Kehysriihi ja painelaskelma

1.4.2012 · Aihe: _ 

(Julkaistu kolumnina Savon Sanomissa)

Suomen valtio otti viime vuonna lisää velkaa noin seitsemän miljardia euroa. Lukua kuvaa parhaiten, että se on noin 200 euroa palkansaajaa kohden kuukaudessa, sillä maksavathan palkansaajat Suomessa lopulta liki kaiken. Kehysriihessä sovittiin säästöistä, jotka toteutuessaan nostavat veroja ja leikkaavat menoja summalla, joka on palkansaajaa kohden noin 80 euroa kuussa. Vähän jäi siis vielä kurottavaa. Minusta päätös oli jokseenkin oikean kokoinen. Isommat veronkorotukset tai menojen leikkaukset olisivat nostaneet työttömyyttä, eivätkä ehkä olisi lopulta tuoneet kassaan mitään.

On järkevää ottaa velkaa laskukausina, jollainen koko Eurooppaa yhä vaivaa. Vastaavasti tietysti pitää hyvinä aikoina säästää. Se on kuitenkin demokratiassa hankalaa. Jos talous kääntyisi jyrkkään nousuun, tarvittaisiin uusi kehysriihi veroja korottamaan ja tekemään lisää leikkauksia. Näin kerättäisiin puskuria seuraavaan taantumaan, joka varmasti joskus tulee. Kaikki kuitenkin odottaisivat aivan muuta: kun rahaa on, miksi sitä ja tätä ongelmaa ei korjata ja eikö veroja voisi alentaa? Hyvät ajat ovat poliitikoille haastavimmat.

Suomessa on kuitenkin säästetty hyvinä aikoina, erityisesti vuosien 2000 ja 2008 välillä. Siksi meillä on paras luottoluokitus ja asiat muutenkin mallillaan – toistaiseksi.

Suomella on iso talousongelma. Se ei liity tämänhetkiseen budjettivajeeseen eikä edes horjuville euromaille annettaviin riskialttiisiin lainoihin. Meidän ongelmamme on synkät näkymät pitkällä aikavälillä. Tätä kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Kun väkeä siirtyy eläkkeelle nopeutuvaan tahtiin ja kun nuoresta päästä tulee työelämään vähemmän väkeä, palkansaajia – jotka siis maksavat kaiken – on entistä vähemmän. Heidän pitäisi rahoittaa yhä suurempi määrä väkeä työelämän ulkopuolella: lapsia, sairaita, työttömiä ja eläkeläisiä. Eläkeläiset ovat mielestään eläkkeensä maksaneet, mutta tosiasiassa he ovat maksaneet vanhempiensa eläkkeet. Rahastoissa on sata miljardia rahaa, mutta pitäisi olla tuhat miljardia, jotta se riittäisi täyttämään eläkelupaukset. Työssäkäyvien taakka on käymässä raskaaksi.

Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, paljonko julkinen talous on alijäämäinen, jos oletetaan menojen pysyvän ennallaan, oletetaan työikäisten vähentyvän ja eläkeläisten määrän kasvavan väestöennusteiden mukaan. Työikäisten ennustetaan käyvän töissä entiseen tahtiin. Näin laskettu alijäämä on meillä viisi prosenttia kansantuotteesta, yhtä palkansaajaa kohden noin 320 euroa kuussa. Aika paljon. Siksi valtion ei pitäisi törsätä nousukausina, vaikka rahaa kassaan virtaisikin.

Suomen luvut ovat pahoja, mutta eivät niin pahoja kuin muilla. Melkein kaikkialla Euroopassa menee huonosti. Se ei paranna meidän asemaamme vaan heikentää sitä. Poikkeuksena ovat vain Ruotsi ja Saksa. Ruotsissa ei ole kestävyysvajetta, vaan kuuden prosentin pitkän ajan ylijäämä! Tasapainoon päästäisiin, jos Ruotsissa veroja nostettaisiin tai menoja lisättäisiin 400 eurolla palkansaajaa kohti kuussa. Mitäpä jos hyökättäisiin Ruotsiin ja antauduttaisiin heti?

Miksi Ruotsilla menee niin hyvin, vaikka siellä sosiaaliturva on antelias ja vaikka sairaaloissa ja vanhainkodeissa riittää henkilökuntaa?

Ruotsissa on nyt ja tulevaisuudessa enemmän työikäistä väestöä – siis enemmän maksajia. Vaikka uutisista voi muuta kuvitella, Ruotsi hyötyy tavattomasti siirtolaisuudesta. Ruotsissa myös aloitetaan työnteko nuorempana kuin Suomessa ja ollaan ennen kaikkea pidempään töissä ennen eläkkeelle menoa. Edullinen ikäjakauma ja pitkät työurat ovat selitys.

Ruotsissa on myös tehty säästölakeja, mutta ei sellaisia etujen leikkauksia kuin Suomessa. On leikattu etuja, joiden epäillään houkuttelevan pois töistä. Ensimmäisestä sairauspäivästä ei saa mitään korvausta. Poissaolot ovat vähentyneet selvästi. Varmaan jotkut raahautuvat töihin, vaikka pitäisi jäädä sairastamaan, mutta ennen kaikkea pois ovat karsiutuneet täysin aiheettomat sairauspoissaolot.

Ruotsissa ei nuorten työttömyyttä katsella pitkään. Muutaman kuukauden kuluttua tulee kutsu töihin tai koulun penkille. Tämä on kallista, mutta toimii.

Ruotsissa äidit eivät jää pitkäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsiaan, koska kotihoidon tukea ei makseta. Sen sijaan siellä on tavallista, että äidit, harvemmin isät, jäävät puolipäivätöihin ja lapsi on puolipäivähoidossa. Tämä on hyvä sekä lapsen että äidin kannalta. Lapsi sosiaalistuu eikä äiti putoa työelämän kehityksestä. Kaikesta tästä huolimatta ruotsalaiset eivät tee töitä sen enempää kuin suomalaiset. Pitkien työurien ja hyvän työllisyystilanteen vastapainoksi heidän todellinen työaikansa on lyhyempi kuin Suomessa. Talous on kunnossa ja elämä mukavaa!

Saksassa on tehty hyvin samansukuisia uudistuksia. Ruotsissa tämän tekivät porvarit, Saksassa demarit. Uudistukset kyllä myös satuttivat, mutta kannattivat ehdottomasti. Pelastivathan ne koko hyvinvointivaltion jatkon. Meillä pitäisi olla rohkeus samaan.

Tärkeä askel tähän suuntaan otettiinkin. Paljon rahaa siirrettiin nuorten yhteiskuntatakuuseen, mikä oli iso askel Ruotsin suuntaan.

Yksi kestävyyttä paikkaava teko on eläkeiän nosto liitettynä suureen määrään toimia, joilla edistetään työssä jaksamista. Vaikka työmarkkinajärjestöt tukivat kehysriihen ponnistuksia suurella määrällä arvokkaita toimia, sopimus eläkeiän nostosta jäi tässä vaiheessa tekemättä. Asiaan luvattiin palata uudestaan. Olen aika varma, että kolmen vuoden päästä meillä on eläkeikää nostettu, sekä alinta eläkeikää, että työnantajien harmiksi myös ylintä.

Suomessa ollaan hyviä tekemään järkeviä päätöksiä ennen kuin on myöhäistä.

 

Kommentit

55 Vastausta artikkeliin “Kehysriihi ja painelaskelma”

  1. Mies maailmalta kirjoitti 1.4.2012 kello 19:35

    Hyvä kirjoitus. Yhtä asiaa jäin kuitenkin kaipaamaan. Eikö eläkeiän korottamisen lisäksi olisi tarpeen, ja myös viisasta ja kohtuullista, että kaikkein korkeimpien eläkkeiden euromääräistä tasoa laskettaisiin. Totuushan nimittäin on, että näitä suuria eläkkeitä eivät ole niitä nauttivat maksaneet etukäteen työuransa aikana, vaan asia lienee niin, että mitä pitempään suurta eläkettä nauttiva entinen johtaja elää, sitä suuremmaksi lasku tuleville sukupolville muodostuu. Ylipäänsä haluaisin kyseenalaistaa moraalisen oikeutuksen suurille tuloeroille eläkkeissä. Palkan osalta tuloerot kyllä ymmärrän ja niiden pitääkin heijastaa työtehtävien vaativuutta. Mutta millaiseen käsitykseen oikeudenmukaisuudesta pohjautuvat näinkin suuret erot eläkkeiden tasossa kuin ne nykyään Suomessa ovat? Käsittääkseni Ruotsissa on suurille eläkkeille katto. Ainakin oheinen uutisartikkeli antaa näin ymmärtää:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/kl+ruotsin+malli+elakkeen+kertyminen+pysahtyy+3800+euron+kkpalkkaan/a2087181

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Evert The NeveRest kirjoitti 1.4.2012 kello 19:52

    Mikä ihmeen kestävyysvaje?

    Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vastuunkantajapuolue Kokoomus puhui jakovarasta ja lupasi ummet ja lammet Sari Sairaanhoitajalle ja…

    Ai niin, vanhojen muistelu on Suomessa kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Korppoo kirjoitti 1.4.2012 kello 20:38

    Olipas taas kerran hyvää tekstiä OS!

    Mikähän se sitten on, joka estää meitä seuraamasta Ruotsin ja Saksan hyvää esimerkkiä?

    Olen ollut pitkään sitä miltä, eikä tämä ole minun keksintöäni, että siihen on historialliset syyt.

    Nimittäin se, että Suomessa on vieläkin vahvoissa asemissa kylmän sodan aikainen intelligentsia, joka on ajattelultaan perus-marxilaista.

    Tämä intelligentsia on pesiintynyt suojatyöpaikkoihin ammattiyhdistysliikeeseen, työväenpuolueisiin, julkiseen hallintoon ja mediaan.

    Sieltä se sitten heiluttelee omahyväisesti yhteiskuntamme tahtipuikkoa. Tilanteeseen nähden kuitenkin traagisesti aivan väärään tahtiin!

    Ja sama jatkuu.

    Suomi on kuitenkin jo yli kymmenen vuoden ajan ollut rajussa avoimen globaalitalouden puristuksessa, joka on muuttanut koko talouselämämme rakenteen.

    Intelligentsiamme on ideologisista syistä kuitenkin umpikujassa, kykenemätön tunnustamaan tätä tosiasiaa. Se ei siten voi myöskään esittää mitään todellisia ratkaisuja taloutemme kasvaviin ongelmiin.

    Ratkaisu on kuitenkin kaikien tiedossa.

    Sen on yrittäjyyden kautta tuleva vientivetoinen talouskasvu.

    Intelligentsiamme ei kuitenkaan pysty tätä hyväksymään, sillä samalla se joutuisi myöntymään siihen, että yrittäjäriskin ottamisesta pitää antaa oikeudenmukainen ja reilu korvaus.

    Ratkaisu: Intelligentsiamme on paljolti jo sitä ikää, että heidät pitäisi heti päästää huonosti ansaitulle eläkkeelle.

    Sitten yrittäjät pääsevätkin laittamaan maan pyörät pyörimään.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka ottaa sitä riskiä, päinvastoin kuin se intelligentsia

    PS OSlle: Suomen AAA-luokitus on pääosin seurausta täällä Venäjällä otetusta kovasta yrittäjäriskistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. mertsi kirjoitti 1.4.2012 kello 20:51

    minusta pitäisi työssäkäyntiajan pidentämisen sijaan vähentää yhteiskunnan etuuksilla vietettyä aikaa. Tähän voidaan sitten käyttää osa-aikatyötä, sairauspäivien karenssia, ensimmäisen eläkekuukauden karenssia, omakustannesapattivapaita, tarveharkintaista päivähoito-oikeutta todellisia kustannuksia vastaavilla maksuilla jne

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Raimo K kirjoitti 1.4.2012 kello 22:19

    Kestävyysvajeessa ihmetyttää yksi seikka: miksi eläkemenot ja hoito- ja hoivamenot lasketaan yhteen?
    Kun on luotu eläkejärjestelmä, joka tuottaa varsin kohtuullisia työeläkkeitä, miksi myös edellytetään, että eläkeläisille palvelut tarjotaan lähes ilmaiseksi. Kotikunnassani eläkeläiset maksavat itse palveluistaan 18% – eikä se maksuasetus muualla ole toisenlainen.
    Eläkkeellä oleva lankoni, entinen metallimies, tuli juuri Karibian risteilyltä – eikä siinä mitään, hän elää muuten hyvin säästäväisesti, mutta kyllä tämä jotakin kertoo.
    Ja naisten- ym. lehdet ovat täynnä hyvinvointia ja sitä, miten kannattaa sijoittaa itseensä, mutta se on kaikki “wellnessiä” – jos todella pitää sijoittaa terveyteen, se onkin yhteiskunnan tehtävä. No, perikunnat ovat tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pauli Vahtera kirjoitti 1.4.2012 kello 22:22

    Valtion velka oli vuonna 1990 9,1 miljardia euroa. Korkeimillaan laman jälkeen vuonna 1998 69,8 miljardia euroa. Vuonna 2008 velka oli laskenut 54,4 miljardiin euroon.

    Noina laman jälkeisinä vuosina myytiin valtion omistusta 16 miljardilla eurolla. Enpä siis sanoisi, että hyvinä verotulojen vuosina Suomi olisi säästänyt yhtikäs mitään, vaan pistänyt sileäksi pilkkahinnalla edellisten sukupolvien säästämää varallisuutta. Pelkästään Fortumissa on sijoittajille lahjoitettu 15 miljardia euroa enemmän kuin valtio sai sen osakkeiden myynnistä tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. MIVa kirjoitti 1.4.2012 kello 22:41

    Oon nyt katellu Seppo Korppoon juttuja monilla palstoilla. Eikö olisi mahdollista saada yksilö johonkin sopivaan heidän edunvalvonta-yhtisöönsä, missä voisi todella vaikuttaa asioihin, Ei näillä palstoilla mitään todellista vaikutusta ole. Täällä OS varmaan lukee ja miettii hetken ja se siinä. Jos vielä SK vähän tarkistaisi kirjoituksiaan sanallisesti ja tarkoittaessaan sitä, että Suomessa otetaan riskejä Venäjän markkinoilla, eikä kirjoittaisi ottavansa kovasti riskejä täällä Venäjällä. Mikäli SK ottaa riskejä Venäjällä eikä Venäjältä, nostan hattua ja saapi valittaa, vaikken ihan tarkkaan ymmärräkkään millainen verotus Venällä toimiville yrityksille Suomessa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Papparainen kirjoitti 2.4.2012 kello 1:01

    70-luvulla isäni toimi hitsaajana Volvolla Ruotsin Göteborgissa. Työperäinen maahanmuutto vaurastutti Ruotsia aikanaan merkittävästi ja vaurastuttaa edelleen. Humanitäärinen maahanmuutto maksaa aina varsinkin alkuvaiheessa. Valitettavasti tietyt ryhmät ovat empiirisesti sopeutuneet heikosti länsimaisiin hyvinvointivaltioihin suurista kotouttamispanostuksista ja positiivisesta syrjinnästä huolimatta. Maahanmuuttopolitiikan painopisteen tulisi siirtyä sinisilmäisyydestä järkiliberaaliuteen.

    Myös työperäisten maahanmuuttajien suhteen tulee olla valikoiva. Yhteiskuntamme teknistyy koko ajan ja työllistymiseen vaaditaan yhä suurempi kognitiivinen kapasiteetti sitä mukaa. Voi olla, että lähivuosikymmeninä Suomessa tarvitaan paljon työntekijötä yksinkertaisiin työtehtäviin. Tilanteen tasaantuessa ja työelämän vaatimusten kasvaessa heidän kompetenssissa työmarkkinoilla romahtaa, jos heidän kapasiteettinsa riittää niukin naukin tavistason työtehtäviin. Mielestäni yksinkertaisiinkin tehtäviin tulisi pyrkiä saamaan ylifiksua populaatiota, jotta tulijoilla ja heidän jälkeläisillään olisi kompetenssia menestykseen teknistyvässä, modernissa ja ekologisessa Suomessa.

    Humanitäärinen maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdetta, siksi sitäkin tulisi tutkistella analyyttisesti ja tosiasiat tunnustaen. Chilen ja Vietnamin pakolaiset sopeutuivat aikanaan hyvin. Tarkoin valitut arabit ja afrot ovat sopeutuneet kategorisesti hyvin esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Toivon valikoivuutta sinisilmäisyyden sijaan, maahanmuuttajien tähden.

    P.S. Mitä sieltä lentää – vuorellinen natsikortteja. =( Muistaakseni Timo Soini sanoi: “Tervetuloa töihin Suomeen!” Lisäksi hän sallisi YK:n määritelmien mukaiset kiintiöpakolaiset ja avioliiton kautta Suomeen tulleet. Tietenkin työperäisessäkin maahanmuutossa tulee pitää volyymit kohtuullisina ja tilanteen vaatimalla tasolla. Tärkeintä on kuitenkin maahanmuuton “laatu”. Anteeksi kolkko ilmaukseni. =) Tarjoamalla työtä parannemme ihmisten elämää tehokkaammin kuin tarjoamalla sosiaaliturvaa ikuisesti sukupolvelta toiselle. Tosiasioiden tunnustaminen on yhteinen etumme, yllättäen myös maahanmuuttajien. Suomi on köyhä ja velkainen maa. Suomessakin asuu paljon kärsiviä ja hoitoa tarvitsevia ihmisiä.

    Esimerkiksi kenialaisten työllisyysaste taitaa olla Suomen kantaväestöä parempi yksinomaan työperäisen maahanmuuton tiukkojen pelisääntöjen vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tommi Uschanov kirjoitti 2.4.2012 kello 1:16

    Seppo Korppoo:
    Nimittäin se, että Suomessa on vieläkin vahvoissa asemissa kylmän sodan aikainen intelligentsia, joka on ajattelultaan perus-marxilaista.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka ottaa sitä riskiä, päinvastoin kuin se intelligentsia

    Olen avoimesti marxilainen. Olen jopa julkaissut kirjan siitä, kuinka marxilainen olen, ja väittänyt siinä Suomen ongelmaksi osin sitä, että täällä edes intelligentsia ei todellisuudessa ole juurikaan marxilaista eikä ole koskaan ollutkaan, muusta väestöstä puhumattakaan.

    Olen myös lähestulkoon kokopäivätyötä tekevä yrittäjä, ja vuosituloistani arviolta 90 prosenttia on yrittäjätuloa.

    Mahtaa siinä yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa vähän väliä tunkevilla yrittäjyyden jumaloijilla olla pää räjähtämässä, kun miettii, miten nämä kaksi asiaa ovat sovitettavissa yhteen.

    Olen yrittäjä, joten näiden jumaloijien mukaan olen kaikissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä jo pelkästään sillä perusteella oikeassa ja tahtoni tulee toteutua automaattisesti kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Yllä lainaamastani Seppo Korppoon allekirjoituksesta on pääteltävissä, että jo pelkästään olemalla yrittäjä vapautuu heti kuulumasta halveksuttuun intelligentsiaan.

    Mutta olen myös marxilainen – jolla tarkoitan siis sitä, että pidän Karl Marxin (1818-1883) esittämiä analyysejä ns. poliittisesta taloustieteestä, kapitalistisesta tuotantotavasta jne. paitsi suureksi osaksi paikkansapitävinä, myös hämmästyttävässä määrin yhä vieläkin paikkansapitävinä, kun huomioidaan, että ne on kirjoitettu selvästi yli 100 vuotta sitten.

    (Jonka mielestä yrittäjyys ja marxilaisuus todella ovat jotenkin toistensa äärimmäiset vastakohdat, miettiköön vaikka sitä, että Marxin läheisin työtoveri ja opetuslapsi Friedrich Engels oli puuvillatehtaan johtaja ja omisti osuuksia myös useissa muissa tehtaissa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. antti kirjoitti 2.4.2012 kello 5:57

    Ruotsilla on lisäksi kolminkertainen ydinvoimalakapasiteetti mikä on vuosikymmenien aikana ehtinyt tuottaa aika paljon kansallisvarallisuutta. Täällä taas on keskitytty torppaamaan ydinvoimaloita 70-luvulta tälle vuosituhannelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 2.4.2012 kello 6:58

    Ensimmäisestä sairauspäivästä ei saa mitään korvausta. Poissaolot ovat vähentyneet selvästi. Varmaan jotkut raahautuvat töihin, vaikka pitäisi jäädä sairastamaan, mutta ennen kaikkea pois ovat karsiutuneet täysin aiheettomat sairauspoissaolot.

    Olen antanut itselleni kertoa että evidenssi tästä on vähän niin ja näin.

    Tiedot yllättävät Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ylilääkärin Jan Schugkin. ”Näyttää siltä, että sairauspoissaolot ovat heilahdelleet Ruotsissa ylös alas karenssista riippumatta”, hän sanoo tutustuttuaan 3T:n aineistoon.

    http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/tyoelama/karenssi_ei_pure_poissaoloihin

    Linkki löytyi hauskasta kirjoituksesta http://saloniemi.wordpress.com/2012/03/29/keinoja-parantaa-tyon-tuottavuutta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 2.4.2012 kello 7:13

    Appropos sanahirviöt kestävyysvaje, työurien pidentäminen, jne. Mikä tässä on teille politiikoille niin vaikea, eikä porukan pitäisi olla jonkun sortin viestinnän ammattilaisia? Ode toki huomattavasti keskimääräistä parempi.

    Ei tämä helppoa ole, mutta jos minä vaikka yritän. Nyt joka toinen suomalainen on töissä, asiaa voi ajatelle niinkin että kaikki elää heidän palkallaan tavalla tai toisella. Joka kuudes tekee jotain muuta, opiskelee, etsii töitää, hoitaa lapsia kotona tai itsesään, eli on sairaana. Tai jotain. Loput on lapsia ja vanhuksia.

    Kymmenen vuoden päästä vanhuksia on enemmän. Mutta meillä on edelleen puolet suomalaisista töissä jos joka kolmas niistä muista onkin töissä, eli opiskelijat opiskelee vähän vähän nopeammin, äiti tekee puolet päivästä töistä, työttömät löytää töitä ja jotkut sairat kuntoutuu. Töissäkin on paljon kivempaa kun työnantaja joutuu pitämään kiinni työntekijöistään kun ei ole sadan työttömän hakija jonoa mistä ottaa uusi tilalle. Tämä pitää hoitaa näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Heikki kirjoitti 2.4.2012 kello 8:10

    Hyvä. Tästä kirjoituksesta puuttuu kuitenkin yksi vaikuttava elementti. Nimittäin, kun työvoima vähenee aikana jolloin ihmismäärä ei vähene nostaa se hintoja kysynnän ja tarjonnan lain takia. Tilanne on siis pahempi kuin oletus.

    BRICS-valtiot ja muu maailma on vihdoin saamassa juonen päästä kiinni, ja kun he luovat toimivia talousrakenteita jää Eurooppa jalkoihin, ellei Eurooppa muutu. Tämän takia esimerkiksi EKP:n mandaatin vahvistaminen on ennemmin tai myöhemmin välttämätöntä. Mahdollisuus, että ennemmin toteutuu jos esimerkiksi Holllande voittaa Sarkozyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Raimo K kirjoitti 2.4.2012 kello 8:56

    Seppo Korppoo:
    ´snip´

    Nimittäin se, että Suomessa on vieläkin vahvoissa asemissa kylmän sodan aikainen intelligentsia, joka on ajattelultaan perus-marxilaista.
    ´snip´

    Sitten yrittäjät pääsevätkin laittamaan maan pyörät pyörimään.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka ottaa sitä riskiä, päinvastoin kuin se intelligentsia

    Sinänsä myönteistä, että meillä on intelligentsia, mutta että marxilainen? Nimeäpä yksikin!

    Tuskinpa löytyy yhtäkään marxilaista johtavista asemista (no, Pekka Tiainen saattaa vielä olla, ehkä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 2.4.2012 kello 9:20

    Uschanov, et sä ole oikea jumalyrittäjä jos ei yrityksesi ole tehdashallissa, turha yrittää. Siis sellaisessa jonka pikkukunta on rakentanut verovaroilla, tai isompi kunta yrittää pitää puoli-ilmaisena estämällä asuntojen kaavoituksen lähistöllekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kyttyrä kirjoitti 2.4.2012 kello 9:54

    Valtion velan määrällä on merkitystä vain, jos se otetaan korolla yksityiseltä pankilta. Jos valtiolla on oma keskuspankki, se voi rahoittaa omaa toimintaansa mielin määrin ja investoida hyvinvointia rakentaviin infrahankkeisiin ym. Nykyisessä EMU-järjestelmässä tämä ei ole mahdollista ja sen takia euromaat ovatkin ahdingossa. Japanin järjettömän suurelta kuulostava velka on käytännössä omasta keskuspankista ja siellä menee ihan jees – ottaen huomioon väestön hurjan ikärakenteen.

    Työ ei rahoita mitään. Verotus ei rahoita mitään. Vain velanotto rahoittaa. Monelta tämä seikka tuntuu menevän ohi.

    Meillä on hyvinvointia enemmän kuin 100 vuotta sitten kukaan osasi edes kuvitella. Mutta edelleen suurin kivi kengässä on raha – ainoa asia maailmassa, jonka määrää ei rajoita mitkään fyysiset resurssit. Tätä sietäisi pohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS kirjoitti 2.4.2012 kello 10:45

    Kestävyysvajeen täyttämiseen Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vähintään 10 000 henkeä töihin ja heidän perheensä.

    Perussuomalaisten luomassa ilmapiirissä naaman väri ja uskonto ovat korvanneet “tervetuloa töihin” -valhetelun. Käsittääkseni venepakolaisenapummina turpiinsa saanut vaativasa työelämässä oleva kiinalainen fysiikan tohtori on hieman yllättynyt eikä aio ajtkaa veronmaksua enää täällä.

    Menestyvistä talouksista teidetään, että suvaitsevaisuus ja monikultuurisuus ovat yhetisiä tunnusmerkkejä. Suomessa olisi hyuvä alkaa uskoa, että muukalaiset eivät tuohoa elämänmuotoamme. Vaihtoehtona on kurjistuminen Kotkan ja Joensuun tyyliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. nos kirjoitti 2.4.2012 kello 11:23

    Ruotsin huoltosuhde vaikuttaa olevan hyvin pitkälle samanlainen kuin Suomella ennusteineen. Toisaalta Ruotsin uudistukset eivät vaikuta niin hirvittävän radikaaleilta, ja joidenkin asiantuntijoiden kommenteista voi päätellä, että uudistuksia liioitellaan (kuten se, että Ruotsin parempi talouskasvu taantuman oloissa johtuu rakenteellisista uudistuksista eikä omasta rahapolitiikasta). Itsellä käy mielessä, että Ruotsin parempi tilanne on jälleen kerran varsin oppikirjamainen: oma raha on mahdollistanut oman korko- ja valuuttapolitiikan, jolla voidaan sitten myös vaikuttaa pidemmän aikavälin rakenteisiin (pitkäaikaistyöttömyys). Rakenteelliset uudistukset ovat suotavia, mutta jos/kun syyt kiitoksille ja moitteille taivutellaan itselle mieleiselle politiikalle (in euro we trust), alkaa hiukan motivaatio kärsiä kuunnella näitä pelottelupuheita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Viherinssi kirjoitti 2.4.2012 kello 11:24

    tpyyluoma:
    Uschanov, et sä ole oikea jumalyrittäjä jos ei yrityksesi ole tehdashallissa, turha yrittää. Siis sellaisessa jonka pikkukunta on rakentanut verovaroilla, tai isompi kunta yrittää pitää puoli-ilmaisena estämällä asuntojen kaavoituksen lähistöllekään

    Asiasta mitään tietämättä pitää kuitenkin kysyä, montako ihmistä Uschanovin yritys työllistää, ja kuinka paljon se kerää rahaa ulkomailta.

    Arvostan ilman muuta kaikkia yrittäjiä itsensä työllistävistä freelancereista eteenpäin, vaikka ehkä en kuitenkaan ihan niin paljon yritystukiin perustuvia liikeideoita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos me haluamme ostaa jotain ulkomailta, meidän pitää onnistua sinne jotain myymäänkin. On se sitten tavaraa tai osaamista.

    Ja tämä tietysti halveksimatta kotimarkkinayrittäjyyttä. Sekin on tärkeä osa hyvinvoinnin jakamista.

    Mitä taas Marxiin tulee, niin Marx oli kiistatta erittäin terävä havainnoija ja hyvä taloustieteilijä. Johtopäätökset ja korjausajatukset – ja eritoten muiden tekemät jatkoesitykset – unohtivat kyllä muutaman detaljin ihmisluonteesta. Omaneduntavoittelulla, ahneudella ja kateudella toimiva kapitalismi on sittemmin osoittautunut paremmaksi järjestelmäksi kuin samoilla aineksilla toimiva sosialismi…

    Ja sitten taas toisaalta. Jos katsotaan kohtuullisen hyvät elämisen edellytykset antavia yhteiskuntia, niin aika selkeästi näyttää siltä, että yhteiskunnan pitää tarjota yksilöille mahdollisuus parantaa elintasoaan toiminnalla, joka hyödyttää muitakin (= yrittäminen). Lisäksi yhteiskunnan pitää rakentaa järjestelmä, jolla kaikki halukkaat saavat kohtuullisen hyvän elämän riippumatta lähtökohdistaan, terveydestään, ym. (Jokainen rahanahne kapitalistisika tajuaa, että meillä ei ole varaa esimerkiksi hukata inhimillisiä resursseja.)

    Marx eli hiukan erilaisena aikana kuin nykyään. Varakkuus tai elintaso ei ole enää niin paljon kiinni säädystä tai suvusta. Monilla aloilla on mahdollista ryhtyä yrittäjäksi lähes tyhjätaskuna. Loppu on sitten itsestä ja tuurista kiinni. Ehkä tämän päivän Marx puhuisikin toisenlaisesta PÄÄomasta ja meritokratian haasteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Viherinssi kirjoitti 2.4.2012 kello 12:00

    Töissäkin on paljon kivempaa kun työnantaja joutuu pitämään kiinni työntekijöistään kun ei ole sadan työttömän hakija jonoa mistä ottaa uusi tilalle. Tämä pitää hoitaa näin.

    Tässä on kaksi hiukan ristiriitaista asiaa:

    1. Täystyöllisyys korjaisi kovin monta ongelmaa yhteiskunnassa (syrjäytyminen, köyhyys, epävarma pätkätyöläisyys, työmarkkinajärjestöjen korostunut asema).

    2. Hyvä huoltosuhde edellyttää sitä, että työntekijöitä on töissä paljon.

    Nämä näyttävät samoilta, koska kummassakin on paljon väkeä töissä. Ero on kuitenkin siinä, että ykkösen ideaalitilanteessa rajoittava tekijä on työntekijöiden saatavuus, mikä samalla nostaa työn hintaa. On kuitenkin vaikea uskoa, että työnantajat keksisivät käyttöä nykyistä keskimäärin huonommalle porukalle nykyistä kalliimmalla hinnalla.

    Käytännössä taitaa olla niin, että realistinen reitti suurempaan työllisyyteen on sellainen, jossa työttömyys ei vähene. Työllisyys kyllä lisääntyy, koska työmarkkinoille halutaan enemmän väkeä. Saattaa siis olla niin, että nyt töissäolevienkin edut tulevat heikkenemään.

    Työmarkkinaetujärjestöjen laittaminen pohtimaan tätä on pukin pistämistä kaalimaan vartijoiksi. Työntekijäjärjestöille työvoiman saatavuuden lisääntyminen on myrkkyä, samoin suorat toimenpiteet siihen (eläkeiän nosto). Työnantajat eivät näistä uudistuksista häviäisi, mutta koska nekään eivät usko työvoimakustannusten laskuun, niillekään ei ole iloa työvoiman saatavuuden paranemisesta.

    Nyt olisi se vaihe, jossa viisaat miettivät valtion tasolla oikeat toimenpiteet. Mutta tuskinpa nykyisestä hallituksesta on oikeasti jakamaan niukkuutta. Kyse ei pitkällä tähtäimellä ole nollasummapelistä, mutta koska tarvittavat muutokset heikentävät liian monen äänestäjän tai jäsenen etuja, niitä ei tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Viherinssi kirjoitti 2.4.2012 kello 12:06

    antti:
    Ruotsilla on lisäksi kolminkertainen ydinvoimalakapasiteetti mikä on vuosikymmenien aikana ehtinyt tuottaa aika paljon kansallisvarallisuutta. Täällä taas on keskitytty torppaamaan ydinvoimaloita 70-luvulta tälle vuosituhannelle.

    Tuskinpa tuolla kovin suurta merkitystä on. Mutta noin muuten kansallisvarallisuudesta puhuttaessa Ruotsiin vertaaminen on vähän epäreilua. Suomessa resetoitiin kansallisvarallisuus toisessa maailmansodassa, Ruotsi keräsi varallisuutta samaan aikaan. Vaikka ampumakisoista on kohta 70 vuotta, se näkyy taloudessa. Yritteliäimpien työttömien ajaminen työn perässä ulkomaille eri vaiheissa ei ollut Suomelta kovin hyvä veto.

    Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö Ruotsin toimenpiteistä kannattaisi ottaa oppia. Ei kuitenkaan kannata ajatella, että sokea kopiointi olisi hyvä veto. Meidän täytyy pääomien puutteessa todennäköisesti tehdä vielä tiukempia toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Syltty kirjoitti 2.4.2012 kello 12:07

    Evert The NeveRest:

    Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vastuunkantajapuolue Kokoomus puhui jakovarasta ja lupasi ummet ja lammet Sari Sairaanhoitajalle ja…

    Kyllähän Everttia itseäänkin näyttää vaivaavan hyvin valikoiva muisti:

    http://yle.fi/vaalit/2007/id53485.html

    okoomus avasi keskiviikkona vaalikampanjansa haukkumalla SDP:n ja keskustan vaaliohjelmat.

    Helsingissä puhuneen Kataisen mukaan SDP syyllistyy vastuuttomaan jakopopulismiin esittäessään 2,4 miljardin euron menolisäyksiä.

    Kokoomuksen oman vaaliohjelman esitykset hyvinvointipalvelujen parantamiseksi ja tulonsiirtojen lisäämiseksi maksavat yhteensä noin miljardi euroa.

    – Kokoomus ei osallistu kilpailuun siitä, kuka lupaa eniten, mutta kokoomus aikoo voittaa kilpailun siitä, kuka pitää lupauksensa, Katainen sanoo.

    Ensinnäkin ainakin demarit Heinäluoman johdolla olivat kovasti puhumassa että jakovarasta ja erityisest niin, että siitä leijonanosa pitää laittaa julkisen sektorin palveluihin eli menoautomaatteihin. Toiseksi, kokoomus ei luvannut ummet ja lammet sairaanhoitajalle, vaan kunnon poliitikon tapaan Taru Tujunen lupasi että sairaanhoitajille pitää saada 500 euroa lisää “jollakin aikavälillä”. On päivänselvää että Tujunen ei valehdellut eikä puhunut edes muunneltua totuutta, koska lupaus tulee aivan varmasti toteutumaan.

    Jostain syystä kaikilta aina vaan unohtuu tuo “jollakin aikavälillä”.

    PS Hella Wuolijokikin oli melkoinen liikemies ja samaan aikaan silti täysi stalinisti ja myös NKVD:n vakooja (josta hänet olisi jatkosodan aikana ammuttu, ellei olisi sattunut olemaan rikas, kuuluisa ja valtaapitävien tuttu)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. s.m.m kirjoitti 2.4.2012 kello 12:44

    Kai nyt yleisen rehellisuuden nimissä on muistettava mainita niitä muitakin strategia- ym. liikkeitä mitä naapuri on tehnyt. Ainakin näitä tulee hakematta mieleen:

    Perintövero pois

    Varallisuusvero pois

    Kotitalousvähennys käyttöön

    Palkkaverojen selvä tiputus

    Selvä kiristys työttömyysturvan ehtoihin ja velvollisuuteen ottaa eri töitä vastaan, myös kauempaa.

    Sairauseläkkeiden ehtojen tiukennus

    ALV 25%

    Hommattu henki ja luotto jolla saatu Suomeen verrattuna moninkertainen määrä ulkomaisia investointeja, ja n. 10x enemmän pörssilistauksia 2000- luvulla mitä Suomessa.

    Ay- liikkeen verovähennykset veks.

    Tiukkaa vientisektorilähtöistä palkankorotuspolitiikkaa

    Ja tosiaan; parlamentaarisesti päätetty ilmoitusluontoisempi eläkeiän nosto

    Tämmöisenä enempi demarihenkisenä ihmisenä jonkin verran kadehtii Saksaa ja Ruotsiakin heidän demareistaan. Jo G. Perssonhan tiukkasi että valtion taloudenpidossa pitää päästä prosentin ylijäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Seppo Korppoo kirjoitti 2.4.2012 kello 15:12

    Kiitän Tommi Uschanovia hänen toverillisista kommenteistaan.

    Kerrankin joku kertoo avoimesti olevansa marxisti!

    Monet heistä pitää sen nimittäin juonikkaan epärehellisesti piilossa.

    Suuri osa marxilaisista taitaa kuitenkin olla niitä, jotka eivät ole ajateet näitä asioita läpi, ja siten eivät itse tiedä olevansa marxilaisia.

    Nämä ovat tietenkin surullisia tapauksia.

    Suosittelen Tommi Uschanoville sitä, että hän plärää marxin kirjansa taas kerran läpi, sillä tiedoissa näyttää olevan pahoja aukkoja.

    Pari esimerkkiä:

    1) Marx itsekin muutti teorioitaan useaan kertaan, kun kävi ilmi, että jopa pääkohdat olivat virheellisiä. Esimerkiksi se, että kapitalistit alkoivatkin viisaasti huolehtia työläisistään hyvin, jolloin mitään spontaania vallankumousta ei tullutkaan.

    2) Marxin teorian mukaan vallankumous alkaa vääjäämättömän spontaanisti teollistuneissa maissa, kuten Saksassa ja Englannissa.
    Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan se alkoikin Leninin verisellä vallankaappauksella agraarivaltiossa,Venäjällä.

    Ettei vaan Tommi Uschanov kuulu niihin kuuluisiin Leninin hyväksikäyttämiin “hyödyllisiin idiootteihin”?

    Näitä maxisti-idealisteja bolsheviikit höynäyttivät ensin oikein kunnolla, jonka jälkeen he tavalliseti joutuivat maxismin veriseen myllyyn.

    Elämme nykyään niin totaalisesti eri oloissa kuin 150 vuotta sitten Marx, että on älyllisen epärehellistä enää tuputtaa hänen oppejaan.

    Itse harrastan suomalaisten teknologia-tuotteiden vientiä varsinkin Venäjälle.

    Toimintani seurauksena sadat suomalaiset ovat saaneet työtä.

    Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi mukaan näihin talkoisiin!

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka on kauhistuneena lukenut Maxinsa

    PS: Eturyhmääni kuuluvat kaikki ne, jotka pitävät Suomen tulevaa hyvinvointia tärkeänä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. s.m.m kirjoitti 2.4.2012 kello 18:04

    …juolahtelee mieleen vielä nyt ainakin nämä:

    Vuorotteluvapaa: siluvei

    Työttömyyseläkeputki, pois sekin

    Ja laittomat lakot; saatu ihan nolliin. Taustoja ja selitystä tempulle en tiedä, mutta ei aivan vähäinen tekijä maalle.

    Ihan kaikesta ed. olevasta meille en riemuitsisi. Mutta jotenkin minut on helppo saada uskomaan, että Ruotsi pidemmällä aikajänteellä tulee pärjäämään hienosti, ja että 2030- luvun huono- osainen siellä tulee olemaan Euroopan mitassa ihan parhaissa oloissa. Eli eipä vähä mitään -pitää tajuta mitä globalisaation ja demografian voimat merkitsee. Nyt ja 20-30 vuoden päästä. Ja ehkä päästä blokkivaaleihin.

    ps. kuinka Evert The NeveRest voi muistaa noin väärin!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 2.4.2012 kello 18:55

    “Saksassa on tehty hyvin samansukuisia uudistuksia. Ruotsissa tämän tekivät porvarit, Saksassa demarit. Uudistukset kyllä myös satuttivat, mutta kannattivat ehdottomasti. Pelastivathan ne koko hyvinvointivaltion jatkon. Meillä pitäisi olla rohkeus samaan.”

    Saksa kehitti ohjelmalla laajan working poor luokan, se on jomiltei yhtä laaja kuin USA

    Tuskinpa maata voi pitää hyvinvointivaltiona kun 20-25 % väestöstä tekee 12-16 tuntia päivässä useassa työpaikassa selvitäkseen ja elää juuri ja juuri .

    Saksa on nykyään hyvinvointiavaltio lähinnä Osmon kaltaisille hyvässä asemassa oleville, mutta sehän riittääkin hyvinvointivaltio- nimikkeeseen ?

    Ja Ruotsinkin kulissin taakse piiloutuu jo monenlaista ongelmaa esim laaja syrjäytyneiden joukko,joka kapinoi mellakoimalla.
    Ei tuo varhainen puuttuminen kovinkaan kattavaa ole

    Ja iäkkäitä suojelee työsopimuslaki ja yritysten maksama eläkeputki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 2.4.2012 kello 19:09

    “Ja tosiaan; parlamentaarisesti päätetty ilmoitusluontoisempi eläkeiän nosto”

    Lainaus ETK:n svuilta

    “Eläkeikä

    Takuueläkkeen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.
    Työeläkkeelle voi siirtyä 61 vuoden iästä alkaen haluamanaan ajankohtana.”

    Työsuhdeturva ulottuu 67ikävuoteen saakka.Sama harha korkeasta eläkeiästä koskee myös Saksaa

    Kun työttömyyskorvaustasta saa pari vuotta ja päälle irtisanomiskorvauksen niin työelämästä voi poistua käytännössä 60+ ikäisenä.

    Eläkettä voi myös varhentaa, mutta silloin eläke tietysti pienenee

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Sampo Smolander kirjoitti 2.4.2012 kello 19:49

    Ode kirjoitti:
    “jos oletetaan … väestöennusteiden mukaan.”

    Ennustaminen on ollut vaikeaa.

    Huomautan, miten johdonmukaisesti kaikki väestöennusteet ovat historiallisesti menneet aina pieleen, täällä kuva:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_nieminen.html

    Vuosina 1971–2001 on tehty 11 kpl ennustuksia, jokainen on ennustanut että väestönkasvu taittuu 15–20 vuoden päästä ennusteen tekemisestä, mutta todellinen väestö on koko ajan jatkanut kasvamista. Todellisen väestön näyttävä paksu käyrä loppuu kuvassa vuoteen 2000, mutta jos sille kuvittelee jatkoa 5,4 miljoonan kohdalle vuoteen 2012, niin myös nuo kuvan tuoreimmat ennusteet ovat yhtälailla pielessä.

    (Paitsi tuo vuoden 1969 ennuste oli hyvä, mutta mikään sen jälkeisistä ei.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Raimo K kirjoitti 2.4.2012 kello 20:10

    Kyttyrä:
    ´snip´
    Työ ei rahoita mitään. Verotus ei rahoita mitään. Vain velanotto rahoittaa. Monelta tämä seikka tuntuu menevän ohi.
    ´snip´

    No, koetapa syödä seteleitä – tai velkapapereita.
    Joku raja sarkasmillakin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Liian vanha kirjoitti 2.4.2012 kello 20:11

    “Pienituloisuusaste vuonna 2009 ja asteen muutos (prosenttiyksikköä) vuosina 2005–2009 Euroopan maissa.”

    http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2009/tjt_2009_2011-05-20_kat_005_fi.html

    Pienituloisuuden kasvu on ollut suurinta 2005-2009
    Bulgariassa ja Latviassa mutta heti perässä tulevat Ruotsi, Saksa ja Suomi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. zack kirjoitti 2.4.2012 kello 20:32

    Evert The NeveRest:
    Mikä ihmeen kestävyysvaje?

    Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vastuunkantajapuolue Kokoomus puhui jakovarasta ja lupasi ummet ja lammet Sari Sairaanhoitajalle ja…

    Ai niin, vanhojen muistelu on Suomessa kielletty.

    Kokoomus puhui, mutta eikö tuo suunnitelma ole jo pidemmän aikaa ole ollut kirjattuna ihan hallitusohjelmaan epärehellisenä naisen euron tasoitus-höttönä. Feministit haluaa verorahoja naisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. zack kirjoitti 2.4.2012 kello 20:46

    Olen avoimesti marxilainen. Olen jopa julkaissut kirjan siitä, kuinka marxilainen olen, ja väittänyt siinä Suomen ongelmaksi osin sitä, että täällä edes intelligentsia ei todellisuudessa ole juurikaan marxilaista eikä ole koskaan ollutkaan, muusta väestöstä puhumattakaan.

    Olen myös lähestulkoon kokopäivätyötä tekevä yrittäjä, ja vuosituloistani arviolta 90 prosenttia on yrittäjätuloa.

    Mahtaa siinä yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa vähän väliä tunkevilla yrittäjyyden jumaloijilla olla pää räjähtämässä, kun miettii, miten nämä kaksi asiaa ovat sovitettavissa yhteen.

    Näkisin itse niin, että on mahdollista hyvinkin olla marxilainen yrittäjä, jos ei ole yrittäjänä vapaa-ajan/sosiaalisen elämän vievällä alalla. Mikäs siinä marxistellessa, jos ei ole joutunut tinkimään muusta elämästä turhan paljoa.

    En toki tiedä juuri sinun tapauksestasi, oletko stressaavissa hommissa vai et.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ihminen ihmiselle, ex-vihreä kirjoitti 2.4.2012 kello 20:57

    Hyvä JTS =) Sinun kannattaisi tutustua perussuomalaisiin oikeasti ja lopettaa se toiseuttava puskista huutelu. =D

    Menestyvät yhteiskunnat harjoittavat yhä valikoivampaa maahanmuutto-/siirtolaispolitiikkaa. Aitoa suvaitsevuutta kannatan täydestä sydämestäni. Nykyään aivan kunnolliset ja työtä tekevätkin mamut joutuvat kärsimään huonosti sopeutuneiden mamujen rötöksistä jne. Oikea ratkaisu on tehdä kestäviä päätöksiä, ei ole toimivaa vaientaa totuutta sensuurilla.

    Olen itsekin ollut suusanallisen rasismin uhri hiukan tumman taustani vuoksi, joka kyllä näkyy karvoituksen tummuutena. Yksi rasisteista oli itse osaksi afrotaustainen, sekin vielä. Sain kuulla ikävässä sävyssä hyvin monta kertaa taustastani kouluaikoina. En mahtanut sille kiusaamiselle mitään, mutta se sattui. =( Juu, monet kaukaiset sukulaiseni ovat itse omalla käytöksellään ja sopeutumattomuudellaan työyhteiskuntaamme aiheuttaneet harmia myös kunnollisille edustajilleen. Sukulaisuuteni on 1/32 osaa, mutta se riitti perusteeksi rasismiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. anonyymi kirjoitti 2.4.2012 kello 21:37

    Olen aika varma, että kolmen vuoden päästä meillä on eläkeikää nostettu, sekä alinta eläkeikää, että työnantajien harmiksi myös ylintä.

    Työpaikkoja ei luoda kasvattamalla niiden kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.4.2012 kello 8:18

    Työn tarjonnan lisääminen lisää työpaikkojen määrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Risto kirjoitti 2.4.2012 kello 23:41

    JTS:
    Kestävyysvajeen täyttämiseen Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vähintään 10 000 henkeä töihin ja heidän perheensä.

    Euroalueella on ennätystyöttömyys, ja täysi vapaus tulla tänne
    töihin. EUn ulkopuolisten osalta puhutaan tulorajojen turhasta tiukkuudesta, mikä aika selvästi paljastaa sen, että nimenomaan halpatyövoimaa halutaan tuoda, vaikka sitten sitä riittämätöntä palkkaa pitäisi verovaroista sosiaalituin tukea.

    Perussuomalaisten luomassa ilmapiirissä naaman väri ja uskonto ovat korvanneet “tervetuloa töihin” -valhetelun. Käsittääkseni venepakolaisenapummina turpiinsa saanut vaativasa työelämässä oleva kiinalainen fysiikan tohtori on hieman yllättynyt eikä aio ajtkaa veronmaksua enää täällä.

    Vastoin vihreitä väkivaltafantasioita, ja huolimatta sisäministeriön tarmosta niitä löytää, rasistisen rikollisuuden määrähän on ollut todellisuudessa laskussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Marko Hamilo kirjoitti 3.4.2012 kello 0:16

    Sampo Smolander:
    Ode kirjoitti:
    “jos oletetaan … väestöennusteiden mukaan.”

    Ennustaminen on ollut vaikeaa.

    Huomautan, miten johdonmukaisesti kaikki väestöennusteet ovat historiallisesti menneet aina pieleen, täällä kuva:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_nieminen.html

    Vuosina 1971–2001 on tehty 11 kpl ennustuksia, jokainen on ennustanut että väestönkasvu taittuu 15–20 vuoden päästä ennusteen tekemisestä, mutta todellinen väestö on koko ajan jatkanut kasvamista. Todellisen väestön näyttävä paksu käyrä loppuu kuvassa vuoteen 2000, mutta jos sille kuvittelee jatkoa 5,4 miljoonan kohdalle vuoteen 2012, niin myös nuo kuvan tuoreimmat ennusteet ovat yhtälailla pielessä.

    (Paitsi tuo vuoden 1969 ennuste oli hyvä, mutta mikään sen jälkeisistä ei.)

    Ovat oppineet. Aiemmin ennustivat, että elinajanodotteen muutos laskisi hiljalleen ajan kuluessa, ja vaikka niin ei sitten tapahtunutkaan, seuraavassa ennusteessa taas oletettiin, että eiköhän se nyt vihdoin niin tee. Uusimmissa valtionhallinnon käyttämissä ennusteissa oletetaan elinajanodotteen kasvun jatkuvan lineaarisena.

    Maahan- ja maastamuutto sitten ovat oma asiansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tiedemies kirjoitti 3.4.2012 kello 8:31

    Viherinssi: Mitä taas Marxiin tulee, niin Marx oli kiistatta erittäin terävä havainnoija ja hyvä taloustieteilijä

    Havainnoija ehkä joo, mutta taloustieteilijä ei kyllä ollut. Oletko ikinä oikeasti yrittänyt lukea Pääoman sitä osaa jossa selitetään miten “arvo” muodostuu?

    Tässä suhteessa ongelmana on Marxilla ja “marxilaisilla” (en väitä että Tommi U:lla) että he eivät tunnu ymmärtävän yhtä perustavanlaatuista lainalaisuutta: Niukkuus on se, mikä maksaa. Jos sitä ei makseta rahalla, se maksetaan perslihaksilla tai kaverinpalveluksilla, mutta niukka ei muutu runsaaksi mitenkään.

    Toisin ilmaistuna, markkinat clearaa aina, eli kysyntä ja tarjonta eivät voi olla hetkeäkään missään tilanteessa epätasapainossa. Jos joku yrittää muuttaa hintaa ulkopuolelta, sen vain maksaa joku muu tai se maksetaan jotenkin muuten.

    Tätä Marx ei ymmärtänyt ollenkaan pääoman hinnanmuodostuksesta. Kun ihmiset eivät halua säästää, niin pääoma on niukkaa. Valtio voi tietysti painaa sitä pääoman hintaa painamalla rahaa, mutta silloin sen kustannuksen maksavat ne joilla on käteistä. Keynesiläisenä Tommi kyllä tietää tämänkin, ja tietää myös sen, että joskus halu pitää käteistä kasvaa, joten rahan painamisen kustannus ei heti tule esiin. Tähän perustuu keynesiläinen rahapolitiikka, enkä sitä ala tässä kritisoida, se on tällä tarkastelutasolla kyllä ihan älyllisesti ja analyyttisesti validia.

    Mutta vaikka se onkin Marxin ehkä jotenkin innoittamaa, niin ei Marx kyllä tätä oikeasti tajunnut. So. taloustieteilijänä hän ei ollut kovin kaksinen. Samaan tapaan, tämän keynesiläisen rahateorian (edelleen korostan, sitäkin on kehitetty vaikka kuinka paljon sen jälkeen, nämä jutut ovat jo 80 vuotta vanhoja, ja Marxin jutut jo tuplasti vanhempia) omaksuneiden nimittäminen “marxilaisiksi” on kyllä jotain aivan ihmeellistä aivoflatulenssia. Silloinkin kun sen tekee mainittu “marxilainen” itse.

    Ja ei, en tunnustaudu ainakaan tällä erää keynesiläiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tpyyluoma kirjoitti 3.4.2012 kello 9:49

    Viherinssi, jos olet sitä mieltä että samaan aikaan työllisyysasteen noustessa työvoiman tuottavuus laskee (ja tästä kyllä sitten kaipaisin ihan empiiristä näyttöä enkä teoriaa), ja palkat nousevat koska työvoiman tarjonta kiristyy, niin sitten tuottavuus ja palkat korreloi negatiivisesti? Toki palkat ei määräydy vapaasti, mutta kyllä ne nyt tuottavuudestakin kiinni.

    Ulkomaisen kirjan, softan, tms. kääntäminen muuten on vientiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Marko Hamilo kirjoitti 3.4.2012 kello 10:44

    Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että yksi mieliaiheesi, pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka, on se lukko, joka pitää avata että yhtään mitään saa tässä maassa ratkaistua.

