Kysymyksiä Guggenheimista

Olen väl­tel­lyt kan­nan ottamista Guggen­heim-museoon, kos­ka en tiedä siitä tarpeek­si ja kos­ka kaikkien selvi­tys­ten läpi käymi­nen vie tuhot­tomasti aikaa eikä sopimusten sisältöä pysty ymmärtämään ilman asiantun­ti­jan apua.  Nyt kun suun­nitel­laan neljän miljoo­nan euron upot­tamista arkkite­htik­il­pailu­un, on ehkä aika viheltää peli poik­ki. Sik­si toivoisin han­ket­ta ajav­il­ta vas­tauk­sia seu­raavi­in kysymyksiin:

Mitä sisältöä sopimus tuo ja mil­lä hin­nal­la?
Mitä sopimus sanoo aineis­tos­ta ja sen hin­nas­ta? Olen ymmärtänyt, että jos tar­jol­la on mie­lenki­in­toista mate­ri­aalia, Bil­baon muse­ol­la on aina oikeus saa­da se ensin. Saako Guggen­heimin nimen voimin parem­paa taidet­ta ja edullisem­min kuin saisi muuten vain?

Kias­ma?
Meil­lä on Kias­ma hyväl­lä paikalla ja talokin on tarpeek­si has­sun näköi­nen, mut­ta kovin hil­jaista on museon ovel­la. Mie­lenki­in­toisi­in näyt­te­ly­i­hin ei ole varaa. Kias­ma on val­tion taide­museo, mut­ta onko sil­lä väliä? Jos Suomes­sa ei ole varaa tuot­taa mie­lenki­in­toisia näyt­te­lyjä yhteen museoon, miten rahaa riit­täisi kah­den museon pitämisek­si hengis­sä? Eikö voitaisi yhdis­tää voimavarat ja pan­na Kias­ma kun­toon – ja laa­jen­taa sen toimi­ala nyky­taiteesta moderniin.

Tur­is­ti­t­u­lot
Guggen­heimia on perustel­tu sen tuo­ma­l­la lisään­tyväl­lä tur­is­mil­la. Tur­is­tit tuo­vat maa­han tulo­ja, joista hyö­tyy lähin­nä val­tio arvon­lisäveron kaut­ta. Työl­lisyyt­täkin se kohen­taa, mut­ta tästäkään ei hyödy Helsin­ki vaan koko maa. Helsingis­sä työl­lis­ten määrän rajoit­teena on asun­top­u­la. Jos yksi elinkeino­haara lisää työl­lisyyt­tään, se on muil­ta pois. Jos han­ke on elinkei­nop­o­li­it­ti­nen, mik­si Helsin­gin pitää se maksaa?

Mikä on brändin arvo?
Berli­inis­sä Guggen­heimin nimi ei vetänyt. Mod­er­na Muse’et vetää Tukhol­mas­sa ihan oma­l­la nimel­lään ja onnis­tuu han­kki­maan mie­lenki­in­toisia näyt­te­lyjä. Eikö olisi mah­dol­lista tehdä houkut­tel­e­va taide­museo koti­maisen voimin mak­samat­ta tolkut­tomasti kau­pal­liselle amerikkalaiselle säätiölle?

Keskus­takir­jas­to?

Korvi­i­ni on kan­tau­tunut, että kaupun­gin keskushallinnos­sa arvioidaan, ettei kaupungilla ole voimavaro­ja toteut­taa samanaikaises­ti Guggen­heimia ja keskus­takir­jas­toa. Tähän olisi hyvä saa­da luotet­ta­va vastaus.

104 vastausta artikkeliin “Kysymyksiä Guggenheimista”

  1. Hyvä että sen­tään joku vihreistä kehtaa esit­tää kysymyk­siä ja kyseenalais­taa tuon hankkeen.

    Epäil­i­jöitä oltu lyömässä joko bisne­skiel­teisyy­den tai kult­tuurikiel­teisyy­den helpol­la leimal­la, riip­puen siitä kumpi on ollut muka kohderyh­mään sopi­vampi. Ja joskus varsin hal­val­la, laiskalla ja pop­ulis­tisel­la tyylil­lä (kuten Min­na Lind­gren SK:n kolum­nis­saan jokin aika sitten).

    Joidenkin vihrei­den into on näyt­tänyt jopa minus­ta siltä että pilkkater­mi “kokkarei­den apupuolue” on sit­tenkin oikeutet­tu. Olenkin epäil­lyt että taustal­la ei olisi ollut kaupun­gin ja kaupunki­lais­ten etu vaan joku val­lankäyt­töön liit­tyvä poli­it­ti­nen sopimus — nyt osoit­tau­tui onnek­si että kyse ei ollut ainakaan apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan valinnasta…

  2. Oikeat kysymyk­set ja oikea lähet­ymistapa asi­aan. Erinomaista! 

    Nähtäväk­si jää kuin­ka kovasti halu­at vas­tauk­sia kysymyksiisi.

  3. Mik­si juuri kaupun­gin tai val­tion pitäisi toteut­taa asia yksin? Eikö kaupun­ki voi vain vara­ta tont­tia museokäyt­töön (veto-oikeus julk­i­sivu­un on kuitenkin) ja kil­pailut­taa yksi­tyiset halukkaat museon­rak­en­ta­jat? Riskik­si jää kesken­eräisen raken­nuk­sen purkukulut.

  4. ris­ti­in-rasti­in:
    Eikö kaupun­ki voi vain vara­ta tont­tia museokäyt­töön (veto-oikeus julk­i­sivu­un on kuitenkin) ja kil­pailut­taa yksi­tyiset halukkaat museonrakentajat? 

    Hedelmäl­lisem­pää lie­nee keskit­tyä vai­h­toe­htoi­hin, jot­ka ovat jotenkin real­is­tisia. Kaik­ista “ihan var­masti saamme yksi­ty­istä sponsorirahaa”-lupauksista huoli­mat­ta (vakkei­vat ne varsi­nais­es­ti olisi edes virheel­lisiä), taide­museo ei sinne yksi­tyisel­lä rahal­la nouse, eikä sitä ilman julk­ista rahaa ylläpidettäisi.

    Osmon kysymyk­set ovat hyviä.

  5. Lis­tas­ta uno­h­tui muutama:
    Keneltä tule­vat nämä rahat, jot­ka eivät ole mis­tään pois?
    Jos nimit­täin kyse oikeasti on täl­lais­es­ta yksi­tyis­es­tä rahoit­ta­jas­ta, päästäänkin sit­ten riitelemään siitä, mik­sei tämä rahoit­ta­ja voi samal­la ostaa tont­tia ja siitä minkälaista ja kuin­ka rumaa kolos­sia siihen aio­taan rakentaa.
    Jos taas kyse ei ole yksi­tyis­es­tä rahoit­ta­jas­ta, väit­teen esit­täjien tulisi välit­tömästi astua alas luot­ta­mus-/virkate­htävistään.

    Mik­si kaupung­in­museon alasajoa halu­a­va sen kor­rup­toitunut johta­ja saa jatkaa tehtävissään?
    Johta­jal­la ei selvästikään ole mitään intresse­jä toimia tehtävässään eikä kor­rup­tio ole mikään pikkujuttu.

    Mik­sei “puolueet­toman” selvi­tyk­sen tek­i­jöitä haaste­ta oikeu­teen? Mik­sei sitä puo­lus­tel­e­vaa “kaupun­gin” lakimi­estä eroteta?
    Selvi­tyk­sen lop­putu­los ei selvästikään vas­taa annet­tua tehtävää ja kyse saat­toi jopa olla virkami­este­htävästä, jol­loin esim. puolueet­to­muusvelvol­lisuuk­sia on rikot­tu räikeästi. “Kaupun­gin” lakimies taas ei selvästikään tun­nu tietävän, ketä hän edus­taa. Pait­si että ilmeis­es­ti kaupun­ki saa per­iä palkkaa takaisin, asiana­ja­jali­iton tulisi erot­taa hänet suo­raan noin törkeän eet­tisen rikko­muk­sen perusteella.

    Miten kukaan voi perustel­la han­kkeen jatkamista täl­laisen sotkun jälkeen?
    Tulisi olla kaikille selvää, että kun han­ket­ta ker­ran aje­taan täm­möisin perustein ja metodein, sil­lä ei voi olla mitään todel­lisia meriittejä.

  6. Osmo, tai­dat olla anal­fabeet­ti, troglodyyt­ti, pop­ulisti, kon­ser­vati­ivi, perus­suo­ma­lainen ja verik­ouraoikeis­to­lainen kun kehtaat tuol­la lail­la kyseenalais­taa Guggen­heimin. Guten­ber­gin galak­si on men­nyt­tä elämää, se huo­juu ja hor­juu, etkö koe ja näe?

  7. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­jalle,

    Vihrei­den ryh­mästä about puo­let on vas­tus­tanut han­ket­ta koko ajan.

    Han­ket­ta on kri­ti­soitu, kyseenalais­tet­tu, kysymyk­siä esitet­ty ja yksimielisen kokoomuk­sen kanssa oltu eri mieltä. 

    Näin ollen menee haukut nyt hiukan ohi maalistaan.

  8. Tarvi­taanko uut­ta raken­nus­ta, varsinkaan verora­hoil­la? Eikö vaik­ka Kias­maa voitaisi alkaa markki­noi­da Guggen­heim­i­na ulospäin, jos brändil­lä on niin suuri vetovoima? Guggen­haim-näyt­te­ly­itähän on jo ollut suo­ma­lai­sis­sa taidemuseoissa.

  9. Kovasti Helsin­gin taiteil­i­japi­ireis­sä vas­tuste­taan Guggen­heim-han­ket­ta. Yht­enä syynä tähän on ihan aiheelli­nen palko koti­maisen taiteen jäämis­es­tä varjoon.
    Noiden Osmon kysymys­ten lisäk­si olen kovasti häm­mästel­lyt tämän han­kkeen puuhami­esten vim­maa esit­tää suo­ma­lainen mod­erni taide jotenkin huonom­pana kuin ulkomainen.
    Ja jos Helsingistä ja Suomes­ta halu­taan tehdä brän­di (LOL!), niin mik­si sitä ei voi­da tehdä Helsingistä ja Suomes­ta, vaan siihen tarvi­taan amerikkalainen ham­puri­laisketjua muis­tut­ta­va franchising-konsepti?

    Onko­han tässä nielais­tu koukku ihan ilman matoa?

  10. En itsekään usko, että Guggen­heim on kus­tan­nuste­hokas han­ke. Jot­ta kan­sain­välisiä näyt­te­ly­itä saadaan Suomeen, pitää kyseisel­lä muse­ol­la olla itsel­lä hyvät kokoel­mat joi­ta se lainailee ympäri­in­sä vas­ta-vuorois­es­ti. Tämä on Guggen­heimin lisessin tar­joa­ma ‘palvelu’, sil­lä se vähen­tää taas vas­ta-lain­o­jen kus­tan­nuk­sia ja mah­dol­lis­taisi merkit­tävien näyt­te­lyi­den tuomisen Helsinki­in. Enkä usko että sitä tosi­aan on selitet­ty sen parem­min, san­o­taan että kuraat­tori­palve­lut ovat muka tärkeitä, mut­ta kai ne osa­taan hoitaa Ateneum / Kias­mas­sa jo ennestään, tai jos on tar­ves­ta palkata siihen asian var­tavas­ten uut­ta henkilökuntaa.

    Ateneum on tässä ain­oa Suo­ma­lainen museo joka omil­la laa­joil­la kokoelmil­laan kil­pailu­un pysty­isi osal­lis­tu­maan ja rak­en­taisinkin uuden museon Ateneu­min hyvien koke­muk­sien varaan, kuten Picas­so-näyt­te­ly (lainat­tuna Pari­isin Picas­so musos­ta) osoit­ti, kyl­lä 300,000 kävi­jää tulee jos on hyvä näyt­te­ly. Siis tek­isin Ateneu­min hallinnal­lis­es­ti omis­ta­man haaran Kata­jan­nokalle, tai Hakaniemen rantaan, mihin se nyt sopisikaan parhait­en. Lait­taisin säätiöön tarpeek­si varo­ja, että kokoel­mat kart­tuisi­vat lisää, ja rupeaisin pyörit­tämään taide­museo­ta kansal­lisin varoin ja vas­taa­maan ajan haasteisi­in ja aiheisi­in, eikä vain pyörit­tää ajat­to­mia klassikoita.

    Ain­oa etu minkä näen Guggen­heimis­sa on, se että se bränd­inä kiin­nos­taa enem­män yri­tyk­siä, ja siten hei­dän mukaan­tu­lon kaut­ta han­ke saat­taa olla kan­nat­ta­va. Mut­ta, mik­si suo­ma­laiselle (esim. Ateneu­min) muse­olle perustet­tuun säätiöön ei saataisia harki­moi­ta ym. mukaan? Kat­son, että val­tion varoil­la on vaikea­ta pyörit­tää kallista museo­hanket­ta. Tek­isin Ateneu­mista sen Brändin isol­la B:llä, kuten Lon­toos­sa on Tate Brän­di, joka sit­ten jakau­tui aikoinaan Tate Mod­ern ja Tate Britain (sekä Tate Liv­er­pool, Tate St. Ives), voisi siis ateneu­mikin perus­taa sivuhaaro­ja. Tek­isin Suomes­sa siis jaon “Mod­ern Ateneum” ja “Ateneum Gal­le­ria” tai vas­taa­van, ja perus­taisin uuden museon tämän nimen alle. Lou­vre ja Cen­tre Pomp­pi­dou ovat myös haa­rautu­mas­sa, eikä Ran­skalaiset tarvitse ulko­maisia museobrändejä.

  11. Eri­no­maisia kysymyk­siä. Minä sen sijaan kysyn taas saman tyh­män kysymyk­sen sil­läkin uhal­la, että syyl­listyn janku­tuk­seen: mitä päät­täjät tarkoit­ta­vat sil­lä, että jonkun han­kkeen kus­tan­nuk­set eivät ole mis­tään tois­es­ta han­kkeesta pois?

    HS 28.3.12:

    Kokoomuk­sen Juho Romakkanie­mi taas kan­nat­taa Guggen­heimia, ja pitää teen­näisenä vas­takkainaset­telua. “Sentin sent­tiä enem­pää ei laite­ta muuhun, jos tätä han­ket­ta ei tule”, hän sanoo.

    Tarkoit­taako tämä, että Guggen­heim (siltä osin kuin sen rahoi­tus tulee julkiselta sek­to­ril­ta) rahoite­taan lainara­hal­la? Sil­loin tosi­aan voi sanoa että juuri sitä rahaa ei muuhun pan­na, kos­ka sil­loin­han lainaa ei ote­ta jos han­ke raukeaa.

    Vai onko menet­te­ly se, että jos bud­jetin valmis­telus­sa jokin vero­ker­tymästä kus­tan­net­ta­va han­ke saa punakynää, sitä vas­taa­va veroeu­ro­ker­tymä jätetään kokon­aan bud­jet­ti­valmis­telun ulkop­uolelle ja sum­ma tal­lete­taan tilille? Jos näin tehdään, miksi?

  12. Museo ei museona tule luul­tavasti kiin­nos­ta­maan ketään. Bil­baon Guggen­heimin men­estys johtuu vain ja ain­oas­taan raken­nuk­ses­ta. Eikä sub­troop­pinen ilmas­tokaan ole haitaksi…

    Jos Helsin­gin Guggen­heimistä halu­taan saa­da men­estys, tulee raken­nuk­sen itsessään olla niin vaikut­ta­va, että se jät­tää kaiken ympäristössään var­joon­sa ja sitä tul­laan kat­so­maan raken­nuk­sen takia. Har­va matkus­taa tälle lev­eysas­teelle kat­so­maan näyt­te­lyä — korkein­taan itämeren alueelta.

  13. Muu­ta en tuos­ta halu­aisi kom­men­toi­da, mut­ta alue­talouden vaiku­tuk­set tur­is­mista kyl­lä lukemieni tutkimusten val­os­sa ovat sen ver­ran merkit­täviä myös kun­nan kas­sas­sa, että tur­is­mi­in panos­t­a­mi­nen Helsingis­sä kan­nat­taa. Valitet­tavasti asian tutkimi­nen luotet­tavim­mal­la tutkimus­mallil­la on niin työlästä ja kallista, että sitä ei kan­na­ta tois­taa usein. Tukhol­mas­sa mm. on las­ket­tu, että jokainen tur­istin kulut­ta­ma kru­unu kiertää alueel­la taskus­ta toiseen ja tuot­taa 1,9 kru­u­nun ver­ran hyvää. Kerroinvaikutuksia.

    Pitäisin val­tu­us­ton mie­len­rauhan kannal­ta hyöryl­lisenä että joku täysin riip­puma­ton taho arvioisi esite­tyn ansait­semis­logi­ikan ja mm. ver­taisi tur­is­min kasvuodotuk­sia G:n kanssa ja ilman G.tä — voi olla että Helsingistä lop­pu­vat peti­paikat tur­is­teil­ta ihan ilman uusia vetovoimaisia kohteitakin, kun kasvu on ollut pitkään aika rajua eikä ole uusia hotelle­ja samas­sa mitas­sa nous­sut. Tallinnas­sa taitaa jo olla enem­män hotel­li­huonei­ta kuin Helsingis­sä, ja paljon vähem­män turisteja.

  14. Kias­mas­sa on taas pyörimässä kovata­soinen näyt­te­ly, josa on niin koti­maista kuin ulko­maista taidet­ta. Lisää koti­maista nyky­taidet­ta ja mod­er­nia taidet­ta löytää vaikka­pa Uuden­maan gal­le­ri­oista. Ongel­ma lie­nee, että täl­lä het­kel­lä Helsin­gin taide­tar­jon­taa ei osa­ta markki­noi­da, vaik­ka siel­lä on todel­la monipuolista ja rikas­ta taidet­ta. Ja Suomes­sa — tääl­lä on minus­ta (suo­raan sanoen) hel­vetin kovia taiteiljoi­ta. Mik­si pitää sel­l­aisia kan­sain­välisiä kier­rät­tää Guggen­heimin nimis­sä, jot­ka näkee muual­lakin hel­posti ja samal­la myös muu­takin sikäläistä raken­nus­taidet­ta? Hesaan ei saa­da saman­laista tuon­tia. Erot­taudu­taan omil­la jutuilla

    Brändätään mielu­um­m­min suo­ma­laista taidet­ta eteen­päin, tuo­daan kan­sain­välisiä näyt­te­ly­itä, joi­ta muual­la ei oikeasti näe. Esimerk­ki hyvästä näyt­telystä oli Taide­museon intialaisen nyky­taiteen näyt­te­ly n. vuosi sit­ten. Se oli upea, wau-koke­mus, joten mik­si sitä ei markki­noitu kan­sain­välis­es­ti myös samal­la? Samas­sa paikas­sa ollut myös mui­ta upei­ta näyttelyitä. 

    Minä rakas­tan Hesan taide­tar­jon­taa, mut­ta se on vaat­in­ut gal­le­ri­oiden löytämisen taide­museoiden ohelle. Suosit­telisin samaa Guggen­heim-hai­hatelijoille. Mut­ta toisaal­ta suo­ma­laiseen luon­teeseen taitaa kuu­lua, että “eihän me osa­ta, ei meil­lä ole hienoa, naa­puri tai joku muu osaa parem­min”. Sääli. Siinä mis­sa­taan paljon. Oman taiteen arvos­tus etusi­jalle, sil­lä saatet­taisi­in huo­ma­ta, että suo­ma­lainen taidekin voi olla yhä laa­jem­min vientitituote.

