Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2012

24.4.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

 

Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnos

Luulin tehneeni kotiläksyt ja tutustuneeni myös asukkaiden vaihtoehtokaavaan tajuamatta, että niitä onkin kaksi. Näistä toinen, Our City, esiteltiin lautakunnalle, siis virkamiehet esittelivät. Tämä vaihtoehto perustuu Meri-Rastilan tiivistämiselle ottamalla lähivirkistysalueita ja puistoja asuinkäyttöön sekä säästämällä Meri-Rastilan rantapuisto. Ajatus vastaa omaani. Mikä otetaan rakentamiseen, rakennetaan kunnolla ja tiiviisti, ja tämän vastapainona jätetään kunnollisia ja eheitä virkistysalueita. On ilahduttava asia, että asukkaat ovat valmiita luopumaan omista lähivirkistysalueistaan laajan yhtenäisen viheralueen hyväksi. Tätä pitäisi oikeastaan kunnioittaa.

Meri-Rastilaan liittyy kuitenkin ikävä segregaatio-ongelma. 1990-luvun laman oloissa Erkki Heikkosen johtama kiinteistölautakunta halusi turvata rakennustuotannon jatkumisen ja muutti omistustontit sosiaalisen asuntotuotannon tonteiksi. Tämä on johtanut täysin kaupungin tavoitteiden vastaiseen asukasjakaumaan. Maahanmuuttajien osuus asujaimistosta on huomattavan korkea. Meri-Rastilan uuden alueen on tarkoitus tasapainottaa tätä samaan tapaan kuin Aurinkolahden alue Vuosaaren toisella puolella. Helsingissä ei haluta keskittää maahanmuuttajaväestöä samoihin kortteleihin.

Vaihtoehtokaavassa omistusasuntoja pitäisi rakentaa vuokratalojen väliin. Kaunis ajatus, mutta pelkona on, etteivät ne menisi kaupaksi. Lopputuloksena voisi olla lisää sosiaalista asuntotuotantoa ja lisää maahanmuuttajaväestöä.

Siksi virasto haluaa erillisen asuinalueen Meri-Rastilan kylkeen.

En ole varma, toimiiko viraston ajatus. Vaihtoehtokaavan kritiikissä virasto on valitettavasti oikeassa. Nykyisen Meri-Rastilan alueelle ei saa omistusasumista. Mutta onnistuuko se edes noissa uusissa kortteleissa? Jos onnistuu, helpottaako se nykyisen alueen segregaatio-ongelmia, vai tuleeko siitä vain eriytynyt luksusalue, jolla ei ole kanssakäymistä tien toiselle puolelle. Koulussa väki tietysti sekoittuu, ja se on jo sinänsä hyvä. Ja ostoksilla tavataan. ja metrossa.

Lautakunta palautti aikoinaan esityksen vaatien keskittämään sama määrä asumista (2000 asukasta) pienemmälle alueelle. Tonttimaan osuus on nyt pienentynyt kolmanneksella, joten talojen korkeus on kasvanut. Komealla maisemalla varustetuista asunnoista voi tulla hyvinkin houkuttelevia. Uskoisin, että menevät kaupaksi.

Kansalaispalautteessa on epäilty mahtuuko lisäväki metroon. Mahtuu hyvinkin. Koska metro haarautuu Itäkeskuksessa kahteen haaraan, tarvitaan Vuosaaren haaralle lisää matkustajia, kun Mellunmäen haarallekin tulee eikä ole mahdollista jakaa liikennettä kuin kahtia. On sitä paitsi mahduttava. Sataa miljoonaa ei löydy Kehä I:n ja Itäväylän risteyshirvitykseen ja vaikka löytyisikin, tästä ympäristörikoksesta ei päästä helpolla yksimielisyyteen. Metro on ainut tapa päästä ruuhka-aikana pois Vuosaaresta.

On kysytty, mitä maakuntakaava sanoo tästä. Jos yleiskaava hyväksytään, se menee lausunnolle maakuntaliittoon. Yleiseen elämänkokemukseen viitaten uskon, että maakuntaliitto puoltaa. Jos maakuntakaavassa ei olisi merkitty viheryhteyttä tähän, virasto olisi ehkä ehdottanut luonnonrannan sijalle rantabulevardia, sellaista, joka on Aurinkolahdessa.

Asia meni pöydälle kahdeksi viikoksi. Olen kolme seuraavaa kokousta pois lautakunnasta, jotyen Mikko Särelä hoitaa puolestani tämän asian.

Olympiakylän kaava

Meni läpi yksimielisesti. Suojelutarkoituksessa kaavaan oli laitettu hissikielto. Sitä arvosteltiin sekä siksi, ettei hissejä pidä kieltää että siksi, mitä järkeä on kieltää hissejä, joita on mahdoton rakentaa. Annoin mennä, vaikka olisi ehkä pitänyt poistaa se hissikielto sekä syrjivänä että turhana.

Liikenneinvestointisuunnitelma

Läpi yhdellä muutoksella. Kustaa Vaasan tien kevyen liikenteen alikulku vaihdettiin Paciuksenkadun alikulkuun, koska jälkimmäistä tarvitaan ja edellisestä on tulossa niin huono, ettei kukaan sitä käytä. Pyörätuolille se ei kelpaisi, koska kaltevuus on kymmenen prosenttia. Kyselin Topeliuksenkadun ratikasta. Se ei kuulemma ole teknisesti aikaistettavissa. Munkkivuoren ratikka ei ole valmis päätettäväksi.

 

Kommentit

49 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.4.2012”

  1. KariS kirjoitti 24.4.2012 kello 19:32

    Ei Meri-Rastilassa ongelma ole se, etteikö alueelle saisi omistusasuntoja, tehdäänpä sitten viraston kaavalla tai vaihtoehtoisella tavalla. Ongelma on se, ettei grynderit saa niistä sitä hintaa mitä muualta, eivätkä halua rakentaa sellaista. Tuollainehan saattaisi laskea Helsingin asuntojen hintatasoa = gryndereiden katetta.

    Tuossa olisi nyt tilaisuus ryhtyä murtamaan KSV;n ja Kiinteistöviraston virkamiesten sekä gryndereiden välistä symbioosia hakemalla vaihtoehtisia toteutustapoja saada kohtuuhintaista omistusasumista Helsinkiin. Löytyykö poliittista rohkeutta, tuskin näillä päättäjillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olli Vento kirjoitti 24.4.2012 kello 19:32

    Meri-Rastilan vaihtoehtoinen OURCity -kaava nostaa alueen vahvuuksia voimakkaammin esille. Samalla kaava pyrkii kehittämään seutua jo rakennetun alueen sisällä. Tällaisia suunnitelmia tarvittaisiin lisää, kun uudenlaiset haasteet ovat käsillä.

    Kaupunki on jo katsonut, että ilmastonmuutoksen haittoja torjutaan parhaiten viheralueiden avulla. Lähiluonto tukee myös ihmisten hyvinvointia usein eri tavoin.

    Vaihtoehtokaava linkittää Meri-Rastilan ulkoilupuiston tiiviimmin myös Itä-Helsingin kulttuuripuistoon. Idässäkin tarvitaan keskuspuiston kaltaisia viherkiiloja.

    Vaihtoehtokaavassa turvataan liikuntamahdollisuuksia niin vanhoille kuin nuorillekin. Niin koululaiset kuin aikuiset käyttävät ulkoilupuistoa. Lisäksi Haruspuistoon Meri-Rastilan sisälle suunnitellaan uudenlaista toimintapaikkaa nuorille.

