Yllättävän hyvä budjettiraami

Moti­vaa­tioni tukea hal­li­tus­ta eduskun­nas­sa parani olen­nais­es­ti hal­li­tuk­sen tehtyä varsin hyvän sopimuk­sen raamibudjetista.

Kokon­aiskiristys, 2,7 mil­jar­dia on suun­nilleen haarukas­sa. Enem­pää ei olisi voitu kiristää vaaran­ta­mat­ta työl­lisyyt­tä ja vähempää ei olisi voitu vaaran­ta­mat­ta val­tion­talouden kestävyyt­tä. Veroratkaisu oli kohtu­ulli­nen. Arvon­lisävero tulee nyt sille tasolle, jota vihreät esit­tivät hallitusneuvotteluissa.

Yli satatuhat­ta ansait­se­vien sol­i­daarisu­usverol­la on enem­män sym­bo­l­iar­voa kuin fiskaal­ista merk­i­tys­tä.  Ei ole var­maa, tuot­taako se euroakaan.

Kun­nil­ta leikat­ti­in taas. Kokoomus las­kee tämän menoleikkauk­sek­si. Joku toinen voisi laskea sen veron koro­tuk­sek­si, sil­lä kun­nal­lisvero­pros­ent­te­ja se kyl­lä nostaa.

Työ­markki­na­jär­jestöt ovat kovin tyy­tyväisiä työurien piden­tämistä koskev­as­ta sopimuk­ses­taan, joka lykkää taas työt­tömyy­seläkeputkea vuodel­la. Varhen­net­tu varhaiseläke (jää omas­ta aloit­teestaan eläk­keelle aiem­min ja saa sen takia alem­paa eläket­tä) pois­te­taan kokon­aan. Eläkeikä pan­ti­in taas selvi­tyk­seen. Nyt kuitenkin kir­jat­ti­in, että eläkeikää tarkastel­laan yhdessä eli­na­jan­odot­teen kanssa. Olisi voitu nos­taa eläkeikää jo nyt.

Paljon tehti­in hyvää tarkoit­tavia muu­tok­sia yri­tysveroon. Tarkoi­tus on tukea tuoteke­hi­tys­tä ja kasvuyri­tyk­siä. Kuu­lun val­tio­varain­valiokun­nan vero­jaos­toon. Tulee raskas syksy, sil­lä noista esi­tyk­sistä on vaikea saa­da toimivia.

Täl­lä blogilla esil­lä olleista ajatuk­sista kilo­metriko­r­vausten leikkaus toteu­tui puoli­nais­es­ti. Kun 15 000 kilo­metriä tulee vas­taan, mak­se­taan vain mar­gin­aa­liku­lu­ja, kos­ka kiin­teät on jo mak­set­tu. Olisi voitu leika­ta kiin­teät kulut myös ensim­mäis­es­tä viidestä tuhannes­ta kilo­metristä, kos­ka jos fir­man ajoa on vähän, auto on han­kit­tu henkilöko­htaiseen käyt­töön ja työa­jot ovat ylimääräistä, jos­ta olisi oikein laskea mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set.  Onnit­te­lut kuitenkin liiken­ne­m­i­nis­teri Kyllöselle.

Yksi­tyisen hoidon Kelako­r­vauk­sia ei pois­tet­tu, mut­ta nip­is­tet­ti­in sen­tään parikym­men­tä miljoon­aa täysin ylim­i­toite­tu­ista lab­o­ra­to­ri­o­tar­if­feista. Kor­vaus on suurem­pi julk­isten lab­o­ra­to­ri­oiden tuotantokustannukset.

Työn ja sosi­aal­i­tur­van yhteenso­vi­tuk­ses­ta tehti­in järke­viä kir­jauk­sia. Kat­so­taan, mihin ne johtavat.

121 vastausta artikkeliin “Yllättävän hyvä budjettiraami”

  1. Jos kor­vaus on tosi­aan suurem­pi kuin julkisen puolen kus­tan­nuk­set, pistää vähän epäi­lyt­tämään, vaikut­taako yksi­tyisen sek­torin KELA-kor­vaus lainkaan poti­laan mak­sami­in hin­toi­hin, vai meneekö koko raha lääkärien ja hoito­henkilökun­nan palkkoi­hin ja yri­tys­ten voittoihin.

  2. Onhan se hyvä, että hal­li­tus sai edes jotain aikaan. Tulos kuu­lostaa kuitenkin ympäripyöreältä poli­it­tiselta kompromissilta.

    Shanppan­japul­loista ei ole siis syytä repiä korkke­ja irti, sil­lä nykyi­nen AAA-luok­i­tuk­semme ei nyky­menol­la ole pysyvää laatua.

    Maan ennestäänkin huono kil­pailukyky edelleen heikkenee.

    Erit­täin korkea­ta työl­listämiskyn­nys­tä ei alennenta.

    Vien­ti­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­jen vähen­e­m­i­nen (= investoin­tien viem­i­nen ulko­maille) vain jatkuu ja kaup­patase ilmeis­es­ti jatkaa heikentymistään.

    Hal­li­tus näyt­tää uno­hta­neen taloutemme rajun raken­nemuu­tok­sen, joka vain kiihtyy.

    Muu­tos on menee epäedulliseen suun­taan, kun ker­ran uuden teknolo­gian tuot­tei­den osu­us vien­nistämme koko ajan piene­nee, ja van­han teknolo­gian tuotan­to aje­taan pois maasta.

    Rovion men­estyk­ses­tä voimme olla iloisia, vaik­ka yhtiö onkin jo liput­tanut ulos Suomesta…

    Sep­po Korppoo
    Vien­tiyrit­täjä, joka on täysil­lä mukana rajus­sa rakennemuutoksessa

  3. Osmo,

    näistä päätök­sistä tulee ansio­tu­loa saavalle kiva lisälasku.

    Inflaa­tio ja ansio­tark­istuk­sten pois­to par­ille vuodelle: tulo­jen vero­tus kiristyy

    Arvolisävero­tuk­sen kiristys: aiem­paa kovem­min verote­tul­la net­topal­ka­lla saa nyt myös entistä vähemmän

    Ja kun­nal­lisvero­tus toden­näköis­es­ti kiristyy, kiin­teistövero­tuk­ses­ta en näh­nyt mitään lausetta.