  15. Hyviä kysymyk­siä!

    Jatkan Soin­in­vaaran lis­tan viimeis­es­tä kohdas­ta, Keskus­takir­jas­tos­ta. Juuri Haataisen tilalle valit­tu apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Vil­ja­nen nos­ti Hesarin haas­tat­telus­sa män­nä viikol­la Keskus­takir­jas­ton yli Guggenheimin. 

    Keskus­takir­jas­to on eit­tämät­tä mielekkäämpi han­ke kuin Guggen­heim, eikä Helsingillä tosi­aan ole varaa kah­teen näin isoon han­kkeeseen läh­es samal­la aikataul­ul­la (eikä ehkä muutenkaan).

    Keskus­takir­jas­tonkin kohdal­ta on kri­it­tis­es­ti ja rohkeasti uskallet­ta­va kysyä, onko kir­jas­to­hanke uud­is­raken­nuk­se­na todel­la tarpeelli­nen vai onko tärkeäm­pänä vain saa­da poli­it­tis­es­ti kuuma peruna Töölön­lahti täytet­tyä rakennuksilla?

    Entä koh­ta tyhjil­lään ole­van Pos­ti­talon tilat? Kir­jas­to 10, joka nyt sijait­see Pos­ti­talos­sa on suun­nitelmien mukaan siir­tymässä Keskus­takir­jas­toon. Eikö voitaisi hyö­dyn­tää arkkite­htonis­es­ti edus­ta­va Pos­ti­ta­lo uute­na Keskus­takir­jas­tona? Pos­ti­talosta löy­ty­isi myös tilo­ja Keskus­takir­jas­toon suun­nitel­luille muille toim­i­joille, kuten Kult­tuurikeskus Caisalle ja perustet­tavalle Kansal­liselle Audio­vi­suaaliselle Keskuk­selle. Keskus­takir­jas­ton tila­su­un­nitelmis­sa kir­jas­ton sisälle tule­va 140 m² näyt­te­lyti­la olisi menos­sa suurim­mal­ta osalta Caisan käyt­töön. Helsin­gin kaupun­ki halu­aa Caisan pois Fen­nia-kort­telista, ilmeis­es­ti korkei­den vuokrakus­tan­nusten takia. 

    Keskus­takir­jas­ton kon­sep­ti on muo­toa pri­vat-pub­lic eli raken­nuk­seen halu­taan kovem­paa markki­nahin­taista vuokraa mak­savia yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta kom­pen­soimaan kaupun­gin omia toim­into­ja. Täl­löin on suuri vaara, että Keskus­takir­jas­tos­ta ei tulekaan kaikkien helsinkiläis­ten olo­huone. Uskoisin, että Ilmarisen (Pos­ti­talon omis­ta­ja) kanssa olisi helpom­paa neu­votel­la Pos­ti­talon elvyt­tämis­es­tä todel­lisek­si kaupunki­lais­ten olohuoneeksi.

  16. Mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on poli­it­ti­nen. Ostiko kokoomus demarien äänet Vil­jasen valin­nal­la ja onko täl­löin aivan sama mitä mieltä vihreät tai Soin­in­vaara on asi­as­ta? Ainakin net­tikeskustelu käy kuumana.

  17. Helsin­gin Guggen­heimia on peilat­tu Bilbaoon .
    Kävi­jämäärät ovat vai­hdelleet 900000–1000000 välil­lä useimp­ina toimintavuosina

    Kävi­jöistä val­taosa tulee kuitenkin Espan­jas­ta ja Ranskasta.Väkeä näis­sä mais­sa on 110 miljoo­nan luokkaa,Ranska 65 miljoon­aa, Espan­ja 47 miljoonaa.
    Kumpikin maa on matkailun valtamaita,joten kävi­jäpo­ten­ti­aali on sitäkin kaut­ta suuri

    Näi­den syi­den vuok­si Helsin­gin Guggen­heimin vierail­imääräen­nuste on savijaloilla
    Kävi­jäpo­ten­ti­aali on vain mur­to-osa Bil­baoon verrattuna

  18. Samaan aikaan Sarko­maa itkee ‚mis­tä saadaan rahat Lastensairaalaan.

    Julki­nen raha on rajal­lista, joten tosi­asi­as­sa Guggen­heimin tarvit­se­ma raha on pois­sa muista julk­i­sista han­kkeista vaik­ka suo­raa kor­vamerk­in­tää ja yhteyt­tä ei olekaan.

    On aika irvokas­ta, että lop­ul­ta vas­takkain ovat Guggen­heim ja Lastensairaala.

    Vas­ta­han EU ja USA syyt­tivät Kim-Jong-Unia edesvas­tu­ut­to­muud­es­ta kun rahat oli tuh­lat­tu raket­ti­in eikä ruokaan.

    Miten Guggen­heim asetel­ma poikkeaa Pohjois-Koreasta ?

  19. Miten tarkkaan se Guggen­heim säätiön 140 miljoo­nan hin­ta-arvio oli las­ket­tu? 30–40 miljoon­aa meni muis­taak­seni suun­nitelu­un. Lop­ut oli raken­nuskus­tan­nuk­sia. Pitäisi nyt saa­da oikeat riip­pumat­tomat selvi­tyk­set esimerkik­si raken­nuskus­tan­nuk­sista tuol­la paikalla. Tuo­hon kohtaan on raken­net­tu ja suun­nitel­tu aiem­minkin raken­nuk­sia. Kata­janokka­han on saari ja lähistöl­lä on paljon van­haa täyt­tö­maa­ta. Onko tuo hin­ta­lap­pu ollenkaan real­isti­nen ja minkälaisen pytin­gin sil­lä saisi rakennettua?

    Tämä on tärkein asia. Koko han­kkeen taloudelli­nen toteu­tus perus­tuu tähän. Mah­dol­liset rahoit­ta­jatkin halu­a­vat tietää paljonko tuo mak­saa. Ham­puris­sa Elbphil­har­monien raken­nuskus­tan­nuk­set ovat jyrkästi nousseet alku­peräis­es­tä , eikä raken­nus ole vieläkään valmis. Näin vain varoit­ta­vana esimerkkinä.

  20. Mie­lenki­in­toisem­pi kysymys on poli­it­ti­nen. Ostiko kokoomus demarien äänet Vil­jasen valin­nal­la ja onko täl­löin aivan sama mitä mieltä vihreät tai Soin­in­vaara on asiasta? 

    Ennus­taisin, että kokoomus sai sisämin­is­ter­iön kansli­apääl­likön paikan.

  21. Mika Kias­mas­sa epäon­nis­tui? (vas­taus; suun­nilleen kaikki)

    Guggen­heim-keskustelu on samal­la keskustelua Val­tion taide­museon ja Kias­man toimin­nas­ta ja oikeas­t­aan toimimttomuudesta.

    Toinen juonne on suo­ma­laisen taideken­tän ihan oma jäl­keen­jääneisyys ja siään­päin­lämpiävyys — kri­itikot ja näyt­te­lyku­raat­torit ovat tiivi­is­sä suh­teess omien suosikki­taiteil­i­joiden­sa kanssa.

    Matkailullisia vet­onaulo­ja ovat taide­museot — eteenkin kan­sain­välisen tason, vähem­män maakun­tasar­jan taide­ladot — ja tiede­museot, jois­sa yhteistä on kan­sain­välis­es­ti ymmär­ret­tävä lähestymistapa.

    Kias­ma esit­telee suo­ma­laista nyky­taidet­ta. Ketä kiin­nos­taa? Kuvataide-akatemia ja ammat­tiko­rkeak­oulu suoltata­vat ammat­tiku­vataiteil­i­joi­ta, joista ani­har­va edes yrit­tää kan­sain­välistä uraa. Suomes­sa kun apu­ra­hat pyörivät “ammatti“taiteilijoilel ja näyt­te­ly­itäkin saa, jos on väleis­sä muu­ta­man tyypin kanssa. Perus­taiteli­ja on mukavu­usalueel­laan ihan perus­suo­ma­laises­sa meiningis­sä, lisää lik­saa ja halvem­paa punkkua kun vain sais.

    Guggen­heim-keskustelu ainakin pal­jasti Suomen tei­deken­tän omat ongelmat.

    Guggen­heim museo olisi myös osit­tain ratkaisu siihen miten taiteen viral­lista siäp­pir­iä avataan vaikut­teille. Lop­putu­los on kuin kun­tau­ud­is­tus — tavoite ja tarve ymmär­retään mut­ta silti halu­taan jatkaa kuten ennenkin ilman, että mikään muuttuisi.

    Kias­malle pitäisi tehdä jotain.

  22. Ville-Veikko Mas­tomä­ki:
    Näin ollen menee haukut nyt hiukan ohi maalistaan. 

    No, vika on ehkä siinä sanomapeilis­sä jon­ka kaut­ta asi­at ovat min­ulle välit­tyneet. Aiheesta kir­joite­tuis­sa uuti­sis­sa on innokaiden pajusten ja gal­lenkalleloiden lisäk­si esi­in­tynyt aina myös joku jon­ka nimen perässä on (vihr.). Han­ket­ta julkises­ti vas­tus­ta­vat kun­nal­lispoli­itikot taas ovat läh­es aina kan­ta­neet perässään sulku­ja (sd.) tai (vas.).

    Ehkä nämä kyseenalais­ta­vat vihreät eivät ole sit­ten vain saa­neet mielipi­det­tään tarpeek­si hyvin esi­in kun HS on halunut luo­da kuvaa siitä että suurim­mat val­tu­us­to­ryh­mät ovat perik­sianta­mat­tomana kult­tuurir­in­ta­mana han­kkeen takana…

  23. Teemu Vesala:
    Kias­mas­sa on taas pyörimässä kovata­soinen näyt­te­ly, josa on niin koti­maista kuin ulko­maista taidet­ta. Lisää koti­maista nyky­taidet­ta ja mod­er­nia taidet­ta löytää vaikka­pa Uuden­maan gal­le­ri­oista. Ongel­ma lie­nee, että täl­lä het­kel­lä Helsin­gin taide­tar­jon­taa ei osa­ta markki­noi­da, vaik­ka siel­lä on todel­la monipuolista ja rikas­ta taidetta. 

    Peru­songel­ma Helsin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taa maail­malle myytäessä on siinä, että isoa wau-paukkua ei löy­dy. Kias­mas­sa voi olla kuin­ka kovata­soista taidet­ta tahansa, mut­ta kun näyt­te­lyt ovat varsin pienikokoisia, ei mas­sa­t­ur­isti tule niitä var­tavas­ten kat­so­maan edes hämeen­lin­nas­ta asti. Eri­lais­ten ammat­tipi­irien sisäl­lä Helsin­gin kult­tuu­ri­tar­jon­taa pide­tään todel­la kovana, mut­ta jos­sain tjäre­bor­gin main­osku­vas­tossa on tosi vaikea main­os­taa että joo siel­lä on sel­l­a­sia tosi kivo­ja gal­le­ri­oi­ta joi­ta voi käy­dä etsimässä kaupungilta. Mas­sa­t­ur­is­min tarpeeseen yksi iso mod­ernin taiteen museo voisi tuo­da vastauksen.

    Miten museo sit­ten toteutet­taisi­in on eri asia. Itse ainakin halu­aisin nähdä vähin­tään vai­h­toe­htoise­na tarkastelu­na lähtöko­hdil­taan koti­maisen mod­ernin taiteen museon, joka voisi ihan omil­la muskeleil­laan han­kkia näyt­te­ly­itä ulko­mail­ta. Eri­lais­ten kun­nal­lis­ten museoiden yhteistyönä Suomes­ta saat­taisi jopa löy­tyä riit­tävä määrä tarpeek­si kovata­soista taidet­ta, jota voisi kier­rät­tää maail­mal­lakin. Täl­laisen yhtey­teen voitaisi­in lyödä myös jo hau­datun ARMI-talon toimintoja.

    Tämän lisäk­si halu­aisin kol­man­te­na vai­h­toe­htona nähdä tarkastelun brändimuseon rak­en­tamis­es­ta jonkun toisen ulko­maisen museon kanssa yhteistönä, esimerkik­si Lon­toon Tat­en tai Tukhol­man Mod­er­na Museetin kanssa.

    Nykyi­nen Guggen­heim tai ei mitään ‑ajat­telu on mielestäni varsin yksisilmäistä.

  24. Mielestäni tuo­hon sopisi vielä yksi kysymys: Miten kaupun­ki on upot­ta­mas­sa neljä miljoon­aa arkkite­htik­il­pailu­un ennen kuin on ole­mas­sa minkään­laista päätöstä siitä, tuleeko koko laitosta? 

    Jotenkin näk­isin, että Guggen­heimia aje­taan nyt puo­li­val­oil­la vaivihkaa sisään. Muodol­lis­es­ti asi­as­ta toki päät­tää seu­raa­va val­tu­us­to, mut­ta voipi olla, että sen päätök­sen­tekoon pyritään hyvin tietois­es­ti vaikut­ta­maan sit­o­ma­l­la han­kkeeseen miljoo­nia joi­ta ei saa­da enää takaisin, jos museo­ta ei tulekkaan.

    Eihän sen 4 miljoon­aa toki tuo­hon lop­pusum­maan näh­den iso raha ole, mut­ta kyl­lä sille ihan var­masti löy­ty­isi muu­takin käyt­töä Helsingissä.

  25. Ris­to: Hedelmäl­lisem­pää lie­nee keskit­tyä vai­h­toe­htoi­hin, jot­ka ovat jotenkin real­is­tisia. Kaik­ista “ihan var­masti saamme yksi­ty­istä sponsorirahaa”-lupauksista huoli­mat­ta (vakkei­vat ne varsi­nais­es­ti olisi edes virheel­lisiä), taide­museo ei sinne yksi­tyisel­lä rahal­la nouse, eikä sitä ilman julk­ista rahaa ylläpidettäisi.Osmon kysymyk­set ovat hyviä.

  26. Teemu Vesala: Kias­mas­sa on taas pyörimässä kovata­soinen näyt­te­ly, josa on niin koti­maista kuin ulko­maista taidet­ta. Lisää koti­maista nyky­taidet­ta ja mod­er­nia taidet­ta löytää vaikka­pa Uuden­maan gal­le­ri­oista. Ongel­ma lie­nee, että täl­lä het­kel­lä Helsin­gin taide­tar­jon­taa ei osa­ta markki­noi­da, vaik­ka siel­lä on todel­la monipuolista ja rikas­ta taidetta…

    Minä rakas­tan Hesan taide­tar­jon­taa, mut­ta se on vaat­in­ut gal­le­ri­oiden löytämisen taide­museoiden ohelle. 

    Niin. Ehdotan suorit­ta­maan seu­raa­van harjoituksen:

    Kävelee Helsin­gin keskus­tas­sa ja vas­taan­tule­van gal­ler­ian kohdal­la arvioi, että kut­suuko se sisää,n vai näyt­tääkö se siltä, että sisään­päästäk­seen tulee osa­ta joku salainen käden­puris­tus. Ja kysymys on kuitenkin visuaalisen viestin­nän ammattilaisista.

    Min­un on vaikea vetää tästä muu­ta johtopäätöstä, kuin että niis­sä gal­le­ri­ois­sa ei edes halu­ta käyvän ihmisiä.

  27. Timo P:
    Entä koh­ta tyhjil­lään ole­van Pos­ti­talon tilat? Kir­jas­to 10, joka nyt sijait­see Pos­ti­talos­sa on suun­nitelmien mukaan siir­tymässä Keskus­takir­jas­toon. Eikö voitaisi hyö­dyn­tää arkkite­htonis­es­ti edus­ta­va Pos­ti­ta­lo uute­na Keskustakirjastona? 

    Nythän Pos­ti­ta­lo kaiken lisäk­si muut­tuu koh­ta parik­si vuodek­si kir­jas­tok­si sen toimies­sa Eduskun­nan kir­jas­ton väistöti­lana remon­tin ajan.
    Pysyvämpi kir­jas­tokäyt­tö toki vaatii sisätilo­jen reipas­ta muokkaus­ta, jota Museovi­ras­to (kai) tietysti vastustaa.

    1. Keskus­takir­jas­toa kaavailti­in pos­ti­taloon, johon se olisi sopin­ut sijain­nin puoles­ta aivan eri­no­mais­es­ti, mut­ta museovi­ras­to esi sen.

  28. Mat­ti Koho­nen: Pomp­pi­dou

    Pis­teet kim­moisas­ta kirjoitusasusta!

    Helsin­gin uuden museon voisi nimetä Zuggen­heimik­si, ihan ilman lisenssiä.

  29. Kom­ment­ti Kias­mas­ta on aika hyvä. Kias­man (tai Espoon puolel­la Emman) näyt­te­lyt ovat välil­lä sel­l­aisia, että niihin ei pien­ten las­ten kanssa voi men­nä ja aikuisellekin ne ovat aika tuskainen koke­mus. Guggen­heimin ansio on, että se tekee taiteesta hel­posti nau­tit­ta­van, viih­teel­lisen tuot­teen. Mik­si tätä ei voi­da tehdä ilman Guggen­heimia? Kos­ka taideih­misille kau­pal­lisu­us on kauhistus.

  30. Keskus­takir­jas­tos­ta
    Mitenkähän tarpeelli­nen viritelmä uusi keskus­takir­jas­tokaan on pidem­män päälle? Ensim­mäi­nen e‑paperiin perus­tu­va e‑kirjojen luku­laite (Sony Lib­rie) ilmestyi 8 vuot­ta sit­ten, ja ensim­mäi­nen Ama­zon Kin­dle 5 vuot­ta sit­ten. Ja sähkökir­jo­jen julkaisemisen jät­tiläiset, Ama­zon ja Apple, eivät ole vielä edes alka­neet tähyämään suomenkielisille markki­noille. Jenkeis­sä kuulem­ma jo yli puo­let kir­joista han­ki­taan e‑kirjoina.

    Vaan mitenkähän mah­taa olla tilanne vaik­ka 10 vuo­den päästä? Kuin­ka nopeasti paperikir­jat alka­vat kor­vau­tua e‑kirjoilla lähivu­osi­na ja ‑vuosikym­meninä?

    Nyky­het­ki tun­tuu varsin huonol­ta ajal­ta tehdä päätök­siä 50–100 vuo­den kan­ta­mal­la raken­nuk­ses­ta, jon­ka toim­inta perus­tuu paperikirjoihin.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskus­takir­jas­toa kaavailti­in pos­ti­taloon, johon se olisi sopin­ut sijain­nin puoles­ta aivan eri­no­mais­es­ti, mut­ta museovi­ras­to esi sen.

    Jak­se­taanko odot­taa muu­taien tyyp­pi­en eläköi­tymistä? — Käsit­tääk­seni — tieto luotet­ta­bal­ta läh­teeltä — mueovi­ras­to voi antaa hyvin paina­van lasun­nun, mut­ta raken­nis­valvon­tavi­ras­to hyvksyy tai hylkää muutokset.

  32. Uusi val­tu­us­to päät­täköön mah­dol­lisen arkkite­htik­il­pailun ja lisenssi­mak­sun mak­sat­tamis­es­ta, jos tarvet­ta enää nähdään. Nyt van­hal­la val­tus­tol­la yritetään sitoa tule­vat val­tu­ute­tut valmi­iseen asetel­maan pala palal­ta syöt­tämäl­lä. “Menee mak­set­tu kah­den miljoo­nan selvi­tys ja sit­ten tämä toukoku­us­sa päätet­ty viisi miljoon­aa hukkaan, jos ei jatke­ta perus­tamis­pros­es­sia,” vedo­taan sit­ten ensi vuonna.