    Yksi alueen ihmisten toiveista on toimivien yhteisten kokoontumispaikkojen saaminen Meri-Rastilaan. Tätäkin on koetettu ratkoa.

    Ulkoilupuiston säilyttämisen lisäksi on kiinnitetty huomiota kevyen liikenteen ja kävelyn viherreitteihin alueen sisällä.

    Lisäksi on haettu ratkaisuja helpottamaan alueen hahmottamista myös ulkopuolisen silmin.

    Vaihtoehtokaavaan kannattaa tutustua.

    T: Olli

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 24.4.2012 kello 20:16

    Oikeastaan on erikoista, että Meri-Rastilan suunnitelmalla synnytetään vastakkainasettelua kaupungin ja asukkaiden välillä. Kuitenkin lähtökohtaisesti kaupungin pitäisi olla asukkaitaan varten.

    OURCity-ryhmän tekemä vaihtoehtokaava antaisi mahdollisuuden yhdistää sekä kaupungin että asukkaiden edut. Kaavan suunnittelu on ollut asukkaita osallistavaa: OURCity-arkkitehdit ovat kuunnelleet mielipiteitämme ja tutustuneet Meri-Rastilaan asukkaiden näkökulmasta.

    Jos Meri-Rastilaa lähdettäisiin suunnittelemaan OURCity-suunnitelman pohjalta, Helsinkiin saataisiin asukaslähtöisen kaupunkisuunnittelun pilottihanke. OURCity-arkkitehdit ovat huomanneet sen, mikä lähiössämme on hyvää – hieno rantametsä ja ihmisten yhteisöllisyys.

    Tällainen pilottihanke yhdistäisi sekä kaupungin että asukkaiden edut. Helsinki saisi runsaasti myönteistä huomiota asukaslähtöisestä kaupunkisuunnittelusta. Koska OURCity-ryhmän arkkitehdit ovat Suomeen muualta muuttaneita, tulisi hankkeelle todennäköisesti myös kansainvälistä huomiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kutoja kirjoitti 24.4.2012 kello 20:31

    Se ei kuulemma ole teknisesti aikaistettavissa.

    Suom. huom.

    Emme halua sitä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 24.4.2012 kello 21:11

    Meillä suojeluun suhtaudutaan liian tiukkapipoisesti. Kyllä vanhat talot voi säilyttää olennaisesti ja hengeltään samanlaisina, vaikka niitä muutettaisiin paljonkin. Ongelma on ehkä järjestelmässä, joka toimii niin, että mistään ei neuvotella, vaan kaikki tapahtuu etukäteen annettujen määräysten mukaan – joiden pitää olla mahdollisimman kattavat ja laaja-alaiset, ettei jää porsaanreikiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mikko H kirjoitti 24.4.2012 kello 21:19

    Koostuuko Meri-Rastilan nykyinen asujaimisto kokonaisuudessaan kirvesmurhaajista, vai mitä niin kamalaa siellä on, että omistusasunnot eivät lainkaan menisi kaupaksi? Eikö tässä blogissa ole loputtomasti jauhettu asuntopulaa ja kohtuuhintaisten omistusasuntojen puuttumista Helsingistä? Vai onko viraston lähtökohta se, että uutta kaavoitetaan vain ja ainoastaan hyvätuloisille?

    Aika omituinen kiemura tuo virallinen kaavaehdotus. Meri-Rastilan ysärilähiömallin ongelmista ei nähtävästi ole viisastuttu yhtään. Minusta tuommoista ei pitäisi rakentaan minnekään, olipa paikalla luontoarvoja tai ei. Mitä pitäisi tapahtua, että virasto suunnittelisi yhden oikean korttelin Itä-Helsinkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tapio Peltonen kirjoitti 24.4.2012 kello 21:47

    Minä en sitten millään usko, että Helsingistä löytyy ainuttakaan sellaista loukkoa, johon asuntoja rakentamalla ei saisi kuitattua rakennuskustannuksia ja kohtuullista katetta.

    Vaikka ne asunnot menisivät kovan rahan asuntoinakin kaupaksi pikkuisen halvemmalla kuin muualla vastaavien yhteyksien päässä, en nyt yhtäkkiä käsitä, mitä kaupunki tuossa häviäisi. Ei asuntopulan oloissa uusiin kovan rahan asuntoihin mitään köyhälistöä muuta edes vuokralle.

    Pikemminkin on pelättävissä että alueen gentrifikaatio aiheuttaa painetta sosiaalisen asumisen vähittäiseen poissiivoamiseen alueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Markku af Heurlin kirjoitti 25.4.2012 kello 5:16

    Ville:
    Meillä suojeluun suhtaudutaan liian tiukkapipoisesti. Kyllä vanhat talot voi säilyttää olennaisesti ja hengeltään samanlaisina, vaikka niitä muutettaisiin paljonkin. Ongelma on ehkä järjestelmässä, joka toimii niin, että mistään ei neuvotella, vaan kaikki tapahtuu etukäteen annettujen määräysten mukaan – joiden pitää olla mahdollisimman kattavat ja laaja-alaiset, ettei jää porsaanreikiä.

    Tämä vähän ihmetyttää. Mutta misä vika, ei välttämttä museovirastossa.

    Ruotsalaissyntyisen arkkitehti Chiewitzin piirtämä uusgotiikkaa edustava Helsingin Ritarihuone on yksi sekä historialllisesti että rakennustaiteellisesti kaupungin arvokkaimpia kohteita. Rakennuksen hoidosta sivutoimenaan vastaavan ritarihuonekamreeri Johan Grotenfeltin mukaan he ovat saaneet tehdä aina tarvittavat muutokset toimisto-,ullakko- kellari- ja teknisiin tiloihin. Itse kokoussali, johtokunan huone ja portaikko on luonnollietsi säilytety ennallaan.

    Näin on saatu runsaasti nykyaaikaista vuorattavaa toimistotilaa, jonka tuloilla arvokasta rakenusta voidaan ylläpitää. Pitkäaikaisella sopimuksella vuokralainen muuten on Suomalaisen kirjallisuuden seura. Grotenfelt on joutunut tietenkin neuvottelemaan paljon museoviraston kanssa ja suunnittemaan huolella, mihin hänellä sekä insinöörinä etä ekonomina on hyvät edellytykset. “Koistakin asioisat museovirasto on nillittänyt.” Ja neuvoja saatavissa, kun huolella tutkii pientä punaista krjaa eli Aateliskalenteria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olli Vento kirjoitti 25.4.2012 kello 5:55

    Jos kannettu vesi ei pysy kaivossa, torjuuko viereen rakennettu ja uudella kutsumanimellä varustettu alue segregaatiota?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 25.4.2012 kello 8:33

    Meri-Rastilan vaihtoehtoinen kaava ottaa segregaatioon kantaa toisenlaisesta näkökulmasta. Kun KSV:n kaavan lähtökohta on, että Meri-Rastila on paikkana niin epämiellyttävä, että viereen tarvitaan erillinen alue, lähtee OURCity-ryhmä siitä, että nykyistä aluetta kehittämällä Meri-Rastilasta on mahdollista saada paitsi houkutteleva uusille tulijoille, myös jatkossakin viihtyisä nykyisille asukkaille.

    OURCity-ryhmästä löytyy segregaatioasiantuntemusta, sillä sen puheenjohtajana toimii Michail Galanakis, joka on tutkinut sosiaalista eriytymistä sekä Helsingissä että Ateenassa. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Space Unjust.

