Motivaationi tukea hallitusta eduskunnassa parani olennaisesti hallituksen tehtyä varsin hyvän sopimuksen raamibudjetista.
Kokonaiskiristys, 2,7 miljardia on suunnilleen haarukassa. Enempää ei olisi voitu kiristää vaarantamatta työllisyyttä ja vähempää ei olisi voitu vaarantamatta valtiontalouden kestävyyttä. Veroratkaisu oli kohtuullinen. Arvonlisävero tulee nyt sille tasolle, jota vihreät esittivät hallitusneuvotteluissa.
Yli satatuhatta ansaitsevien solidaarisuusverolla on enemmän symboliarvoa kuin fiskaalista merkitystä. Ei ole varmaa, tuottaako se euroakaan.
Kunnilta leikattiin taas. Kokoomus laskee tämän menoleikkaukseksi. Joku toinen voisi laskea sen veron korotukseksi, sillä kunnallisveroprosentteja se kyllä nostaa.
Työmarkkinajärjestöt ovat kovin tyytyväisiä työurien pidentämistä koskevasta sopimuksestaan, joka lykkää taas työttömyyseläkeputkea vuodella. Varhennettu varhaiseläke (jää omasta aloitteestaan eläkkeelle aiemmin ja saa sen takia alempaa eläkettä) poistetaan kokonaan. Eläkeikä pantiin taas selvitykseen. Nyt kuitenkin kirjattiin, että eläkeikää tarkastellaan yhdessä elinajanodotteen kanssa. Olisi voitu nostaa eläkeikää jo nyt.
Paljon tehtiin hyvää tarkoittavia muutoksia yritysveroon. Tarkoitus on tukea tuotekehitystä ja kasvuyrityksiä. Kuulun valtiovarainvaliokunnan verojaostoon. Tulee raskas syksy, sillä noista esityksistä on vaikea saada toimivia.
Tällä blogilla esillä olleista ajatuksista kilometrikorvausten leikkaus toteutui puolinaisesti. Kun 15 000 kilometriä tulee vastaan, maksetaan vain marginaalikuluja, koska kiinteät on jo maksettu. Olisi voitu leikata kiinteät kulut myös ensimmäisestä viidestä tuhannesta kilometristä, koska jos firman ajoa on vähän, auto on hankittu henkilökohtaiseen käyttöön ja työajot ovat ylimääräistä, josta olisi oikein laskea marginaalikustannukset. Onnittelut kuitenkin liikenneministeri Kyllöselle.
Yksityisen hoidon Kelakorvauksia ei poistettu, mutta nipistettiin sentään parikymmentä miljoonaa täysin ylimitoitetuista laboratoriotariffeista. Korvaus on suurempi julkisten laboratorioiden tuotantokustannukset.
Työn ja sosiaaliturvan yhteensovituksesta tehtiin järkeviä kirjauksia. Katsotaan, mihin ne johtavat.
Jos korvaus on tosiaan suurempi kuin julkisen puolen kustannukset, pistää vähän epäilyttämään, vaikuttaako yksityisen sektorin KELA-korvaus lainkaan potilaan maksamiin hintoihin, vai meneekö koko raha lääkärien ja hoitohenkilökunnan palkkoihin ja yritysten voittoihin.
Onhan se hyvä, että hallitus sai edes jotain aikaan. Tulos kuulostaa kuitenkin ympäripyöreältä poliittiselta kompromissilta.
Shanppanjapulloista ei ole siis syytä repiä korkkeja irti, sillä nykyinen AAA-luokituksemme ei nykymenolla ole pysyvää laatua.
Maan ennestäänkin huono kilpailukyky edelleen heikkenee.
Erittäin korkeata työllistämiskynnystä ei alennenta.
Vientiteollisuuden työpaikkojen väheneminen (= investointien vieminen ulkomaille) vain jatkuu ja kauppatase ilmeisesti jatkaa heikentymistään.
Hallitus näyttää unohtaneen taloutemme rajun rakennemuutoksen, joka vain kiihtyy.
Muutos on menee epäedulliseen suuntaan, kun kerran uuden teknologian tuotteiden osuus viennistämme koko ajan pienenee, ja vanhan teknologian tuotanto ajetaan pois maasta.
Rovion menestyksestä voimme olla iloisia, vaikka yhtiö onkin jo liputtanut ulos Suomesta…
Seppo Korppoo
Vientiyrittäjä, joka on täysillä mukana rajussa rakennemuutoksessa
Osmo,
näistä päätöksistä tulee ansiotuloa saavalle kiva lisälasku.
Inflaatio ja ansiotarkistuksten poisto parille vuodelle: tulojen verotus kiristyy
Arvolisäverotuksen kiristys: aiempaa kovemmin verotetulla nettopalkalla saa nyt myös entistä vähemmän
Ja kunnallisverotus todennäköisesti kiristyy, kiinteistöverotuksesta en nähnyt mitään lausetta.
“Yli satatuhatta ansaitsevien solidaarisuusverolla on enemmän symboliarvoa kuin fiskaalista merkitystä. Ei ole varmaa, tuottaako se euroakaan.”
Varmasti tuottaa, katkeruutta ja ketutusta. Yli satatonnia tienaavissa on paljon kyvykkäitä ihmisiä mm. erittäin vaativissa asiantuntijatöissä, joten tokihan heitä kannattaa kyykyttää ilman muuta.
(Huom. Minä en tienaa sataatonnia, en pääse edes lähelle — ymmärrän kyllä tuskan tehdä puolet vuodesta duunia rahojen eteen joille sanot morjens saman tien. Mutta eiköhän se kirurgi ymmärrä olla leikkaamatta kun tuloraja on liian lähellä.)
Toinen asia, eläkeiän korotus koskee vain niitä jotka ovat työelämässä mukana, eli kun jotain koetat yrittää tehdä elämässä ns. “oikein” niin hallitus lyö ja lujaa.
Oikeastihan kukaan ei halua ns. seniori-ihmisiä töihin, vaan tarkoitus on puhtaasti leikata eläkkeiden alkupään maksusta ja toivoa mahdollisimman lyhyttä elämää eläkkeellä. Kiitos.
Tilastoissahan eläkevarat on jo laitettu valtion varoiksi, ainutlaatuinen miljardiluokan kupru.
http://www.uusisuomi.fi/raha/119146-vaiettu-totuus-suomesta-%E2%80%9Dhieman-kummallista%E2%80%9D
Näillä skenaarioilla ei ole ihme, että eläkkeen saantiin ei oikein enää kukaan usko. Valtio on jo “sosialisoinut” maksetut rahat, ja nostaa eläkeikää niin että maksut ulospäin minimoidaan.
Tosi huonot ajat on edessä, uusia toimintatapoja touhun rationalisoimiseksi ei haluta tehdä tai nähdä. Alv:in korottaminen ja jonkun kilometrirajan puuhastelu, pelkkää piipertelyä.
Tärkein periaatteellinen asia olisi ajaa työeläkekupru alas ja palauttaa rahat maksajille. Näin jokainen voisi sijoittaa haluamansa osuuden tuloistaan mihin haluaa, ja jäädä eläkkeelle juuri silloin kun katsoo säästöillään pärjäävänsä.
Ja jos valtio haluaa noista osansa niin varmaan se valtiokonttori osaa vielä valtion obligaatioita painaa, eiköhän niillekin ottajia löytyne.
Ode,
Osaatko tarkentaa mitä hallitus tarkoittaa “suurilla” eläkkeillä?
Valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan, että suurten eläkkeiden verotusta korotetaan palkkatulon verotuksen tasolle. Kyse lienee siitä, että eläkkeistä ei mene eläkevakuutusmaksuja ja tulotasoilla joissa ei enää saa työ/ansio/eläketulovähennyksiä, eläkkeen näennäinen veroprosentti on alempi, kuin vastaavan palkkatulon.
Tämä vertailu on kyllä pahimmanlaatuista populismia, koska eläkevakuutusmaksu on pitkäaikaissijoitus joka nostaa suoraan aikanaan saatavaa eläkettä. Mihin hallituksen populistit siis asettavat tuon rajan, jota suuremmille eläketuloille asetetaan lisävero?
Suuri eläke on 40 000 euroa vuodessa.
Budjetissa korotettiin veroja käytännössä kolmella tavalla: regressiivisesti (alv), tasaverolla (kuntien valtionavun pienentäminen ja sen vaikutus kunnallisveroon) ja progressiivisesti (inflaatiotarkastuksen pois jättäminen tuloverotuksesta). Sen sijaan sosiaali- ja työttömyysturvaan ei tehty mitään rakenteellisia muutoksia. Näyttää siltä, että hallitus luottaa siihen, että Suomi nostetaan suosta veroja korottamalla, muuten kaikki on well and swell.
Häviäjä tässä budjetissa on pk-seudulla asuva alempi toimihenkilö. Hän pääsee nauttimaan kaikista veronkorotuksista täysimääräisesti saamatta mitään vastineeksi.
Juu, todella hyvää työtä hallitus.
Ode:
Millä matematiikalla tuolla toimenpiteellä saavutetaan valtioneuvoston tiedotteen mukainen 70 miljoonan verotulojen lisäys?
Tuolla paljon työajoa ajavien piiskauksella tulee muuten olemaan sellainen sivuvaikutus, että työsuhdeautojen määrä kasvaa. Sekö nyt sitten on jollakin tavalla positiivista?
Itse suhtaudun korotettuihin veroihin tyynesti. Pidän vain huolen, etten maksa viime vuotta enempää veroja. Viime vuonna näet koin maksaneeni ihan riittävästi ja melkeinpä sopivasti veroja.
Tänä vuonna leppoistan siksi hieman. Teen vähemmän töitä ja kulutan hieman vähemmän suomalaisen ALV:n piirissä olevia tuotteita ja palveluita.
Valtio saa veronsa kuten viime vuonnakin ja minä enemmän vapaa-aikaa. Kaikki hyvin.
(jos sen sijaan hallitus olisi laskenut tuloveroa ja korottanut energiaveroja vastaavasti, niin saattaisin jättää leppoistamatta. Silloin näet saisin itse päättää rahojeni käytöstä hieman enemmän.)
Sanotaan, että piru asustaa yksityiskohdissa. Niillä tarkoitan määrärahaleikkauksia eri hallinnonaloilla. Siellä annetaan potkuja tuhansille ihmisille. Siinä ei ole mitään oikeudenmukaisuutta.
Työurapaketti todisti, että kaikki osapuolet pohjimmiltaan luottavat eläkeikien noston tarpeellisuuteen. Ensin poistetaan varhennettu vanhuuseläke, korotetaan työttömyysputken alaikärajaa ja korotetaan osa-aikaeläkkeen ikärajaa. Seuraavalla kierroksella nostetaan yleistä vanhuuseläkeikää.
Valtion velka on euromääräistä. Sitä otetaan kehyspäätöksen mukaan 18 mrd nykyisen velan päälle. Taitaa 100 mrd:n katto mennä puhki v. 2016. Takaisinmaksu ei onnistu velan BKT-osuuksilla vaan oikealla rahalla.
