Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.4.2012

Meri-Rasti­lan osayleiskaavaluonnos

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta palaut­ti asian viimek­si ja kehot­ti tekemään met­sää säästeliääm­min tuhoa­van vai­h­toe­hdon. Raken­nuk­sia on nyt korotet­tu ja rak­en­tamisalaa supis­tet­tu. Alueelle kaavail­laan 2 000 asukas­ta – siis pienen kun­nan ver­ran. Tähän kaavail­laan muu­ta kuin sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Täl­lä kor­jataan kiin­teistölau­takun­nan 1990-luvun laman olois­sa tekemää virhet­tä, jon­ka seu­rauk­se­na alueen asun­tokan­ta on muo­dos­tunut sosi­aalis­es­ti yksipuolisek­si ja maahanmuuttajapainotteiseksi.

Asukkaat eivät tästä pidä. He ovat tehneet vai­h­toe­htokaa­van, jos­sa rantamet­sä säästyy ja rak­en­tamiselle uhrataan viere­inen leir­in­täalue. Minus­ta on kohtu­ullista, että viras­to arvioi tämän suun­nitel­man ennen kuin asia viedään päätökseen.

Käpylän Olympiakylän suojelukaava

Talot ja por­rashuoneet suo­jel­laan. His­to­ri­al­lis­es­ti kiin­nos­tavaa on, että alueen kaa­va on vuodelta 1938 ja olympialais­ten piti olla vuon­na 1940. Sil­loin osat­ti­in kaavo­ja toteut­taa nopeam­min kuin nyt.

Vat­tuniemen­tien kaa­van muistutukset

Naa­pu­rit mar­mat­ti­vat liian korkeas­ta ja tum­mas­ta raken­nuk­ses­ta. Raken­nus­ta on vähän madal­let­tu, mut­ta raken­nu­soikeus säi­lyy ennal­laan (5600 k‑m2). Pin­ta-alamääräys vähin­tään 75 neliötä on muutet­tu muo­toon puo­let per­hea­sun­to­ja, joiden keskip­in­ta-ala vähin­tään 80 neliötä.

Sanon taas ker­ran, että min­ua har­mit­taa Laut­tasaaren teol­lisu­usalueen muut­ta­mi­nen asuinalueek­si eril­lisil­lä kaavoil­la. Alueesta olisi pitänyt tehdä kun­ni­an­hi­moinen kokon­ais­su­un­nitel­ma.  Mut­ta juna meni jo.

Reimar­lan omako­tialueen kaa­van nykyaikaistaminen

Raken­nu­soikeut­ta nos­te­taan noin kymme­nen pros­ent­tia, mikä tekee mah­dol­lisek­si joitakin täy­den­nys­rak­en­tamisia. Pari uut­ta tont­ti­akin muo­doste­taan. Nämä pien­taloalueet vievät kyl­lä aivan tolkut­tomasti maa-alaa, 30 hehtaaria ja alle tuhat asukasta.

Liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton talousarvioe­hdo­tus ja suun­nitel­ma vuosille 2014–17.

Rahaa on liian vähän. Kun sitä on niin vähän, kan­nat­taa kysyä, onko järkevää uhra­ta yli 160 miljoon­aa euroa Kehä I:n paran­tamiseen. Se menee tukkoon joka tapauk­ses­sa, mikä ratkeaa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.

Topeliuk­senkadun ratikkaa voisi joudut­taa. Jos han­ke on kan­nat­ta­va, se on sitä heti, eikä joskus. Voi kysyä, kan­nat­taako ratikkaa siirtää Katari­inankadul­ta suurin kus­tan­nuksin. Katari­inankatu käve­ly- ja ehkä rav­in­to­lakatu­na on sym­pa­at­ti­nen aja­tus, mut­ta kak­sisu­un­tainen ratikkali­ikenne Unioninkadul­la on ris­ki ratikoiden suju­valle liikenteelle.

 

 

42 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.4.2012”

  1. Nyt alkaa muuten ole­maan viimeinen het­ki varmis­taa, että samaa virhet­tä ei tois­te­ta Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la (ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueel­la vähän myöhemmin).

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    “onko järkevää uhra­ta yli 160 miljoon­aa euroa Kehä I:n paran­tamiseen. Se menee tukkoon joka tapauk­ses­sa, mikä ratkeaa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.”
    Tyh­mem­pi voisi kuvitel­la, että väylät olisi hyvä mitoit­taa tarvet­ta vas­taaviksi. Kehien paran­tamisen hyöty/kustannussuhteet taita­vat olla val­takun­nan paras­ta tasoa.

    Kehien ruuhkat ohjaa­vat liiken­net­tä val­it­se­maan reit­te­jä ruuh­ka-aikoina mah­dol­lisuuk­sien mukaan kehien sijas­ta katu­verkon kaut­ta — eivät sen sijas­ta val­it­se­maan vihreän utopi­an mukaises­ti joukkoli­iken­net­tä. Tai ainakin niin itse on tul­lut tehtyä.

  3. Reimar­la:

    Mik­sei noille vai­hoille rin­ta­mami­estaloalueille anneta tehokku­us­lukua 1 ja raken­neta yhdelle RMT-ton­tille neljä town­housea. Nyt niitä halu­taan kaavoit­taa jon­nekin Östersundomiin.

  4. Rahaa on liian vähän. Kun sitä on niin vähän, kan­nat­taa kysyä, onko järkevää uhra­ta yli 160 miljoon­aa euroa Kehä I:n paran­tamiseen. Se menee tukkoon joka tapauk­ses­sa, mikä ratkeaa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.

    Kehä 1 on jo huo­mat­ta­va hait­ta sen halkomien asuinaluei­den ihmisille. Mietit­tekö te lainkaan siel­lä KSV:ssä, että kan­nat­taisi säi­lyt­tää kaupunkialueet elinkelpoisi­na, jot­ta ihmis­ten ei tarvitse muut­taa kauem­mas puh­taam­man ja viihty­isäm­män elinympäristön perässä?

  5. “Voi kysyä, kan­nat­taako ratikkaa siirtää Katari­inankadul­ta suurin kustannuksin.”

    Ja voi myös varsin yksiselit­teis­es­ti vas­ta­ta: ei kannata.

  6. KSV:n Meri-Rasti­lan osayleiskaaval­u­on­nos on tehty van­hen­tuneil­la lähtöo­le­tuk­sil­la, sil­lä siinä ei ole otet­tu huomioon uusia tutkimus­tu­lok­sia, jot­ka liit­tyvät esimerkik­si Meri-Rasti­lan met­sän luon­toar­voihin, metron kap­a­siteet­ti­in ja ilmas­ton­muu­tok­sen kaupungille aiheut­tami­in tul­variskei­hin. Arvokkaalle luon­toalueelle rak­en­t­a­mi­nen olisi myös vas­toin Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tuk­sen 8.2.2010 hyväksymiä tavoit­tei­ta luon­non mon­imuo­toisu­u­den turvaamiseksi. 

    Nyt esil­lä olevas­sa vai­h­toe­htokaavas­sa ei ole kyse leir­in­täalueelle rak­en­tamis­es­ta, vaan nykyisen Meri-Rasti­lan asuinalueen tiivistämis­es­tä. Suun­nitel­maa tekemässä on ollut sekä arkkite­hte­jä että alan opiske­li­joi­ta. Asukkaat ovat osal­lis­tuneet suun­nit­telu­un työ­pa­jois­sa. Lisäk­si olemme kävelleet arkkite­htien kanssa alueel­la, jol­loin he ovat saa­neet käyt­töön­sä asukkail­ta löy­tyvää “hil­jaista tietoa”. OURCi­ty työsken­te­ly on hyvä esimerk­ki osal­lis­tu­vas­ta kaupunkisuunnittelusta.

    Vai­h­toe­htois­es­ta kaavas­ta antaa väärän kuvan se, että sitä on KSV:n tiedot­teessa nimitet­ty kansalaisjär­jestö­työk­si. Kyse ei ole har­ras­tus­toimin­nas­ta, vaan World Design Cap­i­tal ‑vuo­den han­kkeesta, joka on toteutet­tu ammattilaisvoimin.