    KSV:n mallissa segregaatioon yritetään puuttua vanhalla, jo toimimattomaksi osoittuneella keinolla ja oletuksella, että keskimääräistä hyvinvointia olisi muuallakin kuin tilastoissa. Samalla Vuosaaressa varattaisiin jälleen kerran ranta-alue yksittäiselle asukasryhmälle. Karttaa katsomalla voisi huomata tietynlaisen asutuksen muodostavan kehän Vuosaaren rantaviivaa pitkin, muiden asukkaiden jäädessä sen keskelle. Kutsuisin tätä segregaatioksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Risto kirjoitti 25.4.2012 kello 9:33

    Tapio Peltonen:
    Minä en sitten millään usko, että Helsingistä löytyy ainuttakaan sellaista loukkoa, johon asuntoja rakentamalla ei saisi kuitattua rakennuskustannuksia ja kohtuullista katetta.

    Sellainen skenaario tulee mieleen, että jos (puhtaasti ‘jos’, en väitäkänä tuntevani aluetta), hinta menee riittävän alhaiseksi, niin alkaisiko tuo sitten kiinnostamaan yksityistä vuokra-asuntosijoittajaa? Lopputulos ei poikenne merkittävästi kunnallisista vuokrataloista asukkaiden suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. a_l kirjoitti 25.4.2012 kello 12:50

    OS:”Vaihtoehtokaavassa omistusasuntoja pitäisi rakentaa vuokratalojen väliin. Kaunis ajatus, mutta pelkona on, etteivät ne menisi kaupaksi.”

    Miten niin eivät menisi? Onko kokeiltu? Tontit vaan jakoon ja ellei gryndereitä kiinnosta niin ATT rakennuttaa ja myy.

    Leppäsuolla eivät omistusasunnot mene kaupaksi, koska hinta on vedätetty niin korkealle, ettei kellään ole siihen varaa. Kritisoi ennemmin sitä suunnitelmaa.

    Vai onko Meri-Rastilassa vaarana, että uudistuotannon hinta jää järkevälle tasolle? Kukas sitten ne 6000 eur/m2 uudet elementtiboksit ostaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. sehta kirjoitti 25.4.2012 kello 13:24

    Vaihtoehtokaavan kritiikissä virasto on valitettavasti oikeassa. Nykyisen Meri-Rastilan alueelle ei saa omistusasumista.

    Voisiko tätä hieman avata? Ei kai Meri-Rastilan maine niin huono ole. Ja onhan Helsingissä monin paikoin vuokrataloja ja omistustaloja vieri vieren. Tämä on joka tapauksessa ydinkysymys jos pyritään purkamaan segregaatiokehitystä. KSV tietysti puolustaa omaa kaavaansa, mutta nyt tuntuu siltä, että argumentti on liioiteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 25.4.2012 kello 15:03

    Mikko H:
    Aika omituinen kiemura tuo virallinen kaavaehdotus. Meri-Rastilan ysärilähiömallin ongelmista ei nähtävästi ole viisastuttu yhtään. Minusta tuommoista ei pitäisi rakentaan minnekään, olipa paikalla luontoarvoja tai ei. Mitä pitäisi tapahtua, että virasto suunnittelisi yhden oikean korttelin Itä-Helsinkiin?

    Vallankumous. Umpikorttelilla tavataan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 25.4.2012 kello 16:07

    sehta: Voisiko tätä hieman avata? Ei kai Meri-Rastilan maine niin huono ole. Ja onhan Helsingissä monin paikoin vuokrataloja ja omistustaloja vieri vieren. Tämä on joka tapauksessa ydinkysymys jos pyritään purkamaan segregaatiokehitystä. KSV tietysti puolustaa omaa kaavaansa, mutta nyt tuntuu siltä, että argumentti on liioiteltu.

    Olen ihmetellyt, mistä Meri-Rastilan huono maine on peräisin, sillä itse pidän sitä viihtyisänä ja turvallisena paikkana. Koen, että suurimman syrjäytymisvaaran meille merirastilalaisille aiheuttaa segregaatiokeskustelu, jota käydään ohitsemme ja ylitsemme.

    En osaa nähdä tälle keskustelulle mitään muuta tarkoitusta kuin KSV:n halu puolustaa kaavaansa. Muissa lähiöissä ei ole koettu ongelmalliseksi sijoittaa omistusasuntoja vuokratalojen viereen. En myöskään ole kuullut, etteivät asunnot Rastilankalliossa menisi kaupaksi, koska vieressä on vuokratalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. KariS kirjoitti 25.4.2012 kello 17:06

    sehta: Voisiko tätä hieman avata? Ei kai Meri-Rastilan maine niin huono ole. Ja onhan Helsingissä monin paikoin vuokrataloja ja omistustaloja vieri vieren. Tämä on joka tapauksessa ydinkysymys jos pyritään purkamaan segregaatiokehitystä. KSV tietysti puolustaa omaa kaavaansa, mutta nyt tuntuu siltä, että argumentti on liioiteltu.

    Kyse on siitä, ettei pilalle hemmotellut grynderit halua rakentaa kuin satavarmoja kohteita huippupaikoilla, joissa katetta jää puolet asuntojen myyntihinnasta. KSV, Kiinteistävirasto, grynderit ja Osmon kaltaiset päättäjät elävät sellaisessa keskinäisessä symbioosissa, ettei sitä haluta sotkea esim. sillä, että hankitaan joku muu taho (kuin perinteiset grynderit) toteuttamaan hieman halvempia asuntoja tälle alueelle.

    Erottamalla uusi alue vanhasta saadaan noita “merinäköalalla kaukana vuokrataloista” tontteja gryndereille nostamaan entisestään Helsingin hintatasoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ville kirjoitti 25.4.2012 kello 18:25

    Markku af Heurlin: Helsingin Ritarihuone on yksi sekä historialllisesti että rakennustaiteellisesti kaupungin arvokkaimpia kohteita. Rakennuksen hoidosta sivutoimenaan vastaavan ritarihuonekamreeri Johan Grotenfeltin mukaan he ovat saaneet tehdä aina tarvittavat muutokset toimisto-,ullakko- kellari- ja teknisiin tiloihin.

    Olen samaa mieltä, että suojelu Helsingissä on ollut varsin joustavaa: myös koko Suomenlinna on hyvä esimerkki siitä, miten arvokkaalle kaupunginosalle parasta suojelua on, että mahdollistetaan sen uudistaminen ja lisärakentaminen, jolloin se pysyy elinvoimaisena. Hissien rakentamiskielto Olympiakylässä kuulostaa tässä kontekstissa oudolta. Suojelun toimintamalli kuulostaa samalta kuin suomalaisen kaavoituksen: tehdään esim. yksityiskohtaisen tarkat määräykset siitä, minkä värinen ja mistä materiaalista ja millaiset ikkuna-aukot talossa pitää olla. Vaihtoehto olisi tehdä yleispiirteisemmät määräykset (esim. koko kaupunginosalle annetaan yleinen suojelu-merkintä tai kaavoituksessa määritetään vain rakennusoikeus ja rakennuksen korkeus) ja sitten neuvotella, kun joku haluaa rakentaa tai tehdä muutoksia, mitä ja miten on mahdollista niitä tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.4.2012 kello 19:29

    Kun tätä asiaa on pyöritellyt, tuo OurCity kaava alkaa tuntua entistä houkuttelevammalta. Sen ongelmana on, miten kovanrahan asumista saadaan alueelle. Onhan Helsingillä oma rakennuttajayhtiö, joten tämäkin asia on hoidettavissa. Eräs vaihtoehto voisivat olla kaupungin omistamat kovan rahan vuokra-asunnot. Ne ovat parempia kuin yksityisten sijoittajien omistamat, koska kaupunki voi niissä vaikuttaa asukasvalintaan alueen sosiaalista monipuolisuutta vahvistaen. Tämä voi maksaa kaupungille jotain, mutta niin maksaa se segregaatiokin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Siirtolapuutarha kirjoitti 25.4.2012 kello 20:09

    Osmo Soininvaara:
    Eräs vaihtoehto voisivat olla kaupungin omistamat kovan rahan vuokra-asunnot. Ne ovat parempia kuin yksityisten sijoittajien omistamat, koska kaupunki voi niissä vaikuttaa asukasvalintaan alueen sosiaalista monipuolisuutta vahvistaen.