Nykyinen keskustelu kuluttaa 100% ajasta suurien tulojen päivittelyyn ja niiden piiskaverotuksen oikeutuksen todisteluun.
Tämä kuvastaa surullisella tavalla maamme perverssiä ja populistista keskusteluilmapiiriä.
Suuret tulot ovat useimmiten oikeudenmukaisesti ansaittu kovalla työllä, monivuotisen ponnistelun ja koulutuksen tuloksena.
Usein tähän liittyy vielä kovankin henkilökohtaisen riskin ottaminen.
Tällainen ahneeksi leimattu ja epäsolidaarinen suurituloinen usein myös työllistää muita, ja maksaa jo alunperinkin kovaa veroa.
Kyllä olisi paljon hyödyllisempää keskustella yli 50 % ajasta siitä kuinka mahdollisimman moni suomalainen voisi saada suuret tulot, ja työllistää siinä samalla muitakin.
Nykymenolla kaikki suomalaiset suuripalkkaiset pyrkivät siirtymään veropiiskan alta ulkomaille, ja työllistävät siellä muita!
Seppo Korppoo
Yrittäjä, joka haluaisi työllistää suomalaisia
Kun km-korvauksiin selvästikkin on tulossa muutos, eikö asian pitäisi mennä näin: Ensimmäisiltä 15.000km 0,22€, ylimenevältä osalta 0,45€. Näin saataisiin todella työssä autoa tarvitsevat hieman oikeudenmukaisempaan asemaan?
Kyykytystä totisesti. Ymmärrän pointin, jos hillittömien tulojen hankinta on aivan välttämättä vaatinut jo etukäteen aivan hillittömiä menoja, joita verottaja ei ota huomioon.
Muuten en ymmärrä. Totean vaan, että asenteellisesti olet äärimmäisen kaukana minusta.
Umpiväsynyt aivokirurgi ei saisikaan leikata (eikä umpiväsynyt rekkakuski ajaa).
Sanon todistusvoimaisesti tässä ja nyt, että jos aivoistani löytyy jotain asiaankuulumatonta, en halua että yksikään yli satatonnia tienaava niitä kopeloi. En sietäisi sellaista omassa päässäni.
Säästö on säästö, jossain se kansalaisella näkyy.
Ilhduttavasti huumorimielellä MTK, kunnat, kauppa jne kertoivat, että juuri heidän säästönsä ovat kauheita ja kohtalokkaita. Juuri niin. Säätöjä vaatinut oppositio vastustaa myös.
“kateusvero” on kummajainen, joka luo keinotekoisen portaan, byrokratiaa ja kovin vähän tuloja. Valitettavasti yksikään hallitus ei sitä enää jatkossa poista.
Milloin työssäolevat kyllästyvät maksamaan eläkkeet? Palkan eläkemaksuja nostettiin liian vähän, oikea taso olisi ollut 3% ei 0,8%. Palkkasummasta oliko se jo 23%?
2050 Suomessa ei ole vääristymyttä ikäpyramidia.
Joko selvisi mitä “solidaarisuusvero” on ihan konkreettina prosentteina tarkoittaa?
Joka tapauksessa on TÄYSIN EPÄOIKEUDENMUKAISTA lätkäistä raippaverolla niitä, joilla on jo valmiiksi Suomen — ellei koko maailman — kovin verotus. Toisaalta, mitä muuta voi odottaa tasapäädemarien luvatussa maassa.
Luin uutislähteistä, että arvonlisäveron korotusta kompensoidaan pienituloisille työtulovähennyksen nostamisella. Summaa en huomannut mainittavan. Onkohan siitä jo sovittu vai ei?
Hallitusneuvottelujen aikaan bloggasit esityksestä, johon kuului “arvonlisäveron korotus, mutta se olisi ylikompensoitu pienituloisille, sekä tulonsiirtojen varassa oleville että pienipalkkaisille verovähennyksillä”
( http://www.soininvaara.fi/2011/06/01/kasittamaton-tilanne-hallitusneuvotteluissa/ )
Tämähän ei silloin toteutunut. Onko nyt sovittu juttu jotenkin tuota silloin esillä ollutta esitystä muistuttava?
Useimpien asiantuntijoiden mielestä pienimmät vauriot säästöistä tulee, jos jokasta veronkorotuseuroa vastaa 2–4 leikkauseuroa. Nyt leikkausksia tulee selvästi alle 1. Kuten Osmo kirjoitti, kunnan osuuksien leikkaus ei ole leikkaus jos samalla ei leikata kuntien tehtäviä. Nyt ei näin tehty.
Nyt kun tuloja aletaan tasata, niin eikö tuleville teemuselänteillekin saisi enemmän omavastuuta? Jäähallit ovat käsittääkseni kunnan peruspalveluita. Mikä järki tässä on? Jos haluaa yrittää änäriin, täytyy valmennuskurssit ja jäähallit maksaa itse. Miksi kaikki joutuvat maksamaan jäähallin ylläpidosta, vaikka hyöty menee harvoille? Änärimiljonäärit mukaan säästötalkoisiin.
Oletin otsikon olevan sarkasmia. Teksti ei oikein tätä tukenut. Petyin 🙁
Eli siis valtio ei saanut käytännössä vähennettyä yhtään mitään kuluja ainoastaan nostettua veroja.
Nostamalle veroja ja vähentämällä kuntien tukea -> lisää veroja.
Oikeasti olisi jo korkea aika miettiä asioita, joita valtion ei tule tehdä, eikä vain tarjota ainaista juustohöylää. Kaiken maailman uusia rahareikiä kyllä keksitään, mutta minkään lopettaminen ei ikinä tule kysymykseen.
Valtiosta (englanniksi):
http://www.youtube.com/watch?v=EUS1m5MSt9k
Menoja vähennettiin 1,2 miljardias, mistä 200 miljoonaa oli tukea kunnille.
“Paljon tehtiin hyvää tarkoittavia muutoksia yritysveroon. Tarkoitus on tukea tuotekehitystä ja kasvuyrityksiä. Kuulun valtiovarainvaliokunnan verojaostoon. Tulee raskas syksy, sillä noista esityksistä on vaikea saada toimivia.”
Kasvuyritykselle olennaista on maksun ajoitus. Ts. mahdollisuus maksaa vero myöhemmin vapauttaa resursseja kasvuun ja näin kasvattaa BKT:tä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksessa on muutamia tutkijoita, jotka ovat esittäneet että nykyistä kovemmat tuloverot eivät korkeammissa tuloluokissa välttämättä johda työpanoksen vähentämiseen.
Syynä on väitetysti se että Veblen-efekti on keskimääräistä korkeampituloisilla suuri. Nämä haluavat kuluttaa kuten yhteiskunnan vauras, muilla kuin palkkatuloilla rikastunut, eliitti. Aikaisemmin tällaiset henkilöt olisivat muka mielellään kantaneet rahansa verottajalle ja osallistuneet sosiaalisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Mutta sitten tuli paha juppiaikakausi ja ihmiset ymmärsivät että maksetut verot ovat poissa yksityisestä kulutuksesta. Jos maksan tänään enemmän tuloveroja niin huomenna en voi ostaa itselleni Audia… 🙂
Tehän voisitte eduskunnassa kokeilla onko verotuksella silloin niin korkea tulovaikutus että korkeammin verotetun itseasiassa pitää lisätä työpanoksen tarjontaa jotta kulutustaso pysyy samana…
Korkeammat palkaverot, jotka koskevat myös otiotuloja, voivat johtaa siihen, että optiot mennään uloosmittamaan muualle, jossa niitä verotetaan pääomatuloina. Sen lisäksi on suurempi houkutin muuttaa työtuloja pääomatuloiksi, mikä on Suomessa häkellyttävän helppoa.
Jos tämä oli yllättävän hyvä budjettiraami, niin enpä olisi halunnut nähdä sitä budjettiraamia mitä odotit.
Minusta tämän budjettiraamin hyvät puolet on helppo kerrata:
1) Saatiin aikaiseksi edes jonkinlainen yritys valtiontalouden syöksyn oikaisemiseksi.
2) Mukaan saatiin pientä näpertelyä oikeaan suuntaan esim. kelakorvauksissa.
Siitä että lisäverot valtiolle imuroidaan arvonlisäveron ja tuloveron kautta ei kai erityisen yllättynyt voi olla.
Huonoja puolia löytyy mielestäni vähintään yhtä paljon:
1) Tasapainoitus tapahtui melkein kokonaan veronkorotusten kautta sillä kunnilta leikkaaminenhan johtaa vain niiden veronkorotusteen kuten itsekin sanoit.
2) Kateusverosta ei lisäeuroja valtiolle saada, mutta kenties muutama yrittäjä lisää siirtyy taas lahden eteläpuolelle ja yhä isompi määrä asiantuntijoita vaihtaa lomarahansa vapaiksi. Elämänlaadullehan tämä tekee vain hyvää, mutta valtiontaloudelle ei.
3) Valtion uskottavuus eläkesopimusten osapuolena on minusta jatkossa olematon (PS-tilit).
3)
Tietääkseni PS-tileihin ei tehty mitään taklauituvia huononnuksia. Se, että olisi asioita, joita ei saisi muuttaa KOSKAAN on outo. PS-tileissä ei ollut koskaan mitään järkeä.
Jos nyt otettaisiin tavoitteeksi tukea kasvuyrityksiä ja siirryttäisiin “laskennallisen” voiton verotuksesta siihen, että verotetaan kun firmasta otetaan rahaa ulos.
Samalla voisi lopettaa nämä tuotekehitys vähennykset, Tekesin, Sitran yms. ja antaa yritysten keskittyä liiketoimintaan, eikä valtion virkamiesten kanssa kuviokelluntaan.
Jos Suomeen perustaisin yrityksen, niin se om Tekes hakemuksien helppoon tekemiseen keskittyvä firma. Oikeaa liiketoimintaa täällä ei kannata tehdä.
Onko oikeasti tietoa sairausvakuutuskorvausten leikkausten kohdentumisesta?
Milläs nipistät laboratoriokustannusten korvauksia 20 Meur, kun niitä maksettiin vain 15 Meur…?
Noista kustannuksista on kohuttu jo useampi vuosi. Pohjana on ollut kuntien itse laskemat oman laboratoriopalvelujen tuotantokustannukset. Niistä puuttuu mm. näytteenoton kustannukset, jotka yksityisen sektorin hinnoissa on mukana. Onkohan varmasti mukana kaikki ketjun muutkaan kustannukset, pääoma- ja toimitilakulut, olen hieman skeptinen…No, toivottavasti on meikäläistä viisaammat asialla.
Wikipedia: “Optiolla voidaan tarkoittaa mm. osakeyhtiölain 4 luvussa määriteltyjä optio-oikeuksia. Optio-oikeus on mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita johonkin määrättyyn merkintähintaan (mahdollisuus ostaa osakkeita halvemmalla kuin osakkeitten hinta pörssissä).”
