Kattavaan arvonlisäveroon

Olen tul­lut pikkuhil­jaa sille kan­nalle, että arvon­lisävero tulisi kehit­tää kaiken kulu­tuk­sen kat­tavak­si veroksi. Eri­laisil­la verokan­noil­la ja arvon­lisäverot­to­muudel­la ollaan tukev­inaan hyviä asioi­ta, mut­ta tuki val­uu pahasti ohi kohteen. Jos halu­taan tukea hyviä asioi­ta, kan­nat­taa tukea niitä suo­raan. Köy­hiä tue­taan parhait­en tuloveron ja tulon­si­ir­to­jen puolel­la, ei arvaile­mal­la, mihinkä köy­hä rahansa käyt­tää. En ymmär­rä, mik­si vir­voitusjuo­mia ja makeisia nyt esimerkik­si pitää tukea alem­mal­la arvon­lisäverol­la.Perustei­ta alem­malle arvon­lisäverolle tulee mielestäni oikeu­den­mukaisu­u­den sijas­ta talous­teo­ri­as­ta. Alem­paa verokan­taa voi perustel­la sil­lä, että korkea veroki­ila kulut­ta­jan ja tuot­ta­jan välil­lä tuot­taa hyv­in­voin­tipalvelu­ja (henkilöko­htaiset palve­lut, kil­pail­i­jana vero­ton itsepa­lvelu) tai että veroki­ila pahen­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, joka syn­tyy siitä, että tuote, jon­ka mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat lähel­lä nol­laa (esim sisältö­tuotan­to, rautati­et) joudu­taan hin­noit­tele­maan niin, että kiin­teät kus­tan­nuk­set saadaan takaisin.

Arvon­lisäverot­to­muus ja eri­laiset arvon­lisäverokan­nat aiheut­ta­vat tavat­toman paljon tulk­in­taon­gelmia. Itse jouduin kysymään vero­hallinnol­ta, onko eräs toimek­siantoni arvon­lisäverol­lista vai ei. Sain kahdek­san sivua pitkän vas­tauk­sen, joka pää­tyi siihen, ettei voi­da var­muudel­la sanoa. Yrit­täjän oikeustur­va on täl­laises­sa tapauk­ses­sa aika heiveröinen.

Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen arvon­lisäverot­to­muus kuu­lostaa noiden toim­into­jen tuelta, mut­ta alan kus­tan­nuk­set eivät kas­vaisi, jos näille toimin­noille lätkäistäisi­in yhdek­sän pros­entin arvon­lisävero. Kun toim­inta on arvon­lisävero­ton­ta, ostoi­hin sisäl­tyvää piilevää arvon­lisäveroa (yleen­sä 23%) ei tietenkään saa vähen­tää.  Asia olisi toinen, jos toim­inta olisi arvon­lisäverol­lista ja vero­pros­ent­ti olisi nol­la, kuten oli lehtien tilaus­mak­suil­la. Toimin­nan verot­to­muus mut­ta väli­panos­ten verol­lisu­us aiheut­taa vääristymää vaikka­pa yksi­ty­is­ten van­hainko­tien toim­intaan. Niiden kan­nat­taa tehdä itse mah­dol­lisim­man paljon ja ostaa mah­dol­lisim­man vähän. Ostet­tuun pul­laan sisäl­tyy arvon­lisävero mut­ta itse leiv­ot­tuun pul­laan ei sisälly.

Free­lance-kir­joit­ta­jia arvon­lisäverot­to­muus sor­taa, kos­ka he menet­tävät väli­panos­ten vähennysoikeuden.Koska osta­ja (lehti) on arvon­lisäverolli­nen, lasku­tuk­seen sisäl­tyväl­lä verol­la ei ole mitään merkitystä.

On aivan pir­ullista, jos osa toimin­noista on arvon­lisäverol­lista ja osa ei. Miten osto­jen vähen­nyskelpoisu­us? Itsel­läni kolum­nit ovat verot­to­mia ja luen­not verol­lisia. Miten jaan tietokoneen ja print­terin värikaset­tien han­k­in­taan sisäl­tyvän arvon­lisäveron? Tai jos van­hainkodis­sa on kup­pi­la (ymmärtääk­seni arvon­lisäverol­lista?) ja talon sähkölasku­un sisäl­tyy arvon­lisäveroa, kuin­ka suuri osa sähkö ja läm­mi­tysku­lu­jen arvon­lisäveros­ta on vähennyskelpoista.

Asia olisi paljon yksinker­taisem­paa, jos kaik­ki olisi verollista.Vielä yksinker­taisem­paa olisi, jos olisi vain yksi verokan­ta, kuten Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

49 vastausta artikkeliin “Kattavaan arvonlisäveroon”

  1. Free­lance-kir­joit­ta­jia arvon­lisäverot­to­muus sor­taa, kos­ka he menet­tävät väi­panos­ten vähennysoikeuden.Koska osta­ja (lehti) on arvon­lisäverolli­nen, lasku­tuk­seen sisäl­tyväl­lä verol­la ei ole mitään merkitystä. 

    Tuos­ta jälkim­mäisen lauseen syys­tä lehtiy­htiöille onkin käytän­nössä ihan OK että työstä laskute­taan arvon­lisäverol­lise­na. Lasku­un sit­ten vaan laite­taan, että “artikke­lin tuot­ta­mi­nen” tai “toim­i­tustyö”. Työhän on arvon­lisäverol­lista, julka­isuoikeuk­sien myyn­ti ei. Jos verot­ta­ja joskus älähtää, että alv:t on nyt laskutet­tu perus­teet­tomasti, he var­maan ovat sit­ten valmi­it myös palaut­ta­maan rahat.