  4. “Yli satatuhat­ta ansait­se­vien sol­i­daarisu­usverol­la on enem­män sym­bo­l­iar­voa kuin fiskaal­ista merk­i­tys­tä. Ei ole var­maa, tuot­taako se euroakaan.”

    Var­masti tuot­taa, katkeru­ut­ta ja ketu­tus­ta. Yli sata­ton­nia tien­aavis­sa on paljon kyvykkäitä ihmisiä mm. erit­täin vaa­tivis­sa asiantun­ti­jatöis­sä, joten tok­i­han heitä kan­nat­taa kyykyt­tää ilman muuta. 

    (Huom. Minä en tien­aa sataa­ton­nia, en pääse edes lähelle — ymmär­rän kyl­lä tuskan tehdä puo­let vuodes­ta duu­nia raho­jen eteen joille san­ot mor­jens saman tien. Mut­ta eiköhän se kirur­gi ymmär­rä olla leikkaa­mat­ta kun tulo­ra­ja on liian lähellä.)

    Toinen asia, eläkeiän koro­tus kos­kee vain niitä jot­ka ovat työelämässä mukana, eli kun jotain koetat yrit­tää tehdä elämässä ns. “oikein” niin hal­li­tus lyö ja lujaa.

    Oikeast­i­han kukaan ei halua ns. seniori-ihmisiä töi­hin, vaan tarkoi­tus on puh­taasti leika­ta eläkkei­den alkupään mak­sus­ta ja toivoa mah­dol­lisim­man lyhyt­tä elämää eläk­keel­lä. Kiitos.

    Tilas­tois­sa­han eläke­varat on jo laitet­tu val­tion varoik­si, ain­ut­laa­tu­inen mil­jardilu­okan kupru. 

    http://www.uusisuomi.fi/raha/119146-vaiettu-totuus-suomesta-%E2%80%9Dhieman-kummallista%E2%80%9D

    Näil­lä ske­naar­i­oil­la ei ole ihme, että eläk­keen saan­ti­in ei oikein enää kukaan usko. Val­tio on jo “sosial­isoin­ut” mak­se­tut rahat, ja nos­taa eläkeikää niin että mak­sut ulospäin minimoidaan. 

    Tosi huonot ajat on edessä, uusia toim­intat­apo­ja touhun ratio­nal­isoimisek­si ei halu­ta tehdä tai nähdä. Alv:in korot­ta­mi­nen ja jonkun kilo­metri­ra­jan puuhastelu, pelkkää piipertelyä. 

    Tärkein peri­aat­teelli­nen asia olisi ajaa työeläkekupru alas ja palaut­taa rahat mak­sajille. Näin jokainen voisi sijoit­taa halu­a­mansa osu­u­den tulois­taan mihin halu­aa, ja jäädä eläk­keelle juuri sil­loin kun kat­soo säästöil­lään pärjäävänsä.

    Ja jos val­tio halu­aa noista osansa niin var­maan se val­tiokont­tori osaa vielä val­tion oblig­aa­tioi­ta painaa, eiköhän niillekin otta­jia löytyne.

  5. Ode,
    Osaatko tarken­taa mitä hal­li­tus tarkoit­taa “suuril­la” eläkkeillä?

    Val­tioneu­vos­ton tiedot­teessa ker­ro­taan, että suurten eläkkei­den vero­tus­ta korote­taan palkkat­u­lon vero­tuk­sen tasolle. Kyse lie­nee siitä, että eläkkeistä ei mene eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja ja tulota­soil­la jois­sa ei enää saa työ/ansio/eläketulovähennyksiä, eläk­keen näen­näi­nen vero­pros­ent­ti on alem­pi, kuin vas­taa­van palkkatulon.

    Tämä ver­tailu on kyl­lä pahim­man­laa­tu­ista pop­ulis­mia, kos­ka eläke­vaku­u­tus­mak­su on pitkäaikaissi­joi­tus joka nos­taa suo­raan aikanaan saatavaa eläket­tä. Mihin hal­li­tuk­sen pop­ulis­tit siis aset­ta­vat tuon rajan, jota suurem­mille eläke­tu­loille asete­taan lisävero?

  6. Bud­jetis­sa korotet­ti­in vero­ja käytän­nössä kolmel­la taval­la: regres­si­ivis­es­ti (alv), tasaverol­la (kun­tien val­tion­avun pienen­tämi­nen ja sen vaiku­tus kun­nal­lisveroon) ja pro­gres­si­ivis­es­ti (inflaa­tio­tarkas­tuk­sen pois jät­tämi­nen tulovero­tuk­ses­ta). Sen sijaan sosi­aali- ja työt­tömyys­tur­vaan ei tehty mitään rak­en­teel­lisia muu­tok­sia. Näyt­tää siltä, että hal­li­tus luot­taa siihen, että Suo­mi nos­te­taan suos­ta vero­ja korot­ta­mal­la, muuten kaik­ki on well and swell.

    Häviäjä tässä bud­jetis­sa on pk-seudul­la asu­va alem­pi toim­i­henkilö. Hän pääsee naut­ti­maan kaik­ista veronko­ro­tuk­sista täysimääräis­es­ti saa­mat­ta mitään vastineeksi.

    Juu, todel­la hyvää työtä hallitus.

  7. Ode:

    Täl­lä blogilla esil­lä olleista ajatuk­sista kilo­metriko­r­vausten leikkaus toteu­tui puoli­nais­es­ti. Kun 15 000 kilo­metriä tulee vas­taan, mak­se­taan vain mar­gin­aa­liku­lu­ja, kos­ka kiin­teät on jo maksettu.

    Mil­lä matem­ati­ikalla tuol­la toimen­piteel­lä saavute­taan val­tioneu­vos­ton tiedot­teen mukainen 70 miljoo­nan vero­tu­lo­jen lisäys?