    Lau­takun­nan kan­nat­taisi tutus­tua vai­h­toe­htoiseen kaavaan arkkite­hti Tris­tan Hugh­esin esit­telemänä. Muuten lau­takun­ta joutuu tekemään ratkaisun­sa vajavai­sista lähtöko­hdista, kos­ka vai­h­toe­hdon esit­telee kok­ouk­ses­sa taho, joka on mah­dol­lisim­man jäävi.

  7. Se Toriko­rt­telien mukainen kisko­jär­jeste­ly mak­saa 10 mil­liä ja tuot­ta­nee jotain 700k€/v liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sia. Toi on ihan sama kuin investoisi 20M€ raitio­vaunuli­iken­teen hidas­tamiseen, eikä se liiken­nesu­un­nitel­ma muutenkaan oikein vaku­u­ta. KH käytän­nössä hylkäsi ton han­kkeen kun se päät­ti Katari­inankadun kisko­jen siir­rosta, eli jos nyt vaan uno­hdet­taisi­in koko juttu.

    Sitä pait­si, Kaup­pa­torin seu­tu ja siten mah­dol­lis­es­ti myös liiken­nejär­jeste­lyt men­nee uusik­si Kir­ja­va Sata­ma suun­nitelmien toteut­tamisen myötä, tai muus­sa yhtey­dessä. Se nykyti­lanne ei ole oikein hyvä, ja Toriko­rt­telien suun­nitel­mas­sa tarkastelu­alue oli hyvin kapea. Esimerkik­si Eteläran­nas­ta voi tul­la torin laa­jen­nus ja autot siir­tyä Union­in- ja Fabi­aninkadulle. Eli kat­so­taan sit­ten myöhem­min uudestaan.

  8. Samaa mieltä Topeliuk­senkadun ratikan joudut­tamis­es­ta. Se olisi pitänyt tehdä jo 1970-luvul­la ja suurin juju on siinä, että Man­skun lin­jo­ja 4 ja 10 voidaan nopeut­taa, kun risteyk­si­in tulee vähem­män val­o­vai­hei­ta kään­tyvien ratikoiden jäädessä pois.

    Samas­sa yhtey­dessä soisi varat­ta­van alus­tavasti rahaa myös Munkkivuoren ratikkaa varten. Se on ikään kuin Topeliuk­senkadun ratikan kakkos­vai­he, ja molem­pi­in on sik­si hyvä varautua yhtä aikaa, jot­ta jo ensi vai­he pystytään suun­nit­tele­maan sitä silmäl­lä pitäen, että kisko­ja käytetään myös Munkkivuoren esikaupunkili­iken­net­tä varten.

    Luulin, että toriko­rt­telei­den epäon­nis­tuneesta liiken­nesu­un­nitel­mas­ta olisi jo luovut­tu. Var­joisa ja ahdas Katari­inankatu ei ole käve­lykatu­na “sym­pa­at­ti­nen” vaan outo ja epäuskot­ta­va aja­tus. Aurinkoinen Pohjois­es­pa sopisi tarkoituk­seen huo­mat­tavasti parem­min. Mikä mah­taa olla toriko­rt­teli-liiken­nesu­un­nitel­man H/K?

  9. OS kir­joit­ti

    “Raken­nu­soikeut­ta nos­te­taan noin kymme­nen pros­ent­tia, mikä tekee mah­dol­lisek­si joitakin täy­den­nys­rak­en­tamisia. Pari uut­ta tont­ti­akin muo­doste­taan. Nämä pien­taloalueet vievät kyl­lä aivan tolkut­tomasti maa-alaa, 30 hehtaaria ja alle tuhat asukasta.”

    Eikö Reimar­la Pitäjän­mäen vier­essä ole os ns Inva­lidikylää, sotien jäl­keen raken­net­tua rin­ta­mamiesaluet­ta? Alueen asukasti­heys on täl­lä haavaa siinä 3900 as /km2 tms.

    Vajaat tuhat asukas­ta 30 hehataar­ille tekee siinä 3000 as/km2, kuten lyhyt päässälasku osit­taa. Tämä on Helsin­gin keskimääräi­nen asukastiheys.

  10. “Naa­pu­rit mar­mat­ti­vat liian korkeas­ta ja tum­mas­ta raken­nuk­ses­ta. Raken­nus­ta on vähän madal­l­let­tu, mut­ta raken­nu­soikeus säi­lyy ennal­laan (5600 k‑m2). Pin­ta-alamääräys vähin­tää 75 neliötä on muutet­tu muo­toon puo­let per­hea­sun­to­ja, joiden keskip­in­ta-ala vähin­tään 80 neliötä.”

    Palaan taas yht­en kuningas­jatuk­seeni. Isoon asun­toon kak­si sisäänkäyn­tiä, niin sitä voidaan tarvit­taes­sa jakaa ja yhdis­tää käyt­täjien tarpei­den mukaan. Tämä on nyt help­poa ja yksinker­taista toteuttaa.

  11. Rahaa on liian vähän. Kun sitä on niin vähän, kan­nat­taa kysyä, onko järkevää uhra­ta yli 160 miljoon­aa euroa Kehä I:n paran­tamiseen. Se menee tukkoon joka tapauk­ses­sa, mikä ratkeaa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.

    Tuo ei tai­da sisältää mm. kus­tan­nuste­hokkas­ta 150 miljoo­nan euron tun­nelia Kehä I — Itäväylä, viimek­si kun kysyin siitä niin kukaan ei viitsinyt edes arva­ta hin­taa. Tuokaan tuskin riit­tää. Täl­lä siis pää­sisi putkessa Kivikon liit­tymästä (jotain 25 mil­liä muuten) Viik­in­tielle ja edelleen kymme­nen hehtaarin liit­tymään kaut­ta Itäväylällä.

    Sata mil­liä on taas se Itik­sen sil­ta, joka on sem­moinen pylväi­den pääl­lä seiso­va kam­mot­ta­va korotet­tu motari, en itseasi­asas kek­si Helsingistä mitään noin pimeää edes 70-luvun tietuotan­nos­ta. Ole­tan tuon ole­van Vihrei­den sala­juoni vaalivuonna.

    Tieli­iken­nesu­un­nit­telua ei voi par­o­di­oi­da, jne.

    Ja siis tässä bud­jetis­sa ei ole mil­lään tilaa esim. muu­ta­man millin risteyk­sien paran­nuk­sille (ihan autosel­lais­ten ja tur­val­lisu­u­den vuok­si), kasin koko reitin paran­tamiseen paria mil­liä, Munkkivuoren ratikkaan rahaa?

  12. Tuon liiken­nein­vestoin­tien rahoi­tus­esi­tyk­sen pyöräteitä koske­va osu­us kuvaa hyvin Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen­ten kapeakat­seisu­ut­ta. Vuo­den 2012 ja 2013 noin 6 miljoo­nan rahoituk­ses­ta pyörätei­hin 4,5 miljoon­aa käytetään Eteläisessä suurpi­iris­sä. Niin, siel­lähän ne lau­takun­nan jäsenetkin pääosin asu­vat, kap­pas vaan.

    Kun vielä lisätään Baanaan käytet­tävät 4–5 miljoon­aa, niin aikamoinen epä­suh­ta. Huomiopoli­ti­ikkaa pahim­mil­laan, lehti­in saadaan kivo­ja otsikoi­ta kun tehdään kalli­il­la pieniä pätk­iä sinne tänne keskus­tan aluel­la, pyöräi­ly­olo­suhteisi­in niil­lä on vain mar­gin­aa­li­nen vaikutus.

  13. Meri-Rasti­lan asukkaat eivät varsi­nais­es­ti ole itse tehneet vai­h­toe­htokaavaa, vaik­ka sitä onkin tehty hyvin tiivi­is­sä yhteistyössä hei­dän kanssaan. Varsi­naisen suun­nit­te­lu­työn ovat tehneet kak­si ulko­maalaista arkkite­htia sekä kuusi mais­terivai­heen opiskelijaa. 