  2. Kyl­lä Osmokin tietysti tietää erit­täin hyvin mik­si on eri­laisia arvon­lisäverokan­to­ja: ne ovat oivia peli­nap­pu­loi­ta poli­it­tises­sa pelis­sä, pop­ulis­teille erityisesti. 

    Kan­nat­ta­mal­la jonkin alan arvon­lisäveron laskua voi osoit­taa kan­nat­ta­vansa jotain hyvää asiaa–kun samal­la uno­htaa a) että jostain muual­ta ne rahat on kerät­tävä ja b) että muu­tok­sel­la on monia epä­suo­ria seu­rauk­sia, jot­ka voivat olla itse alallekin haitallisia.

    Onko täl­lä yhdel­lä verokan­nal­la mitään edel­lyk­siä men­nä läpi eduskunnassa?

  3. Olen perustel­lut itsel­leni musi­ikkipalvelu­iden arvon­lisäverot­to­muut­ta myös sil­lä, että alaani vaivaa kroonis­es­ti pimeä työ ja vero­jen ja sivuku­lu­jen kiertämi­nen. 23% alv pois­taisi markki­noil­ta viimeisetkin laskul­la hääkeikko­ja tekevät bändit.

    Toki nykyi­nenkin jär­jeste­ly luo hupaisia tilantei­ta. Itse usein sekä soi­tan että mik­saan. Äänisu­un­nit­telun alv on 23% ja soiton siis 0%. Mikä osu­us työsken­telystä on soit­toa ja mikä mik­saamista? Yllät­täen mieli tekee määritel­lä suurem­pi osa työstä luo­vak­si “soit­tamisek­si”. Entä jos heilut­telee mik­saus­pöy­dän liuku­ja ryt­mis­sä musi­ikin vai­hei­den mukaises­ti? Eikö se ole soit­tamista, jos se vaikut­taa ratkai­sev­asti kuul­tavaan lopputulokseen?

    Ehkä alem­paa alv-tasoa voisi kuitenkin harki­ta työ­pain­ot­teisille palvelu­aloille, jois­sa alv-vähen­net­tävien han­k­in­to­jen osu­us on selvästi pienem­pi? Palvelu­alo­jen veroki­ilaa olisi kuitenkin muka­va pienentää.

  4. Tässä, kuten yleen­sä arvon­lisäveroa käsiteltäessä, uno­hde­taan todel­la vähä­varaiset. Henkilö naut­tii eläket­tä, niin pien­tä, ettei veroa siitä per­itä (joten verovähen­nyk­set eivät vaiku­ta asi­aan), mut­ta kuitenkaan ei toimeen­tu­lo­tu­keen oikeut­tavaa. Eläket­tä korote­taan vuosit­tain indek­simuu­tok­sen vuok­si muu­ta­mal­la eurol­la. ALV:in koro­tus iskee täysimääräisenä, kos­ka kaik­ki tulot menevät perus­tarpeisi­in (ruokaan, asumiseen ym.). Tätä eivät hyvin toimeen­tule­vat kansane­dus­ta­jat useinkaan ymmärrä.

    1. Arvon­lisävero nos­taa eläket­tä sen indek­sisidon­naisu­u­den vuok­si täysimääräis­es­ti. Eläkeläi­nen ei arvon­lisäveros­ta kärsi.

  5. Arvon­lisän verot­ta­mi­nen on yhtä perseestä kuin työn verot­ta­mi­nen. Se johtaa siihen, että ammat­ti­laiselle ei kan­na­ta mak­saa vaan tehdä itse.

    Ja koko län­si­mainen hyv­in­voin­ti poh­jaa siihen, että erikois­tu­taan ja käytetään osaa­jia ja ammat­ti­laisia. Kun minä kor­jaan autoni itse häviää kaik­ki muut pait­si minä.

  6. Kaikessa lain­säädän­nössä pykälävi­idakkoa voisi vähen­tää. Yksinker­taisia lake­ja kiitos, ja ilman epä­jatku­via saumako­htia, jot­ka vain vääristävät toim­intaa ja houkut­tel­e­vat sään­tö­jen kiertämiseen.

  7. Eikö kulu­tusvero voisi olla kulut­ta­jil­la pro­gres­si­ivi­nen? Sil­loin kaik­ki hyödyk­keet oli­si­vat verot­to­mia “kau­pas­sa”. Vuo­den lop­ul­la jokainen ilmoit­taisi veroil­moituk­ses­saan tulot mii­nus säästöt ja mak­saisi lopus­ta pro­gres­si­ivista, myöhäis­tet­tyä alvia. 

    Täl­lainen vero­tus suun­taisi käyt­täy­tymistä voimakkaasti säästämisen suun­taan ja eri­tyis­es­ti ker­skaku­lu­tus vähenisi. 

    Mihin sit­ten säästöt meni­sivät? Seu­raisiko kysyn­täla­ma? Hidas­tu­isiko tekni­ikan kehi­tyk­sen vauhti, joka perus­tuu rikkaisi­in edelläkulkijoihin?

    En tiedä, mut­ta ainakin täl­lainen vero­tuk­sen uud­is­tus olisi help­po selit­tää veroala­maisille eli sen toteut­ta­mi­nen olisi mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, jos se hyväk­si havaittaisiin.

  8. “Asia olisi paljon yksinker­taisem­paa, jos kaik­ki olisi verollista”

    Tai vero­ton­ta. Mut­ta sit­ten­hän kaikkia hyviä asioi­ta pitäisi edis­tää ihan oikeasti omas­ta pus­sista, eikä kaikkien muiden pus­sista. Ja mihin jou­tu­isi­vat 8‑sivuisten vas­tausten kir­joit­teli­jat verovi­ras­tos­ta? Oikeisi­in töhin?

    Ja viisas­telijoille todet­takoon, että viit­taan tässä OS:n tavoin nimeno­maan arvon­lisäveroon. Olkoonkin että olen sitä mieltä, että myös tuloveroista tulisi pyrk­iä eroon.