    Nythän meillä on Helsingissä mahdotonta asua pienellä palkalla, joten yhteiskunnan rahaa menee kaikenlaisiin asunistukinn jotka vielä pahimmillaan valuvat hintoihin.

    Ja samalla kun valtakunnalliset TESsit on mitoitettu niin että helsinkiläinen pienellä palkalla elävä voisi jotenkin kituuttaa täälläkin, matalin palkka on ihan liian korkea muualla Suomessa.

    Rakentamisen hinta ei ole ongelma, vaan maan hinta, ja maan hinta on ongelma koska kaavoitus.

    Rakentamalla pistetalokerrostalolähiöiden ja hujan hajan -rivitaloalueiden sijaan kantakaupunkimaista umpikorttelia, pilvenpiirtäjiä ja townhousea ei tarvitsisi mennä nakertamaan virkistysalueita eikä Nurmijärvelle.

    Mutta virheet taitavat olla jo niin pitkällä, että tässä ei enää ehdi tehdä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Viherinssi kirjoitti 3.4.2012 kello 11:43

    Tiedemies: Havainnoija ehkä joo, mutta taloustieteilijä ei kyllä ollut. Oletko ikinä oikeasti yrittänyt lukea Pääoman sitä osaa jossa selitetään miten “arvo” muodostuu?

    Joo, ehkä tuo tieteilijäosuus oli vähän ylimitoitettu. Mutta verrattuna taloustieteen tasoon noin historiallisesti ylipäätään ei Marx ollut mitenkään erityisen huono siinäkään. Ja siis havainnoijana hyvä, vaika oli johtopäätöksissä ja erityisesti vielä muiden tekemissä johtopäätöksissä.

    Marx olisi voinut olla ihan hyvä askel taloustieteen kehityksessä, jos kiiluvasilmäiset kaverit eivät olisi lukeneet hänen tekstejään omien tarkoitusperiensä tavoittamiseksi. Ts. Marxin syyttäminen reaalisosialismista ei ole ihan kohteliasta. Marxilaisuus on vähän samaa kuin steinerilaisuus; parempaakin tietoa olisi saatavilla. Siis jos termi “marxilaisuus” otetaan kirjaimellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mika kirjoitti 3.4.2012 kello 14:49

    s.m.m: Kai nyt yleisen rehellisuuden nimissä on muistettava mainita niitä muitakin strategia- ym. liikkeitä mitä naapuri on tehnyt. Ainakin näitä tulee hakematta mieleen:
    Perintövero pois
    Varallisuusvero pois
    Kotitalousvähennys käyttöön
    Palkkaverojen selvä tiputus

    Lahjavero poistettu myös:

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k411.pdf

    Sivu 24

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Viherinssi kirjoitti 3.4.2012 kello 14:54

    tpyyluoma:
    Viherinssi, jos olet sitä mieltä että samaan aikaan työllisyysasteen noustessa työvoiman tuottavuus laskee (ja tästä kyllä sitten kaipaisin ihan empiiristä näyttöä enkä teoriaa), ja palkat nousevat koska työvoiman tarjonta kiristyy, niin sitten tuottavuus ja palkat korreloi negatiivisesti? Toki palkat ei määräydy vapaasti, mutta kyllä ne nyt tuottavuudestakin kiinni.

    Taisin olla vähän turhan epäselvä edellisessä viestissäni. Meillä on kaksi erillistä asiaa: työvoiman kysyntä ja työvoiman tarjonta. Omassa ideaaliyhteiskunnassani (ja ehkä myös sinun) työtä on tarjolla kaikille, ja kaikki kynnellekykenevät myös tekevät töitä – kukin omien edellytystensä mukaisesti.

    Tällaisessa yhteiskunnassa on varaa hyvinvointipalveluihin, ja todennäköisesti myös mukavuuspalveluita on hyvin monen mahdollisuus käyttää. Ihmiset keskittyvät siihen, missä ovat tehokkaimpia, kokonaistuottavuus on hyvä. Ja aurinko paistaa joka päivä, ei kuitenkaan liian kuumasti.

    Sidonnaisuus tuottavuuteen on ilmeinen. Nyt käytännössä ollaan lisäämässä työvoiman tarjontaa, mutta tarjontaa lisätään sellaisista ryhmistä, jotka eivät välttämättä ole yhtä tuottavia kuin nyt töissä olevat ryhmät:

    – opiskelijoista, jotka opiskelevat tiiviimmin (mutta jos valmistuvat nopeammin, jättävät töitä tekemättä opiskeluaikanaan)

    – kotona olevista pienten lasten vanhemmista (mutta jos puolipäiväisyys yleistyy, etu voi jäädä hyvin vähäiseksi, ja lisäksi päivähoito syö osan edusta)

    – vanhuuseläkkeelle aikaisin lähteneistä (jotka eivät välttämättä ole motivaation kuninkaita)

    – työkyvyttömyyseläkkeellä olevista (joilla on lääketieteellisesti todettu työkyvyn alentuminen)

    – työttömistä (joita nytkään eivät työnantajat ole katsoneet tuottavuudeltaan riittävän hyviksi)

    On kokonaisuuden etu, että ihmisiä on paljon töissä. Kansantalouden kannalta kaikki nollan yläpuolella olevan tuottavuuden tarjoavat ihmiset kannattaa pistää töihin, sosiaalipolitiikan kannalta osa miinusmerkkisistäkin.

    Tämä kaikki puhuu voimakkaiden toimien puolesta, mutta jos tarkoituksena ei ole vain tehdä lisää työttömiä, työllistämisedellytyksiä pitää katsoa realistisesti. Aika äkkiä päästään miettimään matalan tuottavuuden töiden tekemisen taloutta ja asennemaailmaa.

    Ulkomaisen kirjan, softan, tms. kääntäminen muuten on vientiä.

    Kirjan, softan, tms. kääntäminen ulkomaisiin tarpeisiin on osaamisen vientiä, oli kirja, softa, tms. kotimainen tai ulkomainen. Ulkomaisen kirjan kääntäminen suomalaisiin tarpeisiin on kotimainen palvelu, joka palvelee tuontia. Olenko jossain taas sekaantunut sanoihini niin, että olisin määritellyt osaamisen viennin olemaan olematta vientiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Jaassu kirjoitti 3.4.2012 kello 19:21

    Ruotsin hyvinvointi johtuu maan teollisesti kehittyneisyydesta joka on paljon monipuolisempi ja laajempi kuin suomessa. Ruotsi myös on onnistunut houkuttelemaan paljon enemmän ulkomaalaisia yrityksia investoimaan maahansa. Myös se että ruotsi ei ole Eurossa on edesauttanut maan vientiteollisuutta.

    Myöskään Vihreiden ajama rikkidirektiivi ei aiheuta ruotsin teollisuudelle niin suuria kuluja kuin suomessa.

    Humanitäärinen maahanmuutto on aiheuttanut Ruotsiin merkittäviä ongelmia niin sosiaaliturvamenoihin kuin yhteiskunnan rikollisuuteen.

    Osmo, olet väärässä tuosta maahanmuuton autuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.4.2012 kello 21:32

    Minkä ihmeen takia jotkut aina alkavat puhua humanitaartisesta maahanmuutosta, kun puhutaan siirtolaisista. Ruotsiin on tullut varmaankin milojoona työperäistä maahanmuuttajaa, joten puhutaan nyt noista miljoonasta. He ovat parantaneet selvästi Ruotsin huolt5osuhdetta. Se on aivan kiistatonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tiedemies kirjoitti 4.4.2012 kello 2:40

    Liian vanha:
    Saksa kehitti ohjelmalla laajan working poor luokan, se on jomiltei yhtä laaja kuin USA

    Tätä en ole jotenkin koskaan ymmärtänyt suomalaisessa vasemmistossa, siis SDP+Vas lähinnä, eli että on jotenkin tärkeää että köyhät ihmiset eivät vaan vahingossakaan osallistu yhteiskuntaan ettei heistä olisi mitään hyötyä muille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. nos kirjoitti 4.4.2012 kello 6:04

    Ruotsin huoltosuhde ja ennusteet huoltosuhteelle eivät eroa Suomesta. Katsokaa Ruotsin tilastokeskuksen sivuilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. nos kirjoitti 4.4.2012 kello 6:23

    Suomen kauppataseen ylijäämä kääntyi laskuun euroon liittymisen jälkeen ja on nyt negatiivinen. Tavoite rahapolitiikassa on siis onnistunut: olemme jonkin sortin kultakunnassa, jonka ongelmat ovat aina duunareiden vika = rakenteellinen jäykkyys = palkkojen jäykkyys yms. Kun tätä samaa on jauhettu tiedostetussa tilassa ainakin 20-luvulta lähtien, niin voisiko joskus jokin sukupolvi ottaa vain opiksi, mutta ei. Ruotsin menestys johtuu perintöveron poistosta. Ruotsin menestys johtuu rakenteiden uudistamisesta, jotka diskurssiyhteisössä vaikuttavat näköjään kuukausien ajassa. Ruotsin menestys johtuu maahanmuutosta. Ruotsin menestys johtuu loppujen lopuksi siitä, että heillä 30-vuotissodan aikana kehittyi kulttuuri, joka siis ei niinku ole niin uudistusvihamielinen kuin suomalainen kulttuuri, joka kaskiviljelyn ansiosta on niin tuhoavan vastustava, mistä tuleekin mieleen kun join viiniä kerran Tukholmassa, niin miellyttävä Ruotsia ihanasti puhuva perillinen sanoi olevansa iloinen, kun ei ollut enää perintöveroa. Den glider in.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Seppo Korppoo kirjoitti 4.4.2012 kello 6:37

    Suomalaisten työympäristö on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana.

    Olemme siirtyneet globaaliin talouteen, jossa draiverina ovat teknologinen kehitys, kansainvälisten yhtiöiden välinen raju kilpailu, sekä hermostuneesti suurinta tuottoa etsivä vapaasti liikkuva ylikansallinen pääoma.

    Valtiollisten rajojen merkitys on oleellisesti pienentynyt, muutostahti on hyvin nopeaa ja talouselämä fragmentoituu yhä pienempiin, erikoistuneisiin osiin.

    Toisaalta on käynyt ilmi, että taloustieteen isän, Adam Smithin (1723 – 1790) keksimä ”näkymätön käsi” toimii väärin.

    Smithin teorian mukaan järkevät, ei-pakotetut ihmiset ajavat omaa etuaan ja hyödyttävät kaikkia pidemmällä aikavälillä. Ihmiset eivät osallistu mihinkään, mitä he eivät pidä vaivansa tai hintansa arvoisena, hän järkeili.

    Viimeaikainen tutkimus (mm. ihmisaivojen ja kriiseihin johtavien talouskuplien tutkimus ) on paljastanut, että ihminen ei olekaan järkevä, vaan pääosin irrationaalisten tunteiden ohjaama eläin.

    Tämä tosiasia on nyt ajanut koko taloustieteen täyteen kriisiin.

    Nyt taloustutkimuksen keskiöön on tullut Kantin ihminen ja idea valtion keskeisestä roolista (Hegel, Marx) on joutunut irrelevanttina romukoppaan.

    Mielestäni suomalaisen intelligentsian tehtävänä olisi tuoda tämä suuri muutos kansalaistemme tietoisuuteen.

    Tähänastisen näytön perusteella intelligentsiamme saa kuitenkin tässä hylkäävän arvosanan.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä ja miekanhioja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 4.4.2012 kello 9:08

    Ihmettelin viime vuonna kun kollegani Ruotsin Ericsonilta kertoi jääneensä varhaiseläkkeelle 61-vuotiaana.Hän käytti termiä företagpnsionn eikä tällä haulla löytynyt juuri mitään
    Oikea termi on avgångspension ja se vastaa Suomen eläkeputkea,mutta on anteliaampi eli henkilö saa n 70 % entisestä palkastaan.

    “Avgångspension
    En avgångspension innebär att arbetsgivaren erbjuder dig som anställd att lämna ditt arbete i förtid och få avgångspension (istället för lön) fram till den normala pensionsåldern.
    I regel är den person som erbjuds avgångspension mellan 60 och 65 år, och den grundar sig på en enskild överenskommelse mellan arbetsgivaren och dig. Överenskommelsen mellan arbetsgivare och anställd kan vara olika inom ett och samma företag.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liian vanha kirjoitti 4.4.2012 kello 9:23

    “eli että on jotenkin tärkeää että köyhät ihmiset eivät vaan vahingossakaan osallistu yhteiskuntaan ettei heistä olisi mitään hyötyä muille.”

    Yhteiskunnan tarkoitus on tuottaa hyvää kaikille eikä polkea vähemmistöä.Ei yhteiskunna tarkoitus ole luoda ja ylläpitää köyhyyttä, jotta joku saisi enemmän

    Esim isoisäni oli osallisena lohiosuuskuntaan ja se loi itselleen lohien jakosäännöt ja saalis jaettiin pääosin tarpeen mukaan eli perheen koon mukaan ja pieni osa bonuksena kalastajien kesken.
    Kalan pyytäjä ei saanut kaikkea mitä pyyti.

    Sama periaatehan koskee esimhirvenmetsästystäkin eli lihat jaetaan pusseihin ja arvotaan pyyntiin osallistuneiden kesken .
    Kaataja saa sarvet ja ehkä jotain pientä lisää.

    Tämä on se satojatuhansia vuosia toiminut tulonjaon malli, joka nyt on unohdettu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liian vanha kirjoitti 4.4.2012 kello 9:34

    “Työn tarjonnan lisääminen lisää työpaikkojen määrää.”

    Keksutelina siata Korkmanin ja Vartiaisen kanssa ja huomasin,että teillä on ajatusvirhe.

    Tuopitää paikkans avain jos rakentellinne työttömyys ei NAIRU säilyy vakiona .Eli työn tarjoajien ominaisuuksein jakauman pitää olla sama kuin jo työmarkkinoilla olevien.

    Kun tarjonnan lisäysmahdollisuudet keskittyvät ryhmiin, jotka huonontavat NAIRUa niin työvoimanlisäys on tehotonta
    Esim jos tarjontaa lisätään 60-70-vuotiaissa niin hiihtäjien määrä julkisen sektorin konttoreiden käytävillä kasvaa , mutta suurin osa ,lähinnä yeksityisen sektorin työntekijät, päätyvät rakenteelliseksi työttömiksi sossun luukulle.

    Eli eläkeiän noston hyötysuhde työllisyyden kohottajana on huono, ehkä jotain 20/80 % .

    Mutta sosiaalisten ongelmien lisääntyminen
    syö edun,sillä elatusvastuu siirtyy yrityksiltä veronmaksajille.

    Ja hyvässä markkina-asemassaolevat onnsituvat huolehtiman tässäkin omista eduistaa,kuten tuo Ruotsin avgångspension osoittaa.

    Eli häviäjiä ovat köyhät tässäkin asiassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Marko Hamilo kirjoitti 4.4.2012 kello 17:28

    “Maahanmuutto kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin suuri osa maahanmuuttaneista sai työpaikkoja Ruotsin kasvavan teollisuuden piiristä. Vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuutolla on tämän jälkeen ollut kielteisiä vaikutuksia Ruotsin talouteen.”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Maahanmuuttajat_Ruotsissa

    Ekberg, Jan: Immigration and the public sector: Income e¨ects for the native population in Sweden (Centre of Labour Market Policy Research) 2.2.1996. Växjö University.

    Siirtolaisista taas suuri osa oli sitä etnistä ryhmää, jota voi syyttää kaikesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Austrian kirjoitti 4.4.2012 kello 22:03

    Tommi U ja Tiedemies:

    Itseasiassa sekä Marx että Keynes ovat molemmat muotoilleet väärin omat talousteoriansa.

    Teoria ei sinänsä ole koskaan väärin, koska se on abstraktio. Se on väärin ainoastaan jos se sisältää sisäisiä ristiriitaisuuksia. Toki voi olla mahdollista että teorian avulla ei voi käytännössä kunnolla selittää erilaisia ilmiöitä. Mutta joku matemaattinen tai looginen konstruktio ei itsessään ole väärin…

    Marxin virhe oli transformaatio-ongelma hänen arvolaeissaan. Saksalainen Ladislaus von Bortkiewitz esitti sen jo 1900-luvun alussa, lainaten osan kritiikistä venäläiseltä matematiikolta. Idea on jotakuinkin esittää marxilainen arvolakien joukko lineaarisena järjestelmänä ja tutkia ratkaisujen olemassaoloa eli käytännössä johtaa objektiiviset työnarvohinnat markkinahinnoista. Tämä ei onnistu, todistus löytyy myös Paul Samuelsonin kirjasta Foundations of Economic Analysis tai vastaavaa.

    Keynesin ongelma oli pääomateorian puute. Friedrich von Hayek esitti jo 1930-luvulla kritiikkiä kaikkia Keynesin pääteoksia vastaan. On osittain tuurista kiinni että emme nykyisin pidä von Hayekia suurimpana makrotaloudellisen suhdanneteorian kehittäjänä Lordi Keynesin sijaan. Lisäksi poliitikot pitävät ajatuksesta että saavat levitellä rahaa avokätisesti ympäriinsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. tiedemies kirjoitti 5.4.2012 kello 2:57

    Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Ei siinä hirviporukassakaan lähdetä siitä, että pari kaveria lähtee metsälle ja muut jäävät kotiin juomaan kaljaa. Kyllä se liha jaetaan osallistuneiden kesken.

    Ajatus että pakotetaan porukka jäämään kotiin ettei vaan joku tienaisi vähemmän, on sanalla sanoen tyhmä. Työtä tekevä köyhä voi paremmin fyysisesti ja henkisesti kuin kotona fattan rahalla kaljaa kiskova köyhä. Lisäksi työtätekevällä on edes joku mahdollisuus parantaa olojaan. Fatta taas vie kaiken sen pois mitä et ehdi juoda, kun ei saa säästää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus