Budjettiraameista

Käyt­tämäni ryh­mäpuheen­vuoro budjettikeskustelussa.
Arvoisa puhemies!

Hal­li­tuk­sen kehyspäätös on mit­takaaval­taan oikea. Yri­tys pienen­tää bud­jet­ti­va­jet­ta nopeam­min voisi kas­vat­taa työt­tömyyt­tä, ja vähempi olisi merkin­nyt vaar­al­lista velka­an­tu­mista. Valit­tu lin­ja vas­taa osa­puilleen hal­li­tu­so­hjel­mas­sa sovit­tua, puo­let menoleikkauk­sia ja puo­let veron koro­tuk­sia. On makua­sia, pide­täänkö kun­tien val­tiono­suuk­sien lisäleikkauk­sia menosäästönä vai kun­nal­lisveron korotuksena.

Kehyspäätök­sen yksi­tyisko­hdista löy­tyy paljon hyvää.

Hyvä kom­pro­mis­si syn­tyi arvon­lisäveros­ta ja sitä täy­den­tävistä pien­i­t­u­loisia suo­sivista verovähennyksistä.

Hiilid­iok­sidikom­po­nentin lisäämi­nen ener­giaverossa johtaa toiv­ot­tavasti maakaa­sun aset­tamisen kivi­hi­ilen edelle ajo­järjestyk­sessä kaukoläm­mön tuotan­nos­sa siel­lä, mis­sä nämä ovat tois­t­en­sa vaihtoehtoja.

Liiken­ner­atkaisu­is­sa on hyvää niiden raidepainotteisuus.

Hyvin iloisia vihreät ovat siitä, että työ­markki­nat­ues­sa luovu­taan puoli­son tulo­jen vaiku­tuk­ses­ta tukeen. Pitkäaikaistyötönkin voi tämän jäl­keen perus­taa per­heen ja per­heis­sä, jois­sa molem­mat puolisot ovat työt­tömiä, toinen voi ottaa vas­taan tar­jo­tun työn, vaik­ka toinen jäisi työ­markki­nat­uen varaan.

Kehi­tysy­hteistyömäärära­ho­jen osalta on tärkeää kehyspäätök­sen mukaises­ti varmis­taa, että päästöoikeuk­sien huu­tokau­pas­ta saatu­ja tulo­ja ohjataan kehi­tysy­hteistyöhön, jot­ta hal­li­tuk­sen sitoumus saavut­taa 0.7 %: kansan­tu­lo-osu­ud­es­ta voidaan saavuttaa.

Paljon ikävääkin löy­tyy. Aika huonos­ti olisi rahaa käytet­ty, jos yli mil­jardin euron menoleikkauk­set voisi tehdä kivuttomasti.

Murheis­samme olemme koulu­tuk­sen ja tieteen bud­jet­tien kar­simis­es­ta. Suomen men­estyk­sen globaalis­sa taloudessa tulisi perus­tua korkeaan osaamiseen. Opetuk­seen ja tieteen tekoon kohdis­tu­vat leikkauk­set toimi­vat tätä vas­taan. Asi­aa yritetään paika­ta yri­tysvero­tuk­sen puolel­la T&K toimin­nan ja busines ‑enke­lien vero­tu­il­la. Tarkoi­tus on hyvä, mut­ta keinos­sa saat­taa olla hiomista. Hal­li­tus­puolueet saat­ta­vat joutua palaa­maan asian äärelle ajatuk­se­na säi­lyt­tää hyvä päämäärä mut­ta harki­ta keinoa.

Arvoisa puhemies!

Suomen lähi­a­jan talous on euroop­palaiset olo­suh­teet huomioon ottaen hyvässä kun­nos­sa. Ongel­mamme ovat kauem­pana. Taloutemme ei ole pitkäl­lä aikavälil­lä kestäväl­lä poh­jal­la. Jos vero­tus ja val­tion meno­jen perus­teet pysy­i­sivät ennal­laan seu­raav­ina vuosikym­meninä, väestön ikään­tymi­nen painaisi julkisen talouden rankasti ali­jäämäisek­si. Pitkän ajan tas­apaino edel­lyt­täisi kymme­nen mil­jar­dia enem­män tulo­ja tai kymme­nen mil­jar­dia vähem­män meno­ja. Tätä kut­su­taan kestävyys­va­jeek­si. Vaik­ka julki­nen taloutemme on vielä läh­es tas­apain­os­sa, tosi­asi­as­sa otamme koko ajan velkaa tulevaisuudelta.

Suo­mi ei ole tässäkään asi­as­sa euroop­palaisit­tain huono. Melkein kaik­ki Euroopan maat kär­sivät samas­ta ongel­mas­ta, jon­ka perussyy on väestön ikään­tymi­nen ja eläkeläis­ten määrän kasvu. Vain Ruot­si ja Sak­sa ovat kuiv­il­la. Ruot­sis­sa pitkän ajan talous on yhtä paljon yli­jäämäi­nen kuin mei­dän on ali­jäämäi­nen.  Siel­lä pitäisi siis vero­ja alen­taa tai meno­ja lisätä.