  9. Tuon peri­aat­teen (sama vero kaikelle)pitäisi olla koko jär­jestelmän perus­pe­ri­aate. Kun alv-uud­is­tuk­sen aikaan olin val­tion hallinnos­sa, ja oma­l­ta alal­tani oli painei­ta yrit­tää saa­da veron alen­nuk­sia tiety­ille tuot­teille, val­tio­varain­min­is­ter­iön virkamiehet kyl­lä pon­nis­te­liv­at tarmokkaasti täl­laisia pyrin­töjä vas­taan. He selit­tivät juuri sitä, että jos val­tio halu­aa tukea jotain toim­intaa, se on tehtävä muul­la taval­la, suo­rana tuke­na. Ilmeis­es­ti tämä vas­tus­tus mur­re­taan yhä use­am­min pop­ulis­tisen poli­it­tisen painaan voimalla.

  10. Tulovero­ja voi kiertää, useimpi­en arkios­tosten arvon­lisävero­ja ei. Arvon­lisäveroon pain­ot­tu­va vero­tus olisi toiv­ot­tavaa, mut­ta pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen puolestapuhu­jat pitäisi saa­da vaku­ut­tumaan siitä, että rahat todel­la käytet­täisi­in eri­tyis­es­ti köy­hien hyväksi.

  11. Ei nyt liity asi­aan lainkaan, mut­ta mik­sei Koti­mais­ten kiel­ten tutkimuskeskus voi julka­ista sanakir­jo­jaan ilmaisek­si sähköisenä?
    Verora­hoil­la­han kai nekin tuote­taan ja fyy­sisiä ver­sioi­ta voi silti viedä myy­dä kouluille ja kir­jas­toille ja mik­sei yksityisillekin.

  12. Han­nu Oskala: Ehkä alem­paa alv-tasoa voisi kuitenkin harki­ta työ­pain­ot­teisille palvelu­aloille, jois­sa alv-vähen­net­tävien han­k­in­to­jen osu­us on selvästi pienem­pi? Palvelu­alo­jen veroki­ilaa olisi kuitenkin muka­va pienentää.

    Venaa kun nos­tan jalat tukev­asti ilmaan. Noin. Ode ole tätä oikein ennenkään ostanut, mut­ta ei se estä kaupppaamasta.

    Kor­vataan tulovero ALVil­la. Eli palka­s­ta mak­se­taan ALVia. Jos sin­ulle mak­se­taan mik­saa­jana nyt vaikka­pa 1000 euroa jos­ta mak­sat sit­ten verot, niin jatkos­sa niin että että sin­ulle mak­se­taan 1000 euroa + ALV jon­ka mak­saa työ­nan­ta­ja. Ja on siis vaan yksi ALV-taso. Tämän jäl­keen ei ole mitään merk­i­tys­tä onko lop­putuot­teen myyjän osta­ma väli­panos sun työ vai miksauspöytä.

    Pro­gres­sio? No per­itään vaik­ka tupla-ALV jonkun tulo­ra­jan jäl­keen. Ja/tai palaute­taan osa kerä­tys­tä ALVista nimik­keel­lä perusveron­palau­tus, esim. noin 500€/kk, ja nyt kun asi­aa ajat­te­len niin ehkä sil­lä voisi kor­va­ta sosiaalitukia.

    1. Ei osta nytkään. Jos nyt oikeasti tarkoi­tat arvon­lisäveroa, niin yri­tyk­sen palka­s­ta mak­sama alv ei tuo­ta val­tioole sent­tiäkän, kos­ka yri­tys saa sen vähen­tää arvon­lisäveroil­moituk­ses­taan. Jos tarkoi­tat 23 pros­entin lähde­veroa palka­s­ta, kut­su sitä lähdeveroksi.

  13. Arvon­lisäverokäytän­nöt ovat sekavia ja var­maan turhaut­tavi­akin. Itsekin mietin juuri onko luen­topalkkioni arvon­lisäverol­lista vai ei.

    Mut­ta en usko, että pystytään huomioimaan kaik­ki vähä­tu­loiset ryh­mät lain­säädän­nössä siten, että alv ja muut tasaverot eivät koskisi juuri heitä eniten (ruo­ka, lääk­keet, ter­vey­den­hoito jne). Köy­hiä ja pien­i­t­u­loisia on ker­takaikki­aan niin mon­en­laisia ja eri syistä. Parhait­en tämä köy­hien, sairaiden jne vero­tus hoituu pitämäl­lä perus­tarpei­den vero­tus mah­dol­lisim­man pienenä.

    Sen sijaan viihdet­tä ja vapaa-ajan­vi­et­toa voisi verot­taa enem­män mielestäni.

  14. Osmo Soin­in­vaara: Ei osta nytkään. Jos nyt oikeasti tarkoi­tat arvon­lisäveroa, niin yri­tyk­sen palka­s­ta mak­sama alv ei tuo­ta val­tioole sent­tiäkän, kos­ka yri­tys saa sen vähen­tää arvonlisäveroilmoituksestaan. 

    Mikä on nimeno­maan se aja­tus. ALV-kan­ta sit­ten tuon mukaan.

  15. Sekosin omaan näp­päryy­teeni, aja­tus siis lyhyesti että korote­taan ALVia ja pois­te­taan vas­taavasti palkkavero­ja. Se että palkoista mak­se­taan ALVia voisi olla tarpeen jos on eri ALV-kan­to­ja, mut­ta aja­tus siis että vain yksi.