  33. Sam­po Smolan­der kir­joit­ti asi­aa. Juuri kir­ja-aineis­ton tal­len­nemuodon muut­tumisen takia Pos­ti­ta­lo olisikin oiva keskus­takir­jas­ton paik­ka. Komea ala-aula näyt­tävään sisään­tu­loon ja työhuonei­ta ties kuin­ka mon­es­sa yläk­er­rokses­sa, joista on mah­ta­vat näköalat. Noi­ta työhuonei­ta paperikir­joi­hin fik­soituneet uuden mau­soleu­mi­raken­nuk­sen kan­nat­ta­jat sanovat esteek­si raken­nuk­sen keskus­takir­jas­to­toimin­nalle: niis­sä ei ole tilaa kir­joille. Ei var­maan hel­posti olisikaan, mut­ta enem­män­hän tul­laankin tarvit­se­maan pienem­piä työtilo­ja toisen­laista työtä varten.

    Uusi mau­soleu­mi suun­nitel­laan satavar­masti muun toimin­nan ohel­la paperikir­jo­jen varastopaikak­si, vaik­ka siel­lä kir­jas­ton­hoita­jat toimi­si­vatkin infor­maa­tio­työn­sä ohel­la kir­jas­tosaunan kyl­vettäjinä noin niin kuin uuden ajan tiedostamisen merkiksi.

    P.S. Kias­man sisään­tu­loaula on käsit­tämät­tömän ankea. Pimeä, ikävä ja tavalli­nen. Raken­nus ulkoapäin on sen sijaan vaikut­ta­va, tykkään siitä.

    P.P.S. Tästä puheen­vuorostani pätkä, jos­sa puhutaan kir­jas­ton­hoita­jista kir­jas­tosaunan kyl­vettäjinä, on sarkas­mia. Se ei ole vakavasti esitet­ty toimenku­van muutosehdotus.

    1. Kyl­lä kir­jat saa sul­lo­tuk­si pieni­in huoneisi­in, mut­ta kir­jas­ton laa­jem­pi toim­inta sopii parem­min isoi­hin auloi­hin kuin eril­lisi­in toimistohuoneisiin.

  34. G‑projektin puolestapuhu­jat hehkut­ta­vat että siihen löy­tyy merkit­tävässä määrin “yksi­ty­istä spon­sori­ra­haa”. Jos tämä “ennuste” ei toteudu, sil­loin koko lasku lankeaa veron­mak­sajille. Alkupot­ti­na tarvi­taan nyt 4 miljoon­aa euroa arkkite­htik­il­pailu­un. Jospa kil­pailun rahoit­tamis­es­ta vas­taisi nuo maini­tut yksi­tyiset tahot — nähdään samal­la onko lupauk­sille yksi­tyis­es­tä rahoituk­ses­ta mitään katetta.

  35. Onko tarkoi­tus kyörätä uuteen keskus­takir­jas­toon kaik­ki nyky­is­ten kir­javaras­to­jen kokoel­mat? Voisin kuvitel­la niiden aineis­to­jen jäävän sinne mis­sä ovat ja uuden mah­ta­van kir­jas­ton ennakoivan uusia tal­lenne- ja toim­inta­muo­to­ja. Sähkökir­jan lain­au­soikeudet on kyl­lä iso kan­to kaskessa vielä väännettäväksi.

    Olen silmäil­lyt Keskus­takir­jas­ton sivut, mut­ta mieleeni ei ole jäänyt täs­mäti­etoa siitä, mitä van­ho­ja aineis­to­ja siel­lä tulee olemaan.

    1. keskus­takir­jas­to ei ole mikään kir­javaras­to tai lainaamo vaan mod­erni, nykyaikainen kir­jas­to,. jon­ka pain­opis­teet ovat aivan muualla.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä kir­jat saa sul­lo­tuk­si pieni­in huoneisi­in, mut­ta kir­jas­ton laa­jem­pi toim­inta sopii parem­min isoi­hin auloi­hin kuin eril­lisi­in toimistohuoneisiin.

    Voisiko uuden­laisen kir­jas­ton ajatel­la niin, että eril­liset huoneet keskit­tyvät eri aihep­i­irei­hin, joi­hin voisi men­nä luke­maan, han­kki­maan tietoa ja keskustele­maan muiden aiheista kiin­nos­tunei­den kanssa?

    Kiireisenä per­heenisänä on usein vain turhaut­tavaa käy­dä kir­jas­tossa etsimässä jotain luet­tavaa. Kiin­nos­ta­vat uutu­udet ovat yleen­sä aina lainas­sa, tai niis­sä lukee “ei koti­lainaan” ja ne lop­ut van­hat kir­jat olen yleen­sä jo lukenut. 

    Mik­sei kir­jas­to tar­joa vapaasti suomenkielisiä dig­i­taal­isia kopi­oi­ta kir­joista? Onko ihan oikeasti vain tarkoi­tus rajoit­taa uutu­uskir­jo­jen saatavu­ut­ta niin että turhau­tuneim­mat käyvät ne osta­mas­sa, tai jät­tävät luke­mat­ta kokonaan?

  37. Niin­hän litur­gia kuu­luu. 🙂 Siihen voisin kuvitel­la sopi­van juuri lukuisat pienet työti­lat muu­ta­man ison tilan lisäk­si. Hyvin mon­en­laiseen toim­intaan ei mitenkään riitä mah­tavia ihmis­mas­so­ja kuhunkin. Lisäk­si suuri osa toimin­nas­ta on var­masti verkos­sa (sähkökir­ja!, tietopalvelu), jota varten ei tarvi­ta hehtaar­i­halle­ja vaan pienet työhuoneet ovat työn­tek­i­jöille mukavammat. 

    Yleisen kir­jas­ton perus- ja ydin­palveluk­si määrit­te­len kaiken­lais­ten infor­maa­tio­tal­len­tei­den, oli niiden sisältämä infor­maa­tio sit­ten kielel­listä, kuval­lista, äänel­listä, elämyk­sel­listä tai ais­timuk­sel­lista, fik­ti­ivistä tai fak­tu­aal­ista, hyödyl­listä väline­in­for­maa­tio­ta tai elämyk­sel­listä taide- tai viihde­in­for­maa­tio­ta, saat­tamisen verovaroin ilman eri mak­sua kansalais­ten saataville fyy­sis­inä esineinä tai sähköim­puls­seina tai muil­la tavoin ja noiden tal­len­tei­den löy­tyvyy­destä huole­htimisen. Muiden toim­inta- ja palvelu­muo­to­jen ja oheis­toim­into­jen tulee tukea tätä perustehtävää.

    Onko keskus­takir­jas­tol­la jokin muu perus- ja ydin­palvelukon­sep­ti? Tämä var­maankin löy­tyy ao. sivuil­ta, käyn katsomassa.

  38. Mikael Storsjö:
    G‑projektin puolestapuhu­jat hehkut­ta­vat että siihen löy­tyy merkit­tävässä määrin“yksityistä spon­sori­ra­haa”. Jos tämä “ennuste” ei toteudu, sil­loin koko lasku lankeaa veron­mak­sajille. Alkupot­ti­na tarvi­taan nyt 4 miljoon­aa euroa arkkite­htik­il­pailu­un. Jospa kil­pailun rahoit­tamis­es­ta vas­taisi nuo maini­tut yksi­tyiset tahot – nähdään samal­la onko lupauk­sille yksi­tyis­es­tä rahoituk­ses­ta mitään katetta. 

    Tässä on aja­tusvirhe. Yksi­tyiset lahjoit­ta­jat voi saa­da mukaan, jos on poli­it­ti­nen päätös G‑projektin toteu­tu­mis­es­ta. Täl­löin rahoi­tus­sopimuk­set voi kir­joit­taa siten, että rahoi­tus toteu­tuu, jos pro­jek­ti­in saadaan yhteen­sä riit­tävä rahoi­tus ja pro­jek­ti toteutetaan. Eivät yksi­tyiset lahjoit­ta­jat ole (mitä suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä) kiin­nos­tunei­ta rahoit­ta­maan arkkite­htik­il­pailua, jon­ka tulosten toteut­ta­mi­nen on epävarmaa.

    Tämä EI ole kan­nan­ot­to Helsin­gin G‑projektin puolesta.

  39. “Tässä on aja­tusvirhe. Yksi­tyiset lahjoit­ta­jat voi saa­da mukaan, jos on poli­it­ti­nen päätös G‑projektin toteutumisesta. ”

    Jos G on niin hyvä han­ke kuin sitä main­os­te­taan niin yksi­tyiset rahoit­taisi­vat koko businek­sen ja keräi­sivät huimat voitot.
    Var­ma merk­ki sen kan­nat­ta­mat­to­muud­es­ta on se, että sitä tyrkytetään rahoitet­tavak­si julk­isin varoin

  40. UUSI TAIDEMUSEO HANASAAREN VOIMALAITOKSEEN

    Mar­rasku­un alus­sa Janne Gallen-Kallela-Sirén esit­teli kaupun­gin taide­museo­hanket­ta ja siihen liit­tyvää mah­dol­lista yhteistyö­suhdet­ta Guggen­heim-museoon Arka­di­an kan­vanälis­esa kir­jakau­pasa Hes­pe­ri­ankadeul­la. Esit­ti näköko­htansa hyvin taitavasti ja perustellusti.
    Selvi­tys valmis­tui viime vuo­den lopus­sa. Nyt julk­istamisen jäl­keen siihen onkin syytä pere­htyä ajan kanssa, so lukea kuin piru raamattua. 

    Sen vuok­si olen täysin häm­men­tynyt ja suut­tunutkin siitä, että näin suures­ta asi­as­ta pitäisi päät­tää näin nopeasti. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen jo tämän kuun lopus­sa ja val­tu­us­ton ensi kuus­sa. Eikä nyt lehdis­tössä rapor­tis­sa kuul­tu oikein vas­taa siitä, miten JGKS selit­tu mar­rasku­us­sa. Se, jos mikä pisti min­ut epäilemään aja­tus­ta, johon peri­aat­teessa saa­toin suh­tau­tua myönteisesti. 

    Jan Vapaavuori tah­tomat­taan esit­ti vah­van argu­mentin han­ket­ta vas­taan (muistin­varainen lain­aus): “Puo­let maail­man val­tioista kuo­laisi tästä mah­dol­lisu­ud­es­ta.” Kuu­lostaa Pavlovin koir­il­ta? Janne Gallen-Kallela-Siren — ker­toi pohjo­is­maista löy­tyvän heti kiin­nos­tus­ta. Hyvä. Pohjo­is­maalaise­na pitäisin parhaim­pana Malmön.Kööpenhaminan aluet­ta. Kyl­lä se välil­lis­es­ti myös Helsin­gin matkailua ja imagoa palvelee.

    Bil­baon Guggeneheimin-.museon jot­ja Vida­tre arveli uuden museon tuo­van n. 65.000 matkail­i­jaa vuodessa. Ei mitätlön määrä, miut­ta ei myöskään niin suuri, että se vas­taisi investoin­tia. Kohta­laisen hel­post­ti saavuet­tavis­sa oel­va väestöpo­h­ja on hyvin kapea, jos ver­taa Bilbaoon..

    Guggen­heim-yhteys voitai­isi­in myös hyvin liit­tää Kias­maan. Voitaisin toteut­taa huokeal­la, eikä Arhin­meän tarvitse etsiä val­tion raho­ja han­kkeeseen. Berli­inis­sä 350 m²:n Guggen­heim-museo on Deutsche Bankin kont­tori­raken­nuk­sen alak­er­ras­sa Unter den Lindenillä. 

    Olemme juut­tuneet sijoi­tu­s­paikkana Kata­janokkaan, joka mm. on logis­tis­es­ti han­kala ja ahdas. Ja arkkite­htonis­es­ti vaa­ti­va sekä myös rajoit­ta­va. Arkkite­htu­urin on olta­va lin­jas­sa Senaat­in­torin kanssa ja sen vuok­si kaiken wau-arkkite­htu­urin voi unohtaa.

    Minä olen ehkä vähän liikaakin ihas­tunut ajatuk­seen muun­taa Hanasaaren B‑voimala museok­si, jol­loin sinne mah­tu­isi­vat samal­la val­oku­vataiteen ja arkkite­htu­urin museot. Aja­tus muuten ei ole min­un; sen esit­ti eräs tut­ta­vani puhues­samme Pos­ti­talon absur­deista suo­jelumääräyk­sistä. Tate Mod­ern –gal­le­ria Lon­toos­sa raken­net­ti­in entiseen voimalaitosrakennukseen

    Paikan edut:

    - liiken­teel­lis­es­ti hyvä, mm. maakun­nista saa­puville kulttuuribusseille, 

    - maanti­eteel­lis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti lähempänä itäisiä kaupungi­nosia. Tämän merkit­tysä ei pid’ vähätel­lä. Uudel­la muse­ol­la on arvoa, vain se tuo aita uut­ta yleisöä mueoihin . Muuten se syö ole­mas­saoelvia, ja hyvä aja­tus kään­tyy tar­joit­su­taan vastaan

    - ei turhaan kil­paile Emman kanssa n.s. sat­un­nai­sista museokävijöistä.

    - vier­essä on Teat­teriko­rkeak­oulu ja lähel­lä Ara­bi­an taidekeskit­tymä sekä kaunista
    teol­lis­usuarkkite­htu­uria ja Suvi­lah­den festivaalialue.

    - voidaan säi­lyt­tää ja löytää uusi käyt­tö josainv aiheessa käytöstä pois­tu­valle hienolle voimalaraken­nuk­selle ja samal­la väl­tytään purkukustannuksilta.

    - Tuo elämää entiselle sata­ma-alueelle. Bil­baon Guggen­heim-museo on samoin kaupunginy­dinkestan ulkop­uolel­la moot­tori­tien risteyk­sen risty­seken vier­essä. Google Earth­in avul­la lukia vi tehdä vir­tu­aal­i­mat­lan alueelle.

    Onko sit­ten uusi taide­muse­o­raken­nus tarpeelli­nen ja onko siihen varaa se on toinen kysymys. Välil­lä tun­tuu, että museoita on maas­sa tarpeeksi.

    Guggen­heim Suomes­sa ei ole uut­ta. 1957 Ateneu­mis­sa oli Guggen­heimin kokoel­man (Frank LLoyd Wright­in suun­nit­tele­ma raken­nus valmis­tui 1959) näyt­te­ly, ja varsinkin Kandin­skyn työt tekivät erääseen nuoreen yliop­pi­laaseen, nykyiseen pro­fes­sori­in suuren vaikutuksen.

    Raportin julk­istamis­päivänä tam­miku­us­sa olin SFY:n sem­i­naaris­sa Tietei­den talol­la. Kävelin ase­malle kevyen lumen peit­tämän kaupun­gin läpi. Kat­selin leikkiviä lap­sia Sää­ty­talon puis­tossa ja ihailin Senaat­in­to­ria. Mihin minä museoita tarvit­sen, kun tämä kaupun­ki itsessään on taide-elämys.

    Maanan­tain Demaris­sa (23.4.) suurlähet­tiläs Kari Kaikko­nen ehdot­ti paikak­si Helsin­gin rautatiease­man itäpuol­ta eli Rautatiehal­li­tuk­sen tilo­ja. Hän­men suosi­tuk­ses­taan kävin kat­so­mas­sa, ja Eliel Saarisen suun­nit­tele­ma inter­iööri on upea. Paikalla on oleel­lis­es­ti samat edut, joten syytä tätäkin mah­dol­lisu­ut­ta tarkastella.

    ——

    Tämä on kovaa joskaan ei ilmeis­es­ti kohtu­u­ton­ta arvostelua. Nyt ajanko­htaista lukea.

    http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=594
    (Tässä on sit­ten Markku Valkosen valkoisem­pi arvotelu Helsin­gin Sanomis­sa v. 2001:

    http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Gallen-Kallelan++tutkimus+saa+nyt++uuden+suunnan/HS20011110SI1KU01brb )

    Se, mitä pidämme JGKS:n pärstästä ei vaiku­ta eikä saa vaikut­ta mielip­i­teeseemme itse Helsin­gin Guggen­heinm-museo­hankkeesta. Mut­ta on kuitekin hyvä tietää, lainatak­seni kri­itikko Otso Kan­toko­r­ven blo­gia, mil­laisen hevosen puoles­ta olemme lyömässä vetoa.

    En OIKEIN voi vält­tyä kiusauk­selta käyt­tää Janne Gal­lén-Kallela-Sirénistä koo­d­in­imeä Guggen-Kukkela. Huvit­ti muuten yhtä kokoomu­laista ystävääni. Vähän saman­laista teini­hu­umo­ria kuin kut­sua paavi Innon­cen­tius­ta Ing­no­ran­tiuk­sek­si tai kir­joit­taa Ruu­tikel­lar­in­tiel­lä asu­van ystäväni jouluko­rt­ti­in osoit­teek­si Ruudinkeksijäntie.

    Sain kom­ment­ti­na taval­lis­es­ti luotet­ta­vana pitämältäni tahol­ta hyvin kri­it­tisiä tieto­ja JGKS:stä, mut­ta en toista niitä tässä. Kan­nat­taa kuitenkin lukea Taide-lehdessä 1/12 julka­istu arvio JGKS:stä Helsin­gin taide­museon johta­jana. http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_1-12/artikkelit_1-12/museo_vai_galleria/
    (Museo vai gal­le­ria ‑Miten käy taide­museon työn­tek­i­jöi­den?) sekä saman lehden pääkir­joi­tus: Nöyränä tässä saa olla http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_1-12/paakirjoitus_1-12

    Luin aikoinani kir­jan ”Ole toti­nen toveri — kasku­ja kavi­aarimuurin takaa” (W+G 1965). Seu­rates­sani G‑heim uuti­soin­tia ja varsinkin luet­tuani Bloomber­gin tieto­toimis­ton tiedot­teen viime viikol­la huo­maan ja tämän päivän HS:n uutisen Taide­museo halu­taan Kata­janokalle , että ko kir­ja sekä pere­htymi­nen sosial­is­tiseen real­is­mi­in on osoit­taunut erit­täin hyödyl­lisek­si opiskeluksi.

    Guggen­heim-han­ke voidaan ja pitää tutkia huolel­la, enkä vielä sul­je pois sen toteut­tamista jos­sain muo­dos­sa. Mut­ta minus­ta julk­isia varo­ja ei enem­pää pidä nyt tähän sijoit­taa. Jos kaupung­in­jo­hta­ja Pajunen pitää han­ket­ta arvokkaana, hänel­lä epäilemät­tä on mah­dol­lisu­us sijoit­taa lisenssi­mak­su­un yhden vuo­den palkkansa ekä arkkite­htik­il­pailu­un, ja pyytää lop­ut taidet­ta har­ras­tavil­ta han­ket­ta julkises­ti kan­nat­tavil­ta ystäviltään. Sitä voisi pitää miehen työnä.