Jos firma antaa oikeuden myydä tällainen optio, siinä ei ole mitään järkeä. Vielä vähemmän järkeä, jos se voidaan myydä ulkomailla.
Juuri sellaista sitouttamista kuin Finnairilla!
Pitää vähän laskeskella monellakin virtuaalisella km-korvauslapulla saa vältettyä nuo veronkorotukset.
Ne maksaa, jotka jaksaa, minä en enää jaksa.
Jonkin vanhahkon mtv3:n uutisen mukaan suomessa yli sata tuhatta euroa tienaavia on 52 000. Solidaarisuusvero taas tuottaisi noin 30 miljoonaa euroa.
Näin voitaisiin yksinkertaisella matematiikalla laskea solidaarisuusveron maksavan rikkaille n. 580 euroa.
Rikkaat joutuisivat maksamaan siis 0,6 % enemmän veroa tämän mahdollisen “katastrofaalisen laman” alla. Voi raukkaparkoja!
Nyt leikataan eläkeiästä, mutta ei ylisuurista eläkkeistä. Lilius saa olla tyytyväinen, kun saa 175.000 euroa kuukaudessa eläkettä ja siihen ei kosketa.
Minua kismittää tuo tapa, jolla suhtaudutaan näihin ylisuuriin ahneuksiin. Sanotaan, että eihän niillä mitään merkitystä ole.
Samalla argumentilla ja moraalilla voitaisiin vapauttaa kaikki Suomen elinkautisvangi tai jättää tuomitsematta. Murhat ja tapot ovat niin harvinaisia, että eihän ne mitenkään kokonaisrikollisuutta hetkauta.
Suomen kansalle pitäisi opettaa tilastotieteen cum laude, jotta he voisivat tajuta ja hyväksyä Oden kylmän moraalikoodin.
Millaisia haittavaikutuksia Suomen kansantaloudelle aiheutuisi vuosittain 1175 000 000 euroa kustantavan kehitysavun leikkauksesta? Käsittäkseni tällä suoraan vaihtotaseen alijäämää vähentävällä leikkauksella ei olisi sisämarkkinoitamme lamaannuttavaa vaikutusta, päinvastoin.
Ja hieman off topic…
Mielestäni resurssien allokointi on tavattamaton tärkeää, kaikki panostukset tulisi laittaa tehokkaimpiin tapoihin auttaa ihmisiä myös pidemmillä aikajänteillä, nyt valtaosa kehitysapuprojekteista toimii todella heikolla inhimillisellä hyötysuhteella. Esimerkiksi hivenaineiden toimittaminen erittäin kustannustehokasta ehkäistessään mm. älyllistä kehitysvammaisuutta ja muita vakavia sairauksia. AIDS-lääkitys raskaana oleville naisille varmistaa, ettei lapsi saa vaikeahoitoista sairautta syntymälahjana.
http://liberalismi.net/wiki/Copenhagen_Consensus
Halla-aholaiset suosittelevat mikrolainojen myöntämistä keinona auttaa kustannustehokkaasti kehitysmaiden ihmisiä. 192 hommalaista on myöntänyt mikrolainoja 53 300 dollarin verran kiva.org ‑palvelun kautta. Minimi lainasumma on 25 dollaria. Aikanaan todennäköisesti palautuvan lainapääoman voi laittaa uudelleen kiertoon tuottamaan lisää hyvää! =)
ALV:n nosto oli pelkästään hyvä juttu. Kuluttaminen karannut (kauppatase/velkaantuminen & ympäristö) ja nyt tällä sentään verotetaan myös tuontia. Hinnoissahan tuo on mitätön nousu, jos kauppa tai palvelualat eivät pyöristele omiaan. Pienituloisen tuet nousevat eli ei muutosta, keskituloiselta viedään yksi kaljalaatikko kuussa (menkää ravintolaan ja juokaa vähemmän, mutta nauttikaa enemmän) tuloveron nostolla ja rikas nyt ei ole enää pitkään aikaan ymmärtänyt kuluttaa järkevästi kotimaista ja työllistää samalla, pelkkää valivalia vaikka lompsassa tilkettä ihan tarpeeksi. No, toiset vielä jaksavat kulkea Eikka Leinon latua, eivätkä korosta omaa tuskaa siitä, että ovat asemassa, jossa saavat niin paljon rahaa, että Jutta käy vähän nipistämässä. Ja luultavasti vielä verovaroilla koulutettuina ja sitä kautta asemaansa nousseena.
Kaupan alan järjestöjen itku oli sellaista bluffia, ettei noita jaksa enää katsella. Toivottavasti Hassi&Gronberg-pari saa jonkun päätöksen EU:sta, jossa kaupan keskittäjät saavat nokilleen. Kaupan alan pienyrittämisessä ei ole enää kyse yrittäjän riskistä, vaan taloudellisesta itsemurhasta (kaavoitus). Miten syntyy laadukkaampaa talouskasvua, jos pieni ihminen ei uskalla mennä pankkiin hakemaan lainaa, kun isot ovat saaneet ottaa markkinat haltuun tuontikrääsällä?
Kahvila-autojen kilpailutus oli muuten todella avartava tapahtumaketju siitä, miten kaupunki ei vain tajua mitään. Sokkona tarjoamaan? Miksi myyjä ei osaa antaa hintaa myytävälle? Kuka ottaa ehkä lainaa ja remppaa jonkun vaunun, jos ei tiedä saako sellaiselle paikkaa tai jos kaupunki rajoittaa toimintaa jonkun etuja suojatakseen. Lisää kaupunkia, lisää ihmisiä, lisää myyntiä kaikille ja samalla ihmiset pysyvät enemmän kaupungissa paikoillaan. On muuten todella hieno se Lasipalatsin vaunu ja olisi syytä antaa tuollaisten koristaa katukuvaa vaikka 24/7. Vapauttakaa mobiiliyrittäjyys! Myyntilupa koko kaupungin alueelle ja yrittäjä ajaa koppinsa sinne missä ihmiset. Ei tarvitse ihmisten kulkea ja kaupungin esteettinen pääoma kasvaa. Paikka löytyy, kun kukaan ei häiriinny tarpeettomasti ja myynti käy.
Kuluttamisen laadun kääntämisessä olisi vihreille hommaa, jos ovat tosissaan sitä mieltä, että vähemmän krääsää ja kuljetuskilometrejä. Samalla Suomeen tulisi työtä, jos ihmiset ostaisivat yhden kotimaisen viiden ulkolaisen krääsän sijaan. Vielä olisi sentään jotain mitä kotimaassa tehdään. Lisää tulisi, jos niitä ostettaisiin, vaikka hinta olisi vähän suurempi. Vielä ehtisi pelastaa työpaikkoja, jos syntyisi asennemuutos kertakäyttökrääsästä kohti kestäviä kotimaisia tuotteita. Samalla syntyisi laatutavaraa, jota viedä ulkomaille, joka nostaisi tuotteiden statusarvoa myös kotimaassa. Ulkomainen arvostus sitten varmistaisi kotimaisen kysynnän, koska suomalaisilla varakkailla taipumus hakea hyväksyntä maulleen ulkomaisesta arvostuksesta. Tällä tavoin voisi statusarvon nostolla nostaa hintaa ja kuitata korkeammat kustannukset. Puusta voisi tehdä muutakin kuin paperia.
Työllistämisestä sen verran, että firmoilla jotka tekevät satoja tonneja, miljoonia tai satoja miljoonia voittoa, niin heillä olisi mahdollisuus palkata porukkaa, eikä potkia pellolle, niinkuin nyt käy. Miksiköhän? Tuottoa omistajille kaukana vai kasvua omilla veloilla/voitoilla ja työtä ja hyötyä lähiympäristöön, on kai ihan pätevä kysymys. Kannattaisi miettiä sellaisen työn määrän lisäämistä, josta saa tarvittavan elannon, eikä sellaisen, jossa yksi asiantuntia hoitaa hommat koneilla tai sitten hehtaarimarketti hoitaa kymmenien erikoisliikkeiden myynnin keskellä kaupunkirakennetta(palveluala+kaavoitus). Toisaalla sitten tehdään ja hidastetaan lainsäädäntöä suojelemaan markkinajohtajien asemaa ja estämään kilpailevan teknologian tuloa. Hiljaista on tuulivoimankin tulo ollut.
Bisnessenkelien veroporkkanoiden seuraaminen olisi tärkeää, koska nyt voi käydä niin, että näillä pistetään liikkeelle sellaista bisnestä, jonka hyöty katoaa ulkomaille. Verohelpotusten teko sitä varten, että jotkut sumplivat tuotot ulkomaille ei ole millään tavoin hyväksyttävää. Enkelillä lienee muutenkin vaikeaa keksiä hyviä kohteita rahoilleen, kun aikuiset miehet myyvät valoa korviin. Maailma valmis? Ehkä kannattaisi työntää rahaa vihreään teollisuuteen, eikä krääsäteollisuuteen.
Tärkeämpää kuin ympäristöasioiden siirtäminen taka-alalle, kuten vuoristoneuvokset asian pähkäilivät, olisi toteuttaa harmaan talouden vastaiset toimet, mistä juuri tuli uusikin tutkimus poliisihallinnolta. Mitäköhän muuten tarkoittaa ympäritöasioiden taka-alalle jättäminen, kun nytkin isännät ajavat rikkivetypilviä karkuun traktoreilla, toiset purkittavat todella köyhän miehen konjamiinimehua turvejärviltään ja toisten järvissä merivesi ajanut kalat pintaan tai tappeneet kaikki. Tämäkö on jo taso, jolla ympäristö on otettu liiaksi huomioon?
Nimenomaan! Kaksi sanaa: työllistämiskynnyksen alentaminen.
Milloin täällä aletaan oikeasti miettiä, miten saamme luotua lisää työpaikkoja ja lisää rahaa kiertämään kansantaloutemme rattaissa, sen sijaan että keskitytään taistelemaan niiden vielä jäljellä olevien rippeiden jakamisesta? Olin kuvitellut, että nyt jos koskaan ymmärrettäisiin keskittyä asiaan.
Oletko Ville siis tämän solidaarisuusveron kannalla? Minusta ajatus on täysin älytön, kun pitäisi keskustella siitä, miten valtio saa tuloja lisättyä ja menoja vähennettyä — siis ihan oikeasti eikä vain näennäisesti.
Eri asia on sitten se, että nykyinen järjestelmä mahdollistaa joillekin yksilöille suurien rahamäärien hankkimisen kansan- tai maailmantalouden kustannuksella eli epäeettisin keinoin. Tähän tulee toki puuttua, mutta solidaarisuusvero ei asiaa korjaa mitenkään. Lisäksi tämä vero kohdistuu tasapuolisesti niihinkin, jotka ovat tulonsa rehellisellä ja kansantalouttakin hyödyttävällä työllä hankkineet. Kyllä, osa suurituloisista on sellaisia.