    Tässä suo­rat linkit materiaaleihin:
    http://meidankaupunki.files.wordpress.com/2012/04/alt-mp-sheet2_flat.pdf

    http://meidankaupunki.files.wordpress.com/2012/01/alt-mp-a3-book_reduced.pdf

  14. Meri-Rasti­lan asukkaiden (ainakin joidenkin) vai­h­toe­htokaa­va ei ole leir­in­täalueelle rak­en­t­a­mi­nen. Hei­dän vai­h­toe­hton­sa on täy­den­nys­rak­en­taa Meri-Rasti­laa sijoit­ta­mal­la nyky­isille ton­teille 2000 asukkaan asunnot. 

    On myös eräs poruk­ka, joka esit­tää vai­h­toe­hdok­si leir­in­täalueelle raken­net­tavak­si 2000 asukkaan asun­not. Tätä laa­jalti Vuosaa­res­sa vastustetaan.

    Sit­ten on vielä joitakin, jot­ka esit­tävät kan­nen rak­en­tamista Vuo­tien ja metro­radan päälle ja sille vas­taa­van määrän asuntoja.

    Mielestäni olen­naisin asia tässä on se, että Meri-Rasti­lan ranta-alue on run­saan kilo­metrin pitu­inen ja 300–500 metriä lev­eä alue, jol­la ei ole lainkaan raken­nuk­sia. Helsin­gin kaupun­ki osti Rasti­lan kar­tanon 1950 liikun­ta- ja virk­istys­tarkoituk­si­in. Kan­nat­taisi miet­tiä 10–50 vuo­den tähtäimel­lä, onko järkevää ottaa siitä melkoinen viipale rak­en­tamiseen. Kyseinen ranta-alue on liikun­tavi­ras­ton hallinnas­sa ole­va liikun­ta­puis­to. Kaup­sun papereista en ole havain­nut, että liikun­tavi­ras­toa tai lau­takun­taa olisi asi­as­sa edes kuultu.

    KSV:n esit­te­ly­istä käy vielä ilmi, että viras­to pitää mah­dol­lise­na osayleiskaa­van ole­van maakun­takaa­van vas­tainen. Kaavae­hdo­tus­ta puo­lus­tel­laan sil­lä, että se on sopu­soin­nus­sa valmis­teil­la ole­van uuden maakun­takaa­van kanssa. Eikö kuitenkin voimas­sa ole­va maakun­takaa­va ole se, jon­ka mukaan hier­arki­as­sa alem­pia kaavo­ja valmis­tel­laan. Sitä pait­si, onhan kaavae­hdo­tus tuskalla pääte­tyn vuo­den 2002 Helsin­gin yleiskaa­van vas­tainen. Viras­to selit­tää, että osayleiskaaval­la voidaan yleiskaavas­ta poiketa.

  15. Meri-Rasti­lan rantamet­sä on upea alue, joka tulee säi­lyt­tää luon­non­va­raise­na tulevillekin sukupolville! Ourci­ty ‑han­kkeen myötä Meri-Rasti­laan on tehty vai­h­toe­htokaa­va, joka säästäisi met­sän, mut­ta tek­isi mah­dol­lisek­si yhtä mon­en uuden asun­non rak­en­tamisen kuin met­sän tuhoa­va kaavakin. Lisäk­si vai­h­toe­htokaa­van mukainen rak­en­t­a­mi­nen tor­juisi parem­min seg­re­gaa­tio­ta kuin erilli­nen uusi asuinalue sil­lan kupeessa.

  16. Katoin ton var­jokaa­van, ja mus­ta se vaikut­taa aika hyvältä! Asuinaluei­den tiivistämi­nen tarkot­taa nimeno­maan rak­en­tamista aluei­den sisälle, eikä ulkop­uolelle, vaik­ka reunaa myöten raken­net­taisi­inkin. Eija Aution point­ti on myös hyvä; vaarana on, että uuden kovan rahan ja van­han vuokrat­aloalueen välille nousee jyrkkä henk­i­nen muuri.

  17. Voimas­sa olevas­sa vuon­na 2006 lain­voiman saa­neessa Uuden­maan maakun­takaavas­sa koko nykyi­nen Meri-Rasti­lan ulkoilu­alue on merkit­ty virk­istysalueek­si, kuten ilme­nee maakun­takaa­van liitekar­tas­ta: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/2457/liitekartat_17.pdf

    Kaupun­gin ympäristökeskus on myös teet­tänyt viime vuon­na MET­SO-inven­toin­nin ulkoilu­alueen luon­toar­voista: tutkimus on valmis, mut­ta ei julk­istet­tu. Kuitenkin Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan kaaval­u­on­nok­sen selostuk­ses­sa sivul­la 25 inven­toin­nin tulok­si­in jo viitataaan eli kaavoit­ta­ja on niihin tutustunut.

    Kos­ka kyseessä on nyt raken­nushanke mah­dol­lis­es­ti hyvinkin arvokkaalle luon­toalueelle, vaatisi kaaval­u­on­nok­sen asialli­nen käsit­te­ly MET­SO-inven­toin­tien tarkko­jen tulosten tuomista avoimesti myös lau­takun­nan ja julkisen keskustelun piiri­in. Muu olisi omituista.

    Ulkoilu­alueen virk­istysar­vot ovat jo nyt kiis­tat­to­mia ja OURCi­ty-han­keen vai­h­toe­htokaa­va esit­tää hyvän poh­jan nykyisen Meri-Rasti­lan kehit­tämisek­si ilman luon­toalueen tuhoamista.

  18. Han­na-Leena Yli­nen: Nyt esil­lä olevas­sa vai­h­toe­htokaavas­sa ei ole kyse leir­in­täalueelle rak­en­tamis­es­ta, vaan nykyisen Meri-Rasti­lan asuinalueen tiivistämisestä. 

    Nykyi­nen Meri-Rasti­la on sosiode­mografis­es­ti hyvin heikosti houkut­tel­e­vaa aluet­ta. Sen tiivistämi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti real­is­tista; kysyn­tää muille kuin vuokra-asun­noille ei ole. Niitä tuol­la alueel­la taas on riit­tävästi jo nyt.

  19. Jouni Mar­tikainen: Tyh­mem­pi voisi kuvitel­la, että väylät olisi hyvä mitoit­taa tarvet­ta vastaaviksi. 

    Siitä vaan sit­ten Smith-Polvista kaiva­maan esi­in ja jyräämään lop­utkin kaupungista moottoriteille.

    Autoväylien mitoit­ta­mi­nen tarvet­ta vas­taavak­si on fysikaa­li­nen mah­dot­to­muus Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa. Utopi­aa on nimeno­maan kuvitel­la, että se oikeasti onnistuisi.

  20. Elmo Allén: Utopi­aa on nimeno­maan kuvitel­la, että se oikeasti onnistuisi.

    Anteek­si, kor­jaan: dystopi­aa. Kos­ka sel­l­aises­sa kaupungis­sa ei kukaan helsinkiläi­nen halu­aisi kyl­lä asua. Se että sitä joku väit­tää halu­a­vansa, johtuu vain siitä, että har­va pystyy näkemään, minkälaiseen kaupunki­rak­en­teeseen se johtaa.

  21. Han­na-Leena Yli­nen:
    KSV:n Meri-Rasti­lan osayleiskaaval­u­on­nos on tehty van­hen­tuneil­la lähtöo­le­tuk­sil­la, sil­lä siinä ei ole otet­tu huomioon uusia tutkimus­tu­lok­sia, jot­ka liit­tyvät esimerkik­si Meri-Rasti­lan met­sän luon­toar­voihin, metron kap­a­siteet­ti­in ja ilmas­ton­muu­tok­sen kaupungille aiheut­tami­in tul­variskei­hin. Arvokkaalle luon­toalueelle rak­en­t­a­mi­nen olisi myös vas­toin Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tuk­sen 8.2.2010 hyväksymiä tavoit­tei­ta luon­non mon­imuo­toisu­u­den turvaamiseksi. 