Mitä Ruot­si ja Sak­sa ovat tehneet toisin? Molem­mat ovat paran­ta­neet men­estyk­sel­lis­es­ti huolto­suhdet­taan työperäisen siir­to­laisu­u­den avul­la. Molem­mat ovat myös tehneet viimeisen kymme­nen vuo­den aikana määräti­etoisia toimia, joil­la on puu­tut­tu rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen ja piden­net­ty työuria. Poli­it­tis­es­ta ide­olo­gias­ta se ei näytä ole­van kiin­ni. Ruot­sis­sa ne toteut­ti por­var­i­hal­li­tus ja Sak­sas­sa Schröderin punav­ihreä hal­li­tus. Toimen­piteet oli­vat kovia eivätkä ne ole men­neet riidat­tomasti, mut­ta niiden ansios­ta Ruot­si ja Sak­sa vält­tyvät sel­l­aisil­ta ikäviltä päätök­siltä, joi­ta me joudumme tässäkin raamibud­jetis­sa tekemään. – kuten esimerkik­si nuo opetuk­seen ja tieteeseen kohdis­tu­vat säästöt.

Raamibud­jet­ti­ratkais­us­sa on määräti­etoisia aske­lia tähän suun­taan. Merkit­tävä panos­tus nuorten yhteiskun­tataku­useen on hatun­nos­ton arvoinen olois­sa, jois­sa vähän kaikesta joudu­taan kar­si­maan. Hyviä ovat myös kir­jauk­set työn ja tulon­si­ir­to­jen parem­mas­ta yhteenso­vi­tuk­ses­ta, joiden tarkoituk­se­na on helpot­taa työt­tömien tart­tumista edes tilapäisi­in työmah­dol­lisuuk­si­in. Asum­is­tukea pitkäaikaistyötön saisi työl­listymisen jäl­keen nos­taa pidem­pään entisen suu­ruise­na. Työl­listymis­bonus merk­it­see työt­tömyysko­r­vauk­sen ja palkan nos­tamista vähän aikaa päällekkäin.

Työt­tömän veroko­rt­ti tur­vaisi työt­tömän talouden vakau­den hänen ottaes­saan jonkin tilapäisen työn. Työt­tömyysko­r­vaus tulisi tilille katkea­mat­tomana entisen suu­ruise­na. Yhteenso­vi­tus tehtäisi­in palkan puolel­la pidät­tämäl­lä puo­let palka­s­ta palau­tuk­se­na työt­tömyyskas­salle tai Kelaan. Lop­putu­los olisi sama kuin nytkin, mut­ta ilman vaaraa katkok­sista tuloissa.

Arvoisa puhemies!

Seu­rauk­se­na Euroopan talous­vaikeuk­sista on maamme vai­h­to­tase kään­tynyt ali­jäämäisek­si. Vien­timme pain­ot­tuu investoin­ti­tavaroi­hin. Vien­ti ei vedä, jos osta­ja­mais­sa ei luote­ta tule­vaisu­u­teen. Vai­h­to­taseen ali­jäämä on vaar­alli­nen asia, kos­ka yleen­sä se purkau­tuu jos­sain vai­heessa val­tion talouden alijäämäksi.

Lähi­t­ule­vaisu­u­den talouske­hi­tyk­sen pahin uhka liit­tyy euroalueen talouske­hi­tyk­seen. Kokon­aisuute­na euroalue voi aivan hyvin – paljon parem­min kuin esimerkik­si Yhdys­val­lat. Ongel­mana on euro­maid­en keskinäi­nen epä­tas­apaino. Euroopas­sa tarvi­taan parem­paa talous­poli­ti­ikan koor­di­naa­tio­ta. Ilman sitä on vaarana, että euro­maat alka­vat kil­pail­la toisi­aan vas­taan sisäisil­lä deval­vaa­tioil­la, siis palkko­jen alen­tamisel­la. Sel­l­ainen ei tätä maanosaa pelas­taisi vaan suis­taisi sen taan­tu­maan. Euroalueen ulkoinen vai­h­to­tase on ollut pitkään jok­seenkin tas­apain­os­sa ja tulee kel­lu­van val­u­ut­takurssin ansios­ta sel­l­aise­na toden­näköis­es­ti pysymäänkin. Tämä tarkoit­taa, että jos joil­lain euro­mail­la on yli­jäämäi­nen vai­h­to­tase, joil­lain toisil­la on olta­va ali­jäämäi­nen vai­h­to­tase. Suurin yli­jäämä on Sak­sal­la. Tätä vas­ten Sak­sas­sa viimeaikoina toteutetut kohta­laisen suuret palkanko­ro­tuk­set ter­ve­hdyt­tävät euro­maid­en epä­tas­apain­oa ja aut­ta­vat kri­isin ratkaisussa.

30 vastausta artikkeliin “Budjettiraameista”

  1. Ihan vaan real­isti­na pohdin, mil­laisen puheen oppo­si­tios­sa ole­va Soin­in­vaara olisi pön­töstä puhunut tämän bud­jet­tiesi­tyk­sen äärel­lä. Nopeasti nähtynä ajat­te­len, että koulu­tuk­sen ja tieteen rahoituk­sen alasajo on katas­tro­faal­ista. Eikä ole myöskään makua­sia, että val­tio siirtää vero­tus­ta kun­tien harteille. Kun­pa olisi ollut joku selkeä sig­naali ja näyt­tö siitä, että lak­isääteisiä kun­tien meno­ja kar­si­taan. Jonkin­lainen nollasummapeli.

  2. Hie­man kum­mallista ettei tähän ollut sisäl­lytet­ty öljyn hin­nan­nousua. Kun ben­san litrahin­ta nousee, niin kul­je­tuskus­tan­nuk­set hin­noitel­laan suo­raan kaup­po­jen tuot­teisi­in, eli suo­ma­lais­ten elämiseen. 

    Kun tuot­tei­den hin­nat nou­se­vat, niin talouskestävyys on näkymiltään entistäkin huonompaa.

  3. “Työt­tömän veroko­rt­ti tur­vaisi työt­tömän talouden vakau­den hänen ottaes­saan jonkin tilapäisen työn.”

    Ongel­ma näyt­tää ole­van yksi­tyisen byrokra­t­ian hitaus.
    Jäin taas työt­tömäk­si pätkä­työstä ja niin­pä selvitin,miten on meneteltävä, jot­ta ei syn­ny katkos­ta tuloihin.
    Niin­pä kir­joitin itselle työ­todis­tuk­sen ja pyysin esimieheltä nim­marin siihen viimeisenä työpäivänä 

    Palkan­lasken­taa pyysin tekemään käsin palkkalaskel­man ja pos­tit­ta­maan sen min­ulle pari päivää ennen työ­suh­teen päättymistä.
    Niin­pä min­ul­la oli paper­it valmi­ina ensim­mäisenä työttömyyspäivänä.

    Tark­istin kas­salta mon­tako päivää vei työkkärin lausun­non saamisessa:Alle viikko eli nor­maalien karenssien puit­teis­sa voi saa­da päätökset

    Ja kun ensim­mäi­nen työkkäri-ilmoi­tus tehdään neljän viikon kulut­tua työt­tömyy­den alka­mis­es­ta niin mitään viiveitä ei syntynyt

    Mut­ta edel­ly­tys on, että työ­nan­ta­ja kyke­nee toimit­ta­man tarvit­ta­vat doku­men­tit ajoissa.
    Palka­n­mak­su­jär­jestelmät ovat kankei­ta ja palkka­todis­tuk­sen voi saa­da viikkojen/kuukausien kulut­tua eivätkä esimehet/yrittäjät ymmär­rä työ­todis­tuk­sen saamisen merk­i­tys­tä työttömälle

    Ja tämä on se heikoin kohta.Toinen on työkkäri,joka usein vaatii aivan ihmeel­lisiä ylimääräisiä ja asi­at­to­mia selvi­tyk­siä ja papere­i­ta esim luin juuri kauhutari­nan, kun työkkäri oli alka­nut vaa­tia lisä­pa­pe­ria, että henkilö sitoutuu ole­maan tekemät­tä salaa opin­to­ja ja/tai töitä ??
    Uno­hti vain lähet­tää pyyn­töä uhrille.

    Tut­ta­vani on pienyrit­täjä ja hän ihmetteli,miten saa tilapäistä työvoimaa.Opastin hän­tä tekemään juuri kuten yllä kuvasin.Homma on toimin­ut nyt syksys­tä ja odote­tul­la tavalla

    Mut­ta jos henkilö saa mui­ta tukia tai on Kelan päivära­hoil­la niin tilanne mon­imutkaistuu Kelan palve­lut toimi­vat nyt niin suurel­la viiveel­lä ja kor­vaus­päätök­sen viive voi olla kuukausia.

    Sen vuok­si tuo työt­tömän veroko­rt­tikaan ei toi­mi Takaisin­mak­sa­t­us kun voi kasaan­tua niin, että uhri menee konkurssiin

  4. Heik­ki:
    Hie­man kum­mallista ettei tähän ollut sisäl­lytet­ty öljyn hin­nan­nousua. Kun ben­san litrahin­ta nousee, niin kul­je­tuskus­tan­nuk­set hin­noitel­laan suo­raan kaup­po­jen tuot­teisi­in, eli suo­ma­lais­ten elämiseen. 

    Tankatkaa biokaa­sua. Sil­lä saadaan työ­paikko­ja Suomeen ja ympäristökin kiittää.

  5. Ihan aiheen vier­estä: Onko tosi­aan jotenkin tärkeää eduskun­takeskustelun kannal­ta laukoa tuol­laista monarki­aa henkivää “arvoisa puhemies” ‑fraa­sia aina kymme­nen lauseen välein? “Kiitän että saan oikeu­den puhua herra/rouva puhemiehen edessä?” Mikä on sen arvo poli­it­tiselle keskustelulle?

    En usko, että se pätkääkään ainakaan edis­tää mui­ta keskustelijoi­ta kun­nioit­ta­van ilmapi­irin luomises­sa. Siihen tarvi­taan ihan oikei­ta toimen­piteitä ja kult­tuurin­lu­on­tia. Eikä se ainakaan luo mieliku­vaa töitä paiskivista ja asioi­hin keskit­tyvistä poliitikoista.

    Näin aka­teemise­na viestin­nän opiske­li­jana kiin­nos­taa, miten täl­laisil­la totu­tu­il­la fraa­seil­lakin vahvis­te­taan keskustelus­sa val­ta-asemia. Tosin ei ole ihan selvää kenen tai keiden.

  6. Raakaa real­is­mia… mut­ta jos rahaa ei ole, täy­tyy säästää.

    Mitäpä jos säästet­täisi­in yri­tys­tu­ista? Niis­sä olisi perkaamista.

    Jo noin 20 vuot­ta sit­ten selvi­tys­mies Relander yrit­ti saa­da selville, mitä tukia on, mut­ta hän jou­tui luovut­ta­maan. Ja niitä on tul­lut lisää.

    Uusi tutkimus osoit­ti, että nil­lä ei saavute­ta sitä, mitä haetaan — TEM­min hallintokoneis­to kyl­lä on mittava.

  7. Murheis­samme olemme koulu­tuk­sen ja tieteen bud­jet­tien kar­simis­es­ta. Suomen men­estyk­sen globaalis­sa taloudessa tulisi perus­tua korkeaan osaamiseen. Opetuk­seen ja tieteen tekoon kohdis­tu­vat leikkauk­set toimi­vat tätä vas­taan. Asi­aa yritetään paika­ta yri­tysvero­tuk­sen puolel­la T&K toimin­nan ja busines ‑enke­lien verotuilla. 