    Mielenkiintoinen ajatus. Olisko noissa sitten jotain käänteisiä tulorajoja vuokralaisille? Tai valikoitaisiinko asukkaita etnisin perustein, että saadaan alueelle sopiva diversiteetti? Vähän pelottavalta kuulostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tcrown kirjoitti 25.4.2012 kello 20:35

    Osmo Soininvaara: Sen ongelmana on, miten kovanrahan asumista saadaan alueelle.

    Ilmeisesti minun asuntomarkkinoiden ymmärryksessäni on jotakin vialla. Minun tietääkseni 2000 euroa neliö riittää oikein mainiosti kohtuulaadukkan kerrostalon rakentamiseen. Tuo tarkoittaa, että esimerkiksi uusi 50 neliön kaksio maksaa 100 000 euroa. On aivan käsittämätöntä jos tuolla hinnalla ei tule pitkää jonoa halukkaita ostajia, olkoon kuinka “huonolla” seudulla tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.4.2012 kello 21:09

    unohdat pysäköintinormin. Se maksaa 500 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. TuomasO kirjoitti 25.4.2012 kello 20:37

    Mitä olisivat kaupungin omistamat kovan rahan vuokra-asunnot? Miten ne eroaisivat muista kaupungin uuden tuotannon vuokra-asunnoista eli mikä oikeuttaisi korkeamman vuokran? Tuskin ihmiset ovat valmiita maksamaan monta sataa kuussa lisää pelkästään paremmista pintamateriaaleista ja kodinkoneista, vieressä oleviin halpoihin kaupungin vuokra-asuntoihin verrattuna (jos sellaisia edes tulisi).

    Itse voisin kuvitella edullisehkojen (halvinta mitä nyt pk-seudun rakennuskustannuksilla saatavissa on) omistusasuntojen menevän metro-aseman ja merenkin lähellä kaupaksi halpojen vuokra-asuntojenkin keskellä. Vaan miksi kukaan maksaisi halpojen vuokra-asuntojen keskellä kovaa vuokraa ja vaikka näin kävisi, monipuolistaisiko se sosiaalista rakennetta merkittävästi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.4.2012 kello 21:08

    Ei ketään tietenkään voi pakottaa vuokralaisiksi niihin. Ne olisivat kuitenkin halvempia kuin vapaan markkinan asunnot. Niihin voisi liittää myös lunastusoikeuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mikko H kirjoitti 25.4.2012 kello 21:15

    Voisiko tuon hoitaa niin, että kaupunkinrakennuttaa ja laittaa myyntiin ja jos ei käy kaupaksi, niin etsii sitten vuokralaisia joillakin perusteilla? Markkinavoimiin voisi koittaa luottaa sen verran, että päättäjä ei etukäteen tykönään päätä, että ei tätä kukaan osta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. KariS kirjoitti 25.4.2012 kello 21:41

    Osmo Soininvaara:
    Kun tätä asiaa on pyöritellyt, tuo OurCity kaava alkaa tuntua entistä houkuttelevammalta. Sen ongelmana on, miten kovanrahan asumista saadaan alueelle.

    Ei tuo ole ongelma. Ongelma on se, että te Helsingin päättäjät suositte grydereitä ja näette ainoana ratkaisuna tavaksi tulleella gryndauksella tuotetut kovan rahan asunnot.

    Töölö rakennettiin aikanaan ilman isoja gryndereitä, samoin Kruunuhaka ja monet muut arvokkaat alueet. Unohtakaa nyt tuo kapeakatseisuus, rakennusliikkeiden ehdoilla eläminen, ja tehkää hyviä kovan rahan omistusasuntoja ilman että takaatte gryndereille hirmuvoittoja. Rohkeutta Osmo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. migul kirjoitti 25.4.2012 kello 21:42

    Sitä kolmatta varjokaavaa en ole nähnyt. Ehkä senkin löytää jostain helposti. Ainakin kaduntallaajana pidän tuosta ourcity suunnitelmasta. Voisi toteuttaa joka tapauksessa.Ensisijaisesti toivoisin tuon tyyppistä täydennysrakentamista kuin rantojen pilkkomista. Mutta tuo ourcity suunnitelma ei vastaa ksvn merimaisemarakentamista. Niitä kovanrahan asuntojahan nyt halutaan hienoilla maisemilla.

    Vartiosaaren gryndaamisesta on puhuttu ikuisesti. Sitäkin mietitään edelleen. Vaihtoehtoina on Vartiosaaren yhdistäminen Laajasaloon ja Ramsinniemmeen. Se olisi suoraan Meri-Rastilan eteläpuolella. Tämäkin tulee pöydälle jossain vaiheessa. Meri-Rastilan ranta-alueen jonkinasteinen rakentaminen tulee kummitelemaan edelleen jos jostain kumman syystä tuo varjokaava toteuttaisiin kaupungin kaavan sijasta.Vartiosaaren gryndaamispaineet tulevat aiheuttamaan voimakasta vastusta ja nimbyilua Laajasalossa , Vartiosaaressa, Ramsinniemessä , Meri-Rastilassa sekä Vuosaaressa. Mökkiväki ja asukkaat tulevat vastustamaan rakentamista ja lisääntynyttä liikennettä. Ja minunkin mielestä joku kuusikaistainen motari tuota reittiä olisi järkyttävä irvikuva. Kumminkin ennemmin tai myöhemmin on tässä tilanteessa vain pakko astua jonkun varpaille. Nyt pitäisi saada edes jotenkin (city)vihreätä ajattelua koko alueen tulevaisuuden huomioon ottaviin isompiin suunnitelmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Olli Vento kirjoitti 25.4.2012 kello 22:04

    Segregaatio on joustava sana. Puhujasta ja tilanteesta riippuvasti se saattaa liittyä useammanlaiseen jaotteluun.

    Yksi vaihtoehto on, että unohdetaan “S” -sana kokonaan ja mietitään, onko seudulla hyvä elää. Meri-Rastilassa on monia hyvän elämän edellytyksiä, joita voidaan entisestään vahvistaa. Lähiluonnon lisäksi myös monikulttuurisuudessa voi nähdä vahvuutta. Ongelmiakin toki on. Niitä OURCity -kaava lähtee ratkomaan jo rakennetun alueen sisällä.

    Hyvän elämän ytimessä ei välttämättä ole sekään, asuuko ihminen esimerkiksi omistus- vai vuokra-asunnossa. Monissa hyvinvointivaltioissa vuokralla asumisen rooli on paljon vahvempi kuin Suomessa.

