Perustulo ei ole huuhaata

Viimeaikainen keskustelu perus­tu­losta on vienyt asi­aa mielestäni vähän hakoteille – tai ainakin kovin kauas siitä, mitä minä perus­tu­lol­la tarkoitan.
Nykyiseen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmään ver­rat­tuna perus­tu­lon pää­tarkoi­tus on tehdä sosi­aal­i­tur­vas­ta kan­nus­tavam­paa: jos perus­tu­lon päälle ansait­see omia tulo­ja, ne eivät leikkaa perus­tu­loa lainkaan. Jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta, ensim­mäis­es­tä alka­en tosin menee veroa noin 40 %. Se voi tun­tua paljol­ta, mut­ta se on paljon vähem­män kuin nykyi­nen efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero, joka liikkuu 60 pros­entin ja 90 pros­entin välil­lä tapauk­ses­ta riippuen.

Jos perus­tu­lo on kan­nus­ta­va, se ei voi olla kovin antelias. Puheet tyyli­in ton­ni käteen ja asum­is­tu­ki päälle ovat aivan mah­dot­to­mia ja vievät koko ajatuk­sen out­oon valoon.

Min­ul­la ei ole päivitet­tyjä laskelmia perus­tu­losta. Vuon­na 2007 teh­dyn vihrei­den perus­tu­lo­ma­llin mukaan perus­tu­lo voisi olla 440 euroa kuus­sa, jol­loin se voitaisi­in rahoit­taa noin 40 pros­entin tasaverol­la. Tämä olisi val­tion ja kun­tien osalta kus­tan­nus­neu­traali. Vihrei­den mallis­sa oli kymme­nen pros­entin pro­gres­sio yläpäässä, mut­ta sil­lä ei ole suur­ta vaiku­tus­ta rahoituk­seen. Jos tuo malli päivitetään ansio­ta­soin­dek­sil­lä nykyaikaan, päädyt­täisi­in run­saaseen 500 euroon kuussa.

Tämä on niin vähän, ettei sil­lä pysty yksin elämään eikä ole tarkoi­tuskaan – opiske­li­jat tosin pystyvät.  Ajatuk­se­na on, että töi­hin kykenevät han­kki­vat jotain ansio­tu­lo­ja itse ja ne jot­ka eivät tähän kykene, saa­vat syype­r­usteisia tulon­si­ir­to­ja tämän päälle. Perus­tu­lon tarkoituk­se­na ei ole kan­nus­taa jouti­laisu­u­teen vaan päinvastoin.

Asum­is­tu­ki liit­tyy perus­tu­lo­ma­llei­hin väk­isin, sil­lä perus­tu­loa ei ole järkevää korot­taa niin korkeak­si, että sil­lä mak­saisi vuokran Helsingis­sä. Velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­van tues­ta tulisi sil­loin lamaut­ta­van suuri. Asum­is­tu­ki heiken­tää  perus­tu­lon selkeyt­tä ja kan­nus­tavu­ut­ta, mut­ta sille ei voi mitään.

Voit­ta­jia perus­tu­los­sa eivät olisi vail­la ansio­tu­lo­ja ole­vat vaan pien­i­t­u­loiset. Minus­ta olisi sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista, että raskas­ta mut­ta pieni­palkkaista työtä tekevät hyö­tyvät jotain itsekin uurastuksestaan.

139 vastausta artikkeliin “Perustulo ei ole huuhaata”

  1. Toisen­lainen mie­lenki­in­toinen keskustelu­navaus perus­tu­losta julka­isti­in aka­teemisel­la talous­blogilla eilen. Vai oliko kir­joituk­sesi vas­taus juuri Uusi­talon kir­joituk­seen, johon link­ki tässä: http://blog.hse-econ.fi/?p=4499

  2. Ehdotan että joku keräisi human-inter­est-jour­nal­is­min hengessä kat­ta­van case-kokoel­man oikeista ihmi­sistä jot­ka ovat taval­li­sis­sa ja oudom­mis­sakin elämän­ti­lanteis­sa. Ja sit­ten ker­rot­taisi­in havain­nol­lis­es­ti miten perus­tu­lo käytän­nössä vaikut­taisi hei­dän elämään­sä jos se toteutetaan tietyl­lä taval­la. Ja nämä käytän­nön ske­naar­i­ot vuodet­taisi­in medi­an kaut­ta suurelle yleisölle.

    Keskustelu aiheesta kul­kee nyt ylä­ta­sol­la pros­ent­tien ja lasku­toim­i­tusten kaut­ta. Niitä ei nor­maalil­la suo­ma­laisel­la perusk­oulu­tuk­sel­la varustet­tu ihmi­nen osaa tulki­ta — pisa-arvioin­neista huoli­mat­ta. Ja sil­loin merk­it­seväk­si arviope­rus­teek­si nou­se­vat mieliku­vat, ennakkolu­u­lot ja pelot (“kuka sil­loin enää töitä tek­isi jos saisi palkkaa tyhjästä”, “vihreät luule­vat että rahaa saa seinästä” jne.) ja mikään ei etene.

    Lisäk­si voisi tar­jo­ta aja­tus­ta hal­li­tuskump­panien käyt­töön niin että se on brändät­ty uudelleen. “Perus­tu­lo” on vihrei­den jut­tu jota kukaan ide­ol­gis­es­ti oikeaop­pinen demari tai por­vari ei saa kan­nat­taa vaik­ka mieli tek­isi. Jos malli sen sijaan kulk­isi kohderyh­mästä riip­puen “talouskasvua vahvis­ta­van yrit­täjyys­mo­ti­vaa­tio-ohjel­man” tai “sol­i­daarisen tulo­ero­ja pienen­tävän tuk­i­toimen­piteen” nimel­lä, muutkin puolueet voisi­vat pais­tatel­la julk­isu­udessa äänivyöryä odotellen.

  3. Asum­is­tu­ki liit­tyy perus­tu­lo­ma­llei­hin väk­isin, sil­lä perus­tu­loa ei ole järkevää korot­taa niin korkeak­si, että sil­lä mak­saisi vuokran Helsingis­sä. Velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­van tues­ta tulisi sil­loin lamaut­ta­van suuri. Asum­is­tu­ki heiken­tää perusut­lon selkeyt­tä ja kan­nus­tavu­ut­ta, mut­ta sille ei voi mitään.

    Tämä on sinän­sä juuri näin, mut­ta kyl­lä sille asumisen hin­nal­la voi tehdä jotain. Sitäkään ei vaan oikein ymmär­retä että asun­top­u­la sot­kee vielä kaiken lisäk­si sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän, ei asun­to­jen kalleus Helsin­gin tasol­la ole mikään kaupun­gin omi­na­iau­us. Ratkaisu on tehdä lisää asun­to­ja, ja kun maa­ta on rajal­lis­es­ti niin tiivi­isti, eli enem­män kaupunkia.

    Han­nu Oskala taan­noin rapor­toi saavut­ta­neen­sa Vihreän ajat­telun havuk­ka-aho pis­teen, oikeas­t­aan kaik­ki ongel­mat redu­soituu perus­tu­lon puut­teeseen ja riit­tämät­tömään asukastiheyteen. 🙂

  4. Perus­tu­lo lisää ostovoimaa, ja sitä kaut­ta kaik­ki hyö­tyvät. Lisäk­si byrokra­ti­aa pois­te­taan kätevästi.

    Koko vero­tuk­sen voisi por­ras­taa kaikkien verotet­tavien kohdal­ta. Eli esimerkik­si jos alle 10,000€ = 0% ja 10K-20K =10% ja 20K-30K=20%.

    Täl­löin veron­mak­sa­ja joka tien­aa 22K niin hän mak­saa 10Kx0% +10Kx10% +2Kx20% eli 1,400€ veroja.

    Mikäli ihmisen koko tulo­raken­net­ta ei por­raste­ta, niin on kan­nat­tavaa pyytää palkkaa 9,900 eikä 10,500. Joka on hölmöä.

  5. Mikö on tavoiteti­lana tuon asum­istuen suh­teen? Onko perus­tu­lon varas­sa eläväl­lä oikeus asua Helsingis­sä? Entä Kaivopuis­tossa? Entä nykyisessä 100 m² asun­nos­sa? Saako hausjärveläi­nen perus­tu­lo­lainen muut­taa Helsinki­in? Kus­tan­ta­ako Helsin­gin asum­istuet val­tio vai kaupunki?

    Aja­tus siitä, että perus­tu­lo on niin pieni, että se ei yksinään tar­joa yleistä mah­dol­lisu­ut­ta laiskot­telu­un on kannatettava.

  6. Hei!

    Voisitko vih­ja­ta joitain empi­irisiä tutkimus­tu­lok­sia, jot­ka osoit­ta­vat nyky­is­ten käytössä ole­vien kan­nustin­mit­tarien (kyn­nys­palk­ka, työl­listymisveroaste ja efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste) reli­a­bili­teetin? Täl­lä het­kel­lä tun­tuu siltä, että mit­tarien oikeu­tuk­sen takana on ain­oas­taan val­tavir­tat­alousti­eteen luo­ma ihmisku­va, jon­ka uskot­tavu­ut­ta on melko help­po kri­ti­soi­da (vrt. talousti­eteis­sä esim. stew­ard­ship ‑teo­ria).

    Lisäk­si min­ua on hie­man häm­men­tänyt vihrei­den palkkatyötä ihan­noi­va puhe perus­tu­lon yhtey­dessä. Ettekö näe palkkatyön lisäämistä ja tätä kaut­ta talouskasvun kiihdyt­tämistä ongel­mallise­na fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in kytkey­tyneen tuotan­non kanssa? En ole vielä tör­män­nyt uskot­tavaan esi­tyk­seen aineet­tomas­ta kasvus­ta, jos­sa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den ja talouskasvun irtikytken­tä olisi absolu­ut­tista riit­tävän nopeal­la aikataul­ul­la ilmas­ton­muu­tok­sen kaltais­ten ongelmien ratkaisemisek­si. Kuulisinkin mielel­läni näkökul­mia tähän problematiikkaan.

  7. Perus­tu­lo näyt­tää helpot­ta­van lep­pois­tamista. Jotenkin kuvit­telisin että aika moni mata­la­palk­ka-aloil­la vai­h­taisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan kokopäivä­työn osa-aikaisek­si jos tilille alka­isi kuukausit­tain ilmaan­tua 500 € ilmaista rahaa. 

    Tämä *saat­taisi* jois­sain tapauk­sis­sa paran­taa työl­lisyysastet­ta, jos lep­pois­tamises­sa menetetylle työlle pitäisi saa­da lisää tekijöitä. 

    Muuten laa­jem­pi lep­pois­t­a­mi­nen vaikeut­taisi talouskasvua, jol­la koko jär­jestelmää ylläpidetään.

  8. Osmo, voisitko vähän ava­ta tuo­ta syype­r­usteis­ten tulon­si­ir­to­jen mak­samista perus­tu­lon päälle? Siis mitkä tulon­si­ir­rot itse asi­as­sa ovat syype­r­usteisia ja mitkä eivät.

    Perus­tu­lo­han on yksinker­taisen kau­nis teo­reet­ti­nen raken­nel­ma, mut­ta onko tässä käymässä niin, että kaik­ki tulon­si­ir­rot ovat syype­r­usteisia kun oikein silmin kat­so­taan, eli koh­ta ollaan taas lähtöpisteessä?

  9. Olisiko todel­li­nen kansalais­palk­ka (basic income, citizen’s income) silti se parem­pi vaihtoehto?

    Annet­taisi­i­ni jokaiselle kansalaiselle esim. 700 euroa/kk käteen. Työssäkäyvien palka­n­mak­su jaet­taisi­in val­tion ja yri­tys­ten kesken siten, että val­tio mak­saa palkoista ensim­mäiset 700 eur/kk ja yri­tyk­set palkan joka menee tämän osan yli. 

    Rahoi­tus pitäisi tietysti jär­jestää vero­tuk­sen avul­la, mut­ta suu­ri­on osa kansalais­palka­s­ta olisi vain palka­n­mak­sun jär­jestämistä toisel­la taval­la. Sen voisi ajatel­la veron­palau­tuk­senä työs­llistäville yri­tyk­sille. Vero­tus­ta siir­retäisi­in työn vero­tuk­ses­ta muualle. 

    Edut perus­tu­loon verrattuna:

    1. Suo­ma­laisen työvoiman kil­pailukyky muut­tuisi yhdessä yössä ratkai­sev­asti. Aluk­si palkkakus­tan­nusten tip­pumi­nen 700 e/kk olisi jät­ti­askel. Var­maan palkat myös nousi­si­vat hieman.
    2. Pienyrit­täjän ja aloit­tel­e­van star­tupin näkökul­mas­ta kansalais­palk­ka olisi kuin Tekes-apu­ra­ha joka ei ikinä lopu.
    3. Peli­te­o­reet­tis­es­ti kansalais­palk­ka olisi kestävä ratkaisu. Tukia jot­ka hyödyt­tävät vain köy­hiä ollaan aina leikkaa­mas­sa. Tukia jot­ka tule­vat kaikille ei niinkään. 

    Onko jotain syytä mik­si perus­tu­lo on parempi?

  10. “Jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta, ensim­mäis­es­tä alka­en tosin menee veroa noin 40 %.”

    Mik­si “ensim­mäis­es­tä alka­en” Eikö verovähen­nyk­siä pienituloisille?

    Onko tämä 40% vain jokin mallin lasken­nalli­nen arvo, vai kan­natat­teko oikeasti tasaveroa? Onhan tuo pienem­pi kuin toimeen­tu­lotuen lisäan­soiden ‘vero’ 80%, mut­ta silti..

    Siitä olen samaa mieltä, että perus­tu­lon pitääkin olla pienem­pi kuin työt­tömän päivära­ha. Otat pienen riskin ja lähdet tekemään esim. keikkatöitä. Jos työ ei nap­paakaan, taloudelli­nen tilanne pakot­taa kir­jau­tu­maan takaisin työt­tömäk­si ja yhteiskun­nan hol­houk­sen alaiseksi.

    Poli­it­tis­es­ti vai­vat­tomin ratkaisu lie­nee sel­l­ainen, että luo­daan erilli­nen sys­tee­mi kaiken nykyisen päälle, kos­ka kun­non remont­ti olisi ehkä liian työläs. Perus­tu­lo ajan kanssa pal­jas­taisi sosi­aal­iby­rokra­t­ian turhat puo­let ja sieltä kar­si­u­tu­isi tarpeet­to­mia virkamiehiä pois yksi­tyiselle sek­to­rille tekemään jotain järkevää työtä.

  11. Perus­tu­lo johtaa siihen, että heikos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa olevil­ta leikataan palka­s­ta tuo 500 euroa eli köy­hän ase­ma ei juurikaan parane.

    Ja jos päälle ansaitaan jotain niin eipä sil­läkään ole merkit­tävää­vaiku­tus­ta bkt:een tai huoltosuhteeseen.

    Esim jos 140000 vaikeasti työl­listyvää innos­tu­isi tekemään töitä 500 eurol­la kuus­sa niin se lisäisi bkt alle 0,5 % eli posi­ti­ivi­nen vaiku­tus hukkuu laskentavirheisiin

    Ja kun vero olisi 40 % niin syr­jäy­tynyt saisi 300 euroa lisää kuus­sa eli kulu­jen jäl­keen ei mitään.

    Enpä usko, että mitään suur­ta ryn­täys­tä tulisi työelämään. Pimeäl­lä työl­lä , varas­ta­mal­la tai pul­lonkeru­ul­la pääsee parem­pi­in ansioi­hin eikä ole byrokra­ti­aa ellei jää kiinni

    Tun­tuu kum­mal­ta, että yhteiskun­ta pyrkii kek­simään aina vain hul­lumpia temp­pu­ja kun ihmi­nen tarvit­sisi vain aivan nor­maalin työpaikan.
    Vielä hul­lumpaa, että temp­putyötä pyritään kehit­telemään mah­dol­lisim­man kaukaa ihmisen osaamisesta .

    Olen ollut kohteena taas jonkun aikaa joten omako­htaista koke­mus­takin on

  12. Kysymys siitä tarvi­taanko perus­tu­lon rin­nalle asum­is­tukea voidaan muo­toil­la uud­estaan: kuin­ka tarkkaan pien­i­t­u­loisen (tai työt­tömän) on voita­va itse päät­tää asuinalueensa?

    Kyl­lä Suomes­ta löy­tyy myös perus­tu­lol­la vuokrat­tavis­sa ole­via asun­to­ja — ei tosin Helsingistä. Toisaal­ta jos halu­taan, että pien­i­t­u­loisen on seg­re­gaa­tion estämisek­si pystyt­tävä asumaan mis­sä halu­aa, voidaan seu­raavak­si kysyä pitääkö pien­i­t­u­loisel­la olla myös oikeus asua Eiras­sa tai Punavuores­sa? Entä 120 neliön omakotitalossa?

  13. Jos perus­tu­lon varas­sa ole­va menet­tää asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen men­nessään töi­hin, on efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero ihan tuol­la samoissa pros­en­teis­sa kuin nykyisessä systeemissä.

  14. Nykyi­nen perus­tu­lo keskustelu epälu­o­vaa huuhaata.

    Perus­tu­lon määräk­si 440 euroa olisi jär­jetön veto. Se perus­tu­isi val­tion velka­an­tu­miseen, köy­hien älykkyy­den yliarvioimiseen ja ulko­maalaisi­in hal­pa tuot­teisi­in jot­ka johtaa tuhoon.

    Ain­oa tapa jol­la Köy­hät ja maamme nos­te­taan nykyis­es­tä suos­ta on koti­mainen työ. Perus­tu­lo ei pitäisi olla rahaa, vaan Suomen pas­sis­sa pitäisi olla sähköisiä omi­naisuuk­sia jol­la voi lunas­taa ennal­ta määrät­tyjä koti­maisia tuot­tei­ta ja palvelui­ta 400 euron arvos­ta, joiden val­in­taan itsel­lä olisi vain pieni oma­hark­in­ta. Samal­la kun käytän­tö ote­taan voimaan alen­net­taisi­in palkko­ja val­tion toimes­ta 400 euroa, jot­ta kil­pailu kyky mui­hin näh­den paranisi ilman että kukaan häviää mitään.

    Miet­tikää mitä tapah­tu­isi jos kaik­ki käyt­täisi koti­maisi­in tuot­teisi­in vähin­tään sen 400 euroa kuus­sa. (Muis­takaa että koti­maiset tuot­teet nos­taa hyv­in­voin­tia älyt­tömästi pelkäl­lä laadullaan.)

  15. Entäs päivähoit­o­mak­sut ja muut tulosi­don­naiset? Päivähoit­o­mak­su on täl­lä het­kel­lä älytön sotku pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen pääl­lä — tulo­ja yritetään kat­soa reaali­aikaises­ti takau­tu­van pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen sijaan. Nim­imerkil­lä hausko­ja koke­muk­sia päivähoit­o­mak­sun tulo­selvi­tyk­sen tekemis­es­tä kun on vuo­den aikana välil­lä isyys­va­pail­la, välil­lä palkat­toma­l­la väitöskirjavapaalla.

  16. Kun ei saa­da sitä “ton­nia käteen” ja vapaute­ta hippe­jä palkkatyön ikeestä, ei saa­da kar­sit­tua syype­r­usteisu­u­teen liit­tyvää byrokra­ti­aa eikä päästä eroon toimeen­tu­lo­tu­keen ja asum­is­tu­keen liit­tyvistä kan­nustin­loukuista, niin en oikein ymmär­rä mitä suur­ta sil­lä perus­tu­lol­la sit­ten saavutetaan.

  17. Se osa palkkatyöstä, joka jää nykysys­tee­mis­sä tekemät­tä, ei juuri tuo­ta päästöjä, kos­ka ne ovat pääsään­töis­es­ti palvelui­ta. Palve­lut eivät tuo­ta päästöjä. 

    Tämä eko­fa­sisti­nen ajat­telu, jon­ka mukaan eurot tuot­ta­vat päästöjä, ja kask­ivil­je­ly ei, on jotain käsittämätöntä.

  18. Sepa: Muis­takaa että koti­maiset tuot­teet nos­taa hyv­in­voin­tia älyt­tömästi pelkäl­lä laadullaan.

    Päteekö tämä luon­non­la­ki vain Suomes­sa vaiko kaikissa muis­sakin maissa?

    Ovatko siis suo­ma­laiset tuot­teet laadul­taan maail­man parhai­ta? Vai ovatko kaikkien maid­en tuot­teet laadul­taan maail­man parhaita?

    Onko lop­ul­ta niin, että kaikkien maid­en tuot­teet ovat ihan yhtä hyviä laadul­taan ja sik­si on paras­ta, että kukin maa käyt­tää vain itse tekemiään tuotteitaan?

  19. E.K.:
    Kysymys siitä tarvi­taanko perus­tu­lon rin­nalle asum­is­tukea voidaan muo­toil­la uud­estaan: kuin­ka tarkkaan pien­i­t­u­loisen (tai työt­tömän) on voita­va itse päät­tää asuinalueensa?

    Asum­istues­ta olisi päästävä kokon­aan eroon. Perus­tu­lo olisi mitoitet­ta­va siten, että se kat­taa myös asumiskus­tan­nuk­set, mut­ta ei mis­sä tahansa. Perus­tu­lon tulisi olla yhtä suuri koko maas­sa. Työt­tömän on itse oival­let­ta­va, minne hänen kan­nat­taa siir­tyä asumaan. Se paik­ka ei vält­tämät­tä ole Helsinki.

  20. Minus­ta sana “perus­tu­lo” on koko han­kkeen este.

    Taval­lis­es­ti sana “tulo” miel­letään palkak­si tehdys­tä työstä.

    Tässä kuitenkin ollaan anta­mas­sa rahaa, vaik­ka henkilö ei teekkään yhtään mitään työtä.

    Tästä ne jot­ka tekevät hiki hatus­sa hyötä, ja mak­sa­vat vielä hir­mu­vero­ja, saa­vat näppylöitä.

    Olisiko viisaam­paa kut­sua sitä vaikka­pa “perus-avus­tuk­sek­si”?

    Sep­po Korppoo
    Joka on nihan hikenä

  21. Perus­tu­los­sa on erit­täin kan­natet­tavaa jokaisen mah­dol­lisu­us vaikut­taa omaan tulota­soon­sa. En ole silti kuul­lut vaku­ut­tavaa tapaa muo­dostaa perus­tu­losta yhtäaikaa kan­nus­ta­va ja ihmis­ar­voisen elämän mahdollistava.

    Tarve­harkin­nas­sa on se hyvä puoli, että se ottaa huomioon eri ihmis­ryh­mien eristy­is­tarpeet. 18‑v kotona asu­va ei tarvitse samaa määrää tulon­si­ir­to­ja kuin 55‑v vaikeasti työl­listyvä pitkäaikaistyötön.

    Entä miten perus­tu­lo huomioi mah­dol­liset laskusuh­dan­teet, jol­loin töitä ei yksinker­tais­es­ti riitä kaikille halukkaille? Tarkoi­tus ei var­maan ole tuomi­ta osaa porukas­ta köyhyyteen?

  22. Hieno kir­joi­tus, tosin kohtaan “Asum­is­tu­ki liit­tyy perus­tu­lo­ma­llei­hin väk­isin, sil­lä perus­tu­loa ei ole järkevää korot­taa niin korkeak­si, että sil­lä mak­saisi vuokran Helsingis­sä.” min­un vas­tauk­seni on, että jos helsingis­sä on vuokra­markki­nat täysin rik­ki ja kaavoitus täysin päin per­set­tä, niin ei sitä tarvitse tuk­i­jär­jestelmil­lä jeesusteipa­ta. Muut­takoot ihmiset muualle, kunnes markki­nat saadaan taas toim­i­maan edes etäisen järkevähkösti. Koko muulle suomelle malli jos­sa ei ole eril­listä asum­is­lisää olisi ihan toimi­va, ja helsinki­in tehtävis­sä toimi­vak­si vaik­ka itkun ja ham­mas­tenkiris­te­lyn kautta.

  23. Täl­lä het­kel­lä työt­tömänä saan kelal­ta ja sos­sus­ta 612€ + sähkö yms kulut + asum­is­tu­ki 175€ kuukaudessa net­tona (tekee vajaan tonnin).
    500 euron perus­tu­lo on nau­ret­ta­van pieni ja niinkuin jo yllä mainit­ti­i­in perus­tu­lo las­kee palkkoja.
    Ja jos miet­tii perus­tu­loa kan­nus­ti­me­na oman yri­tyk­sen perus­tamiseen ei 500€ riitä. 800- 900€ + asum­is­tu­ki alka­isi olla jo järkevää ja siinä työ­nan­ta­jil­la on jo varaa laskea palkko­ja niin että työ silti kan­nat­taa (meinaan pieni­palkkaisia hom­mia ja pätkätöitä). Ja se että uskalletaan perus­taa uusia pienyri­tyk­siä tuo uusia työ­paikko­ja joi­hin uusil­la yrit­täjil­lä on pienem­pi kyn­nys palkata työn­tek­i­jöitä kos­ka ei tarvitse mak­saa yhtä suur­ta palkkaa kuin täl­lä hetkellä.