    Tuol­la paljon työa­joa ajavien piiskauk­sel­la tulee muuten ole­maan sel­l­ainen sivu­vaiku­tus, että työ­suhdeau­to­jen määrä kas­vaa. Sekö nyt sit­ten on jol­lakin taval­la positiivista?

  8. Itse suh­taudun korotet­tui­hin veroi­hin tyynesti. Pidän vain huolen, etten mak­sa viime vuot­ta enem­pää vero­ja. Viime vuon­na näet koin mak­sa­neeni ihan riit­tävästi ja melkein­pä sopi­vasti veroja.

    Tänä vuon­na lep­pois­tan sik­si hie­man. Teen vähem­män töitä ja kulu­tan hie­man vähem­män suo­ma­laisen ALV:n piiris­sä ole­via tuot­tei­ta ja palveluita.

    Val­tio saa veron­sa kuten viime vuon­nakin ja minä enem­män vapaa-aikaa. Kaik­ki hyvin.

    (jos sen sijaan hal­li­tus olisi laskenut tuloveroa ja korot­tanut ener­giavero­ja vas­taavasti, niin saat­taisin jät­tää lep­pois­ta­mat­ta. Sil­loin näet saisin itse päät­tää raho­jeni käytöstä hie­man enemmän.)

  9. San­o­taan, että piru asus­taa yksi­tyisko­hdis­sa. Niil­lä tarkoi­tan määrära­haleikkauk­sia eri hallinnon­aloil­la. Siel­lä annetaan potku­ja tuhan­sille ihmisille. Siinä ei ole mitään oikeudenmukaisuutta.

    Työu­ra­paket­ti todisti, että kaik­ki osa­puo­let pohjim­mil­taan luot­ta­vat eläkeikien nos­ton tarpeel­lisu­u­teen. Ensin pois­te­taan varhen­net­tu van­hu­useläke, korote­taan työt­tömyysputken alaikära­jaa ja korote­taan osa-aikaeläk­keen ikära­jaa. Seu­raaval­la kier­roksel­la nos­te­taan yleistä vanhuuseläkeikää.

    Val­tion vel­ka on euromääräistä. Sitä ote­taan kehyspäätök­sen mukaan 18 mrd nykyisen velan päälle. Taitaa 100 mrd:n kat­to men­nä puh­ki v. 2016. Takaisin­mak­su ei onnis­tu velan BKT-osuuk­sil­la vaan oikeal­la rahalla.

  10. Nykyi­nen keskustelu kulut­taa 100% ajas­ta suurien tulo­jen päivit­te­lyyn ja niiden piiskavero­tuk­sen oikeu­tuk­sen todisteluun.

    Tämä kuvas­taa surullisel­la taval­la maamme per­verssiä ja pop­ulis­tista keskusteluilmapiiriä.

    Suuret tulot ovat useim­miten oikeu­den­mukaises­ti ansait­tu koval­la työl­lä, monivuo­tisen pon­nis­telun ja koulu­tuk­sen tuloksena.

    Usein tähän liit­tyy vielä kovankin henkilöko­htaisen riskin ottaminen.

    Täl­lainen ahneek­si leimat­tu ja epä­sol­i­daari­nen suu­rit­u­loinen usein myös työl­listää mui­ta, ja mak­saa jo alun­perinkin kovaa veroa.

    Kyl­lä olisi paljon hyödyl­lisem­pää keskustel­la yli 50 % ajas­ta siitä kuin­ka mah­dol­lisim­man moni suo­ma­lainen voisi saa­da suuret tulot, ja työl­listää siinä samal­la muitakin.

    Nyky­menol­la kaik­ki suo­ma­laiset suuri­palkkaiset pyrkivät siir­tymään veropi­iskan alta ulko­maille, ja työl­listävät siel­lä muita!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka halu­aisi työl­listää suomalaisia

  11. Kun km-kor­vauk­si­in selvästikkin on tulos­sa muu­tos, eikö asian pitäisi men­nä näin: Ensim­mäisiltä 15.000km 0,22€, ylimenevältä osalta 0,45€. Näin saataisi­in todel­la työssä autoa tarvit­se­vat hie­man oikeu­den­mukaisem­paan asemaan?

  12. Mika:
    [Ode:]“Yli satatuhat­ta ansait­se­vien sol­i­daarisu­usverol­la on enem­män sym­bo­l­iar­voa kuin fiskaal­ista merkitystä.Ei ole var­maa, tuot­taako se euroakaan.”

    Var­masti tuot­taa, katkeru­ut­ta ja ketu­tus­ta. Yli sata­ton­nia tien­aavis­sa on paljon kyvykkäitä ihmisiä mm. erit­täin vaa­tivis­sa asiantun­ti­jatöis­sä, joten tok­i­han heitä kan­nat­taa kyykyt­tää ilman muuta. 

    (Huom. Minä en tien­aa sataa­ton­nia, en pääse edes lähelle – ymmär­rän kyl­lä tuskan tehdä puo­let vuodes­ta duu­nia raho­jen eteen joille san­ot mor­jens saman tien. Mut­ta eiköhän se kirur­gi ymmär­rä olla leikkaa­mat­ta kun tulo­ra­ja on liian lähellä.)

    Kyyky­tys­tä totis­es­ti. Ymmär­rän pointin, jos hillit­tömien tulo­jen han­k­in­ta on aivan vält­tämät­tä vaat­in­ut jo etukä­teen aivan hillit­tömiä meno­ja, joi­ta verot­ta­ja ei ota huomioon.

    Muuten en ymmär­rä. Totean vaan, että asen­teel­lis­es­ti olet äärim­mäisen kaukana minusta.

    Umpiväsynyt aivokirur­gi ei saisikaan leika­ta (eikä umpiväsynyt rekkakus­ki ajaa).

    Sanon todis­tusvoimais­es­ti tässä ja nyt, että jos aivois­tani löy­tyy jotain asi­aanku­u­luma­ton­ta, en halua että yksikään yli sata­ton­nia tien­aa­va niitä kopeloi. En sietäisi sel­l­aista omas­sa päässäni.