En voi ymmärtää, miksi kaikki suurituloiset niputetaan rosvojoukoksi, jota nähdään tärkeäksi kurittaa tällä tavoin kansanhuvityyppisesti tilanteessa, jossa ihan oikeitakin budjettiin liittyviä kysymyksiä olisi ratkaistavana. Kuinka paljon työtunteja solidaarisuusveron suunnitteluun ja toimeenpanoon on kulunut ja kuluu tulevaisuudessa, ja mihin kaikkeen oikeasti hyödylliseen nekin olisi voinut käyttää? Veronmaksajat maksavat teille suurta palkkaa joka kuukausi, jotta hoitaisitte yhteisiä asioitamme, ja te käytätte aikaa tällaiseen turhaan näpertelyyn? Ihanan solidaarista.
Leikattiinko nyt oikeastaan mitään? Kuten mainittu valtioosuuden leikkaus ei sellainen ollut, valtion budjettia kasvatetaan edelleen 1% vuodessa eikä edes mistään indeksikorotuksista luovuttu.
ALV:n korotus osuu siis pienipalkkaisiin, mutta sama ALV:n korotus nostaa sosiaalitukia indeksikorotuksien kautta. Melko oikeudenmukaista?
Työurien pidentäminen on hyvä tavoite, mutta niitä pitäisi pidentää myös alkupäästä. Kandista pitäisi tehdä perustutkinto ja maisterin opintoihin pitäisi olla tiukka karsinta. Suurimmassa osassa akateemisia työpaikkoja pärjää ihan hyvin pelkillä kandin papereilla.
Hallitus tarkistaa “säästötoimia” joka vuosi. Veikkaan, että ensi kerralla ne yksityisen hoidon kelakorvaukset poistetaan. Tämä pienten askelten taktiikka on hyvä. Ei liian isoja muutoksia kerralla. Se jättää varaa korjausliikkeisiin, suuntaan jos toiseen, jos tuli tehtyä väärä ratkaisu.
Solidaarisuusvero on nimensä mukainen. Ei sen tarkoituskaan ole tuottaa ylettömästi rahaa, eli turha laskea niitä prosentteja, vaan sitä solidaarisuutta se tuottaa.
Köyhät veroista valittaa.
Ode:
Nyt kyllä kansanedustaja syyllistyy veropopulismiin, kikkailuja on harrastettu asianajajien ja lääkäreiden keskuudessa, lainsäädäntöä on muutettu ja estetty moinen.
Valtaosa suurituloisista palkansaajista on suurten pörssiyritysten johtoa. Niissä ei ole harrastettu moista kikkailua ollenkaan.
Yrittäjä voi panna pääosan ansioistaan yritykseen ja jossain vaiheessa myydä sen pankkitilin ja tulla verotetuksi luovutusvoitosta. Minkin voisin.
Hienoa Osmo! Jo kertynyt eläkkeeni hipoo tuota. Lisäksi on satavarmaa, että en jaksa tk-lääkärin työtä eläkeikään asti, joten alan suuntautua siihen, että jäänkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvissä ajoin. Työhöni suhtudun siten, että nämä hommat on kyllä yhteiskunnan hoidettava, eikä niinkään minun.
Asumistukeen ei tässäkään budjetissa koskettu. Kokoomus tajuaa, että tuki menee asuntosijoittajille ja vasemmisto kuvittelee, että sitä maksetaan pienituloisille. Win-Win.
Hallitus sopi budjettiriihessään jo aiemminkin väläytellyn windfall-veron käyttöönotosta vuonna 2014.
Yleinen trendi on tukea vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja. Tätä varten on luotu mm. päästökauppajärjestelmä, jonka seurauksena kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien tuotantomuotojen tuotantokustannus kasvaa ja kilpailukyky heikkenee. Näin vähäpäästöiset ja päästöttömät energiantuotantomuodot saavat luonnostaan paremman jalansijan markkinoilla.
Nyt kuitenkin on päätetty, että päästöttömiä tuotantomuotoja tullaan rankaisemaan windfall-verolla siitä, että ne hyötyvät päästökaupasta. Eihän sen näin pitänyt mennä!
Koko tarina blogissa http://viestitin.blogspot.com/2012/03/holmolaisten-windfall-vero.html
Koska päästään 30 tunnin työviikkoon. => töitä useammalle ja parempi elämänlaatu? Suomalaiset verotetaan kuoliaaksi, ei tämä tosiaankaan ole mikään “veroparatiisi”.
Tämä lausuma on luonteeltaan hoitotestamentti, joten sinun tulee huolehtia siitä, että se merkitään potilastietoihisi mahdollisimman laajalti. Lisäksi kannattaa täsmentää vielä, sillä on paljon kallonsisäisiä (intrakraniaaleja) tapahtumia ja tiloja, jotka kuitenkaan eivät ole aivojensisäisiä (intrakerebraalisia) asioita.
Muuten hyvää matematiikkaa, mutta jakauma on syytä ottaa huomioon. 100–110 kiloeuroa vuodessa ansaitsevia on varsin paljon, 110–120 kiloeuroa vuodessa ansaitsevia vähemmän. Yli 200 kiloeuroa vuodessa ansiotuloja ansaitsevia on oikeasti vähän.
Maksajan rooli taas jakautuu toisella tavalla. 100–110 tuhatta euroa ansaitseva ei ole kovin solidaarinen (tällä uudella terminologialla), eikä solidaarisuusverolla ole heidän veroprosenttiinsa juurikaan merkitystä. Tätä porukkaa on paljon.
Sen sijaan yli 200 tuhatta ansaitsevia on vähän, mutta heillä solidaarisuusverolla on isompi merkitys. Lopulta verosta iso osa yritetään periä hyvinkin pieneltä väestönosalta. Ja heiltäkin lähinnä silloin, kun kannusteet tuottavat hyvin (optiot ja vastaavat pitkäaikaisemmat kannusteet).
Periaatteessa suurituloisimpien verottaminen on ihan hyvä lähtökohta, koska yli 200 kiloeuron tuloista on vähän varaa maksaa verojakin. Käytännössä kuitenkin solidaarisuusvero voi aiheuttaa ikävyyksiä kahta kautta (tavallisten verotuksen haittojen lisäksi). Toisaalta juuri suurituloisimmalla porukalla on eniten mahdollisuuksia puliveivata verojensa kanssa (kannustetuottojen jaksottaminen, pääomatuloiksi muuttaminen, työsuhde-etujen käyttäminen), ja into siihen kasvaa varmasti. Toisaalta sanomana solidaarisuusvero on heidän kannaltaan tulkittavissa karvaisen takamuksen näyttämiseksi yhteiskunnan menestyneimmille, mikä ei yleensä ole hyvä ajatus.
Sanomaahan tällä tavoiteltiinkin, mutta kumarrus yhteen suuntaan on pyllistys toiseen suuntaan. Asia olisi mennyt huomattavasti fiksummin, jos olisi vain vähän kiristetty ylimmän progressioportaan veroprosenttia. Sillä olisi kerätty sama määrä veroja paljon vähemmällä huonolla karmalla.
Tosin tämä kaikki on sanottu tietämättä sitä, minkälainen progression uudesta portaasta tulee. Onko sitä edes päätetty? Jos kyse on prosenttiyksikön kokoisesta tiukentamisesta, niin sitten hävettää, että isot ihmiset viitsivät jankata siitä. Jos kyse on viidestä prosenttiyksiköstä, niin ehkä asian filosofiaa olisi syytä vähän katsoa.
Samanlainen hölmöily on muuten tuo perintöveron uusi porras. Se osuu hyvin sattumanvaraisesti pieneen ihmisjoukkoon. Asiasta hyötyvät eniten verojuristit, koska vaikkapa kolmen prosenttiyksikön tiukennus perintöveroon tarkoittaa kymmenen miljoonan perinnössä 300 000 euroa. Sen verran siis kannattaa sijoittaa verosuunnitteluun.
Lisäksi vero osuu ikävästi nimenomaan yritysten omistajiin. Jos raha on rahaa, siitä ei ole pakko maksaa perintöveroja, jos ei satu olemaan erityisen rehellinen luonteeltaan. Sen sijaan jos raha on yrityksessä kiinni tavalla tai toisella, sitä ei saa piiloon.
Kiinteistöveron tiukennuksesta olisin kaivannut jotain vielä. Muuten kieltämättä paketti on oikeansuuntainen.
Tuo tuotekehitysvähennys on kyllä jossain määrin maailmanlopun keksintö.
Minulla on kohtuullisesti ihan ensikäden kokemusta sekä tuotekehitystoiminnasta että liiketoiminnasta yleensä. Myös Tekes ja muut valtion raha-arpajaiset ovat tuttuja tuotekehitysrahoituksen muotoja. Verovähennysidea ei ole oikein hyvä.
Moderni suomalainen teknologia-alan vientiyritys käyttää ehkä 10 prosenttia liikevaihdostaan tuotteiden kehittämiseen, jos tuotteet tehdään materiaalista. Bittifirmoilla osuus on suurempi. Sen lisäksi tuotekehityksesti luottevaa toimintaa voisi olla myös tuotannon kehittäminen ja asiakkaiden kanssa yhdessä tehtävä tuotteiden käytön kehittäminen. Aika äkkiä saadaan laskettua palkkakustannuksista parempi puoli tuotekehityskustannuksiin.
Entäpä insinööritoimisto, jonka ainoa homma on tehdä tuotekehitystä? Tai tutkimuspalveluita tarjoavat yritykset? Niillähän prosentti on noin 100. Mitä ne vähentävät?
Tätä varten lainsäädäntöön tulee nyt tiedetyn pohjalla rajat vähennyksille. Mutta tämä asettaakin sitten ulkoistetun ja itse tehdyn tuotekehityksen eriarvoiseen asemaan, jos ulkoa ostetun tuotekehityksen kustannuksia ei saa kohdella samalla tavalla. (Insinööritoimistolla on aina raja täynnä.) Ja jos taas kustannuksia saa kohdella samalla tavalla, raha ei välttämättä päädy Suomeen (erimaalaisia firmoja ei saa kohdella eri tavalla).
Käytännössähän homma päätyy siihen, että jokainen asiansa osaava teknofirma keksii konstit hyödyntää vähennykset täysimääräisenä. Tuotekehitykseksi lasketaan toimitusjohtajan auton peseminen uudenlaisessa autonpesukoneessa.
Ja sitten vielä… Jos kukaan ei huomannut, niin tuotekehityskulut saa vähentää suoraan verotuksessa jo nyt. Ne lasketaan kuluiksi eikä investoinneiksi.
Periaatteessa tietysti pidän tuotekehitystoiminnan tukemisesta. Tämä veromuutos kuulostaa kuitenkin joltain, mikä aiheuttaa rutkasti byrokratiaa eikä kohdennu järkevästi.
