Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä

Yksi osa ja hyvin merkit­tävä osa kun­tau­ud­is­tuk­sen tarvet­ta on kun­tien väli­nen sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen kaupunkiseuduil­la. Tämä näkyy alla ole­vis­sa kuvis­sa, jois­sa on kuvat­tu kun­taan muut­tanei­den ja kun­nas­ta pois muut­tanei­den tulotaso. 
Keskuskun­ti­in muut­taa pien­i­t­u­loista väkeä ja niistä muut­taa ulos suu­rit­u­loista. Kehyskun­nat vas­taavasti keräävät muut­toli­ik­keen ansios­ta suu­rit­u­loista väkeä. Kehi­tys on täysin luon­nol­lista. Merkit­tävä osa hyvä­tu­loi­sista pyrkii asumaan suuris­sa omakoti­talois­sa ja merkit­tävä osa pien­i­t­u­loi­sista asuu kerrostaloissa.
Olisi hyvin luon­no­ton­ta rak­en­taa vuokrak­er­rosta­lo Por­nais­ten keskus­taan ja aivan tolku­ton­ta alkaa rai­va­ta väljiä omakoti­tont­te­ja keskeltä kaupunkia vaikka­pa Helsin­gin keskus­puis­tos­ta. Helsingillä on toki mah­dol­lisu­us vara­ta hyvä­tu­loisil­la houkut­tele­via ker­rostalo­tont­te­ja satamil­ta vapau­tuneil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäisi Helsin­gin sisäistä seg­re­gaa­tio­ta. Jat­ka lukemista “Tulota­so­jen eriy­tymi­nen kaupunkiseu­tu­jen sisällä”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.3.2012

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaavaluonnos

Tästä on käy­ty han­kalia neu­vot­telu­ja. Kat­sot­ti­in aiheel­lisek­si pan­na vielä pöy­dälle Var­maankin lop­ulli­nen ratkaisu Helsin­gin osalta tehdään kaupunginhallituksessa.
Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 13.3.2012”

Kettil Bruun ‑palkinto Soininvaaralle

ALKOHOLITUTKIMUSSÄÄTIÖ

LEHDISTÖTIEDOTE

KETTIL BRUUN ‑PALKINTO OSMO SOININVAARALLE

Kol­mas­toista Ket­til Bru­un ‑palk­in­to on myön­net­ty kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaar­alle. Val­ti­oti­eteen lisen­si­aat­ti Osmo Soin­in­vaara on monipuolisel­la yhteiskun­nal­lisel­la ja poli­it­tisel­la toimin­nal­laan tuonut uusia merkit­täviä tiedol­lisia virikkeitä yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un. Soin­in­vaara on jo vuosikym­menten ajan ollut tuot­telias tietokir­jail­i­ja ja hänen viimeisin kir­jansa käsit­telee syväl­lis­es­ti sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus­ta valmis­telleen SATA-komitean työskentelyä.

Soin­in­vaara oli uransa alku­vai­heessa käyn­nistämässä vihreän liik­keen syn­tymiseen johtanut­ta ympäristökeskustelua. Myöhem­min hän on pain­ot­tanut hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kehit­tämistä sekä käyt­tänyt poikkeuk­sel­lisen asiantun­te­via yhteiskun­tapoli­it­tisia puheen­vuoro­ja perus­tu­losta, työa­jas­ta, ener­giakysymyk­sistä, hyv­in­voin­ti­val­tion taloud­es­ta ja veroista, liiken­teestä ja kaupunkisuunnittelusta.

Ket­til Bru­un ‑palkin­non perus­tamiskir­jan mukaan palk­in­to jae­taan joka toinen vuosi. Palk­in­to myön­netään henkilölle tai ryh­mälle, joka toimin­nal­laan on tuonut uusia merkit­täviä tiedol­lisia virikkeitä suo­ma­laiseen ja pohjo­is­maiseen yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un. Palk­in­toa jaet­taes­sa kiin­nitetään eri­ty­istä huomio­ta niihin kysymyk­si­in, joi­ta Ket­til Bru­un on ottanut esille tutkimuk­sis­saan ja toimin­nas­saan. Palk­in­to­sum­ma on 5.000 euroa.

Ensim­mäi­nen Ket­til Bru­un ‑palk­in­to myön­net­ti­in Arvid von Marten­sille vuon­na 1987, toinen Ilk­ka Taipaleelle vuon­na 1989, kol­mas Johan­na Suur­päälle vuon­na 1991, neljäs Nils Christielle vuon­na 1993, viides Heik­ki Hiil­am­olle vuon­na 1995, kuudes Rai­ja Julkuselle vuon­na 1997, seit­semäs Jor­ma Sip­ilälle 1999, kahdek­sas Thomas Wall­gre­nille 2001, yhdek­säs Kevät Nou­si­aiselle 2003, kymmenes Markku T. Hyypälle 2005, yhdestoista Jari Hau­tamäelle 2007 ja kahdestoista Klaus Mäkelälle 2009.