  24. Vaikut­taako perus­tu­lo min­imi­palkan tarpeel­lisu­u­teen? Onko min­imi­pal­ka­lla sit­ten muu­ta vaiku­tus­ta kuin se, että osa työstä jätetään osta­mat­ta ylisu­uren hin­nan takia?

  25. Liian vähän:
    Täl­lä het­kel­lä työt­tömänä saan kelal­ta ja sos­sus­ta 612€ + sähkö yms kulut + asum­is­tu­ki 175€ kuukaudessa net­tona (tekee vajaan tonnin).

    Aika käsit­tämätön­tä että yhteiskun­nal­la on varaa mak­saa moisia sum­mia vastik­keet­ta. Monille osa-aikaista tai pieni­palkkaista työtä tekeville ei jää tuon enem­pää käteen. Jos­sain on jotain vialla.

  26. Voisin kan­nat­taa, jos olisi mah­dol­lista tehdä niin että asumisen tuet suurim­mil­ta osin ja vero­helpo­tuk­set pois­tet­taisi­in. Ja sit­ten vas­taavasti nos­tet­taisi­in ainakin alimpia mui­ta etuuk­sia ja las­ket­taisi­in vero­ja. Ja päästäisi­in ilman vuosien väli­vai­het­ta tilanteeseen jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat mukau­tuneet, eli laske­neet. Tuo viimeinen koh­ta min­ua hirvit­tää tuos­sa ajatuksessa.

    Eli tavoite hyvä, mut­ta miten käytännössä?

  27. Ei tässä mitää perus­tu­lo­ja tarvi­ta jos vaan työt­tömyysko­r­vaus alka­isi juok­se­maan heti kun jää työt­tömäk­si ja siten, että saa 1. työt­tömyysko­r­vauk­sen kuukau­den kulut­tua työt­tömäk­si jäätyään. 

    Kun nuo pankki­tun­nuk­setkin on jo kek­sit­ty, että eikö työ­nan­ta­jat voisi tila­ta työt­tömik­si jääville tun­nuk­sia “val­ti­ol­ta” ja näin työ­nan­ta­ja voisi ilmoit­taa työt­tömyyskas­saan tun­nuk­sen ja muut tiedot, että nyt tääl­lä on työt­tömäk­si jäävä täl­lä tun­nis­teel­la. Paper­it tule­vat sit­ten myöhem­min perässä. 

    Kysymyshän on vaan siitä, että miten pätkä­työtä tekevälle tur­vat­taisi­in tuo perus­tu­lon suu­ru­inen tasais­es­ti tilille tulel­va tulo työt­tömyys­jak­so­jen ajalle — ja varsinkin alka­valle jaksolle.

    1. Jos meil­lä Kela hoitaisi työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen eikä sitä olisi hajautet­tu eri­laisille valmiuk­sil­taan kir­jav­ille kas­soille, työt­tömyysko­r­vaus saat­taisi toimia ilman katkoksia.

  28. Hyväksyt­tävyyt­tä lisäisi, jos se jol­lain taval­la rokot­taisi sel­l­aisia, jot­ka ovat pitem­män aikaa net­tosaa­jia. Jonkin­lainen sosi­aal­i­tur­vatil­i­a­ja­tus siinä pitää olla mukana, muuten tuo­ta ei kukaan oikeis­to­lainen voi hyväksyä.

  29. Mitäpä jos asum­is­tu­ki jär­jestet­täisi­in niin, että vuokranan­ta­ja hak­isi ja saisi sen automaat­tis­es­ti tililleen alka­en päivästä jol­loin viralli­nen muut­toil­moi­tus on jätet­ty. Asum­is­tu­ki määräy­ty­isi huoneis­tossa kir­joil­laole­vien asukkaiden määrän mukaan. Byrokra­t­ian min­i­moimisek­si ja jär­jestelmän selkiyt­tämisek­si mitään tulotark­istuk­sia ei olisi, ei pin­ta-alaan liit­tyviä ehto­ja tms. Omaan asun­toon, jos­sa asuu, ei tukea mak­set­taisi. Lais­sa määrät­täisi­in, että vuokralainen voi vähen­tää tuon tuk­isum­man sovi­tus­ta vuokrasta.

    Liekö täl­laista kukaan esit­tänyt aiem­min tai jos­sain päin jo kokeil­tu? Siis lähin­nä perus­tu­lon oheen tuon ajattelin.

  30. “Min­ul­la ei ole päivitet­tyjä laskelmia perus­tu­losta. Vuon­na 2007 teh­dyn vihrei­den perus­tu­lo­ma­llin mukaan perus­tu­lo voisi olla 440 euroa kuus­sa, jol­loin se voitaisi­in rahoit­taa noin 40 pros­entin tasaverol­la. Tämä olisi val­tion ja kun­tien osalta kustannusneutraali.”

    40 % tasavero tun­tuu kovin korkeal­ta, jos sil­lä tarkoite­taan ansio­tuloveroa. Verot­ta­jan vuo­den 2012 tasku­ti­las­ton mukaan palka­nsaa­jista 86,5 pros­en­til­la vero­pros­ent­ti oli välil­lä 0–25 %. Luku kaiketi sisältää kun­nal­lisveron. Ja kuten moni kir­joit­ta­ja on toden­nut, 440 euroa kuus­sa on hyvin mata­la taso. Ylläol­evas­sa lain­auk­ses­sa toteat Osmo itse, että tuol­la struk­tu­uril­la (40 % tasavero, 440 perus­tu­lo) malli on kus­tan­nus­neu­traali. Eli toisin­sa­noen tuon 440 euroa ylit­tävä tuki, jota mon­et vält­tämät­tä tarvit­si­si­vat, nos­taisi val­tion ja kun­tien meno­ja nykyisestä.

    Nykyjär­jestelmän suurin ongel­ma on nimeno­maan sen aiheut­ta­mat kan­nustin­loukut, ja sen kor­jaamiseen perus­tu­lon idea on eri­no­mainen. Mut­ta perus­tu­lon suuri ongel­ma on, että tuen jakaantues­sa koko kansalle (se kai se idea on?) tues­ta tulee vält­tämät­tä hyvin mata­la. Sil­loin koko perus­tu­lon idea vesit­tyy väistämät­tä, kos­ka isom­man avun tarvit­si­joi­ta on niin paljon, ettei eril­lisiltä tarvi­harkin­naisil­ta etu­isuuk­sil­ta var­mas­tikaan väl­tyt­täisi. Vai miten esimerkik­si työtön yksin­huolta­ja eläisi?

    Viime vuon­na yliopis­tos­ta valmis­tuneena sosi­aal­i­tur­van ongel­mat ovat kirkas­tuneet hyvin konkreet­tis­es­ti. Neli­henkisessä per­heessämme käteen jäävät tulot eivät ole nousseet kuin noin 300–400 euroa kuus­sa, vaik­ka brut­tokuukausi­t­u­lot ovatkin nousseet noin 2000 euroa. Se tun­tuu raivos­tut­taval­ta, mut­ta ainakin näin jäl­keen­päin osaa enem­män arvostaa opiske­li­jan etu­isuuk­sia. Yhdis­telmä Hoas + puoli­hin­tainen bus­si- ja junalip­pu + edulli­nen opiske­li­jaruo­ka + opin­to­tu­ki + asum­is­tu­ki (per­heet­tömäl­lä asum­is­lisä) + epäsään­nöl­lisen sään­nöl­liset tulo­rajo­jen mak­simeil­la keikku­vat tulot = työssäkäyvän elintaso.

  31. Ystäväni käy tar­joil­i­jana ja keit­tiöa­pu­laise­na pätkätöis­sä. Hänel­lä sijaisuuk­sien pitu­udet vai­htel­e­vat yhdestä päivästä kuukausi­in. Arveli työl­lisyysas­teen­sa ole­van vuo­den mit­taan noin 50 %. 

    Voisiko Osmo konkreti­soi­da vaik­ka karkein laskues­imerkein kuin­ka täl­läi­nen pieni­palkkaista työtä tekevä nainen hyö­ty­isi perustulosta? 

    Olete­taan vaik­ka työstä saaduik­si ansioik­si lisi­neen 9600 euroa vuodessa + työt­tömyysko­r­vauk­sia ja mui­ta byrokra­t­ian takana ole­via etuuksia. 

    Kan­natan etu­usvi­idakon yksinker­tais­tamista ja työn­tekoon kan­nus­tavaa sosi­aal­i­tur­vaa. On oikein sub­ven­toi­da pieni­palkkaista työtä sihen näh­den, että syr­jäytetään kokon­aan työelämästä sosi­aal­i­toimis­ton riip­puma­tolle. Jokaisel­la kansalaisel­la tulisi olla oikeus kohtu­ullis­es­ti kor­vat­tuun työhön sivistys­val­tios­sa, työn lasken­nal­lis­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta riippumatta.

  32. Perus­tu­lo ei toi­mi seu­raavast syys­tä. Jo pitkään koulu­tuk­sen ja uuras­tuk­sen tuo­ma sta­tusar­vo on laskenut. Jos meille nyt tulisi perus­tu­lo, ihailluksi/halutuksi elämän­muodok­si ei tulisi tehdä 40h viikos­sa töitä. Kumpi saisi parem­man elämän: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja tekevä sosi­aal­isi­in suhteisi­in panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­tytöt tekevä insinööri?

    Perus­tu­lon ilaam­n­tu­mi­nen loisi sosi­aal­ista painet­ta kaikille vähen­tää työtä, kos­ka jos uuras­taisi muiden ottaes­sa ren­nos­ti, syr­jäy­tymis­vaara kas­vaisi. Perus­tu­lo tulisi paljon kalli­imak­si kuin on las­ket­tu, kos­ka jo työssä ole­vat vähen­täi­sivät töitä.

  33. Lie­nee syytä sel­ven­tää käsitet­tlä mar­gin­aaliv­ero. Alla tuloveroast­eikko johon on lisät­ty keskimääräi­nen 19,2% kun­nal­lisvero, uno­hde­taan nyt vähen­nyk­set, vuosi­t­u­lot ja vero­pros­ent­ti alara­jan kohdalla:

    16 100€—23 900€ 25,7%
    23 900€—39 100€ 36,7%
    39 100€—70 300€ 40,7%
    70 300€— 9 883€ 48,95%

    Kuten huo­maamme, niin suurim­mal­la osal­la mar­gin­aaliv­eroaste on 40% hujakoil­la jo nyt. Esimerkik­si jos noin 1 800€/kk tien­aa­va ottaa vaik­ka jonkun keikan oma toimen oheen, niin siitä hän mak­saa 36,7% veros. Pienem­pit­u­loisil­la taas tukien leikkaan­tu­mi­nen nos­taa mar­gin­aaliv­eroast­et­ta hyvin­ki korkeak­si, jopa 80%.

    Joku ongel­mako­h­ta voi olla noin 1500€/kk tuloissa.

  34. Hmm:
    Perus­tu­lo näyt­tää helpot­ta­van lep­pois­tamista. Jotenkin kuvit­telisin että aika moni mata­la­palk­ka-aloil­la vai­h­taisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan kokopäivä­työn osa-aikaisek­si jos tilille alka­isi kuukausit­tain ilmaan­tua 500 € ilmaista rahaa. 

    Mata­la­palk­ka-aloil­la (kau­pan kas­sa, rav­in­to­la-apu­lainen, tar­joil­i­ja) aikoinaan pitkään työsken­nelleenä en ymmär­rä tätä ajatustasi. 

    Kun palk­ka on niin pieni että sil­lä ei meinaa tul­la toimeen niin ihmi­nen ei pahem­min mietiskele lep­pois­tamisia. Veikkaan että mata­la­palkkaisil­la perus­tu­lo menisi suo­raan kulutukseen.

  35. Taitaa kuitenkin olla niin, että mikään malli, jos­sa osalle ihmisiä jae­taan elämiseen riit­tävä määrä vastik­kee­ton­ta rahaa, ei voi toimia kuin sil­loin, jos saa­jia on vain pieni joukko.
    Jo nyt meil­lä on val­ta­va määrä kansalaisia (ja muitakin), jot­ka eivät pistä rikkaa ris­ti­in, mut­ta elävät suun­nilleen samal­la kulu­tus­ta­sol­la kuin hei­dän elatuk­sen­sa mak­sav­is­takin monet.

    Kulu­ja on saata­va alem­mak­si. Se on pakko. Kos­ka ihmisiä ei mei­dän arvo­jemme mukaan voi­da nälkäänkään tap­paa eikä han­keen palel­lut­taa, niin heille on siis edelleen annet­ta­va rahaa.
    Ts. emme saa sieltä säästöjä. Niin­pä olisikin tehtävä tuki­ra­hoista vastik­keel­lisia kaikkien niiden kohdal­la, jot­ka jotakin pystyvät tekemään.
    Se lie­nee ain­oa keino saa­da kokon­aiskus­tan­nus­ta pienemmäksi.
    Tiedän, että siitä se vas­ta savot­ta syn­tyy, jos tosi­aan ruve­taan kek­simään töitä kaikille niille, jot­ka ovat täysin tai osit­tain työkyky­is­inä joutopäiviään viettämässä.
    Kaikkine hienouksi­neenkin tämä mei­dän mallimme taitaa olla vain yksi evoluu­tion kokeilu. Saat­taa­pa olla tule­vaisu­udessa paluu “syö tai tule syödyk­si” yhteiskun­taan. Minus­ta kehi­tys siihen suun­taan on jo alka­nut. Uno­htakaa perus­tu­lo. Varautukaa tulevaisuuteen.

  36. Min­un likaises­sa mieliku­vi­tuk­ses­sa hävitet­täisi kaik­ki rön­syt; asum­istuet, maataloustuet,sosiaalituet, eläk­keet ym. Stadin kämp­pi­en hin­nat ja vuokrat saat­taisi­vat laskea, sil­lä lan­del­lakin voisi uskaltau­tua asumaan(eläkeyhtiöiden varat lunastet­taisi, onhan lunastuslaki).

    Jos tämä kela/eläke-byrokra­t­ian hävit­tämi­nen maustet­taisi yrit­tämiseen liit­tyvän byrokra­t­ian kar­simisel­la ja veron­mak­sun yksinker­tais­tamisel­la ja kohtu­ullis­tamisel­la, johtaisi koko soos­si yrit­teliäisyy­den val­tavaan kasvu­un. “Har­maan talouden” tarpeel­lisu­us toimeen­tu­lo­tur­van luo­jana menet­täisi merkityksensä.

  37. Kan­nate­taan!

    Siis aja­tus­ta, jos­sa työt­tömän on sal­lit­tua käy­dä töis­sä, ja jokainen pieni­palkkainen yksin­huolta­ja ei automaat­tis­es­ti ajaudu tukiloukkuun. 

    Niille, jot­ka toitot­ta­vat, että pakkoko pien­i­t­u­loisen on Helsingis­sä asua huo­maut­taisin, että kaik­ki palvelu­am­matit kuu­lu­vat pien­i­t­u­lois­t­en ryh­mään. Kuin­ka kaukaa kan­nat­taa / on mah­dol­lista matkus­taa pieni­palkkaiseen työhön etenkin, kun osa pieni­palkkai­sista töistä sijoit­tuu kel­lon­aikoi­hin, jol­loin julki­nen liikenne ei toi­mi parhaim­mil­laan? Ja siel­lä maaseudul­la­han ei ole markki­noi­ta palvelu­iden osaa­jille, jol­loin asuin­seudul­laan on mah­do­ton­ta työllistyä. 

    Noin muuten olen sitä mieltä, että asum­is­tuk­i­jär­jestelmä vain nos­taa hin­to­ja ja on osaltaan luo­mas­sa kur­ju­ut­ta nille, joil­la on taipumus­ta kurjuuteen.

  38. zack: Perus­tu­lo tulisi paljon kalli­imak­si kuin on las­ket­tu, kos­ka jo työssä ole­vat vähen­täi­sivät töitä. 

    Kyl­lä perus­tu­lo­ma­llis­sa työ­tun­tien vähen­tämi­nen edel­lyt­täisi sopimista työ­nan­ta­jan kanssa kuten täl­läkin hetkellä.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos meil­lä Kela hoitaisi työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen eikä sitä olisi hajautet­tu eri­laisille valmiuk­sil­taan kir­jav­ille kas­soille, työt­tömyysko­r­vaus saat­taisi toimia ilman katkoksia. 

    Ihan haus­ka teo­ria, mut­ta ei tai­da päteä todel­lisu­u­teen. Kelan maine ei nopeana ja asi­akasys­täväl­lisenä etuuk­sien mak­sa­jana ole kovin kum­moinen. Uskon hajaute­tun mallin pakot­ta­van työt­tömyyskas­sat kil­paile­maan myös asiakaspalvelussa.

    Käsit­telyaiko­jen ver­tailu sään­nöiltään paljon yksinker­taisem­pi­in perus­tur­vae­tuuk­si­in tai van­hempaine­tuuk­si­in ei ole perustel­tua. Työt­tömyy­se­tuuk­sien mak­sami­nen on hidas­ta, kos­ka etu­ussään­nöt ovat suun­nitel­tu pätkä­työn­tek­i­jöille edullisik­si. Jos esimerkik­si van­hempainpäivära­ho­jen mallin mukaises­ti työt­tömyyspäivära­ha perus­tu­isi vero­tuk­ses­sa vahvis­tet­tui­hin tuloi­hin toimeen­pano nopeu­tu­isi huo­mat­tavasti (tek­isi sen sit­ten Kela vai kas­sat), mut­ta samal­la pätkä­työn­tek­i­jöi­den päivära­hat tip­puisi­vat merkit­tävästi. Samoin sovitel­lus­ta päivära­has­ta luop­umi­nen yksinker­tais­taisi toimeen­panoa ja nopeut­taisi käsit­te­lyä, mut­ta sekin koi­tu­isi osa-aikatyötä teke­vien taloudel­lisek­si tappioksi.

    Ei tässä mitään pare­toparan­nuk­sia ole oikeas­t­aan saatavissa.

  40. zack: Kumpi saisi parem­man elämän: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja tekevä sosi­aal­isi­in suhteisi­in panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­tytöt tekevä insinööri?

    Kumpi saa nyt? Omas­ta koke­muk­ses­tani voin sanoa, että ren­nos­ti ottava. 

    Olen näet diplo­mi-insinööri ja olen joskus tehnyt hyvin paljon ylitöitä. Ylitöistä lihoi sekä raha­pus­si että ruumis. Veren­painekin nousi, kun­to las­ki. Metabo­li­nen oirey­htymä paheni. Kaver­it muut­tui­v­at vieraik­si, puoli­son kanssa tuli vietet­tyä vähän aikaa ja sekin aika ei ollut ns. laatuaikaa. 

    Sit­tem­min olen ottanut paljon ren­nom­min, tavan­nut ystäviksi taas muut­tunei­ta kavere­i­tani ja kun­toil­lut enem­män. Kävel­lyt meren rantaa, lukenut yli 100 kir­jaa vuodessa, matkustel­lut. Puolisonkin kanssa on ollut kivem­paa. Veren­paine on laskenut jne ja uskoisin jäl­jel­lä ole­van enem­män elin­vu­osia kuin yli­työinsinöörinä olisi ollut.

    AI niin, ja nyt on paljon enem­män rahaakin, kos­ka teen paljon fik­sumpia hom­mia paljon tehokkaam­min. Ylitöitä en tee koskaan — siis yli 40 tun­nin työviikkoja.

    Jotenkin minus­ta tun­tuu, että hyvän elämän resep­ti­in ei kuu­lu ylitöi­den tekeminen.

  41. E.K.:
    Kysymys siitä tarvi­taanko perus­tu­lon rin­nalle asum­is­tukea voidaan muo­toil­la uud­estaan: kuin­ka tarkkaan pien­i­t­u­loisen (tai työt­tömän) on voita­va itse päät­tää asuinalueensa?

    Tämän kysymyk­sen voi kään­tää niin päin, että saako pien­i­t­u­loisen häätää jon­nekin per­ife­ri­aan. Ei kai sil­lä muuten niin väliä ole?

    Kyl­lä Suomes­ta löy­tyy myös perus­tu­lol­la vuokrat­tavis­sa ole­via asun­to­ja – ei tosin Helsingistä. Toisaal­ta jos halu­taan, että pien­i­t­u­loisen on seg­re­gaa­tion estämisek­si pystyt­tävä asumaan mis­sä halu­aa, voidaan seu­raavak­si kysyä pitääkö pien­i­t­u­loisel­la olla myös oikeus asua Eiras­sa tai Punavuores­sa? Entä 120 neliön omakotitalossa?

    Väli­aikaises­ti ei kai ole järkevää tai reilua pakot­taa ihmisiä muut­ta­maan omas­ta kodista tai vuokra-asun­nos­ta ylem­mältä keskilu­okkaiselta asuinalueeltakaan, mut­ta jos tulot eivät palaudu niin ei kai sitä ole järkevää yhteiskun­nan rahoit­taa? Ei että yleen­säkään kan­nat­taisin luokkako­htaisia asuinalueita.
    Ehkäpä noi­hin paikkoi­hin pitäisi jär­jestää nimeno­maan pien­i­t­u­loisille tarkoitet­tu­ja vuokra-asun­to­ja vaik­ka sit­ten kaupun­gin omis­ta­mana ja tap­pi­o­ta tuot­ta­vana ihan vain luokkake­hi­tyk­sen poistamiseksi?

    “Asum­i­nen mis­sä halu­aa” kuu­lostaa puh­taal­ta olk­iukol­ta, sil­lä kyl­lähän Suomen­lin­naankin asu­jia löy­ty­isi puoli kaupunkia, mut­ta se nyt vain ei onnis­tu — edes rahal­la, ellei lähde­tä tietois­es­ti tuhomaan syitä siihen, mik­si siel­lä halu­taan asua. Eli eiväthän muutkaan saa automaat­tis­es­ti asua juuri siel­lä mis­sä halu­aa. Mah­dol­lisu­us siihen olisi kyl­lä hyvä olla olemassa.

  42. Sepa:
    Ain­oa tapa jol­la Köy­hät ja maamme nos­te­taan nykyis­es­tä suos­ta on koti­mainen työ.

    Valitet­tavasti Katainen ei käske EK:ta palkkaa­maan suo­ma­laisia. Toiseen suun­taan käsky­tys tun­tuu onnistuvan.

    Mat­ti:
    Viime vuon­na yliopis­tos­ta valmis­tuneena sosi­aal­i­tur­van ongel­mat ovat kirkas­tuneet hyvin konkreet­tis­es­ti. Neli­henkisessä perheessämme

    Minus­ta tuo tilanne on täysin hyväksyt­tävä per­heel­liselle aikuisopiske­li­jalle eli sel­l­aiselle, joka on ollut työelämässä ja palan­nut väli­aikaises­ti opiskele­maan. Täl­löin tulota­so säi­lyy vakaana, mikä on hyvä asia.

    Tilanne kuu­lostaa täysin jär­jet­tömältä, jos opiskeluputkesta vas­ta pois­tu­va nuori on men­nyt samal­la han­kki­maan neli­henkisen per­heen, jolle yhteiskun­ta tar­joaa opiskelu­aikana työssäkäyvää täysin vas­taa­van elintason.

  43. zack:
    Perus­tu­lo ei toi­mi seu­raavast syys­tä. Jo pitkään koulu­tuk­sen ja uuras­tuk­sen tuo­ma sta­tusar­vo on laskenut. Jos meille nyt tulisi perus­tu­lo, ihailluksi/halutuksi elämän­muodok­si ei tulisi tehdä 40h viikos­sa töitä. Kumpi saisi parem­man elämän: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja tekevä sosi­aal­isi­in suhteisi­in panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­tytöt tekevä insinööri?

    Perus­tu­lon ilaam­n­tu­mi­nen loisi sosi­aal­ista painet­ta kaikille vähen­tää työtä, kos­ka jos uuras­taisi muiden ottaes­sa ren­nos­ti, syr­jäy­tymis­vaara kas­vaisi. Perus­tu­lo tulisi paljon kalli­imak­si kuin on las­ket­tu, kos­ka jo työssä ole­vat vähen­täi­sivät töitä. 

    Tästä voisi myös esit­tää vas­tahy­po­teesin, että lep­pois­t­a­mi­nen toisaal­ta paran­taisi työn laat­ua aja­tustyötä tekevil­lä. Kiireessä ja paineessa ihmi­nen tekee virheitä ja luo­va ajat­telu katoaa. Väit­täisin, että sen paljon puhutun “inno­vaa­tiore­nes­sanssin” aikaansaamisek­si vaa­di­taan täs­mälleen se, että annetaan insinööreille ja muille ajat­telijoille enem­män aikaa ajatel­la. Perus­tu­lo on oikea askel tähän suuntaan.

  44. ilk­ka: Ihan haus­ka teo­ria, mut­ta ei tai­da päteä todel­lisu­u­teen. Kelan maine ei nopeana ja asi­akasys­täväl­lisenä etuuk­sien mak­sa­jana ole kovin kum­moinen. Uskon hajaute­tun mallin pakot­ta­van työt­tömyyskas­sat kil­paile­maan myös asiakaspalvelussa. 