    Sem­minkin, kun käsi­tyk­seni mukaan Solomon R.Guggenheimin säätiö ei näh­nyt mitään syytä kiire­htiä turhaan näin mit­tavaa han­ket­ta. Ehdo­tus asi­aan päät­tämis­es­tä jo helmikuss­sa oli lop­pu­ra­por­tis­sa. Jokainen julk­ista hallintoa ymmärtävä tietää, että näin nopeasti ei voi edetä

    Kat­soin nopeasti läpi kaik­ki New Yorkin arvoste­tu­im­man — ja elis­tisim­män — viikkole­hden The New Yor­ketin numeot vuo­den alus­ta maalisku­un lop­pu­un. Niistä en löytänyt mitään main­in­taa tai kom­ment­tia Helsin­gin Guggen­heim-han­kkeesta. Lehden levik­ki on yli miljoo­nan, eli läh­es sama kuin The New York Timesin ark­inu­meron. Jlkim­mäi­nen on yhtä pak­su kuin sun­nun­tain Hesari ja täyynä tiheää pränttiä.

  41. Keskus­takir­jas­tos­ta on parhail­laan meneil­lään laa­ja kan­sain­vä­li­nen arkkite­htu­urik­il­pailu, työt palautet­ti­in 16.4. ja nyt on meneil­lään arvioin­ti­vai­he. Kil­pailun poh­jana oli han­ke­su­un­nitel­ma, jos­sa visioiti­in nimeno­maan näitä tule­vaisu­u­den kir­jas­ton toim­intat­apo­ja. Tsekatkaa keskus­takir­jas­ton sivul­ta!http://keskustakirjasto.fi/

  42. Maail­man miljoon­ametropoleis­sakaan ei ole yhtään arkkite­htu­uri­in ja muo­toilu­un keskit­tynyt­tä men­estyvää museo­ta. Miten sel­l­ainen voisi olla pienessä ja syr­jäisessä Helsingissä? 

    Luon­te­vaa olisikin kysyä, mik­si jotkut ovat pitäv­inään näin älytön­tä han­ket­ta kannattavana. 

    Ilmeis­es­ti suo­ma­lais­ten verora­hoil­la pelataan tun­net­tua pari­isi­lais­peliä, jos­sa jokainen pres­i­dent­ti halu­aa rak­en­taa oman oudon museon­sa eli hau­ta­mon­u­ment­tin­sa — Suomes­sa ja Helsingis­sä tosin val­taa käyt­tävät muut kuin pres­i­den­tit. Nyt kun Musi­ikkimuseo on saatu valmi­ik­si, pitäähän sitä aloit­taa joku uusi sosial­isti­nen pro­jek­ti, vai mitä kokoomus? 

    Jos ne taide­miljoonat näpeis­sä polt­tel­e­vat, käyt­täkää ne Kias­maan. Museon voisi vaik­ka rak­en­taa uusik­si vielä keskeisem­pään paikkaan, jot­ta sinne saataisi­in lisää tur­is­te­ja ja muu­ta jengiä. Voisiko vaik­ka rautatiease­man purkaa uuden Kias­man tieltä? Siinä tapauk­ses­sa kaltaiseni turku­laisenkin tulisi joskus siel­lä käyty.

  43. Ris­to: Kaik­ista “ihan var­masti saamme yksi­ty­istä sponsorirahaa”-lupauksista huoli­mat­ta (vakkei­vat ne varsi­nais­es­ti olisi edes virheel­lisiä), taide­museo ei sinne yksi­tyisel­lä rahal­la nouse,

    No sit­ten se ei ole kan­nat­ta­va, kukaan ei raken­na, tont­ti palau­tuu muuhun käyt­töön ja säästet­ti­in rutkasti yhteiskun­nan ja yksi­ty­is­ten rahaa parem­pi­in kohteisiin.

  44. Statuk­sen ostamista varten on turha ottaa velkaa. Ei ole sen arvoista ja aina joku muu menee ohi jol­lakin uudel­la. Taide ei tarvitse kuin tilan, jos­sa teok­set eivät mene pilalle. Huono taide tarvit­see talon houkut­taak­seen kat­so­maan. Huonol­la itse­tun­nol­la varustet­tu halu­aa ostaa jotain minkä luulee houkut­ta­van ulko­laisia vierai­ta. Hei, meil­läkin on tää mikä teil­lä on siel­lä, kel­vataanko nyt? 

    Miten tuo voisi toimia, kun taiteil­i­jat eivät ole sen takana, eivätkä kaupunki­laisetkaan tunne sitä omak­seen? Olisiko­han aika löytää munat ja munasar­jat ja tehdä itse. Aivan liikaa men­nään näi­den itseään pönkit­tävien pelle­jen tahdis­sa, jot­ka osta­vat rahal­la lelu­ja joi­hin sit­ten kyl­lästyvät ja halu­a­vat uutta. 

    Kun ker­ta Sven­ska­nia laa­jen­net­ti­in aikanaan, niin mik­si ihmeessä Kias­maa ei voisi? Alun­perin liian pienek­si raken­net­tu ja joka ei nyt toi­mi. Tämänkin takia soisi Helsin­gin rak­en­tamises­sa mit­takaa­van muut­tuvan kohti suurkaupunkia, jot­ta raken­nuk­set eivät jäisi heti pieniksi.

    Tyh­mää käyt­tää taas tont­ti siihen minkä saisi laa­jen­ta­mal­la mah­tu­maan Kias­man ton­tille. Tuskin­pa edes arkkite­hti itse pitää tuo­ta Sanomat­alon ja Kias­man välistä tilaa suo­jelun arvoise­na. Siitä vaan toinen töt­terömäi­nen osa osoit­ta­maan kohti Töölön­lahtea ja tulee hieno maise­ma ikkunoista. Ei tarvitse tehdä uut­ta raken­nus­ta ja käyt­tää tont­tia, vaan laa­jen­taisi vain itse rakennusta.

  45. Guggen­heimin tuot­to­ja on mah­do­ton arvioi­da ja esit­täjien onnek­si mah­do­ton myös jälkikäteis­es­ti tode­ta. On muis­tet­ta­va, että tam­pere­laisen tur­istin Helsingis­sä käyt­tämä raha ei lisää kokon­aisuute­na kansan­tuotet­ta, siirtääpähän sen vain Tam­pereelta Helsinki­in. Tuot­to muo­dos­tu­isi siis ulko­mais­ten Guggen­heim-tur­istien Suomeen jät­tämästä rahas­ta — miten erote­taan Guggen­hein-tur­isti muus­ta matkailijasta?

    Julkisen talouden osalta on aina kysyt­tävä myös mitkä ovat vai­h­toe­htoiset han­kkeet — mitä syn­ty­isi, jos Guggen­heim-varat käytet­täisi­in kotoisen taide-elämän hyväk­si tai vaikka­pa opet­ta­jien lain­mukaisten palkko­jen maksamiseen.

    Olen­nainen asia on se, että Guggen­heim-han­kkeeseen on liimat­tu hin­ta­lap­pu — 140 miljoon­aa. Miten edes rak­en­tamisku­lut voidaan tietää, kun ei tiede­tä mitä raken­net­taisi­in. Koke­mus on osoit­tanut, että täl­laiset han­kkeet sään­nön­mukaises­ti ovat paljon kalli­impia kuin niihin alku­jaan liimat­tu hin­ta­lap­pu — ne myy­dään päät­täjille virheel­lisin tiedoin ja sit­ten on vaan pakko viedä ne lop­pu­un. Mitenkä arkkite­htik­il­pailu voidaan jär­jestää niin, että ainakin palk­in­tora­hat jäävät mak­samat­ta, jos urakkak­il­pailus­sa ei saa­da tavoite­hin­nan mukaisia tar­jouk­sia. 30-vuo­den koke­muk­seni raken­nus­li­ike­toimin­nas­ta on tältä osin yksiy­oikkoisen masentava.

    Miten varmis­te­taan, että ei taas saa­da jotain jo syn­tyessään toim­i­ma­ton­ta raken­net­ta, kuten Kias­man katto.

    Jos kaupun­ki aikoo jät­tää opet­ta­jat palkat­ta ei voi muu­ta kuin lopet­taa täl­laiset pelleilyt heti ja alen­taa yli­pormes­tarin palkkaa välit­tömästi 20 % ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien palkko­ja 15 % sekä johtavien virkemiesten palkko­ja 10 %. Jos jollekulle asia ei kel­paa niin kyl­lä niihin tehtävi­in saadaan alen­ne­tu­il­lakin palkoil­la kykeneviä ja vas­tu­ullisia henkilöitä.

    Kaikki­aan täl­laisen han­kkeen esit­tämi­nen samal­la kun opet­ta­jien palkko­ja ei ole varaa mak­saa osoit­taa niin suur­ta vas­tuukyvyn ja ymmär­ryk­sen puutet­ta, että se edel­lyt­täisi asianomais­ten tekevän johtopäätök­siä asiasta.

  46. Markku af Heurlin:
    UUSI TAIDEMUSEO HANASAAREN VOIMALAITOKSEEN 

    Täyt­tä sekoilua. Hanasaaren B‑voimalaitos, Temp­peli­aukion kirkonkin taustal­la löy­tyvän Suo­ma­lais-arkkite­htu­urin taidon­näyte, ei oikeasti ole raken­nus ollenkaan. Jos voimala pure­taan sisältä, lop­pu rakenne luhis­tuu omas­ta pain­os­taan. Se on siis vain tyy­likäs kuori tehokkaan voimalaitoskoneis­ton pin­nas­sa, ei itsenäi­nen raken­nuskom­plek­si. Ei säi­lyt­tämisen arvoinen voimalan elinkaaren päässä, siis.

  47. Guggen­heim puuhami­esten peruste­lut han­kkeen kan­nat­tavu­udelle ihme­tyt­tävät. Pro Guggen­heim sivus­ton mukaan vuosit­tainen 500000 kävi­jän tavoite on real­isti­nen, kos­ka Lin­nan­mäel­lä ja Suomen­lin­nas­sa käy saman ver­ran ja enem­mänkin väkeä. Taide­hallil­la, lin­noituk­sel­la ja huvi-puis­tol­la ei ole mitään eroa matkailukohteena?

    Mikko Bergroth otti esi­in opet­ta­jien kohtelun Hel-singis­sä. Kaupun­ki palkkaa tänä vuon­na määräaikai-set opet­ta­jat vain kesäku­un lop­pu­un ulot­tuval­la työ­sopimuk­sel­la. Heinäku­un he saa­vat olla työt­tö-myysko­rtis­tossa. Täl­lä jär­jeste­lyl­lä säästetään peräti miljoona euroa. Säästää toki pitää, kun velak­si eletään. Mut­ta sama kaupun­ki lait­toi huo­let­ta kyseisen sum­man rahaa copy­pas­tat­tuun “Guggen­heim selvitykseen”…

  48. ris­ti­in-rasti­in: No sit­ten se ei ole kan­nat­ta­va, kukaan ei raken­na, tont­ti palau­tuu muuhun käyt­töön ja säästet­ti­in rutkasti yhteiskun­nan ja yksi­ty­is­ten rahaa parem­pi­in kohteisiin. 

    Huonom­minkin voisi tehdä (jos annetaan vaik­ka Helsin­gin kokoomuk­sen päät­tää..), mut­ta mik­si vara­ta paikkaa täysin ilmeisen lop­putu­lok­sen takia? Edes sen enem­pää G‑säätiön johto, pormes­tari Pajunen kuin Gallen-Kallela-Sirén eivät ole men­neet sen hump­sumpia sanomaan, kuin että osa raken­nus­vai­heen jälkei­sistä vuo­tu­i­sista kuluista voitaisi­in saa­da kerät­tyä yksi­ty­i­sistä lähteistä.

  49. Juhani Salo­vaara:
    Kun ker­ta Sven­ska­nia laa­jen­net­ti­in aikanaan, niin mik­si ihmeessä Kias­maa ei voisi? Alun­perin liian pienek­si raken­net­tu ja joka ei nyt toi­mi. Tämänkin takia soisi Helsin­gin rak­en­tamises­sa mit­takaa­van muut­tuvan kohti suurkaupunkia, jot­ta raken­nuk­set eivät jäisi heti pieniksi.

    Tyh­mää käyt­tää taas tont­ti siihen minkä saisi laa­jen­ta­mal­la mah­tu­maan Kias­man ton­tille. Tuskin­pa edes arkkite­hti itse pitää tuo­ta Sanomat­alon ja Kias­man välistä tilaa suo­jelun arvoise­na. Siitä vaan toinen töt­terömäi­nen osa osoit­ta­maan kohti Töölön­lahtea ja tulee hieno maise­ma ikkunoista. Ei tarvitse tehdä uut­ta raken­nus­ta ja käyt­tää tont­tia, vaan laa­jen­taisi vain itse rakennusta.

    Samal­la vaival­la purkaa sen ruman töt­terön siitä kokon­aan pois ja lait­taa jotain parem­paa tilalle.

  50. Gugge­nia kan­nat­taisi ekaks kokeil­la ilman investoin­te­ja seiniin.
    Elikkäs vuokrataan Kias­ma 5:ksi vuodek­si Gugge­nille. Jos Kias­ma tarvii täk­si ajak­si varas­totilo­ja, ne löy­tyy vier­estä Pos­ti­talosta. Kias­ma vois tehdä vaik­ka viiden vuo­den maakuntakiertueen.

    Jos sit­ten hom­ma oikeesti myös taloudel­lis­es­ti toimii ja kävi­jöitä riit­tää, niin sit­ten omat seinät Guggenille.

    Täysin toinen asia sit­ten on, että kuin­ka mon­ta vuosikym­men­tä pitää val­takun­nan arvokkain­ta tont­tia Skat­tal­la pitää tyhjänä. Kai siihen nyt vois lait­taa pytin­gin, joka on sen ver­ran monikäyt­töi­nen, että sitä voi käyt­tää Guggeni­in tai sit­ten johonkin muuhun. Ja kun monikäyt­töisyys ja muun­tu­vaisu­us sisään­raken­netaan arkkite­htu­uri­in, ei Museovi­ras­to voi tor­pa­ta pytin­gin järkevää käyt­töä vuo­sisadankaan päästä.

    Vähän sama jut­tu kuin län­simetro; ain­oa asia mik­si se on pikaratikkaa parem­pi on se, että län­simetro on koh­ta oikeasti ole­mas­sa, kun taas pikaratikas­ta kiis­teltäisi­in vielä yhden sukupol­ven verran.

    Vähem­män opti­maalisetkin ratkaisut ovat ääret­tömän paljon parem­pia kuin ikuinen saamattomuus.

  51. Kalle K.: Täyt­tä sekoilua. Hanasaaren B‑voimalaitos, Temp­peli­aukion kirkonkin taustal­la löy­tyvän Suo­ma­lais-arkkite­htu­urin taidon­näyte, ei oikeasti ole raken­nus ollenkaan. Jos voimala pure­taan sisältä, lop­pu rakenne luhis­tuu omas­ta pain­os­taan. Se on siis vain tyy­likäs kuori tehokkaan voimalaitoskoneis­ton pin­nas­sa, ei itsenäi­nen raken­nuskom­plek­si. Ei säi­lyt­tämisen arvoinen voimalan elinkaaren päässä, siis.

    Kiin­nos­taa tietää, onko todel­la näin? Henkilä, jokaa­jatuk­sen min­ulel esit­ti on diplo­mi-insinööri ja huo­maut­ti, että voimal­raken­nus on joudut­tu rak­en­ta­maan hyvin tuke­vak­si, joten sen purkami­nenkin on kallista. Sama aja­tusat eovat ehdot­ta­neet muutkin. — En voi sanoa tun­te­vani asi­aa, kos en ole käynyt Hanasaaren voimalas­sa sisäl­lä enkä tutus­tunut rakenteeseen. 

    Mihin kir­joit­ta­ja perus­taa väit­teen­sä? Tietääkö joku asioista paremmin?

  52. Kalle K.: Hanasaaren B‑voimalaitos, Temp­peli­aukion kirkonkin taustal­la löy­tyvän Suo­ma­lais-arkkite­htu­urin taidon­näyte, ei oikeasti ole raken­nus ollenkaan. Jos voimala pure­taan sisältä, lop­pu rakenne luhis­tuu omas­ta painostaan. 

    Perus­tuuko tämä kom­ment­ti johonkin tietoon? Piirus­tusten perus­teel­la voimalaitos vaikut­taa ihan oikeal­ta raken­nuk­selta. Rakvv:n ark­isto

  53. i: Tässä on aja­tusvirhe. Yksi­tyiset lahjoit­ta­jat voi saa­da mukaan, jos on poli­it­ti­nen päätös G‑projektin toteu­tu­mis­es­ta. Täl­löin rahoi­tus­sopimuk­set voi kir­joit­taa siten, että rahoi­tus toteu­tuu, jos pro­jek­ti­in saadaan yhteen­sä riit­tävä rahoi­tus ja pro­jek­ti toteutetaan. Eivät yksi­tyiset lahjoit­ta­jat ole (mitä suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä) kiin­nos­tunei­ta rahoit­ta­maan arkkite­htik­il­pailua, jon­ka tulosten toteut­ta­mi­nen on epävarmaa.

    Tämä EI ole kan­nan­ot­to Helsin­gin G‑projektin puolesta.

    Kyl­lä yksi­tyiset rahoi­tus­ta­hot voi saa­da mukaan vaik­ka minkään­laista poli­it­tista päätöstä ei asi­as­ta olisi. EK lupasi sijoit­taa sato­ja miljoo­nia aal­to-yliopis­toon vaik­ka koko lakimuu­tospros­es­sia säätiöyliopis­toista ei oltu edes aloitettu. 

    Muutenkin tämä on ollut vähän kum­malli­nen näkökul­ma- JGKS ker­toi alku­vuodes­ta että yksi­ty­isiä rahoit­ta­jia ei voi saa­da mukaan ennenkuin rak­en­tamis­päätös on tehty ja tämän takia päätöstä pitää kiire­htiä, nyt kuitenkin raken­nus­päätöstä voi odot­taa hamaan tap­pi­in ja rahoituk­sen keräämisen aloit­taa. En tajua. 

    Kyl­lähän tässä sel­l­ainen maku on, että kokoomus tote­si että han­ket­ta ei saa läpi runt­taa­mal­la, joten se paloitel­laan pienem­pi­in osapäätök­si­in ja syötetään val­tu­us­tolle lusikalli­nen ker­ral­laan. Vähän sama kuin ensin päät­täisi ydin­voimalan arkkite­htu­urista, sit­ten päät­täisi tila­ta sen, sen jäl­keen tek­isi päätök­sen ydin­voimalan rahoituk­ses­ta ja lop­ul­ta päät­täisi kaiken tämän jäl­keen raken­netaanko sitä.

  54. Käyt­tö kyl­lä löy­tyy Makasi­initer­mi­naalin ton­tille, joka muuten on. kau­nis funk­tion­aalien ja eleetön raken­nus. Siihen sopii yhdis­tet­ty liike- toimis­to- asuin­ta­lo, kuten Kru­u­nun­haan ja Kaartinkau­un­gin useim­mat talot ovat.

    Ton­tin hin­ta pil­vi­in. Raken­nut­ta­jak­si keskinäi­nen asun­to-osakey­htiö, kuten aikoinaan luoti­in Töölön kau­nis rakennuskanta.Osakkuudet myy­dään val­i­t­ulle osta­jakun­nalle; nimet löy­tyvät lähin­nä Laulus­ta 20 perheestä.

    Tut­tuni on töölöläisas­un­toy­htiöi­den isän­nöit­si­jä: “Vähän kuulee his­to­ri­an siip­i­en hav­inaa, kun van­hoista papereista löy­tyy Rytin ja Paasikiv­en allekirjoitukset.”