  13. Säästö on säästö, jos­sain se kansalaisel­la näkyy.
    Ilh­dut­tavasti huumorim­ielel­lä MTK, kun­nat, kaup­pa jne ker­toi­vat, että juuri hei­dän säästön­sä ovat kauhei­ta ja kohtalokkai­ta. Juuri niin. Säätöjä vaat­in­ut oppo­si­tio vas­tus­taa myös. 

    “kateusvero” on kum­ma­jainen, joka luo keinotekoisen por­taan, byrokra­ti­aa ja kovin vähän tulo­ja. Valitet­tavasti yksikään hal­li­tus ei sitä enää jatkos­sa poista. 

    Mil­loin työssäol­e­vat kyl­lästyvät mak­samaan eläk­keet? Palkan eläke­mak­su­ja nos­tet­ti­in liian vähän, oikea taso olisi ollut 3% ei 0,8%. Palkka­sum­mas­ta oliko se jo 23%?
    2050 Suomes­sa ei ole vääristymyt­tä ikäpyramidia.

  14. Joko selvisi mitä “sol­i­daarisu­usvero” on ihan konkreet­ti­na pros­ent­teina tarkoittaa?

    Joka tapauk­ses­sa on TÄYSIN EPÄOIKEUDENMUKAISTA lätkäistä raip­paverol­la niitä, joil­la on jo valmi­ik­si Suomen — ellei koko maail­man — kovin vero­tus. Toisaal­ta, mitä muu­ta voi odot­taa tas­apääde­marien luva­tus­sa maassa.

  15. Luin uutis­lähteistä, että arvon­lisäveron koro­tus­ta kom­pen­soidaan pien­i­t­u­loisille työ­tulovähen­nyk­sen nos­tamisel­la. Sum­maa en huo­man­nut mainit­ta­van. Onko­han siitä jo sovit­tu vai ei?

    Hal­li­tus­neu­vot­telu­jen aikaan blog­g­a­sit esi­tyk­ses­tä, johon kuu­lui “arvon­lisäveron koro­tus, mut­ta se olisi ylikom­pen­soitu pien­i­t­u­loisille, sekä tulon­si­ir­to­jen varas­sa oleville että pieni­palkkaisille verovähennyksillä”
    ( http://www.soininvaara.fi/2011/06/01/kasittamaton-tilanne-hallitusneuvotteluissa/ )

    Tämähän ei sil­loin toteu­tunut. Onko nyt sovit­tu jut­tu jotenkin tuo­ta sil­loin esil­lä ollut­ta esi­tys­tä muistuttava?

  16. Useimpi­en asiantun­ti­joiden mielestä pien­im­mät vau­ri­ot säästöistä tulee, jos jokas­ta veronko­ro­tuseu­roa vas­taa 2–4 leikkauseu­roa. Nyt leikkausksia tulee selvästi alle 1. Kuten Osmo kir­joit­ti, kun­nan osuuk­sien leikkaus ei ole leikkaus jos samal­la ei leika­ta kun­tien tehtäviä. Nyt ei näin tehty.

  17. Nyt kun tulo­ja ale­taan tasa­ta, niin eikö tuleville teemuselän­teillekin saisi enem­män omavas­tu­u­ta? Jäähal­lit ovat käsit­tääk­seni kun­nan perus­palvelui­ta. Mikä jär­ki tässä on? Jos halu­aa yrit­tää änäri­in, täy­tyy val­men­nuskurssit ja jäähal­lit mak­saa itse. Mik­si kaik­ki joutu­vat mak­samaan jäähallin ylläpi­dos­ta, vaik­ka hyö­ty menee har­voille? Änärim­iljonäärit mukaan säästötalkoisiin.

  18. Oletin otsikon ole­van sarkas­mia. Tek­sti ei oikein tätä tukenut. Petyin 🙁

  19. Eli siis val­tio ei saanut käytän­nössä vähen­net­tyä yhtään mitään kulu­ja ain­oas­taan nos­tet­tua veroja.

    Nos­ta­malle vero­ja ja vähen­tämäl­lä kun­tien tukea -> lisää veroja.

    Oikeasti olisi jo korkea aika miet­tiä asioi­ta, joi­ta val­tion ei tule tehdä, eikä vain tar­jo­ta ainaista juus­to­höylää. Kaiken maail­man uusia rahareik­iä kyl­lä kek­sitään, mut­ta minkään lopet­ta­mi­nen ei ikinä tule kysymykseen.

    Val­tios­ta (englan­niksi):
    http://www.youtube.com/watch?v=EUS1m5MSt9k

  20. “Paljon tehti­in hyvää tarkoit­tavia muu­tok­sia yri­tysveroon. Tarkoi­tus on tukea tuoteke­hi­tys­tä ja kasvuyri­tyk­siä. Kuu­lun val­tio­varain­valiokun­nan vero­jaos­toon. Tulee raskas syksy, sil­lä noista esi­tyk­sistä on vaikea saa­da toimivia.”

    Kasvuyri­tyk­selle olen­naista on mak­sun ajoi­tus. Ts. mah­dol­lisu­us mak­saa vero myöhem­min vapaut­taa resursse­ja kasvu­un ja näin kas­vat­taa BKT:tä.

  21. Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­ses­sa on muu­tamia tutk­i­joi­ta, jot­ka ovat esit­täneet että nyky­istä kovem­mat tuloverot eivät korkeam­mis­sa tulolu­okissa vält­tämät­tä joh­da työ­panok­sen vähentämiseen. 