    Asi­aa koke­neena voin sin­ulle vaku­ut­taa, että Kelan työt­tömyysko­r­vaus ja asum­is­tu­ki tulee kuin nakutet­tuna pankki­tilil­leni määräpäivänä. Mut­ta 1. anomuk­sen käsit­te­ly kestää siet­tämät­tömän pitkään ajatellen esim. pätkä­työn­tek­i­jää. Tehdään 1 päivä työtä ja taas odote­taan kuukausi päätöstä. Mut­ta kun 1. päätös on taas Kelas­sa tehty, kor­vauk­set tule­vat tilille täs­mäl­lis­es­ti ja tarkasti. Tämä on se ongel­ma, että 1. Kelan kor­vauk­sen hakem­i­nen kestää liian kauan, että ano­jan työstä saadut rahat lop­pu­vat. Ja kun ei pikavip­piäkään enään halut­taisi suo­da vähä­varaiselle, niin perus­tu­lo olisi ratkaisu liian pitkän rahat­toman kau­den rahoittamiseksi.

  45. Liian vähän:
    Ja jos miet­tii perus­tu­loa kan­nus­ti­me­na oman yri­tyk­sen perus­tamiseen ei 500€ riitä. 

    No ei sen ilmaisek­si tarvi riit­tääkään. Mut­ta jos vaik­ka säästät yri­tyk­sen perus­tamista varten ja las­ket, että säästöil­lä X tulet toimeen vuo­den tai pari, jos fir­ma ei tuo­ta tulosta, niin kyl­lähän tuo 500 euroa kuus­sa on aika antelias lisä. Jos tulet toimeen ton­nil­la kuus­sa, niin riit­tää, että säästät 6000 euroa vuo­den elämistä ja yrit­tämistä varten. Huo­mat­tavasti helpom­paa kuin 12000 euron säästämi­nen. Fir­man aloi­tus­pääo­mat tietysti, mut­ta niin­hän aina.

  46. Tsaimai:
    Taitaa kuitenkin olla niin, että mikään malli, jos­sa osalle ihmisiä jae­taan elämiseen riit­tävä määrä vastik­kee­ton­ta rahaa, ei voi toimia kuin sil­loin, jos saa­jia on vain pieni joukko. 

    Kyl­lähän työssä käyvät mak­sa­vat oman perus­tu­lon­sa varsin äkkiä, he kun mak­sa­vat palka­s­taan vero­ja. Eli ilmaisek­si tai osit­tain ilmaisek­si sen perus­tu­lon saa vain, jos kuukausi­palk­ka on niin pieni, että siitä mak­se­taan vero­ja alle sen 500 euroa.

  47. zack: Kumpi saisi parem­man elämän: ren­nos­ti otta­va, vähän työ­tun­te­ja tekevä sosi­aal­isi­in suhteisi­in panos­ta­va ihmi­nen vai 40h+ yli­tytöt tekevä insinööri?

    Tuo­han riip­puu oikeas­t­aan aika lail­la siitä mis­sä halu­aa asua. Jos van­ha ja onneton koirankop­pi kel­paa ja tyy­tyy polkupyörään tai iki­van­haa romu autoon niin todel­lkain voi ottaa ren­nos­ti (btw tuo onnis­tuu jo nyt). Sen­si­jaan jos per­heelli­nen halu­aa asua mukavasti, koko per­heen täy­tyy pystyä kaiva­maan jostain noin tuhat euroa kuukaudessa pelkkään asumiseen ja pk-seudul­la vieläkin enem­män. Siihen päälle kaik­ki muut kulut.

    On päivän­selvää että panos­ta­mal­la sosi­aal­isi­in suhteisi­in ei rahoite­ta nor­maalin suo­ma­laisen ydin­per­heen mate­ri­aal­ista elintasoa.

  48. Muu­ta­ma huomautus:

    1) Onko Yhdys­val­tain EITC jär­jestelmä parem­pi kuin perus­tu­lo? Voi olla, mut­ta se ei sovi lainkaan yhdis­tet­täväk­si euroop­palaiseen sosi­aal­i­tur­vaan. EITC mak­saa 40 sent­tiä, kun ansait­see dol­lar­in ja 40 dol­lar­ia, kun ansait­see sata dol­lar­ia aina noin tuhanteen dol­lari­in asti. Ei toi­mi, jos saa 600 euroa, kun ei ansaitse mitään. 

    2) Saako perus­tu­lo pieni­palkkaiset leppoistamaan?
    Teo­ri­as­sa kyl­lä, käytän­nössä ei. Perus­tu­lon olois­sa pieni­palkkaisen mar­gin­aaliv­ero on saman­su­u­ru­inen kuin nyt on keskipap­kkaisen mar­gin­aaliv­ero. Mik­si pro­gres­si­ivi­nen vero­tus ei saa meitä kaikkia lep­pois­ta­maan? Pien­i­t­u­loinen tarvit­see niitä viimeisiä euro­jaan kiihkeäm­min kuin keskituloinen.
    Edelleen, nyt pieni­palkkaisen mar­gin­aaliv­ero on nyt lähel­lä 90 pros­ent­tia. Lep­pois­t­a­mi­nen tosin vaatisi hyvää sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän osaamista.

    3) “Mar­gin­aaliv­eron sijas­ta pitää kat­soa, kan­nat­taako men­nä kokoaikaiseen työhön työt­tömyy­destä.” Sitäkin perus­tu­lo paran­taa. Jos ansait­see nyt 1400 euroa brut­tona, saa noin 1150 euroa net­tona. Jos asuu vuokra-asun­nos­sa Helsingis­sä, saa fat­tas­ta 1000 euroa puh­taana käteen. Perus­tu­lo ei vaiku­ta fat­tan asi­akkaan tuloi­hin, mut­ta nos­taa tuo­ta 1400 euroa tien­aa­van net­toan­sio­ta selvästi. Olete­taan, että perus­tu­lo on 500 euroa ja mar­gin­aaliv­ero 40 %, 1400 euron palka­s­ta jää käteen 1340 euroa. Työn tuot­ta­ma net­toan­sio nousee 150 eurosta 340 euroon eli kaksinkertaistuu.

    Yleinen asum­is­tu­ki ei nos­ta vuokrata­soa, mut­ta toimeen­tu­lo­tu­ki nos­taa. Asum­is­tu­ki kor­vaa niin pieniä vuokria, että pääosa vuokras­ta ja siis vas­tuu asun­non kalleud­es­ta jää oma­lle vas­tu­ulle. Kat­tovuokra Helsingis­sä on jotain alle 400 euroa, kun alim­mat vuokramyyp­n­pöt vapail­la markki­noil­la ovat 600 euroa. Tietysti palkanko­ro­tuk­setkin nos­ta­vat vuokria, mut­ta asum­is­tu­ki nos­taa vuokria samal­la taval­la kuin nos­taisi koro­tus työ­markki­natu­keen. Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa vuokran sat­apros­ent­tis­es­ti, joten kaik­ki vuokrapyyn­nöt nou­se­vat vähin­tään ylim­män hyväksyt­tävän vuokran tasolle.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    3) “Mar­gin­aaliv­eron sijas­ta pitää kat­soa, kan­nat­taako men­nä kokoaikaiseen työhön työt­tömyy­destä.” Sitäkin perus­tu­lo paran­taa. Jos ansait­see nyt 1400 euroa brut­tona, saa noin 1150 euroa net­tona. Jos asuu vuokra-asun­nos­sa Helsingis­sä, saa fat­tas­ta 1000 euroa puh­taana käteen. Perus­tu­lo ei vaiku­ta fat­tan asi­akkaan tuloi­hin, mut­ta nos­taa tuo­ta 1400 euroa tien­aa­van­net­toan­sio­ta selvästi. Olete­taan, että perus­tu­lo on 500 euroa ja mar­gin­aaliv­ero 40 %, 1400 euron palka­s­ta jää käteen 1340 euroa. Työn tuot­ta­ma net­toan­sio nousee 150 eurosta 340 euroon eli kaksinkertaistuu. 

    Ei ihan auen­nut. Eikös tuos­sa perus­tu­lota­pauk­ses­sa mak­se­ta 40% vero tuos­ta 500€ ylit­tävästä osu­ud­es­ta, joka on siis 900€? 500€+900€*60%=1040€ eli käteen jäävä osu­us piene­nee selvästi?

    Jot­ta tuos­ta jäisi käteen tuo 1340€, tulisi 500€ ylit­tävän osu­u­den veron olla 6,7%.

    1. Sen 500 euroa saa itselleen sel­l­aise­naan ja tämän lisäk­si 60 pros­ent­tia ansio­tu­lois­taan, eli 500 + 1400 x 0,6 = 1340

  50. Usein puhutaan vähä­varais­ten yhdis­tyk­sien puoles­ta, että sinne kun menee, niin elämä aukeaa.

    No minä kävin tänään Van­taan työt­tömien yhdis­tyk­sessä kahvil­la, niin sain­pa näpeil­leni, kun kuulem­ma sok­e­ria kahvikup­pi­i­ni tulisi ottaa “sok­erisak­sil­la” eikä sormil­lani suo­raan sokeriastiasta. 

    Että jos työt­tömien yhdis­tys­ten ja työt­tömien rahoi­tus johtaa “sok­er­il­la sormin” käytän­töi­hin, niin eihän tuos­sa ole mitään järkeä. Näinköhön työt­tömistä on ryhd­tyt­ty leipo­maaan hölmöjä ja vähä-äly­isiä, että lakienkin mukaan näitä “vähäisiä” voitaisi­in mankeloi­da työt­tömien yhdis­tyk­sis­saä yhdis­tyk­sien etu­ja ajaen.

  51. Ensin­näkin sanois­in, että on epäre­hellistä puhua perus­tu­lon 40%:n mar­gin­aaliv­eros­ta ja ver­ra­ta sitä nykysys­teemin 90%:n efek­ti­iviseen mar­gin­aaliv­eroon, jos perus­tu­losys­tee­mis­sä on tarkoi­tus sit­ten kuitenkin säi­lyt­tää asum­is­tu­ki, joka luon­nol­lis­es­ti tuot­taa sin­nekin tuo­ta 40%:a korkeam­man efek­ti­ivisen marginaaliveron. 

    Toisek­si, vaik­ka vuokrata­so vapail­la markki­noil­la on korkeampi kuin se, mille tasolle asum­is­tukea mak­simis­saan saa, nos­taa se asum­is­tu­ki juuri yleisiä asumiskus­tan­nus­ta­soa, kos­ka toisin kuin mainit­se­masi palkanko­ro­tuk­set se on pakko käyt­tää vain ja ain­oas­taan asumiseen. Esimerkik­si asum­is­tu­ki kan­nus­taa täysikasvuista las­ta muut­ta­maan pois van­hempi­en­sa luo­ta, kos­ka ei joudu itse mak­samaan kokon­aan sen pois­sa kotoa asumisen kus­tan­nuk­sia. Ja luon­nol­lis­es­ti pois­sa kotoa asues­saan hän on osaltaan luo­mas­sa painet­ta vuokrien nostoon. 

    Samoin asum­is­tu­ki kan­nus­taa asumaan yksin kimp­pa-asumisen sijaan, kos­ka kimp­pa-asut­taes­sa olete­taan sen toisen asu­jan osal­lis­tu­van asumiskus­tan­nusten kat­tamiseen. Tämä lisää painet­ta etenkin pieni­in asuntoihin. 

    Minus­ta selkein­tä olisi pois­taa kaik­ki asumisen tukem­i­nen, niin omis­tusasun­non korkovähen­nyk­set kuin asum­is­tukikin. Asum­i­nen on yksi kulu­tuk­sen muo­to. Jotkut halu­a­vat asua isos­sa asun­nos­sa Helsingis­sä, toisille kel­paa pieni loukku Van­taal­la. Toiset halu­a­vat leika­ta nykyku­lu­tus­taan saadak­seen asun­ton­sa omis­tuk­seen­sa ja siten alen­net­tua asum­is­meno­jaan tule­vaisu­udessa. Toiset taas eivät tätä halua. Minus­ta tätä touhua on turha men­nä yhteiskun­nan tuil­la sotkemaan. 

    Joku mainit­si sen, että 55-vuo­ti­aan pitäisi saa­da enem­män tulon­si­ir­to­ja kuin 18-vuo­ti­aan. Mik­siköhän näin? 55-vuo­ti­aal­la on toden­näköisem­min kerät­tynä jotain omaisu­ut­ta, kun taas 18-vuo­tias aloit­taa toden­näköis­es­ti puh­taal­ta pöydältä. 

    Sit­ten vielä kom­ment­ti liit­tyen lep­pois­tamiseen. Jos perus­tu­losys­tee­mi lask­isi efek­ti­ivistä mar­gin­aaliv­eroa, niin tämän pitäisi ennem­minkin tehdä lep­pois­tamis­es­ta vähem­män houkut­tel­e­vaa kuin mitä se nyt on. Mitä mata­lampi efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on, sitä enem­män se brut­to­tu­lon lasku leikkaa nettotuloa.

  52. Samuli Saarel­ma: Minus­ta selkein­tä olisi pois­taa kaik­ki asumisen tukem­i­nen, niin omis­tusasun­non korkovähennykset
    kuin asum­is­tukikin. Asum­i­nen on yksi kulu­tuk­sen muo­to. Jotkut halu­a­vat asua isos­sa asun­nos­sa Helsingis­sä, toisille kel­paa pieni loukku Van­taal­la. Toiset halu­a­vat leika­ta nykyku­lu­tus­taan saadak­seen asun­ton­sa omis­tuk­seen­sa ja siten alen­net­tua asum­is­meno­jaan tule­vaisu­udessa. Toiset taas eivät tätä halua. Minus­ta tätä touhua on turha men­nä yhteiskun­nan tuil­la sotkemaan. 

    Ehdo­tuk­seen sisäl­tyy paljon ongelmia. Yksi niistä on työhön kan­nus­t­a­mi­nen. Syr­jäseudul­la asu­van työt­tömän ei kan­nat­ta hakea kaupungista mata­la­palkkatyötä, kos­ka lisäan­siot menevät kaik­ki asumiskus­tan­nusten eroon.

  53. Offtopic: Soin­in­vaar­alle suurki­itos kilo­metriko­r­vausten nos­tamis­es­ta esille. Toisel­la foo­ru­mil­la poruk­ka kehuu, kuin­ka on mak­sat­tanut auton­sa ja autoku­lun­sa veron­mak­sajil­la. Toiv­ot­tavasti tuos­ta idioot­ti­maisu­ud­es­ta päästäisi­in nyt eroon.

  54. On tietenkin ihan selvää, että työt­tömyys tulee yhteiskun­nalle hyvin kalli­ik­si. Hyvin kalli­ik­si se tulee myös sille yksilölle, jota asia kos­ket­taa, mukaan­lukien hänen perheensä.

    Jotkut katso­vat että porkkanan täy­den­nyk­sek­si tai peräti sen sijaan tarvi­taan kep­piä työt­tömyy­den yhteiskun­nal­lis­ten kus­tan­nusten suit­semisek­si tai peräti niiden ehkäisemisek­si. Kep­pi onkin yhteiskun­nal­lis­ten kus­tan­nusten kurit­tamisek­si tarpeen. Yksilöt tarvit­se­vat kuitenkin porkkanaa.

    Yksi parhaista esite­ty­istä porkkanoista on juuri perus­tu­lo. Se rohkaisee yrit­tämään ja kokeile­maan mitä hyvän­sä aktivoin­ti­toimen­pidet­tä: osa-aikatyötä, työhar­joit­telua, osa-aikaopiskelua, työ­pa­ja­toim­intaa, vapaa­ta kansan­sivistys­tä, kokoaikaopiskelua, pien­imuo­toista yrit­tämistä, mitä hyvän­sä, kos­ka nykyisessä hyv­in­voin­ti­val­tios­sa tukimuo­to muut­tuu aina elämän­ti­lanteen muuttues­sa. Ja nykyään elämän­ti­lanteet muut­tuvat siten, että monil­la ain­oa pysyvä oloti­la on jatku­va muutos.

    Mik­si perus­tu­lo sit­ten toimisi porkkanana? Sik­si, että nyky­mallises­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa kaikkien tukien hakemiseen liit­tyy sekä lak­isääteisiä karensse­ja että ihan puh­taan byrokraat­tisia käsit­telyaiko­ja. Kos­ka oma vat­salaukku ja velko­jat eivät kuitenkaan tunne käsit­telyaiko­ja, tukia odotel­lessa pudo­taan kuop­paan jos ei satu ole­maan säästöjä tai avu­li­ai­ta läheisiä. Säästöjä taas pätkä­työläisel­lä ei vält­tämät­tä ole, kos­ka hän on sijoit­tanut kaiken sen, mikä jää ylitse välit­tömistä elinkus­tan­nuk­sista sel­l­aisi­in investoin­ti­tavaroi­hin kuten kodinkoneisi­in tai silmäla­sei­hin. Jopa ham­maslääkäris­sä käymi­nen tai vaat­tei­den uusimi­nen saat­taa olla sijoitus.

    Kaikkia köy­hiä ei kan­na­ta syyt­tää siitä että muu­ta­ma ei jak­sa hakea töitä tai edes tukia, sil­lä se aikaansaa epälu­ot­ta­mus­ta yhteiskun­tamme oikeu­tuk­seen ja oikeu­den­mukaisu­u­teen. Jos köy­hiä pide­tään jär­jestelmän hyväk­sikäyt­täjinä, köy­hät kyl­lä ymmärtävät vih­jeen. Paaria kyl­lä tajuaa ole­vansa paaria, ja paar­i­an on turha yrit­tää mitään. Paar­i­an leimaa ei saa pestyä edes kloo­ril­la. Köy­hien syyt­telem­i­nen jär­jestelmän hyväk­sikäyt­täjik­si pystyt­tää uudelleen yhteiskun­talu­okat ja niiden väli­in muu­rit, ja syyt­telem­i­nen entis­es­tään heiken­tää itse­tun­toa. Kun tarpeek­si usein san­o­taan että työtön on syypää omaan tilanteeseen­sa niin on vaarana ihan oikeasti uskoa se. Seu­rauk­set tästä ovat sekä köy­hän itse­tun­toon että kansan­taloudellemme kurjat.

    Ei työt­tömyy­destä tarvitse kiitel­lä työtön­tä, mut­ta ei hän­tä myöskään pidä syyt­tää siitä että yhteiskun­tamme on muut­tunut sel­l­aisek­si että epä­tyyp­il­li­sistä työ­suhteista on tul­lutkin tyyp­il­lisiä eikä hyv­in­voin­ti­val­tiomme ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keemme ole pysynyt tämän perässä. Sitä tärkeäm­pää onkin päivit­tää hyv­in­voin­ti­val­tiomme ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keemme. Perus­tu­lo ei ain­oas­taan päiv­itä vaan uud­is­taa koko hyv­in­voin­ti­val­tiomme perustan.

  55. “Kat­tovuokra Helsingis­sä on jotain alle 400 euroa, kun alim­mat vuokramyyp­n­pöt vapail­la markki­noil­la ovat 600 euroa. ”

    Kun tuo­hon asum­istuen tasos­ta liitetään tuo arvio tuos­ta perus­tu­lon 500 euron tasos­ta niin tähän perus­tu­loonkin näyt­tää liit­tyvän sama “virhe ” kuin lex Soin­in­vaaraan eli tarkoi­tus onkin leika­ta sosiaaliturvaa.

    Keskustelus­sa uno­hde­taan myös, että töis­säkäyn­ti aiheut­taa kulu­ja ja ne nos­ta­vat myös työl­listymisen kynnystä.

    Mitä vähem­män tun­te­ja per paivä/ keik­ka sitä suurem­man osan tulosta leikkaa­vat kulut.

    Eri­tyis­es­ti pikkukeikko­ja tekeviltä työ­nan­ta­jat ede­lyt­tävät omia suo­javarustei­ta, työkalu­ja etc
    Eli tuol­lainen 100–300 euron lisä­tu­losta kulut syövät valtaosan

  56. Ihan jo ihmis­ten pyörit­te­lyn byrokra­ti­as­sa ja hei­dän henkilöko­htaisen epä­var­muuten­sa vähen­tämi­nen on aivan riit­tävä perustelu mak­saa perus­tu­loa tai jotain vas­taavaa tukien varas­sa oleville.

    Esimerkik­si sairaspäivära­han tai kuntou­tustuen käsit­te­ly kestää. KELAl­la menee tähän kuukaud­es­ta kolmeen, pidem­päänki­in. Jos hak­i­ja kysyy KELAs­ta että mil­lä hänen on tarkoi­tus elää sitä odotel­lessa, niin siel­lä ker­ro­taan että mene sos­su­un. Johon sit­ten jonote­taan taas aikansa. 

    Lop­putu­lok­se­na että suur­in­pi­irtein saman rahan, san­o­taan nyt vaik­ka 500–600 euroa kuus­sa, saa kuitenkin. Vaik­ka KELAn päätös olisi kielteinen.

    Veron­mak­sa­jat eivät säästä tässä sent­tiäkään, pikem­minkin päin­vas­toin kos­ka byrokra­tia mak­saa, ja viras­to­jen voimavarat menee hake­musten käsit­te­lyyn ihmis­ten aut­tamisen sijaan. Lisäk­si sairaat ihmiset joil­la on muutenkin voimat lop­pu, ja siten elä­man­hallinta mitä sat­tuu, tarvit­se­vat tämän hel­vetin byrokra­t­ian aiheut­tamien ongelmien vuok­si luul­tavasti enem­män apua. Eli rahaa. Se mitä täl­lä syynäyk­sel­lä edes teo­ri­as­sa säästetään jotekin aiheet­tomien tukien mak­samat­ta jät­tämisel­lä on aivan mität­tömiä sum­mia hait­toi­hin verrattuna.

    Näin sik­si että kolmikan­tanalain­säätäjä on suures­sa viisaudessaan kat­sonut tarpeel­lisek­si jakaa rahaa samoille ihmiselle, usei­den eri instanssien kaut­ta, parinkymme­nen perustuen ja parin­sadan harkkin­nan­varasien avus­tuk­sen kaut­ta. Ja sel­l­aisel­la valvontaby­rokra­tial­la joka on epäin­himilli­nen, kallis, teho­ton, tarkoituk­sen vas­tainen, lyhyesti VMP mil­lä tahansa liike­talouden tai riskien hallinnan opil­la, lasken­taval­la, ark­i­jär­jel­lä, tai ylipään­sä kenenkään mielestä jon­ka päätä ei täytä pumminpelkovaahto.

  57. Yle:n Hul­lu jut­tu käsit­teli aihet­ta 12.4. kohdas­ta 16:30 eteenpäin. 

    http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1479139

    STM:n kuvaa­jat tuloloukuista ovat kyl­lä karua katseltavaa:
    http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42733&name=DLFE-10828.pdf

    Noista käy ilmi, että nykyi­nen sosi­aal­i­jär­jestelmä on täysin rik­ki alle 2000e/kk tien­aavien osalta ja se pitäisi räjäyt­tää täysin alus­ta lop­pu­un. Use­ampi­lap­sis­ten per­hei­den osalta tilanne on kestämätön jopa yli 3000e/kk lik­soille saakka.

  58. tpyy­lu­o­ma: Näin sik­si että kolmikan­tanalain­säätäjä on suures­sa viisaudessaan kat­sonut tarpeel­lisek­si jakaa rahaa samoille ihmiselle, usei­den eri instanssien kaut­ta, parinkymme­nen perustuen ja parin­sadan harkkin­nan­varasien avus­tuk­sen kaut­ta. Ja sel­l­aisel­la valvontaby­rokra­tial­la joka on epäin­himilli­nen, kallis, teho­ton, tarkoituk­sen vas­tainen, lyhyesti VMP mil­lä tahansa liike­talouden tai riskien hallinnan opil­la, lasken­taval­la, ark­i­jär­jel­lä, tai ylipään­sä kenenkään mielestä jon­ka päätä ei täytä pumminpelkovaahto.

    Kyl-lä.

    Jos ker­ran ihmisiä halu­taan aut­taa, niin mitä mieltä on samaan aikaan toisel­la taval­la vaikeut­taa niiden “autet­tavien” elämää niin paljon, että kokon­aisu­ut­ta arvioiden hyö­ty jää luokkaan +-0 (ainakin sen huonoiten pär­jäävän joukon osalta)? Onko tämä jokin kiero kom­pro­mis­si, jos­sa huomioidaan sekä kepi­ty­suskois­t­en että porkkanan­tar­joa­jien mielip­i­teet tas­a­puolis­es­ti? Mitä jos keski­tyt­täisi­in tässäkin asi­as­sa enem­män fak­toi­hin, siis eri­lais­ten toimien todel­lisi­in vaiku­tuk­si­in, eikä ihmis­ten eläimel­lisi­in, viet­tipo­h­jaisi­in mielitekoi­hin polkea huonos­ti pär­jääviä laji­tovere­itaan maan rakoon?