    Ihmiset ovat luonnostaan erilaisia. Hyvä kaupunginosakin voi rakentua useammalla tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Seppo Honkanen/ KaupSu yhdistys kirjoitti 26.4.2012 kello 4:51

    migul: Sitä kolmatta varjokaavaa en ole nähnyt. Ehkä senkin löytää jostain helposti

    Ihan kolmea “varjokaavaa” ei sentään ole. On KSV:n “virallinen” kaava ja kaksi vaihtoehtokaavaa. Toinen on OurCity-ryhmän ehdotus, joka oli KS-lautakunnassa 24.4.virallisen kaavan mukana. Toinen vaihtoehtokaava on KaupSu-yhdistyksen tekemä, joka näillä tiedoin on lautakunnassa 8.5. Se ei ole netissä, sen saa tilaamalla osoitteesta ram.ses@hotmail.fi. Laitan tähän vielä ehdotuksen tekstiosan tiivistelmän, joka oli jo viereisellä palstalla.

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Rastilan osayleiskaavassa Meri-Rastilan rantametsään on suunniteltu asuinkortteleita 2000 asukkaalle. Alue on korkea kallioharjanne, jossa sijaitsee mm. Litorinameren rantamuodostelma, ns. pirunpelto. Metsässä on asukkaiden ahkerasti käyttämiä ulkoilureittejä ja hiihtolatuja.

    Suunnitelmat perustuvat vanhentuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisivat rantametsän pohjoisosan kallioineen ja rantoineen. Vuosaaren asukkaat vastustavat metsän hävittämistä, se olisi myös täysin vastoin ilmastopolitiikan tavoitteita.

    Metroaseman ympäristön tiivistäminen on sinänsä perusteltua ja kestävän kehittämisen mukaista, se koskee kaikkia vanhoja asemia Kulosaaresta Mellunmäkeen. Rastilassa sen voi kuitenkin tehdä kaatamatta montaakaan puuta, suuri osa asuinkortteleista on mahdollista sijoittaa nykyisen asuntovaunualueen paikalle. Rastilan kartano ympäristöineen ja rantametsä voidaan ja tulee toki säilyttää. Asuntovaunualue on rakennettua aluetta eikä siellä ole luontoarvoja.

    Leirintä on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä metroaseman vieressä, tehottomampaa olisi ehkä vain golfkenttä. Alueella on varsinaista toimintaa muutamana kesäkuukautena, suurimman osan vuotta se palvelee asuntovaunujen talvisäilytystä. Leirintäalueen nykysijainti on epätarkoituksenmukainen, alue on jäänyt korkean Rastilankallion korttelin ja raskaasti liikennöidyn Vuotien väliin. Vuosaaren asukkaat tai muut helsinkiläiset eivät itse hyödy aidatusta leirintäalueesta millään tavalla.

    Sesonkiaikaan leirinalueen kapasiteetti on täynnä eikä laajennusmahdollisuutta ole. Sekä kotimainen, että ulkomainen asuntovaunumatkailu tulee lähivuosina lisääntymään voimakkaasti suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Leirintäalue joudutaan joka tapauksessa joidenkin vuosien päästä siirtämään väljempiin maisemiin.

    Liikuntavirasto saattaa pitää nykyistä sijaintia hyvänä kun kesäturistit pääsevät metrolla keskustaan. Kuitenkin oleellisempaa on tuhannen uuden asukkaan päivittäiset työ- ja asiointimatkat. Paradoksaalisesti juuri metroaseman läheisyys, joka on etu leirintäalueen asiakkaille, on juuri se syy jonka vuoksi se kannattaa siirtää muualle.

    Korvaava tontti on löydettävissä esim. Östersundomin liitosalueelta jonne ollaan suunnittelemassa yleiskaavaa. Rannoilla on Natura-alueita mutta sinne on suunniteltu myös venesatamia, uimarantoja ja rantapuistoja, Talosaaressa sijaitsee ratsutila. Näiden yhteydessä on ihanteellinen paikka leirintäalueelle. Liityntäliikenne Itäkeskukseen on helppo järjestää. Sitä paitsi karavaanarit ja perheet liikkuvat yleensä – autolla!

    Leirintäalueen nykyinen tontti on kaupungin omistuksessa ja toimintaa hoitaa Liikuntavirasto. Siirto on kaupungin omassa päätösvallassa. Maapohjan tuotolla on mahdollista kattaa uuden leirintäalueen perustamiskustannukset..

    Riippuen kerroskorkeuksista vaihtoehtosuunnitelmassa on mahdollista sijoittaa 1800-2200 asukasta alle 500 m:n jalankulkuetäisyyden päähän metroasemasta (KSV:n normi on 600 m). Radan pohjoispuolelle, pääasiassa asuntovaunualueelle mahtuu n. 1000 asukasta. Metroradan kupeeseen ehdotetaan 1-2 tornitaloa (n. 16 krs) Rastilan maamerkiksi ja Vuosaaren ”kaupunginportiksi”. Ostoskeskuksen ympäristöä on tiivistetty. Meri-Rastilantien varrella ja Haruspuiston yhteydessä on jonkin verran täydennysrakentamista

    Leirintäalueen siirtäminen olisi ns. WIN-WIN-WIN – ratkaisu, jossa kaikki osapuolet hyötysivät; Meri-Rastilan asukkaat saisivat pitää lähimetsänsä, retkeilijät saisivat paremman laajemman merellinen sijainnin ja tarvittava lisäkerrosala voidaan sijoittaa metroaseman viereen .

    Kaikki kolme, leirintäalue, uusi asuinalue ja metsä eivät saman metroaseman viereen mahdu. Jos voi valita uhrataanko metroaseman ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimetsä Meri-Rastilasta, vai asuntovaunujen parkkipaikka ja muutama lautamökki leirintäalueelta, vastaus pitäisi olla itsestään selvä. Leirintäalueen voi aina siirtää ja perustaa muualle, kerran kaadettua ja rakennettua metsää ei saa koskaan takaisin.

    KaupSu –yhdistys / RASTILA – työryhmä, VUOSAARI

    KaupSu on avoin yhdistys, jonka tarkoitus on edistää parempaa ympäristö- ja kaupunkisuunnittelua erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yhdistys koostuu varttuneemmista insinööreistä, arkkitehdeista ym. suunnittelijoista ja asiantuntijoista. Yhdistys toimii verkostona ja muodostaa erillisiä työryhmiä tarpeen mukaan. Rastila-työryhmään ovat osallistuneet mm. Esa Enqvist (liikenne), Seppo Honkanen (arkkitehtuuri, kaavoitus), Arto Pesonen (luonnonympäristö), Liisa Tukkimäki ( etnologia, yhdistyksen tiedottaja).

    Yhteydet
    Arkkitehtuuritoimisto Seppo Honkanen, Iiluodontie 7A 00990, Helsinki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044-033-4088

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Erotuomari kirjoitti 26.4.2012 kello 8:02

    Vaihtoehtokaavassa omistusasuntoja pitäisi rakentaa vuokratalojen väliin. Kaunis ajatus, mutta pelkona on, etteivät ne menisi kaupaksi.

    Ainakin meillä Länsi-Pasilassa on vieri vieressä omistusauntoja ja vuokrataloja; hyvin menevät kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 26.4.2012 kello 8:48

    Tämän blogin etusivulla olevaa KSV:n tekemää havainnekuvaa katsoessa tuli mieleen, että myös tällaiseen materiaaliin tarvittaisiin jonkinlainen “kuluttajansuoja”.

    Kuvassa talot ovat ilmestyneet luontoalueen keskelle ikään kuin ne olisivat kasvaneet maasta tai pudotettu ilmasta. Kuvassa ei myöskään näy teitä tai parkkipaikkoja. Tosielämässä rakentaminen tapahtuu kuitenkin melko karulla tavalla ja alue näyttäisi ihan toisenlaiselta kaivinkoneiden ja kuorma-autojen jäljiltä.

    On ongelmallista, että kaupungin virkamiehet omien hankkeidensa markkinoijina toimiessaan käyttävät kaunistelevaa retoriikkaa ja hämääviä havainnekuvia. Asukkaiden tulisi voida luottaa virkamiehiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2012 kello 9:18

    Tonttitehokkuudeksi alueella on kaavailtu niin korkeaa, että pysäköinti on varmaankin maan alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. mattik kirjoitti 26.4.2012 kello 9:22

    Segregaatio-ongelma on yksinkertaisesti asunnonjako-ongelma, jossa ns. yksilölähtöinen juristin käsitys oikeudenmukaisuudesta ja jonkinmoisesta edun jakamisesta on kuviteltu toteutuvan pisteyttämällä hakijoiden omonaisuuksia ja sitten “kone vaan napin painalluksella laskee” ja kellään ei ole vastuuta ja virheitä ei satu. Kuten Vuosaaresta(kin) pitäisi oppia, huolellisella asunnonjaolla luodaan pohja hyvään asumiseen ja tehtyjen virheiden korjaaminen on hidasta pienen vaihtuvuuden vuoksi. Pitäisi varmistaa, että asunnonjako ei pyöritä omaa kioskia omine arvoineen vaan toimii yhdessä hyväksyttyjen kaupungin kehittämispäämäärien hyväksi. Jos valtion asunnonjakosäännökset estävät tämän, kuten on väitetty, muutettakoon niitä. Tätä varten meillä on kansanedustaja(t) On kuitenkin absurdia asuttaa kokonainen uusi asuinalue samoilla säännöillä kuin takahikiän ainoa pieni vuokratalo sanokoot juristit mitä tahansa. Olen muuten sitä mieltä, että hallinnossa toimivat juristit voisi kieltää lailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Matti Lipponen kirjoitti 26.4.2012 kello 10:24

    Kaupungin periaatteena on uusia alueita rakennettaessa jo pitkään ollut rakentaa omistus- ja vuokra-asuntoja sekaisin samalle alueelle. OURCity-vaihtoehtokaavassa tätä periaatetta on johdonmukaisesti seurattu ja suhteutettu alueen nykyiseen asuntokantaan.

    KSV:n kaava taas luo uuden erillisen Ranta-Rastilaksi hahmotellun alueen nykyisen Meri-Rastilan viereen ja haaveilee, että uusi alue säteilisi kaikenlaista hyvää naapurialueelle.

    Keskustelussa on myös hieman unohtunut, että Meri-Rastilassa on jo nyt erilaisten vuokra-asuntotyyppien lisäksi lähes kolmannes asuntokannasta HITAS-omistusasuntoja; samoin on paljon asumisoikeusasuntoja. Myös vuokrataloja on erilaisia; esimerkiksi kaksi isoa HOAS-korttelia metroaseman lähellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. a_l kirjoitti 26.4.2012 kello 12:48

    OURcity-kaavalla on yksi puute verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan: keskimääräinen neliöhinta jäänee matalammaksi kuin rantatontteja rakennettaessa.

    Käytännössä kaikki puolueet puhuvat kohtuuhintaisen asumisen edistämisestä, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, päinvastoin. Varsinkin vihreille asian pitäisi olla päivänselvä, koska rantatonttien alle jäisi paikallisten asukkaiden vaalimia luontoarvoja.

    Näin vaalien alla on mielenkiintoista nähdä kuinka tässä käy. Toivotan rohkeutta toimia oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kalle kirjoitti 26.4.2012 kello 18:26

    Risto: …alkaisiko tuo sitten kiinnostamaan yksityistä vuokra-asuntosijoittajaa? Lopputulos ei poikenne merkittävästi kunnallisista vuokrataloista asukkaiden suhteen.

    Yksityinen vuokra-asuminen poikkeaa oleellisesti kunnallisesta. Se on yleensä pitkän päälle edullisempaa ja siinä asiakas saa juuri sen, mitä haluaa. Tämä tietysti pitää paikkansa vain, jos (siis jos) vuokramarkkinoilla pelaa normaali kilpailu. Suomessahan on poliitikkojen ja muutamien vuokra-asuntoyhtiöiden kompus kyennyt monella paikkakunnalla rakentamaan monopoleja, jotka voivat hinnoitella itsensä ihan miten haluavat.

    Keskeiset syyt Suomen kovaan asumisen hintasoon ovat:
    – asumisen tukeminen
    – asumisen sääntely ja
    – kilpailun estäminen asuntotuotannossa.

    Käytännössä Riston kuvaamaa tilannetta ei päästetä Suomessa syntymään. Jos hintataso saadaan alas, niin tontit hoidellaan oman rakennusliikkeen kautta omalle vuokra-asuntoyhtiölle. Kilpailu pyritään estämään hinnallal millä hyvänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Olli Vento kirjoitti 26.4.2012 kello 22:39

    Kaupungin suunnitelma Meri-Rastilan länsirantaan ei suojelisi komeaa muinaisrantaa kokonaan. Muinaisranta polveilee ulkoilupuistossa pitkän matkaa. Osa hienosta kokonaisuudesta jäisi rakentamisen alle.

    Laaja muinaisranta on Vuosaaren kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Sen säilyttäminen osana Itä-Helsingin kulttuuripuistoa olisi arvokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 27.4.2012 kello 9:33

    Kommentoin jo aiemmin, että havainnekuva Meri-Rastilasta on hämäävä, mutta tajusin vasta tänään, kuinka hämäävä se on, kun luin nimimerkin Purkki Helsingin Uutisiin kirjoittaman kommentin aiheesta.

    Tässä Purkin kommentti:

    “Havainnekuva koko Meri-Rastilan / Ramsinniemen niemekkeestä valehtelee törkeästi.

    Näyttä siltä kuin olisi pelkkää metsää johon rakennetaan vähän uuttaa. Kuvaan pitää lisätä koko Verkkotien ja Katiskatien asuntoalueet, rantahotelleineen ja uusine suunniteltuine rivitaloalueineen Silloin kuva “metsäisestä vihreästä saarekkeesta” muuttuukin ja kyseessä onkin “asuntoalue jossa talojen välissä on vähän metsää”.

    Kuvan “vihreässä metsässä” asuu jo nyt paljon ihmisiä!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tristan Hughes kirjoitti 27.4.2012 kello 14:47

    As the co-ordinator of the project behind the OURCity and PRO Meri-Rastila Liike; Alternative Master-Plan for Meri-Rastila report I would like to add my opinions on your discussions and to add my comments on the arguments put forward by KSV.

    1. The destruction of the large western forest in Meri-Rastila will only further reduce the reputation and quality of the area, despite what is constructed.

    2. To help solve the issues of segregation in the area, and by this I mean the inequality between the number of owner/occupied and rented/supported housing in Meri-Rastila, what is required is a carefully planned infilling strategy that not only adds a new high quality layer of architecture that is attractive to new home buyers but also pulls up the quality of the existing built environment.

    3. This infilling strategy should be created in close cooperation with both the local residents and an experienced and understanding contractor. This will ensure that the existing residents are not pushed away and that the design quality is kept high and the costs are kept low.