  16. Hymy­i­lyt­tää tuo Oden saa­ma 8 sivun lausun­to arvon­lisäveros­ta. Myös minä lähetin ker­ran tiedustelun, eikö Helsin­gin kaupun­gin raken­nu­valvon­tavi­ras­ton pitäisi ker­toa kopiokuitis­sa, mikä on alvin osu­us vai onko ylipään­sä hin­nas­sa mukana alvia. Mon­i­sivuinen lausun­to tote­si, että viras­toil­la voi olla alvil­lisia ja alvit­to­mia mak­su­ja mut­ta lop­ullista kan­taa päivän­selvään asi­aan ei tul­lut: Jos viras­tossa on kopiokone, ja ostan siihen kopioko­rtin helsinkiläisenä tulostaak­seni sil­lä asun­toni poh­japi­irus­tuk­sen. Se on tot­ta vie arvon­lisäveron alaista. Muus­sa tapauk­ses­sa en ymmär­rä arvon­lisävero­tuk­ses­ta yhtään mitään. Raken­nus­valvon­tavi­ras­to ei kuitenkaan osaa kir­joit­taa kuit­tia, jos­sa olisi merkit­ty sisältääkö mak­su veroa vai ei. Verot­ta­jan lausun­to ilmoitet­ti­in annet­ta­van myös viras­tolle tiedok­si mut­ta seu­raaval­lakin ker­ral­la parin vuo­den kulut­tua kopioko­rtin kuit­ti oli edelleen ilman merk­in­tää alv-veros­ta. No kuka­pa verot­ta­jan koukerois­es­ta lausun­nos­ta saisikaan mitään tolkkua. Onnek­si päätök­seni muut­taa pois Suomes­ta lämpimäm­pään maa­han on jo rauhoit­tanut sielu­ani ja voin jät­tää tämän tsaari­naikaisen kafka­lan­di­an hyvil­lä mielin niille, jot­ka rakas­ta­vat räntäsadetta:)

  17. Turk­ka Louekari:
    Tulovero­ja voi kiertää, useimpi­en arkios­tosten arvon­lisävero­ja ei…

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta onnek­si EU:ssa on verokil­pailu eikä mikään maa voi enää itse vil­listi päät­tää vero­tuk­sen­sa tasos­ta. Tai voi, mut­ta sit­ten taloudelli­nen toimeli­aisu­us siir­tyy muualle.

  18. Miten siis vero­tuk­sen pro­gres­sio hoidet­taisi­in? Perus­tu­lo­ma­llil­la vai? Jos yhä suurem­pi osa vero­tuk­ses­ta olisi kulu­tuk­ses­sa, saadaanko tulo­ero­ja tasat­tua riit­tävästi? Vai oletko sitä mieltä ettei niitä tarvitse tasa­ta? Onko tästä laskelmia?

    Toinen kysymys: mihin laite­taan arvon­lisäverol­lisu­u­den kyn­nys? Jos tilaan naa­purin kaiva­maan kaivinkoneel­laan pihal­leni kuopan, ja mak­san kulut mukaan­lukien hyvän miehen lisää, min­un tai naa­purin ilmeis­es­ti pitäisi tehdä alv-ilmoi­tus. Jos kut­sun ystäviä talkoisi­in, ja “palk­it­sen” hei­dät ruoal­la, pitääkö mak­saa alv? Jos noista pitää lähteä ilmoit­tele­maan verot­ta­jalle, voi kuop­pa jäädä kaiva­mat­ta, ja talkoot pitämättä.

    Toki sit­ten ymmär­rän että alv-asi­at pitää hoitaa, jos naa­puri onkin kaivinkoneyrit­täjä, tai “ystäväni” vaikka­pa rakentajayrittäjiä.

  19. Kaikessa vero­tuk­ses­sa pitää pyrk­iä a) oikeu­den­mukaisu­u­teen, b) yksinker­taisu­u­teen. Mei­dän valt­ti globaalis­sa kil­pailus­sa on kohtu­ullisen toimi­va ja koulutet­tu, eli muun­tau­tu­miskykyi­nen, hallintoin­fra. Mitä vähem­män työte­hoa kuluu vero ym paperei­den tulk­it­semiseen, sitä enem­män tehoa jää itse työhön. Ja vai­h­to­tase tervehtyy.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­lisävero nos­taa eläket­tä sen indek­sisidon­naisu­u­den vuok­si täysimääräis­es­ti. Eläkeläi­nen ei arvon­lisäveros­ta kärsi.

    Taitet­tu indek­si. Ei muuten nosta. 

    1. Mari Heimala,
      No juuri sen taite­tun indeksin vuok­si nos­taa. Siinä on hnto­jen paino suuri ja palkko­jen pieni. Sik­si se reagoi voimakkaasti hin­to­jen nousuun.

  21. Ostan nykyään loma­matkoil­ta kalli­it vaat­teet ja vas­taa­vat mukana kulke­vat tavarat mielu­um­min kuin Suomesta.

    Sivistys­val­tiois­sa kulu­tusverot ovat Suomea pienem­mät. Siel­lä ei ymmär­ret­täisi että ihmis­ten täy­tyy pelkän veron­mak­sun vuok­si mak­saa korkeampia hin­to­ja eri­lai­sista hyödykkeistä ja palveluista.

  22. Raken­nusalan kään­net­ty alv ‑uud­is­tus on sekavu­udessaan katas­trofi. Lisäk­si olen aika skepti­nen sen toimivu­ud­es­ta har­maan talouden torjunnassa.

  23. Ter­vey­den­huoltopalvelu­jen siir­tymi­nen EDES 0% alv-kan­taan sisältää näin yksi­ty­isham­maslääkärin näkökul­mas­ta kohtu­ut­toman poli­it­tisen riskin. Vaik­ka se nyt oikeut­taisi vähen­tämään tuotan­topanok­si­in sisäl­tyvän arvon­lisäveron, olisi vain ajan kysymys, mil­loin tuo­ta nollaverokan­taa alet­taisi­in nos­taa. Tuo­hon sil­mukkaan ei päätä kan­na­ta pistää. Jos nimeno­maan tästä asi­as­ta on suuri huoli, alen­takaa ter­vey­den­huol­lon merkit­tävimpi­en tuotan­topanok­sien (lääkin­näl­liset lait­teet ja tarvikkeet) arvon­lisäveroa. Lop­putu­los on sama.