    Syynä on väite­tysti se että Veblen-efek­ti on keskimääräistä korkeampit­u­loisil­la suuri. Nämä halu­a­vat kulut­taa kuten yhteiskun­nan vauras, muil­la kuin palkkat­u­loil­la rikas­tunut, eli­it­ti. Aikaisem­min täl­laiset henkilöt oli­si­vat muka mielel­lään kan­ta­neet rahansa verot­ta­jalle ja osal­lis­tuneet sosi­aalisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rak­en­tamiseen. Mut­ta sit­ten tuli paha jup­pi­aikakausi ja ihmiset ymmär­sivät että mak­se­tut verot ovat pois­sa yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta. Jos mak­san tänään enem­män tulovero­ja niin huomen­na en voi ostaa itsel­leni Audia… 🙂

    Tehän voisitte eduskun­nas­sa kokeil­la onko vero­tuk­sel­la sil­loin niin korkea tulo­vaiku­tus että korkeam­min verote­tun itseasi­as­sa pitää lisätä työ­panok­sen tar­jon­taa jot­ta kulu­tus­ta­so pysyy samana…

    1. Korkeam­mat palka­verot, jot­ka koske­vat myös otio­tu­lo­ja, voivat johtaa siihen, että optiot men­nään uloos­mit­ta­maan muualle, jos­sa niitä verote­taan pääo­mat­u­loina. Sen lisäk­si on suurem­pi houkutin muut­taa työ­tu­lo­ja pääo­mat­u­loik­si, mikä on Suomes­sa häkel­lyt­tävän helppoa.

  22. Jos tämä oli yllät­tävän hyvä bud­jet­ti­raa­mi, niin enpä olisi halun­nut nähdä sitä bud­jet­ti­raamia mitä odotit. 

    Minus­ta tämän bud­jet­ti­raamin hyvät puo­let on help­po kerrata:

    1) Saati­in aikaisek­si edes jonkin­lainen yri­tys val­tion­talouden syöksyn oikaisemiseksi. 

    2) Mukaan saati­in pien­tä näperte­lyä oikeaan suun­taan esim. kelakorvauksissa. 

    Siitä että lisäverot val­ti­olle imuroidaan arvon­lisäveron ja tuloveron kaut­ta ei kai eri­tyisen yllät­tynyt voi olla. 

    Huono­ja puo­lia löy­tyy mielestäni vähin­tään yhtä paljon:

    1) Tas­apain­oi­tus tapah­tui melkein kokon­aan veronko­ro­tusten kaut­ta sil­lä kun­nil­ta leikkaami­nen­han johtaa vain niiden veronko­ro­tus­teen kuten itsekin sanoit.

    2) Kateusveros­ta ei lisäeu­ro­ja val­ti­olle saa­da, mut­ta ken­ties muu­ta­ma yrit­täjä lisää siir­tyy taas lah­den eteläpuolelle ja yhä isom­pi määrä asiantun­ti­joi­ta vai­h­taa lomara­hansa vapaik­si. Elämän­laadulle­han tämä tekee vain hyvää, mut­ta val­tion­taloudelle ei. 

    3) Val­tion uskot­tavu­us eläke­sopimusten osa­puole­na on minus­ta jatkos­sa olema­ton (PS-tilit).

    3)

    1. Tietääk­seni PS-tilei­hin ei tehty mitään tak­lauitu­via huonon­nuk­sia. Se, että olisi asioi­ta, joi­ta ei saisi muut­taa KOSKAAN on outo. PS-tileis­sä ei ollut koskaan mitään järkeä.

  23. Jos nyt otet­taisi­in tavoit­teek­si tukea kasvuyri­tyk­siä ja siir­ryt­täisi­in “lasken­nal­lisen” voiton vero­tuk­ses­ta siihen, että verote­taan kun fir­mas­ta ote­taan rahaa ulos.
    Samal­la voisi lopet­taa nämä tuoteke­hi­tys vähen­nyk­set, Tekesin, Sitran yms. ja antaa yri­tys­ten keskit­tyä liike­toim­intaan, eikä val­tion virkami­esten kanssa kuviokelluntaan.
    Jos Suomeen perus­taisin yri­tyk­sen, niin se om Tekes hake­muk­sien help­poon tekemiseen keskit­tyvä fir­ma. Oikeaa liike­toim­intaa tääl­lä ei kan­na­ta tehdä.

  24. Onko oikeasti tietoa sairaus­vaku­u­tusko­r­vausten leikkausten kohdentumisesta?

    Mil­läs nip­istät lab­o­ra­to­riokus­tan­nusten kor­vauk­sia 20 Meur, kun niitä mak­set­ti­in vain 15 Meur…?

    Noista kus­tan­nuk­sista on kohut­tu jo use­ampi vuosi. Poh­jana on ollut kun­tien itse laske­mat oman lab­o­ra­to­ri­opalvelu­jen tuotan­tokus­tan­nuk­set. Niistä puut­tuu mm. näyt­teeno­ton kus­tan­nuk­set, jot­ka yksi­tyisen sek­torin hin­nois­sa on mukana. Onko­han var­masti mukana kaik­ki ketjun muutkaan kus­tan­nuk­set, pääo­ma- ja toim­i­ti­laku­lut, olen hie­man skeptinen…No, toiv­ot­tavasti on meikäläistä viisaam­mat asialla.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Korkeam­mat palka­verot, jot­ka koske­vat myös otio­tu­lo­ja, voivat johtaa siihen, että optiot men­nään uloos­mit­ta­maan muualle, jos­sa niitä verote­taan pääo­mat­u­loina. Sen lisäk­si on suurem­pi houkutin muut­taa työ­tu­lo­ja pääo­mat­u­loik­si, mikä on Suomes­sa häkel­lyt­tävän helppoa.

    Wikipedia: “Opti­ol­la voidaan tarkoit­taa mm. osakey­htiölain 4 luvus­sa määritel­tyjä optio-oikeuk­sia. Optio-oikeus on mah­dol­lisu­us merk­itä yhtiön osakkei­ta johonkin määrät­tyyn merk­in­tähin­taan (mah­dol­lisu­us ostaa osakkei­ta halvem­mal­la kuin osakkeit­ten hin­ta pörssissä).”

    Jos fir­ma antaa oikeu­den myy­dä täl­lainen optio, siinä ei ole mitään järkeä. Vielä vähem­män järkeä, jos se voidaan myy­dä ulkomailla.
    Juuri sel­l­aista sitout­tamista kuin Finnairilla!

  26. Pitää vähän laskeskel­la monel­lakin vir­tu­aalisel­la km-kor­vaus­la­pul­la saa väl­tet­tyä nuo veronkorotukset.

    Ne mak­saa, jot­ka jak­saa, minä en enää jaksa.