    Näille kepit­täjille voisi jär­jestää vaikka­pa mak­sullista har­ras­tus­toim­intaa, jon­ka puit­teis­sa saisi­vat heit­el­lä pal­loil­la tai huitoa vit­sal­la köy­hiä ja kipeitä. Muu­ta­ma osal­lis­tu­mishaluinen syr­jäy­tynyt saisi työ­paikan ja kepit­täjät mie­len­rauhan. Nyt ei tun­nu kukaan saa­van oikein mitään.

  59. Michael Perukan­gas ja tpyy­lu­o­ma kir­joit­ta­vat järkeviä.

    Varsinkin jäin pohti­maan kohtaa: “.…kolmikan­tanalain­säätäjä on suures­sa viisaudessaan kat­sonut tarpeel­lisek­si jakaa rahaa samoille ihmiselle, usei­den eri instanssien kaut­ta, parinkymme­nen perustuen ja parin­sadan harkkin­nan­varasien avus­tuk­sen kaut­ta. Ja sel­l­aisel­la valvontaby­rokra­tial­la joka on epäin­himilli­nen, kallis, teho­ton, tarkoituk­sen vastainen…”

    Tilanne taitaa olla nyt niin tiukasti jumis­sa, että pitää ottaa rajut keinot käyttöön.

    Itse olen koet­tanut osoitel­la sormel­la Suomen intel­li­gentsi­aa, jon­ka mielestäni pitäisi olla täl­laises­sa umpiku­jas­sa tiennäyttäjänä.

    Kun ei muu­takaan keinoa tai­da sit­ten olla, niin katk­erin mielin “pakon edessä” pyör­rän pyhät sanani, ja kään­nyn täten perus­tu­lon kannalle.

    Tämä ei kuitenkaan muu­ta perusasen­net­tani sen suh­teen, että lep­pois­t­a­mi­nen on pahas­ta ja kaiken­lainen yrit­tämi­nen hyvästä.

    Sep­po Korppoo
    Home­htuneen kolmikan­nan vastustaja

  60. Tois­tan nyt itseäni, mut­ta san­ot­takoon vielä ker­ran. 40 % veroaste on aivan liian korkea, jot­ta sen voisi hyväksyä edes vasem­mis­ton äänestäjät. 440 euron perus­tu­lo on aivan liian mata­la, että se riit­täisi mihinkään. Johtopäätös: perus­tu­lo on huuhaata.

  61. Miten perus­tu­lo lanseer­ataan, jot­teivät kus­tan­nu­s­painei­den kouris­sa kärvis­televät kaup­pi­aat syö heti osaa perus­tu­losta pois? Saatan nähdä kuin­ka keltainen lehdis­tö kir­joit­taa asi­ay­hteyk­sistä irroitet­tuna suurin otsikoin, että perus­tu­lo kolah­taa tilille­si ensi per­jan­taina ja kuin­ka osal­la vähä­varai­sista on nyt enem­män rahaa käytössään. Jos minä olisin kaup­pias, niin saat­taisin hyvin nähdä tilanteen siten, että nyt on se het­ki korot­taa hie­man hin­to­ja. Ainakin alv:n alen­tamiset ovat ajoit­tain osoit­tau­tuneet kohta­laisen turhik­si kulut­ta­jan kannal­ta juuri tämän ilmiön takia.

  62. “Yksi parhaista esite­ty­istä porkkanoista on juuri perus­tu­lo. Se rohkaisee yrit­tämään ja kokeile­maan mitä hyvän­sä aktivoin­ti­toimen­pidet­tä: osa-aikatyötä, työhar­joit­telua, osa-aikaopiskelua, työ­pa­ja­toim­intaa, vapaa­ta kansan­sivistys­tä, kokoaikaopiskelua, pien­imuo­toista yrit­tämistä, mitä hyvänsä,”

    Suurin osa työkkärin tar­joamista toimen­piteistä on teho­ton­ta tem­pu­tus­ta ‚har­voin nuo johtavt mihinkään 

    Ja har­voin toimen­pide on lähtöisin työt­tömän omista lähtöko­hdista eikä toimen­piteitä ole edes suun­nitel­tu työt­tömän työl­listämisek­si vaan virkail­i­joiden työllsitämiseksi.
    Työvoima­hallinnon tarkoi­tus on muut­tunut lähin­nä kon­trol­lilaitok­sek­si ja tämä näkyy työkkärin markki­nao­su­u­den hiipumisena

    Ja pääosin nuo toimen­piteet ovat työt­tömän hyväk­sikäyt­töä eli työtön pakote­taan 9 euron kor­vauk­sel­la n kuu­den kuukau­den toimen­piteeseen ja kun se on lop­puu työtön kor­vataan uudella

    Ain­oa hyö­tyjä on yrit­täjä, kun hän saa ilmaista työvoimaa
    Niin­pä työvoimapoli­it­tis­ten toimen­pitei­den hyö­ty­suhde on huono,lähinnä virkami­esten elatusta.

    Jo yksin työkkärin asenne työtön­tä kohtaan estää työllistymistä:Yksikin väärä lause ja joudut kuukausien karenssiin.
    Kun epälu­ot­ta­mus on täy­del­listä molem­min puolin pöytää niin mitään aitoa keskustelua ja työll­si­tymis­su­un­nitel­maa ei synny.

    Eikä viidessä min­uutis­sa muutenkaan mitään kun­nol­lista saa aikaan

    Esim min­un kohdal­la 40 vuo­den työkoke­mus heit­et­ti­in roskik­seen ja sen sijas­ta miten min­ulle olisi raken­net­tu uusi ura ole­van ammt­tiatodon varaan niin alet­ti­in kysel­lä tuli­työlu­paa , VTT:n märkäsertifikaattia,bussikorttia etc 

    Ja lop­ul­ta ehdotet­ti­in toimen­piteek­si levy­sep­pähit­saa­jan kurssia, niitä kun oli ostet­tu kum­min kaimal­ta niin paljon,että kurssit oli­vat tyhjiä.

    Eli työn­väl­i­tyk­sen toimin­nan moti­iv­ina oli­vat aivan muut syyt kuin henkilön työl­listämi­nen, ei työtön eikä työl­listämi­nen ole tänä päivänä työvoimapoli­ti­ikas­sa kovinkaan tärkeää .

  63. Mat­ti:
    Tois­tan nyt itseäni, mut­ta san­ot­takoon vielä ker­ran. 40 % veroaste on aivan liian korkea, jot­ta sen voisi hyväksyä edes vasem­mis­ton äänestäjät. 440 euron perus­tu­lo on aivan liian mata­la, että se riit­täisi mihinkään. Johtopäätös: perus­tu­lo on huuhaata.

    Itseäsi tois­ta­mal­la tois­telet vain virheel­listä tietoa.

    Kaikil­la keski­t­u­loisil­la on nytkin suun­nilleen 40% mar­gin­aaliv­eroaste, usein korkeampikin.

    2500e/kk tien­aa­van “veroaste” 440e perus­tu­lo + 40% vero­ma­llis­sa olisi 22.4%, mikä kuu­lostaa ihan järkevältä ja käteen jäisi 1940e/kk.

    500e indek­siko­rote­tul­la perus­tu­lol­la 2000e/kk ja 20% veroaste.

    500e + asum­is­tu­ki on myös aivan riit­tävä elämän perus­tarpei­den kat­tamiseen ja tuos­ta elin­ta­son paran­t­a­mi­nen sat­un­nais-/osa-aikatöil­lä on erit­täin kan­nat­tavaa, kuten pitääkin olla.

    Onhan meil­lä nytkin käytän­nössä sosi­aal­i­tukien kat­tona yksinker­tais­es­ti vuokra + sähköt + 441e/kk.

    Minä lähtisin kyl­lä mielum­min jostain 700e/kk ja ei asum­is­tukea luke­mas­ta liik­keelle, mut­ta en tiedä kuin­ka real­isti­nen vai­h­toe­hto se on. Se kan­nus­taisi etsimään halpo­ja asun­to­ja ja pois­taisi vuokra­markki­noiden vinoumia.

  64. Tärkein­tä tässä perustulo/kansalaispalkka/kansalaisosinko asi­as­sa olisi päästä otta­maan ensim­mäi­nen askel. Kan­na­tus­ta asialle on poli­it­tisen kir­jon jokaises­sa päässä, mut­ta keskustelu on juut­tunut kinastelu­un sopi­vas­ta tasosta.

    Ensim­mäi­nen askel on otet­ta­va niin pienenä, että kaik­ki sen hyväksyvät ja hyväksyt­tävä se, ettei niin pienel­lä kansalaisosin­gol­la elä. Mut­ta se on jo silti huo­mat­ta­va paran­nus. Satasen suu­ru­inen kansanosinko takaa kaiken heikoim­mal­la oleville byrokra­tioiden väliseen tyve­neen mus­taan aukkoon juut­tuneille rahan, jon­ka he saa­vat automaat­tis­es­ti, jota ei voi ottaa pois. Ruokara­ha äärim­mäisen henkilöko­htaisen katas­trofin var­alle. Sil­lä saa jo mon­ta kiloo perunoi­ta päivää kohden.

    Porkkanoi­ta yrit­täjille ja oikeis­tolle: Saman satasen voisi leika­ta kaikkien kokopäivätöis­sä ole­vien NET­TOpalka­s­ta pois. Samoin eläkeläis­ten net­toeläk­keestä sata­nen pois.
    Kep­piä ja porkkanaa koul­u­laisille: Perusk­oulun lopet­tanut saisi satasen jos jatkaa koulunkäyn­tiä toiseen asteeseen, samal­la jo osan opin­to­tuk­iby­rokra­ti­as­ta voisi purkaa. Perus­tu­lo voisi olla myös pienem­pi, jos ei han­ki mitään ammattia.
    Työt­tömyysko­r­vauk­sista myös sata­nen pois.

    Rahoituk­seen yleinen ja yhtäläi­nen rahain­si­ir­tovero automaat­tis­es­ti pankeista val­tion kas­saan jokaises­ta pankki­ta­pah­tu­mas­ta. Otak­sun että promille riit­tää alku­un. Siitä ei pitäisi kenel­läkään olla vinku­mista, että pääo­mat pak­e­nee Suomesta.

    Idea on siinä että saadaan hom­ma alulle. Pienin kaikkien hyväksyt­tävis­sä ole­va askel ja sit­ten saadaan jo koke­mus­ta hom­man toimivu­ud­es­ta. Jos kaik­ki toimii, niin seu­raavak­si askeleek­si voisi ottaa opin­totuen peru­sosan ja myöhem­min perus työttömyysturvan.
    Jos hom­ma näyt­täisi rys­sivän, niin pienistä askeleista on helpom­pi peru­ut­taa ja tehdä kor­jauk­sia. Pahin­ta mitä tälle asialle voi tehdä, on vaa­tia ker­tarysäyk­sel­lä utopis­tista, puh­da­sop­pista maail­man­pelas­tu­sop­er­aa­tio­ta, jos­sa koko sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä pan­naan uusiksi.

    Hiukan real­is­mia ja prag­ma­tismia peli­in, niin päästään eteenpäin.

  65. Ja näistä kassa/Kela ja muu byrokra­tia käsittelyajoista:
    Ansiosi­don­naisel­la asi­at on hyvin, ainakin jos on YTKn kas­sas­sa. Sovitel­tu päivära­ha nap­sah­taa tilille alle viikos­sa jos toimit­taa asiansa sähköis­es­ti, etana­pos­til­lakaan harvem­min menee paljoo viikkoa pitempään.

    Tähän pitäis pyrk­iä, tietokoneet ja automaat­ti­nen tieto­jenkäsit­te­ly on jo keksitty.…

  66. Tuos­sa Hul­lun Jutun jak­sos­sa näkyi selvästi että pien­ten net­to­tu­lo­jen tapauk­ses­sa yhteiskun­ta olisi valmis tar­joa­maan läh­es saman elin­ta­son vastikkeetta.

    Siis kau­pan kas­salle, kahvi­lan tar­joil­i­jalle, baar­i­työn­tek­i­jälle tai vas­taavalle ei voi­da mak­saa sel­l­aista markki­na­palkkaa, joka vero­jen jäl­keen reilusti ylit­täisi eri­lais­ten vastik­keet­tomien etuuk­sien arvon.

    Kun ker­ran noil­lakin toimi­aloil­la on työssä ihmisiä niin se tarkoit­taa että nämä työl­liset ovat joko opiske­li­joi­ta tai sit­ten kaik­ki eivät hae niitä etuuk­siä mihin voisi­vat olla oikeutet­tu­ja. Opiske­li­joil­la­han on taval­laan perus­tu­lo tiet­tyyn raha­sum­maan asti, sen jäl­keen efek­ti­ivi­nen rajaveroaste on todel­la korkea takaisin­perin­nän yms. vuoksi. 

    Rikkaissa mais­sa myös useis­sa palvelu­am­mateis­sa palkat ovat köy­hiä mai­ta suurem­mat vaik­ka suorit­tei­den määrä palvelua tuotet­taes­sa on sama. Kuitenkin rikkaiden maid­en etu­ude­tkin ovat suurem­mat eli tietyis­sä ammateis­sa ero net­topalkan ja mah­dol­lis­es­ti saatu­jen vastik­keet­tomien etuuk­sien välil­lä ei ole suuri…

    Mik­si kaik­ki eivät voisi saa­da vähin­tään 4000 euron kuukausi­palkkaa? Sil­loin­han kan­nustin­loukku­ja ei olisi.. Jos asiantun­ti­jak­si pätevä ihmi­nen ei halu­aisi tehdä kau­pan kas­san töitä niin kaup­pa mak­saisi ikävän työn lisää sen ver­ran että kuukau­sian­sio olisi riittävä.

    Luotan suo­ma­laisen perusk­oulun kykyyn tuot­taa kaik­ista kansalai­sista saman­laisia. Ja onhan suo­ma­lainen kas­va­tusti­eteelli­nen ja yhteiskun­tati­eteel­lisen alan eli­it­tikin järkevästi tor­junut geneet­tis­ten syi­den vaiku­tuk­sen ihmis­ten kyvykkyy­teen. Eli G‑faktorilla ei saa selit­tää mitään.… 🙂

  67. “Liian van­ha”, usein aktivoin­ti­toimen­piteis­sä piiloluku­järjestys, eli aktivoimi­nen sinän­sä taitaa olla päämäärää tärkeäm­pää. Näin ainakin nuoriso­työt­tömien yläikära­jan ylit­täneil­lä. Kaikille, ainakin pitkäaikaistyöt­tömille, lie­nee tärkeää tehdä melkein mitä tahansa jot­tei mökkihöperöidy. 

    Jut­telin ker­ran itse työt­tömänä ollessani koke­neen, pitkän lin­jan työvoimavirkail­i­jan kanssa, joka tote­si että meil­lä on Suomes­sa iso ryh­mä sel­l­aisia työt­tömiä, joiden aktivoimi­nen on resurssien tuh­laus­ta. Parem­pi olisi hei­dät lait­taa eläk­keelle. En nyt puhu sin­un tilanteestasi, “Liian van­ha” kun en sitä tiedä tarkem­min. Tämä ryh­mä on kuitenkin tabu eikä siitä voi puhua.

    Olen hak­enut TE-virkail­i­jak­si joskus. Epäilen, että urani ei urjen­nut, kos­ka vaik­ka min­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta työt­tömien aktivoin­ti­toimen­piteistä sekä asi­akkaana että niiden jär­jestäjänä, niin ken­ties VTM:n koulu­tuk­selle kyseinen työ tulk­i­taan ali­palkatuk­si. Ja niin se onkin. Lähtö­palk­ka on noin 1800 euroa kuukaudessa. On selvää, että tuo ei ole omi­aan motivoimaan virkail­i­joi­ta sen kum­mem­paan asi­akkaiden henkilöko­htaisen palvelun räätälöin­ti­in. Hehän ovat vain työssä siellä.

  68. Sep­po Korp­poo:
    Kun ei muu­takaan keinoa tai­da sit­ten olla, niin katk­erin mielin “pakon edessä” pyör­rän pyhät sanani, ja kään­nyn täten perus­tu­lon kannalle.

    Hyvä, Sep­po! 😀

    Juuri täl­laisia yrit­täjiä me tarvit­semme; ihmisiä jot­ka osaa­vat tietoa saadessaan tark­istaa ja järkeistää kan­tansa vas­taa­maan todel­lisu­ut­ta. Jos kaik­ki muutkin tämän osaisi­vat, esim. Nokian kurssikin voisi tänään olla ihan toista luokkaa.

    Lep­pois­tamis­es­ta sen ver­ran, että jos vai­h­toe­hdot ovat korkea työt­tömyysaste + työl­lis­ten uupumi­nen ylitöi­den alle, tai työl­lis­ten lep­pois­t­a­mi­nen ja työt­tömyysas­teen madal­tumi­nen tämän seu­rauk­se­na, niin kan­natan lämpimästi. Muutenkaan en usko, että ihmiset perus­tu­lon myötä jäi­sivät toimet­tomik­si (ei se sohval­la makaami­nen oikeasti pidem­män päälle niin kivaa ole), vaik­ka osa akti­ivi­su­ud­es­ta saat­taisikin allokoitua kohteisi­in, joista ei seu­raa suo­raa ja väl­itön­tä taloudel­lista etua. 

    Uskoak­seni juuri täl­laista “haahuilua” meil­lä tarvi­taan; lyhyel­lä tähtäimel­lä palk­it­se­va suorit­ta­mi­nen kun on aina pois pitkäl­lä tähtäimel­lä palk­it­sev­as­ta uusien aja­tusten ja ideoiden kehit­telystä. Täl­lainen kehit­te­ly puolestaan tutk­i­tusti onnis­tuu parhait­en sil­loin, kun sitä voi har­joit­taa vail­la väl­itön­tä tulos­vas­tu­u­ta ja ‑painet­ta. Jopa mielessä siin­tävä rahalli­nen palkkio — niin usko­mat­toma­l­ta kuin tämä kuu­lostaakin — vähen­tää ihmisen kykyä luo­vaan ajat­telu­un. Kun kukin voi rauhas­sa ilman palkkioi­ta ja vas­tui­ta vapaa-ajal­laan keskit­tyä juuri siihen aiheeseen, joka itseä sat­tuu eniten kiehtomaan ja kiin­nos­ta­maan, syn­tyy vih­doin lop­ul­ta niitä tule­vaisu­u­den Nokioi­ta ja Rovioita.

  69. Saara:Onko tämä jokin kiero kom­pro­mis­si, jos­sa huomioidaan sekä kepi­ty­suskois­t­en että porkkanan­tar­joa­jien mielip­i­teet tasapuolisesti?

    On.

    Minus­ta näyt­tää, että demaripi­ireis­sä on sinän­sä kau­nis ja kan­natet­ta­va aja­tus, että sosi­aal­i­tur­van pitää akti­ivisti puut­tua syi­hin, kor­jataan köy­hyy­den aiheut­ta­ja jot­ta ihmi­nen pär­jää itse. Oikeistopi­ireis­sä taas pelätään pummeja.

    Kun nämä yhdis­tetään teo­ri­as­sa, niin saadaan syype­r­usteinen sosi­aal­i­tur­va, jos­sa läh­es yksilölli­nen tuki kan­nus­taa ja hoitaa, lisäk­si samal­la tulee valvot­tua ettei joku saa tukia ilman hyvää syytä. Käytän­nössä kun on rajal­liset vira­nomais­resurssit, ihmiset jot­ka sitkeästi kieltäy­tyvät ole­mas­sa juuri tietyn eri­ty­istuen taval­la ongel­maisia, kan­nustin han­kkia itselleen ainakin paper­il­la syy jol­la saa tukea kuten työt­tömyys tai työkyvyt­tömyys, ja mui­ta arkielämän ilmiöitä, niin todel­lisu­us on se mitä se nyt on.

  70. Perus­tu­loon siir­tymi­nen on järkevää yksinker­tais­es­ti sen selkey­den takia. Nykyisen tuk­i­jär­jestelmän ymmärtämi­nen vaatii pitkäaikaista tutkimista ja byrokraat­tista luon­teen­laat­ua, eli se ei ole suun­nitel­tu ihmistä varten. Inti­as­sa vas­taa­va itse­tarkoituk­selli­nen byrokra­tia toimii jo pos­timerkin ostamis­es­ta lähtien.

    Mon­imutkainen sank­tioi­va ja epälu­u­loinen tuk­i­jär­jestelmä yksinker­tais­es­ti vähen­tää ihmis­ten luot­ta­mus­ta val­tioon. Vapaan tasa-arvoisen yhteiskun­nan jäsenet tun­te­vat ole­vansa sub­jek­te­ja eivätkä objek­te­ja. Selkeä ja ymmär­ret­tävä perus­tu­lo, vaik­ka kuin­ka pienikin, olisi sik­si hieno askel kohti kansalaisyhteiskuntaa.

  71. Saara:

    Lep­pois­tamis­es­ta sen ver­ran, että jos vai­h­toe­hdot ovat korkea työt­tömyysaste + työl­lis­ten uupumi­nen ylitöi­den alle, tai työl­lis­ten lep­pois­t­a­mi­nen ja työt­tömyysas­teen madal­tumi­nen tämän seu­rauk­se­na, niin kan­natan lämpimästi.

    Valitet­tavasti nää ei tai­da olla ne vai­h­toe­hdot. Pikem­minkin tun­tu­is ole­van niin, että lep­pois­ta­jia on pääasi­as­sa ne, joiden panos­ta yhteiskun­ta tart­tis ja joiden panos­ta on han­kala kor­va­ta työt­tömien panok­sel­la. Mil­lä en siis yritä sanoa, etteikö hyvä­tu­los­et sais lep­pois­taa vaan lähin­nä sitä, että lep­pois­t­a­mi­nen saat­taa siirtää hyö­tyä huono-osasil­ta hyväosasille sen sijaan että vaan neu­traal­isti kas­vat­tais kokon­aishyö­tyä. Voi olla, et jonkin­laisil­la jär­jeste­ly­il­lä saatais parem­min vai­hdet­tua paljon töitä teke­vien lep­pois­tamista työt­tömien työ­panok­seen, mut tois­taseks sel­l­as­ta ei oo kai hirveesti tapah­tunu kokon­aisu­u­den tasolla.

    Uskoak­seni juuri täl­laista “haahuilua” meil­lä tarvitaan;lyhyellä tähtäimel­lä palk­it­se­va suorit­ta­mi­nen kun on aina pois pitkäl­lä tähtäimel­lä palk­it­sev­as­ta uusien aja­tusten ja ideoiden kehit­telystä. Täl­lainen kehit­te­ly puolestaan tutk­i­tusti onnis­tuu parhait­en sil­loin, kun sitä voi har­joit­taa vail­la väl­itön­tä tulos­vas­tu­u­ta ja ‑painet­ta

    Haahuilua var­maan tarvi­taan, mut ihan mah­do­ton sanoa tarvi­taanko sitä lisää mar­gin­aalil­la. Suo­ma­laisil­la on jo nyt val­tavasti vapaa-aikaa ver­rat­tuna moni­in mui­hin mai­hin ja opiske­li­joil­la on vuosikau­sia aikaa haahuil­la löysäl­lä opiske­lu­tahdil­la ja siinä ohes­sa ideoi­da ja innovoi­da. Luul­tavasti hom­ma menee jotenkin niin, että tehokas­ta olis jos tietyl­lä porukalla olis nyky­istä enem­män aikaa haahuil­la ja tietyl­lä porukalla olis nyky­istä vähem­män aikaa haahuil­la. Haahuilun lisäämiseen tähtäävää poli­ti­ikkaa taas voi olla vaikee kohdis­taa tehokkaasti.

    Jopa mielessä siin­tävä rahalli­nen palkkio – niin usko­mat­toma­l­ta kuin tämä kuu­lostaakin – vähen­tää ihmisen kykyä luo­vaan ajatteluun

    Jois­sain yksit­täistapauk­sis­sa var­maan pätee, jois­sain toi­sis­sa ei ollenkaan. Riip­puu myös vähän luovu­u­den määritelmästä.

    Kun kukin voi rauhas­sa ilman palkkioi­ta ja vas­tui­ta vapaa-ajal­laan keskit­tyä juuri siihen aiheeseen, joka itseä sat­tuu eniten kiehtomaan ja kiin­nos­ta­maan, syn­tyy vih­doin lop­ul­ta niitä tule­vaisu­u­den Nokioi­ta ja Rovioita

    Syn­tyy joo ja samal­la syn­tyy myös hirvee määrä kus­tan­nuk­sia ja kaikkea turhaa ja hyödytön­tä. Edelleen, tehokkain­ta olis, et just tietyt tyyp­it vois keskit­tyä siihen mikä kiin­nos­taa ja innovoi­da ja tiet­ty­jen tyyp­pi­en osalta turha haahuilu olis min­imis­sä. Pitäs vaan kek­sii et mil­lasel­la poli­ti­ikalla päästään lähim­mäks tota päämäärää. Siir­tymi­nen jonkin­laiseen perus­tu­losys­teemi­in saat­tais toki olla paran­nus ver­rat­tuna nykyiseen tossakin suhteessa.