    1. Alen­net­tua arvon­lisäverokan­taa ei Suo­mi voi soveltaa mihin hyvän­sä. Ei esimerkik­si lääkin­näl­lisi­in lait­teisi­in ja tarvikkeisi­in. Tämä on EU-lainsäädäntöä.

  24. Jos 8‑lapsisen per­heen huolta­ja mak­saa veron­sa pro­gres­sion mukaan, hän mak­saa ne mak­sukyvyn mukaan. Jos taas 8‑lapsisen per­heen huolta­ja mak­saa suuren osan veroista alv­ina, se ei huomioi veron­mak­sukykyä lainkaan. Jos per­heen tulot ovat pienet, alv syven­tää lapsiköyhyyttä. 

    Kyl­lä lähtöko­hdan pitää olla se, että tulo­jen varas­sa pystyy elämään. Jos vero­tus, mitä kaut­ta tahansa, vie tulot siten, että joutuu anele­maan tilalle tulon­si­ir­to­ja, sil­lä on vaiku­tuk­sen­sa moti­vaa­tioon, itse­tun­toon, tun­teeseen elämän­hallinnas­ta. Tiede­tään, ettei erinäiset viras­tot oikein pysy aikatauluis­sa, ja että niis­sä asioimi­nen koetaan alentavaksi. 

    Tiede­tään, että pien­impi­in palkkat­u­loi­hin tarvi­taan jo nyt toimeen­tu­lo­tukea, jot­ta ihmiset selviävät elinkus­tan­nuk­sis­taan. Asum­is-ja elinkus­tan­nusten hillit­sem­i­nen vähen­täisi asum­is- ja toimeen­tu­lotuen tarvet­ta. Olisi äärim­mäisen tärkeää esim rak­en­taa oikeasti edullista asum­ista, siitä huoli­mat­ta, että asia kohtaa vastustusta. 

    Toki on kur­jaa, että suurista tuloista pitäisi mak­saa paljon vero­ja. Ehkä ei olisi kan­nat­tanut yksi­ty­istää julk­ista omaisu­ut­ta, yri­tyk­siä, jot­ka tuot­ti­vat yhteiseen kas­saan tuloja.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Luen­topalkkiosi on arvon­lisäverol­lista, jos siitä ei mak­se­ta eläke­mak­su­ja, siis jos et tee sitä palkkasuhteessa.

    Katos, kaikkea sitä oppii. Olen näem­mä jät­tänyt verot mak­samat­ta, tosin kyseinen rikos lie­nee van­hen­tunut. Mut­ta eikös ALVis­sa ole joku alaraja?

  26. tuli vain mieleen:
    Jos 8‑lapsisen per­heen huolta­ja mak­saa veron­sa pro­gres­sion mukaan, hän mak­saa ne mak­sukyvyn mukaan. Jos taas 8‑lapsisen per­heen huolta­ja mak­saa suuren osan veroista alv­ina, se ei huomioi veron­mak­sukykyä lainkaan. Jos per­heen tulot ovat pienet, alv syven­tää lapsiköyhyyttä. 

    Jos 8‑lapsisen per­heen todel­la pystyy yksi huolta­ja tuloil­laan (siis muil­la kuin tarve­hark­in­taisil­la sosi­aal­i­tu­il­la) elät­tämään, ne tulot eivät liene aivan pienet. Laimen­net­tuna pitänee paikkansa kah­den työssäkäyvän huolta­jankin tapauk­ses­sa. Pro­gres­si­ivi­nen palkkavero­tus kat­soo, että tuos­sa on ihmi­nen, jol­la on paljon mak­sukykyä, huomioimat­ta, mitä net­topal­ka­lla pitäisi pystyä kustantamaan. 

    Se pien­i­t­u­loinen kahdek­san lapsen per­he lie­nee jo valmi­ik­si sosi­aal­i­tukien varas­sa, tukien, jot­ka on sidot­tu elinkus­tan­nuk­si­in (mm. ALV-tasoon)

  27. nimet­tä:
    Arvon­lisän verot­ta­mi­nen on yhtä perseestä kuin työn verot­ta­mi­nen. Se johtaa siihen, että ammat­ti­laiselle ei kan­na­ta mak­saa vaan tehdä itse.

    Ja koko län­si­mainen hyv­in­voin­ti poh­jaa siihen, että erikois­tu­taan ja käytetään osaa­jia ja ammat­ti­laisia. Kun minä kor­jaan autoni itse häviää kaik­ki muut pait­si minä.

    Sekä ALV:lla että työn verot­tamisel­la on voimakkai­ta negati­ivisia vaiku­tuk­sia taloudelle. Se on kuitenkin kaiken verot­tamisen luonne.

    Joten mitäpä sit­ten verote­taan, jos ei työtä tai ALV:a? Real­is­min paran­tamis­esksi vielä pitää muis­tut­taa, että jos työtä ei verote­ta, pääo­mat­u­lo­jen verot­tamis­es­takin läh­tee iso osa, samoin yhteisöveros­ta. Jäl­jelle jää sit­ten vain kiin­teistövero ja hait­taverot. Näil­läkö pitäisi kerätä nykyi­nen vero­ker­tymä? Jos­sei, niin mis­tä leikataan tuol­lainen 80 %?