  27. Jonkin van­hahkon mtv3:n uutisen mukaan suomes­sa yli sata tuhat­ta euroa tien­aavia on 52 000. Sol­i­daarisu­usvero taas tuot­taisi noin 30 miljoon­aa euroa.

    Näin voitaisi­in yksinker­taisel­la matem­ati­ikalla laskea sol­i­daarisu­usveron mak­sa­van rikkaille n. 580 euroa.
    Rikkaat jou­tu­isi­vat mak­samaan siis 0,6 % enem­män veroa tämän mah­dol­lisen “katas­tro­faalisen laman” alla. Voi raukkaparkoja!

  28. Nyt leikataan eläkeiästä, mut­ta ei ylisu­urista eläkkeistä. Lil­ius saa olla tyy­tyväi­nen, kun saa 175.000 euroa kuukaudessa eläket­tä ja siihen ei kosketa.

    Min­ua kismit­tää tuo tapa, jol­la suh­taudu­taan näi­hin ylisu­uri­in ahneuk­si­in. San­o­taan, että eihän niil­lä mitään merk­i­tys­tä ole.

    Samal­la argu­men­til­la ja moraalil­la voitaisi­in vapaut­taa kaik­ki Suomen elinkautis­van­gi tai jät­tää tuomit­se­mat­ta. Murhat ja tapot ovat niin harv­inaisia, että eihän ne mitenkään kokon­ais­rikol­lisu­ut­ta hetkauta.

    Suomen kansalle pitäisi opet­taa tilas­toti­eteen cum laude, jot­ta he voisi­vat taju­ta ja hyväksyä Oden kylmän moraalikoodin.

  29. Mil­laisia hait­tavaiku­tuk­sia Suomen kansan­taloudelle aiheu­tu­isi vuosit­tain 1175 000 000 euroa kus­tan­ta­van kehi­tysavun leikkauk­ses­ta? Käsit­täk­seni täl­lä suo­raan vai­h­to­taseen ali­jäämää vähen­täväl­lä leikkauk­sel­la ei olisi sisä­markki­noita­mme lamaan­nut­tavaa vaiku­tus­ta, päinvastoin.

    Ja hie­man off topic…

    Mielestäni resurssien allokoin­ti on tavat­tam­a­ton tärkeää, kaik­ki panos­tuk­set tulisi lait­taa tehokkaimpi­in tapoi­hin aut­taa ihmisiä myös pidem­mil­lä aika­jän­teil­lä, nyt val­taosa kehi­tys­a­pupro­jek­teista toimii todel­la heikol­la inhimil­lisel­lä hyö­ty­suh­teel­la. Esimerkik­si hive­nainei­den toimit­ta­mi­nen erit­täin kus­tan­nuste­hokas­ta ehkäistessään mm. älyl­listä kehi­tys­vam­maisu­ut­ta ja mui­ta vakavia sairauk­sia. AIDS-lääk­i­tys raskaana oleville naisille varmis­taa, ettei lap­si saa vaikea­hoitoista sairaut­ta syntymälahjana.

    http://liberalismi.net/wiki/Copenhagen_Consensus

    Hal­la-aho­laiset suosit­tel­e­vat mikro­lain­o­jen myön­tämistä keinona aut­taa kus­tan­nuste­hokkaasti kehi­tys­maid­en ihmisiä. 192 hom­malaista on myön­tänyt mikro­lain­o­ja 53 300 dol­lar­in ver­ran kiva.org ‑palvelun kaut­ta. Min­i­mi laina­sum­ma on 25 dol­lar­ia. Aikanaan toden­näköis­es­ti palau­tu­van lainapääo­man voi lait­taa uudelleen kier­toon tuot­ta­maan lisää hyvää! =)

  30. ALV:n nos­to oli pelkästään hyvä jut­tu. Kulut­ta­mi­nen karan­nut (kauppatase/velkaantuminen & ympäristö) ja nyt täl­lä sen­tään verote­taan myös tuon­tia. Hin­nois­sa­han tuo on mitätön nousu, jos kaup­pa tai palvelu­alat eivät pyöris­tele omi­aan. Pien­i­t­u­loisen tuet nou­se­vat eli ei muu­tos­ta, keski­t­u­loiselta viedään yksi kal­jalaatikko kuus­sa (menkää rav­in­to­laan ja juokaa vähem­män, mut­ta naut­tikaa enem­män) tuloveron nos­tol­la ja rikas nyt ei ole enää pitkään aikaan ymmärtänyt kulut­taa järkevästi koti­maista ja työl­listää samal­la, pelkkää vali­valia vaik­ka lomp­sas­sa tilket­tä ihan tarpeek­si. No, toiset vielä jak­sa­vat kulkea Eik­ka Leinon lat­ua, eivätkä koros­ta omaa tuskaa siitä, että ovat ase­mas­sa, jos­sa saa­vat niin paljon rahaa, että Jut­ta käy vähän nip­istämässä. Ja luul­tavasti vielä verovaroil­la koulutet­tuina ja sitä kaut­ta ase­maansa nousseena.

    Kau­pan alan jär­jestö­jen itku oli sel­l­aista bluffia, ettei noi­ta jak­sa enää kat­sel­la. Toiv­ot­tavasti Hassi&Gronberg-pari saa jonkun päätök­sen EU:sta, jos­sa kau­pan keskit­täjät saa­vat nokilleen. Kau­pan alan pienyrit­tämisessä ei ole enää kyse yrit­täjän riskistä, vaan taloudel­lis­es­ta itse­murhas­ta (kaavoitus). Miten syn­tyy laadukkaam­paa talouskasvua, jos pieni ihmi­nen ei uskalla men­nä pankki­in hake­maan lainaa, kun isot ovat saa­neet ottaa markki­nat hal­tu­un tuontikrääsällä?