  55. Siel­lä on tänään taas jotkut mak­se­tut tahot tai muuten vain hölmöt “asiantun­ti­jat” Hesaris­sa arvioimas­sa 350 000 — 500 000 kävi­jää $u$$€nh€imiin. Puuhamiehet mak­sakoot viu­lut jos näin ei sat­tumoisin käy ja tönö päätetään pystyttää.

  56. Markku af Heurlin:
    Käyt­tö kyl­lä löy­tyy Makasi­initer­mi­naalin ton­tille, joka muuten on. kau­nis funk­tion­aalien ja eleetön raken­nus. Siihen sopii yhdis­tet­ty liike- toimis­to- asuin­ta­lo, kuten Kru­u­nun­haan ja Kaartinkau­un­gin useim­mat talot ovat.

    Eli vain museo- ja näyt­te­lykäyt­tö rajataan pois?

  57. Min­ua jostain syys­tä viehät­tää kovasti aja­tus Lapin­lah­den sairaalas­ta taide­museona, ei kai sille mitään muu­takaan käyt­töä oikein vielä ole kek­sit­ty? Vas­taavia uusiokäyt­töko­hteita­han tosi­aan on esimerkik­si muu­ta­ma Tate tai vaik­ka Berli­inin Ham­burg­er Bahn­hof, museok­si muutet­tua sairaalaa ei kyl­lä ihan heti tule mieleen. Sehän on hieno raken­nus upeal­la ja rauhal­lisel­la paikalla keskel­lä kaupunkia, tilat tietysti pitää remon­toi­da ja muutenkin miet­tiä uusik­si (seiniä pois ja ainakin jostain siivestä var­maan välipo­h­jaakin), mut­ta eiköhän tuo onnis­tu raken­nuk­sen alku­peräistä henkeä kunnioittaen.

  58. Guggen­heim-keskustelus­sa itseäni eniten ihme­tyt­tävät nämä “tehdään ite parem­pi” ‑henkiset mahtailut.

    G:n kon­sep­tia on kehitet­ty vuosikym­me­nien ajan. Sen käyn­nisti into­hi­moi­ses­ti taidet­ta rakas­ta­va ja ymmärtävä visionääri, jol­la oli riit­tävästi varo­ja hoitaa asia kun­nol­la (en usko, että Suomes­sa on yhtäkään henkilöä, joka täyt­täisi molem­mat ehdot, saati että toim­inta saataisi­in jatku­maan laadukkaana vielä sukupolvien yli). Se kehit­tyi kult­tuuris­sa, jos­sa ihmis­ten asenne sekä kult­tuuria että rahaa kohtaan on huo­mat­tavasti avom­ielisem­pi kuin meil­lä Suomes­sa. Ja maas­sa, jos­sa on suuret määrät taide­alan pitkän lin­jan asiantun­ti­ja-ammat­ti­laisia, joil­la on alal­laan maail­man parhaat verkos­tot (ilman verkos­to­ja on turha yrit­tääkään mitään vas­taavaa han­ket­ta), ja näi­den lisäk­si myös bisnes-osaamista (joka käsit­tääk­seni suo­ma­laisil­ta taide­alan ammat­ti­laisil­ta pääsään­töis­es­ti puuttuu).

    Kuvitel­mat, että voisimme yhtäkkiä omin voimin ja nyky­i­sistä lähtöko­hdis­tamme taikoa ilmoille jotakin yhtä uskot­tavaa ja houkut­tel­e­vaa kuin Guggen­heim, on nai­ivi­udessaan samaa luokkaa kuin aja­tus, että perus­taisimme vaikka­pa 1930-luvul­la peruste­tulle Mor­gan Stan­leylle suo­ma­laisen kil­pail­i­jan, ja odot­taisimme vas­taavaa men­estys­tä heti toimin­nan käyn­nistämistä seu­raav­ina vuosi­na. Se, että tuol­lainen käy jol­lakul­la edes mielessä, ker­too mil­lä tasol­la asiantun­te­muk­semme aiheesta liikkuu, ja selit­tää sitäkin, mik­si meil­lä ei ole omaa maail­man­lu­okan museokon­sep­tia. Ehkä Guggen­heimin toimit­tua tääl­lä vaikka­pa parikym­men­tä vuot­ta, alka­isimme olla yhteiskun­tana siinä pis­teessä, että meil­lä olisi rahkei­ta kehitel­lä omi­akin projekteja.

    En ole perisuo­ma­laisen itseru­oskin­nan kan­nal­la, mut­ta ei min­ua kovasti puhut­tele tämä toinen ääripääkään, jos­sa täysin kat­teet­tomasti paisutel­lun itselu­ot­ta­muk­sen voimal­la vähätel­lään G‑säätiötä, kun se kehtaakin pyytää rahaa lisenssin­sä hyödyntämisestä.

    Guggen­heim ei ole henkilöko­htainen toive­uneni, mut­ta arve­len sen ole­van paras­ta, mihin kansakun­tamme on täl­lä het­kel­lä valmis. Jos nyt olemme valmi­ita edes tähän. Hie­man toiv­ot­toma­l­ta näyt­tää ainakin net­tikeskustelun val­os­sa. On kuitenkin turha kurkotel­la seu­raav­ille askelmille, jos emme ensin pääse pun­ner­ta­maan edes tälle ensimmäiselle. 

    Osmon kysymyk­set ovat toki kysymisen arvoisia. Selvää lie­nee, että G‑brändin alla ole­via näyt­te­ly­itä ei tänne ilman lisenssiä saa­da yhtä edullis­es­ti. Var­maan kan­nat­taisi laskeskel­la, mitä mak­saisi tuot­taa omin voimin yhtä vetovoimaiset näyt­te­lyt. Sil­loin kan­nat­taa kuitenkin huomioi­da, löy­ty­i­sivätkö ne rahat bud­jetis­tamme ilman Guggen­heimia, jolle on pakko jo etukä­teen sitoutua mak­samaan tiet­ty sum­ma. Itse veikkaan, että jos meil­lä olisi oma museo (jon­ka brän­di olisi väistämät­tä kadun­miehen silmis­sä paljon G:a heikom­pi), sen bud­jeteista käytäisi­in kova vään­tö jokaisel­la ker­ral­la ja niitä ei onnis­tut­taisi pitämään Guggen­heimia vas­taaval­la tasol­la. Lisäk­si museon vetovoima ei syn­ny pelkästä sisäl­löstä, vaan siihen vaikut­taa olen­nais­es­ti myös museon arkkite­htu­uri, maine ja markki­noin­ti. Ilman G‑lisenssiä mei­dän on erit­täin vaikea saa­da aikaan vas­taavaa kokonaisuutta.

    Noi­ta Kias­man laa­jen­tamisia ja mui­ta pula-ajan hen­gen sävyt­tämiä ehdo­tuk­sia voidaan var­maan myös harki­ta, mut­ta sil­loin on kyl­lä kysymys paljon pienem­män vaikut­tavu­us­lu­okan han­kkeista, eikä tuol­laisia siis pitäisi rin­nas­taa G‑suunnitelmiin. Suo­ma­laisil­la (myös itsel­läni) on taipumus­ta pyrk­iä säästämään han­kkeet kuo­li­aak­si. Aina sil­loin täl­löin kan­nat­taisi ottaa toisen­lainen asenne. Se lop­u­ton säästämi­nen ja kulu­jen kar­simi­nen oikeasti vaikut­taa lop­putu­lok­seen, ja jois­sakin (useis­sa) tapauk­sis­sa johtaa han­kkeen alku­peräis­ten tavoit­tei­den vesit­tymiseen. Mikä puolestaan vähen­tää ihmis­ten uskoa siihen, että asioi­ta on mah­dol­lista saa­da ihan oikeastikin aikaisek­si. Näin syn­tyy ikävä kierre, jos­sa tule­vaisu­u­den han­kkei­ta vas­tuste­taan jo valmi­ik­si ja säästämään pyritään aina vain enemmän.

  59. Markku af Heurlin:
    Käyt­tö kyl­lä löy­tyy Makasi­initer­mi­naalin ton­tille, joka muuten on. kau­nis funk­tion­aalien ja eleetön raken­nus. Siihen sopii yhdis­tet­ty liike- toimis­to- asuin­ta­lo, kuten Kru­u­nun­haan ja Kaartinkau­un­gin useim­mat talot ovat.

    Eli vain museo- ja näyt­te­lykäyt­tö rajataan pois?

    Musoita­ja näyt­te­lytilo­ja. maas­sa on riit­tämi­in. Näyt­te­lyti­lak­si paik­ka on logis­tis­es­ti vähän huono lähin­nä saavutet­tavu­u­den kannalta.

  60. Eli vain museo- ja näyt­te­lykäyt­tö rajataan pois?

    Liiketilois­sa vois pitää gal­le­ri­aa, tosin tuol­la paikalla vuokra lie­nee korkean­puoleinen siihen hommaan.

  61. Saara, ei mil­lään pahal­la, mut­ta ylim­ielisyys jol­la syytät suomen kansan taide­valmiuk­sien puutet­ta on täy­del­lisen maailmastavieraantunutta.

    Mis­tä tämä koko G‑innostus on edes peräisin? Mik­si ihmeessä tuol­lais­es­ta brändin päälle raken­netus­ta tur­i­s­tirysästä olisi mitään iloa kenellekään? Jos 90% kansas­ta ei halua rötisköä, niin mik­si tätä enem­mistön tyran­ni­aa ei olisi syytä kumar­taen totel­la? Minkälaista sivistys­tä edus­taa päätök­sen­teko, jos­sa verora­hoil­la pakko­raken­netaan eil­ispäivän museopy­tin­ki koko maan kalleimalle ton­tille kokoomusk­likin hal­lusi­naa­tioiden perusteella? 

    Val­ot päälle. 

    Jo pelkkä “G‑selvitys” on murskaa­van paina­va syy uno­htaa koko jut­tu. Se ei ole mikään selvi­tys, vaan mak­set­tu main­os, joka on kyl­lästet­ty heikko­ta­sois­es­lla speku­laa­ti­ol­la. Sokea reet­takin ymmärtäisi olla sijoit­ta­mat­ta roposi­aan moiseen.

    Jo pelkkä taide­museon tule­vaisu­u­den vaakalau­dalle lait­ta­mi­nen ja sotkuiset yt-neu­vot­te­lut ovat syy olla luot­ta­mat­ta museon­jo­hta­jaan, joka ei selvästi ole tehtävien­sä tasalla.

    Jo pelkkä kaupung­in­hal­li­tuk­sen inkom­pe­tenssi ja unelmahöt­tökän­ni on syy kään­tää peukut alas. Peruste­lut tälle han­kkeelle Pajus­es­ta Stub­bi­in ovat aivan käsit­tämät­tömän naurettavia.

    Jo pelkkä hesarin rai­vokkaan lob­baamisen epäon­nis­tu­mi­nen ja myöhem­mät kansan anti­semitismisyytök­set pääkir­joituk­ses­sa ker­to­vat, että yleistä mielipi­det­tä ei kan­na­ta yrit­tää kään­tää tässä asi­as­sa. Joskus nimit­täin tosi­aan on niin, että aasit johta­vat lei­jo­nia, ja G‑hanke alus­ta lop­pu­un on täl­lainen tapaus.

    Jos ulko­maista huip­putaidet­ta halu­taan lisää helsinki­in, kan­nat­taisi päät kään­tää mielu­um­min pietarin eremi­taasi­in, jon­ka kokoel­mat, sijain­ti ja kult­tuuri­his­to­ria oli­si­vat noin kaziljoona ker­taa luon­te­vampi ammen­nuk­sen pooli.

    Jos halu­taan tur­is­te­ja, rukoil­laan Dis­ney­lan­dia tai Legolan­dia tai for­mu­la­rataa ja ecclestonea. 

    Guggen­heim on väli­pallin kom­pro­mis­si, jon­ka toteu­tuse­hdot suo­ras­taan pilkkaa­vat kansal­lista itse­tun­toamme. Ei me oikeasti voi­da olla niin TYHMIÄ että mak­se­taan jonkun sat­un­naisen raken­nuk­sen nimikyltistä parisa­taa euroa per nenä.

  62. Saara:
    Itse veikkaan, että jos meil­lä olisi oma museo (jon­ka brän­di olisi väistämät­tä kadun­miehen silmis­sä paljon G:a heikom­pi), sen bud­jeteista käytäisi­in kova vään­tö jokaisel­la ker­ral­la ja niitä ei onnis­tut­taisi pitämään Guggen­heimia vas­taaval­la tasol­la. Lisäk­si museon vetovoima ei syn­ny pelkästä sisäl­löstä, vaan siihen vaikut­taa olen­nais­es­ti myös museon arkkite­htu­uri, maine ja markki­noin­ti. Ilman G‑lisenssiä mei­dän on erit­täin vaikea saa­da aikaan vas­taavaa kokonaisuutta. 

    Itseasi­as­sa tässä eri­no­maises­sa kom­men­tis­sa tiivistyy kaik­ki se mitä yritin itse sanoa. Ongel­ma on juuri siinä että ei talo itsessään ole kiin­nos­ta­va kuin het­ken. Sisäl­lön rahoit­ta­mi­nen on paljon tärkeäm­pää. Guggen­heimis­sa on tässä suh­teessa etu: jatku­va amerikkaan päin suun­tau­tunut rahoi­tusautomaat­ti pitää sisältöön menevän rahoituk­sen automaat­tis­es­ti edes jol­lain tasol­la. Mut­ta: Aivan var­masti vas­taa­va rahoi­tus­ta­son nos­to voidaan tehdä jo ole­mas­saole­vi­in rak­en­teisi­in. Jos vain poli­it­tista tah­toa riit­tää. Sit­ten on kokon­aan toinen, kult­tuuripoli­it­ti­nen kysymys halu­taanko tukea taidet­ta vai halu­taanko Guggen­heim (nämä ovat toisen­sa osit­tain pois­sulke­via) ja tähän poli­itikko­jen pitää antaa vas­taus. Brändiä voidaan rak­en­taa itsekin, ei sitä tarvitse valmi­ina ostaa. Lisäk­si hel­vetill­i­nen hin­ta ei vielä takaa että brän­di olisi hyvä, se pitää arvioi­da muuten.

    Pajunen ja JGKS ovat tähän men­nessä tehneet täl­lä kun­tapoli­it­tisel­la junt­tayri­tyk­sel­lä ja kult­tuuripolit­tisel­la jär­jet­tömyyk­sien puhu­misel­la itseasi­as­sa Guggen­heim- brändille niin paljon vahinkoa jo nyt, että on syytä miet­tiä kan­nat­taako enää ottaa brändiä jon­ka sedät on tahri­neet ja jon­ka päälle sedät on saa­neet vedet­tyä puolen suomen vihat. 

    Kias­ma on surulli­nen esimerk­ki siitä, että ei taide­museo pelkäl­lä talol­la pär­jää jos ei ole lait­taa paukku­ja itse sisältöön. Sama kos­kee Musi­ikki­taloa, Emmaa, Guggen­heimia, eduskun­tat­aloa… ne seinät ei itsessään vielä pitkälle riitä.

  63. Saara:
    Guggen­heim-keskustelus­sa itseäni eniten ihme­tyt­tävät nämä “tehdään ite parem­pi” ‑henkiset mahtailut. 

    En usko, että kukaan olisi vakavasti esit­tämässä että Suomes­sa olisi rahkei­ta tuot­taa Guggen­heimia tun­netumpi museo­brän­di. Kyse on lähin­nä siitä, mitä museo­hankkeel­la halu­taan saavuttaa.

    Jos tavoit­teena on houkutel­la Suomeen ulko­maalaisia tur­is­te­ja, raju ja näyt­tävä arkkite­htu­uri jos­sa ei kus­tan­nuk­sista säästetä on paras ratkaisu. Bil­baoon tur­is­te­ja vetää Gehry, ei Guggen­heim, vaikkakin guggen­heim-brändil­lä on jos­sain määrin helpom­pi markki­noi­da museo­ta (kadun­mies toden­näköis­es­ti ohit­taa museon nimen olanko­hau­tuk­sel­la, ja toteaa kyseessä ole­van pelkästään museo).

    Jos tavoit­teena on vahvis­taa suo­ma­laista taidekent­tää, guggen­heim on pahin mah­dolli­nen ratkaisu, kos­ka lisenssi­mak­su olisi suo­raan pois suo­ma­lais­es­ta taiteen tukemis­es­ta, ja taiteen ammat­ti­taitokin ostet­taisi­in ulko­mail­ta oman ammat­ti­taidon käyt­tämisen ja kehit­tämisen sijaan.

    Jos tavoiteena on tar­jo­ta korkeata­soista kan­sain­välistä taidet­ta suo­ma­laiselle kadun­miehelle, niin sil­loin museo­hanke on lähtöko­htais­es­ti väärä läh­estymistapa. Kadun­mi­estä ei korkeata­soinen taide kiin­nos­ta, ja halvem­mak­si tulee tukea hal­pa­len­toy­htiöitä ja lennät­tää halukkaat suo­ma­laiset euroopan suurkaupunkeihin.

    Kun Guggen­heim keskustelun yhtey­dessä esitetään oman museon perus­tamista McMuseon sijaan, kyseessä on yleen­sä jonkin­laisen kom­pro­missin hakem­i­nen edel­lis­ten kol­men tavoit­teen ja taloudel­lis­ten reali­teet­tien välillä.

  64. Saara:
    Guggen­heim ei ole henkilöko­htainen toive­uneni, mut­ta arve­len sen ole­van paras­ta, mihin kansakun­tamme on täl­lä het­kel­lä valmis. Jos nyt olemme valmi­ita edes tähän. Hie­man toiv­ot­toma­l­ta näyt­tää ainakin net­tikeskustelun val­os­sa. On kuitenkin turha kurkotel­la seu­raav­ille askelmille, jos emme ensin pääse pun­ner­ta­maan edes tälle ensimmäiselle. 

    Laite­taan vielä erilli­nen vas­taus tähän:

    Jos sijoita­mme nyt 200 miljoon­aa (+10 miljoon­aa vuodessa) uuden museon perus­tamiseen, ei “ensim­mäiselle askeleelle” puser­tamisen jäl­keen ole mitään järkeä pistää toista 200 miljoon­aa (+10 miljoon­aa vuodessa) jälleen uuteen museoon. Jos “kansakun­nan tila” oikeasti on täl­lä het­kel­lä niin heikko kuin saara esit­tää, kan­nat­taisi ensim­mäisek­si lyödä tuo mainit­tu 200 miljoon­aa ja vuosikus­tan­nuk­set kansakun­nan tilan kehit­tämiseen, ei seiniin.

    McMuseon rak­en­t­a­mi­nen ei paran­na “kansakun­nan tilaa” paskan ver­taa. Ulko­mail­ta oste­tut kult­tuuri­palve­lut ain­oas­taan taan­nut­taisi­vat kult­tuurikent­tää koti­mais­ten asiantun­ti­joiden jäädessä työt­tömäk­si ja oman asiantun­te­muk­sen kuol­lessa pois. McMuseon raken­nut­ta­mi­nen ei siis mis­sään tapauk­ses­sa ole “ensim­mäi­nen askel­ma” matkalla kohti kult­tuurin huip­pua, vaan pikem­minkin huip­ul­la ole­van kult­tuurin alka­van rap­pi­on merkki.

