verot­tomat päivära­hat tai sit­ten kor­vaa verot­tomasti lounaan kuit­tia vastaan.

    Jos tuos­sa ei syn­ny nyt sitä “perus­tee­ton­ta” vero­hyö­tyä, jota niin kovasti sen perus­teet­to­muu­den takia ollaan leikkaa­mas­sa val­tion ahnaaseen pus­si­in, niin minä olen Kiinan keisari.

  108. Tämän keskustelun voi tiivistää siten, että val­tion­hallinnon mielestä ne eniten matkatyötä tekevät ovat epäi­lyt­tävää väkeä, ja ansait­se­vat saa­da keppiä.

    Samanaikaises­ti fir­mo­jen toim­i­tusjo­hta­jat joskus tuskail­e­vat, että miten saisi myyn­timiehi­in liikettä.

  109. Liiken­nevi­ras­ton liiken­teen tuk­i­laskel­ma on täysin puu­ta­heinää. Liiken­teen “vero­tu­ki” on laskelmis­sa mukana sekä tulop­uolel­la tuloa vähen­tämässä että menop­uolel­la meno­ja lisäämässä. Kerätään liiken­teeltä vero­ja ja mak­su­ja 5 mil­jar­dia, todel­liset kulut 2 mil­jar­dia. Mut­ta kun “olisi voitu” kerätä liiken­n­evero­ja yhtähyvin 7 mil­jar­dia, liiken­teelle on annet­tu 2 mil­jardin vero­tu­ki eli verot – kulut – vero­tu­ki = 0. Johtopäätös: “liiken­teeltä kerä­tyt verot vas­taa­vat liiken­teen kus­tan­nuk­sia kun mukaan las­ke­taan verotuet”.

    1. City­Car­Club mak­saa noista paikoista vuokraa. Vuokra on selvästi suurem­pi kuin se, mitä yksi­ty­isautoli­jat mak­sa­vat asukaspysäköintioikeudesta.
      Myös tak­selle on varat­tu eril­liset toppa-alueet.

  110. Nuo Osmon luvut ovat autoku­luis­sa hirveästi yläkant­ti­in. Omis­tan juuri Audi A3:n, malli 2008, eloku­us­sa käyt­töön, ollut uud­es­ta ja olen ajanut 205 000 km. Polt­toaineen kulu­tus 4,2 litraa/100 km, 150 000 km:lle hin­nal­la 1,50 euroa/litra tekee 9450 euroa, ei 18 000 euroa, ren­gasku­lut 1200 euroa, ei yli 4000 euroa ja tuol­lainen auto hyvin varustel­tuna mak­saa reilut 30 000 euroa ja arvonalen­nus on vajaat 15 000 euroa, ei 19 000 euroa.

    MUTTA en voi mitenkään hyväksyä tuo­ta auton­vuokrauslin­jaa. Sor­ry vaan Osmo. Kun pahim­mil­laan ajoin yli 80 000 km vuodessa, nyt alle 40 000 km, niin oltuani heinäku­un aja­mat­ta ei hom­ma enää sujunutkaan eloku­us­sa. Vei muu­ta­man viikon päästä taas ryt­mi­in. Tämän todis­ta­vat myös onnet­to­muusti­las­tot (onnek­si min­ulle ei ole sat­tunut elokuina mitään). Vähän ajami­nen ja sat­un­nainen autoilu on vaar­al­lista. Jos ei omista autoa ja tarvitse sitä paljoa, ei pidä autoil­la ollenkaan. On todel­la vaar­al­lista. Ei tarvitse väitel­lä siitä onko naiset huono­ja kuske­ja, vai nuoret vai van­huk­set. Toki ero­ja näi­den ryh­mien välil­lä on mut­ta kuolonko­lare­i­ta aja­vat pääsään­töis­es­ti sel­l­aiset jot­ka aja­vat vähän. Yli 30 000 km vuodessa ei todel­lakaan ole takuu jol­la selviää hengis­sä liiken­teessä mut­ta melkein. Ja vielä vaar­al­lisem­paa on se että vähän aja­va ajaa joka ker­ta eri­laisel­la autolla.

Vastaa käyttäjälle Rolling Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.