    Synkän kuusimet­sän luon­toar­vot on nyt ansiokkaasti kar­toitet­tu. Entäs onko kivikos­ta jo löy­tynyt muinais­muis­to­ja? Museovi­ras­ton avus­tuk­sel­la nimit­täin pysähtyy isom­pikin rakennushanke.

    Vakavasti ottaen, jos Osmo ja Vihreät ovat tosis­saan asun­top­u­lan ratkaisemisen ja kaupun­gin tiivistämisen kanssa, niin nyt on hyvä sauma toimia. Kaavoite­taan Meri-Rasti­laan ehdotet­tu uusi alue, mut­ta tiivis­tetään myös van­haa vai­h­toe­htoe­si­tyk­sen mukaises­ti. Ja asute­taan samantien se karavaaniparkki. 

    Riit­täkö pok­ka vai voit­taako asukasy­hdis­tyk­sen oikeus iankaikkises­ti muut­tumat­tomaan ympäristöön?

  22. Mil­lonko­han joku kek­sii toteut­taa var­jokaa­van ja tuon lis­takaa­van samaan aikaan? Rak­en­tami­s­paineet eivät kyl­lä häviä tehti­in sit­ten mitä tahansa.

  23. eija autio: Meri-Rasti­lan rantamet­sä on upea alue, joka tulee säi­lyt­tää luon­non­va­raise­na tulevillekin sukupolville! Ourci­ty ‑han­kkeen myötä Meri-Rasti­laan on tehty vai­h­toe­htokaa­va, joka säästäisi met­sän, mut­ta tek­isi mah­dol­lisek­si yhtä mon­en uuden asun­non rak­en­tamisen kuin met­sän tuhoa­va kaavakin. Lisäk­si vai­h­toe­htokaa­van mukainen rak­en­t­a­mi­nen tor­juisi parem­min seg­re­gaa­tio­ta kuin erilli­nen uusi asuinalue sil­lan kupeessa.

    Minus­ta se vai­h­toe­htokaa­va näyt­tää oikein hyvältä. Minus­ta näyt­tää siltä että näke­my­sero viral­lisen kaa­van kanssa on siinä minkä levyi­nen se met­säalue on, ihan rantaan rak­en­tamista ei kai ole ehdot­tanut kukaan. Olisiko tästä mah­dol­lista löytää jonkin­lainen kompromissi?

  24. Jouni Mar­tikainen: Osmo Soininvaara:“onko järkevää uhra­ta yli 160 miljoon­aa euroa Kehä I:n paran­tamiseen. Se menee tukkoon joka tapauk­ses­sa, mikä ratkeaa sil­lä, että sen käyt­tö vähenee.”Tyhmempi voisi kuvitel­la, että väylät olisi hyvä mitoit­taa tarvet­ta vas­taaviksi. Kehien paran­tamisen hyöty/kustannussuhteet taita­vat olla val­takun­nan paras­ta tasoa.Kehien ruuhkat ohjaa­vat liiken­net­tä val­it­se­maan reit­te­jä ruuh­ka-aikoina mah­dol­lisuuk­sien mukaan kehien sijas­ta katu­verkon kaut­ta – eivät sen sijas­ta val­it­se­maan vihreän utopi­an mukaises­ti joukkoli­iken­net­tä. Tai ainakin niin itse on tul­lut tehtyä.

    Jos argu­ment­ti­ni olisi, että on vai­h­toe­hto­todel­lisu­us jos­sa Kehä I ei ruuhkaudu, jol­loin liikenne ei hakeudu muille väylil­lä, niin en ehkä kauheasti soit­taisi suu­tani utopioista.

    Jos auto­ja tulee jon­nekin minne niitä ei halu­ta, kuten aja­maan asuinaluei­den läpi, niin sen voi aina estää. Ei se sen vaikeam­paa ole. Liikenne sit­ten mukau­tuu taval­la tai toisel­la, ihmiset liikku­vat eri aikaan, eri kulkuneu­voil­la, asuin­rakenne muut­tuu, yri­tyk­set muut­ta­vat sijoit­tumis­taan, jne. Ihan niin kuin tähänkin saak­ka. Parhait­en tun­tuu menevän alueil­la jois­sa autol­la ajami­nen on ver­rat­taen hankalaa.

  25. Jyr­ki Lohi: On myös eräs poruk­ka, joka esit­tää vai­h­toe­hdok­si leir­in­täalueelle raken­net­tavak­si 2000 asukkaan asun­not. Tätä laa­jalti Vuosaa­res­sa vastustetaan.

    ”eräs poruk­ka” ei ehdo­ta leir­in­täalueelle 2000 uut­ta asukasta. 

    Ehdo­tuk­ses­samme on sijoitet­tu rak­en­tamista lähin­nä asun­to­vaunualueelle, joka on asfal­toitu eikä siel­lä ole luon­toar­vo­ja. Alueelle mah­tuu sopusuh­taisi­in keskimäärin 6‑kerroksisiin kort­telei­hin 800‑1000 asukas­ta. Rasti­lankallion met­sän reunaan olemme sijoit­ta­neet 3–4 ker­roksisia kaupunkivil­lo­ja. Yhteen­sä leir­in­täalueen ton­tille on sijoitet­tu 1000–1200 asukasta

    Metroradan/ Vuo­tien kupeeseen ehdo­tamme 1–2 tor­nia (12–14-16 krs)Rastilan maamerkik­si ja Vuosaaren “kaupun­gin” por­tik­si. Ostoskeskuk­sen ja torin ympäristöä tiivis­tetään. Meri-Rasti­lan tien aukkoi­hin ja Harus­puis­ton tun­tu­maan olemme sijoit­ta­neet maltil­lis­es­ti täydennysrakentamista. 

    Yhteen­sä 500 metrin jalankulkuetäisyy­delle metroase­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m) on sijoitet­tu 1800–2200 asukas­ta, ker­rosko­rkeuk­sista riippuen.

    Tiedos­samme on, että jotkut halu­a­vat myös säi­lyt­tää leir­in­täalueen Rasti­las­sa metroase­man vier­essä. Häm­men­tävän mon­en leir­in­täalueen puo­lus­ta­jan osoite on Rasti­lan omakotialueella.Aidatusta leir­in­täalueesta ei kuitenkaan ole minkään­laista hyö­tyä Vuosaaren asukkaille tai yleen­sä helsinkiläisille, tuskin kukaan on koskaan yöpynyt siel­lä. Rasti­lan kar­tanon miljöö ja ympäröivä rantamet­sä voidaan ja tulee toki säilyttää.Yleiseen käyt­töön tule­va rantamet­sä jopa kaksinker­tais­tu­isi kun leir­in­täalueen aita pois­tuu, myös kar­tanon saavutet­tavu­us paranisi. 

    Leir­in­täalue siirtämi­nen mah­dol­lis­taa myös yhtey­den Meri-Rasti­lantien ja Rasti­lantien välille. Nythän Rasti­lan puolelta ei ole mitään järkevää yhteyt­tä metroase­malle tai Meri-Rasti­lan ostoskeskuk­seen. Se taas on johtanut siihen, että Rasti­lan asukkaat menevät päivit­täisos­tok­sillekin Colum­buk­seen, se taas osaltaan näivet­tää Meri-Rasti­lan ostoskeskus­ta. Leir­in­täalue myös estää liityn­täli­iken­teen jär­jestämisen metroase­malle radan pohjois­puolelta, Rasti­las­ta ja Kes­ki-Vuosaares­ta. Itse asi­as­sa Rasti­lan alue on nykyisel­lään joukkoliikennemotissa.

    Rasti­lan suurin seg­rekaa­tio­ta selit­tävä tek­i­jä on leir­in­täalueen panssari­ai­ta, joka erot­taa Meri-Rasti­lan vuokrat­aloalueen Rasti­lan omako­tialueesta, köy­hät rikkaista.

    Kun ole­mas­sa ole­vaa kaupunkia täy­den­netään, jonkin ryh­män edut saat­ta­vat kär­siä. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa pitää kuitenkin ajatel­la koko yhteisön etua, joka tässä tapauk­ses­sa on Meri-Rasti­lan rantamet­sän säilyminen.