    4. I agree that it is difficult to sell properties in a neighbourhood that people believe to be a poor environment to live in. But I also believe that it is just as difficult to sell properties in an area next to that same neighbourhood. To truly guarantee that the segregation of the area is reversed what must happen in Meri-Rastila is that the reputation of the entire neighbourhood must be improved.

    5. It is only the perceived reputation of the area that is creating the belief that new infill will not sell. The Ramsiranta area is a perfect example of how using an entirely new element to pull up the reputation of an existing area does not work. There is no silver bullet to solve these kinds of issues. What is needed in Meri-Rastila is a carefully planned and well publicised initiative that includes all parties.

    6. In the OURCity design the buildings have been clustered in a way that means that a contractor could build more then one at the same time and they have been positioned in a way that means that no alterations to existing buildings would be needed. When people normally talk about infilling they are talking about constructing between two existing blocks which involves alterations and interventions to the existing buildings and the construction of one off unites. In Meri-Rastila this is not the situation.

    7. The construction form of the KSV proposal is almost certain to reduce the quality of the environment in Meri-Rastila as a whole. It will increase the hard surfaces as well as air and light pollution. The form surrounds the unique rock formations (muinaisrantakiviko) that are another distinct element of Meri-Rastila and turns them into a landscaping feature in a restricted and semi private court yard.

    In addition to this I would like to say
    8. Building on the camping area in Rastila will remove the one key thing that makes Rastila and Meri-Rastila unique from all the other suburbs in Helsinki. The camping site is one of the key identifying elements of the area, and if anything the camping area should be improved and its access and promotion developed.

    For those who have not seen the whole document you can download it here:
    http://meidankaupunki.wordpress.com/alternative-master-plan/

    Tristan Hughes- Architect
    Coordinator of the OURCity Alternative Master-Plan
    ourcity2012(a)gmail.com

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Havannoija kirjoitti 27.4.2012 kello 15:13

    Pitää muistaa, että monet Meri-Rastilan asukkaista kannattavat nykyistä parempaa kaavaehdotusta ja vastustavat pitkälti varjokaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Havannoija kirjoitti 27.4.2012 kello 16:34

    Leirintäalueen kaavoitus on paljon parempi kuin suuret varjokaavasta. Jos täytyy valita, niin ensin Seppo Honkasen ehdottoma kaava, sitten metsään liittyvä kaava ja vasta sitten varjokaava. Varjokaavan avulla luotaisiin valtava slummisto.
    Paras kaava olisi sellainen, josta otetaan leirintäalue, kaupungin kaavasta reuna-alueet ja toki Meri-Rastilan keskustan kehittäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Arto vaan kirjoitti 27.4.2012 kello 18:17

    Olli Vento: Laaja muinaisranta on Vuosaaren kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Sen säilyttäminen osana Itä-Helsingin kulttuuripuistoa olisi arvokasta.

    Muinaisranta ei ole kulttuurihistoriaa, mikäli kulttuurilla tarkoitetaan ihmiskunnan aikaansaannoksia. Pirunpelto on jäänne jääkaudelta, jolloin Vuosaaressa ei vaikuttanut kukaan kehittynyt olio. Vastaavia muodostelmia on Suomenniemellä satamäärin, mikä tekee Meri-Rastilan kivikasasta niin merkittävän, ettei sen ympärille voisi rakentaa. Kivethän voi kärrätä vaikka Meri-Rastilan torille ja tehdä niistä ympäristötaideteoksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. migul kirjoitti 27.4.2012 kello 20:28

    Tristan Hughes: 5. It is only the perceived reputation of the area that is creating the belief that new infill will not sell. The Ramsiranta area is a perfect example of how using an entirely new element to pull up the reputation of an existing area does not work. There is no silver bullet to solve these kinds of issues. What is needed in Meri-Rastila is a carefully planned and well publicised initiative that includes all parties.

    Mielestäni tämä on aivan totta. Helsingin kaavoittajien pääase alueiden statuksen nostamiseen on ollut sijoittaa lähimaille alueen entiseen ilmeeseen sopimattomia pientaloja tai parhaimpien virkistyspaikkojen muuttaminen jonkun epäviralliseksi takapihaksi. Useimmiten vanhan ja uuden yhteensovittamisen lopputulos on ollut räikeä. Vähän kuin helikopterista pudotetut pakettitalot. Olen sitä mieltä , että rivitalotkin tuonne sopii. Mutta mieluiten jotenkin tyylillä ja vanhaa kunnioittaen. Ehkä jopa Helsingin ksv on ajanut näkemystä , ettei kerrostaloasuminen sovi keskiluokkaisille perheille. Merimaisemakerrostalot ovat edes jotain uutta.

    Tosin totuus , on että tulevaisuus huomioon ottaen on pakko rakentaa lisää tuonne kuin mitä on nyt näissä kaavoissa. Asuntopula ja kaavoitusongelma on oikea ongelma. Itse ehdottaisin tuon varjokaavan rakentamista (sitä Honkasen kaavaa en ole vielä ehtinyt lukea). Ja lisäksi Ksv:n lähettämistä uudelleen piirrustuspöydälle jossa alueen luonto ja virkistysarvot otetaan paremmin huomioon tulevaisuutta ajatellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Olli Vento kirjoitti 28.4.2012 kello 5:28

    Ymmärrys siitä, miten Suomen maaperä on muotoutunut, on kulttuurisidonnainen asia. Jääkauden merkitys on suuri. Aihe on vaikkapa kouluopetuksen ydintä. Mielikuva jääkauden työstämästä maasta on vahva.

    Meri-Rastilan ulkoilupuistossa voi tarkkailla hieman laajemmalla alueella, mitä on tapahtunut, kun maa on noussut ensin vähän ja sitten yhä enemmän esiin merestä. Ulkoilupuistoa voisi kehittää niin, että reittien varteen sijoitettaisiin opastauluja kertomaan, mitä erilaiset kivimuodostelmat viestivät meille nykyihmisille vanhoista tapahtumista.

    Koulut käyttävät metsää paljon. Metsän arvo on suuri niin koululiikunnalle kuin opetuksellekin.

    Metsän luontoarvot täydentävät kokonaisuutta. Kivimuodostelmien päälle ja ympärille on kasvanut nykyvinkkelistä monimuotoinen luonto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 28.4.2012 kello 7:42

    migul:
    Tosin totuus , on että tulevaisuus huomioon ottaen on pakko rakentaa lisää tuonne kuin mitä on nyt näissä kaavoissa. Asuntopula ja kaavoitusongelma on oikea ongelma. Itse ehdottaisin tuon varjokaavan rakentamista (sitä Honkasen kaavaa en ole vielä ehtinyt lukea). Ja lisäksi Ksv:n lähettämistä uudelleen piirrustuspöydälle jossa alueen luonto ja virkistysarvot otetaan paremmin huomioon tulevaisuutta ajatellen.

    Moni asia on tällä hetkellä muutoksessa ja siksi on keskeistä, että rakentaminen aloitettaisiin OURCity-kaavan mukaisesti jo rakennetun alueen täydentämisestä. Näin vältytään korjaamattoman virheen tekemiseltä

    Helsingin kaupungin selvityksissä on todettu, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien tulvariskien takia tarvitaan lisää viheralueita hulevesien imeyttämiseen. Jos näiden selvitysten tieto olisi alkanut vaikuttaa suunnitteluun, Meri-Rastilan metsäalueelle rakentamista ei olisi edes harkittu.

    Todennäköisesti jo joidenkin vuosien kuluttua tiedämme, mitä äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset käytännössä tarkoittavat. Asuntopula ei ehkä siinä vaiheessa tunnu ongelmista suurimmalta.

    Kiitos Helsingin Vihreille kannanotosta OURCity-suunnitelman puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Havannoija kirjoitti 28.4.2012 kello 11:06

    Varjokaava ei ole missään tapauksessa mikään asukkaiden suunnittelema kaava. Törkeää, että sitä markkinoidaan sellaisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jaakko kirjoitti 28.4.2012 kello 11:08

    Hanna-Leena Ylinen: Moni asia on tällä hetkellä muutoksessa ja siksi on keskeistä, että rakentaminen aloitettaisiin OURCity-kaavan mukaisesti jo rakennetun alueen täydentämisestä. Näin vältytään korjaamattoman virheen tekemiseltä

    Myös asuntovaunualue on jo rakennettua asfaltoitua aluetta, täydennysrakentamisen voisi aloittaa myös sieltä. Alueelle voi luontevasti rakentaa kortteleita joissa on eri hallintamuotoja, ja tasapainottaa näin pienimuotoisemmin asukasrakennetta kuin rakentamalla kokonainen rikkaiden reservaatti rantametsään. Sensijaan Meri-Rastilantien varteen tai Haruspuiston viereen keskelle vuokrakasarmeja on vaikeampaa saada toteutettua korkeatasoista omistus- tai osaomistusrakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Jaakko kirjoitti 29.4.2012 kello 10:05

    Tristan Hughes: In addition to this I would like to say
    8. Building on the camping area in Rastila will remove the one key thing that makes Rastila and Meri-Rastila unique from all the other suburbs in Helsinki. The camping site is one of the key identifying elements of the area, and if anything the camping area should be improved and its access and promotion developed.

    Arkkitehti Tristan Hughes puolusti voimakkaasti Rastilan leirintäaluetta, hänen mielestään se on merkittävä Meri-Rastilan identiteettiä muodostava tekijä (key identifying element). Onkohan näin? Itse toistakymmentä vuotta Vuosaaressa asuneena olen kuvitellut, että Vuosaaren valtit ovat meri, metsät ja metro. Näin myös Rastilassa. Sen takiahan Meri-Rastilan metsää ja rantoja puolustetaan. Asukkaiden identiteetti olisi todella lyhyt ja ohut, jos se perustuisi aidattuun ja asfaltoituun asuntovaunualueeseen.

    Asiaa tulee tarkastella myös Rastilan kartanon näkökulmasta. Kartanon historia periytyy 1600-luvulle. Nykyinen rakennus on 1800-luvun alkupuolelta, sitä on laajennettu viime vuosisadan alussa tornimaisella lisäosalla. Vaikkei torni kovin onnistunut olekaan, kartano edustaa kuitenkin aikansa tyypillistä puista eklektismiä.

    Asuntovaunualue ilmestyi Kartanon pihapiiriin 1970-luvulla, se on hyvin epähistoriallinen elementti. Miljööseen ei oikein istu Soliferin ”myyntinäyttely”, sinne sopisivat mieluummin hevoskiesit .

    Asuntovaunualue on kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti joutomaata. Aidan takaa silla ei ole kontaktia ympäröivään asutukseen, mitä nyt karavaanarit käyvät joskus hakemassa makkarapaketin Meri-Rastilan ostoskeskuksesta.

    Retkeilijät pääsevät tietysti sujuvasti metrolla keskustaan. Ei kuitenkaan pidä olla liian vieraskorea, joutuuhan suuri osa Vuosaaren vakituisista asukkaistakin käyttämään liityntäbussia päivittäisillä työmatkoillaan. Östersundomista on aivan helppo järjestää bussi Itäkeskuksen ihmemaahan, josta turistit voivat jatkaa metrolla nähtävyyksiä katsomaan. Toisaalta karavaanarit liikkuvat yleensä – autolla!

    Kiteytettynä Rastilassa on kysymys siitä, halutaanko puolustaa rantametsää vai asuntovaunujen parkkipaikkaa. Asuntovaunualueelle rakentaminen on ainoa realistinen vaihtoehto sijoittaa KSL:n tavoittelemat 2000 uutta asukasta kävelyetäisyyden päähän metroasemasta. Vuotien/metroradan kannen päälle rakentaminen on haihattelua, se on seuraavan sukupolven asia, kenties.

    Seppo Honkanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tuomas S. kirjoitti 29.4.2012 kello 17:03

    OS:

    Vaihtoehtokaavassa omistusasuntoja pitäisi rakentaa vuokratalojen väliin. Kaunis ajatus, mutta pelkona on, etteivät ne menisi kaupaksi.

    Pistänpä nyt minäkin lusikkani tähän soppaan. Helsingistä ei varmasti löydy yhtä ainutta asuntoa joka olisi jäänyt koskaan ikinä tässä maailmassa myymättä. Saattaa todellakin olla että Rastilan kohdalla gryndereiden monen sadan prosentin katteet jäävät saamatta, mutta tämän ei pitäisi olla kaupungin ongelma. Minä lupaan ostaa järkevän hintaisen asunnon Rastilasta, jos sinne sellaisia saattte. Uskon että moni muukin ajattelee näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 2.5.2012 kello 6:30

    Tämä hieman viipyi. Kirjoitus katosi oikolukiessa.

    Seppo Honkanen kirjoitti:

    ”Leirintä on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä metroaseman vieressä, tehottomampaa olisi ehkä vain golfkenttä. Alueella on varsinaista toimintaa muutamana kesäkuukautena, suurimman osan vuotta se palvelee asuntovaunujen talvisäilytystä. Leirintäalueen nykysijainti on epätarkoituksenmukainen, alue on jäänyt korkean Rastilankallion korttelin ja raskaasti liikennöidyn Vuotien väliin. Vuosaaren asukkaat tai muut helsinkiläiset eivät itse hyödy aidatusta leirintäalueesta millään tavalla.
    Sesonkiaikaan leirinalueen kapasiteetti on täynnä eikä laajennusmahdollisuutta ole. Sekä kotimainen, että ulkomainen asuntovaunumatkailu tulee lähivuosina lisääntymään voimakkaasti suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Leirintäalue joudutaan joka tapauksessa joidenkin vuosien päästä siirtämään väljempiin maisemiin.”

    En ota sinsänsä kantaa asiaan.

    Asukkaat hyötyvät leirintäalueeta siten, että heidän matkaillessan maailmalla kaupungkien keskustojen lähetöä löytyy hyvin variusettu, edullinen, vartioitu kunnallien leirintäalue. Pariisisa on edelleen edelleen hyvin metropolialueen sisällä Boulognen metsän leirintäalue, n. 6 km matkan päässä Riemukaaresta ja 10 km päässä Notre Damen katedraalista..
    Toisella tavalla asukkat hyötyvät siten, että kohtuuhinalla on mukava sauna ja saunarantoineen heidän käytettävissään – vuoden läpi. Samoin myös lomamökit ovta myös kaupungin asukkaiden vuokrattavissa.

    Muita leirintäalueita pääkaupunkiseudulla ovat mm. Oittaa Pohjois-Espoossa, Anakkalampi Pohjois-Vantaalla ja Vanhakylänemi Järvenpäässä. Rastilan leirinräalueella on 165 sähköistettyä asuntovaunu/autopaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus