Yksi osa ja hyvin merkittävä osa kuntauudistuksen tarvetta on kuntien välinen sosiaalinen eriytyminen kaupunkiseuduilla. Tämä näkyy alla olevissa kuvissa, joissa on kuvattu kuntaan muuttaneiden ja kunnasta pois muuttaneiden tulotaso.
Keskuskuntiin muuttaa pienituloista väkeä ja niistä muuttaa ulos suurituloista. Kehyskunnat vastaavasti keräävät muuttoliikkeen ansiosta suurituloista väkeä. Kehitys on täysin luonnollista. Merkittävä osa hyvätuloisista pyrkii asumaan suurissa omakotitaloissa ja merkittävä osa pienituloisista asuu kerrostaloissa.
Olisi hyvin luonnotonta rakentaa vuokrakerrostalo Pornaisten keskustaan ja aivan tolkutonta alkaa raivata väljiä omakotitontteja keskeltä kaupunkia vaikkapa Helsingin keskuspuistosta. Helsingillä on toki mahdollisuus varata hyvätuloisilla houkuttelevia kerrostalotontteja satamilta vapautuneilta rannoilta, mutta se lisäisi Helsingin sisäistä segregaatiota. Jatka lukemista “Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä”
Kuukausi: maaliskuu 2012
Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2012
Östersundomin yhteinen yleiskaavaluonnos
Tästä on käyty hankalia neuvotteluja. Katsottiin aiheelliseksi panna vielä pöydälle Varmaankin lopullinen ratkaisu Helsingin osalta tehdään kaupunginhallituksessa.
Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2012”
Kettil Bruun ‑palkinto Soininvaaralle
LEHDISTÖTIEDOTE
KETTIL BRUUN ‑PALKINTO OSMO SOININVAARALLE
Kolmastoista Kettil Bruun ‑palkinto on myönnetty kansanedustaja Osmo Soininvaaralle. Valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara on monipuolisella yhteiskunnallisella ja poliittisella toiminnallaan tuonut uusia merkittäviä tiedollisia virikkeitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Soininvaara on jo vuosikymmenten ajan ollut tuottelias tietokirjailija ja hänen viimeisin kirjansa käsittelee syvällisesti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelleen SATA-komitean työskentelyä.
Soininvaara oli uransa alkuvaiheessa käynnistämässä vihreän liikkeen syntymiseen johtanutta ympäristökeskustelua. Myöhemmin hän on painottanut hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä sekä käyttänyt poikkeuksellisen asiantuntevia yhteiskuntapoliittisia puheenvuoroja perustulosta, työajasta, energiakysymyksistä, hyvinvointivaltion taloudesta ja veroista, liikenteestä ja kaupunkisuunnittelusta.
Kettil Bruun ‑palkinnon perustamiskirjan mukaan palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto myönnetään henkilölle tai ryhmälle, joka toiminnallaan on tuonut uusia merkittäviä tiedollisia virikkeitä suomalaiseen ja pohjoismaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Palkintoa jaettaessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin kysymyksiin, joita Kettil Bruun on ottanut esille tutkimuksissaan ja toiminnassaan. Palkintosumma on 5.000 euroa.
Ensimmäinen Kettil Bruun ‑palkinto myönnettiin Arvid von Martensille vuonna 1987, toinen Ilkka Taipaleelle vuonna 1989, kolmas Johanna Suurpäälle vuonna 1991, neljäs Nils Christielle vuonna 1993, viides Heikki Hiilamolle vuonna 1995, kuudes Raija Julkuselle vuonna 1997, seitsemäs Jorma Sipilälle 1999, kahdeksas Thomas Wallgrenille 2001, yhdeksäs Kevät Nousiaiselle 2003, kymmenes Markku T. Hyypälle 2005, yhdestoista Jari Hautamäelle 2007 ja kahdestoista Klaus Mäkelälle 2009.
Palkinnon saajasta teki esityksen toimikunta, jonka asetti Alkoholitutkimussäätiön hallitus. Toimikunnan koollekutsujana toimi Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja. Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta ja Westermarck-seura nimesivät toimikuntaan kukin yhden edustajan. Toimikunnan jäseniksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta nimesi professori Pauli Niemelän, valtiotieteellinen tiedekunta professori Risto Eräsaaren ja Westermarck-seura tutkija Katariina Warpeniuksen. Päätöksen palkinnon saajasta teki Alkoholitutkimussäätiön hallitus toimikunnan esityksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.3.2012
Kruunuvuorenrannan valot ‑kilpailu
Kilpailun osallistujiksi hyväksytään neljä ulkomaista osallistujaa.
Miksi pimeässä Suomessa ei ole valo-osaamista?
Östersundomin osayleiskaavaluonnos
Tästä on enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä yritetty jauhaa kompromissia. Nyt kyse on siitä, pitääkö luonnosta muuttaa vai hyväksytäänkö jatkoponsia siitä, miten lopullista yleiskaavaa tulee muuttaa suhteessa luonnokseen.
Townhouse-rakentaminen Helsingissä
Ongelma on esteettömyydessä. Toinen ongelma on siinä, paljonko halukkaita kolmikerroksisiin pientaloihin Suomessa on. Asunnoista tulee väkisin isoja, minimissään 175 kerrosneliötä. Jos kuntoa riittää, nämä ovat varsin toiminnallisia. Kymmenet miljoonat keskieurooppalaiset eivät voi olla väärässä!
Esteettömyyteen liittyy kaksi ongelmaa. Olisi haluja nostaa ensimmäinen kerros 80 cm kadun yläpuolelle, jotta ikkunoista ei voisi suoraan kurkkia sisään. On aika halpaa tehdä pyörätuolille nostolaite, joka selviää tästä. Vähän yli kymppitonnilla saa laitteen, jossa portaat kääntyvät hissitasoksi, joka sitten nostaa pyörätuolin ylös. Karvahattumalli olisi sellainen, jossa tuulikaapin lattialla on nostosaso ja sen alla vipuvarret, jotka yhdellä pyörivällä liikkeellä nostavat tason ylös ja portaiden verran eteenpäin.
Kohtuuhinnalla kolmikerroksisesta asunnosta ei saa esteetöntä niin, että pyörätuolilla pääsee joka kerrokseen. Saa, mutta vie tilaa ja maksaa.
Jätkäsaaren tornihotelli
Pyysin tämän pöydälle, mutta en aio tehdä vastaesitystä. kaupunginhallitus ja valtuusto ratkaiskoot.
Koksikadun asemakaava
Katuverkkoa pannaan parempaan uskoon esimerkiksi ratikkaa varten. Kaava-alueen ulkopuolelle jää turhan tuntuinen Kalasatamankatu. Varmaan senkin varalle on jokin suunnitelma, joka selvinnee kokouksessa.
Lapinlahden sairaalan suojelukaavasta tehty muistutus ja lausunnot
Muistuttajat eivät halua aitaan porttia alueen pohjoispäähän, koska se toisi puistoon liikaa väkeä. Tässä sitä taas ollaan, reviiri vain yleinen käyttö. Esittelijä pitää päänsä portin suhteen.
Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!
Turvetuotanto on aivan järjenvastainen tapa pilata suomalaisia vesistöjä. Entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen on kiinnittänyt asiaan kiitettävästi huomiota. Ensin teollisuus ja taajamat puhdistavat jätevetensä suurin kustannuksin ja sitten turvesuo tekee tyhjäksi sen kaiken. Jatka lukemista “Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!”
Salattu sopimus
Minä olen nähnyt sen salaisen vakuussopimuksen, tai siis selaillut sitä. Tosin on sanottava, että ilman oikeustieteen koulutusta siitä ei paljon ymmärrä eikä suomalaisen oikeustieteen koulutuskaan auta, vaan pitäisi tutustua amerikkalaiseen. Salaamiseen on aivan perusteltu syy. Syyn kertominen on vaikeata, koska silloin tulisi paljastaneeksi juuri sen, mitä salataan. Salaaminen ei johdu suomalaisista vaan muista. Sillä suojellaan muita sopimuskumppaneita, joita on useita. Jatka lukemista “Salattu sopimus”
Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle
Kun ihmisillä on vähän rahaa, eikö kannattaisi kaavoittaa sinne, missä maa on halpaa? Tätä ehdotti Matti Vanhanen, joka vastusti asumisen keskittämistä ratojen varsille, koska maa on siellä niin kallista. Ajatus on luonnollinen, mutta täysin virheellinen. Maa on asemien lähellä kallista, koska se on haluttua. Siitä tulee halvempaa, jos sitä on enemmän, eikä tässä kaikki. Jos kaavoitetaan lähelle asemia, maa halpenee myös kaukana asemista. Tämä on hyvä käydä läpi vähän tarkemmin, sillä Matti Vanhanen ei ole yksin vaatimassa rakentamista huonoille paikoille, jotta saataisiin halpoja asuntoja. Jatka lukemista “Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle”
Ei tontteja VVO:lle
Helsingin Sanomissa käsiteltiin tänään tonttien antamista Helsingissä VVO:lle. Yhtiöllä on sisällä kolme viraston sille varaamaa tonttia. Minusta asia on Helsingin kannalta täysin yksiselitteinen. Helsingin ei pidä antaa yhtään tonttia VVO:lle, erityisesti ei Jätkäsaaresta. Jatka lukemista “Ei tontteja VVO:lle”
Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?
Japanin talous on ollut parikymmentä vuotta kärsinyt nollakasvusta tai ainakin hyvin hitaasta kasvusta. Kuitenkin, jos aikamatkaaja voisi sukkuloida vuosien 1990 ja 2012 välissä Japanissa, hän huomaisi Japanin kehittyneen tavattomasti. Onko Japanissa sittenkin vika bruttokansantuotteen mittarissa tai tarkemmin sen deflatointiin käytetyssä hintaindeksissä, joka ei osaa mitata laadullista paranemista. Jatka lukemista “Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?”
Liikennesuunnitelma JOS Pisara on joskus käytettävissä
Tällaista muun muassa käsiteltiin HSL:n hallituksen iltakoulussa.
Pisararataan pantaisiin pohjoisesta ja lännestä kaupunkiradoilta tuleva metromainen liikenne, vuoroväli jotain 6–8 minuuttia. Lännestä mentäisiin Oopperan pysäkin kautta keskustaan ja Hakaniemen torin kautta Pasilaan ja sieltä pohjoiselle kaupunkiradalle. Pohjoisesta tultaisiin toisin päin Hakaniementorin kautta Oopperan pysäkille ja sieltä läntiselle kaupunkiradalle. Jatka lukemista “Liikennesuunnitelma JOS Pisara on joskus käytettävissä”