    Asi­aa yritetään paika­ta yri­tysvero­tuk­sen puolel­la T&K toimin­nan ja busi­ness-enke­lien vero­tu­il­la?? Tuol­la­han ei ole mitään tekemistä koulu­tuk­sen ja tieteen kanssa. Yliopis­toin­deksin jäädyt­tämi­nen (pelkästään HY:ssa 100 prof­fan vuosi­palkan ver­ran) johtaa koko maan tasol­la potkui­hin ja tieteen tekemisen laadun heikken­e­miseen aivan väistämät­tä. Siinä ei yri­tyspuolen T&K:n tukem­i­nen auta yhtään. Kehys­ri­ihen mukainen ratkaisu olisi täysin vas­tu­u­ton tapa hoitaa yliopis­to­lain ja ‑reformien läpirunt­taamis­ten seurauksia.

  8. Mik­siköhän blo­gis­tikaan ei ota esille ratkaisun vaiku­tus­ta yleiseen hin­tata­soon. Eikö hal­li­tus­puolueen edus­ta­jal­la ole mah­dol­lista huomioi­da teh­dyn päätök­sen huonoin­ta puol­ta. Tarkoi­tan inflaa­tion kas­vat­tamista. Tämä inflaa­tion kas­vat­ta­mi­nen taitaa olla Suomen hal­li­tuk­sen tietoinen, jos­ki vähän main­os­tet­tu, liki salat­tu tavoite. 

    On tietysti ymmär­ret­tävää, että hal­li­tuk­semme tekemät mielet­tömät takauk­set ja lainat kri­isi­maille on helpom­pi kestää, jos euron arvo heikke­nee. Kuitenkin mielestäni olisi ollut syytä huomioi­da myös tämä tavoite puheessa Suomen kansanedustajille.

  9. jouni lundqvist:
    …koulu­tuk­sen ja tieteen rahoituk­sen alasajo… 

    Heik­ki:
    …Kun ben­san litrahin­ta nousee, niin kul­je­tuskus­tan­nuk­set hin­noitel­laan suo­raan kaup­po­jen tuot­teisi­in, eli suo­ma­lais­ten elämiseen… 

    Noin käy, kun ei ole rohkeut­ta lähteä purka­maan rak­en­teel­lisia ongelmia. Kun tiedämme, että reip­paasti yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, niin jokainen lasku­taitoinen ymmärtää vain niihin tehtävien raju­jen leikkausten lop­ul­ta pelas­ta­van Suomen. 

    Kol­mas kus­tan­nustek­i­jänä merk­i­tyk­selli­nen meno­erä on koulu­tus, joka on sat­saus­ta tule­vaisu­u­teen. Hal­li­tus ei näe Suomel­la ole­van tulevaisuuta?

    Kaik­ki muut säästöt ovat merk­i­tyk­set­tömiä val­tion­talouden kannal­ta. Niil­lä on tietysti sym­bol­ista merk­i­tys­tä. Sym­bol­isia merk­i­tyk­siä haet­taes­sa kan­nat­taisi kuitenkin miet­tiä, mitä vahinkoa eri toimin­noille on järkevää tehdä. Säästöt on kuitenkin lop­ul­ta haet­ta­va sosi­aali- ja terveysmenoista.

    Nyt olemme tiel­lä, joka johtaa lop­ul­ta hyv­in­voin­ti­val­tion tuhoon. Kan­nat­taa muis­tel­la, miten kävi Uudessa See­lan­nis­sa. Jos emme kykene saa­maan meno­ja hal­li­tusti kan­tokykymme rajoi­hin, päädymme tilanteeseen, jos­sa koko sosi­aal­i­tur­vamme on men­nyt­tä. Monia uusi, vapaampi Suo­mi ilman sosi­aal­i­tur­vaa houkut­taa, mut­ta siinä on kuitenkin minus­ta piirteitä, joi­ta kan­nat­taisi yrit­tää säästää. 😉 Se onnis­tuu vain purka­mal­la sosi­aali- ja ter­veyssek­tor­e­i­ta hallitusti.

  10. Olen alka­nut kallis­tu­maan 0,7 % kehi­tysy­hteistyö­panos­tuk­sen kan­nalle. Täl­löin kyseiseen globaali­in altru­is­min kohden­net­tavaan panos­tuk­seen tulisi laskea myös kaik­ki human­itäärisen maa­han­muu­ton välit­tömät ja välil­liset kus­tan­nuk­set. Luul­tavasti täl­läi­nen menet­te­ly vähen­täisi heikosti sopeu­tu­vien ryh­mien tuon­tia: tajut­taisi­in allokoi­da varat tehokkaasti ja opti­maal­ista inhimil­listä hyö­tyä tuottaen.

    Veikkaan, että Suo­mi käyt­tää jo nyt reip­paasti yli 0,7 % BKT:sta globaali­in altru­is­mi­in. Ei ole järkevää tuo­da kalli­iseen pohjo­laan heikosti sopeu­tu­via ihmis­ryh­miä. Kukka­hat­tuilu on vihateko maail­man ja Suomen köy­hiä kohtaan, sil­lä resurssit ovat rajalliset.

  11. ihan hyvä puhe, mut­ta vai­h­to­taseen vajauk­sen main­in­nan lisäk­si olisin toivonut jotain sanomaa tavoit­teista kil­pailukyvyn tur­vaamis­es­ta ja toimen­piteistä koti­mais­ten yhtiöi­den tuotan­non ja liike­vai­h­don pitämisek­si koti­maas­sa = vai­h­to­taseen perusta.
    Miten tur­vataan, ettei esim. it- ja peli­te­ol­lisu­us vie servere­itään ulko­maille ja tee tulo­jaan siel­lä vai­h­to­taseemme ulkopuolella?

    - Tietysti tekemäl­lä sel­l­aiset olo­suh­teet että tulot kan­nat­taa ottaa suomen vaihtotaseeseen.

    Vain ulko­mail­ta saaduil­la kotiute­tu­il­la tuloil­la voimme mak­saa ulko­mail­ta osta­mamme tuot­teet ja energian.

  12. Kalle:
    Noin käy, kun ei ole rohkeut­ta lähteä purka­maan rak­en­teel­lisia ongelmia. Kun tiedämme, että reip­paasti yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, niin jokainen lasku­taitoinen ymmärtää vain niihin tehtävien raju­jen leikkausten lop­ul­ta pelas­ta­van Suomen.
    ´snip´

    Emme ´tiedä´, että “reip­paasti yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja” — tiedämme, että kun­tien menoista noin 70 pros­ent­tia on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja — mut­ta se ei sen­tään ole koko yhteiskunta.

    Ja kan­sain­väli­sistä ver­tailuista tiedämme, että Suomen ter­veys­menot ovat kehit­tyneistä maista alhaisimpi­en joukos­sa — ehkä laatu myös.

  13. Käytän­nössä ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön raha­hano­jen tiuken­nus johtaa ammat­tiko­rkeak­oulu­tus­tar­jon­nan vähen­e­miseen ja amk-fuusioihin.
    Tätä en oma­l­la nimel­läni oikein voisi sanoa, mut­ta on mielestäni kyseenalaista onko tästä mitään taloudel­lista haittaa.

  14. Työt­tömiä kohtaan raa­mi ei tosi­aan ole paha, mut­ta opiske­li­joi­ta hiukkasen juk­sat­ti­in, ja juus­to­höylä vilahti taikurin siirtäessä yleisön huomion muualle.

    Opin­tora­han indek­sisidon­naisu­us luvat­ti­in alka­vak­si syksyl­lä 2014, mut­ta alv nousee jo 2013, ja tele­vi­siostakin tarvit­see tuol­loin alkaa mak­samaan, vaik­ka sel­l­aista ei edes omis­taisi. Perus­tur­van tasoko­ro­tus ei koske opintorahaa.

    En löytänyt verovähen­nys­ten suuren­nos­ten kokolu­okkaa mis­tään VM:n tai VN:n sivuil­ta, mut­ta vähän epäilen sitä että ne riit­täi­sivät kohon­nei­ta vero­ja kom­pen­soimaan. Töitä on joka tapauk­ses­sa tehtävä enem­män. Eipä hait­taa min­ua, mut­ta tiedän monien hikoil­e­van riit­tämät­tömiä työtuntejaan.

    Ainakin oman yliop­pi­laskun­tani nuorisopoli­itikot ovat olleet asi­as­ta vähän hil­jaisia, mikä johtunee henkilöko­htai­sista ura­haaveista. Tai ehkä näin pakko­jäsenyy­den aikakaudel­la ei vain yksinker­tais­es­ti uskalleta ker­toa, miten hienos­ti se pakon perustelu­na käytet­ty “edun­valvon­ta” sujuu.

    Olen pelkästään iloinen, jos joku todis­taa jonkin edel­lä tekemistäni arvioista vääräksi.

  15. Eli Osmon mielestä kil­pailu sisäisil­lä deval­vaa­tioil­la suis­taisi Euroopan taan­tu­maan. Mut­ta nythän kri­isi­mai­ta oikein pakote­taan sisäisi­in deval­vaa­tioi­hin. Eikö se sit­ten tuo taantumaa?

    Miten tätä kil­pailua voitaisi­in vält­tää? Pitäisikö työ­markki­na­jär­jestö­jen ryhtyä neu­vot­tele­maan palkoista Euroopan tasol­la Brys­selis­sä? Mut­ta eikös kehi­tys kul­je täysin päin­vas­taiseen suuntaan? 

    Palkko­ja sovi­taan entistä enem­män yri­tyk­sis­sä. Ja jos työn­tek­i­jät eivät suos­tu ehtoi­hin, työ­paikat siir­retään sinne, mis­sä on halvin työvoima. Tai sit­ten tuo­daan paikalle ulko­maisia rep­putyön­tek­i­jöitä kuten lentoy­htiöille lentäjiä Viros­ta ja lentoemän­tiä Kiinasta.

    Dynami­ik­ka näyt­tää pikem­minkin johta­van siihen, että kil­pailu sisäisil­lä deval­vaa­tioil­la kiihtyy. Ja päälle tulee vielä kil­pailut vero­tuk­ses­sa, yri­tys­tuis­sa, rikkaiden houku­tuskeinois­sa jne.

    Pär­jätäk­seen kil­pailus­sa maid­en täy­tyy kehit­tää eri­laisia inno­vati­ivisia elinkeino­tukia kuten uusi­u­tu­van ener­gian tuki laivan­raken­nuk­seen. Mieleen tulee Elo­ran­nan tuore lista.

    Julk­isten varo­jen tyre­htyessä ajaudu­taan lop­ul­ta kil­pailu­un tehokkaim­mista kur­jis­tamisen toimen­piteistä ja rak­en­teel­li­sista uud­is­tuk­sista. Mikä maa nos­taa eläkeikära­jan ensim­mäisenä sataan vuoteen? 

    Kun val­u­ut­takurssimuu­tok­set eivät enää tas­apain­o­ta euro­maid­en välisiä ero­ja, niin ilman merkit­täviä tulon­si­ir­to­ja euroalue ei näytä selviävän ongelmis­taan. Sik­si poli­itikko­jen pitäisi ryhtyä arvioimaan myös euroalueen epä­tas­apain­o­va­jet­ta eli tule­via vuo­tu­isia tulon­si­ir­to­tarpei­ta mui­hin euromaihin.

    Edel­lä mainit­tu­jen vajei­den lisäk­si pitäisi vielä laskea euroalueen sisäisen kil­pailukyky­va­jeen suu­ru­us. Se ker­toisi sen, kuin­ka paljon tarvi­taan julkiseen talouteen vaikut­tavia sisäis­ten deval­vaa­tioiden ja rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten toimen­piteitä, jot­ta Suo­mi säi­ly­isi euroalueen sisäl­lä kilpailukykyisenä.

    1. Jos euro­maid­en välil­lä on suuria ero­ja kil­pailukyvyssä, on syytä muut­taa palkko­ja suh­teessa toisi­in­sa. Kreikas­sa pitäisi alen­taa 40 pros­ent­tia suh­teessa Sak­san palkkoi­hin. Tämä voidaan tehdä esimerkik­si niin, että Kreikan palkat alenevat 20 pros­ent­tia ja sak­san nou­se­vat 20 pros­ent­tia. Siinä ei olisi mitään järkeä, että Kreikan ja Sak­san palkat alenevat 40 pros­ent­tia. Deflaat­tio tuot­taa AINA lamaa, ellei se paran­na kil­pailukykyä. Jos kaik­ki alen­ta­vat palkko­ja, se tuot­taa vain deflaa­tio­ta ja lamaa.

      Kan­nat­taa ymmärtää, että euroimaid­en keskimääräisel­lä palkkata­sol­la ei ole mitään vaiku­tus­ta euro­maid­en kil­pailukykyyn, kos­ka se hei­jas­tuu suo­raan euron hin­taan. Kat­sokaa mitä euron kurssil­la on tapah­tunut. Kymme­nen vuot­ta sit­ten euron arvo dol­lareina on noin 90 sent­tiä, nyt 1,30.

  16. Toiv­ot­tavasti olen jälleen väärässä, mut­ta tämä Ruotsin kehumi­nen maa­han­muu­ton ja rak­en­teel­lis­ten uudi­tusten takia vaikut­taa kyl­lä poli­ti­ikan tekemiseltä. Ruotsin, Sak­san ja Suomen vien­tiluku­ja kat­sel­lessa vetää ainakin itse muu­ta­man johtopäätök­sen. Sak­sa vie auto­ja ja elek­tron­i­ikkaa eli käytän­nössä tavaroi­ta, joi­ta ei Suomes­sa tul­la valmis­ta­maan mas­soit­tain lyhyel­lä aikavälil­lä. Ruotsin vien­ti taas vaikut­taa ole­van lähel­l­lä Suomea rak­en­teel­lis­es­ti. Ero vien­nis­sä maid­en välil­lä on siinä, että kun Suomen vien­nin palau­tu­mi­nen on hyvin lievä, on Ruot­sil­la tapah­tunut pon­nah­dus vuosien 2009–2010 aikana. Ei kai mikään rak­en­teelli­nen uud­is­tus nyt sen­tään vuo­den aikana ala purra. Kun ener­gian ja raa­ka-ainei­den hin­nat ovat nousseet, mut­ta toises­sa maas­sa vien­ti toipuu hitaam­min kuin toises­sa, on oletet­tavaa, että kaup­pataseet alka­vat eriy­tyä. Olisiko tuol­la oma­l­la rahal­la nyt mil­lään muo­toa mitään merkitystä.

    1. Nuo pitkän ajan ennus­teet tehdään läh­tien kjeskimääräis­es­tä työl­lisyysas­teesta ikälu­okit­tain, sukupuolit­tain ja etnisen taus­tan poh­jal­ta. Muu­ta­man vuo­den nousul­la ei niis­sä ole mitään vaiku­tus­ta. Ole­tuk­se­na oli, että Ruotsin vai­h­to­taseen yli­jäämä sulaa säästämisas­teen laskun takia.

  17. Eräs tämän vuo­den julkisen talouden muu­tok­sia oli työt­tömyyspäivära­ho­jen nos­to ja mielessäni alkoi kukkua,kun kir­joitin aikaisem­paa kom­ment­tia, olenko saanut koro­tus­ta ollenkaan ?
    Niin­pä laput esi­in ja viime vuo­den lapun ja tämän vuo­den lapun ero­tus oli brut­tona tosi­aan yli 200 euroa,mutta net­tona vain 32 euroa !!!

    Eli työt­tömän rajavero on 85 % !!

    Tämä on ovela yri­tysvero­tuk­sen nos­to-Yri­tyk­set kun mak­sa­vat tuon koro­tuk­sen korkeam­pana työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­suna, työtön­tä puolestaan verote­taan ankaram­min eikä hän hyödy juuri mitään korotuksesta .

    Pääosan hyödys­tä kor­jaa julki­nen sektori.

    Selvä poli­it­ti­nen silmänkään­tötemp­pu, jos­ta hyö­tyy mon­ta poli­it­tista ryhmää

  18. Elo Allén:

    “Ihan aiheen vier­estä: Onko tosi­aan jotenkin tärkeää eduskun­takeskustelun kannal­ta laukoa tuol­laista monarki­aa henkivää “arvoisa puhemies” ‑fraa­sia aina kymme­nen lauseen välein? “Kiitän että saan oikeu­den puhua herra/rouva puhemiehen edessä?” Mikä on sen arvo poli­it­tiselle keskustelulle?”

    Ilmeisti Osmolle arvo on käytän­nölli­nen: fraasi ryt­mit­tää puhet­ta ja toimii väliot­sikkona. Täl­laise­na hoke­man arvo voi olla suurem­pi kuin siitä koitu­va hait­ta, vaik­ka se kovin pom­pöösiltä kuulostaisikin.

    “En usko, että se pätkääkään ainakaan edis­tää mui­ta keskustelijoi­ta kun­nioit­ta­van ilmapi­irin luomises­sa. Siihen tarvi­taan ihan oikei­ta toimen­piteitä ja kult­tuurin­lu­on­tia. Eikä se ainakaan luo mieliku­vaa töitä paiskivista ja asioi­hin keskit­tyvistä poliitikoista.”

    Veikkaan, että se ei myöskään estä kuuli­joi­ta luo­mas­ta kun­nioit­tavaa ilmapi­ir­iä. Minkälaisia toimen­piteitä meinaat ja mil­lä ole­tuk­sel­la? Jotenkin mul­la on mieliku­va, ettei Suomen par­la­men­tis­sa nyt ainakaan ihan hirveesti kirosano­ja vil­jel­lä tai käy­dä vastapelurin kurkku­un kiin­ni. Voi olla, että olen väärässä. Jos näin on, niin täy­tyy ryhtyä kat­so­maan Eduskun­nan kyse­ly­tun­tia hiukan use­am­min. En myöskään oikein ymmär­rä fraasin kytköstä töi­den paiskin­taan ja siihen, ettei asioi­hin keskityttäisi.

    “Näin aka­teemise­na viestin­nän opiske­li­jana kiin­nos­taa, miten täl­laisil­la totu­tu­il­la fraa­seil­lakin vahvis­te­taan keskustelus­sa val­ta-asemia. Tosin ei ole ihan selvää kenen tai keiden.”

    Ensin­näkin min­ua kiin­nos­taa miten ko. käytän­nöl­lä val­ta-asemia vahvis­te­taan? Eikö kyse ole lähin­nä sel­l­aisen ylläpitämis­es­tä? Toisek­si, voidaan kysyä, mitä väliä vaik­ka fraasil­la ylläpidettäisiin/vahvistettaisiin val­ta-ase­maa? Mik­si näitä pitäisi automaat­tis­es­ti olla sor­vaa­mas­sa uuteen uskoon? Riip­puu tietysti tapauk­ses­ta, mut­ta tämän kohdal­la tun­tu­isi jotenkin väk­inäiseltä tehdä muutosta. 

    Mielestäni val­ta-asetel­man pal­jas­t­a­mi­nen ei vielä tarkoi­ta sitä, että siitä pitäisi luop­ua. Joskus se val­ta­suhde saat­taa olla ihan oikeutet­tu ja osa­puolten kannal­ta hyödyllinen.

  19. Mikael M:

    Opin­tora­han indek­sisidon­naisu­us luvat­ti­in alka­vak­si syksyl­lä 2014, mut­ta alv nousee jo 2013, ja tele­vi­siostakin tarvit­see tuol­loin alkaa mak­samaan, vaik­ka sel­l­aista ei edes omistaisi.

    Enem­mistö pää­toimi­sista opiske­li­joista ei kai kuitenkaan joudu mak­samaan YLE-veroa, (puh­taan ansio­tu­lon raja 7353 euroa)?

    YLE-verossa on muuten kaikkein pien­i­t­u­loisim­mille aika raju progressio.

    Puh­das ansio­tu­lo 7352 euroa-> YLE-vero 0 euroa
    Puh­das ansio­tu­lo 7353 euroa-> YLE-vero 50 euroa

  20. nos: Olisiko tuol­la oma­l­la rahal­la nyt mil­lään muo­toa mitään merkitystä.

    Var­maan olisi. Lisäk­si Suomes­sa on samaan ajanko­htaan osunut Nokian alamä­ki, mikä johtuu lähin­nä siitä, että fir­man van­ha johto nukkui palaval­la lau­tal­lansa ja uusi on sit­tem­min päät­tänyt hypätä mereen ja näyt­tää sille tielleen jäävän. Ikävää, että niinkin pienel­lä porukalla on näin iso vaiku­tus vien­ti­in, mut­ta Nokia on vaan tähän asti ollut erit­täin iso fir­ma pienessä maassa.

  21. Lyhyen aikavälin työl­lisyys vaikut­taa myös pitem­män aikavälin kehi­tyk­seen. Tämän päivän työt­tömyyt­tä ei kor­ja­ta 10 vuo­den päähän ulot­tuvil­la uud­is­tuk­sil­la. Toinen jut­tu on tuo huolto­suhde. Ruotsin ja Suomen tilas­tokeskusten luku­jen perus­teel­la maid­en huolto­suh­teet eivät eroa nyt eivätkä tule­vaisu­udessa toisistaan.

  22. pekka:
    Mikael M:

    Enem­mistö pää­toimi­sista opiske­li­joista ei kai kuitenkaan joudu mak­samaan YLE-veroa, (puh­taan ansio­tu­lon raja 7353 euroa)?

    Puh­das ansio­tu­lo 7352 euroa-> YLE-vero 0 euroa
    Puh­das ansio­tu­lo 7353 euroa-> YLE-vero 50 euroa 

    Ainakin uutis­ten mukaan kyse on verotet­ta­van tulon rajas­ta, ei puh­taas­ta ansiotulosta.

    Opin­tora­ha on veronalaista tuloa, täysimit­taise­na se on hie­man alle 2700e/vuosi. Tämän päälle esimerkik­si kol­me­na kesäkuukaut­e­na yli 1600 euron pal­ka­lla työsken­televä opiske­li­ja mak­saa Yle-veron. Ainakin isois­sa kaupungeis­sa työsken­te­ly on pakol­lista jo ihan vuokrien täh­den, joten kyl­lä tämäkin opiske­li­joiden mak­set­tavak­si lankeaa.

    Alv:n koro­tuk­sen vaiku­tus opiske­li­joiden toimeen­tu­loon lie­nee kuitenkin suurem­pi kuin Yle-veron. Asian ydin on se, että kom­pen­soi­va tasoko­ro­tus tuli kaikille muille perus­tur­van varas­sa oleville pait­si opiske­li­joille. Vaik­ka opiske­li­jan etuuk­si­in ei kajot­tu, käytän­nössä opiske­li­jat­alout­ta rokotettiin.

  23. Mikael M:

    Ainakin uutis­ten mukaan kyse on verotet­ta­van tulon rajas­ta, ei puh­taas­ta ansiotulosta.

    LVM:n sivuil­la löy­tyy YLE-veroon liit­tyvät doku­men­tit (http://www.lvm.fi/yle-vero).
    Jouluku­un doku­menteis­sa sana­muo­to on “Veron suu­ru­us määräy­tyy puh­taiden ansio­tu­lo­jen ja pääo­mat­u­lo­jen mukaan”

    Maalisku­un kysymyk­siä ja vas­tauk­sia paperis­sa san­o­taan “Vero on 0,68 pros­ent­tia henkilön ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen yhteis­määrästä. Vähennyksinä
    ote­taan huomioon tulon han­kkimis­es­ta johtuneet menot.”

    Puh­das ansio­tu­lo on “täs­mälli­nen vero­tuskäsite”, maalisku­un sana­muo­to on epämääräisempi.

    En muis­tanut edel­lisen kir­joituk­sen tehdessäni, että myös opin­tora­ha nos­taa puh­das­ta ansiotuloa.

    Puh­taan ansio­tu­lon laskemis­es­imerkke­jä (myös opiske­li­joille) löy­tyy verot­ta­jan sivuilta.
    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Viran_puolesta_tehtavat_vahennykset_vero%2819796%29

  24. Eikö opin­to­tu­ki sido­ta indek­si­in 2014? Jos Alv nousee vuon­na 2013, niin eikös se muutenkin vaikut­taisi indek­si­in vas­ta vuo­den 2014 alus­sa? Vai onko nyta päätet­ty vielä lykätä opin­totuen indek­si­in sitomista?

  25. jouni lundqvist:
    Nopeasti nähtynä ajat­te­len, että koulu­tuk­sen ja tieteen rahoituk­sen alasajo on katas­tro­faal­ista. Eikä ole myöskään makua­sia, että val­tio siirtää vero­tus­ta kun­tien harteille. Kun­pa olisi ollut joku selkeä sig­naali ja näyt­tö siitä, että lak­isääteisiä kun­tien meno­ja kar­si­taan. Jonkin­lainen nollasummapeli.

    Raamista näkyy selvästi halut­to­muus ottaa itse mitään vas­tu­u­ta veronkorotuksista/leikkauksista; ongel­mat siir­retään kun­tapäät­täjille. Vas­tu­us­ta on puhut­tu kovasti, mut­ta hal­li­tuk­ses­sa sitä ei täl­lä het­kel­lä ikävä kyl­lä käytetä. 

    Koulutus/tiede sek­torin alasa­jamisel­la päästään siihen out­oon tilanteeseen, että PS on muka ain­oa puolue, joka kan­nat­taa suo­ma­laista per­in­teistä koulu­tus­poli­ti­ikkaa. Varuskun­takikkailu oli puo­lus­tuk­sel­lis­es­ta näkökul­mas­ta epäs­trate­gisu­u­den huipen­tu­ma, joka kuvas­taa hyvin nykypolitiikkaa.

  26. Totte:
    Eikö opin­to­tu­ki sido­ta indek­si­in 2014? Jos Alv nousee vuon­na 2013, niin eikös se muutenkin vaikut­taisi indek­si­in vas­ta vuo­den 2014 alus­sa? Vai onko nyta päätet­ty vielä lykätä opin­totuen indek­si­in sitomista? 

    Opin­totuen indek­sisidon­naisu­us alkaa luku­vuona 2014–15, siis syksyl­lä. Lop­putule­ma riip­puu siis ihan siitä, mikä ote­taan indeksin lähtö­ta­sok­si, mut­ta en tiedä tarkem­min miten sosi­aalietuuk­sien indek­sien hienoudet tässä toimi­vat. Vuosi 2013 tulee joka tapauk­ses­sa merk­it­semään muutenkin jo köy­hyys­ra­jan alla elävien opiske­li­joiden elin­ta­son laskua. Inflaa­tio­han sitä on syönyt aina, mut­ta nyt lasku tulee ole­maan poikkeuk­sel­lisen jyrkkä.

    Tok­i­han opiske­li­jat saa­vat val­tion pus­sista muu­ta hyvää kuten sen mak­sut­toman koulu­tuk­sen, mut­ta eri­tyis­es­ti min­ua vaivaakin asian ohit­ta­mi­nen vai­eten. Arvioni opiske­li­joiden edus­ta­jien hil­jaisu­u­den syistä on vinoil­e­va, mut­ta hyvin erikoise­na pidän sitä kyl­lä ihan oikeastikin. Har­taasti toivon, että se ei ainakaan ymmärtämät­tömyy­destä johdu, kos­ka prover­biaa­li­nen Luo­ja meitä muuten auttakoon.

    Kiitok­set myös nim­imerk­ki pekalle täsmennyksistä.

Vastaa käyttäjälle Tuomas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.