    Vähän kuin tar­joaisi pikkukaupun­gin vaa­ti­mat­toman rav­in­to­lakult­tuurin pelas­ta­jak­si ABC:n rak­en­tamista ohi­tustien risteykseen…

  65. Juhani Salo­vaara: Taide ei tarvitse kuin tilan, jos­sa teok­set eivät mene pilalle. Huono taide tarvit­see talon houkut­taak­seen kat­so­maan. Huonol­la itse­tun­nol­la varustet­tu halu­aa ostaa jotain minkä luulee houkut­ta­van ulko­laisia vierai­ta. Hei, meil­läkin on tää mikä teil­lä on siel­lä, kel­vataanko nyt? 

    Äh.

    Juhani, sel­l­ainen sisältö jota ei tarvitse mitenkään markki­noi­da kulut­ta­jille, ja silti se myy kuin häkä, ei ole taidet­ta vaan viihdet­tä. Ja sitäkin silti usein markki­noidaan, kos­ka markki­noin­ti nyt vaan aut­taa lisäämään yleisömääriä.

    Taiteen houkut­tele­vu­us on todel­lakin kiin­ni myös niistä sein­istä, joiden keskel­lä taide tar­joil­laan yleisölle, eikä tämä tee siitä taiteesta mil­lään taval­la huonoa. Ne seinät ovat parhaas­sa tapauk­ses­sa itsessäänkin (rakennus)taidetta.

    Ja Guggen­heim Helsin­ki ei tietenkään olisi kopio muista G‑museoista. Ei ulkoisil­ta puit­teil­taan eikä sisäl­löl­lis­es­ti (pait­si niiden kiertävien meganäyt­te­ly­jen osalta). Meil­lä olisi siinäkin ihan riit­tävästi työsarkaa, että hoitaisimme vaku­ut­tavasti toimin­nan sen osu­u­den, joka jää koti­maisen henkilöstön vas­tu­ulle. Halu­an uskoa, että onnis­tu­isimme siinä, jol­loin Guggen­heim Helsin­ki olisi erit­täin houkut­tel­e­va kohde kan­sain­väliselle kult­tuu­ri­t­ur­is­tille (Helsin­ki on muuten kuulem­ma kiin­nos­ta­va kaupun­ki, mut­ta täältä puut­tuu tuol­lainen hie­man isom­pi yksit­täi­nen syy tul­la juuri Helsinki­in esim. Tukhol­man sijaan). Jos emme onnis­tu­isi, niin jäl­jel­lä oli­si­vat kuitenkin edelleen ne Guggen­heimin kura­toimat näyt­te­lyt, jol­loin han­ke ei menisi ihan kokon­aan kiville. Täl­lainen ris­ki on puolestaan varsin todel­li­nen sil­loin, jos yritetään tehdä vastaava(hko) mega­hanke kokon­aan omin voimin.

  66. ‘Suo­ma­laisil­la (myös itsel­läni) on taipumus­ta pyrk­iä säästämään han­kkeet kuo­li­aak­si. Aina sil­loin täl­löin kan­nat­taisi ottaa toisen­lainen asenne.’ (Saara)
    Rahaa on, saatana, rajal­lis­es­ti, ja tässä säästetään jo tarpeel­li­sis­takin asioista. Taika­seinää ei ole. Jos joku halu­aa täl­laisen museon, rak­en­takoon omil­la rahoillaan.

  67. Saara,

    olen ymmärtänyt kir­joituk­sis­tasi toi­sis­sa aiheis­sa, että yleis­es­ti ottaen vas­tu­s­tat jär­jeste­lyjä, jot­ka sosial­isoi­vat riskin mut­ta yksi­ty­istävät voitot. Se on ter­veen kri­it­ti­nen asenne, eikä siitä kan­na­ta luop­ua vain sik­si, että täl­lä ker­taa kyseisen­lainen vir­i­tys on piilotet­tu kult­tuurin edis­tämisen kaapuun.

    Saatan toki olla pahasti väärässä, mut­ta ymmärtääk­seni ehdote­tuis­sa jär­jeste­lyis­sä Guggen­heimil­la ei ole minkään­laista vas­tu­u­ta tai merkit­täväm­pää kan­nustin­ta varmis­tua siitä, että näyt­te­lyt onnis­tu­isi­vat, eli tässä tapauk­ses­sa vetäi­sivät yleisöä ja toisi­vat ulko­maisia tur­is­te­ja. Sen sijaan Helsin­gin kaupungilla eli viime kädessä veron­mak­sajil­la on kyl­lä vas­tuu toimin­nan kuluista ja lisenssi­mak­su­ista, toimin­nan hyödy­istä riip­pumat­ta. Kyseessä on klassi­nen “kru­u­na minä voitan, klaa­va sinä häviät”-järjestely, jota on aiheel­lis­es­ti kri­ti­soitu mm. sil­loin, kun osa­puoli­na ovat pankit ja veronmaksajat. 

    Yksinään tämä tekee mielestäni esite­tyn kaltai­sista suun­nitelmista arve­lut­tavia. Ihmette­lenkin hie­man, miten niin mon­et toi­sis­sa yhteyk­sis­sä hyvinkin kri­it­tis­es­ti kyseisen­laisi­in jär­jestelmi­in suh­tau­tu­vat ihmiset ovat tässä asi­as­sa surut­ta ummis­ta­neet silmänsä.

    Mitä taas Suomen kult­tuurielämän kehit­tämiseen G:n kaut­ta tulee, muis­tut­taisin sanon­nas­ta “ei kan­net­tu vesi kaivos­sa pysy.” Voi olla, että kri­ti­ikkisi osuu kohdalleen, eikä Suomes­sa ole osaamista tai kykyä vas­taa­van­laisi­in suurhankkeisi­in. Mut­ta epäilen suuresti kyseistä osaamista syn­tyvän siten, että ihmiset käyvät kat­so­mas­sa Guggen­heimin näyt­te­ly­itä: ymmärtääk­seni­hän diili olisi se, että Guggen­heimin amerikkalainen henkilökun­ta vas­taisi noiden varsi­nais­ten meganäyt­te­lyi­den kura­toin­nista ja jär­jeste­ly­istä — suo­ma­laiselle henkilökun­nalle jäisi näi­den paikallis­ten näyt­te­lyi­den veto­vas­tuu. Miten osaamisen ost­a­mi­nen ulko­mail­ta lentäviltä kon­sul­teil­ta kehit­tää omaa osaamista?

    (Tähänkin liit­tyy muuten mie­lenki­in­toinen vaara: kura­toin­tipalveluista pitäisi mak­saa Guggen­heimille sen määrit­telemä hin­ta, eikä — oletet­tavasti — han­k­in­taa voi mitenkään kil­pailut­taa. Voi toki olla, että säätiö ei koskaan kek­sisi käyt­tää tätä hyväkseen…)

    Omin voimin ei luul­tavasti saataisi vas­taavaa kon­sep­tia ainakaan muu­ta­mas­sa vuodessa aikaan, mut­ta jos Guggen­heimin annetaan imuroi­da taideken­tän rahat, niin mitään mah­dol­lisu­ut­takaan siihen ei jää.

  68. Helsin­ki velka­an­tuu tänä vuon­na 265 miljoon­aa euroa. Kaupun­gin kokon­aisvel­ka on vuo­den päät-teek­si noin 1640 miljoon­aa euroa.
    Todel­la sopi­va aika siis etsiä uusia menoko­htei-ta. Sil­lä sel­l­ainen Guggen­heim olisi helsin­ki-läiselle veron­mak­sa­jalle. Ellei sit­ten jostain löy­dy kokon­ainen lau­ma Roope Ankko­ja, jot­ka pistävät pytin­gin pystyyn omil­la rahoillaan.
    Sitä odotel­lessa — hauskaa vappua!

  69. Mari Holopaiselta hyvä sum­maus puoles­ta argu­ment­te­ja, http://www.mariholopainen.fi/?p=153
    En ole suo­ranais­es­ti­ju­uri mis­tään eri mieltä, ja lisään että puoli mijoon­aa kävi­jäää vuodessa ei ole paljon, ver­tailun vuok­si Stock­alla käy sen ver­ran paris­sa hul­lus­sa päivässä. Sitä­paisti ei kult­tuuri­laitok­set ole koskaan ennenkään suo­ranais­es­ti kan­nat­ta­neet, mut­ta tuol­la logi­ikalla kaupungis­sa olisi nol­la kult­tuuri­laitos­ta mikä tuskin taas olisi taloudel­lis­es­tikaan järkevää. Ja Geetä voi nyt vakaval­la naa­mal­la väit­tää edes osit­tain kan­nat­tavak­si. Mutta..

    Yhdyn käsi­tyk­seen että ceteris paribus olisi luul­tavasti parem­pi tehdä Gug­gis kuin ei mitään. Näin sik­si että muuten se Kana­vater­mi­naalin tont­ti seisoo parkkipaikkana seu­raa­vat kak­sikym­men­tä vuot­ta, kos­ka poli­it­ti­nen real­is­mi nyt vaan on että ilman jotain wau-efek­tiä ketään ei kiin­nos­ta joku Helsin­gin kaupun­gin taide­museon uud­is­raken­nus. Se että sama raha käytet­täisi­in johonkin muuhun ei myöskään ole poli­it­tis­es­ti kovin real­is­tista, san­o­taan nyt ihan suo­raan että keskiver­tokokkaria ei saa aiheesta innos­tu­maan ilman jotain G‑momenttia.

    Mut­ta kun tää on myy­ty ja valmis­tel­tukin ihan päin honkia. Tun­te­mani taiteil­i­jat ovat keskimäärin sanavalmi­ita ja sivistyneitä per­soo­nia joi­ta kuun­telee mielel­lään, ja kun he alka­vat puhua rahas­ta tai taloud­es­ta niin mik­ki pitää sabotoi­da jotenkin äänet­tömäk­si. Esimerkik­si JKGS:ltä.

    On tiedos­sa että reflek­si­vasem­mis­to­laisel­la taide­väk­isi­iv­elle amerikkalainen säätiö on McDon­aldsin esikar­tano ja nato­myön­teinen. Eli olisi nyt vaan pitänyt ajaa ihan suo­raan matkailuhankkeena, ja pitää tur­pa kiin­ni kult­tuuripoli­ti­ikas­ta, kos­ka siihen näh­den esimerkik­si maa­han­muut­topoli­it­tik­ka on hedelmäl­lisen ja tas­apain­oisen keskustelun Mekka.

    Tai tehdä esisop­pari jos­sa on jotain järkeä. Tai laka­ta pelleilemästä jol­lain aikataulu­paineel­la. Jne.

    Han­ke on niin huonos­ti markki­noitu ja valmis­tel­tu, eli herät­tänyt pahaa ver­ta, jne. taval­la joka kään­tää reali­ipoli­it­tisen argu­mentin päälaelleen: Ei ole poli­it­tis­es­ti real­is­tista saa­da han­kkeelle tukea. Eli ei tätä kan­na­ta siis ajaa.

    Kun ko. tont­ti ja kyldyyri on kuitenkin nos­tet­tu agen­dalle, niin real­isti­nen vai­h­toe­hto voisi olla saa­da siihen jotain toim­intaa ja sille rahoi­tus­ta nyt. Ehdotan muu­ta­man millin edesvas­tu­u­ton­ta käyt­töä, vas­tu­ullis­es­ti ei syn­ny mitään muu­ta kuin kak­si hyl­ly­metriä selvi­tyk­siä, niin että annetaan jollekin taide­pop­poolle rahaa ohjeis­tuk­sel­la tehkää jotain Kana­vater­mi­naalin ton­tille ja muuten vapaat kädeet, jatko­ra­hoi­tus tulev­ina vuosi­na riip­puu siitä tuliko hyvää.

  70. Saara:
    G:n kon­sep­tia on kehitet­ty vuosikym­me­nien ajan. Sen käyn­nisti into­hi­moi­ses­ti taidet­ta rakas­ta­va ja ymmärtävä visionääri, jol­la oli riit­tävästi varo­ja hoitaa asia kun­nol­la (en usko, että Suomes­sa on yhtäkään henkilöä, joka täyt­täisi molem­mat ehdot, saati että toim­inta saataisi­in jatku­maan laadukkaana vielä sukupolvien yli). Se kehit­tyi kult­tuuris­sa, jos­sa ihmis­ten asenne sekä kult­tuuria että rahaa kohtaan on huo­mat­tavasti avom­ielisem­pi kuin meil­lä Suomes­sa. Ja maas­sa, jos­sa on suuret määrät taide­alan pitkän lin­jan asiantun­ti­ja-ammat­ti­laisia, joil­la on alal­laan maail­man parhaat verkos­tot (ilman verkos­to­ja on turha yrit­tääkään mitään vas­taavaa han­ket­ta), ja näi­den lisäk­si myös bisnes-osaamista (joka käsit­tääk­seni suo­ma­laisil­ta taide­alan ammat­ti­laisil­ta pääsään­töis­es­ti puuttuu).

    Halu­aisin huo­maut­taa, että juuri tässä fran­chis­ing-asi­as­sa tehti­in säätiössä suun­nan­muu­tos ja van­hat tek­i­jät eli alku­peräisen kon­septin kehit­täjät eivät siitä käsit­tääk­seni juurikaan tykän­neet vaan läh­tivät. Asia on vielä sen suh­teen ilmas­sa, että toimi­iko tämä uusi kon­sep­ti ylipäätään edes taloudel­lis­es­ti vai tuhoaako se jopa G:n brändin. Per­in­teeseen ei kan­na­ta tässä vedota.

    Kult­tuuria kohtaan taas saa­vat olla yksi­ty­ishenkilöt niin avom­ielisiä kuin halu­a­vat. Näin­hän se Yhdys­val­lois­sakin menee. Siel­lä toki suurem­mat tulo­erot kasaa­vat siel­lä rikkaille enem­män rahaa ja suurem­pi kokon­aisväkimäärä kas­vat­taa myös näi­den henkilöi­den lukumäärää samoin kuin taideih­mis­tenkin määrää. On help­po olla avom­ieli­nen ja avokäti­nen, jos siihen on varaa. Kyse on per­in­teis­es­tä mese­naat­ti­toimin­nas­ta, jon­ka poh­jal­la on nimeno­maan suuret yhteiskun­nal­liset tulo­erot ja suuri henkilöko­htainen var­al­lisu­us, jolle kovasti yritetään kek­siä edes jotain mielekästä käyttöä.

    Amerikkalaista tämän­hetk­istä bisnes-osaamista taas pääsim­mekin ihaile­maan sub­prime-kri­i­sis­sä, jos­sa vieläkin kärvis­telemme, ja kaikessa ylikau­pal­lisu­udessa. Per­in­teinen amerikkalainen “bisnes-osaami­nen” taas perus­tuu siihen, että kokeil­laan kaikkea ja jokin väistämät­tä sit­ten toimii. Hin­tana sit­ten on kaik­ki konkurssit siinä val­taosas­sa ideoita, jot­ka eivät toi­mi. Fran­chis­ing on mullis­ta­va McTaide­museo-kokeilu, mut­ta sen toimivu­ud­es­ta ei ole vielä tietoa. Guggen­heimkin saat­taa vielä tämän seu­rauk­se­na hävitä.

    Mis­tään näistä argu­menteista ei oikeas­t­aan ole mitään suur­ta rel­e­vanssia Guggen­heim-pro­jek­tin osalta. Se onkin lytät­ty jo asi­a­pe­rustein. Nyt vain kat­sel­laan kuin­ka hölmöjä ja inkom­pe­tent­te­ja poli­it­tiset edus­ta­jat aiko­vat osoit­taa olevansa.
    Jos täm­möiselle on niin suuri tilaus, mik­sei taide­vä­ki lähde liehit­telemään vesakeskisiä, nalle­wahlroose­ja ja toivo­sukare­ja pro­jek­ti­in kehit­tämään omaa taide­jät­tiä? Ruot­sis­sa jostain syys­tä täm­möiset riskipro­jek­tit tun­tu­vat onnis­tu­van. Ehkäpä siel­lä vain lähde­tään yrit­tämään omin voimin ja hake­maan rikkaista puuhamiehiä ja riskisijoittajia?

  71. Kuka­pa olisi uskonut, että Guggen­heim Helsin­ki kaatuu lop­ullis­esi apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan valintaan.

    Tpyy­lu­o­ma­l­la ja Saar­al­la on kyl­lä hyviä point­te­ja. Olisi­han tässä ollut mah­dol­lisu­us saa­da kaupunki­in ensim­mäi­nen kan­sain­välistä kiin­nos­tus­ta herät­tävä matkailuko­hde, ja sel­l­aise­na han­ke olisi tul­lut myös suun­nitel­la ja esittää.

    Meil­lä ei tähän men­nessä ole ollut osaamista, yhteyk­siä tai taloudel­lista halua/kykyä tehdä mitään edes Mod­er­na musee­tia vas­taavaa, ja on turha kuvitel­la että tilanne tulee hetimiten muuttumaan. 

    Sitä­pait­si Mod­er­na museetkaan ei ole mikään maail­man­laa­juinen brän­di. Moniko­han tukhol­malainen kadun­mies tietää nimeltä Guggen­heimin, entä bil­bao­lainen Mod­er­na museetin…?

    Tot­takai Guggen­heim halu­aa nimen­sä käytöstä kor­vauk­sen. Ja tot­takai se olisi ollut Helsingille ris­ki-investoin­ti. Riske­jä silti joskus kan­nat­taa ottaa. Vaikea kuitenkin sanoa olisiko G ollut investoin­nin arvoinen. Ehkäpä se raken­netaan jon­nekin muualle niin saamme tietää.

  72. alek­sis salusjärvi:
    Saara, ei mil­lään pahal­la, mut­ta ylim­ielisyys jol­la syytät suomen kansan taide­valmiuk­sien puutet­ta on täy­del­lisen maailmastavieraantunutta.

    Luet­telit omas­sa viestis­säsi mon­ta kohtaa, joiden perus­teel­la olemme juuri niin pihal­la kuin itsekin arve­len mei­dän ole­van. Oletko siis itsesi kanssa samaan aikaan jotenkin eri mieltä, vai onnis­tuinko tulk­it­se­maan viestisi jotenkin hullusti?

    Kysy­it, mitä iloa G:sta olisi kenellekään ja tar­josit tilalle vai­h­toe­hto­ja niin taidesisältö­jen kuin tur­is­min kas­vat­tamisenkin pon­timek­si. Min­ua G kiin­nos­taa, kos­ka siinä yhdis­ty­i­sivät juuri ne kak­si näkökul­maa, jot­ka yhdis­tyessään hel­posti saa­vat vakavas­totet­ta­vat taiteil­i­jat taka­jaloilleen: taide ja viihde. Vaik­ka taiteen pop­u­lar­isoin­ti onkin tääl­lä suuri kirosana, niin minus­ta taidey­hteisön kan­nat­taisi ajatel­la asi­aa avom­ielisem­min. Mik­si taiteil­i­joil­la on vaikeuk­sia saa­da teok­si­aan myy­tyä? Kos­ka taiteen ja suuren yleisön välil­lä on ammot­ta­va kuilu. Uskon G:n ole­van omi­aan kaven­ta­maan tuo­ta kuilua, vaik­ka sitä nyt toki kovasti aluk­si vas­tuste­taankin. Lop­ul­ta siis myös koti­mainen taidey­hteisömme hyötyisi.

    Jos olisimme jo taiteen tuot­tamisen ja kon­sep­toin­nin huip­pumaa, mei­dän tuskin kan­nat­taisi G‑lisenssiä harki­ta. Mut­ta kun emme ole, minkä voi tode­ta esimerkik­si tarkastele­mal­la mm. noiden mainit­semiesi alan toim­i­joiden ja sidos­ryh­mien puuhia.

    Toteu­tuse­hdot ovat sit­ten mielestäni asia erik­seen, ja tietenkään mihinkään type­r­yyk­si­in ei kan­na­ta suos­tua. Mut­ta emmekö me osaa neu­votel­la asioista? Aina­han kau­pankäyn­nis­sä voidaan vastapuolelle ehdot­taa läh­es mitä tahansa — eri asia on, hyväksyykö vastapuoli ehdot sel­l­aise­naan. Jos neu­vot­telu­jen avul­la sopimuk­seen ei päästä, niin ei sit­ten. Mut­ta en pitäisi joitakin epäi­lyt­täviä kohtia sopimuse­hdo­tuk­sis­sa riit­tävänä syynä jät­tää koko neu­vot­te­lut väliin.

  73. tpyy­lu­o­ma: Han­ke on niin huonos­ti markki­noitu ja valmis­tel­tu, eli herät­tänyt pahaa ver­ta, jne. taval­la joka kään­tää reali­ipoli­it­tisen argu­mentin päälaelleen: Ei ole poli­it­tis­es­ti real­is­tista saa­da han­kkeelle tukea. Eli ei tätä kan­na­ta siis ajaa.

    Joo, tätä minäkin pelkään. Ts. emme olleet valmi­ita “edes” Guggen­heimi­in, joka kuitenkin on paljon pop­u­laarimpi ja helpom­min hoidet­tavis­sa ole­va jut­tu kuin jokin, jota oikeasti Suomeen toivoisin omana eli­naikanani. Kun sanon että emme ole valmi­ita, en siis viit­taa ain­oas­taan kansan syvi­in rivei­hin, jot­ka vas­tus­ta­vat, vaan han­kkeen puuha­henkilöi­hin, joiden osaami­nen ei riit­tänyt hoita­maan neu­vot­telu­ja parem­min ja hal­lit­se­maan julk­isu­ut­ta taval­la, jol­la yleisön olisi voin­ut saa­da puolelleen. Mil­lainen kansa, sel­l­aiset johtajat.

    Kun ko. tont­ti ja kyldyyri on kuitenkin nos­tet­tu agen­dalle, niin real­isti­nen vai­h­toe­hto voisi olla saa­da siihen jotain toim­intaa ja sille rahoi­tus­ta nyt. Ehdotan muu­ta­man millin edesvas­tu­u­ton­ta käyt­töä, vas­tu­ullis­es­ti ei syn­ny mitään muu­ta kuin kak­si hyl­ly­metriä selvi­tyk­siä, niin että annetaan jollekin taide­pop­poolle rahaa ohjeis­tuk­sel­la tehkää jotain Kana­vater­mi­naalin ton­tille ja muuten vapaat kädeet, jatko­ra­hoi­tus tulev­ina vuosi­na riip­puu siitä tuliko hyvää.

    Tuo hyl­ly­jen täyt­tymi­nen selvi­tyk­sistä (sen sijaan, että keski­tyt­täisi­in tuot­ta­maan sisältöä) ker­too sekin siitä, että meil­lä ei organ­isaa­tio­ta­sol­la vielä ole kun­nol­lista alan osaamista. Ihmiset ovat taipu­vaisia tekemään sitä, minkä osaa­vat — mei­dän tapauk­ses­samme selvi­tyk­siä ja raport­te­ja. Ja rahaa palaa.

    Olet täysin oike­as­sa siinä, että rahaa pitäisi käyt­tää “vas­tu­ut­tomasti” ja antaa suo­raan ihmisille, jot­ka osaisi­vat oikeasti jotain konkreet­tista tehdäkin. Mut­ta saman­lainen poruhan siitä nousisi kuin tästä G‑hankkeestakin. Se kun on liian help­po tulki­ta raho­jen vetämisek­si ves­sas­ta alas. Vielä: kuka päät­täisi tuliko hyvää? GKS? Eduskun­ta? Ver­tais­ryh­mä, joista osa olisi kateel­lisia jää­tyään itse ilman rahoi­tus­ta? Riip­pumat­to­mia ja puolueet­to­mia asiantun­ti­joi­ta ei pien­estä maas­ta kauheasti tai­da löytyä.

  74. anonyy­mi: Halu­aisin huo­maut­taa, että juuri tässä fran­chis­ing-asi­as­sa tehti­in säätiössä suun­nan­muu­tos ja van­hat tek­i­jät eli alku­peräisen kon­septin kehit­täjät eivät siitä käsit­tääk­seni juurikaan tykän­neet vaan läh­tivät. Asia on vielä sen suh­teen ilmas­sa, että toimi­iko tämä uusi kon­sep­ti ylipäätään edes taloudel­lis­es­ti vai tuhoaako se jopa G:n brändin.

    Kiitos tiedos­ta. Jos tilanne on tämä, sen luulisi paran­ta­van neu­vot­telu­asemi­amme. Sehän merk­it­see, että G ei ole ollenkaan vielä valmis ja toimi­va kon­sep­ti, vaan sil­lä on painei­ta uud­is­tua ja kehit­tyä kestäväm­mälle poh­jalle (tähän viit­taa­vat myös nuo muu­ta­mat, kul­makar­vo­ja koho­tut­ta­vat, sopimuse­hdo­tuk­ses­ta tihkuneet tiedot).

    Määritel­lään itsellemme järkeväm­mät ehdot ja kat­so­taan, läh­teekö Gug­gis kelkkaan?

  75. alek­sis salusjärvi:
    Jo pelkkä kaupung­in­hal­li­tuk­sen inkom­pe­tenssi ja unelmahöt­tökän­ni on syy kään­tää peukut alas. Peruste­lut tälle han­kkeelle Pajus­es­ta Stub­bi­in ovat aivan käsit­tämät­tömän naurettavia.

    Jo pelkkä hesarin rai­vokkaan lob­baamisen epäon­nis­tu­mi­nen ja myöhem­mät kansan anti­semitismisyytök­set pääkir­joituk­ses­sa ker­to­vat, että yleistä mielipi­det­tä ei kan­na­ta yrit­tää kään­tää tässä asi­as­sa. Joskus nimit­täin tosi­aan on niin, että aasit johta­vat lei­jo­nia, ja G‑hanke alus­ta lop­pu­un on täl­lainen tapaus. 

    Tässä on vil­lakoiran ydin myös oma­l­ta kannal­tani. Koko pro­jek­tis­sa kul­mi­noi­tui kaik­ki se, mikä suo­ma­laises­sa julkises­sa keskustelus­sa on (joskus) huonoa. Luoka­ton virkamies­valmis­telu, junt­tausyri­tys pika-aikataulus­sa, epäkri­it­ti­nen lehdis­tö, “ei oo mis­tään pois”, ja lopuk­si kansalais­ten mol­laami­nen kun ne ovat tyh­miä eivätkä tajua. Olisi muuten haus­ka kuul­la her­ra pääkir­joi­tus­toimit­ta­jan arvio siitä, kuin­ka suuri osa suo­ma­lai­sista oikeas­t­aan tun­nistaa Guggen­heimin juutalaisnimeksi…

    Oikeas­t­aan aivan ensisi­jais­es­ti vas­tus­tan sitä tapaa, jol­la tämä G‑projekti on yritet­ty hoitaa, ja vas­ta tois­si­jais­es­ti täysin epäre­al­is­tise­na pitämäni talousarvion poh­jal­ta toimimista.

    Teette hyvän työn jos kaa­dat­te han­kkeen, ja toiv­ot­tavasti ihmiset muis­ta­vat asian vielä syksyllä.

  76. J. M. Korho­nen:
    Mut­ta epäilen suuresti kyseistä osaamista syn­tyvän siten, että ihmiset käyvät kat­so­mas­sa Guggen­heimin näyt­te­ly­itä: ymmärtääk­seni­hän diili olisi se, että Guggen­heimin amerikkalainen henkilökun­ta vas­taisi noiden varsi­nais­ten meganäyt­te­lyi­den kura­toin­nista ja jär­jeste­ly­istä – suo­ma­laiselle henkilökun­nalle jäisi näi­den paikallis­ten näyt­te­lyi­den veto­vas­tuu. Miten osaamisen ost­a­mi­nen ulko­mail­ta lentäviltä kon­sul­teil­ta kehit­tää omaa osaamista?

    Itse asi­as­sa osaamista ei todel­la kehi­ty noin vain vet­tä kaivoon kan­ta­mal­la, omaa ver­taus­tasi lainatak­seni. Vaan sitä alkaa kehit­tyä sit­ten, kun olemme kokon­aise­na kansakun­tana kult­tuuris­es­ti päässeet vähän eteen­päin tästä taan­tu­muk­sel­lis­es­ta monokult­tuurin ihan­noin­ti­vai­heesta, jos­sa elos­sa ole­va taiteil­i­ja nähdään lähin­nä halvek­sut­ta­vana yhteiskun­nan loisena.

    Koko sys­teemin pitäisi olla rak­en­teista läh­tien eri­lainen kuin nyt, jot­ta esim. tietyn profi­ilin tyyp­pi tulisi hak­e­neek­si taide­alan koulu­tuk­seen, jot­ta se koulu­tus olisi tarpeek­si laadukas­ta, jot­ta tätä tyyp­piä kiin­nos­taisi käy­dä oppi­mas­sa myös ulko­mail­la, ja jot­ta hän valmis­tut­tuaan ei jäisi tyhjän päälle vaan yhteiskun­nas­sa olisi uraa kan­nat­tele­via, pysyviä, laadukkai­ta ja luotet­tavia rak­en­tei­ta. Tarvit­taisi­in myös huo­mat­ta­va määrä muiden alo­jen ammat­ti­laisia ja poli­it­tisia toim­i­joi­ta, jot­ka ymmärtävät taidet­ta syväl­lis­es­ti (vrt. nykyti­lanne, jos­sa oikeistopoli­itikko havah­tuu yhtäkkiä huo­maa­maan, että taide on nyt kolee jut­tu, ja ryhtyy het­ken mieli­jo­hteesta puuhastele­maan asian paris­sa saadak­seen osansa glooriasta).

    Ts. taiteen huip­puasiantun­ti­ju­us ei ole mikään kokoel­ma nikse­jä, joka voidaan kopi­oi­da joltain kv. kuraat­to­ril­ta, vaan siihen pitää kas­vaa sisään, ja se kas­vami­nen voi tapah­tua vain oikean­laises­sa ympäristössä. Sik­si Guggen­heim ei ole mikään pikainen patent­ti­ratkaisu, vaan pitkän kehi­tyspol­un alkusysäys.

    Jos nyt vaik­ka niitä kult­tuu­ri­t­ur­is­te­ja alka­isi oikeasti tul­la ja sitä kaut­ta merkit­täviä sum­mia lisää rahaa Suomeen, kadun­miehen asenne Guggen­heimia ja samal­la kaikkea taidet­ta kohtaan muut­tuisi lämpimäm­mäk­si — puhu­mat­takaan siitä että laadukkaiden kult­tuuri­palvelu­jen kysyn­tä (-> tar­jon­ta) kas­vaisi niiden tur­istien myötä muutenkin, jol­loin tääl­lä olisi mei­dän kaikkien mukavampi elää. Näil­lä on sit­ten johdan­nais­vaiku­tuk­sia; esim. enem­män varo­ja alan koulu­tuk­seen, taiteen myyn­timäärien kasvu, tasokkaiden asiantun­ti­joiden ja taiteil­i­joiden lisään­tynyt kiin­nos­tus vierail­la meil­lä luen­noimas­sa, vetämässä work­shope­ja tai kura­toimas­sa näyt­te­ly­itä, tämän seu­rauk­se­na suo­ma­lais­ten taiteil­i­joiden tun­net­tuu­den lisään­tymi­nen kan­sain­välis­es­ti, jne. Lop­ul­ta esim. parin kymme­nen vuo­den kulut­tua meil­lä voisi alkaa olla sel­l­aista osaamista ja siinä laa­ju­udessa, että voisimme kehit­tää jotain omia jut­tu­ja ja vielä pär­jätä niil­lä kan­sain­välis­es­ti (eikä mis­sään nimessä toista Guggen­heimia, vaan aluk­si jotain pienem­pää ja erilaista).

    Sik­si halu­an kan­nat­taa Guggen­heimia, vaik­ka en siitä itse olekaan innos­tunut. Kos­ka ilman sitä ei ainakaan ole näkyvis­sä mitään paran­nus­ta tähän nykyiseen kulttuuriapatiaan.

  77. tpyy­lu­o­ma: Mari Holopaiselta hyvä sum­maus puoles­ta argu­ment­te­ja, http://www.mariholopainen.fi/?p=153
    En ole suo­ranais­es­ti­ju­uri mis­tään eri mieltä […]Yhdyn käsi­tyk­seen että ceteris paribus olisi luul­tavasti parem­pi tehdä Gug­gis kuin ei mitään. Näin sik­si että muuten se Kana­vater­mi­naalin tont­ti seisoo parkkipaikkana seu­raa­vat kak­sikym­men­tä vuotta

    Holopainen maalailee kuvaa siitä, että Helsin­ki saisi oman Syd­neyn oop­per­at­alon­sa. Tulk­it­sen tätä niin, että halu­taan maamerkki­raken­nus, jos­ta tulisi kaupun­gin kaut­ta maail­man tun­net­tu ikoni kuten Syd­neyn oop­per­at­a­lo ja Bil­baon G ovat. Molem­mat ovat entisil­lä sata­ma-alueil­la, veden äärel­lä, paikoil­la, jot­ka oli­vat ennen merkki­raken­nus­ta syr­jässä ja kaipa­si­vat ehostusta. 

    Kana­vater­mi­naalin tont­ti sat­tuu sijait­se­maan Helsin­gin nykyisessä vakio­postiko­rt­tinäkymässä paraati­paikalla. Jot­ta huomio­raken­nus olisi huomio­raken­nus tässä kohtaa, sen pitäisi jät­tää jol­lain paukkue­fek­til­lä toisek­si Suurkirkko, Uspen­skin kat­e­draali ja Eteläsa­ta­man empire-julk­i­sivut pres­i­dentin­lin­noi­neen ja kaupung­in­taloi­neen. Onko tämä ain­oa vai­h­toe­hto sille, että “tont­ti on parkkipaikkana 20 vuot­ta”? En suos­tu usko­maan. Jos taas näkymää pyritään täy­den­tämään jotenkin har­monis­es­ti, niin nyky­maail­man huo­mi­arkkite­htu­urin ehto­ja on aika vaikea täyt­tää. Maail­mal­la tehdään toinen tois­taan silmi­in­pistävämpiä raken­nelmia, ja siinä kil­pailus­sa ei taide­ta mil­lään naa­purei­hin sovite­tul­la räys­täs­lin­jal­la pär­jätä. (Sivuhuomiona: Bil­baon Guggen­heimin kiemu­rakat­to on sisältä tyhjää täyn­nä. Näyt­te­lyti­lat ulot­tuvat korkeussu­u­nas­sa vain talon puo­liväli­in ja katon ain­oana tarkoituk­se­na on talon näyt­tävä ulkomuoto.)

    Helsin­gin yliopis­ton uusi Kaisa-talo on minus­ta aivan täyso­suma, ja siinä on onnis­tut­tu yhdis­tämään naa­purei­hin sovit­ta­mi­nen ja tämän ajan näyt­tävä arkkite­htu­uri. Jotain peri­aat­teeltaan tuon kaltaista ratkaisua mielestäni tarvit­taisi­in Kana­vater­mi­naalin ton­tille, mut­ta maail­man wau-kisois­sa sem­moi­sel­la ei tai­da päästä edes arkkite­htu­urile­htien jutun aiheek­si. Helsingis­sä kyl­läkin juuri raken­netaan entisiä sata­ma-aluei­ta, jois­sa olisi tilaa mel­las­taa paukkufek­tien kanssa ja tilaus­ta uusien aluei­den profi­ilin kohottamiseksi.

  78. Sitä­pait­si Mod­er­na museetkaan ei ole mikään maail­man­laa­juinen brän­di. Moniko­han tukhol­malainen kadun­mies tietää nimeltä Guggen­heimin, entä bil­bao­lainen Mod­er­na museetin…? 

    Yksikään tukhol­malainen ei tun­tisi Guggen­heimia jos Bil­baoon ei oltaisi raken­net­tu super­hienoa raken­nus­ta. Jos taas Tukhol­maan oltaisi­in raken­net­tu Bil­baon guggen­heimia vas­taa­va raken­nus mod­er­na museetille, suur­in­pi­irtein vas­taa­va osa bil­bao­lai­sista tun­tisi sen kuin nyt tukhol­malai­sista tun­tee bilbaon.

    Taide ei ole brän­di, joka vetoaa kadun­mieheen (ja lisää tur­is­mia). Kadun­mi­estä ei kiin­nos­ta. Riit­tävän näyt­tävät maamerk­it sen sijaan hyp­päävät main­osku­vas­to­jen sivuil­ta silmille ja lisäävät turismia.

    Pari­isin Eif­fel­torni on yksi maail­man kovim­mista brän­deistä, vaik­ka sisältö on pyöreä nolla.

    Hyvää Vap­pua kaikille!

  79. Pöh, lop­putu­los on kit­inä ja ruti­na ynnä kateus.

    Ammatiko­rkek­oulut tuot­ta­vat ns ammat­ti­taitelijoi­ta, jot­ka ovat apu­ra­hoil­la, tyt­tömyysko­r­vauskel­la tai tuk­i­työl­lis­tet­tynä — sen sijaan kan­sain­välistä taidet­ta ei synny.

    Suomes­sa huip­punäyt­te­lyt men­estyvät oikein hyvin, mut­ta niitä ei juurikaan saa­da Suomeen.

    Kias­ma osana kansal­lista taide­museo­ta esit­tlee jotain suo­ma­laista tuotan­toa, joka ei juuri ketään kiin­nos­ta. Maakun­tataide­museois­sa sama vika.

    Jotain tässä olisi syytä tehdä. Hel­poin­ta on olla tekemät­tä mitään ja tode­ta, että rahaa tarvi­taan mudeon ver­ran asun­not­tomien tilanteen kohen­tam­sieen. No, asun­not­to­muus vähe­nee, mut­ta taidet­ta ei näy.

  80. Alek­sis Salusjär­ven kom­ment­ti on mainio. En ehkä itse olisi ilmais­sut asi­aa noin värikkäästi, mut­ta kiitos Sin­ulle kun teit sen puolestani.

    Se, että HS pitää Guggen­heimin vas­tus­ta­jia juu­ta­lais­vas­taisi­na, on men­nyt min­ul­ta kokon­aan ohi, mut­ta eipä se juuri yllätä. HS on mes­tari etsimään ja löytämään rasis­mia vaik­ka kivenkolosta.

    Mieleeni tuli niin haus­ka salali­it­to­teo­ria, etten voi olla jaka­mat­ta sitä näin vap­puhupina: kokoomus on sitä mieltä, että Pajuselta on karan­nut mopo lop­ullis­es­ti käsistä. Sitä ei kuitenkaan tohdi­ta sanoa ääneen, joten Guggen­heimia on julk­isu­udessa pakko kan­nat­taa, vaik­ka sitä ei oikeasti halu­ta eikä siihen ole varaa. Demar­it onnek­si vas­tus­ta­vat mut­ta vihreistä ei ole tietoa. Esit­tämäl­lä julk­isu­udessa g‑myönteistä ja toisaal­ta äänestämäl­lä demari akj:ksi vas­toin yhteis­es­ti sovit­tu­ja peri­aat­tei­ta saadaan vihreät ärsytet­tyä tilapäis­es­ti ja juuri oikeaan aikaan niin kokoomus­vas­taisik­si, että vihreät menevät ja yhdessä demarei­den kanssa äänestävät McMuseon nurin ihan vaan kos­tok­si. Lop­putu­los: vihreät luule­vat saa­neen­sa kos­ton­sa ja kokoomus hyk­ertelee tyy­tyväisenä, kasvot tal­lel­la ja Pajusen mopo täl­lä erää tur­val­lis­es­ti kaupung­in­talon kellarissa.

  81. Nim­imerk­ki “Saa sanoa” lait­toi linkin aiesopimuk­seen ja kehoit­ti luke­maan. Hyvin aiheelli­nen kehoi­tus. Sanois­in: lue ja kauhis­tu. Use­ampikin on toden­nut, että riskit ja kus­tan­nuk­set kaatu­vat Helsingille ja rahat Guggen­heim säätiölle. Tämän lisäk­si hallintoma­lli­in on leiv­ot­tu sisään sel­l­aisia rahas­tus­mah­dol­lisuuk­sia, joi­ta ei ensi silmäyk­sel­lä huo­maa, mut­ta joista voi koitua erit­täin suuria laskuja.

    Menee ehkä vähän kär­jis­te­tyk­si, mut­ta tässä tässä ovat kyl­lä esil­lä kaik­ki klas­siset hui­jauk­sen tun­tomerk­it joil­la kirkonkylän seu­rapi­ir­iä houkutel­laan luop­umaan rahois­taan. Tosin tässä eivät menos­sa ole seu­rapi­irin omat, vaan Helsin­gin veron­mak­sajien rahat. 

    Guggen­heimin brändis­tä voisi kir­joit­taa paljonkin, mut­ta lyhyesti san­ot­tuna, tar­jol­la on ABC sapuskaa Miche­lin tähti­rav­in­toloiden hin­taan. Taide­alan julka­isu­ja luke­mal­la selviää varsin pian, että Guggen­heim ei suinkaan ole taide­alal­la mikään ykkös­lu­okan toim­i­ja. Lähin­nä se kiertää rahas­ta­mas­sa entisel­lä maineel­laan niitä jot­ka ovat alt­ti­ita vedätykselle.

  82. Saara: Määritel­lään itsellemme järkeväm­mät ehdot ja kat­so­taan, läh­teekö Gug­gis kelkkaan?

    Hyvä idea. Kokeil­laanko vaik­ka seuraavia:

    -Ensin Guggen­hemim mak­saa tähän men­nessä helsinkiläisiltä veron­mak­sajil­ta hui­jaa­mansa miljoonat takaisin.
    ‑Sit­ten G saa ostaa Kata­janokan ton­tin markki­nahin­taan ja rak­en­taa sinne täs­mälleen sel­l­aisen raken­nuk­sen kuin halu­aa, mut­ta ilman veron­mak­sajien rahoja.
    ‑Lopuk­si G mak­saa toimin­nas­taan nor­maalit verot Suomeen, ei mihinkään veroparatiisiin.

  83. Siinä vai­heessa, kun HS:sta sai kuvan, että (ainakin use­at) vihreät ovat tuke­mas­sa varauk­set­ta Guggen­heim-han­ket­ta, olin hie­man häm­men­tynyt. Asia ei sit­ten ollutkaan ihan niin yksioikoinen, ja hyvä niin.

  84. Saara: Mik­si taiteil­i­joil­la on vaikeuk­sia saa­da teok­si­aan myy­tyä? Kos­ka taiteen ja suuren yleisön välil­lä on ammot­ta­va kuilu. Uskon G:n ole­van omi­aan kaven­ta­maan tuo­ta kuilua 

    Oulun kaupun­gin taide­museon emeri­ta-johta­ja Ulla-Maria Pal­las­maa on yksi tämän maan päte­vimpiä kv-taiteen tun­ti­joi­ta. Otso Kan­toko­r­pi taas tämän maan pätevin taidekri­itikko. He ovat molem­mat jo puo­len­toista vuo­den ajan artiku­loi­neet murskaa­van johdon­mukaises­ti taiteen ja suuren yleisön välisen klikin syven­e­misen mekanis­me­ja, joi­ta G‑hanke synnyttäisi.

    Laa­jem­min tässä Pajunen-JGKS-syn­dikaatis­sa ongel­ma onkin se, että G‑selvityksessa ei kuul­tu yhtäkään han­kkeeseen kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­vaa Suomen taidet­ta syväl­lis­es­ti tun­te­vaa tahoa. Jos siitä kahdes­ta mil­listä olisi vuoltu edes kymp­pi­ton­ni Kan­toko­rvelle ja Pal­las­maalle ja kysyt­ty että mil­lä ehdoin tämä voisi toimia, olisi edes mah­dol­lista pohtia noi­ta Saaran skenaarioita.

    Sama hom­ma Kuvataideakatemi­an kanssa, jon­ka johto­por­taas­sa ei liene ketään, joka uskoisi G‑hankkeeseen.

    Jos men­nään ajas­sa taak­sepäin Kias­man syn­tyyn, sen piti vaikut­taa vas­taa­van­laise­na lääk­keenä nyky­taiteen ja yleisön välis­sä. Todel­lisu­udessa Kias­man suh­den esim. Kuvataideakatemi­an opiske­li­joi­hin on ollut lähin­nä byrokraat­ti­nen ja tor­ju­va. Kias­mas­ta ei koskaan tul­lut mata­lan kyn­nyk­sen ener­gistä ja nuorekas­ta avant­garde­museo­ta, vaan yhdet kalli­it lisäseinät.

    G‑vertaus kirkonkylän ABC:hen on osu­va. Paikalliset tek­i­jät saa­vat myy­dä parkkipaikalla man­sikoi­ta ja uusia perunoita. 

    Ja tässä vielä link­ki pääkir­joituk­seen, jos­sa Antti Blå­field kansanisämäis­es­ti ker­too, miten hirveän pet­tynyt hän on mei­hin, ja miten me emme ansait­sisi hänenkaltaista pääkir­joi­tus­toimit­ta­jaa. Söpösti vielä her­ra B. kir­joit­taa G‑säätiön nimen väärin. Raukka­parka ei ole ottanut selvää edes nimen kir­joi­tusasus­ta. Niin voi käy­dä, kun kokoomus­päis­sään tart­tuu näppämistöön:

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Me+haluamme+olla+ylpe%C3%A4sti+yksin/a1305557565575

  85. Saara: Kiitos tiedos­ta. Jos tilanne on tämä, sen luulisi paran­ta­van neu­vot­telu­asemi­amme. Sehän merk­it­see, että G ei ole ollenkaan vielä valmis ja toimi­va kon­sep­ti, vaan sil­lä on painei­ta uud­is­tua ja kehit­tyä kestäväm­mälle poh­jalle (tähän viit­taa­vat myös nuo muu­ta­mat, kul­makar­vo­ja koho­tut­ta­vat, sopimuse­hdo­tuk­ses­ta tihkuneet tiedot).

    Määritel­lään itsellemme järkeväm­mät ehdot ja kat­so­taan, läh­teekö Gug­gis kelkkaan?

    Voi olla, että juuri sen vuok­si G ei suos­tu ehto­ja paran­ta­maan. Siel­lä ei var­maan halu­ta riskeer­a­ta säätiön ole­mas­saoloa tap­pi­ol­lisil­la bisneksillä.

    Sitä pait­si mis­tä saadaan neu­vot­teli­jat? On käynyt selväk­si, ettei tähän löy­dy kom­pe­tenssia julk­ishallinnos­ta. Han­ket­ta halu­a­vat ja aja­vat tun­tu­vat kaik­ki ole­van ihqunam­i­na­mi-porukkaa, jot­ka eivät kykene kat­so­maan kri­it­tis­es­ti edes mitään osa-aluet­ta saati sit­ten koko projektia.

    Kyse on myös siitä, että tässä kasa­taan taas tarpeet­to­mia lisävelvoit­tei­ta veron­mak­sajille tilanteessa, jos­sa säästöjä haetaan jo leikkaa­mal­la asioista, joista ei pitäisi leikata.
    Mis­sä ovat yksi­tyiset rahoit­ta­jat? Ker­rankin kun näille itses­tään ja omas­ta näkymät­tömästä panok­ses­taan kovasti melua pitäville ja lisää etu­ja, rahaa ja val­taa kaipaav­ille löy­ty­isi oikeasti jotain käyt­töä, he lois­ta­vat pois­saolol­laan, vaik­ka tässä ainakin puo­let sisäl­löstä näyt­täisi ole­van juuri hei­dän huvi­tuk­sen­sa ja statuspelleilynsä.

    tpyy­lu­o­ma:
    Mari Holopaiselta hyvä sum­maus puoles­ta argu­ment­te­ja, http://www.mariholopainen.fi/?p=153

    Usein esitet­ty Bil­bao-argu­ment­ti on heikko. Se, mik­si sinne löy­tyy niin paljon lisä­tur­is­te­ja Guggen­heimin vuok­si, johtuu siitä, että se paran­taa paikan tun­net­tuut­ta. Kuka tahansa, joka menee sinne loma­lle Guggen­heimia kat­so­maan ja pet­tyy, löytää paikas­ta muu­takin. Sieltä löy­tyy his­to­ri­aa jne. ja vaik­ka kaik­ki kult­tuuriko­hteet pet­täi­sivät, siel­lä on ilmas­to, joka sovel­tuu ympäri vuo­den kahvit­telu­un teras­sil­la eikä pitkänä sesonki­aikana ran­nal­lakaan var­masti palele. Lep­olo­ma lämpimässä kel­paa kaikille. Sen lisäk­si läheltä löy­tyy mui­ta merkit­täviä kohdekaupunke­ja muu­ta­man tun­nin päästä ja aina­han voi kara­ta rajan yli Ran­skaan tai muualle Kes­ki-Euroop­paan. Yksi Guggen­heim ei muu­ta tätä Helsingissä.

  86. “Usein esitet­ty Bil­bao-argu­ment­ti on heikko. Se, mik­si sinne löy­tyy niin paljon lisä­tur­is­te­ja Guggen­heimin vuok­si, johtuu siitä, että se paran­taa paikan tunnettuutta.” 

    Bil­baos­ta kan­nat­taa muis­taa, että lähtöti­lanteessa Bil­bao oli taan­tu­va teol­lisu­uskaupun­ki ja ETA:n pesä­paik­ka. ETA:n ter­ror­is­mil­ta halut­ti­in viedä kasvualus­ta, joten Bil­baoon kaadet­ti­in kah­malokau­pal­la rahaa. Perustet­ti­in Biska­jan teknolo­gia­puis­to tuo­maan hyviä veron­mak­sajia. Tehti­in mm. metro ja uusit­ti­in lento­kent­tä. Kaupun­ki käytän­nöl­lis­es­ti kat­sot­tuna remon­toiti­in kel­lar­ista ullakolle. Museo oli vain kakun koriste, tosin onnis­tunut sel­l­ainen. Bil­bao neu­vot­teli myös huo­mat­ta­van hyvän sopimuk­sen. Täsysin toisin kuin tämä Helsin­gin onneton … (jääköön sanomatta).
    Pohjois Espan­jas­sa San Sebas­tian­ista Pam­plo­nan ja Rio­jan viinialueen kaut­ta San­ti­a­go de Com­poste­laan oli ole­mas­sa valmi­it tur­is­tivir­rat. Ne vain kier­sivät rähjäisen ja lev­ot­toman Bil­baon. Kaupun­gin siivoamisen ja museon rak­en­tam­sen jäl­keen Bil­baoon poikkeami­nenkin alkoi olla matkail­i­jan kannal­ta mielekästä.

  87. On erikoista, että Guggen­heimia arvioitaes­sa tak­er­rut­ti­in nos­ta­maan taloudel­lise­na hyö­tynä esi­in lähin­nä vero­tu­lot. Ei suo­rat vero­tu­lot ole perustelu­na muis­sakaan kaupun­gin teke­mis­sä investoin­neis­sa: liiken­neväylät, muut kult­tuuri-investoin­nit. Välil­listä hyö­tyä olisi tul­lut kan­sain­välisen näkyvyy­den kaut­ta esim. yri­tys­toimin­nalle. Kaupun­ki toimii mah­dol­lis­ta­jana niin kuin muis­sakin investoin­neis­sa. Mut­ta on tot­ta, että viestin­näl­lisiä hyö­tyjä tai Helsin­gin kan­sain­välistä pro­filoin­tia ei tuo­tu riit­tävästi esi­in esit­telyssä. On todel­la harmil­lista, että han­ke kaatuu. Kuvataiteen näkyvyy­den ja matkailun kannal­ta on vaikea löytää vas­taavaa mah­dol­lisu­ut­ta. Lisäk­si suun­nitel­man täy­ty­isi vielä miel­lyt­tää enem­mistöä päättäjistä.

  88. Vaikut­taa siltä, että vihreät torp­paa­vat G‑hankkeen jo tämän­päiväisessä Kaupung­in­hal­li­tusksen kokok­ouk­ses­sa sen sijaan että antaisi­vat sen kaat­ua juhlavam­min kaupung­in­val­tu­us­tossa, syynä HS:n mukaan ilmeisim­min suiv­aan­tu­mi­nen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan nim­i­tyk­sesesä. Mitään asial­lisia syitähän vihreil­lä ei Guggen­heim-museon vas­tus­tamiseen ole, toisin kuin sosialidemokraateil­la, vasem­mis­toli­itol­la ja perus­suo­ma­lasil­la, jot­ka vas­tus­ta­vat Guggen­heim-Helsin­ki han­ket­ta mm. sil­lä perus­teel­la, että se on elit­isti­nen, huonos­ti valmis­tel­tu, juridis­es­ti epä­selvä ja perus­tuu liian toiverikkaisi­in taloudel­lisi­in laskelmiin.

  89. Mari Holopainen: On erikoista, että Guggen­heimia arvioitaes­sa tak­er­rut­ti­in nos­ta­maan taloudel­lise­na hyö­tynä esi­in lähin­nä vero­tu­lot. Ei suo­rat vero­tu­lot ole perustelu­na muis­sakaan kaupun­gin teke­mis­sä investoin­neis­sa: liiken­neväylät, muut kulttuuri-investoinnit.

    Tämä ker­tonee siitä, että asia ei ollut lähtöisin taiteil­i­joista, eikä sen taustal­la ollut pitkään jatkunut puute toim­intamah­dol­lisuuk­sis­sa, kuten oli esimerkik­si Musi­ikki­talon tapauk­ses­sa. Kuvataiteen alal­la tietysti on omat täyt­tämät­tömät tarpeen­sa ja nythän Helsin­gin kaupung­in­muse­ol­la on todel­li­nen ongel­ma näyt­te­lytilo­jen­sa kanssa, mut­ta koti­maiset taiteen alan ihmiset tuskin oli­si­vat itse esit­täneet ratkaisuk­si Guggenheim-matkailuhanketta.

    Liiken­neväylistähän kyl­lä las­ke­taan YHTALIa ja muu­ta, mikä tosin tuot­taa numeroi­ta vähän samaan tapaa kuin tikanheitto.

  90. Kaupung­in­hal­li­tus kaa­toi Pajusen Guggen­heim-esi­tyk­sen niukasti äänin 7–8. Vihreistä yksi äänesti esi­tyk­sen puolesta.
    Tämä lie­nee Guggen­heim-han­kkeen loppu?

  91. ARI:
    Kaupung­in­hal­li­tus kaa­toi Pajusen Guggen­heim-esi­tyk­sen niukasti äänin 7–8. Vihreistä yksi äänesti esi­tyk­sen puolesta.
    Tämä lie­nee Guggen­heim-han­kkeen loppu? 

    Toki näin. Pohjois-Euroopas­sa­han oli jonok­si asti mui­ta kaupunke­ja, jot­ka halu­a­vat tart­tua tilaisu­u­teen, jos Helsin­ki päästää sen läpi sormien­sa (lähde: Gallen-Kallela-Siren)

    Tai sit­ten ei…

  92. Tämä yhtäkki­nen takinkään­tö oli selvää poli­it­tista kiukut­telua ja irtopis­tei­den keräämistä kun­tavaali­gallup­pe­ja pelätessä. 

    Eikö rasit­ta­va janku­tus voisi jo lop­pua ja (vihreätkin) poli­itikot voisi­vat keskit­tyä lop­ul­ta johonkin oikeaan asiaan:

    http://www.sivistys.net/uutiset/vision_ylikahri__guggenheim_on_satsaus_sivistykseen.html

    http://yle.fi/uutiset/vihreiden_ylikahri_guggenheimista_voidaan_viela_neuvotella/6079901

  93. Kun Gug­gis-pro­jek­ti pilkot­ti­in pieni­in annospaloi­hin, oli ensim­mäisessä vai­heessa — siinä mikä nyt siis hylät­ti­in — päätet­tävä vain että pide­tään arkkite­htu­urik­il­pailu kuvit­teel­lista Gug­gis-gal­le­ri­araken­nus­ta varten ja peruste­taan säätiö. Sen jäl­keen sit­ten päätet­täisi­in lähde­täänkö rak­en­ta­maan kil­pailun voit­tanut­ta arkkite­htu­urin ihmettä. ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pajunen+teki+viisaan+v%C3%A4ist%C3%B6liikkeen/a1305560198589 )

    Selit­täisikö joku tämän min­ulle kun minä tol­lo päät­täisin ensin että raken­netaan ja mihin raken­netaan ja sit­ten vas­ta panisin pystyyn arkkite­htu­urik­il­pailun. Kun se kil­pailu mak­saa neljä mil­liä niin en minä sitä menisi haaskoon menon riskil­lä järjestämään. 

    Osmo, minä ihan oikeasti kaipaisin tämän detaljin elaboroin­tia — en ole sem­moista medi­as­ta bon­gan­nut. (Koetan sopeut­taa ilmaisuni Gug­gis-puuhamies Galle-Kallela-Sirénin tyyli­in. Hän sanoi 3.5.2012 MTV3:n Huo­men­ta Suomes­sa Gug­gis-asi­aa kom­men­toidessaan että “uutisen reflek­tiopin­ta kestää jonkin aikaa ennen kuin se absorboituu”. Sanoi siis ihan taval­lises­sa keskustelujutustelussa.)

  94. Yleis­ra­di­olle kiel­teinen Guggen­heim-päätös tun­tuu suurem­mal­ta asial­ta kuin WTC 911. 

    Tun­tuu, että kaiken aikaa kaik­il­ta kanav­il­ta ei muu­ta tulekaan kuin Guggenheimia. 

    Vai lähet­tääkö YLE vahin­gos­sa pääkaupunkiseudun paikalliso­hjel­maa valtakuntaan.

    Pihtiputaan mum­mo on paen­nut perunakuoppaan.

  95. Saataisi­inko Guggen­heimista vielä keskustelu aikaisek­si ennen val­tu­us­ton päätöstä? Hesarin jutun mukaan Osmo aikoo äänestää sen puolesta.

  96. Mik­si nyt puoles­ta Osmo? Ihme­tyt­ti kun olen pitänyt sin­ua jär­jen äänenä.

Vastaa käyttäjälle Mikael M. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.