    Kahvi­la-auto­jen kil­pailu­tus oli muuten todel­la avar­ta­va tapah­tu­maketju siitä, miten kaupun­ki ei vain tajua mitään. Sokkona tar­joa­maan? Mik­si myyjä ei osaa antaa hin­taa myytävälle? Kuka ottaa ehkä lainaa ja remp­paa jonkun vau­nun, jos ei tiedä saako sel­l­aiselle paikkaa tai jos kaupun­ki rajoit­taa toim­intaa jonkun etu­ja suo­jatak­seen. Lisää kaupunkia, lisää ihmisiä, lisää myyn­tiä kaikille ja samal­la ihmiset pysyvät enem­män kaupungis­sa paikoil­laan. On muuten todel­la hieno se Lasi­palatsin vaunu ja olisi syytä antaa tuol­lais­ten koris­taa katuku­vaa vaik­ka 24/7. Vapaut­takaa mobi­iliyrit­täjyys! Myyn­tilu­pa koko kaupun­gin alueelle ja yrit­täjä ajaa kop­pin­sa sinne mis­sä ihmiset. Ei tarvitse ihmis­ten kulkea ja kaupun­gin esteet­ti­nen pääo­ma kas­vaa. Paik­ka löy­tyy, kun kukaan ei häiri­in­ny tarpeet­tomasti ja myyn­ti käy.

    Kulut­tamisen laadun kään­tämisessä olisi vihreille hom­maa, jos ovat tosis­saan sitä mieltä, että vähem­män krääsää ja kul­je­tuskilo­me­tre­jä. Samal­la Suomeen tulisi työtä, jos ihmiset ostaisi­vat yhden koti­maisen viiden ulko­laisen krääsän sijaan. Vielä olisi sen­tään jotain mitä koti­maas­sa tehdään. Lisää tulisi, jos niitä ostet­taisi­in, vaik­ka hin­ta olisi vähän suurem­pi. Vielä ehtisi pelas­taa työ­paikko­ja, jos syn­ty­isi asen­nemuu­tos ker­takäyt­tökrääsästä kohti kestäviä koti­maisia tuot­tei­ta. Samal­la syn­ty­isi laatu­tavaraa, jota viedä ulko­maille, joka nos­taisi tuot­tei­den sta­tusar­voa myös koti­maas­sa. Ulko­mainen arvos­tus sit­ten varmis­taisi koti­maisen kysyn­nän, kos­ka suo­ma­laisil­la varakkail­la taipumus hakea hyväksyn­tä maulleen ulko­mais­es­ta arvos­tuk­ses­ta. Täl­lä tavoin voisi sta­tusar­von nos­tol­la nos­taa hin­taa ja kui­tata korkeam­mat kus­tan­nuk­set. Puus­ta voisi tehdä muu­takin kuin paperia.

    Työl­listämis­es­tä sen ver­ran, että fir­moil­la jot­ka tekevät sato­ja ton­ne­ja, miljoo­nia tai sato­ja miljoo­nia voit­toa, niin heil­lä olisi mah­dol­lisu­us palkata porukkaa, eikä potkia pel­lolle, niinkuin nyt käy. Mik­siköhän? Tuot­toa omis­ta­jille kaukana vai kasvua omil­la veloilla/voitoilla ja työtä ja hyö­tyä lähiym­päristöön, on kai ihan pätevä kysymys. Kan­nat­taisi miet­tiä sel­l­aisen työn määrän lisäämistä, jos­ta saa tarvit­ta­van elan­non, eikä sel­l­aisen, jos­sa yksi asiantun­tia hoitaa hom­mat koneil­la tai sit­ten hehtaari­mar­ket­ti hoitaa kym­me­nien erikois­li­ikkei­den myyn­nin keskel­lä kaupunkirakennetta(palveluala+kaavoitus). Toisaal­la sit­ten tehdään ja hidaste­taan lain­säädän­töä suo­jele­maan markki­na­jo­hta­jien ase­maa ja estämään kil­pail­e­van teknolo­gian tuloa. Hil­jaista on tuulivoimankin tulo ollut. 

    Bis­nessenke­lien vero­porkkanoiden seu­raami­nen olisi tärkeää, kos­ka nyt voi käy­dä niin, että näil­lä pis­tetään liik­keelle sel­l­aista bisnestä, jon­ka hyö­ty katoaa ulko­maille. Vero­helpo­tusten teko sitä varten, että jotkut sumpli­vat tuo­tot ulko­maille ei ole mil­lään tavoin hyväksyt­tävää. Enke­lil­lä lie­nee muutenkin vaikeaa kek­siä hyviä kohtei­ta rahoilleen, kun aikuiset miehet myyvät val­oa korvi­in. Maail­ma valmis? Ehkä kan­nat­taisi työn­tää rahaa vihreään teol­lisu­u­teen, eikä krääsäteollisuuteen.

    Tärkeäm­pää kuin ympäristöa­sioiden siirtämi­nen taka-alalle, kuten vuori­s­toneu­vok­set asian pähkäilivät, olisi toteut­taa har­maan talouden vas­taiset toimet, mis­tä juuri tuli uusikin tutkimus poli­isi­hallinnol­ta. Mitäköhän muuten tarkoit­taa ympäritöa­sioiden taka-alalle jät­tämi­nen, kun nytkin isän­nät aja­vat rikkivetyp­il­viä karku­un trak­tor­eil­la, toiset purkit­ta­vat todel­la köy­hän miehen kon­jami­in­ime­hua turve­järviltään ja tois­t­en järvis­sä merivesi ajanut kalat pin­taan tai tap­pe­neet kaik­ki. Tämäkö on jo taso, jol­la ympäristö on otet­tu liiak­si huomioon?

  31. Sep­po Korp­poo:
    Nykyi­nen keskustelu kulut­taa 100% ajas­ta suurien tulo­jen päivit­te­lyyn ja niiden piiskavero­tuk­sen oikeu­tuk­sen todisteluun.

    Tämä kuvas­taa surullisel­la taval­la maamme per­verssiä ja pop­ulis­tista keskusteluilmapiiriä.

    Kyl­lä olisi paljon hyödyl­lisem­pää keskustel­la yli 50 % ajas­ta siitä kuin­ka mah­dol­lisim­man moni suo­ma­lainen voisi saa­da suuret tulot, ja työl­listää siinä samal­la muitakin. 

    Nimeno­maan! Kak­si sanaa: työl­listämiskyn­nyk­sen alentaminen.

