Jätevero kunnille

Kehys­ri­ihessä on näköjään päätet­ty, että jäteveron tuot­to tilitetään kun­nille. Kun­nat ovat tyy­tyväisiä, mut­ta ei tässä ole mitään järkeä.

Jäteveron tarkoituk­se­na on kan­nus­taa vähen­tämään kaatopaikoille ajet­ta­van jät­teen määrää. Sitä vähen­netään lisäämäl­lä jät­teen hyö­tykäyt­töä. Hyö­tykäyt­töön ei ole oikeut­ta mil­lään muual­la tahol­la kuin kun­nal­la, kos­ka kun­ta omis­taa jät­teen. Luva­ton hyö­tykäyt­tö on siis varas­tamista kunnal­ta. Jos kun­ta saa jäteveron tuo­ton itselleen, kaik­ki hyö­tykäyt­tö tuot­taa kun­nalle tap­pi­o­ta. Jäteveron piti kan­nus­taa kaatopi­akalle kulkeu­tu­van jät­teen määrää, mut­ta näin se kään­ty­isi päälaelleen.

Tämän nurinkurisu­u­den vält­tämisek­si on esitet­ty, ettei kun­tia palkit­taisi oma­lle kaatopaikalle haal­i­tu­ista jät­teistä, vaan kaik­ki saisi­vat tulot koko maan kaatopaikoille kul­jete­tus­ta jät­teestä vaikka­pa asukaslu­vun suh­teessa. Näin val­ti­ol­ta siir­ty­isi kun­nille tuloa jokin euromäärä asukas­ta kohden. Samanaikaises­ti val­tiono­suuk­sia pienen­netään samal­la euroa/asukas ‑poh­jal­ta. Eikö näitä kah­ta han­ket­ta kan­nat­taisi nettouttaa?

9 vastausta artikkeliin “Jätevero kunnille”

  1. Pari jut­tua:
    1) jät­teen määrästä päät­tää sen tuot­ta­ja, ei kun­ta, ja tuot­ta­jalle on tässäkin tapauk­ses­sa edullis­in­ta tuot­taa mah­dol­lisim­man vähän jätettä.
    2) kaatopaikko­ja siir­tyy enenevässä määrin yksi­ty­is­ten jäte­huoltofir­mo­jen hal­tu­un, joten kun­ta on vain veron­saa­jan asemassa.
    Ja käsi­tyk­seni mukaan jäte­huoltoa ei saa sub­ven­toi­da verovaroin, joten uud­is­tus ei tee jät­teen tuot­tamista edullisek­si. Vaikea nähdä sitäkään, että kun­nat ryhty­i­sivät kam­pan­joimaan jät­teen määrän kasvattamiseksi.

    Vastaa

    1. Jät­teen mkäärää voi vähen­tää kulut­ta­mal­la vähem­män. Tästä on vas­tu­us­sa jät­teen tuot­ta­ja. Sitä voi vähen­tää myös otta­mal­la kaatopaikoille menevästä jät­teestä pois hyö­tykäyt­töön meb­neviä jakei­ta. Tätä saa tehdä vain kun­nan luval­la ja kun­nat ovat oikeasti sen usein kieltäneet “ker­mankuor­in­tana”. Nyt siiä tulee niille eri­tyisen kannattavaa.

      Vastaa

  2. Raimo K: 1) jät­teen määrästä päät­tää sen tuot­ta­ja, ei kun­ta, ja tuot­ta­jalle on tässäkin tapauk­ses­sa edullis­in­ta tuot­taa mah­dol­lisim­man vähän jätettä.

    Mut­ta päätös­val­ta siitä, mikä on jätet­tä ja mikä on uusiokäyt­tökelpoista mate­ri­aalia, ei vält­tämät­tä ole mate­ri­aalin tuot­ta­jal­la. Tämäkin voi johtaa järjettömyyksiin.