Palkin­non saa­jas­ta teki esi­tyk­sen toimikun­ta, jon­ka aset­ti Alko­holi­tutkimussäätiön hal­li­tus. Toimikun­nan koollekut­su­jana toi­mi Alko­holi­tutkimussäätiön tutkimusjo­hta­ja. Suomen Akatemi­an kult­tuurin ja yhteiskun­nan tutkimuk­sen toimikun­ta, Helsin­gin yliopis­ton val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta ja West­er­mar­ck-seu­ra nime­sivät toimikun­taan kukin yhden edus­ta­jan. Toimikun­nan jäseniksi kult­tuurin ja yhteiskun­nan tutkimuk­sen toimikun­ta nime­si pro­fes­sori Pauli Niemelän, val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta pro­fes­sori Ris­to Eräsaaren ja West­er­mar­ck-seu­ra tutk­i­ja Katari­ina Warpe­niuk­sen. Päätök­sen palkin­non saa­jas­ta teki Alko­holi­tutkimussäätiön hal­li­tus toimikun­nan esityksestä.

www.alkoholitutkimussaatio.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.3.2012

Kru­unuvuoren­ran­nan val­ot ‑kil­pailu

Kil­pailun osal­lis­tu­jik­si hyväksytään neljä ulko­maista osallistujaa.
Mik­si pimeässä Suomes­sa ei ole valo-osaamista?

 Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Tästä on enem­män tai vähem­män hyväl­lä men­estyk­sel­lä yritet­ty jauhaa kom­pro­mis­sia. Nyt kyse on siitä, pitääkö luon­nos­ta muut­taa vai hyväksytäänkö jatko­pon­sia siitä, miten lop­ullista yleiskaavaa tulee muut­taa suh­teessa luonnokseen.

Town­house-rak­en­t­a­mi­nen Helsingissä

Ongel­ma on esteet­tömyy­dessä. Toinen ongel­ma on siinä, paljonko halukkai­ta kolmik­er­roksisi­in pien­taloi­hin Suomes­sa on. Asun­noista tulee väk­isin iso­ja, min­imis­sään 175 ker­rosneliötä. Jos kun­toa riit­tää, nämä ovat varsin toimin­nal­lisia. Kymmenet miljoonat keskieu­roop­palaiset eivät voi olla väärässä!

Esteet­tömyy­teen liit­tyy kak­si ongel­maa. Olisi halu­ja nos­taa ensim­mäi­nen ker­ros 80 cm kadun yläpuolelle, jot­ta ikkunoista ei voisi suo­raan kurkkia sisään. On aika hal­paa tehdä pyörä­tuo­lille nos­to­laite, joka selviää tästä. Vähän yli kymp­pi­ton­nil­la saa lait­teen, jos­sa por­taat kään­tyvät hissi­ta­sok­si, joka sit­ten nos­taa pyörä­tuolin ylös. Kar­va­hat­tumalli olisi sel­l­ainen, jos­sa tuu­likaapin lat­tial­la on nos­tosaso ja sen alla vipu­var­ret, jot­ka yhdel­lä pyöriväl­lä liik­keel­lä nos­ta­vat tason ylös ja por­taiden ver­ran eteenpäin.

Kohtu­uhin­nal­la kolmik­er­roksis­es­ta asun­nos­ta ei saa esteetön­tä niin, että pyörä­tuo­lil­la pääsee joka ker­rokseen. Saa, mut­ta vie tilaa ja maksaa.

Jätkäsaaren torni­hotel­li

Pyysin tämän pöy­dälle, mut­ta en aio tehdä vas­tae­si­tys­tä. kaupung­in­hal­li­tus ja val­tu­us­to ratkaiskoot.

Kok­sikadun asemakaava

Katu­verkkoa pan­naan parem­paan uskoon esimerkik­si ratikkaa varten. Kaa­va-alueen ulkop­uolelle jää turhan tun­tu­inen Kalasa­ta­mankatu. Var­maan senkin var­alle on jokin suun­nitel­ma, joka selvin­nee kokouksessa.

 Lapin­lah­den sairaalan suo­jelukaavas­ta tehty muis­tu­tus ja lausunnot

Muis­tut­ta­jat eivät halua aitaan port­tia alueen pohjois­päähän, kos­ka se toisi puis­toon liikaa väkeä. Tässä sitä taas ollaan, revi­iri vain yleinen käyt­tö. Esit­telijä pitää pään­sä portin suhteen.

 

Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!

Turve­tuotan­to on aivan jär­jen­vas­tainen tapa pila­ta suo­ma­laisia vesistöjä. Enti­nen val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viina­nen on kiin­nit­tänyt asi­aan kiitet­tävästi huomio­ta. Ensin teol­lisu­us ja taa­ja­mat puhdis­ta­vat jäteveten­sä suurin kus­tan­nuksin ja sit­ten turvesuo tekee tyhjäk­si sen kaiken. Jat­ka lukemista “Turve­tuotan­to mak­sakoon vesistöpäästöistään!”

Salattu sopimus

Minä olen näh­nyt sen salaisen vaku­us­sopimuk­sen, tai siis selail­lut sitä. Tosin on san­ot­ta­va, että ilman oikeusti­eteen koulu­tus­ta siitä ei paljon ymmär­rä eikä suo­ma­laisen oikeusti­eteen koulu­tuskaan auta, vaan pitäisi tutus­tua amerikkalaiseen. Salaamiseen on aivan perustel­tu syy. Syyn ker­tomi­nen on vaikea­ta, kos­ka sil­loin tulisi pal­jas­ta­neek­si juuri sen, mitä salataan. Salaami­nen ei johdu suo­ma­lai­sista vaan muista. Sil­lä suo­jel­laan mui­ta sopimuskump­panei­ta, joi­ta on usei­ta. Jat­ka lukemista “Salat­tu sopimus”

Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle

Kun ihmisil­lä on vähän rahaa, eikö kan­nat­taisi kaavoit­taa sinne, mis­sä maa on hal­paa? Tätä ehdot­ti Mat­ti Van­hanen, joka vas­tusti asumisen keskit­tämistä rato­jen var­sille, kos­ka maa on siel­lä niin kallista. Aja­tus on luon­nolli­nen, mut­ta täysin virheelli­nen. Maa on asemien lähel­lä kallista, kos­ka se on halut­tua. Siitä tulee halvem­paa, jos sitä on enem­män, eikä tässä kaik­ki. Jos kaavoite­taan lähelle asemia, maa halpe­nee myös kaukana asemista. Tämä on hyvä käy­dä läpi vähän tarkem­min, sil­lä Mat­ti Van­hanen ei ole yksin vaa­ti­mas­sa rak­en­tamista huonoille paikoille, jot­ta saataisi­in halpo­ja asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taa kaavoit­taa vain hyvien yhteyk­sien varrelle”

Ei tontteja VVO:lle

Helsin­gin Sanomis­sa käsitelti­in tänään tont­tien antamista Helsingis­sä VVO:lle. Yhtiöl­lä on sisäl­lä kolme viras­ton sille varaa­maa tont­tia. Minus­ta asia on Helsin­gin kannal­ta täysin yksiselit­teinen. Helsin­gin ei pidä antaa yhtään tont­tia VVO:lle, eri­tyis­es­ti ei Jätkäsaares­ta. Jat­ka lukemista “Ei tont­te­ja VVO:lle”

Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?

Japanin talous on ollut parikym­men­tä vuot­ta kärsinyt nol­lakasvus­ta tai ainakin hyvin hitaas­ta kasvus­ta. Kuitenkin, jos aika­matkaa­ja voisi sukku­loi­da vuosien 1990 ja 2012 välis­sä Japanis­sa, hän huo­maisi Japanin kehit­tyneen tavat­tomasti. Onko Japanis­sa sit­tenkin vika brut­tokansan­tuot­teen mit­taris­sa tai tarkem­min sen defla­toin­ti­in käyte­tyssä hin­tain­dek­sis­sä, joka ei osaa mita­ta laadullista parane­mista. Jat­ka lukemista “Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?”

Liikennesuunnitelma JOS Pisara on joskus käytettävissä

Täl­laista muun muas­sa käsitelti­in HSL:n hal­li­tuk­sen iltakoulussa.

Pis­ararataan pan­taisi­in pohjois­es­ta ja lännestä kaupunki­radoil­ta tule­va metro­mainen liikenne, vuoroväli jotain 6–8 min­u­ut­tia. Lännestä men­täisi­in Oop­per­an pysäkin kaut­ta keskus­taan ja Hakaniemen torin kaut­ta Pasi­laan ja sieltä pohjoiselle kaupunki­radalle. Pohjois­es­ta tul­taisi­in toisin päin Hakaniemen­torin kaut­ta Oop­per­an pysäkille ja sieltä län­tiselle kaupunki­radalle. Jat­ka lukemista “Liiken­nesu­un­nitel­ma JOS Pis­ara on joskus käytettävissä”