    Veronalen­nuk­sia pyytäville yksi pyyn­tö: Ker­tokaa, mil­lä jäl­jelle­jäävä reikä paikataan. Muis­te­taan vielä, että koulu­tus ja soster vievät lei­jo­nanosan yhteiskun­nan vero­tu­loista, joten mikään väsynyt “vähen­netään byrokra­ti­aa” ei tuo kuin pros­ent­tien säästöjä kuluihin.

  28. tuli vain mieleen:
    Jos 8‑lapsisen per­heen huolta­ja mak­saa veron­sa pro­gres­sion mukaan, hän mak­saa ne mak­sukyvyn mukaan. Jos taas 8‑lapsisen per­heen huolta­ja mak­saa suuren osan veroista alv­ina, se ei huomioi veron­mak­sukykyä lainkaan. Jos per­heen tulot ovat pienet, alv syven­tää lapsiköyhyyttä. 

    Jos 8‑lapsisen per­heen huolta­ja pystyy nyt elät­tämään per­heen­sä työ­tu­loil­laan, hänel­lä pitää olla kohtu­ullisen hyvät tulot. Poikkeus-ALVien korot­ta­mi­nen yleiseen kan­taan nos­ta­vat per­heen ela­tuskus­tan­nuk­sia muu­ta­mal­la pros­en­til­la. Jos tämä ylimääräi­nen raha käytetään tulovero­tuk­sen keven­tämiseen (tai sen kiristämisen vält­tämiseen), täl­lä vähin­täänkin keski­t­u­loisel­la huolta­jal­la toden­näköis­es­ti putoaa vero­tus (tai jää kiristymät­tä) euromääräis­es­ti enem­män kuin mitä elinkus­tan­nusten muu­tos vie.

    Tuen varas­sa elävälle 8‑lapsisen per­heen huolta­jalle asia taas on ihan yhden­tekevä, kos­ka tukia viritel­lään sen mukaan, mitä elinkus­tan­nuk­set ovat.

    Häviäjät löy­tyvät muual­ta; tukea saa­mat­tomil­la eläkeläisil­lä toden­näköis­es­ti vähän kiristyy talousti­lanne, samoin pääo­mat­u­loil­laan elävil­lä. Kaikki­aan ALV-kan­nan yht­enäistämi­nen kuu­lostaa suurelta, mut­ta sen vaiku­tuk­set taval­lisen ihmisen elämään ovat aika pieniä. Posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia sil­lä kyl­lä olisi.

  29. “Arvon­lisävero nos­taa eläket­tä sen indek­sisidon­naisu­u­den vuok­si täysimääräis­es­ti. Eläkeläi­nen ei arvon­lisäveros­ta kärsi.”

    Indek­si on keskiar­vo­jen keskiar­vo ja vas­taa vain vain indeksin nousua keskimääräisel­lä kulu­tuk­sel­la eli lähin­nä se on keski­t­u­loisen indeksi.

    Tilas­ton kuvauk­ses­sa ei puhuta mitään eri tulolu­okkien kulu­tuk­sen profi­ilien eri­laisu­u­den huomioimis­es­ta etuuk­sien indeksoinnissa

    Kun pien­i­t­u­loisel­la asumisen osu­us kulu­tuk­ses­ta on 70 % luokkaa ja keski­t­u­loisel­la jotain 30 % luokkaa niin asumisen kulu­jen nousus­ta vain puo­let hyvit­tyy pien­i­t­u­loiselle eläkeläiselle.(Pilkutuksen vält­tämisek­si tein luvut muistinvaraisesti,mutta joku pilkun­vi­ilaa­ja tarkistanee)

    Indek­si toimii suurten tulo­ero­jen yhtey­dessä sattumanvaraisesti

    Indek­si ei huomiomyöskään mak­su­jen tosi­tu­vu­u­den muu­tok­sia esim kun ajoko­rtin uud­is­tamisväli lyhe­nee niin kulut kas­va­vat sen ylläpi­dos­ta , mut­ta tois­tu­vu­u­den lisäämi­nen ei lisää indeksiä.

    1. Indek­si on keskiar­vo­jen keskiar­vo ja vas­taa vain vain indeksin nousua keskimääräisel­lä kulu­tuk­sel­la eli lähin­nä se on keski­t­u­loisen indeksi.

      Voi her­ra­nen aika. Jos arvon­lisäveroa nos­te­taan kaiken kul­tuk­sen osalta pros­ent­tiyk­siköl­lä, se nos­taa kaikkien hyödykkei­den hin­taa yhtä paljon. Jopa huonos­ti pain­otet­tu indek­si selviä tästä.

  30. Viherinssi:
    Veronalen­nuk­sia pyytäville yksi pyyn­tö: Ker­tokaa, mil­lä jäl­jelle­jäävä reikä paikataan. Muis­te­taan vielä, että koulu­tus ja soster vievät lei­jo­nanosan yhteiskun­nan vero­tu­loista, joten mikään väsynyt “vähen­netään byrokra­ti­aa” ei tuo kuin pros­ent­tien säästöjä kuluihin. 

    Maat­aloustuet ‑2 miljardia
    * tavi­taan muu­ta­ma vuosi siirtymäkautta
    * ole­tus osa EU:n tues­ta saadaan neu­votel­tua jäsenmaksualennuksiksi)

    kehi­tys­a­pu ‑300 milj
    * blaa blaa emme voi blaa laa, kyl­lä voidaan!

    yri­tystuet
    * ‑1 mrd, koko pot­ti suo­raan pääo­maveron laskemiseen

    TK- yms. maksut
    * mak­sut +50%, leikataan vas­taa­va osu­us kun­tien tuista pois

    työt­tömyys­tur­va ‑200 milj
    * perutaan se tämän­vuoti­nen korotus

    Poli­it­tis­es­ti­han tuo on täysin epäre­al­is­tista, mut­ta kyl­lä oikeasti vero­tus­ta ja kulu­ja voidaan säädel­lä suun­taan taik­ka toiseen, mikäli halu­ja vain olisi. Ei glob­al­isaa­tiokaan pako­ta meitä laske­maan pääo­maverokan­taa jos emme halua eikä mikään mahti maail­mas­sa myöskään estä tart­tumas­ta vesuri­in ja veronalen­nustalkoisi­in, mikäli poli­it­tista tah­toa siihen löy­ty­isi (ei tietenkään löy­dy, mut­ta mikään luon­non­la­ki ei siis estä jos halut­taisi­in näin toimia).