    Lain mukaan jät­teel­lä tarkoite­taan ainet­ta tai esinet­tä, jon­ka sen halti­ja on pois­tanut tai aikoo pois­taa käytöstä taik­ka on velvolli­nen pois­ta­maan käytöstä. Jos min­ulle toimite­taan vaikka­pa polt­topui­ta kuor­malaval­la, kuor­mala­va on esine jon­ka pois­tan käytöstä. Raakalau­das­ta tehty lava on suurim­mak­si osak­si tietysti vain puu­ta, jon­ka voin hyö­dyn­tää läm­mit­tämäl­lä sil­lä saunan siinä mis­sä niil­lä polt­topuil­lakin, mut­ta haukkana revi­ir­iään vah­ti­va virkamies voisi tietysti tode­ta, että jos yksi­tyi­nen ihmi­nen polt­taa jätet­tä, on tehty ympäristörikos.

    Muutenkin insen­ti­iv­it toimi­vat. Esimerkik­si: ennen oli sal­lit­tua polt­taa risut oma­l­la pihal­la; kun­ta myös otti niitä mak­sut­ta vas­taan jätease­mal­la kom­pos­toitavak­si. Sit­ten saati­in läpi risun­polt­tok­iel­to, jon­ka jäl­keen myös risu­jen vas­taan­ot­to voiti­in tehdä maksulliseksi.

    Vastaa

  3. Katin kon­tit!
    Hyö­dyn­net­tävis­sä ole­va mate­ri­aali ei tietenkään ole jätettä.
    Osmon esit­tämä kuvio voi toteu­tua vain jos tuot­ta­ja vie hyö­dyn­net­tävis­sä ole­van mate­ri­aalin kaatopaikalle ja ryhtyy siel­lä erot­tele­maan sitä, ei esim. tehdasalueel­la tai taloy­htiössä kukaan kun­nan virkamies tule sanomaan, että kaik­ki tämä kaatopaikalle!
    Ja risu­ja polte­taan entiseen tapaan.

    Vastaa

    1. Näistä jät­teistä on käy­ty riitaa. Esimerkik­si Turku ei anna niitä Las­si­la Tikano­jan hyö­dyn­net­täväk­si syys­tä, jota ulkopi­uolisen on vaikea ymmärtää, sil­lä TRu­run omat suun­nitel­mat ovat aivan lev­äl­lään. Keskitet­ty roskan­polt­tou­u­ni ei saanut ympäristölupaa.

      Vastaa

  4. Jätevero olisi kai luon­tev­in­ta tilit­tää val­ti­olle. Mut­ta val­tio voisi peru­ut­taa mui­ta suun­nit­telemi­aan val­tiono­suuk­sien leikkauk­sia, jot­ka lisäävät epäreilusti köy­hien kun­tien taakkaa (ja veroprosenttia).

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara: Sitä voi vähen­tää myös otta­mal­la kaatopaikoille menevästä jät­teestä pois hyö­tykäyt­töön meb­neviä jakei­ta. Tätä saa tehdä vain kun­nan luval­la ja kun­nat ovat oikeasti sen usein kieltäneet “ker­mankuor­in­tana”.

    Täl­laisen kiel­lon anta­ja kuu­luu vanki­laan, ei kun­nan johtoon.

    Vastaa

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Näistä jät­teistä on käy­ty riitaa. Esimerkik­si Turku ei anna niitä Las­si­laTikano­jan hyö­dyn­net­täväk­si syys­tä, jota ulkopi­uolisen on vaikea ymmärtää, sil­lä TRu­run omat suun­nitel­mat ovat aivan lev­äl­lään. Keskitet­ty roskan­polt­tou­u­ni ei saanut ympäristölupaa.

    Toki — mut­ta vas­ta sen jäl­keen, kun ne on annet­tu jäte­fir­man kul­jetet­tavak­si, ei ennen. Las­si­la & Tikano­ja ei ole jät­teen tuottaja.
    Ja Turun jät­teen­polt­to­laitos toimii vielä entiseen tapaan — jatko on epä­selvää, kos­ka uut­ta paikaa ei ole saatu päätet­tyä, mut­ta se ei ole Turus­sa poikeuksellista

    Vastaa

  7. Vein autol­la (23 km) ome­nan kaatopaikalle Suomes­sa, lasku oli 1 €. 

    — kiitos kun olet kanssamme

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.