Ehdotan noille rahoille kahta kohdetta:
1. alennetaan yleistä yhteisöverokantaa
2. helpotetaan jollain tavalla yksityisten bisnisenkeleiden toimintaa verotuksellisesti
Jälkimmäinen suuntaisi tuotekehitysrahoitusta sinne, missä tehdään innovatiivista tuotekehitystä hengenhädässä ja varmasti tosissaan.
Ihan oikeasti, kannattaako tuollaisista kehysriihistä tuoda sellaisia ehdotuksia, joihin ei tiettävästi ole olemassa ensimmäistäkään realistista ja tavoitteeseen pääsevää toteutusehdotusta.
(Joo, on oma lehmä ojassa. Mieluummin tekisin töitä kuin yrittäisin keksiä luovia tapoja hankkia veroetuja. Mutta jos työpanokseni on tuottavin veropuljausten kehittämisessä, niin sitten sitä.)
Saatat jäädä ilman operatööriä. Mahtaako Suomessa olla yhtään ALLE satatonnia tienaavaa neurokirurgia. On kuitenkin päivystysvaltainen ala. Jos päivystystä on kunnolla niin tuo satatonnia menee julkisellakin puolella herkästi rikki erikoislääkäriltä kuin erikoislääkäriltä ihan ilman yhtään yksityispuolen töitä.
Ai jaa, annatko minullekin vinkin tuosta häkellyttävän helposta konstista.
Budjettiraamin heikkous on, ettei varsinaiseen ongelmaan, eli liian suuriksi kasvaneisiin sosiaali- ja terveysmenoihin uskallettu koskea. Rakenteellinen ongelma siis jää tulevien vuosien maksettavaksi. Joskus se on pakko maksaa.
Solidaarisuusverosta tuleva tappio on toivottavasti kohtuullinen. On kuitenkin typerää siirtää hyviä veromaksajia tieten tahtoen muualle EU-alueelle. Kaikki tuntevat termin “Svenska klubben i Waterloo”. Tuollaiset ismit ovat vähän turhan kalliita nykyisessä taloustilanteessa. 😀
Arvonlisäveropohjaa pitää vaalia tasaisena ja laajana, tämä ei ihan täydlelisesti ole sellainen ratkaisu. 😉 Kun verrataan Suomea muihin EU-maihiin, niin oikeasti varaa veronkorotuksiin on kiinteistöverossa ja pienimpien tuloluokkien tuloverossa.
Kalle,
Sosiaali- ja terveyshuollon menot ovat kuntien menoja ja kuntien valtionosuuksia leikattiin.
Useimmat luistelun harrastajat luistelevat ihan luistelun ilosta.
Juuri tänään oltiin esikoisen kanssa luistelukoulussa. Hänestä ei tule ammattijääkiekkoilijaa, mutta on ollut hyvä olla osaavien ihmisten ohjattavana, koska eskarin luistelukertojen määrä voidaan laskea sormilla ja harjoittelu omien vanhempien kanssa johtaa aina täydelliseen turhautumiseen.
Nostetaan ALVia, joka on tasavero. Vähennetään kunnilta, jotka paikkaavat homman tasaverolla.
Miten tämä nyt pienentää tuloeroja?
Mikä on tulojen keskihajonta nyt ja mitä uuden budjetin jälkeen?
Keskihajontaa kai tuloeroilla tarkoitetaan?
Tuloeroilla tarkoitetaan Gini-kerrointa. Sitä parantaa työtulovähennyksen ja perusvähennyksen korottaminen ja se, että tulonsiirtojen varassa elävät saavat hintaindeksin kautta korvauksen arvonlisäverosta, tosin viiveellä. Huomattakoon, että arvonlisäveroa joutuvat maksamaan nekin, joiden kulutus on suuri, mutta joilla ei ole verotettavaa tuloa Suomessa. Tämä ei näy Gini-kertoimessa.
http://www.hs.fi/politiikka/Lähivuosien+säästöt+iskevät+koulutukseen+ja+lapsiperheisiin/a1305558405156
:“Hallituksen torstain kehysriihessä päättämät säästöt kohdistuvat kuntien lisäksi kaikkein raskaimmin koulutukseen ja lapsiperheisiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä leikataan lähes 140 miljoonaa ja lapsilisien korotuksista yli 100 miljoonaa.”
Yllättävän hyvä?
On epärehellistä väittää, että velkaantumiskehitys todella saadaan tällä paketilla katkaistua.
Isoilta pörssiyrityksiltä vaaditaan, että niiden pitää lisätä velkoihinsa vastuista syntyvät todennäiset tulevat tappiot, vaikka nämä tappiot eivät vielä ole realisoituneet. Näin sijoittajat saavat oikeaa informaatiota.
Mutta Suomen valtio ei halua antaa veronmaksajille oikeaa informaatiota omasta velkatilanteestaan. Väestön ikääntymisen vuoksi kyllä julkaistaan laskelmia kestävyysvajeesta. Mutta muista vastuista syntyviä todennäköisiä tappioita ei arvioida eikä lisätä velkoihin, vaikka luottoluokittajien laskelmissa niin takuuvarmasti tehdään.
Eurokriisin vuoksi Suomen valtion pitäisi lisätä velkoihinsa jo nyt useiden miljardien eurojen tappiovaraukset.
Mutta nyt toimitaan niin kuin paljon parjatut bonuksia jahtaavat ahneet yritysjohtajat: Luurankoja piilotetaan pois julkisista luvuista. Ja sitten jonain päivänä esimerkiksi Kreikan kaatumisen vuoksi jysähtää muka yllätyksenä taseisiin iso velka, joka kuitenkin on aiheutunut jo vuosia sitten tehdyistä päätöksistä.
Espanja on pahassa tilanteessa. Mutta edelleen sinne rohmutaan kalliita jalkapalloilijoita. Esimerkiksi Barcelonan joukkueella on verovelkoja 48 miljoonaa euroa. Näyttääkin siltä, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat vielä osallistumaan Messin ja kumppaneiden miljoonapalkkojen maksuun. Siksi tästä pitäisi jo nyt tehdä julkisiin laskelmiin tappiovaraus.
varmasti mukavaa hommaa, mutta eiköhän tuohon riittäisi ulko/tekojäät.
Tämäkö oli sitä häkellyttävän helppoa työtulon muuttamista pääomatuloksi? Ensi pitää perustaa firma, saada se tuottamaan voittoa ja maksaa voitosta veroa. Siihen mennessä kun yrittäjä voi alkaa elellä pääomatuloilla, on veroja maksettu vähintäänkin oma osuus ja niistäkin todennäköisesti iso osa ansiotuloverotuksella.
Toki — mutta en sanoisi tätä häkellyttävän helpoksi, koska yritys pitää myydä pankkitilin kanssa.
Minkin???
Tuo on suoraan sanottuna melkoista epärehellisyyttä. Valtio säätää kuntien tehtävät, erityisesti juuri näiden sosiaali- ja terveyshuollon menojen osalta, joten ne eivät vähene valtionosuuksien leikkauksilla ollenkaan.
Jäikö huomaamatyta Urpilaisen ilmoitus, että kuntien tehtäviä tullaan vähentämään.
Kunnallisverossa on progressio vähennysten kautta.
Poliitikoilta noin ylipäänsä on jäänyt huomaamatta se tosiseikka, että uskottavuus menee, kun teot päätasolla puhuvat puhetta vastaan.
Esim. korotetaan tasaveroja ja sanotaan sen pienentävän tuloeroja.
Sitten seuraavaksi pitää selitellä miten tämä on mahdollista.
Eikö hieman selkeämpi signaali olisi vain yksinkertaisesti nostaa progressiota?
Kaikista asioista tehdään niin monimutkaisia, ettei kuuntelijalla ole mitään mahdollisuuksia päätellä kumpi päinvastaisesta väittämästä on oikea ja sitten ihmetellään miksi kansa ei innostu politiikasta ja miksi politiikalla on niin iso uskottavuusvaje.
“In Finland we had this thing called Reilu meininki” = asiat ovat sitä miltä näyttävät…
Jolloin yrittäjä maksaa ensin yrityksen voitosta veroa 24,5% ja sitten vielä luovutusvoitosta 30% (yht. 47,15%). Eli kyllä se valtio tästäkin “häkellyttävän helposta” menettelystä ihan kelpo korvauksen saa. Yrittäjä ottaa näin menetellessään lisäksi riskin, että jos yrityksellä ei tulevaisuudessa menekään hyvin, niin rahat jäävät mahdollisesti kokonaan saamatta.
Kyllä jäi. Lisäksi se jää uskomatta — luultavammin kunnilta otetaan pois jotain pientä ja symbolista ja annetaan jotain muuta kautta tilalle vielä isompaa uutta. Tämä toimintalinja tuskin muuttuu. Tai sanotaan, että uskon kun näen.
Mikä se signaali olisi? Tehkää vähemmän töitä?
Vielä parempi vaihtoehto:
Myy yritys lapsellesi sukupolvenvaihdoksena, niin saat luovutusvoiton verovapaana (kunhan olet omistanut yrityksen 10 vuotta).
Niisk, ihan itkettää, kun perheyrityksiä Suomessa niin syrjitään ja tehdään yrityksen jatkaminen niin hankalaksi.
Yksinkertaistako? Sinulta on jäänyt huomaamatta, että päähallituspuolue on suurituloisten puolella ja tätä vastaan.
Kiitos neuvoista, ystävät. Teen tarkennuksen hoitotestamenttiini.
Jostakin syystä itsekunnioitukseni on minulle tärkeämpää kuin olemassaoloni.
Tarkoitukseni on hakeutua traumaterapiaan. Se ei ole päivystysluonteista, eikä päätäni fyysisesti avata. Sallin sen itselleni. Arveluttaa kylläkin.
Vaikutat varsin suivaantuneelta, Saara. Uskon kyllä, että suurituloisten joukossa on rehellisiä henkilöitä. Otatko sinä puolestasi mitenkään huomioon, että tulo- ja varallisuushaitarin repeäminen tuhoaa ns. talvisodan hengen ja enemmänkin: se tuhoaa koko sen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun, jota tässä maassa vielä löytyy paljon enemmän kuin useimmissa muissa?
Ovatko rehellistenkään suurituloisten kaikki tulot sen arvoisia?
Luultavasti olemme yhtä mieltä siitä, että roistojen ja huijareiden saattaminen käpälälautaan olisi vielä tärkeämpää. Sama koskee myös “laillisia roistoja” eli niitä jotka harkitusti siirtelevät varoja ja kiertelevät veroja, piilottavat omistussuhteita ja keinottelevat kuplakursseilla.
Keinottelun tekeminen vaikeammaksi — olkoon päättäjänä Suomi, EU tai vaikka YK — auttaisi myös paremmin näkemään, keiden omaisuus paitsi laillisesti myös reilusti hankittua.
Jos kaikkein ylimpiä laillisia tuloja leikataan, siitä on ainakin se hyöty että on hiukan helpompi erottaa, kenellä on sellainen kulutustaso, että se antaa aiheen erityiseen tarkkailuun. En kaipaa tänne yhtään enempää mafialonkeroita.