    Rak­en­tavin ter­veisin Kaup­Su-yhdis­tys/ Rastila-työryhmä
    Esa Enqvist, DI, liikennesuunnittelija
    Sep­po Honka­nen, arkkite­hti, kaavoittaja
    Arto Per­i­nen, FL, luonnontieteilijä
    Liisa Tukkimä­ki, FM, etnologi
    ym. joista kaik­ki eivät ammatil­lis­ten sidon­naisuuk­sien takia halua tässä vai­heessa nimeään julkisuuteen.
    Suun­nitel­man saa meilaa­mal­la osoit­teen­sa to ram.ses@hotmail. fi

  26. Liitämme tähän viälä suun­nitel­mamme esipuheen, jos­sa on joitakin lisäargumentteja.

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Rasti­lan osayleiskaavas­sa Meri-Rasti­lan rantamet­sään on suun­nitel­tu asuinko­rt­telei­ta 2000 asukkaalle. Alue on korkea kallio­har­janne, jos­sa sijait­see mm. Litori­nameren ranta­muo­dostel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­sässä on asukkaiden ahk­erasti käyt­tämiä ulkoil­ure­it­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­nitel­mat perus­tu­vat van­hen­tuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisi­vat rantamet­sän pohjoisosan kallioi­neen ja rantoi­neen. Vuosaaren asukkaat vas­tus­ta­vat met­sän hävit­tämistä, se olisi myös täysin vas­toin ilmastopoli­ti­ikan tavoitteita. 

    Metroase­man ympäristön tiivistämi­nen on sinän­sä perustel­tua ja kestävän kehit­tämisen mukaista, se kos­kee kaikkia van­ho­ja asemia Kulosaares­ta Mel­lun­mä­keen. Rasti­las­sa sen voi kuitenkin tehdä kaata­mat­ta mon­taakaan puu­ta, suuri osa asuinko­rt­teleista on mah­dol­lista sijoit­taa nykyisen asun­to­vaunualueen paikalle. Rasti­lan kar­tano ympäristöi­neen ja rantamet­sä voidaan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vaunualue on raken­net­tua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Leir­in­tä on mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä metroase­man vier­essä, tehot­tomam­paa olisi ehkä vain golfkent­tä. Alueel­la on varsi­naista toim­intaa muu­ta­mana kesäkuukaut­e­na, suurim­man osan vuot­ta se palvelee asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­tys­tä. Leir­in­täalueen nykysi­jain­ti on epä­tarkoituk­sen­mukainen, alue on jäänyt korkean Rasti­lankallion kort­telin ja raskaasti liiken­nöi­dyn Vuo­tien väli­in. Vuosaaren asukkaat tai muut helsinkiläiset eivät itse hyödy aida­tus­ta leir­in­täalueesta mil­lään tavalla. 

    Sesonki­aikaan leiri­nalueen kap­a­siteet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­lisu­ut­ta ole. Sekä koti­mainen, että ulko­mainen asun­to­vaunumatkailu tulee lähivu­osi­na lisään­tymään voimakkaasti suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle. Leir­in­täalue joudu­taan joka tapauk­ses­sa joidenkin vuosien päästä siirtämään väl­jem­pi­in maisemiin.

    Liikun­tavi­ras­to saat­taa pitää nyky­istä sijain­tia hyvänä kun kesä­tur­is­tit pää­sevät metrol­la keskus­taan. Kuitenkin oleel­lisem­paa on tuhan­nen uuden asukkaan päivit­täiset työ- ja asioin­ti­matkat. Paradok­saalis­es­ti juuri metroase­man läheisyys, joka on etu leir­in­täalueen asi­akkaille, on juuri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siirtää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tävis­sä esim. Öster­sun­domin liitos­alueelta jonne ollaan suun­nit­tele­mas­sa yleiskaavaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sinne on suun­nitel­tu myös vene­sa­tamia, uimaran­to­ja ja ranta­puis­to­ja, Talosaa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­dessä on ihanteelli­nen paik­ka leir­in­täalueelle. Liityn­täli­ikenne Itäkeskuk­seen on help­po jär­jestää. Sitä pait­si kar­avaa­narit ja per­heet liikku­vat yleen­sä – autolla!

    Leir­in­täalueen nykyi­nen tont­ti on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja toim­intaa hoitaa Liikun­tavi­ras­to. Siir­to on kaupun­gin omas­sa päätös­val­las­sa. Maapo­h­jan tuo­tol­la on mah­dol­lista kat­taa uuden leir­in­täalueen perustamiskustannukset.. 

    Riip­puen ker­rosko­rkeuk­sista vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mas­sa on mah­dol­lista sijoit­taa 1800–2200 asukas­ta alle 500 m:n jalankulkuetäisyy­den päähän metroase­mas­ta (KSV:n nor­mi on 600 m). Radan pohjois­puolelle, pääasi­as­sa asun­to­vaunualueelle mah­tuu n. 1000 asukas­ta. Metro­radan kupeeseen ehdote­taan 1–2 tor­ni­taloa (n. 16 krs) Rasti­lan maamerkik­si ja Vuosaaren ”kaupung­in­por­tik­si”. Ostoskeskuk­sen ympäristöä on tiivis­tet­ty. Meri-Rasti­lantien var­rel­la ja Harus­puis­ton yhtey­dessä on jonkin ver­ran täydennysrakentamista

    Leir­in­täalueen siirtämi­nen olisi ns. WIN-WIN-WIN — ratkaisu, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­sivät; Meri-Rasti­lan asukkaat saisi­vat pitää lähimet­sän­sä, retkeil­i­jät saisi­vat parem­man laa­jem­man merelli­nen sijain­nin ja tarvit­ta­va lisäk­er­rosala voidaan sijoit­taa metroase­man viereen .

    Kaik­ki kolme, leir­in­täalue, uusi asuinalue ja met­sä eivät saman metroase­man viereen mah­du. Jos voi vali­ta uhrataanko metroase­man ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimet­sä Meri-Rasti­las­ta, vai asun­to­vaunu­jen parkkipaik­ka ja muu­ta­ma lau­tamök­ki leir­in­täalueelta, vas­taus pitäisi olla itses­tään selvä. Leir­in­täalueen voi aina siirtää ja perus­taa muualle, ker­ran kaadet­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa koskaan takaisin. 

    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työryh­mä, VUOSAARI

    Kaup­Su on avoin yhdis­tys, jon­ka tarkoi­tus on edis­tää parem­paa ympäristö- ja kaupunkisu­un­nit­telua eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la. Yhdis­tys koos­t­uu vart­tuneem­mista insinööreistä, arkkite­hdeista ym. suun­nit­telijoista ja asiantun­ti­joista. Yhdis­tys toimii verkos­tona ja muo­dostaa eril­lisiä työryh­miä tarpeen mukaan. Rasti­la-työryh­mään ovat osal­lis­tuneet mm. Esa Enqvist (liikenne), Sep­po Honka­nen (arkkite­htu­uri, kaavoitus), Arto Peso­nen (luon­nonympäristö), Liisa Tukkimä­ki ( etnolo­gia, yhdis­tyk­sen tiedottaja). 

    Yhtey­det
    Arkkite­htu­u­ri­toimis­to Sep­po Honkanen
    Iilu­odon­tie 7A 00990, Helsin­ki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044–033-4088

    LIITTEENÄ VIITESUUNNITELMA

  27. Meri-Rasti­las­ta: Asun lähiseudul­la (en kuitenkaan kaa­va-alueel­la) joten asia kiin­nos­taa jos­sain määrin.

    Suh­taudun posi­ti­ivis­es­ti viral­liseen luon­nok­seen. Hie­man skep­tisel­lä etukäteisas­en­teel­la varustet­tuna luin myös tuon linkite­tyn vai­h­toe­htokaa­van. Pelkäsin puh­das­ta Nim­by­i­lyä mut­ta sieltä löy­tyi kuitenkin ihan hyviä jut­tu­ja, kan­nat­taa tsekata.

    Mites olisi täl­lainen: Yhdis­telemäl­lä viral­lisen ehdo­tuk­sen ja vai­h­toe­htokaa­van parhaat ele­men­tit alueel­la saadaan hel­posti n. 3000 uut­ta asukas­ta. Peri­aat­teessa toteutetaan viralli­nen (mii­nus joku talo met­sästä käde­no­jen­nuk­se­na) sekä vai­h­toe­htokaa­van parhaat tiivisty­se­le­men­tit. Saadaan lois­tavaan paikkaan paljon lisää asukkai­ta, metro­radan kat­ta­mi­nen säästetään tule­vak­si reserviksi. Toimii!

  28. tpyy­lu­o­ma:
    Jos auto­ja tulee jon­nekin minne niitä ei halu­ta, kuten aja­maan asuinaluei­den läpi, niin sen voi aina estää. Ei se sen vaikeam­paa ole. Liikenne sit­ten mukau­tuu taval­la tai toisel­la, ihmiset liikku­vat eri aikaan, eri kulkuneu­voil­la, asuin­rakenne muut­tuu, yri­tyk­set muut­ta­vat sijoit­tumis­taan, jne. 

    Kehätei­den yksi keskeinen tehtävä liiken­teen suju­voit­tamisen lisäk­si on ohja­ta mas­si­iviset liiken­nevir­rat asu­tuk­sen kannal­ta vähem­män häir­it­sevään kanavaan. Sen luulisi ole­van kaikkien etu.

    Kehä I:n sisäpuolel­la on sen ver­ran kaupunki­mainen rakenne, että poikit­taisy­hteyk­sien totaa­li­nen katkomi­nen ajoneu­voli­iken­teeltä ei tai­da onnek­si olla real­is­mia. Nav­i­gaat­to­rien ruuhkan­tun­nis­tuk­sen kehit­tymi­nen tulee jatkos­sa kas­vat­ta­maan tätä henkilöau­toli­iken­teen etua: kykyä mukau­tu­vaan reit­in­val­in­taan. Kään­tyvät etupyörät kuu­lu­vat jopa katsastusvarusteisiin.

    Liikku­misen ajalli­nen ohjau­tu­mi­nen ruuhkien mukaan var­maan pätee, mut­ta kaikil­la ei ole sitä etuoikeut­ta. Kiin­tei­den työaiko­jen mukaan liikku­vat ja ennen kaikkea hyötyli­ikenne liikku­vat sil­loin kun niiden täy­tyy — eivät sil­loin kun on rauhallisempaa.

    Yri­tys­ten ohjau­tu­mi­nen Kehä I:ltä Kehä III:lle taas ei tue yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämistavoitetta.

    Elmo Allén: Siitä vaan sit­ten Smith-Polvista kaiva­maan esi­in ja jyräämään lop­utkin kaupungista moottoriteille.

    Autoväylien mitoit­ta­mi­nen tarvet­ta vas­taavak­si on fysikaa­li­nen mah­dot­to­muus Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa. Utopi­aa on nimeno­maan kuvitel­la, että se oikeasti onnistuisi.

    Elmo Allén: Anteek­si, kor­jaan: dystopi­aa. Kos­ka sel­l­aises­sa kaupungis­sa ei kukaan helsinkiläi­nen halu­aisi kyl­lä asua. Se että sitä joku väit­tää halu­a­vansa, johtuu vain siitä, että har­va pystyy näkemään, minkälaiseen kaupunki­rak­en­teeseen se johtaa.

    Kuvit­telin nyt ole­van puhe Kehä I:stä. Kehä I:n rak­en­t­a­mi­nen väl­i­tyskyvyltään tarpeen mukaisek­si ei ole mah­do­ton­ta. Kaupun­ki, jon­ka poikit­tais­li­ikenne on pystyt­ty hyvin kanavoimaan pois asuinaluei­den keskeltä taitaa olla mon­enkin kaupunki­laisen toive.

  29. Elmo Allén: Autoväylien mitoit­ta­mi­nen tarvet­ta vas­taavak­si on fysikaa­li­nen mah­dot­to­muus Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa. Utopi­aa on nimeno­maan kuvitel­la, että se oikeasti onnistuisi.

    Peri­aat­teessa toki näin, mut­ta kyl­lä pul­lonkaulo­ja pois­ta­mal­la voidaan silti saa­da aikaan huo­mat­tavia paran­nuk­sia liiken­teen sujuvuuteen.

    Täl­lä het­kel­lä molem­mat kehät toimi­vat kuin unel­ma ver­rat­tuna aikaan ennen Val­likallion tun­nelia ja kol­moske­hän liiken­neval­o­jen pois­toa. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä myös vaiku­tuk­set onnettomuustilastoihin.

    Itäkeskuk­sen eri­ta­so­hässäkkä on kau­ni­isti san­ot­tuna älytön idea. En silti oikein hyväksy sitäkään ajat­te­lu­ta­paa, jon­ka mukaan joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä paran­netaan hidas­ta­mal­la autoli­ikenne käve­ly­vauhti­in. Vaik­ka saa­han se jopa ratikan vaikut­ta­maan nopealta.

  30. Tietenkin Meri-Rasti­laa olisi hyvä myös täy­den­tää “vai­h­toe­htokaa­van” mukaises­ti, mut­ta vas­ta kun sosi­aa­li­nen vinou­tu­ma on saatu rantarak­en­tamisel­la kor­jat­tua. Molem­pi parempi.

  31. Muka­va olla vai­h­teek­si Honkasen kanssa pitkälti samaa mieltä, hyvät peruste­lut leir­in­täalueen siir­rolle ja minus­takaan niis­sä asvalt­tiken­tis­sä ole mitään luon­toar­vo­ja. (Odotan kauhul­la uhanalaista uud­is­la­jia joka mutan­toituu asvalttieläväksi.)

    Pikku jut­tu, mut­ta HSL:n nor­mi tuskin on 600 metriä käve­lyetäisyys metroase­mal­ta, eiköhän tuo ole lin­nun­ti­etä. Pitäisi tosin olla kävelyetäisyys.

  32. a_l: Peri­aat­teessa toki näin, mut­ta kyl­lä pul­lonkaulo­ja pois­ta­mal­la voidaan silti saa­da aikaan huo­mat­tavia paran­nuk­sia liiken­teen sujuvuuteen.Tällä het­kel­lä molem­mat kehät toimi­vat kuin unel­ma ver­rat­tuna aikaan ennen Val­likallion tun­nelia ja kol­moske­hän liiken­neval­o­jen pois­toa. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä myös vaiku­tuk­set onnettomuustilastoihin.

    Niin olisi, vaiku­tus lie­nee kaksi­nainen, kun toisaal­ta ris­teävä liikenne pois­tuu mut­ta toisaal­ta nopeudet kasvavat.

    Mut­ta mitä tulee tuo­hon suju­vu­u­den paran­tamiseen, kak­si asiaa:

    Ensin­näkin, voi sitä paran­taa, ja kyl­lä se var­maan para­neekin. Mut­ta siinä käy sit­ten niin että kun se väylä on suju­vampi, niin use­ampi ajaa sitä, jol­loin se on taas koh­ta vähin­tään yhtä tukkoinen. Yhden kan­sain­välisen tutkimuk­sen näh­nyt jon­ka mukaan tuos­sa menee kaupunkiseudul­la tyyp­il­lis­es­ti 3 — 5 vuot­ta. Tai syn­tyy uusia pul­lonkaulo­ja, kos­ka kor­ja­tus­ta pul­lonkaulas­ta mah­tuu niille enem­män liiken­net­tä. Kts. Pasilanväylä.

    Toisek­si, liiken­nemäärien kas­vaes­sa paran­nusten kus­tan­nusten hin­ta kas­vaa. Esimerkik­si ihan nor­maalia katur­isteystä voi paran­taa tekemäl­lä liiken­neympyrän, mak­saa noin 0,5 miljoon­aa euroa (Viik­in­tie). Motaria voi paran­taa tekemäl­lä eri­ta­soli­it­tymän, mak­saa esim. 25 miljoon­aa euroa (Kivikko). Kaupunkialueel­la kulke­vaa tiheän liit­tymävälin motaria voi paran­taa kaiva­mal­la liit­tymähässäkän maan alle, mak­saa esim. 200 mijoon­aa euroa (Itik­sen maanalainen tur­boli­it­tymä, jon­ka halpisver­sio (!) se sil­ta on). Eli kus­tan­nuk­set kas­vaa siir­ryt­täessä raskaam­paan tiehen 50 — 400 ker­taisek­si, liiken­nemääris­sä ero 1 — 5 ker­tainen. Itseasi­as­sa Kehä I liiken­nemäärä Itik­sessä ei eroa kan­takaupun­gin vilkkaim­m­mista pääkaduista.

    Itäkeskuk­sen eri­ta­so­hässäkkä on kau­ni­isti san­ot­tuna älytön idea. En silti oikein hyväksy sitäkään ajat­te­lu­ta­paa, jon­ka mukaan joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä paran­netaan hidas­ta­mal­la autoli­ikenne käve­ly­vauhti­in. Vaik­ka saa­han se jopa ratikan vaikut­ta­maan nopealta.

    Ei min­ulle nyt äkkiseltään tule mieleen ketään jon­ka mielestäa joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä pitäisi paran­taa hidas­ta­mal­la autoilua. Kun se menee niin päin että jot­ta ne autot saa liikku­maan nopeasti, niin kaikkea muu­ta liiken­net­tä (varsinkin jalankulkua) pitää joko vaikeut­taa tai jopa estää, ja/tai polt­taa absur­de­ja sum­mia rahaa maanalaiseen liiken­ner­ak­en­tamiseen. Nor­maalis­sa kaupunkiym­päristössä liiken­teen keskinopeus on 20 — 30 km/h. Sil­lä pääsee esimerkik­si Itäkeskuk­ses­ta keskus­taan noin 20 — 30 minuutissa.

  33. Jouni Mar­tikainen: Kehä I:n rak­en­t­a­mi­nen väl­i­tyskyvyltään tarpeen mukaisek­si ei ole mah­do­ton­ta. Kaupun­ki, jon­ka poikit­tais­li­ikenne on pystyt­ty hyvin kanavoimaan pois asuinaluei­den keskeltä taitaa olla mon­enkin kaupunki­laisen toive.

    Miten Kehä I:n lisäka­p­a­siteet­ti on vaikut­tanut seudun mit­takaavas­sa? Ei auta, jos liikenne kehäl­lä sujuu, jos kap­a­siteet­til­isäys vain lisää tukkoisu­ut­ta kokonaisuudessa.

    Ei se kehän lev­en­tämi­nen mihinkään sitä liiken­net­tä siir­rä, vaan luo tyhjää tilaa uudelle liiken­teelle. Auto­ja siir­tyy kyl­lä aluk­si, mut­ta muual­la tyh­jen­tynyt kap­a­siteet­ti tulee taas myöhem­min käyt­töön. Jos kehä nyt toimii, se on vain het­kel­listä, kun kap­a­siteet­tia on raken­net­tu nopeam­min kuin sitä on otet­tu käyt­töön. Emme voi kuitenkaan jatkaa lop­ut­tomi­in kil­pa­juok­sua kap­a­siteetin lisäyk­sen kanssa.

    Kehän kap­a­siteetin lisäämisessä on se ongel­ma, että kun siltä pois­te­taan pul­lonkaulat, se houkut­telee autoile­maan enem­män ja luo­maan lisää pul­lonkaulo­ja muualle. Tärkein­tä olisi siis huo­ma­ta, että liikenne-ennus­teet eivät ole jotain, mihin ajaudu­taan ja johon pitää vas­ta­ta, vaan johon akti­ivis­es­ti men­nään rak­en­ta­mal­la kap­a­siteet­tia. Ihmis­ten autoli­iken­teen kysyn­tää on keinotekois­es­ti kas­vatet­tu autoli­iken­net­tä suo­si­val­la kaavoituksella.

    Lisäk­si autoli­ikenne on teho­ton­ta, kos­ka kap­a­siteetin lisärak­en­t­a­mi­nen syö itseään siirtäessä toim­into­ja aina vain kauem­mak­si toi­sis­taan. Tätä ei kuitenkaan ote­ta huomioon liiken­nesu­un­nitelmis­sa, vaan aina olete­taan saata­van kap­a­siteet­ti täysimääräisenä hyötynä.

    Kehä I ei ole mikään eri­tyi­nen poikkeus väylänä, joka pitäisi saa­da toim­i­maan. Se on sitä yhtä ja samaa autoli­iken­teen kapasiteettia.

    Ain­oa keino vas­ta­ta autoli­iken­teen kysyn­tään on luo­da sille kil­pail­e­va vai­h­toe­hto, joka ei ruuhkaudu omas­ta käytöstään.

  34. Vuon­na 1971 leiriy­dy­imme Boulog­nen met­sässä ole­valle leir­in­töalueel­la, aivan Pari­isin sisäl­lä. En tiedä miösä leir­in­räalue on ny. Suuri osa retkeil­i­jöistä on liik­keel­lä asun­toau­tol­la- tai ‑vaunul­la. Ja väj­lyys on muu­ta kuin silloin.

    Matkaa­jalle on kuitenin oleel­lista pääsät hel­posti julk­isil­la kaupun­gin keskus­taan. onko uimamah­dol­lis­usu vält­tämät­tömyys; taitaa olla.

  35. Suo­raan sanoen: en oeljörin innso­tunut näsitä tor­ni­taloista, ns porteista. Ne voivat uyk­sit­täis­inä olla vain has­sun näköisiä.

  36. Onko­han niin että enem­män kuin Meri-Rasti­lan rak­en­tamista sinän­sä vas­tuste­taan tapaa jol­la se nykyään tehdään, eli yli­mas­si­ivisia liiken­nevihreäl­lä kasaan liimat­tu­ja maas­toon sopeut­ta­mat­to­mia ratkaisu­ja jot­ka hävit­tävät tehokkaasti kaik­ki viit­teet alku­peräis­es­tä ympäristöstä. 

    Hyviä ref­er­ensse­jä ovat Munkkivuori ja Merikan­non­ran­ta, edelli­nen onnis­tunut met­säkaupun­ki ja jälkim­mäi­nen esimerk­ki siitä kuin­ka rantaa pitkin kulke­va tie mitoite­taan ja mas­si­iviset ker­rostalot istute­taan maise­maan. Kun ole­tusar­vois­es­ti met­sän tilalle saadaan tätä, ei nyky­is­ten asukkaiden vas­tus­tus ole mikään ihme.

    Jos asia minus­ta riip­puisi, lait­taisin Gul­lich­sen Vor­malan asialle suun­nit­tele­maan Meri-Rasti­las­ta törkeän elit­is­tistä uut­ta Munkkivuorta.

  37. Jouni Mar­tikainen: Kuvit­telin nyt ole­van puhe Kehä I:stä. Kehä I:n rak­en­t­a­mi­nen väl­i­tyskyvyltään tarpeen mukaisek­si ei ole mahdotonta. 

    Kehä I väl­i­tyskyky on jo nyt riit­tävä. Liikenne vaan seisoo esim Tuusu­lan­väyläl­lä ja Lah­den­väyläl­lä, ja niille jonot­ta­vat autot seiso­vat Kehä I:llä.

  38. Elmo Allén: Kehä I ei ole mikään eri­tyi­nen poikkeus väylänä, joka pitäisi saa­da toim­i­maan. Se on sitä yhtä ja samaa autoli­iken­teen kapasiteettia.

    Ain­oa keino vas­ta­ta autoli­iken­teen kysyn­tään on luo­da sille kil­pail­e­va vai­h­toe­hto, joka ei ruuhkaudu omas­ta käytöstään.

    Kun tietoli­iken­n­ev­erkotkin ruuhkau­tu­vat, ei voi olla ole­mas­sa vai­h­toe­hto­ja jot­ka eivät ikinä ruuhkau­tu­isi. Kyl­lä mon­elle kel­paisi maanalainen henkilöko­htainen kul­je­tuskapse­liv­erkos­to, jos­sa kulk­isi myös kaup­po­jen tavar­alavo­ja, mut­ta vielä tois­taisek­si tulisi kalli­im­mak­si kuin tei­den lev­en­tämi­nen — ja sekin olisi ruuhkainen. Jopa Star Trek ‑tyyp­pinen mate­ri­an­si­ir­rin tarvit­sisi taa­juuk­sia, joi­hin mah­tuu vain yksi sig­naali ker­ral­laan. On vain vai­h­toe­hto­ja jot­ka oli­vat kan­nat­tavia eilen, tai ovat nyt, tai tule­vaisu­udessa. Ei ole dog­maat­tista totu­ut­ta, on vain mon­en muut­tu­jan suh­teen opti­moitavia hyö­tykäyriä sil­lä het­kel­lä saatavil­la ole­val­la teknolo­gial­la. Käyriä voidaan ruka­ta johonkin suun­taan, tai olla rukkaa­mat­ta, poli­it­tisen ilmapi­irin mukaan, mut­ta se ei poista käyrien syitä.

    Jos kiel­letään kaik­ki taval­liset moot­to­ri­a­joneu­vot, elin­tarvikkei­den hin­ta nousee kul­je­tuskus­tan­nusten räjähtäessä. Tai van­hus­palvelu­iden hin­ta (sen elin­tarvikkeen kul­je­tus kaupasta/välivarastointi/myyjien matkaku­lut/­työ­mat­ka-aika/­palkat), vaik­ka sal­lit­taisi­in vain raskaat ajoneuvot. 

    Niin kauan kuin yhteiskun­ta perus­tuu jatku­valle kasvulle (tuo­hon tässä keskustelus­sa kan­taa otta­mat­ta), liikku­mista on _pakko_ helpot­taa (yhä kas­vav­il­la kus­tan­nuk­sil­la), tai muu­toin eri­tyis­es­ti heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien kansalais­ten resurs­seista yhä suurem­pi osa menee liikku­miseen. Sama pätee mon­een muuhunkin vält­tämät­tömyy­teen. Kaik­ki vaikut­taa kaik­keen, eikä mikään ole absolu­ut­tis­es­ti väärin.

  39. tpyy­lu­o­ma: Mut­ta mitä tulee tuo­hon suju­vu­u­den paran­tamiseen, kak­si asiaa:Ensinnäkin, voi sitä paran­taa, ja kyl­lä se var­maan para­neekin. Mut­ta siinä käy sit­ten niin että kun se väylä on suju­vampi, niin use­ampi ajaa sitä, jol­loin se on taas koh­ta vähin­tään yhtä tukkoinen. Yhden kan­sain­välisen tutkimuk­sen näh­nyt jon­ka mukaan tuos­sa menee kaupunkiseudul­la tyyp­il­lis­es­ti 3 – 5 vuot­ta. Tai syn­tyy uusia pul­lonkaulo­ja, kos­ka kor­ja­tus­ta pul­lonkaulas­ta mah­tuu niille enem­män liiken­net­tä. Kts. Pasilanväylä.

    Hyväksyn kyl­lä peri­aat­teen, mut­ta käytän­nössä yksit­täis­ten kohtei­den paran­t­a­mi­nen usein kan­nat­taa. Aivan var­masti Kehä III välil­lä Van­taankos­ki — Pakkala on vähem­män ruuhkainen v. 2019 kuin v. 2009.

    Jostain­han ne autot sinne kehälle tule­vat, mut­ta jos henkilö X asuu esim Espoos­sa ja on töis­sä Avi­apo­lik­ses­sa, niin onhan nuo muu­tok­set aivan fak­tis­es­ti nopeut­ta­neet esimerkki­henkilön työmatkaa.

    Ei min­ulle nyt äkkiseltään tule mieleen ketään jon­ka mielestäa joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä pitäisi paran­taa hidas­ta­mal­la autoilua. Kun se menee niin päin että jot­ta ne autot saa liikku­maan nopeasti, niin kaikkea muu­ta liiken­net­tä (varsinkin jalankulkua) pitää joko vaikeut­taa tai jopa estää, ja/tai polt­taa absur­de­ja sum­mia rahaa maanalaiseen liiken­ner­ak­en­tamiseen. Nor­maalis­sa kaupunkiym­päristössä liiken­teen keskinopeus on 20 – 30 km/h. Sil­lä pääsee esimerkik­si Itäkeskuk­ses­ta keskus­taan noin 20 – 30 minuutissa.

    Kehä kol­mosen remont­ti on kyl­lä nopeut­tanut kevyt­tä liiken­net­täkin. Jos päät­täjil­lä olisi ollut hie­man enem­män kaukokat­seisu­ut­ta (ja rahaa) olisi samal­la lisät­ty koko matkalle bussikaistat…

    Lähin­nä kri­ti­soin vihreää epäjo­hdon­mukaisu­ut­ta. Jotenkin on aivan karmeaa kansan­taloudel­lista haaskaus­ta huka­ta työaikaa auto­jonos­sa matkalla Nur­mi­järveltä keskus­taan. Jos saman työ­mat­ka-ajan käyt­tää Jok­eri-lin­jal­la körötellen, ongel­ma jotenkin ihmeel­lis­es­ti poistuu.

  40. ris­ti­in-rasti­in: Kun tietoli­iken­n­ev­erkotkin ruuhkau­tu­vat, ei voi olla ole­mas­sa vai­h­toe­hto­ja jot­ka eivät ikinä ruuhkautuisi.

    Minä viit­tasin kom­men­til­lani lähin­nä joukkoli­iken­teeseen. Toisin kuin autoli­ikenne, joukkoli­ikenne on mah­dol­lista jär­jestää niin, ettei se hidas­tu suuris­takaan määristä. Ruuhkau­tuu sekin tietysti jos­sain vai­heessa, mut­ta Helsin­gin mit­takaavas­sa ongel­ma ei ole ainakaan kap­a­siteetin viemä tila eikä yleen­sä hin­takaan. Ainakaan jos ver­rataan autoli­iken­teen vas­taa­van kap­a­siteetin hintaan.

    Ja tässä on juuri se olen­nainen ero: Jokainen henkilö, joka siir­tyy joukkoli­iken­teestä autoli­iken­teeseen, hidas­taa autoli­iken­net­tä. Mut­ta toisin päin hidas­tus on käytän­nössä olema­ton. Sitä tarkoi­tan sil­lä, että autoli­iken­teelle luo­daan ruuhkau­tu­ma­ton vaihtoehto.

    Autoli­ikenne saadaan suju­vak­si siis sil­lä, että joukkoli­ikenne sujuu niin hyvin, että autoil­i­jat eivät ole enää valmi­ita sietämään ruuhkia. Mitä nopeampi joukkoli­ikenne, sitä nopeampi autoli­ikenne. Tästä oli muis­taak­seni brit­tien SAC­TRA-tutkimuk­ses­sa ihan oikeaa todistusaineistoa.

  41. OS:
    “Asukkaat…ovat tehneet vai­h­toe­htokaa­van, jos­sa rantamet­sä säästyy ja rak­en­tamiselle uhrataan viere­inen asun­to­vaunualue. “MINUSTA ON KOHTUULLISTA, ETTÄ VIRASTO ARVIOI TÄMÄN SUUNNITELMAN ENNEN KUIN ASIA VIEDÄÄN PÄÄTÖKSEEN”. (lihavoin­ti SHo)

    tpyy­lu­o­ma: Muka­va olla vai­h­teek­si Honkasen kanssa pitkälti samaa mieltä, hyvät peruste­lut leir­in­täalueen siir­rolle ja minus­takaan niis­sä asvalt­tiken­tis­sä ole mitään luon­toar­vo­ja. (Odotan kauhul­la uhanalaista uud­is­la­jia joka mutan­toituu asvalttieläväksi.)

Vastaa käyttäjälle Jyrki Lohi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.