    YLE — 300 milj
    * vaik­ka ei tai­da pyöriä val­tion bud­jetin kaut­ta niin tämä on suo­raan kansalais­ten veror­a­situk­ses­ta pois

    Ener­giatu­ki kokon­aan pois — 52 milj

    RAY — 100 milj

    Ansiosi­don­nainen, val­tion mak­su­o­su­u­den puoli­tus — 250 milj

    No siinä oli jo mon­ta mil­jar­dia jot­ka tuli­vat ensim­mäisek­si mieleen. Tietenkään kaikkia ei voi leika­ta vuodessa vaan pitäisi ottaa vähän siirtymäaikaa.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Voi her­ra­nen aika. Jos arvon­lisäveroa nos­te­taan kaiken kul­tuk­sen osalta pros­ent­tiyk­siköl­lä, se nos­taa kaikkien hyödykkei­den hin­taa yhtä paljon. Jopa huonos­ti pain­otet­tu indek­si selviä tästä.

    Näin­hän asia talous­teo­ri­an mukaan on. Mikä on käytän­tö, on sit­ten toinen kysymys.

    Seu­raavas­sa on oleel­lis­es­ti toisen­lainen tapaus: Muis­tat­te, etä joitkain vuosia sit­ten, oliko­han se v. 2006 alko­ho­liv­eroa ja sam­l­la viinan hin­taa las­ket­ti­in roimasti. 

    Muut elinkus­tan­nuk­set nousi­vat, mut­ta alko­holin hin­nanalen­nuk­sen vuok­si elinkus­tan­nusin­dek­si taisi jopa laskea. Sen vuok­si eläkkeitä ei nos­tet­tu ruuan ja vuokrakus­tan­nusten nousua vas­taavasti, mitä tut­ta­vani, eläkeläis­pariskun­ta aivan aiheel­lis­es­ti valit­ti. Mitä siihen saat­toi muu­ta tode­ta kuin että “ryyp­päisitte tekin, niin elin­ta­sonne olisi noussut.”

  32. Ihmi­nen tekee työk­seen akupunk­tio­ta =hoitaa toisia, jot­ka eivät ole saa­neet apua län­si­mais­es­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta. mak­saa 23% alv. joutuu lisäämään tämän asi­akkaan mak­samaan hin­taan. epäreilua.

  33. Eri­laiset verokan­nat, ja verova­paus, luo­vat mon­imutkaisia asetelmia yrit­täjän näkökul­mas­ta. Olisi monel­la taval­la selvem­pää, ettei eri­laisia por­tai­ta olisi. Esimerkik­si kir­jo­jen myymistä halu­taan tukea edelleen 8% verokan­nal­la. Kus­tan­ta­ja joutuu kuitenkin mak­samaan 23% veroa kir­japain­on laskun päälle. Täl­lä ole­tuk­sel­la kus­tan­ta­n­tan on pakko myy­dä kir­jaa vähin­tään kolminker­taisel­la hin­nal­la (kuin pain­o­hin­ta), saadak­seen veron­sa maksetuksi.

    1. Jus­si
      Kus­tan­ta­ja saa rahansa takaisin, vaik­ka möisi kir­jat kir­japain­o­hin­taan. Verot­ta­ja mak­saa rahat suy­oraan tilille. Sanomale­htien alv oli nol­la, joten ne pääasial­lis­es­ti sai­vat rahaa verottajalta.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Jussi
    Kus­tan­ta­ja saa rahansa takaisin, vaik­ka möisi kir­jat kir­japain­o­hin­taan. Verot­ta­ja mak­saa rahat suy­oraan tilille. Sanomale­htien alv oli nol­la, joten ne pääasial­lis­es­ti sai­vat rahaa verottajalta.

    Näin­hän se menee. Esimerkik­si nyt kun raken­nusalal­la on siir­ryt­ty kään­net­tyyn alvi­in, alau­rakoit­si­jat mak­sa­vat alvin ostamis­saan palveluis­sa ja tuot­teis­sa, mut­ta eivät lasku­ta alvia eteen­päin. Verot­ta­ja sit­ten palaut­taa jälkikä­teen urakoit­si­jalle tämän liikaa mak­saman alv:n. Monille pie­nille toim­i­joille alv:n lainaami­nen verot­ta­jalle voi olla elämän ja kuole­man kysymys. Puhu­mat­takaan puolin ja toisin aiheutu­vas­ta ylimääräis­es­tä byrokra­ti­as­ta. Ei ollut ihan lop­pu­un asti mietit­ty uudistus.

  35. Markku af Heurlin: Näin­hän asia talous­teo­ri­an mukaan on. Mikä on käytän­tö, on sit­ten toinen kysymys.
    ´snip´

    Niin että esim. 23+1=24 on “talous“teoriaa?
    Niin kai sitten…

  36. Viherinssi: Jos 8‑lapsisen per­heen huolta­ja pystyy nyt elät­tämään per­heen­sä työ­tu­loil­laan, hänel­lä pitää olla kohtu­ullisen hyvät tulot. 

    Tuen varas­sa elävälle 8‑lapsisen per­heen huolta­jalle asia taas on ihan yhden­tekevä, kos­ka tukia viritel­lään sen mukaan, mitä elinkus­tan­nuk­set ovat.

    Häviäjät löy­tyvät muual­ta; tukea saa­mat­tomil­la eläkeläisil­lä toden­näköis­es­ti vähän kiristyy talousti­lanne, samoin pääo­mat­u­loil­laan elävil­lä. Kaikki­aan ALV-kan­nan yht­enäistämi­nen kuu­lostaa suurelta, mut­ta sen vaiku­tuk­set taval­lisen ihmisen elämään ovat aika pieniä. Posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia sil­lä kyl­lä olisi.

    Ääripäi­den, hyvä­tu­lois­t­en ja tukien varas­sa ole­vien, väli­in jää suuri määrä per­heitä. Hei­dän kohdal­laan alv-koro­tuk­set tarkoit­ta­vat yksinker­tais­es­ti mah­dol­lisu­ut­ta han­kkia vähem­män vält­tämät­tömyyshyödykkeitä. Jos aiem­min on saanut kolme purkkia maitoa, alv koro­tusten jäl­keen saa mah­dol­lis­es­ti vain kaksi. 

    Mitä taas tukia saa­mat­tomi­in eläkeläisi­in tulee, siihen joukkoon kuu­lu­vat myös työikäiset vam­mau­tuneet ja sairas­tuneet. Täl­lä ryh­mäl­lä on usein koton­aan joukko alaikäisiä, kouluikäisiä tai mur­rosikäisiä kas­va­mas­sa. Suun­nitel­tua pienem­mät tulot ja suuret ter­vey­den­huoltomenot tuskin kaipaa­vat alv korote­tuk­sia seurakseen. 

    Ja ei: sosi­aal­i­tur­va ei läh­eskään aina tule ajois­sa vas­taan vaikeis­sa ihmis­ten sairastues­sa tai vam­mautues­sa. Toisi­naan jär­jestelmä todel­lakin toimii surkean huonosti.

  37. Tero Heikkilä:
    Miten siis vero­tuk­sen pro­gres­sio hoidettaisiin?… 

    Mik­si vero­tuk­sen pitäisi olla pro­gres­si­ivista? Min­ulle ei ole koskaan auen­nut tuo. Jotkut hoke­vat tuo­ta mantrana, mut­ta yhtään jär­jel­listä syytä siihen en ole koskaan kuullut. 😉

  38. Vält­tämät­tömyyshyödykkei­den arvon­lisävero kohdis­tuu ylisuh­teel­lis­es­ti pien­i­t­u­loisi­in työ­markki­noil­ta toimeen­tu­lon­sa saavi­in ihmisi­in. Näil­lä ei ole indek­sien anta­maa tur­vaa toimeen­tu­lolleen. Heille pitäisi luo­da kokon­aan uusi tuk­i­jär­jestelmä, jos näi­den hyödykkei­den arvon­lisäveroa halu­taan nostaa.

    Kalle: Mik­si vero­tuk­sen pitäisi olla pro­gres­si­ivista? Min­ulle ei ole koskaan auen­nut tuo. Jotkut hoke­vat tuo­ta mantrana, mut­ta yhtään jär­jel­listä syytä siihen en ole koskaan kuullut. 

    Vas­taus: Oikeusval­tios­sa vero­ja per­itään ain­oas­taan veron­mak­sukyvyn mukaan.

  39. Suomes­sa liike­toim­inta on alv:n alaista, kun vuosili­ike­vai­h­to ylit­tää 8500 eur (mikä on EU:n matalimpia). Tämän jäl­keen on 22500 euroon asti ulot­tu­va huo­jen­nusalue, jol­la pois­te­taan veron piiri­in jou­tu­misen äkki­vaiku­tus. Vas­ta alueen yläpäässä mak­se­taan siis täy­den verokan­nan mukaista alvia.

    Osmo on täysin oike­as­sa siinä, että alen­netut verokan­nat (joi­ta saa olla EU direk­ti­ivin mukaan kak­si), aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia sekä yri­tyk­selle että verot­ta­jalle. Myöskään tulo­jakoon ei pidä yrit­tää vaikut­ta alv:lla, kos­ka tämä on teho­ton­ta touhua tulon­si­ir­toi­hin verrattuna. 

    Vaik­ka eri­lais­ten poikkeuk­sien ja alen­net­tu­jen verokan­to­jen ongel­mat laa­jalti tun­nuste­taan, Europ­pas­sa vain Tan­s­ka soveltaa yhden verokan­nan mallia (Ruot­sis­sakin on kolme: 25, 12 ja 6%). 

    Uudessa See­lan­nis­sa on inno­vati­ivi­nen alv-jär­jestelmä, jos­sa vain yksi (15%) verokan­ta ja hyvin laa­ja veropohja.

  40. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­lli olisi ALV:n palautus. 

    Ote­taan käyt­töön 23% ALV kaikelle kulu­tuk­selle. Minim­i­t­u­lo jol­la suomes­sa elää ja asuu on noin 1500 /kk. 1500*0.23 = 345 euroa. Tosi­asi­as­sa 23% tasainen ALV tarkoit­taisi että minim­i­t­u­lon pitäisi olla korkeampi. 

    Tästä näkökul­mas­ta 400 EUR/kk perus­tu­lo olisi vain ALV:n palau­tus vähätuloisille

  41. Ruot­sis­sa on usei­ta verokan­to­ja. Kaup­paruokaan ja — kulu­van vuo­den alus­ta myös rav­in­to­laruokaan — on siel­lä sovel­let­tu 12 %:n verokan­taa yleisen verokan­nan ollessa 25 %.
    Sekä meil­lä että naa­puris­samme on siis ymmär­ret­ty, että toisi­aan kor­vaavia hyödykkeitä ei ole järkevää verot­taa eri verokannalla.

Vastaa käyttäjälle Timo H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.