  72. Sepi: Itseäsi tois­ta­mal­la tois­telet vain virheel­listä tietoa.Kaikilla keski­t­u­loisil­la on nytkin suun­nilleen 40% mar­gin­aaliv­eroaste, usein korkeampikin.2500e/kk tien­aa­van “veroaste” 440e perus­tu­lo + 40% vero­ma­llis­sa olisi 22.4%, mikä kuu­lostaa ihan järkevältä ja käteen jäisi 1940e/kk.

    Kiitos Sepille tärkeästä kor­jauk­ses­ta. En tosi­aan ollut hah­mot­tanut mitä tuo perus­tu­lo tarkoit­taisi keski­t­u­loisen kannal­ta — hyvältä! Pitää perua väit­teeni perus­tu­losta huuhaana, jos saan allaole­vi­in kysymyk­si­in järke­viä vastauksia 🙂 

    Jos perus­tu­lo otet­taisi­in käyt­töön, miten paljon valtion/kuntien rahaa tarvit­taisi­in eri­laisi­in syype­r­usteisi­in etu­isuuk­si­in (esim. vam­maisille)? Onko kel­lään heit­tää mitään rahamääräistä laskel­maa (esim. asum­istuen hinnasta)?

    Edel­lä on muiden kir­joit­ta­jien toimes­ta osoitet­tu erit­täin vaku­ut­tavasti perus­tu­lon hyödyt kan­nustin­loukku­jen purkamises­sa, vielä kun saa perus­tu­lon todel­lisen hin­nan esi­in niin se on siinä sitten.

  73. Rogue: Valitet­tavasti nää ei tai­da olla ne vai­h­toe­hdot. Pikem­minkin tun­tu­is ole­van niin, että lep­pois­ta­jia on pääasi­as­sa ne, joiden panos­ta yhteiskun­ta tart­tis ja joiden panos­ta on han­kala kor­va­ta työt­tömien panoksella.

    No joo, tarkoi­tus oli lähin­nä tuo­da esi­in, ettei lep­pois­t­a­mi­nen aina ja kaikissa tapauk­sis­sa ole yksi­no­maan haitaksi.

    Kun ker­ran perus­tu­lon vaiku­tuk­sista keskustel­laan, kan­nat­taa tarkastel­la eri­toten sitä joukkoa, joka ei täl­lä het­kel­lä lep­pois­tamista har­ras­ta, mut­ta aloit­taisi sen perus­tu­lon myötä (onko sel­l­ainen, mikä?). Ei siis sel­l­aista suu­rit­u­lois­t­en joukkoa, joiden ratkaisui­hin sosi­aal­i­tu­il­la ei ole minkään­laista vaiku­tus­ta ja joka siis lep­pois­taa täs­mälleen halu­a­mansa ver­ran jo nyt (vai kei­hin tuos­sa nyt oikeas­t­aan tarkem­min sanoen viit­t­a­sit?). Mut­ta vaik­ka pohdit­taisi­inkin juuri suu­rit­u­lois­t­en lep­pois­tamista, niin ei kai kukaan ajat­tele että työkkäristä poimit­taisi­in joku pitkäaikaisas­i­akas paikkaa­maan lep­pois­ta­ja­jo­hta­jan kalen­te­ria. Vaan että se paikkaa­ja on joku, joka paikkaamiseen kyke­nee, jol­ta puolestaan vapau­tuu tehtäviä jollekulle toiselle, ja ketjun toises­sa päässä se työtön sit­ten työl­listyy johonkin itselleen sopi­vaan hommaan.

    Sit­ten on toki vielä erik­seen ne työt, jois­sa tehokku­us kas­vaa lep­pois­tamis­es­ta johtu­van rentou­tu­misen seu­rauk­se­na (näitä ovat ainakin suuria määriä inten­si­ivistä luo­vaa ongel­man­ratkaisua sisältävät tehtävät). Tosin näi­den tek­i­jät lienevät huo­man­neet pelin hen­gen jo muutenkin, ja osaa­vat säädel­lä tekemisiään oikein. Pois­luet­tuna ne, jot­ka työsken­televät suuris­sa, per­in­teisiä arvo­ja toteut­tavis­sa yri­tyk­sis­sä, eivätkä voi juuri työoloi­hin­sa vaikut­taa. Siinä siis (Sepolle) toinen esimerk­ki siitä, mil­lai­sis­sa tapauk­sis­sa lep­pois­t­a­mi­nen ei ole mikään tie tuhoon vaan päin vas­toin. No en ole kyl­lä var­ma, mitä kukakin tuol­la sanal­la ylipään­sä tarkoit­taa — ehkei se olekaan lep­pois­tamista, jos työn tulok­se­na on kuitenkin sama määrä euroja?

    Mil­lä en siis yritä sanoa, etteikö hyvä­tu­los­et sais lep­pois­taa vaan lähin­nä sitä, että lep­pois­t­a­mi­nen saat­taa siirtää hyö­tyä huono-osasil­ta hyväosasille sen sijaan että vaan neu­traal­isti kas­vat­tais kokon­aishyö­tyä. Voi olla, et jonkin­laisil­la jär­jeste­ly­il­lä saatais parem­min vai­hdet­tua paljon töitä teke­vien lep­pois­tamista työt­tömien työ­panok­seen, mut tois­taseks sel­l­as­ta ei oo kai hirveesti tapah­tunu kokon­aisu­u­den tasolla.

    Yhteiskun­nas­samme on paljon työt­tömiä, joiden ei ole kan­nat­tavaa ottaa työtä vas­taan. Pitäisitkö lainkaan mah­dol­lise­na, että täl­lainen jär­jeste­ly saat­taa han­kaloit­taa työn uudelleen­jakau­tu­mista? Mm. juuri tämän takia se perus­tu­lo olisi niin tärkeä.

    Edelleen, tehokkain­ta olis, et just tietyt tyyp­it vois keskit­tyä siihen mikä kiin­nos­taa ja innovoi­da ja tiet­ty­jen tyyp­pi­en osalta turha haahuilu olis minimissä.

    Avaisitko vähän, mik­si ajat­telet näin? Ainakin intu­iti­ivis­es­ti arvioiden tuo kuu­lostaa minus­ta aika vier­aal­ta ja vaikut­taa johta­van vielä nyky­istä pidem­mälle yhteiskun­ta­malli­in, jos­sa ihmiset ovat kuin muu­ra­haisia: jokainen omas­sa kat­e­go­ri­as­saan suorit­ta­mas­sa vain ja ain­oas­taan siihen kat­e­go­ri­aan kuu­lu­via tehtäviä.

    Minus­ta mei­dän pitäisi ainaisen erikois­tu­misen ja sulkeu­tu­misen sijaan vähän sekoit­taa pakkaa ja alkaa elää yhteisöllisemmin.

  74. Sosi­aal­i­tur­vasys­teemin todel­li­nen ongel­ma on toimeen­tu­lo­tu­ki. Se pitäisi yksinker­tais­es­ti lakkaut­taa, ja vaik­ka sys­teemi­in ei tehtäisi ker­ras­saan mitään muu­ta muu­tos­ta, tämä vähen­täisi köy­hyyt­tä jo ehkä puolen vuo­den-vuo­den viipeel­lä merkit­tävästi. Toimeen­tu­lo­tu­ki on vihe­liäisin kaik­ista mah­dol­li­sista tukimuodoista, kos­ka se on kuin rautasaa­pas, joka paine­taan tuen­saa­jan rin­take­hän päälle, jot­ta tämä ei kuu­naan pää­sisi ahdin­gostaan nousemaan.

    Suku­laiseni oli pari vuot­ta sit­ten taloudel­lises­sa ahdin­gos­sa ja sai toimeen­tu­lo­tukea, ja ajat­telin joulun alla “aut­taa” hän­tä han­kki­maan joul­u­lahjo­ja. Laitoin tilille 100 euroa rahaa, jot­ta hän voisi esim. ostaa tyt­töys­tävälleen lah­jan. Sosi­aal­i­toimis­to vähen­si tämän 100% toimeen­tu­lotues­ta ja lisäk­si pienen­si seu­raa­van kuun tukea, eli otti pois enem­män kuin mitä minä annoin. Ei paljon jou­lu­mieltä siis tuot­tanut tuo ‘apu’.

  75. Saara
    Lep­pois­tamis­es­ta sen ver­ran, että jos vai­h­toe­hdot ovat korkea työt­tömyysaste + työl­lis­ten uupumi­nen ylitöi­den alle, tai työl­lis­ten lep­pois­t­a­mi­nen ja työt­tömyysas­teen madal­tumi­nen tämän seu­rauk­se­na, niin kan­natan lämpimästi.

    Työl­lis­ten lep­pois­tuk­ses­sa on vaan yksi pikkuinen ongel­ma: työssäoli­jat ovat keskimäärin huo­mat­tavasti tuot­tavampia kuin työt­tömät. Jos esimerkik­si lääkärit alka­vat lep­pois­ta­maan niin eipä sieltä kortis­tos­ta tai­da löy­tyäkään paikkaa­jia. Täl­löin työl­lisyysaste las­kee entis­es­tään vaik­ka työt­tömyys ei nouse.

    Esimerkik­si asiantu­ja-aloil­la suurin osa oikeasti päte­vistä henkilöistä on jo töis­sä ja kortis­tossa on suh­teet­toman paljon koke­mat­to­mia tai muuten alalle epä­sopivia henkilöitä. Koke­mat­tomas­ta voi tul­la hyvä asiantun­ti­ja, mut­ta jos kokenut lep­pois­taa ja niitä aukko­jen paikkaa­jak­si ote­taan tilalle koke­ma­ton paikkaa­maan, niin kyl­lä siinä suorit­tei­den määrä ja laatu tipah­taa pakkostakin.

    Jaa, Rogue näköjään sanoi jo ajat sit­ten tämän saman asian. No menkööt kun ehdin jo kirjoittaa.

    Lisäk­si on ihan turhaa hai­hat­telua kuvitel­la, että vapaa-ajan haahuilul­la syn­ty­isi taloudel­lista arvoa enem­män uusien ideoiden muo­dos­sa mitä menetetään kun ei olla töis­sä. Ei var­masti synny.

  76. Olen melko var­ma että ne inno­vaa­tiot syn­tyvät lep­pois­tavil­ta insinööreiltä ihan yhtä hyvin kuin täyt­tä häkää painav­il­ta, jos henkilöl­lä on innovoin­ti­in kykyä. Ja sit­ten kun niitä inno­vaa­tioi­ta jaloste­taan, ei sen insinöörin tarvitse enää olla niin pätevä.

    Mat­ti: sitä rahaa tarvit­taisi­in peri­aat­teessa suun­nilleen sen ver­ran kuin nytkin. Tai sit­ten ihan minkä ver­ran vain halu­taan, se on poli­it­tis­es­ti päätet­tävis­sä. Kyse on sosi­aal­i­tur­van muo­dos­ta, ei tasosta.

    Mut­ta tilanne voisi muut­tua parem­paan, kun suuri osa nykyään sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävistä voisi kor­va­ta syype­r­us­taiset lisätuet osaaikaisel­la työnteolla/yrittämisellä.

    Nykyään esim. yri­tys­toim­intaa on han­kala aloit­taa, kos­ka yri­tys­toimin­nal­la pitäisi tul­la heti toimeen. Kuitenkin har­va yri­tys (siis pienel­lä pääo­ma­l­la perustet­tu) tuot­taa heti niin paljon ellei liikei­dea ole erit­täin hyvä. 

    Itsekin voisin alkaa sivu­toimisek­si yrit­täjäk­si, mut­ta kun se on epä­var­maa — jos jäisin työt­tömäk­si pää­työstäni (joka osa-aikainen) en saisikaan työt­tö­muus­tur­vaa, kun olen yrit­täjä. (tai ainakin se vaatisi hirveän määrän paperisotaa).

  77. Saara:
    Kun ker­ran perus­tu­lon vaiku­tuk­sista keskustel­laan, kan­nat­taa tarkastel­la eri­toten sitä joukkoa, joka ei täl­lä het­kel­lä lep­pois­tamista har­ras­ta, mut­ta aloit­taisi sen perus­tu­lon myötä (onko sel­l­ainen, mikä?). 

    Mun on vähän vaikee kuvitel­la et sel­l­a­nen joukko olis ainakaan merkit­tävän kokoinen. Nää real­is­tisem­man pään perus­tu­lo­ma­llithan ei oleel­lis­es­ti muut­tais keski­t­u­losten kan­nus­timia ja toisaal­ta en usko et pien­i­t­u­losil­la oikeen mis­sään mallis­sa olis sankoin joukoin halua vai­h­taa tulo­ja vapaa aikaan. Ja jot­ta työ­nan­ta­jalle olis yhden­tekevää teet­tääkö ne tietyn suu­rusen työ­panok­sen yhel­lä vai kolmel­la henkilöl­lä, pitäis käsit­tääk­seni tehä muitakin muu­tok­sia ku perustulo.

    No en ole kyl­lä var­ma, mitä kukakin tuol­la sanal­la ylipään­sä tarkoit­taa – ehkei se olekaan lep­pois­tamista, jos työn tulok­se­na on kuitenkin sama määrä euroja?

    Ehkä olis selkein­tä puhua lep­pois­tamis­es­ta henkilöko­htaisen tuo­tok­sen vähentämisenä(tässä yhtey­dessä), kos­ka siitä tuskin val­lit­see hirveesti erim­ielisyyt­tä, että kan­nat­taako työaikaa vähen­tää, jos vähen­tämi­nen ei vaiku­ta tuotokseen.

    Pitäisitkö lainkaan mah­dol­lise­na, että täl­lainen jär­jeste­ly saat­taa han­kaloit­taa työn uudelleen­jakau­tu­mista? Mm. juuri tämän takia se perus­tu­lo olisi niin tärkeä.

    On ihan selvä, että jos työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on kan­nat­tam­a­ton­ta, niin resurssit allokoituu tehot­tomasti. Mä epäilen, et järkeväl­lä perus­tu­lol­la saatais aikaseks paran­nus nykyiseen tuk­i­hel­vetti­in näh­den. Suurim­pana esteenä perus­tu­lon tiel­lä vaikut­tais ole­van vasuri­hörhöt, jot­ka on täysin irtaan­tunu todel­lisu­ud­es­ta ja tahraa ehdo­tuk­sil­laan koko perus­tu­lon maineen. Siten tehokkaasti tor­pe­doiden poten­ti­aalisen yhteistyön oikeis­ton kanssa asian tiimoilta.

    Avaisitko vähän, mik­si ajat­telet näin? Ainakin intu­iti­ivis­es­ti arvioiden tuo kuu­lostaa minus­ta aika vier­aal­ta ja vaikut­taa johta­van vielä nyky­istä pidem­mälle yhteiskun­ta­malli­in, jos­sa ihmiset ovat kuin muu­ra­haisia: jokainen omas­sa kat­e­go­ri­as­saan suorit­ta­mas­sa vain ja ain­oas­taan siihen kat­e­go­ri­aan kuu­lu­via tehtäviä

    Val­taosa ihmi­sistä ei oo luovia inno­vaat­tor­e­i­ta vaan tavistal­laa­jia, jot­ka sovel­tuu lähin­nä ruti­inidu­unei­hin eikä luul­tavasti sen ihmeel­lisem­pää työelämältä kaipaakaan. Se että tää ihmis­ten enem­mistö laitet­tais haahuile­maan vielä nyky­istäkin enem­män, ei oo vält­tämät­tä monien kohal­la edes niit­ten itten­sä kannal­ta hyö­tyä lisäävää, saati että siitä olis muulle yhteiskun­nalle muu­ta ku haittaa. 

    Jos me jotenkin tiedet­täis ketkä on niitä luovia inno­vaat­tor­e­i­ta, jot­ka ei tartte kep­piä luovuuten­sa vauhdit­ta­jaks, niille voitais suo­da aikaa haahuilu­un niin paljon ku huvit­taa. Toisaal­ta ruti­inipu­ur­ta­jien ei tart­tis haahuil­la yhtään ylimäärästä. Kun tota tietoa ei oo, joudu­taan tyy­tymään kom­pro­mis­sisys­teemi­in, jos­sa jotkut saa haahuil­la liikaa ja jotkut liian vähän.

  78. “Kaikille, ainakin pitkäaikaistyöt­tömille, lie­nee tärkeää tehdä melkein mitä tahansa jot­tei mökkihöperöidy.”

    Minäkin kuu­lun koh­ta pitkäaikaistyöt­tömi­in ja tut­tava­pi­iris­sä on sato­ja pitkäaikaistyöttömiä.

    Emme me ole mökki­höperöitä vaan meil­lä on paljon sosi­aal­ista toimintaa.
    Vapaae­htoistyöstä olemme päät­täneet , että emme osallistu,koska se syö palkkatyötä.

    Ei ihmi­nen ‚joka on tehnyt töitä 40 vuot­ta ‚syr­jäy­dy vaan hänet syrjäytetään

    Kuten esimerkki­ni työkkäristä ker­toi, ei työkkärin toimin­nas­sa ole yhtäkään ele­ment­tiä, jol­la tähdätään ihmisen uudelleen sijoit­tamiseen työelämään vaan hänet pyritään eristämään ja osaamisen­sa ja itse­tun­ton­sa paine­taan maan rakoon.

    Työkkäri on vain kyyky­tys­laitos, Potemkinin kulissii

  79. Lep­pois­tamiseen tarvi­taan riit­tävästi tuloja .

    Ei pien­i­t­u­loinne voi lep­pois­taa vana hänen täy­tyy tehdä 16-tun­tista työvi­ikkoa eläkkeseen

    Köy­hät ovat niitä, jot­ka todel­lisu­udessa raata­vat pitkää työpäivää.
    Hyvä­tu­loinen las­kee työk­si jopa lehtien luvun ja tv:n katselun 

    http://www.stat.fi/til/tyti/2010/15/tyti_2010_15_2011-06–07_kat_003_fi.html

    Ylläol­e­van tilas­ton mukaan yrit­täjät tekevät useim­miten lyhyt­tä työaikaa mui­hin verrattuna.

    Mietin hie­man minkälaisia nämä lep­pois­ta­neet yrit­täjät ovat ? Esim tapasin muu­ta­ma aika siten konsultin,joka teki töitä ELY-keskuk­selle. Hän ker­toi tekevän­sä vuodessa 120 työpäivää.Laskutus per päivä oli 1000 euroa+kulut eli hän pääsi 50% lep­pois­tuk­sel­la 120000 euron bruttoansioihin.

    Eikähän ole poikkeus, yhteiskun­ta on ulkois­tanut toim­into­jaan ja kun töitä jae­taan poli­it­tisin perustein niin täl­lainen käh­mintä on mahdollista..

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Osa-aikal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reiden+suuri+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+uhkaa+jo+potilaiden+palveluita/1135265971159

    Lääkärit ovat hyvä­tu­loine ryh­mä ja niin­päjo 20 % lääkäreistäon osa-aikaisia ja määrä kas­vaa nopeasti

    Sum­ma sum­marum, meil­lä syn­nytetään yhteiskun­taa, jos­sa köy­hät tekevät 80 tun­tista työvi­ikkoa ja hyv­in­voi­va ja hyvä­pakkainen eli­it­ti, joka tekee alle 34 tun­tista työviikkoa

  80. Liian van­ha: Sum­ma sum­marum, meil­lä syn­nytetään yhteiskun­taa, jos­sa köy­hät tekevät 80 tun­tista työvi­ikkoa ja hyv­in­voi­va ja hyvä­pakkainen eli­it­ti, joka tekee alle 34 tun­tista työviikkoa

    Miten voi pysyä köy­hänä jos tekee töitä 80 tun­tia viikos­sa. Jos vaik­ka saisi 8 euroa tun­nil­ta, niin 320 tun­nis­sa tien­aisi 2560 euroa eikä olisi enää köyhä.

    Hyvä­palkkai­sista sanois­in heitä paljon tun­te­vana, että ahneudel­la ja mökkien sis­us­tamisel­la ja auto­jen ostamisel­la ei ole äärtä eikä rajaa. Aika mon­et tekevät mater­ian vuok­si paljon yli 40h töitä — eivätkä sit­ten ehdi mate­ri­as­ta nauttimaankaan.

  81. Siihen kysymyk­seeni ei ole vas­tat­tu että mik­si joil­lain ihmisil­lä on niin pienet net­to­tu­lot markki­na­palkan ja vero­jen jäl­keen että yhteiskun­nan mah­dol­lis­es­ti tar­joamien etuuk­sien arvo on lähel­lä sitä.…

    Ovatko kaik­ki pienel­lä pal­ka­lla työsken­televät opiskelijoita?

    Kysymys: mik­si eri­tyis­es­ti juuri sosi­aalidemokra­ti­aa kokeilleis­sa mais­sa innos­tut­ti­in myös eugeni­ikas­ta? Mikä yhteys on eri­lais­ten etu­jen tarpeel­la ja väestön kansan­ter­vey­del­lä geneet­tisessä mielessä?

  82. Rogue: Val­taosa ihmi­sistä ei oo luovia innovaattoreita.

    Tar­tun viestis­säsi vain tähän kohtaan, jos­ta olen jyrkästi eri mieltä (mui­hin kohti­in ei vastaansanomista).

    Olen Picas­son lin­joil­la tässä: “All chil­dren are born artists. The prob­lem is to remain an artist as we grow up.”

    Luo­va ongel­man­ratkaisukyky ei ole sel­l­ainen syn­nyn­näi­nen lah­ja, jol­la vain har­vo­ja meistä olisi siu­nattu. Se on taito, jota voi opetel­la samoin kuin vaikka­pa pyöräl­lä ajamista. Hyväksyn ajatuk­sen, että joil­lakuil­la voi olla mui­ta enem­män syn­nyn­näistä taipumus­ta, ja toisil­la taas keskimääräistä vähem­män. Mut­ta samal­la uskon, että vain pieni osa todel­lis­es­ta poten­ti­aal­is­tamme on nyky­isin käytössä.

    Perusk­oulu pitää huolen siitä, että opet­telemme mah­dol­lisim­man nuo­ri­na ole­maan ajat­telemat­ta luo­vasti. Tätä tulisi muut­taa. Meil­lä ei enää tule­vaisu­udessa (eikä nyky­maail­mas­sa) ole käyt­töä suurille orjal­lis­ten suorit­ta­ja­men­tal­i­teet­tien mas­soille. Luo­vas­ta osaamis­es­ta puolestaan on huu­ta­va pula, enkä tarkoi­ta ain­oas­taan nyky­isin luov­ina pidet­ty­jen alo­jen osaa­jia, vaan kaikkien alo­jen — etenkin sel­l­ais­ten, joi­ta ei ole vielä olemassakaan.

  83. Sylt­ty:
    Lisäk­si on ihan turhaa hai­hat­telua kuvitel­la, että vapaa-ajan haahuilul­la syn­ty­isi taloudel­lista arvoa enem­män uusien ideoiden muo­dos­sa mitä menetetään kun ei olla töis­sä. Ei var­masti synny.

    Näen­näis­es­tä toimet­to­muud­es­ta ei tarvitse syn­tyä kuin yksi kak­si henkilöä työl­listävä yri­tys, joka toimii vähin­tään sen ajan, mikä haahuilu­un meni, niin ollaan jo voiton puolel­la. Pait­si jos henkilö haahuilu­un käyt­tämäl­lään ajal­la loisi palkkatyössä huo­mat­ta­van paljon arvoa suh­teessa normikuukausi­palkkaan, jol­loin panok­set toki kovenevat, mut­ta väit­täisin että sil­loin kovenevat tuot­tom­ah­dol­lisu­ude­tkin. Ja perus­tu­lokeskustelus­sa täl­laisi­in keskit­tymi­nen ei ole rel­e­vant­tia, kos­ka ei hei­dän tekemisiään sosi­aal­i­tu­il­la ohjail­la, oli malli mikä tahansa.

    Sanan “hai­hat­telu” käyt­tö pitäisi kieltää lail­la. Sil­lä on maail­man hel­poin­ta ja hal­pa­mais­in­ta dis­autel­la ketä tahansa, joka uskaltaa kat­sel­la vähän kulu­van kvar­taalin lop­pua pidem­mälle horisonttiin.

  84. Työttömyys/köyhyys ei ole yksilön omas­ta toimin­nas­ta johtu­vaa vaan yhteisön tuottamaa.

    Kuka loisii ja kenen mak­samil­la verovaroilla? 

    “Liian van­ha”: liputan kommentillesi!

    Perus­tu­lo­ma­lli on hyvä, mut­ta sitä ei voi toteut­taa asen­teel­la “ei tässä nyt tue­ta ketään loisi­maan”. Ter­ve­tu­loa tutus­tu­maan tähän lep­poisaan elämään!

    Jos perus­tu­lo­ma­lli olisi ole­mas­sa, minä olisin mah­dol­lis­es­ti puolipäivä­työssä, voisin tul­la sil­lä toimeen. Kokopäivä­työtä on +50-vuo­ti­aan aika vaikea­ta saa­da. Keneltä se on pois, jos eläisin niukem­mil­la tuloilla? 

    TE-keskuk­set ovat täysin turhia insti­tuu­tioi­ta. Kun ne hallintopalat­sit puret­taisi­in ja kaik­ki turhat virkail­i­jat laitet­taisi­in tekemään jotain oikeasti hyödyl­listä, niil­lä rahoitet­taisi­in oikein main­iosti perus­tu­lo­ma­llia. Sen voisi por­ras­taa iän ja teh­dyn työu­ran mukaan. Jos ikää ja työu­raa olisi jo takana riit­tävästi, saisi mak­simin. Nuoret töi­hin ja nuo­rille työ­paikko­ja, heille voisi mak­saa perus­tu­loa vähem­män ja sen­si­jaan aut­taa työurien alku­un. Nuoris­sa on tämän yhteiskun­nan tulevaisuus.

    Olen kus­tan­ta­nut niin mon­en pul­la­sor­men lap­sien päivähoidon ja perusk­oulut ja har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet ja lap­sil­isät, että olen ansain­nut hyvän kohtelun. Muis­takaa se, kun puhutte yli viiskymp­piselle työt­tömälle, olette sen vähän niinkuin velkaa min­ulle ja mon­elle muulle.

    Hyviä kesämök­ki-ilmo­ja! Minä menen 9 euron päivä­pal­ka­lla 3 kk:n työhön, enkä ole edes eri­tyisen katk­era vaan iloinen siitä, että saan käyt­tää koulu­tus­tani (2 korkeak­oulu­tutk­in­toa) ja koke­mus­tani. Kukaan ei pakot­tanut, hain ihan oma­toimis­es­ti hom­mia. Mut­ta olisi todel­la mukavaa, jos lai­turil­la maates­sanne ajat­telisitte het­ken etten ole rikolli­nen enkä ansaitse huonoa kohtelua vaan ihmis­ar­voisen elämän. Kiitos!

  85. “Liian van­ha”, olet oike­as­sa, ora­van­pyörästä ei voi hypätä jos ei ole edes joutunut sinne. On hyvä, jos sinä saat aikasi kulumaan mielekkäästi, mut­ta monil­la pitkäaikaistyöt­tömil­lä on havait­tavis­sa sosi­aal­i­sis­sa tilanteis­sa ujou­tu­mista, päiväryt­min ja ‑ruti­inien katoamista.

  86. Liian van­ha:

    Ylläol­e­van tilas­ton mukaan yrit­täjät tekevät useim­miten lyhyt­tä työaikaa mui­hin verrattuna. 

    siinä lukee yrit­täjät ja yrit­täjäper­heen­jäsenet. En ihmettelisi yhtään jos lyhyet viikot kasau­tu­isi­vat vaimoille sil­lä samaan aikaan aivan ylivoimais­es­ti suuri osu­us yrit­täjistä tekee kuitenkin yli 40-tun­tista työviikkoa.

    Mut­ta sen ei kan­na­ta moist­en asioiden antaa häir­itä kun­non agitaatiota.

  87. Liian van­ha:
    Vapaae­htoistyöstä olemme päät­täneet, että emme osallistu,koska se syö palkkatyötä. 

    Tämä ei kai nyt sen­tään pidä paikkansa ihan kaiken vapaae­htoistyön osalta… 

    Tai toisaal­ta, jos kieltäymyk­seen liit­tyy tiukan ide­ologi­nen asenne, niin voisiko ajatel­la että tehty vapaae­htoistyö syökin itse asi­as­sa yrittäjyyttä. 

    Sil­loin voisi tekemiseen tul­la uut­ta puh­tia kun oma­l­la panok­sel­la saa syr­jäytet­tyä ahnei­ta kap­i­tal­is­te­ja pois markkinoilta…

  88. Työt­tömälle keikkatyön vas­taan­ot­ta­mi­nen on ainakin läh­es mah­do­ton­ta. Perus­tu­lo yksinker­taisi tätä(kin) viidakkoa, mah­dol­lis­taisi ehkä jopa parhaim­mil­laan oman ammat­ti­taidon ylläpitämisen plus että se kan­nus­taisi siinäkin että käteen jäisi edes jotakin. Nyt keikkalainen putoaa tyhjän päälle odot­taes­saan keikkatyö­paikas­taan työmääräys­tä ja palkka­todis­tus­ta, ja jos kyse on esimerkik­si opet­ta­jan­si­jaisu­ud­es­ta, tämä ottaa aikansa. Nykyisel­lään keikkatyö ei työt­tömälle kannata.

  89. Liian van­ha:
    Lep­pois­tamiseen tarvi­taan riit­tävästi tuloja .

    Ei pien­i­t­u­loinne voi lep­pois­taa vana hänen täy­tyy tehdä 16-tun­tista työviikkoa.

    Eikö 2 päivää viikos­sa tötä ole aika lep­poisaa? Ei se tuos­ta kyl­lä enää paljoa leppoistu?

  90. liian van­ha
    “Vapaae­htoistyöstä olemme päät­täneet, että emme osallistu,koska se syö palkkatyötä.

    Ei ihmi­nen, joka on tehnyt töitä 40 vuot­ta, syr­jäy­dy vaan hänet syrjäytetään”

    Vapaae­htoistyö ylläpitää ja kehit­tää työkykyä. Maail­ma muut­tuu ja tarpeet. Parem­pi olisi pystyä ennakoimaan kysyn­tää, mut­ta jos se ei onnis­tu kan­nat­taisi ehkä edes reagoi­da. Voihan pro bonon määrän raja­ta ja kohden­taa johonkin sopi­mak­si kat­so­maansa hyvään kohteeseen ja käyt­tää sitä referenssinä.

  91. Liian van­ha:
    Mietin hie­man minkälaisia nämä lep­pois­ta­neet yrit­täjät ovat ? Esim tapasin muu­ta­ma aika sitenkonsultin,joka teki töitä ELY-keskuk­selle. Hän ker­toi tekevän­sä vuodessa 120 työpäivää.Laskutus per päivä oli1000 euroa+kulut eli hän pääsi 50% lep­pois­tuk­sel­la 120000 euron bruttoansioihin. 

    Ettei vain nyt olisi men­nyt kokon­ais­lasku­tus ja brut­to­tu­lo sekaisin. Luon­nol­lis­es­ti yrit­täjän lasku­tush­in­ta pitää sisäl­lään palkan lisäk­si muun muas­sa palkan sivuku­lut, yri­tyk­sen kulut ja alv:n. Yleen­sä yrit­täjäkon­sul­tillekin ker­tyy paljon sel­l­aisia työ­tun­te­ja, joi­ta ei pääse laskut­ta­maan mis­tään. Sinän­sä hienoa, että on sel­l­aisia yrit­täjiä, jot­ka pär­jäävät hyvin. Jokaista hyvin pär­jäävän kohden on valitet­tavasti aika mon­ta, jot­ka eivät pär­jää kovin kaksisesti.

  92. Minä lähtisin täl­lä het­kel­lä rak­en­ta­maan mallia mis­sä osa ihmi­sistä on perus­tu­lon piiris­sä ja osa ei. Perus­tu­lon piiris­sä oli­si­vat esimerkik­si edes osa-aikaises­ti viimeisen vuo­den aikana työssä käyneet, opiske­li­jat, yli 65-vuo­ti­aat ja pien­ten las­ten van­hem­mat. Näi­den perus­tu­lo voitaisi­in aset­taa tasolle, joka kat­taa mm. opin­totuen, kansaneläk­keen, koti­hoidontuen, työt­tömyysko­r­vauk­sen peru­sosan ja asumistuet.

    Perus­tu­lon ulkop­uolelle jäi­sivät täl­löin esimerkik­si pitkäaikais­sairaat, syr­jäy­tyneet, päi­hdeon­gel­maiset, elämän­hallintaon­gel­maiset ja minkkiturkkikotiäidit/isät. Yhteistä näille kaikille on, että kor­vamerk­it­semät­tömän rahan syytämi­nen näille on yhteiskun­nan ja veron­mak­sajien kannal­ta käytän­nössä parhaim­mil­laan hyödytön­tä. Tukivi­idakon sijaan näille pitäisi nimetä tuk­i­henkilö (hol­hoo­ja, mut­ta tuo lie­nee poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­ti ter­mi) joka yrit­tää aut­taa ongelmis­sa ja tekee meno­jen suh­teen henkilöko­htaista tarveharkintaa.

  93. “Tai toisaal­ta, jos kieltäymyk­seen liit­tyy tiukan ide­ologi­nen asenne, niin voisiko ajatel­la että tehty vapaae­htoistyö syökin itse asi­as­sa yrittäjyyttä.
    Sil­loin voisi tekemiseen tul­la uut­ta puh­tia kun oma­l­la panok­sel­la saa syr­jäytet­tyä ahnei­ta kap­i­tal­is­te­ja pois markkinoilta…”

    Työ­paik­ka se on tuo yrit­täjänkin työmaa…

  94. “En ihmettelisi yhtään jos lyhyet viikot kasau­tu­isi­vat vaimoille sil­lä samaan aikaan aivan ylivoimais­es­ti suuri osu­us yrit­täjistä tekee kuitenkin yli 40-tun­tista työviikkoa.”

    Eikö Suomes­sa sal­li­ta nais­ten alkaa yrittäjiksi ??

  95. tcrown: Mitenkäs jos nuo “hylk­iöt” onnis­tu­isi­vat kuitenkin tekemään työtä esimerkik­si yhden päivän vuodessa? Täl­löin päästäisi­in taas muka­van perus­tu­lon piiri­in, ja kaik­ki olisi hyvin kunnes taas ensi vuon­na pitäisi etsiä joku tut­tu joka palkkaisi päiväk­si töi­hin. (vas­tavuorois­es­ti itse voisi työl­listää sit­ten sen kaverin päiväk­si. Alkkik­sille hom­man tiet­ty hoitaisi joku job­bari, hyväl­lä korvauksella)

    Seu­raisi siis että perus­tu­losta tulisi yhtä han­kala kuin nyky­i­sistä tuista (tai sit­ten siihen jäisi esim em. por­saan­reik­iä), ja kos­ka se kos­ket­taisi peri­aat­teessa läh­es kaikkia, byrokra­tia lisään­ty­isi merkittävästi.

    Paljon parem­pi on niuk­ka perus­tu­lo, jon­ka lisäk­si sit­ten jotain mui­ta harkin­nan­varaisia tukia. Täl­löin saadaan iso määrä ihmisiä pois harkin­nan­varais­ten tukien piiristä, jol­loin byrokra­tia vähe­nee, ja toiv­ot­tavasti sosi­aalipuolel­la jonot lyhenevät.

    Ja kun perus­tu­lo on automaat­ti­nen, ei Kelan/sossun jonos­ta ole aivan niin merkit­tävää hait­taa kuin nyt — ruokaan riit­tää rahaa vaik­ka päätöstä joutuukin odot­ta­maan kuukauden.

    Liian Van­ha: Yrit­täjyys voi olla mah­dol­lisu­us lep­pois­tuk­seen, jos vaan on tarpeek­si kysyn­tää oma­lle osaamiselle. Val­tion­hallinnos­sa on tosi­aan nyt type­rä vil­li­tys potkia päte­viä virkamiehiä ulos ja palkata sit­ten kon­sult­ti tekemään samaa työtä, kalli­im­mal­la, kun ei oma­l­la porukalla ehditä/osata. Siinä yrit­täjyy­dessä on se ris­ki että työt voi lop­pua yhtäkkiä, toisin kuin jos sopisi vähem­mistä tun­neista työ­nan­ta­jan kanssa. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa ei voi päästä samaan ansioon kuin täysipäiväisenä.

  96. Eräs perus­tu­loon liit­tyvä ongel­ma voisi olla, että jos se joillekuille riit­täisi elämiseen (hyvin niukkaan, mut­ta silti), voisi syn­tyä joukko ihmisiä jot­ka eivät ole elämän­sä aikana tehneet päivääkään töitä. Tämä olisi valitet­tavaa, kos­ka työtä tekemät­tömäl­lä ei ole koke­musti­etoa sen hyödy­istä ihmiselle (joi­ta on paljon muitakin kuin palkan kilah­t­a­mi­nen tilille), jol­loin myös halukku­us työn tekemiseen voi olla nyky­istä vähäisempää.

    Olisiko liian mon­imutkaista, jos oikeus perus­tu­loon olisi tien­at­ta­va tekemäl­lä ensin tiet­ty tun­timäärä mitä tahansa pal­ka­llista työtä? Jokainen tun­ti, jos­ta on palkkaa mak­set­tu, las­ket­taisi­in, ja laskem­i­nen voitaisi­in aloit­taa kuin­ka nuores­ta tahansa. Eli jo ensim­mäi­nen kesä­työ­paik­ka ker­ryt­täisi näitä tun­te­ja, samoin opin­to­jen ohel­la tehdyt hant­ti­hom­mat. Tieto­jen keräämisen ei luulisi ole­van hir­muisen kallista, kun työ­nan­ta­jan tulee ne tun­nit kir­ja­ta joka tapauksessa.

    Voisi löy­tyä helpom­min tek­i­jöitä niihinkin paikkoi­hin, joi­ta nyt on vaikea saa­da täytetyksi.

  97. Jouko Ollila: Yleen­sä yrit­täjäkon­sul­tillekin ker­tyy paljon sel­l­aisia työ­tun­te­ja, joi­ta ei pääse laskut­ta­maan mis­tään. Sinän­sä hienoa, että on sel­l­aisia yrit­täjiä, jot­ka pär­jäävät hyvin. Jokaista hyvin pär­jäävän kohden on valitet­tavasti aika mon­ta, jot­ka eivät pär­jää kovin kaksisesti.

    Meikäläisen yrit­täjä­toimin­nas­sa noi­ta lasku­tuskelvot­to­mia työ­tun­te­ja on luul­tavasti enem­män kuin niitä, joista voi jotain asi­akas­ta laskut­taa: työvä­linei­den ylläpi­toa ja päiv­i­tys­tä ja niiden uusien omi­naisuuk­sien opiskelua, palavere­i­ta poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden kanssa pro­jek­teista, jot­ka menevät sivu suun jne. Vuokrat, siivous- mat­ka- ja kir­jan­pitoku­lut sekä tietokonei­den ja ohjelmien päiv­i­tyk­set mak­se­taan tietysti päältä ja sit­ten kat­so­taan paljonko jää omaan palkkaan. 

    Siitä huoli­mat­ta yrit­täjänä toim­imi­nen voi olla ihan mukavaa ja lep­pois­takin, jos työtä riit­tää sopi­vasti. Usein kiireet kyl­läkin tup­paa­vat kasaan­tu­maan ja välil­lä työ­tun­te­ja on liikaa; sit­ten taas menee pari kuukaut­ta ihme­tel­lessä mik­sei puhe­lin soi ja kauanko tätä jatkuu, stres­saavaa sekin. Perus­tu­lo lievit­täisi kyl­lä tätä vai­het­ta yrit­täjäl­lä ihan mukavasti kun tietäisi että ruokaan riit­tää rahaa vaik­ka palkkaa ei olisikaan itselle varaa mak­saa muu­ta­maan kuukau­teen. (Jos nyt jollekin tulee mieleen valit­taa yhteiskun­nan rahoil­la lep­pois­tamis­es­ta, totean että nuo perus­tu­lo­rahat kyl­lä sit­ten verote­taan taas takaisin siinä vai­heessa kun töitä on taas “l
    iikaa”.)

    1. Kun elätin neljä vuot­ta itseäni yrit­täjänä, laskutet­tavien tun­tien osu­us oli alle kol­mannes. Sik­si ne oli­vatkin aika kalliita.

  98. “Vapaae­htoistyö ylläpitää ja kehit­tää työkykyä. Maail­ma muut­tuu ja tarpeet. Parem­pi olisi pystyä ennakoimaan kysyn­tää, mut­ta jos se ei onnis­tu kan­nat­taisi ehkä edes reagoida”

    Opiske­lin opet­ta­jak­si ja valmis­tu­in 2010, mut­ta kuulem­ma näin van­haa ei enää kan­na­ta palkata.Vanha ei sovi nuori­son opettajaksi.Eikä alan koulu­tus­ta enää oikein olekaan, joten ei tarvi­ta opettajiakaan.

    Tietoli­iken­neala kun on tuhot­tu Suomesta.

    Yritin vielä han­kkia uuden ammatin,mutta koulu ei ottanut opiske­li­jak­si .Sisään­pääsy perus­tui tarve­hark­in­taan .Posi­ti­ivi­nen syr­jin­tä pisti edelle maa­han­muut­ta­jat ja nuoret.
    Setikin aset­tui vas­ta­hankaan: Vaik­ka min­ul­la on tarvit­ta­va sähköalan koke­mus niin se tulkit­ti­in liian vanhaksi.

    Tuo vuo­den kurssi olsi ollut juuri kan­nat­tavu­u­den rajal­la, jos tuo työkoke­mus olisi hyväksytty .

    Sen jäl­keen on vielä mah­dol­lisu­us lähteä nuorisok­oulu­tuk­sen kaut­ta , mut­ta opiskelu­ai­ka on sil­loin 3–4 vuot­ta, joten enpä nyt yli 61-vuo­ti­aana enää viit­si aloittaa. 

    Ulko­mail­ta on ollut eräitä kyse­lyjä, mut­ta kohde­maat ovat ollet Nige­ria, Irak, Afgan­istan, Ruan­da, Ugan­da etc joten riskitkin ovat melkoiset.

    Eli ikäsyr­jin­tä on aika kat­ta­va hallinnossakin

  99. “Kun elätin neljä vuot­ta itseäni yrit­täjänä, laskutet­tavien tun­tien osu­us oli alle kol­mannes. Sik­si ne oli­vatkin aika kalliita.

    No ei lasku­tus ole mil­lään alal­la eikä mis­sään funk­tios­sa ole 100 %.Mut­ta lasku­tus­tun­nis­sa ne ovat mukaan

    Mut­ta työn­tek­i­jäl­lä ei ole tähän oikeut­ta eivätkä työ­nan­ta­jat edes hyväksy tätä yrit­täjälle sal­lit­tus periaatetta.
    Esim­mi­n­un koulu­tuk­seni van­heni 1979 kun automa­ti­soin­ti valmis­tui ja siir­ryt­ti­in digitaalitekniikkaan.Silloin piti opiskel­la pikavauh­tia uusiteknologia:Valokaapelit, dig­i­taaliset siir­to­jär­jestelmät, digikeskuk­set ja miten niistä raken­netaan verkko etc.

    Oma­l­la ajal­la se oli tehtävä., ei se ole yrit­täjän yksinoikeus.Mutta yrit­täjä voi siitä laskut­taa ainakin osan

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos meil­lä Kela hoitaisi työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen eikä sitä olisi hajautet­tu eri­laisille valmiuk­sil­taan kir­jav­ille kas­soille, työt­tömyysko­r­vaus saat­taisi toimia ilman katkoksia.

    Suomen sosi­aal­i­tur­va on äärim­mäisen hajautet­tua. Siel­lä on lisäk­si mukana iso­jen työ­nan­ta­jien ihmis­ten työstä mak­samil­la varoil­la eläviä sijoi­tusy­htiöitä (työeläke­vaku­u­tusy­htiöitä), jot­ka hoita­vat lak­isääteiset tehtävät lähin­nä oikeuslaitosten ja julk­isten toim­i­joiden kus­tan­nuk­sel­la. On aika erikoista vaa­tia näi­hin mon­imutkaisi­in jär­jestelmi­in putoa­jil­ta otta­maan suuria riske­jä tukien ulkop­uolelle putoamis­es­ta. Ei sitä kukaan järkevä yrit­täjä yri­tyskään tek­isi. Niis­sä asiois­sa oikeu­den­mukaisu­us ja kohtu­us eivät toteudu sil­lä taval­la kuin pro­pa­gan­danomais­es­ti niiden kanssa paini­mat­tomille annetaan ymmärtää. Syynä lie­nee Suomen tun­nus­tam­a­ton nat­si­men­neisyys ja käytön­nössä eletään edelleen sosi­aal­i­dar­win­is­min hypetyk­sessä, jos­sa kaveri jätetään jos se vain suinkin on mah­dol­lista. Ei tarvitse men­nä kuin rajan yli län­teen, niin yhteiskun­nan asenne on ihan toinen.

  101. Saara: Eräs perus­tu­loon liit­tyvä ongel­ma voisi olla, että jos se joillekuille riit­täisi elämiseen (hyvin niukkaan, mut­ta silti), voisi syn­tyä joukko ihmisiä jot­ka eivät ole elämän­sä aikana tehneet päivääkään töitä. 

    Se on täysin mah­dol­lista jo nyt, ja sel­l­aisia henkilöitä on nytkin. Erona että sosi­aalipum­min ei täl­lä het­kel­lä mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta ottaa vas­taan työtä.

    Tai siis toki kan­nat­taa taloudel­lis­es­ti, jos saatavis­sa olisi hyvä­palkkaista kokopäivä­työtä, mut­ta sel­l­aisen saan­nin toden­näköisyys on sosi­aalipum­mille lot­tovoiton luokkaa — ja epäilen että henkilön, joka ei ole eläessään tehnyt oikeaa työtä olisi hyvin han­kala tot­tua päivit­täiseen 8 tun­nin työpäivään. Paljon helpom­min pää­sisi työelämään kiin­ni jos voi aloit­taa pienestä.

    Jos hän eläisi toimeen­tu­lotuen sijaan perus­tu­lol­la, hänen kan­nat­taisi ottaa vas­taan työtä (ja siis siir­tyä veron­mak­sa­jak­si), jos sitä olisi tar­jol­la vaik­ka vain parik­si tunniksi.

    (toimeen­tu­lotuen min­i­mi on täl­lä het­kel­lä sama tai suurem­pi kuin ajatel­tu perus­tu­lon taso.)

  102. Liian van­ha:
    Oma­l­la ajal­la se oli tehtävä., ei se ole yrit­täjän yksinoikeus.Mutta yrit­täjä voi siitä laskut­taa ainakin osan

    Ai, ker­ro min­ullekin mihin voin lähet­tää laskun. Ja työn­tek­i­jöi­den koulu­tusa­jas­ta joudun mak­samaan palkan. Luon­nol­lis­es­ti kus­si­mak­su­jen lisäksi.

  103. Liian van­ha:
    No ei lasku­tus ole mil­lään alal­la eikä mis­sään funk­tios­sa ole 100 %.Mut­ta lasku­tus­tun­nis­sa ne ovat mukaan 

    Näin­pä tietysti, mut­ta aiem­min ketjus­sa esi­tit esimerkin, jos­sa oletit KAIKKI yrit­täjän vuo­den aikana tekemät työ­tun­nit laskutet­taviksi ja päädy­it 50% lep­pois­tamisas­teel­la 120 000 euron tuloi­hin. Täl­lä yrit­täjäl­lä on pul­lat todel­la hyvin uunis­sa, kos­ka ilmeis­es­ti hänen yri­tyk­sel­lään ei ole mitään sel­l­aisia kiin­teitä kulu­jakaan joi­ta ei voi lisätä asi­akkaan mak­samaan laskuun.

  104. Eräs pieni aja­tusvirhe tuos­ta alku­peräis­es­tä tek­stistä löy­tyy: Vero­tuk­sel­la ei rahoite­ta mitään. Vero­tus on rahamekanis­min näkökul­mas­ta vain rahan pois­tamista kier­rosta. Val­tion rahoi­tus tapah­tuu aina keskus­pankista — keskuspankkirahalla.

    Perus­tu­lo on eri­no­mainen ostovoiman lisääjä — se lisää sitä nimeno­maan mata­lat­u­loisil­la joiden on käytän­nössä vält­tämätön­tä aina käyt­tää kaik­ki saa­mansa tulot.

    Uud­is­taisin samas­sa yhtey­dessä myös koko vero­tusjär­jestelmän. Verol­lisen työn teet­tämi­nen ja tekem­i­nen pitäisi olla paljon yksinker­taisem­paa esim. verotil­isys­teemil­lä jos­sa työn teet­täjän ei tarvitse tietää työn­tek­i­jästä muu­ta kuin verotilin numero ja ehkä nimi. Kaik­ki muu hoituu automaat­tis­es­ti. On aika kum­mallista että Suomes­sakin on miljoo­nia tietokonei­ta, joista yksikään ei osaa muka­mas laskea vero­ja oikein reaaliajassa.

  105. 😉 Huuhaa­ta perus­tu­lo on ainakin siinä merk­i­tyk­sessä, että sen poli­it­tis­es­ta jär­jestelmästä läpimen­e­m­i­nen on erit­täin pitkässä kuuses­sa. Ansiosi­don­naiset etu­udet (etenkin työt­tömyys­tur­va) ovat niin keskeinen osa val­lit­se­van val­ta­jär­jestelmän mieltämää val­lan säi­lyvyyt­tä — luulen ma — ettei sen mur­taval­la perus­tu­lol­la oikein ole mah­dol­lisuuk­sia ede­tä käytäntöön.

  106. “Näin­pä tietysti, mut­ta aiem­min ketjus­sa esi­tit esimerkin, jos­sa oletit KAIKKI yrit­täjän vuo­den aikana tekemät työ­tun­nit laskutet­taviksi ja päädy­it 50% lep­pois­tamisas­teel­la 120 000 euron tuloihin.”

    Hänen kohdal­laan se var­maan pitikin paikkansa, sil­lä eivät ne ruti­in­i­työt mitä hän teki, kovin suur­ta lisäopiskelua tarvinnut

  107. “Ai, ker­ro min­ullekin mihin voin lähet­tää laskun. Ja työn­tek­i­jöi­den koulu­tusa­jas­ta joudun mak­samaan palkan. Luon­nol­lis­es­ti kus­si­mak­su­jen lisäksi.”

    Ne ylimääräiset tun­nit ja kulut lisätään tietysti tehol­lis­ten laskutet­tavi­nen tun­tien veloitushintaan

  108. Liian van­ha:
    Köy­hät ovat niitä, jot­ka todel­lisu­udessa raata­vat pitkää työpäivää.
    Hyvä­tu­loinen las­kee työk­si jopa lehtien luvun ja tv:n katselun 

    Ylläol­e­van tilas­ton mukaan yrit­täjät tekevät useim­miten lyhyt­tä työaikaa mui­hin verrattuna.

    Mietin hie­man minkälaisia nämä lep­pois­ta­neet yrit­täjät ovat ? Esim tapasin muu­ta­ma aika sitenkonsultin,joka teki töitä ELY-keskuk­selle. Hän ker­toi tekevän­sä vuodessa 120 työpäivää.Laskutus per päivä oli1000 euroa+kulut eli hän pääsi 50% lep­pois­tuk­sel­la 120000 euron bruttoansioihin.

    Sum­ma sum­marum, meil­lä syn­nytetään yhteiskun­taa, jos­sa köy­hät tekevät 80 tun­tista työvi­ikkoa ja hyv­in­voi­va ja hyvä­pakkainen eli­it­ti, joka tekee alle 34 tun­tista työviikkoa

    Tulk­it­sit linkkisi taulukoi­ta tarkoi­tushakuis­es­ti ja harhaan­jo­htavasti. On tot­ta, että tilas­ton mukaan yrit­täjät tekevät 1 — 34-tun­tista työvi­ikkoa mui­ta use­am­min, mut­ta vain hie­man use­am­min. Puolestaan nor­maalia 35 — 40-tun­tista työvi­ikkoa yrit­täjät tekevät selvästi vähem­män kuin muut. Sen sijaan pitkää yli 40-tun­tista viikkoa yrit­täjät pak­er­ta­vat monin ver­roin mui­ta ver­tail­uryh­miä enem­män. Selvästi tuos­ta tilas­tos­ta on luet­tavis­sa se, että yrit­täjät tekevät mui­ta palka­nsaa­jia enem­män töitä. Eikä yrit­täjä pääse täysin vapaalle koskaan. Juridi­nen vas­tuu on ja pysyy 24/7. Tilas­to ei myöskään tue väit­tämääsi, että köy­hät tek­i­sivät eniten töitä. Tilas­ton mukaan palka­nsaa­jista eniten töitä tekevät johta­jat ja ylim­mät virkamiehet.

    Lisäk­si tilas­to ei ota mitenkään huomioon sitä, että uskoak­seni useim­mat yrit­täjät tekevän työn­sä tehokkaam­min kuin palka­nsaa­jat keskimäärin. Perus­tan väit­teeni sille, että yrit­täjik­si ryhtyvät lienevät kun­ni­an­hi­moi­sem­pia ja tulostavoit­teel­lisem­pia kuin keskimääräiset palka­nsaa­jat. Porkkana on yrit­täjäl­lä selkeämpi ja se ei voi olla vaikut­ta­mat­ta työte­hoon ja moti­vaa­tioon. Esimerkik­si palka­nsaa­jakam­paa­ja ei hyödy mitään siitä, tekeekö hän kahdek­san vai kymme­nen päätä kahdek­sas­sa tun­nis­sa, yrit­täjäkam­paa­ja sen sijaan palk­i­taan tehokku­ud­estaan. Sitä pait­si mitä kuu­luu kenel­läkään, paljonko yrit­täjä tekee töitä jos pär­jää omil­laan ja hoitaa yhteiskun­nal­liset velvoit­teen­sa moitteetta.

  109. liian van­ha
    “Opiske­lin opet­ta­jak­si ja valmis­tu­in 2010, mut­ta kuulem­ma näin van­haa ei enää kan­na­ta palkata.Vanha ei sovi nuori­son opettajaksi.Eikä alan koulu­tus­ta enää oikein olekaan, joten ei tarvi­ta opettajiakaan.

    Tietoli­iken­neala kun on tuhot­tu Suomesta.”

    Surullista tuo kieltämät­tä on. Pitäisi löytää jokin läheinen ala, jol­la on kysyn­tää. Joku vinkkasi jos­sain yhtey­dessä, että “if every­thing else fails, low­er your standards”. 

    Toisaal­ta moni saat­taa esim. haaveil­la siitä, että joko ei tarvit­sisi tehdä töitä tai että voisi asua omakoti­talos­sa Helsingis­sä eikä saa­ta edes kuvitel­la, että nämä kak­si voisi­vat olla mah­dol­lisia yhtä aikaa:-)

  110. Kyt­tyrä:
    Eräs pieni aja­tusvirhe tuos­ta alku­peräis­es­tä tek­stistä löy­tyy: Vero­tuk­sel­la ei rahoite­ta mitään. Vero­tus on rahamekanis­min näkökul­mas­ta vain rahan pois­tamista kierrosta.
    ´snip´

    Niinkö? Kuvit­teletko, että val­tio (tai kun­nat) kerää rahat ja pitää ne, jol­loin ne eivät tule uudelleen kiertoon?
    Tämä on vähän sama kuin aja­tus rahoista, jot­ka “makaa­vat” pankkitileillä. 😉

  111. On Kyt­tyrä sinän­sä oike­as­sa siinä että inflaa­tio­ra­hoi­tus on halvem­paa kuin vero­jen keräämi­nen kansalaisil­ta. Jos keskus­pank­ki antaisi val­ti­olle fyrkat ja val­tio käyt­täisi ne välit­tömästi, olet­taen että rahan­tar­jon­nan lisäys ei liikaa nos­ta hin­to­ja, niin val­ti­ol­ta säästyy vero­hallinnon palkat ja muut kulut. Eikä vero­tus­takaan oikein voi pitää kus­tan­nuste­hokkaana tapana tasa­ta tulo­ero­ja. Helpom­pi olisi lentää mustil­la helikoptereil­la köy­hien asuin­seu­tu­jen, eikun kult­tuuris­es­ti monirikas­tunei­den aluei­den yli ja pudot­taa rahaa… 🙂

    Mut­ta itse asi­aan eli tulon­si­ir­toi­hin. Syype­r­usteisil­la tulon­si­ir­roil­la on ilmi­selvästi oma paikkansa, mut­ta kysymys on siitä miten syys­tä saa tehtyä niin objek­ti­ivisen että rahat eivät valu niitä tosi­asial­lis­es­ti tarvit­se­mat­tomien taskuun? 

    Jos syype­r­usteis­ten tulon­si­ir­to­jen tarve on oikea niin mar­gin­aaliv­eroaste voi hyvinkin olla 100% kos­ka joukko on niin pieni ja he todel­la tarvit­se­vat tulon­sa.… Tietysti mar­gin­aal­i­tarkastelu täl­laises­sa tilanteessa on osin harhaan­jo­htavaa kos­ka jos tarve on oikea niin kap­a­siteet­ti han­kkia markki­nat­u­lo­ja on alen­tunut melkein nollaan…

    Olisi järkevää sitoa tulon­si­ir­rot ja vero­tus henkilöko­htaiseen kap­a­siteet­ti­in. Mars mars kaik­ki taita­van psykologin/psykometrikon pakeille älykkyys­teste­jä täyttämään.…

    Fik­suil­ta vaa­dit­taisi­in täl­laises­sa sys­tee­mis­sä enem­män ja lisäk­si he eivät voisi saa­da tulon­si­ir­to­ja kuin eri­ty­istapauk­ses­sa (tap­atur­ma, vaikea sairaus yms).

  112. Lau­ri R.: Mitenkäs jos nuo “hylk­iöt” onnis­tu­isi­vat kuitenkin tekemään työtä esimerkik­si yhden päivän vuodessa? Täl­löin päästäisi­in taas muka­van perus­tu­lon piiri­in, ja kaik­ki olisi hyvin kunnes taas ensi vuon­na pitäisi etsiä joku tut­tu joka palkkaisi päiväk­si töi­hin. (vas­tavuorois­es­ti itse voisi työl­listää sit­ten sen kaverin päiväk­si. Alkkik­sille hom­man tiet­ty hoitaisi joku job­bari, hyväl­lä korvauksella)

    Seu­raisi siis että perus­tu­losta tulisi yhtä han­kala kuin nyky­i­sistä tuista (tai sit­ten siihen jäisi esim em. por­saan­reik­iä), ja kos­ka se kos­ket­taisi peri­aat­teessa läh­es kaikkia, byrokra­tia lisään­ty­isi merkittävästi.

    Paljon parem­pi on niuk­ka perus­tu­lo, jon­ka lisäk­si sit­ten jotain mui­ta harkin­nan­varaisia tukia. Täl­löin saadaan iso määrä ihmisiä pois harkin­nan­varais­ten tukien piiristä, jol­loin byrokra­tia vähe­nee, ja toiv­ot­tavasti sosi­aalipuolel­la jonot lyhenevät.

    Minä en ole kovin huolis­sani niistä, jot­ka ovat elämän­hallinnas­sa sen ver­ran kiin­ni, että kykenevät ja osaa­vat kikkail­la tuol­laisen työl­listymis­ra­joit­teen ympäri. Varsinkin kun nämä pum­mit nykyisessä mallis­sa nyhtävät veron­mak­sajil­ta var­masti enem­män kuin mitä tuo perus­tu­lo olisi.

    Eli var­masti jäisi por­saan­reik­iä, mut­ta ei ainkaan enem­pää kuin nykyiseen jär­jestelmään. Min­ulle riit­täisi nyky­istä parem­pi jär­jestelmä, täy­del­listä jär­jestelmää saa odot­taa turhan pitkään.

    Harkin­nan­varais­ten tukien pitäisi olla nimen­sä mukaisia. Nykyisenkaltaiset “harkin­nan­varaiset” tuet, joi­ta saa automaat­tis­es­ti kun osaa hakea ja tulot ovat oikean kokoiset, kas­vat­ta­vat vero­pro­gres­sio­ta ja esimerkik­si asum­istuet val­u­vat paljolti asumisen hintaan.

  113. Liian van­ha:
    “Näin­pä tietysti, mut­ta aiem­min ketjus­sa esi­tit esimerkin, jos­sa oletit KAIKKI yrit­täjän vuo­den aikana tekemät työ­tun­nit laskutet­taviksi ja päädy­it 50% lep­pois­tamisas­teel­la 120 000 euron tuloihin.”

    Hänen kohdal­laan se var­maan pitikin paikkansa, sil­lä eivät ne ruti­in­i­työt mitä hän teki, kovin suur­ta lisäopiskelua tarvinnut

    Jos hän ei tarvin­nut myöskään palkat­tua työvoimaa, työvä­lineitä, toimis­toa, markki­noin­tia, web­bi­sivu­ja tai kir­jan­pitoa, tuo yrit­täjä on onnis­tunut hom­maa­maan itsen­sä todel­la edulliseen tilanteeseen ja ilmeis­es­ti myös alal­la jol­la kil­pailua ei juuri ole. Ei siis kovin edus­ta­va esimerk­ki yrit­täjän tulo­jen ja työa­jan suhteesta.

  114. Aus­tri­an:
    On Kyt­tyrä sinän­sä oike­as­sa siinä että inflaa­tio­ra­hoi­tus on halvem­paa kuin vero­jen keräämi­nen kansalaisil­ta. Jos keskus­pank­ki antaisi val­ti­olle fyrkat ja val­tio käyt­täisi ne välit­tömästi, olet­taen että rahan­tar­jon­nan lisäys ei liikaa nos­ta hin­to­ja, niin val­ti­ol­ta säästyy vero­hallinnon palkat ja muut kulut. Eikä vero­tus­takaan oikein voi pitää kus­tan­nuste­hokkaana tapana tasa­ta tulo­ero­ja. Helpom­pi olisi lentää mustil­la helikoptereil­la köy­hien asuin­seu­tu­jen, eikun kult­tuuris­es­ti monirikas­tunei­den aluei­den yli ja pudot­taa rahaa… 

    Vero­tus pitää nähdä rahoi­tuskana­van sijas­ta keinona vähen­tää rahan määrää kier­rossa. Val­tio on insti­tuu­tio, joka rahan on määritel­lyt ja sitä kaut­ta luo sen kier­toon. Tätä rahaa tarvit­se­vat kaik­ki vero­jen mak­su­un, joten sitä arvosta­vat kaik­ki. Jos vain tehtäisi­in rahaa lisää kier­toon ilman vero­tus­ta, sen määrä nousisi ja johtaisi ennen pitkään inflaa­tioon. Kysymys on siitä, mitä kaut­ta tuo raha pois­te­taan kier­rosta. Eri­laiset hait­taverot ovat hyvä kana­va. Perus­tu­lo taas on hyvä kana­va tuo­da sitä rahaa kier­toon lisää.

  115. Saara:

    Tar­tun viestis­säsi vain tähän kohtaan, jos­ta olen jyrkästi eri mieltä 

    Oot siis sitä mieltä, että val­taosa ihmi­sistä on luovia inno­vaat­tor­e­i­ta? Pitäiskö toi nyt tässä meiän keskustelun kon­tek­stis­sa tulki­ta niin, että sun mielestä val­taosa ihmi­sistä olis tuot­tavampia ku nyt, jos ne sais “haahuil­la” vielä enem­män ku nykyään? En nyt oikeen kek­si mitään muu­ta järkevää tulk­in­taa, kos­ka jos tarko­tat vaan jotain sen tyylistä että val­taosas­sa ihmisiä on jokin määrä kek­seliäisyyt­tä, ni siinä ei oo juurikaan point­tia tän keskustelun kannal­ta. Jos mun tulk­in­ta oli oikee, ni mun mielestä oot tossa totaalisen väärässä.

    Luo­va ongel­man­ratkaisukyky ei ole sel­l­ainen syn­nyn­näi­nen lah­ja, jol­la vain har­vo­ja meistä olisi siunattu

    Sil­lä nyt ei oo paljookaan väliä, että onko joku ihmi­nen epälu­o­va ja epäin­no­vaat­tori siks, että se on kas­vatet­tu sel­l­aseks vai biol­o­gis­es­ti sel­l­a­nen. Kun se epälu­o­va tyyp­pi alite­taan haahuile­maan, niin se tuo­tos on ihan yhtä huono riip­pumat­ta siitä, onko tyypin epälu­ovu­us ollu syn­nyn­näistä vai ympäristön tuot­ta­maa. Eri asia on sit­ten, että voidaanko ihmis­ten luoviks inno­vaat­tor­eiks kas­vamista tukea jol­lain tehokkaal­la taval­la nyky­istä paremmin.

    Mut huomioi nyt, että se et useim­mis­sa ihmi­sis­sä on jokin määrä luovu­ut­ta ei mil­lään taval­la tuo­ta sel­l­as­ta johtopäätöstä, että haahuilun määrää tulis yleis­es­ti lisätä. Kuten sanoin jo alus­sa, voi olla että haahuilua on jo nyt liikaa suh­teessa opti­mi­in. Ja vähin­tään on niin, että haahuilua on liikaa joidenkin yksilöi­den kohal­la ja liian vähän tois­t­en yksilöi­den kohal­la. Tehokkain­ta kokon­aishyö­dyn kannal­ta ei oo se, että kaik­ki ihmiset haahuilee ja yrit­tää innovoi­da. Opti­mi on jotain sel­l­as­ta, et tiet­ty määrä parhai­ta yksilöitä hoitaa innovoin­nin ja lop­ut työsken­telee niiden inno­vaa­tioiden toteu­tus­puolel­la ja muis­sa rutiinitehtävissä.

  116. Aus­tri­an:

    Olisi järkevää sitoa tulon­si­ir­rot ja vero­tus henkilöko­htaiseen kap­a­siteet­ti­in. Mars mars kaik­ki taita­van psykologin/psykometrikon pakeille älykkyys­teste­jä täyttämään….
    Fik­suil­ta vaa­dit­taisi­in täl­laises­sa sys­tee­mis­sä enem­män ja lisäk­si he eivät voisi saa­da tulon­si­ir­to­ja kuin eri­ty­istapauk­ses­sa (tap­atur­ma, vaikea sairaus yms).

    Miks nimeno­maan fik­su­jen pitäis mak­saa enem­män? Miks ei vaik­ka ahk­e­rien tai ylipäätään niiden, joille työn­teko on pienin haitake? Tai esim. ilkeiltä ja ikäviltä ihmisiltä voitais vaa­tia isom­paa panos­tus­ta kom­pen­soimaan se hyö­dyn lasku, minkä ne ilkey­del­lään ja ikävyy­del­lään aiheut­taa muille.

  117. Rogue: Eri asia on sit­ten, että voidaanko ihmis­ten luoviks inno­vaat­tor­eiks kas­vamista tukea jol­lain tehokkaal­la taval­la nyky­istä paremmin.

    Voidaan. Ja sik­si ei kan­na­ta ajatel­la, että val­taosa ei lähtöko­htais­es­ti ole luovia — se kun ei pidä paikkaansa. Jos juuri täl­lä het­kel­lä onkin niin, että val­taosa on tyl­sämielisiä suorit­ta­jia, niin en tosi­aan kehot­taisi laa­ti­maan sosi­aal­i­tuk­isys­teemimme reformia siltä poh­jal­ta että näin tulee ole­maan aina tule­vaisu­udessakin. Niin ei saa olla enää kovin kauan. Asialle on tehtävä jotakin, ja pian!

    Mut huomioi nyt, että se et useim­mis­sa ihmi­sis­sä on jokin määrä luovu­ut­ta ei mil­lään taval­la tuo­ta sel­l­as­ta johtopäätöstä, että haahuilun määrää tulis yleis­es­ti lisätä. Kuten sanoin jo alus­sa, voi olla että haahuilua on jo nyt liikaa suh­teessa opti­mi­in. Ja vähin­tään on niin, että haahuilua on liikaa joidenkin yksilöi­den kohal­la ja liian vähän tois­t­en yksilöi­den kohal­la. Tehokkain­ta kokon­aishyö­dyn kannal­ta ei oo se, että kaik­ki ihmiset haahuilee ja yrit­tää innovoida.

    Tarkoit­ta­mani kaltaista haahuilua ei täl­lä het­kel­lä ole juuri yhtään, kos­ka har­va kokee sel­l­aista vapaut­ta, jon­ka kokemisen perus­tu­lo luul­lak­seni mah­dol­lis­taisi. Mis­sään tapauk­ses­sa en pidä mah­dol­lise­na, että sitä olisi liikaa.

    “Haahuilee ja yrit­tää innovoi­da” ei ole lainkaan se, mis­tä itse puhuin. Heti kun ihmi­nen alkaa yrit­tää, parhaat ideat jää­tyvät jon­nekin aivokuorelle (luovien alo­jen ammat­ti­laiset osaa­vat jos­sain määrin estää tämän, muut ihmiset yleen­sä eivät). Tarkoi­tan sel­l­aista mah­dol­lisim­man vapaa­ta mie­len­ti­laa, jos­sa ei yritetä mitään vaan voidaan tehdä ihan just sitä mikä itseä saat­tuu sil­lä het­kel­lä miel­lyt­tämään (sen sijaan että ravataan viras­tois­sa täyt­tämässä lomakkei­ta tai pohdiskel­laan, pitäisikö lähteä loma­matkalle vaik­ka työt­tömänä ei saisi pois­tua maas­ta kovin mon­ek­si päiväk­si). Tämän myön­teiset seu­rauk­set eivät rajoitu pelkästään yri­tys­toimin­nan sek­to­rille, vaan näin syn­tyvät “inno­vaa­tiot” voivat esim. paran­taa henkilön per­he-elämää tai jak­samista, tai johtaa yleishyödyl­liseen vapaaehtoistyöhön.

    Opti­mi on jotain sel­l­as­ta, et tiet­ty määrä parhai­ta yksilöitä hoitaa innovoin­nin ja lop­ut työsken­telee niiden inno­vaa­tioiden toteu­tus­puolel­la ja muis­sa rutiinitehtävissä.

    Nyt puhut selvästi sel­l­ais­es­ta toimin­nas­ta, jos­ta on selkeästi erotet­tavis­sa innovoin­nin osu­us ja toteu­tuk­sen osu­us. Se on toki tärkeää. Mut­ta nyky­isin hyvin mon­en­lai­sis­sa muis­sakin tehtävis­sä on hyvin tärkeää osa­ta ajatel­la luo­vasti ja hallita/hyödyntää omia luovia pros­esse­ja. En siis viit­taa tässä mihinkään kansakun­nan vetureina toimivien luovien inno­vaat­tor­ei­den innovoin­timah­dol­lisuuk­sien paran­tamiseen, vaan tarkoi­tan ihan tosis­sani sitä, että jokaisel­la ihmisel­lä olisi hyvä olla mah­dol­lisu­us vapau­tua alkeel­lisen perus­ta­son selviy­tymiseen liit­tyvistä välit­tömistä paineista. Se olisi koko yhteiskun­nan etu.

  118. Rogue,

    Idea on siinä että mah­dol­lisen tulota­son ja kap­a­siteetin välil­lä on, ceteris paribus voimakas riip­pu­vu­us. Jos ja kun kap­a­siteet­ti on objek­ti­ivi­nen tosi­a­sia niin kap­a­siteetin verot­ta­mi­nen ei vääristä ihmis­ten päätök­siä rajal­la. Ne saa­vat tulon­si­ir­to­ja jot­ka tarvit­se­vat ja kyvykkäil­lä taas on mah­dol­lisu­us han­kkia tulo­ja omi­naisuuk­sien­sa mukaan.

  119. Saara:

    Voidaan. Ja sik­si ei kan­na­ta ajatel­la, että val­taosa ei lähtöko­htais­es­ti ole luovia – se kun ei pidä paikkaansa. Jos juuri täl­lä het­kel­lä onkin niin, että val­taosa on tyl­sämielisiä suorit­ta­jia, niin en tosi­aan kehot­taisi laa­ti­maan sosi­aal­i­tuk­isys­teemimme reformia siltä poh­jal­ta että näin tulee ole­maan aina tule­vaisu­udessakin. Niin ei saa olla enää kovin kauan. Asialle on tehtävä jotakin, ja pian!

    Sä et nyt oikeen haluu taju­ta mun point­tia. Vaik­ka useim­mis­sa ihmi­sis­sä olis joku ripaus luovu­ut­ta, se ei tarko­ta että useimpi­en ihmis­ten olis kokon­aisu­u­den kannal­ta tehokas­ta haahuil­la ja luo­da. Saati että mar­gin­aalil­la kan­nat­tais lisätä useimpi­en ihmis­ten haahuilun määrää.

    Tarkoit­ta­mani kaltaista haahuilua ei täl­lä het­kel­lä ole juuri yhtään, kos­ka har­va kokee sel­l­aista vapaut­ta, jon­ka kokemisen perus­tu­lo luul­lak­seni mah­dol­lis­taisi. Mis­sään tapauk­ses­sa en pidä mah­dol­lise­na, että sitä olisi liikaa

    Mitä ihmettä toi sun tarkot­ta­ma haahuilu on? Jotain sel­l­as­ta et seisoo tumput suo­ri­na 24/7? Mä koin haahuilleeni enem­män tai vähem­män koko opiskelu­a­jan lukion alus­ta yliopis­ton lop­pu­un ja nykyäänkin ku oon työelämässä käytän kohtu­ullisen osan ajas­tani haahuilu­un. Oon tuskin ain­ut suo­ma­lainen opiske­li­ja, joka koki opiskelu­a­jan suht ren­tona hen­gailu­na. Tarko­tatko sanoa, että useimpi­en ihmis­ten kohal­ta pätis, et ne olis tuot­tavampia jos käyt­täis isom­man osan ajas­taan haahuilu­un ja pienem­män työn­tekoon? Jos tarko­tat ni meet tosi pahasti met­sään. Toi voi pätee jonkun pienen vähem­mistön kohal­la mut ei todel­lakaan useimpi­en ihmisten.

    jokaisel­la ihmisel­lä olisi hyvä olla mah­dol­lisu­us vapau­tua alkeel­lisen perus­ta­son selviy­tymiseen liit­tyvistä välit­tömistä paineista

    Siis meinaat, että olis jotenkin moraalis­es­ti hyvä, et ihmisil­lä ei olis painet­ta huole­htia omas­ta elatuk­ses­taan vai että olis tehokku­us­mielessä hyvä, et ihmisil­lä olis vielä vähem­män painei­ta huole­htia elatuk­ses­taan ku nykyään? 

    Moraaliaspek­tista voi olla mon­taa mieltä, mut Suomes­sa nyt käytän­nössä on jo taat­tu kaikille melko kor­kee perus­tarpei­den tyy­dy­tys. Kuin­ka kor­kee elin­ta­so sun mielestä ihmisille tulee taa­ta yhteiskun­nan puoles­ta, jot­ta oltais moraalis­es­ti oikeel­la tasol­la? Tehokku­u­den osalta oon tain­nu tuo­da jo näke­myk­seni suht sel­keesti esiin.

  120. Aus­tri­an:

    Rogue,

    Idea on siinä että mah­dol­lisen tulota­son ja kap­a­siteetin välil­lä on, ceteris paribus voimakas riip­pu­vu­us. Jos ja kun kap­a­siteet­ti on objek­ti­ivi­nen tosi­a­sia niin kap­a­siteetin verot­ta­mi­nen ei vääristä ihmis­ten päätök­siä rajal­la. Ne saa­vat tulon­si­ir­to­ja jot­ka tarvit­se­vat ja kyvykkäil­lä taas on mah­dol­lisu­us han­kkia tulo­ja omi­naisuuk­sien­sa mukaan.

    Ja sunko mielestä älykkyys on ain­ut osa sitä kap­a­siteet­tia, jon­ka ole­tan tässä edus­ta­van jonkin­laista teo­reet­tista tuotan­topo­ten­ti­aalia? Mä yritin tossa vih­ja­ta, että esim. ahkeru­us on ihan samal­la taval­la osa yksilön tuotan­topo­ten­ti­aalia ku vaik­ka älykkyys. Vas­taavia omi­naisuuk­sia on vaik­ka kuin­ka paljon. Esim. sosi­aal­isu­u­den ja tulota­son tai pitu­u­den ja tulota­son tai ter­vey­den ja tulota­son välil­lä on luul­tavasti myös voimakas riip­pu­vu­us. Samal­la taval­la jos noi omi­naisu­udet tiede­tään, niin niidenkään verot­ta­mi­nen ei vääristä päätök­siä rajalla.

    Jos meil olis kaik­ki ihmis­ten omi­naisuuk­sia koske­va tieto, tehokas vero­tus olis sel­l­a­nen joka aset­tais jokaiselle yksilölle könt­täveron, joka määräy­tyis kaikkien omi­naisuuk­sien eikä pelkän älykkyy­den perus­teel­la. Könt­tien suu­ru­u­teen vaikut­tais myös vero­tuk­sen suun­nit­teli­jan moraa­li­nen käsi­tys oikeu­den­mukas­es­ta hyv­in­voin­nin jakau­mas­ta. Ts. pelkästään tieto ihmis­ten tuotan­topo­ten­ti­aali­in vaikut­tavista omi­naisuuk­sista ei ratkase ongel­maa, kos­ka ihmiset on erim­ielisiä siitä, miten hyv­in­voin­nin pitäis jakau­tua. Jos ihmis­ten oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tyk­setkin olis tiedos­sa, ni sit­ten saatais aikaseks opti­maa­li­nen verotus.

  121. Saara:jokaisel­la ihmisel­lä olisi hyvä olla mah­dol­lisu­us vapau­tua alkeel­lisen perus­ta­son selviy­tymiseen liit­tyvistä välit­tömistä paineista.

    Saanko tehdä muu­ta­man arvauksen:

    -Käymäsi perusk­oulu oli kaupun­gin ns. parem­pia kouluja

    -Kävit lukion, et ammattikoulua

    -Et ole käynyt armeijaa

    -Ystäväpi­irisi koos­t­uu pääasi­as­sa korkeak­oulute­tu­ista ihmi­sistä, ja ne ei-korkeak­oulute­tut ovat jonkin akti­ivisen har­ras­tuk­sen parista

  122. tcrown: Saanko tehdä muu­ta­man arvauksen:

    -Käymäsi perusk­oulu oli kaupun­gin ns. parem­pia kouluja

    Väärin.

    -Kävit lukion, et ammattikoulua

    Oikein.

    -Et ole käynyt armeijaa

    Oikein.

    -Ystäväpi­irisi koos­t­uu pääasi­as­sa korkeak­oulute­tu­ista ihmi­sistä, ja ne ei-korkeak­oulute­tut ovat jonkin akti­ivisen har­ras­tuk­sen parista

    Väärin.

    Mon­tako pis­tet­tä sain?

    Mietitään­pä, miten Ruot­si eroaa meistä. Siel­lä viimeisin sota on jo niin kaukana, että ihmis­ten ener­gia ei mene epälu­u­loisu­u­teen ja henkisen sotimiskyvyn (kovu­u­den) ylläpitämiseen. Niin­pä he ovat vapai­ta kiin­nit­tämään huomion­sa kaiken maail­man hömp­pään — kuten nyt esimerkik­si muo­toilu­un ja taiteeseen. Tästä on seu­ran­nut sel­l­aista, että Ruot­sis­sa on suuria yri­tyk­siä, jot­ka myyvät tuot­teitaan koval­la kat­teel­la muiden län­si­maid­en hai­hat­telijoille. Meil­lä puolestaan valmis­te­taan edelleen bulkki­tavaraa ihmisille, joiden arvois­sa säästämi­nen ja hal­pa hin­ta ovat kovin korkealla.

    Tapasin juuri erään edus­ta­jan, joka esit­teli min­ulle laadukkai­ta paper­ituot­tei­ta. Hän esit­ti pahoit­telun­sa, ettei valikoimas­sa ollut mitään koti­maisia vai­h­toe­hto­ja. Syy tähän on ihan se, että me emme osaa jalostaa sitä pape­ri­amme. Tar­jon­taa ei yksinker­tais­es­ti ole, joten hän joutuu kokoa­maan valikoimansa muista maista.

    Jos halu­amme saa­da parem­pia kat­tei­ta vien­ti­tuot­teista, mei­dän on kyet­tävä ensin luop­umaan siitä ajatuk­ses­ta, että meitä uhkaa jatku­vasti jonkin­lainen hen­gen­vaara, johon varautu­misen taivaan­ran­nan­maalar­i­hai­hat­teli­jat pilaa­vat. Sel­l­aisen men­tal­i­teetin kulut­ta­ma ihmi­nen ei voi tavoit­taa kovin syväl­listä ymmär­rystä siitä, mil­lä perustein korkeampikat­teis­ten tuot­tei­den arvo muo­dos­tuu. Ja kun yhteiskun­ta on täl­laisen asen­teen läpitunke­ma, vähätkin hai­hat­teli­jamme muut­ta­vat herkästi mui­hin mai­hin, jois­sa hei­dän osaamisen­sa tun­nis­te­taan ja sitä ymmär­retään arvostaa. (Applel­la aloit­ti hil­jat­tain uusi suo­ma­lainen muo­toil­i­jakyky. Mik­si hän­tä ei ollut jo kauan sit­ten palkat­tu Nokialle?)

    Sin­unkin mielestäsi tuo armei­jan käymät­tömyys taitaa olla aihe mii­nus­pis­teeseen, vai mitä?

  123. Mat­ti Kin­nunen: 320 tun­nis­sa tien­aisi 2560 euroa eikä olisi enää köyhä.

    Rahaa jää tuos­ta säästet­täväk­si vain jos asuu yksin halvalla…

    Jos on vaik­ka yksin­huolta­ja ja lap­sia: tuos­ta verot ja vuokra (Helsin­gin uusien vuokra­sopimusten hin­tata­so) niin jää 6–700 euroa ruokaan ja mui­hin pakol­lisi­in menoi­hin — jo päivähoit­o­mak­su on noil­la tiedoil­la 131 euroa yksi­lap­siselle. Äkkiä lop­puu rahat kesken kuun, ja tuplavuoro­ja tekevä mak­sa­nee “päivä“hoidosta vielä enem­män, jos se on edes lail­lis­es­ti mahdollista.

  124. Rogue,

    Puhumme tois­temme ohi. Vaik­ka tuos­sa yo. viestis­sä tcrown­ille puhunkin nimeno­maan luo­vas­ta työstä, viesteis­säni sin­ulle puhun yleisel­lä tasol­la siitä, miten kuka tahansa ihmi­nen (ja sitä kaut­ta myös yhteiskun­ta) hyö­tyy sel­l­ais­es­ta psyykkises­tä vapau­den tun­teesta, joka mah­dol­lis­taa ajat­telun lähtemisen uusille urille.

    Kyse ei ole niin kapea-alais­es­ta asi­as­ta kuin tuot­tavu­us siinä työ­paikas­sa, jos­sa henkilö sat­tuu sil­lä het­kel­lä olemaan.

    Sinä lienet jo kokenut tarkoit­ta­mani vapau­den — moni työtön ja pien­i­t­u­loinen ei. Minus­ta se on asia, joka tulee laskea yhdek­si ihmis­ar­voisen elämän para­me­treista. En tarkoi­ta jatku­vaa toimet­to­muut­ta (enkä usko että perus­tu­losta sel­l­aista kovin mon­en kohdal­la seu­raisikaan), vaan sel­l­aista tun­net­ta, että asi­at ovat jo valmi­ik­si hyvin, ja mitä tahansa henkilö omak­si hyväk­seen tekeekään, se vain paran­taa jo valmi­ik­si kun­nos­sa ole­vaa elämää. Sitä, että henkilön läh­es koko valveil­laoloaikaa ei hal­litse jatku­vasti jonkin­lainen pakko.

    Fiilik­siä on vaikea pukea sanoik­si, ja var­maan tämäkin voidaan käsit­tää monel­la tapaa väärin.

  125. Saara: Sin­unkin mielestäsi tuo armei­jan käymät­tömyys taitaa olla aihe mii­nus­pis­teeseen, vai mitä?

    Ei tuos­sa sen enem­pää mii­nus- kuin plus­pis­teitä jaet­tu, vaan lis­tat­ti­in paikko­ja mis­sä voi tutus­tua kansan syvi­in rivei­hin. Minä vain olen melkoisen paljon kyynisem­pi sen suh­teen mitä tapah­tuu kun tavalli­nen perus­suo­ma­lainen “vapaute­taan alkeel­lisen perus­ta­son selviy­tymiseen liit­tyvistä välit­tömistä paineista”

    Teepä ensi kesänä sel­l­ainen har­joi­tus, että käy tallinnan­ris­teilyl­lä ja sitä menoa kat­sel­lessasi mieti mitä tapah­tu­isi jos joku kopaut­taisi laivaa taikasauval­la ja matkus­ta­jat vapautet­taisi­in näistä paineista. Minä en pysty näkemääm kuin alko­holis­mia, per­heväki­val­taa, syr­jäy­tymistä ja mui­ta ongelmia. En todel­lakaan laival­lista poten­ti­aal­isia tule­vaisu­u­den ipho­nen tekijöitä.

    Lyhyesti san­ot­tuna, val­taos­alle ihmi­sistä (niin suo­ma­laisille kuin ruot­salaisille) “alkeel­lisen perus­ta­son selviy­tymiseen liit­tyvistä välit­tömistä paineista vapaut­ta­mi­nen” on läh­es pahin­ta mitä voi tapah­tua. Jos sil­lä siis tarkoite­taan, että itsel­lä ei ole minkään­laista tarvet­ta, pakkoa eikä edes moraal­ista velvoitet­ta noista huolehtia. 

    Todet­takoon vielä, että halutes­saan noista paineista vapau­tu­mi­nen ei nyky­suomes­sa kovin han­kalaa ole kenellekään. Jos ei viit­si pien­tä het­keä rajoit­taa kulu­tusjuh­laansa ja lait­taa rahaa säästöön (vuosi pari thaimaan saaris­tossa ei oikeasti kovin kum­moista autoa kus­tan­na), niin aina voi ilmoit­tau­tua perus­tur­van varaan. Jostain syys­tä on kuitenkin paljon suosi­tumpaa lait­taa itsen­sä jär­jet­tömän kokoiseen asuntolainakiikkuun.

  126. Saara:
    Mietitään­pä, miten Ruot­si eroaa meistä. Siel­lä viimeisin sota on jo niin kaukana, että ihmis­ten ener­gia ei mene epälu­u­loisu­u­teen ja henkisen sotimiskyvyn (kovu­u­den) ylläpitämiseen. Niin­pä he ovat vapai­ta kiin­nit­tämään huomion­sa kaiken maail­man hömp­pään – kuten nyt esimerkik­si muo­toilu­un ja taiteeseen. Tästä on seu­ran­nut sel­l­aista, että Ruot­sis­sa on suuria yri­tyk­siä, jot­ka myyvät tuot­teitaan koval­la kat­teel­la muiden län­si­maid­en hai­hat­telijoille. Meil­lä puolestaan valmis­te­taan edelleen bulkki­tavaraa ihmisille, joiden arvois­sa säästämi­nen ja hal­pa hin­ta ovat kovin korkealla.

    Tähän voisi kyl­lä ottaa vähän toisenkin näkökul­man, vaik­ka absolu­ut­ti­nen totu­us jääkin vielä löy­tymät­tä. Suo­mi otti nenilleen toises­sa maail­man­so­das­sa, sen jäl­keen talous aloit­ti läheltä nol­laa. Ruot­si rikas­tui siinä samaises­sa kahakassa.

    Suo­mi oli jo sata vuot­ta sit­ten maail­mal­la tun­net­tu muo­toilus­taan, vain lasimuo­toilu on tuon­ti­tavaraa Ruot­sista. Suo­ma­laiset arkkite­hdit ja muo­toil­i­jat ovat edelleen arvostet­tu­ja ja tun­net­tu­ja maailmalla.

    Ruot­si sen sijaan on hyvä myymään bulkki­tavaraa kulut­ta­jille. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista sel­l­ais­ten puti­ikkien kuin H&M ja Ikea kautta.

    Suomes­sa Nokia pääsi pin­nalle suo­ma­laisen insinööri­työn ja inno­vati­ivi­su­u­den avul­la. Mei­dän teknolo­giamme oli ylivoimaista, samoin vaikka­pa logis­ti­ikkaosaami­nen. Komea kaari katke­si kuitenkin siihen, että kulut­ta­jia ei osat­tu ennakoi­da ja kuun­nel­la. Ja tässä kohdas­sa on vielä pakko tode­ta, että ruot­salaiset tekivät saman (Sony­Er­ic­s­son) mut­ta ilman sitä lois­tokas­ta nousua.

    Ja mitä siihen bulkki­in tulee, niin Suo­mi ja Ruot­si tuot­ta­vat ja vievät suun­nilleen saman ver­ran pape­ria. Mut­ta kun men­nään sel­l­u­un, joka on vielä vähem­män jalostet­tua, niin Ruotsin vien­ti on läh­es tuplat Suomeen verrattuna.

    Tässä vähem­män leikkimielisessä Suo­mi-Ruot­si-maaot­telus­sa näyt­tää siltä, että mei­dän ongel­mamme ei ole luovu­u­den ja inno­vati­ivi­su­u­den puute. Mei­dän ongelmi­amme on pääomien puute, halut­to­muus yrit­täjäk­si ja huonot taidot kuluttajamarkkinoinnissa.

    Näi­hin asioi­hin on vaikea puut­tua sosi­aal­i­tur­van muu­tok­sil­la. Yrit­täjähalukku­u­teen voi, mut­ta siinäkin usein on niin, että korkean perus­tur­van mais­sa on vähän halukku­ut­ta yrit­täjyy­teen. Pakko on usein aika toimi­va moti­vaat­tori kansakun­nan kokon­aistyö­panok­sen lisäämiseen. Ongel­mat tule­vat pakon ja oikeu­den­mukaisu­u­den yhdistämisestä.

    Mik­si tuo kokon­aistyö­panos on tärkeä? Se vai­htelee län­ti­sis­sä teol­lisu­us­mais­sa aika vähän. Jos BKT/­tun­ti-tilas­tos­ta siiv­otaan selvästi erikoiset pis­teet (Nor­ja, Lux­em­burg, jne.) pois, niin aika tiukas­sa nipus­sa län­tiset teol­lisu­us­maat ovat.

  127. Toki luo­va ideoin­ti on mah­dol­lista perus­tu­lol­la nk. vapaana taiteil­i­jana. On se mah­dol­lista myös suorittavissa/avustavissa töis­sä. Tai, jos tarkko­ja ollaan, niin ei töis­sä, vaan niiden ulkop­uolel­la. On her­jaus­ta opet­taa siivoo­jille oman työn aurinkoista hallintaa tai opet­taa lähi­hoita­jalle kehit­tävää, itsere­flek­toivaa työotet­ta. Siivouk­ses­sa työn laatu on lop­ul­takin hyvin konkreet­tista ja lähi­hoita­jat taas usein tör­määvät omis­sa työym­päristöis­sään totun­nais­ten tekemisen tapo­jen ja van­hanaikaisten hier­arkioiden asennemuureihin.

  128. Viherinssi: Mei­dän ongelmi­amme on pääomien puute, 

    Eräs eniten keskustelua herät­täneistä puheen­vuoroista Suomen talout­ta koske­vaan debat­ti­in oli 1990-luvul­la talousti­eteen pro­fes­sorin Mat­ti Pohjolan kir­ja Teho­ton pääo­ma (1996), joka pää­tyi täs­mälleen päin­vas­taiseen diag­noosi­in: Suomes­sa niin suh­teet­toman suuri osu­us kansan­taloudessa liikku­vas­ta rahas­ta allokoidaan pääo­mak­si (eikä esim. kulu­tuk­seen), että se tuot­taa Suomelle kan­sain­välisessä ver­tailus­sa selkeitä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Pääomien puute ‑puhe on his­to­ri­alli­nen jäänne jostakin Kekkosen aikaisen val­tio­jo­htoisen teol­lis­tamis­poli­ti­ikan ajoil­ta, joka on vain jäänyt päälle niin pitkäk­si aikaa, ettei ole huo­mat­tu, että ajat ovat muut­tuneet jo kauan sitten.

    Pohjolan argu­mentin yksi­tyisko­hdista voidaan aina kiis­tel­lä, mut­ta en ole tois­taisek­si tör­män­nyt mihinkään, mikä hänen perusa­ja­tuskulkun­sa kumoaisi.

    halut­to­muus yrit­täjäk­si ja huonot taidot kuluttajamarkkinoinnissa. 

    Sel­l­ainen has­su jut­tu vaan, että yrit­täjyy­den poikkeuk­sel­lisen suuri määrä käy kan­sain­välisessä ver­tailus­sa selvästi yhdessä taloudel­lisen alike­hit­tyneisyy­den kanssa. Jos meil­lä on kak­si muuten samankaltaista maa­ta, mut­ta toises­sa on yrit­täjiä enem­män kuin toises­sa, niin vähempiyrit­täjäi­nen maa on taloudeltaan yleen­sä vahvem­pi. Korkea yrit­täjyysaste yhdis­tyy esimerkik­si sel­l­aisi­in tilas­tol­lisi­in muut­tu­ji­in kuin mata­laan tulota­soon, mata­laan työl­lisyysas­teeseen, vähäiseen työ­markki­noille osal­lis­tu­miseen ja työn heikkoon tuottavuuteen.

    Niin­pä esimerkik­si Euroopas­sa yrit­täjien osu­us työl­li­sistä on korkein Kreikas­sa, Ital­ias­sa, Por­tu­galis­sa ja Espan­jas­sa. Täs­mälleen samoissa mais­sa, joi­ta Suomes­sa hauku­taan talouden kovista laeista mitään ymmärtämät­tömäk­si laiskot­tel­e­vak­si rupusakik­si — haukku­ji­na täs­mälleen samat tahot, jot­ka seu­raavas­sa hen­genve­dos­sa siir­tyvät ylistämään autu­aak­sitekeväk­si sekä yrit­täjyyt­tä sinän­sä että yrit­täjyy­den lisäämistä entisestään.

    Suomes­sa muuten on suh­teessa väestöön noin kol­mannes enem­män yrit­täjiä kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa — maas­sa, jota yrit­täjyy­den ihan­noi­jat usein tar­joa­vat jonkin­laisek­si vapaan yrit­teliäisyy­den parati­isik­si, jos­sa koko yhteiskun­ta lep­ää yrit­täjyy­den varassa.

  129. Pääo­man käsite on vähän hatara, jos ei ker­ro­ta mitä sil­lä tarkoite­taan. Reaalisen pääo­man ja rahoituk­sen sekoit­ta­mi­nen on vähän ongel­mallista. Kekko­slo­va­kian aikakaudel­la pääo­man ker­ryt­tämisel­lä viitat­ti­in kait lähin­nä siihen että raken­netaan lisää paper­in­jalostuska­p­a­siteet­tia, jos­sain määrin jotain telakka­te­ol­lisu­ut­ta tms. Savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den reaal­ista pääo­maa joka tapauksessa.

    Tämä nähti­in jotenkin ain­oana “oikeana” reaalise­na pääo­mana ja se tarkoit­ti sit­ten jotain senkaltaista, että rahoituk­sen ehdot kaiken­laiselle muulle oli­vat selvästi tiukem­mat. Paradok­saalis­es­ti tämä kyl­lä osin var­maan sai aikaan sen, että se vähä mitä siitä muus­ta teol­lisu­ud­es­ta oli kehit­tymässä, jou­tui puske­maan kovem­pia reunae­hto­ja vas­ten 70- ja vielä 80-luvul­lakin, ja oli siten 90-luvul­la kil­pailukykyisem­pää. Paperi­te­ol­lisu­u­den kävi miten kävi. Jos jotain, niin retori­ik­ka on varoi­tus siitä, että val­tion tehtävänä ei ole vali­ta voittajia. 

    Yksi proxy pääo­man muo­dos­tu­mis­es­ta noin makro­ta­sol­la on yleen­sä säästämisas­te, ja se on Suomes­sa joko lievästi negati­ivi­nen tai keskiver­rosti posi­ti­ivi­nen, riip­puen siitä, keneltä kysytään ja mitä on lupa laskea mukaan. 

    Tom­mi Uschanov: Suomes­sa muuten on suh­teessa väestöön noin kol­mannes enem­män yrit­täjiä kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa – maas­sa, jota yrit­täjyy­den ihan­noi­jat usein tar­joa­vat jonkin­laisek­si vapaan yrit­teliäisyy­den parati­isik­si, jos­sa koko yhteiskun­ta lep­ää yrit­täjyy­den varassa.

    En menisi yrit­täjien määrästä paljon johtopäätök­siä tekemään. Urbaaneista köy­hyys­ra­jan tun­tu­mas­sa elävistä ihmi­sistä globaal­isti luokkaa puo­let, monis­sa mais­sa läh­es kaik­ki, ovat jonkin­laisia yrit­täjiä. Yrit­täjyys on ain­oa vai­h­toe­hto sil­loin kun palkkatyön teet­tämi­nen on liian riskaabelia.

  130. Olen ajatel­lut “kansalais­palkan” sel­l­aise­na, että sil­lä ON vastike. On absur­dia, että 20 — 25 v. nuo­ria elätetään koti­so­hville samaan aikaan, kun on pulaa esim. van­hus­ten koti­hoidon tukemiseen vaikka­pa “kylätalkkarien” toimes­ta. On surkeaa, että van­huk­set joutu­vat jät­tämään kotin­sa vaikka­pa sen vuok­si, ettei enää jak­sa kan­taa polt­topui­ta pirt­ti­in. Pieniä palveluk­sia vain pitäisi voi­da organ­isoi­da kun­tien tahol­ta. Kyl­lä nuoret halu­aa töitä tehdä, mut­ta se täy­tyy jonkun jär­jestää. Ei ne nuoret halua olla jouten. Koko työl­listämisa­ja­tus tulisi ajatel­la uusik­si: ei kaik­ista nuorista työt­tömistä tule yrit­täjiä, vaik­ka kun­ta kuin­ka tuk­isi. Eivätkä pikku­pa­jat ota nuo­ria “töi­hin”, vaik­ka kuin­ka tuk­isi. Mut­ta tyhjästä mak­sami­nen ei jalosta nuores­ta täyskyky­istä tek­i­jää. Mielu­um­min se, että nuori kan­taa vas­tu­u­ta yhteiskun­nas­ta — vaik­ka työt­tömyyspäivära­han turvin ja tekee jotakin, kuin se, että olla pöl­löt­telee. Siinä kun kymme­nen vuot­ta menee, niin on meil­lä kadotet­tu kokon­ainen työ­sukupolvi. Ja se on eri asia kuin saa­da ne pikkuyrit­täjät jalkeilleen.

    1. “Kansalais­palk­ka” ei voisi olla suurem­pi kuin toimeen­tu­lo­tu­ki on nyt. Sen saa nytk­min, jos halu­aa jäädä koti­so­hville. Perus­tu­lo poikkeaa toimeen­tultues­ta siinä, että sen saa, vaik­ka ei jäisi kotisohville.

  131. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyt­tyrän edus­ta­ma teo­ria on kyl­lä aika pienen piirin hyväksymä. Julka­isin sen nyt kuitenkin.

    Pienet ovat rahapi­ir­it jot­ka tutkimuk­sia maail­mal­la teet­tää. His­to­ria on aina ollut voit­ta­jien his­to­ri­aa (rahan).

Vastaa käyttäjälle Austrian Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.