Toki ymmärrän, että kieroilijat mielellään siirtävät osoitteensa karibialaiseen postilokeroon, rahansa sveitsiläiselle numerotilille ja eläkepäivänsä espanjaan. Näiden savuverhojen pois puhaltamisessa olisi kiireellinen jättiläistehtävä.
Mitä nämä ovat nämä häkellyttävän helpot tavat muuttaa palkkatuloja pääomatuloksi? Minun tietääkseni työnantajat eivät helposti lämpene alihankintajärjestelyille veronkiertomielessä, vaan maksavat mielummin palkan palkkana.
Meidän pikku yrityksessä on tähän sakka tulkittu veroasioita niin, että on melko suuriin tuloihin asti kannattavampaa ottaa tulot yrityksestä palkkatulona.
Linkittäkää minut ihmeessä näihin keinoihin!
Toivottavasti aika harva kaipaa tänne mitään mafialonkeroita. Itse asiassa taitaa olla niin, että suurimpia verotettavia tuloja saavat ihmiset ovat keskimäärin innokkaimpia kitkemään harmaata taloutta — he nimittäin ovat myös suurimpia maksumiehiä harmaan talouden tappioiden kattamisessa.
Erilaisen harmaan talouden — mukaanlukien ne karibialaiset postilokerot, luxemburgilaiset luottokortit ja muut kieroilut — hävittämisen pitäisi olla hyvinkin korkealla prioriteettilistalla. Veronsa kiltisti maksavien ihmisten veroprosenttien muuttaminen ei kuitenkaan tähän asiaan koske.
Ansiotuloveroasteikon kiristäminen yläpäässä iskee nimenomaan niihin suurituloisiin, jotka maksavat isot veronsa ylimmällä prosentilla sääntöjen mukaan. Väärä kohderyhmä siksikin, että nyt erilainen harmaalle puolelle siirtyminen muuttuu entistä houkuttelevammaksi.
Kulutustasohan ei sinänsä kerro tulotasosta mitenkään yksi yhteen. Jos kulutustasoa halutaan suitsia, niin sitten vain alviin lisää kierroksia.
Keskituloisille verojen kiertäminen on hankalaa, rikkaille / kovatuloisille helppoa. Vaihtoehtoja on oikeasti lukemattomia ja paikoin lainsäätäjä on ystävällisesti suoraan jättänyt riittävän rikkaille omia aukkoja.
Esim. Oyj:n maksamat osingot Oy:lle ovat veronalaisia, paitsi, jos Oy omistaa Oyj:stä väh. 10%. Sitten sieltä Oy:stä voidaan nostaa osingot verovapaana 60000 euroon saakka, kunhan nettovarallisuus on riittävä (tämä ei liene yleensä tässä tilanteessa ongelma).
Suurin uhka suomalaisten yhteisvastuulle, solidaarisuudelle ja homogeenisuudelle on Euroopan liittovaltiokehitys ja itsemääräämisoikeuden menetys. Sekä laajamittainen humanitäärinen maahanmuutto samaan aikaan kun vientiyritykset siirtävät kilpaa työpaikkoja ulkomaille.
Suomen kehitysapu on tutkimusten mukaan maailman tehottominta ja läpinäkymättömintä. Silti Vihreät haluavat korottaa arvonlisäveroa ja leikata lapsiperheiltä ja koulutuksesta?
Konkreettinen esimerkki tästä.
Äiti myy 2 miljoonan arvoisen yrityksensä tyttärelleen 1,5 miljoonalla (75 % arvosta, jolloin tätä ei käsitellä lahjana — ja poikkeuksia on tuohonkin prosenttiin). Tytär joutuu vippaamaan jostain nuo rahat, ja helpoin paikka vipata ne on ottaa korotonta lainaa äidiltä. Tähänkin sisältyy joitakin ehtoja, mutta yrityskaupassa ne yleensä täyttyvät.
Lopputuloksena yrityksen omistajan nimi muuttuu ja äiti saa 1,5 miljoonan IOU-lapun tyttäreltään.
Tyttärellä on nyt yrittäjäriski. Jos firma muuttuu nollan arvoiseksi, laina kuitenkin jää. Koska lainan takaisinmaksu pulloja keräämällä on haastavaa, käytännössä laina muuttuu lahjaksi. Siitä taas seuraa lahjavero ja mahdollisesti erilaisia mielenkiintoisia tilanteita perinnönjaossa.
Toinen vaihtoehto on se, että äiti surullisesti kuolee pian kaupan jälkeen. Tällöin se 1,5 miljoonan IOU-lippu lasketaan perukirjassa varallisuudeksi, josta maksetaan perintövero.
Kolmas vaihtoehto on se, että firma alkaakin menestyä hyvin. Tytär pyörittää sitä jonkin aikaa ja myy pois. Silloin hän maksaa luovutusvoitosta veron (noin 32 % tässä tapauksessa) siten, että hankintamenoksi katsotaan tuo 1,5 miljoona (tai olettama, jos se on edullisempi).
Nämä kiemurat ovat varsin monimutkaisia, ja yllä on vain yksinkertaistettu versio. Käytännössä lopputulema on se, että mahdollisesti väliin jätettävä vero on perintö- ja lahjavero, ei niinkään luovutusvoiton vero. Jos tätä huojennusta ei olisi, yrityksen omistajuuden sukupolvenvaihdosta ei kannattaisi kaupalla tehdä, koska matkalla tulisi tuplaverotus (luovutusvoiton vero + perintö-/lahjavero).
Äiskä voisi muuten tehdä myös sen, että lahjoittaa yrityksen käyvällä hinnalla tyttärelleen. Tytär myy yrityksen käyvällä hinnalla pois. Nyt koko kuviossa maksetaan veroa vain lahjaveroprosentilla, joka on puolet luovutusvoiton veroprosentista. Luovutusvoiton veroa ei mene, jos lahjakirjan arvo oli sama kuin myyntihinta. (Tässäkin on pieni koukku; lahjan ja luovutuksen välillä pitää kulua aikaa, muuten verotus pistetään rankemman mukaan.)
En kuitenkaan keksi, miten rahaa ansaitseva henkilö X voisi käyttää näitä keinoja itselleen hyödyksi. Korotonta lainaa saa antaa jälkikasvulleen muutenkin, ja jopa kohtuullisia elantokustannuksia saa maksaa. Jos kyse on rahasta, perintöveron kiertäminen ei ole mitenkään kohtuuttoman vaikeaa.
Koko sukupolvenvaihdossotku on todella sotku. Keskisuurissa yrityksissä alkaa helposti olla myös niitä alle 10 %:n omistajia, joiden verokohtelu joissakin tilanteissa on tiukempi. Koko sotku kannattaisi todennäköisesti purkaa siten, että yrityksistä ei menisi lahja- tai perintöveroa, mutta luovutustilanteessa ne verotettaisiin purkamalla hankintameno omistajavaihdosten yli.
Suurin mysteeri minulle on aina ollut, miksi sen tyttären pitäisi saada äitinsä yritys vähemmällä verotuksella, kun ei äidin asuntoakaan saa millään huojennuksilla ja se on sentään perustarve? Mistä tulee tämä outo feodaaliajan käsitys siitä, että yrittäjän tytär on paras työn jatkaja?
Ainakaan ei alan tutkimuksesta, jonka tulos on yleensä, että 1. sukupolvi rakentaa, toinen kasvattaa ja kolmas tuhoaa.
Ja tällä oli mitä tekemistä ansiotulojen verotuksen kanssa?
Töiden tasajako on erittäin hyvä tavoite, koska sillä saavutettaisiin todella paljon hyvää. Työttömyyden ja sen aiheuttaman syrjäytymisen poistuminen säästäisi rahaa valtavasti. Lisäksi vielä yhteiskunnallinen eriarvoisuus vähenisi huomattavasti.
Ylimääräisenä bonuksena nykyisillä työntekijöillä olisi enemmän vapaa-aikaa, jolloin he olisivat (ehkä) levänneempiä ja tehokkaampia työssään. Vaativammissa töissä harva jaksaa oikeasti skarpata 8 tuntia päivässä. Perheilläkin olisi enemmän aikaa yhdessä, mikä heijastuisi pienempänä päivähoitotarpeena ja toivottavasti hyvinvoivina lapsina.
Tämän utopian esteenä on kuitenkin monta asiaa:
* töitä on sellaisilla aloilla, jonne on vaikea löytää työvoimaa (ts. työnantaja mieluummin pidentäisi viikot 50-tuntisiksi)
* töitä on eri alueilla kuin työvoimaa
* pitkää perehtymistä vaativissa tehtävissä työajan lyhentäminen lisäisi työnantajalle tulevaa perehdytystaakkaa (kun kolmen ihmisen hommaan pitäisi perehdyttää neljä)
* henkilökohtaisia työkaluja vaativissa hommissa työkalukustannukset kasvavat
* niillä aloilla, joilla on ylimääräistä pätevää työvoimaa, nykyiset työntekijät (osin ay-liikkeen avustuksella) pitävät työpaikoistaan hampaat irvessä kiinni
* ihmiset eivät muutenkaan välttämättä ole riemuissaan alentamassa nettotulojaan neljänneksellä
* ihmiset ovat puheissaan solidaarisempia kuin teoissaan (katsokaa vain vaikkapa opetusalan vanhempainvapaita kesäaikaan…)
Jos me kaikki olisimme liukuhihnalla ruuvaamassa mutteria tai opettamassa koululaisille saksaa, järjestely olisi hyvä. Nyt siihen liittyy kuitenkin monta haastetta. Tästä huolimatta yhteiskunnan pitäisi ilman muuta rakentaa järjestelmät kannustamaan tähän siellä, missä se on mahdollista.
Joko voitaisiin lopettaa tämä höpinä verottomista osingoista?
Eivät ne osingot ole verottomia, koska niistä maksetaan yhteisövero jota palkoista ei tarvitse maksaa. Lopputuloksen kannalta ei ole väliä maksetaanko verot ennen kuin rahat siirretään tulonsaajan tilille (osinkojen verotus) vai vasta sen jälkeen (palkansaajien verotus).
Yhteisövero on muuten sitten korkeampi mitä keskimääräisen suomalaisen työntekijän ansiotulovero.
(mediaanipalkka 2011 on 2900 e, joka tekee 36 250 e vuosituloja, keskimäärinen tuloveroprosentti on 22%, yhteisövero taas on 24,5% -> jokainen osingonsaaja maksaa korkeammalla prosentilla veroja kuin keskimääräinen palkansaaja)
Tässähän se suurin hyöty tuleekin erityisesti siitä, että kun yrityksen arvo kasvaa, on halvempaa myydä / lahjoittaa se yritys jo aiemmin.
Muistaakseeni tässä tilanteessa pitää omistaa vain vuoden ajan (jos kyse on verovapaasta myynnistä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä niin tarvitaan 5 vuotta tai hankintamenoksi lasketaan lahjoittajan hankintameno). Jos se yritys siirretään lahjana tai perintönä, sitä lahja/perintöveroa huojennetaan. Arvoksi lasketaan 40% nettovarallisuudesta, perintövero on siis ~6% nettovarallisuudesta. Tuskinpa tämä kaataa kannattavia yrityksiä, jos se kerran sukupolvessa pitää maksaa. Ihan oikeasti yritysten sukupolvenvaihdokset eivät ole mikään ongelma. Soisin poliitikkojen keskittyvän johonkin oleellisempaan.
Hyvin vähän, sen takia koko viestissä ei käytetty sanaa ansiotulo.
Ansiotulojen kiertämisenhän Osmo jo selitti. Muutetaan ansiotulot pääomatuloiksi ja laitetaan ne tulemaan omaan yritykseen, johon kerrytetään ensin riittävästi nettovarallisuutta. Sitten nostetaan pääomatulot (60000 EUR/vuosi) yhdenkertaisella verotuksella. Tämä ei onnistu kaikilta, mutta riittävän kovatuloisilta usein kyllä. Ikävää tässä on tietysti, että on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että kansanedustajat saavat joskus yhtäkkisen järkevyyskohtauksen ja muuttavat lakia. Niin kuin ikävästi jo laskivat tuon maksimin 90000:sta 60000 euroon.
Lisäksi, jos kyse on oikeasti yrittäjästä, pohditaan myös konsernirakennetta ja perustetaan toinenkin osakeyhtiö, joka voidaan myydä EVL-käyttöomaisuusosakkeena, kun siitä halutaan luopua. Ja kas, ei tarvitse maksaa ollenkaan luovutusvoittoveroa. Sen jälkeen holding-yhtiö, jonne on kerätty osakkeita ja asuntoja, muuttuu TVL-yhtiöksi ja yhtiö voidaan purkaa ja verot maksetaan hankintameno-olettaman mukaan.
Jos minä omistaisin yhden prosentin jostain pörssiyhtiöstä, joutuisin maksamaan osingoista lisäksi ~20% veroa. Jos joku oikeaan sukuun syntynyt omistaa suvun holding-yhtiön kautta saman verran pörssiyhtiöstä, hän saa ne ilman tuota veroa. Eikö siinä muka ole mitään epäoikeudenmukaista mielestäsi?
Plus että näin menettelevä yrittäjä on arvaamattomien parlamentaarikkojen armoilla. Heillä kun on tapana muuttaa sääntöjä kesken pelin. Tuosta laskelmasta taisi unohtua hankintahintaolettama.
Pitää vielä huomata, että tuo on ymmärtääkseni kirjanpidollista nettovarallisuutta, jolla ei sinänsä ole juuri mitään tekemistä yrityksen todellisen varallisuuden tai arvon kanssa.
Tämänpäiväinen postaus Saariselän seminaarista on hävinnyt — tarkoituksella vai vahingossa?
Saariselän postaus oli luonnos, joka karkasi vahingossa. Joitain sen kohtia pitää vielä tarkastaa.
Olisi kiva jos voisit kirjoittaa inside-näkemyksen Saariselän mediakohuun: miksei Urpilaista kutsuttu Saariselälle. Omasta puolestani hyväksyn sen perustelun, että sinne kutsuttiin talouden huippuasiantuntijoita, jollaisena en Urpilaista pidä. 🙂 Heräävä kysymys onkin Urpilaisen kutsutta jäännin sijaan se, että miksi kutsun ansaitsevissa talousasiantuntijoissa oli vain yksi nainen, Lagarde.
Eikö huippunaisia ole vai jätettiinkö heidät kutsumatta? Pitäisikö listata kutsutut miehet ja miettiä olisiko löytynyt vastaavassa asemassa oleva nainen? Toisin sanoen pitäisikö noudattaa naiskiintiötä?
Anna-Liisa:
“Olisi kiva jos voisit kirjoittaa inside-näkemyksen Saariselän mediakohuun: miksei Urpilaista kutsuttu Saariselälle.”
Ilmeisesti sen takia, kun ei sinne kutsuttu muitakaan valtiovarainministereitä.
“Heräävä kysymys onkin Urpilaisen kutsutta jäännin sijaan se, että miksi kutsun ansaitsevissa talousasiantuntijoissa oli vain yksi nainen, Lagarde.”
Ikuisuuskysymyksiä: sattumaa vai patriarkaatin sortoa? Itse veikkaan ensin mainittua.
“Pitäisikö listata kutsutut miehet ja miettiä olisiko löytynyt vastaavassa asemassa oleva nainen? Toisin sanoen pitäisikö noudattaa naiskiintiötä?”
Ei todellakaan. Kain nyt epävirallisiin tilaisuuksiin saa kutsua ketä haluaa ja jos kutsuttujen joukossa ei ole punatukkaisia, ei kai kyse ole automaattisesti punatukkaisten sorrosta/vihasta/syrjinnästä?
Tätä yritin parodioida Osmon Saariselkä-ketjussa, joka katosi taivaan tuuliin: kohta meillä on tasa-arvovaltuutettu vaatimassa äijien mökkiviikonlopuille naiskiintiöitä. Totaalisen absurdia.
Se, että Kiviniemi otti asian esille “naiskysymyksenä” oli huomattavasti törkeämpää ja vaarallisempaa populismia kuin Soinin kaikki heitot yhteensä, koska tällaiselle on selkeästi olemassa kaikupohja, joka vastaa aina kovemmin kuin huudetaan.
Mnun ymmärtääkseni sijoitusyhtiökin maksaa tuloksestaan veroja, eli jos tulos koostuu pelkästään osingoista niin kyllä niistäkin se sama vero menee kuin muiltakin yrittäjiltä. Joudun nyt turvautumaan googlailuun:
Pörssiyhtiön osingon verotus:
Yksityishenkilölle 28%* 70% =19.6 %
Sijoitusyhtiön kautta 26 %* 75% = 19.5%
http://www.valistunutsijoittaja.com/51
Maniostamasi suuri epäoikeudenmukaisuus on siis 0,1 %-yksikköä.
Einstenin kommentit kirjoitukseeni ovat hyvä esimerkki siitä, miten valikoiden siteeraukset taitavasti saadaan kirjoituksen viesti muuttumaan. Nyt Einstenin kommentista tulee se vaikutelma, että olisin ankarasti käynyt naisaatteen puolesta.
Einstenin pois jättämät kirjoitukseni avainkohdat: Omasta puolestani hyväksyn sen perustelun, että sinne kutsuttiin talouden huippuasiantuntijoita, jollaisena en Urpilaista pidä. […] Eikö huippunaisia ole vai jätettiinkö heidät kutsumatta?
Pidän täysin mahdollisena sitä, että huipulla ei ole naisia. Eivät Katainen ja Stubb heitä siinä tapauksessa olisi taikoakaan voineet; tuntemattomien, hierarkian alemmille portaille jääneiden naisten ylenmääräinen kutsuminen taas olisi vaikuttanut omituiselta.
Siitä, miksi naiset eivät ole edenneet huipuille, on keskusteltu koko naisaatteen olemassaolon ajan ja sopii keskustella edelleenkin, mutta ei sitä nyt Saariselän kutsuvieraslistalla voinut ratkaista.
Kateusverossa ja tuloerokeskustelussa hyvää tarkoittavat aktivisit ja media ovat tuoneet suoraan Suomeen keskustelun, jota käydään jossain USA:ssa.
Suomessa tuloerot ovat pienet, melkein mikä tahansa jo nostaa niitä. Toimieentulotuella ja asumistuessa vuosiansio on n 12 000 euroa.
Katuden kohteena on sitten enemmän kuin 8,3 kertaa ansaitseva?
Fiksu nuori ymmärtää vihjeen, kivempaa otaa rauhallisesti ja pössytellä kotona, kuin nähdä mitään vaivaa.
USA:ssa Gibi-kerroin on luokkaa 41, eniten ansaitseva 1% ansaitsi 21% kakista tuloista.
Siellä solidaarisuusveron tuloraja on miljoona dollaria!
Kun se pointti oli juuri se, että jos sijoitusyhtiö omistaa yli 10 % oyj:stä, se ei maksa tuota 26 % * 75 % veroa! Ja se on minusta melko törkeä, suoraan rikkaille lakiin tehty porsaanreikä.
Tässä vielä linkki, jos et muuten usko/ymmärrä:
http://www.vm.fi/vm/fi/10_verotus/03_elinkeinoverotus/05_yhteison_verotus/index.jsp
Ja lainaus:
“Osingosta on kuitenkin veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia seuraavissa tapauksissa:
3. Osinkoa jakava yhteisö on julkisesti noteerattu yhteisö ja osingonsaaja muu yhteisö kuin julkisesti noteerattu yhtiö, joka ei omista vähintään 10 prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta.”
Ts. osinko on verovapaata, jos osingonsaaja on oy, joka omistaa vähintään 10 % osinkoa jakavasta oyj:stä.
Anna-Liisa, usko tai älä, mutta tarkoitukseni ei ollut osoittaa millään tavalla, että juuri sinä olisit naisasialiikkeen airut. Tarkoituksenani ei ollut myöskään saada millään tavalla sinun viestiäsi muuttumaan.
Kysyit mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin vastasin mielestäni yleisellä tasolla.
Unohdin tuon 10% säännön. Kyseessä lienee pragmaattinen sääntö, sillä oy joka omistaa yli 10% pörssiyhtiöstä, vilahtaa kyllä rajan ylitse nopeammin kuin demari ehtii sanoa “solidaarisuus”.
Mitäs merkitystä sillä on onko holding-yhtiö maksamatta veroja kotimaassa vai ulkomailla?
Toinen syy lienee se, että sen on tarkoitus poistaa kannustinongelma yrityksen listautumiseen liittyen. (Huikean tehokasta, niin kuin olemme valtaisasta listautumisryntäyksestä havainneet.)
Ongelma tässä on tietysti se, että Suomen pääomaverotuksen peruslähtökohta on niin kummallinen, että tuollaisia kannustinongelmia ratkomaan täytyy luoda uusia kummallisia sääntöjä, jotka samalla luovat uusia kannustinongelmia. Koko purkkavirityksestä pitäisi luopua.
En olisi vältämättä nostamssa pääomatulojen verotusta kokonaisuudessaan, mutta haluaisin sen olevan neutraalia esim. eri yritysmuotojen välillä. Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että eräät, jotka nykysysteemillä ovat verokonsulttien avustuksella kovasti optimoineet verotustaan, väistämättä häviäisivät.
Kyllähän se silloin maksaa, jos omistaa jotain muuta ja niitä alle 10%. Eli jos holdingyhtiön salkkua on vähänkään hajautettu tai sillä on ylipäätänsä muita omistuksia tai edes käteisvaroja korollisilla tileillä.
“Suurin mysteeri minulle on aina ollut, miksi sen tyttären pitäisi saada äitinsä yritys vähemmällä verotuksella, kun ei äidin asuntoakaan saa millään huojennuksilla ja se on sentään perustarve?”
En tiedä mikä logiikka siinä on, että asuntoa TAI yritystä ei saa siirtää jälkikasvulleen ilman veroja. Olisi kansantaloudellisesti järkevää että Suomessa olisi enemmän varakkaita ja vähemmän köyhiä.
Siksi kun perintövero on hyvä vero, kukaan ei jätä kuolematta sen takia että joutuu maksamaan vähän veroja. Sensijaan joku saattaa jättää tekemättä jotain töitä tuloverojen takia.
Totta, mutta kun niitä veroja pitää kuitenkin jotenkin kerätä. Itse kannatan veroasteen ja julkisen sektorin osuuden laskemista, mutta veronalennustalkoiden aloittaminen perintöveroista on nyt vaan ihan hönttiä. Suomi on kuitenkin varsinainen veroparatiisi eli täällä on paljon hyvin korkeita veroja, niin ei kannata siitä pienimmästä pahasta aloittaa.
Ja just for the record, minulta itseltäni tulee joskus jäämään yritys perinnöksi sain juuri perintöä ja perintöveroja myös. Kyllähän se jurppii, en sitä kiellä, mutta mielummin kyllä näkisin pienemmän verosumman tilinauhassani.
Hieman väärä lähtökohta. Rikas järjestelee asiansa ennen perintöä: yhtiöittämisiä, säätiöittämisiä ja ulkomaisia holdingyhtiöitä. Keskiverto asunnonomistaja ei näin tee, ja hänen lapsensa maksavat perintöverot. Kuten palkkatuloverojenkin kohdalla, laskun maksavat keskituloiset.
Niin, myös minä maksaisin ne pakolliset veroni mieluummin vasta kuoltuani.
Kun kapitalismin perusominaisuuksiin kuuluu koron maksu omaisuudelle, ilman perintöveroa omaisuuserot kasvaisivat. Olen kuullut monen liberalistin ja jopa libertaristin kannattavan, että kunhan lähdetään samoista lähtökohdista, omaisuus jakautukoon ahkeruuden mukaan. Mutta miten lähtökohdat muka olisivat samat, jos toinen lähtee miljoonan sijoituspääomalla ja toinen nollalla eurolla? Edellinen käytännössä tienaa 50 000 euroa vuodessa tekemättä mitään.
Kansantaloudellisesti ja muutenkin länsimaisen sivistysvaltion kannalta toivottavasti on hyvä, jos ihmiset eivät synny eri kasteihin. Mitä helpompaa liikkuminen kastista toiseen on, sitä ahkerampia ihmiset ovat. Suomi ei rikastu rikkailla, vaan sillä mitä köyhät ja keskituloiset tekevät.
En nyt ymmärrä kommenttiasi ollenkaan, jos perii miljoonan siitä jää verojen jälkeen käteen 850000 joten mitään kastijakoa tuo vero ei poista. Jos kannatat 100% perintö- ja lahjaveroa niin tokihan niinkin saa vapaassa maassa tehdä. Aikoinaan tuota kutsuttiin “sosialisoimiseksi” ja sitä on kai isossa mittakaavassa kokeiltukin.
Perintö- ja lahjaveron ongelma on siinä, että esim. heikkotuloiselle lapselleen ei voi antaa turhaksi käynyttä kämppäänsä (jos esim. joutuu vanhainkotiin), ilman että tilillä on kohtuullinen summa valuuttaa verojen maksuun. Varakkailla on, keskituloisilla harvemmin.
Normiskenaario on että kämppä menee myyntiin jolloin suvun varallisuus vähenee, varakkailla joilla myyntitarvetta ei ole kiinteistövarallisuus siirtyy sukupolvelta toiselle.
Tässä tulee väkisinkin mieleen se, että yleisesti ajatellaan ihmisen rehellisesti ansaitsemien rahojen ovan valtion omaisuutta.
Saadankeen käyttää rahojaan, ihmisen pitää sitten jotenkin anoa niitä ja todistaa oikeutuksensa niiden käyttöön.
Tämä kuvastaa hyvin Suomen intelligentsian marxilaista ajattelua: Sen mukaan ihminen ei ole mitään, ei edes Erkki Tuomioja, Tarja Halonen tai Osmo Soininvaara. Sen sijaa valtio on kaikki kaikessa.
Samaa kuvastaa mm. Halosen lausahdus: “…mä en usko sellaiseen ketjuun, että kun se on paras yrittäjälle niin se on paras muillekin.”
Kuitenkin koko maan hyvinvointi on peräisin juuri yrittäjyydestä!
Jos ajattelee, puhuu ja tekee kuin marxisti, niin kyllä se on marxisti.
Nyt olisi jo korkea aika sille, että nämä epärehelliset piilo-marxistit siirtyvät eläkkeelle.
Näin Suomi pääsee vastaamaan täysin voimin nykyajan rajuihin haasteisiin, joihin piilo-marxistit eivät voi tarjota mitään ratkaisuja.
Seppo Korppoo
Yrittäjä, ja anti-marxisti
Rikkaat tekevät noin varmasti vielä enemmän kun puhutaan tulo- ja pääomaveroista.
On parempi että veropohja on mahdollisimman laaja ja sitä kautta verotaso matalampi.
Osmo: Miksi et vastaa?
Jos et tähän kerkiä vastaamaan, tee vaikka uusi blogikirjoitus aiheesta.
en ole voinut vastata tuohon työtulovähennykseen, koska sen parametrit eivät ole osuneet silmiini.
Tuo johtaisi pian siihen, että meillä olisi vain hyvin köyhiä vanhuksia eikä heillä olisi eläkkeen lisäksi mitään muita tuloja, joilla maksaa hoitomaksuja.
Jospa (osan) omaisuuttaan voisi siirtää jälkikasvulle veroitta, mutta jälkikasvu joutuisi samalla ottamaan vastatakseen lahjoittajan hoidosta vanhuksena?
Viljamin kysymykseen varmaan löytyy vastaus. Itse en löytänyt kuin vanhan vvm:n tiedotteen ja hallituksen esityksen.
Valtiovarainministeriön tiedote 5.10.2011: Veroratkaisut 2012 talousarvioesityksessä
Asiaa pantiin vireille hallituksen esityksessä 50/2011. Sen löydän Eduskunnan asiakirjoista, mutta en osaa käyttää tietokantaa niin että olisin löytänyt juuri tätä yksityiskohtaa koskevan lopputuloksen.
Onko työtulovähennyksen ja perusvähennyksen tarkat summat siis vielä sopimatta? Koska niistä kuullaan julkisuudessa?
Korotusten suuruusluokka on aika olennainen tieto pienituloiselle. Jos kyseessä on vain jokin kosmeettinen nosto, tarkoittaa se että tuloerojen kaventaminen on vain suurta puhetta.
Anna-Liisa: Nuo vaatimattomat korotukset sovittiin jo viime kesän hallitusneuvotteluissa.
Jos mitään uutta korotusta ei ole luvassa tämän kevään budjettiraamin yhteydessä, on valheellista politikointia vihervasemmistolta puhua _jo tehdyistä_ verovähennysten korotuksista ikään kuin kompensoimaan _nyt_ tehtäviä arvonlisäveron korotuksia.
Se seikka, että näistä vähennyksistä vain puhutaan yleisellä tasolla mainitsematta niiden euromääräisiä summia, pistää epäilemään, että hommassa on kusetuksen makua.
Fiksuinta olisi kyllä poistaa sosiaalietuuksien verotus (kyllä, niistä maksetaan valtiolle veroa takaisin toiseen taskuun), eikä “hyvittää” tätä verotusta perusvähennyksen minimaalisilla korotuksilla.
Tuloeroista keskustellessa 1. ja 9. desiilin (10%) välinen ero on n 2 000 euroa kuukaudessa!
http://tilastokeskus.fi/til/pra/2010/pra_2010_2012-04–05_kat_001_fi.html
Kannattaako nähdä vaivaa ensin opiskelussa ja sitten työelämässä parin tonnin vuoksi?
2000 euroa kuussa on 24 000 euroa vuodessa ja 600 000 euroa 25 vuodessa.
Kannattaa
Joo, ihmisen pitää todellakin pystyä osoittamaan, että rahat on ansaittu. Onhan niitä yrittäjiä, joille rahaa vaan ilmestyy…
Ja turha tähän on valtiota sekoittaa.
Googlailin asioita.
Valtioneuvoston tiedote 4.4.2012 kehyspäätöksistä
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120404Valtio/2013–2016_kp.pdf
Sivu 34:
“Ansiotuloveroperusteisiin tehtiin _vuoden 2012 alusta_ sekä verotuottoa alentavia että korottavia muutoksia. Verotusta kevennettiin kaikkein pienituloisimmilla tulonsaajilla korottamalla perusvähennyksen enimmäismäärää. Työtulojen verotusta kevennettiin kasvattamalla työtulovähennystä.”
Tässä viitataan Anna-Liisan löytämiin asioihin.
Päätöshän tehtiin jo hallitusohjelmassa 22.6.2011
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf
Liitteessä sivulla 80 listataan:
Kunnallisverotuksen perusvähennys — 200 milj. euroa
Työtulovähennys — 200 milj. euroa
Tässä valossa nämä kuulostavat valheilta:
SDP: “ALV:n osalta jouduimme antamaan periksi. Kaikkia ALV-kantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä…_Vastapainoksi_ SDP sai läpi pienituloisille perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korotukset.”
http://savonlinna.sdp.fi/2012/03/26/sdp-voitti-kehysriihessa/
“Vasemmistoliitto on vastustanut arvonlisäveron korottamista. Siltä ei kuitenkaan vältytty _tässä kokonaispaketissa, jossa tuloerojen pienentämistä jatkettiin_. Pienituloisimpien ihmisten verotusta kevennetään toisaalla kasvattamalla työtulovähennystä kaikkein pienimpien palkkatulojen luokassa. Myös perusvähennystä korotetaan, ja tämä tapahtui Vasemmiston ministeri Paavo Arhinmäen väännön ansiosta.”
http://www.vasemmisto.fi/component/content/article/1841-oikeudenmukaisuus-kehysriihen-tavoitteena.html
Siis: Viime kesällä hallitus päätti korottaa perus- ja työtulovähennystä. ALV jätettiin ennalleen. Nyt tänä keväänä ALV:a päätettiin nostaa 1 %-yksikköä kaikissa luokissa. Perus- ja työtulovähennys pysyvät ennallaan.
Vanhoista neuvotteluväännöistä muistetaan mahtailla vielä 9kk jälkeenkin.
Nythän on ollut puhetta RAY:n rahojen omimisesta valtion käyttöön. Miten tämä voi olla edes laillista?
RAY on valtiollinen monopoli, jonka rahankäytöstä päätetään lailla. Lain säätäminen on laillista, eri asia onko se järkevää ja edistääkö se hyvää.
Säädettiinkö/säädetäänkö asiasta oikeasti laki vai tehtiinkö/tehdäänkö siitä vain päätös?