    Mil­loin tääl­lä ale­taan oikeasti miet­tiä, miten saamme luo­tua lisää työ­paikko­ja ja lisää rahaa kiertämään kansan­taloutemme rat­tais­sa, sen sijaan että keski­tytään tais­tele­maan niiden vielä jäl­jel­lä ole­vien rippei­den jakamis­es­ta? Olin kuvitel­lut, että nyt jos koskaan ymmär­ret­täisi­in keskit­tyä asiaan.

  32. Ville Kom­si: Kyyky­tys­tä totis­es­ti. Ymmär­rän pointin, jos hillit­tömien tulo­jen han­k­in­ta on aivan vält­tämät­tä vaat­in­ut jo etukä­teen aivan hillit­tömiä meno­ja, joi­ta verot­ta­ja ei ota huomioon.

    Muuten en ymmär­rä. Totean vaan, että asen­teel­lis­es­ti olet äärim­mäisen kaukana minusta. 

    Oletko Ville siis tämän sol­i­daarisu­usveron kan­nal­la? Minus­ta aja­tus on täysin älytön, kun pitäisi keskustel­la siitä, miten val­tio saa tulo­ja lisät­tyä ja meno­ja vähen­net­tyä — siis ihan oikeasti eikä vain näennäisesti.

    Eri asia on sit­ten se, että nykyi­nen jär­jestelmä mah­dol­lis­taa joillekin yksilöille suurien rahamäärien han­kkimisen kansan- tai maail­man­talouden kus­tan­nuk­sel­la eli epäeet­tisin keinoin. Tähän tulee toki puut­tua, mut­ta sol­i­daarisu­usvero ei asi­aa kor­jaa mitenkään. Lisäk­si tämä vero kohdis­tuu tas­a­puolis­es­ti niihinkin, jot­ka ovat tulon­sa rehellisel­lä ja kansan­talout­takin hyödyt­täväl­lä työl­lä han­kki­neet. Kyl­lä, osa suu­rit­u­loi­sista on sellaisia.

    En voi ymmärtää, mik­si kaik­ki suu­rit­u­loiset nipute­taan rosvo­joukok­si, jota nähdään tärkeäk­si kurit­taa täl­lä tavoin kansan­huvi­tyyp­pis­es­ti tilanteessa, jos­sa ihan oikeitakin bud­jet­ti­in liit­tyviä kysymyk­siä olisi ratkaista­vana. Kuin­ka paljon työ­tun­te­ja sol­i­daarisu­usveron suun­nit­telu­un ja toimeen­panoon on kulunut ja kuluu tule­vaisu­udessa, ja mihin kaik­keen oikeasti hyödyl­liseen nekin olisi voin­ut käyt­tää? Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat teille suur­ta palkkaa joka kuukausi, jot­ta hoitaisitte yhteisiä asioita­mme, ja te käytätte aikaa täl­laiseen turhaan näperte­lyyn? Ihanan solidaarista.

  33. Leikat­ti­inko nyt oikeas­t­aan mitään? Kuten mainit­tu val­tioosu­u­den leikkaus ei sel­l­ainen ollut, val­tion bud­jet­tia kas­vate­taan edelleen 1% vuodessa eikä edes mis­tään indek­siko­ro­tuk­sista luovuttu.

    ALV:n koro­tus osuu siis pieni­palkkaisi­in, mut­ta sama ALV:n koro­tus nos­taa sosi­aal­i­tukia indek­siko­ro­tuk­sien kaut­ta. Melko oikeudenmukaista?

  34. Työurien piden­tämi­nen on hyvä tavoite, mut­ta niitä pitäisi piden­tää myös alkupäästä. Kan­dista pitäisi tehdä perus­tutk­in­to ja mais­terin opin­toi­hin pitäisi olla tiuk­ka karsin­ta. Suurim­mas­sa osas­sa aka­teemisia työ­paikko­ja pär­jää ihan hyvin pelkil­lä kandin papereilla.

  35. Hal­li­tus tark­istaa “säästö­toimia” joka vuosi. Veikkaan, että ensi ker­ral­la ne yksi­tyisen hoidon kelako­r­vauk­set pois­te­taan. Tämä pien­ten askel­ten tak­ti­ik­ka on hyvä. Ei liian iso­ja muu­tok­sia ker­ral­la. Se jät­tää varaa kor­jaus­li­ikkeisi­in, suun­taan jos toiseen, jos tuli tehtyä väärä ratkaisu.

    Sol­i­daarisu­usvero on nimen­sä mukainen. Ei sen tarkoi­tuskaan ole tuot­taa ylet­tömästi rahaa, eli turha laskea niitä pros­ent­te­ja, vaan sitä sol­i­daarisu­ut­ta se tuottaa.

  36. Sylt­ty:
    Pitää vähän laskeskel­la monel­lakin vir­tu­aalisel­la km-kor­vaus­la­pul­la saa väl­tet­tyä nuo veronkorotukset.

    Ne mak­saa, jot­ka jak­saa, minä en enää jaksa.

    Köy­hät veroista valittaa.

  37. Ode:

    Sen lisäk­si on suurem­pi houkutin muut­taa työ­tu­lo­ja pääo­mat­u­loik­si, mikä on Suomes­sa häkel­lyt­tävän helppoa.

    Nyt kyl­lä kansane­dus­ta­ja syyl­listyy veropop­ulis­mi­in, kikkailu­ja on har­rastet­tu asiana­ja­jien ja lääkärei­den kesku­udessa, lain­säädän­töä on muutet­tu ja estet­ty moinen.

    Val­taosa suu­rit­u­loi­sista palka­nsaa­jista on suurten pörssiyri­tys­ten johtoa. Niis­sä ei ole har­rastet­tu moista kikkailua ollenkaan.

    1. Yrit­täjä voi pan­na pääosan ansiois­taan yri­tyk­seen ja jos­sain vai­heessa myy­dä sen pankki­tilin ja tul­la verote­tuk­si luovu­tusvoitos­ta. Minkin voisin.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuri eläke on 40 000 euroa vuodessa.

    Hienoa Osmo! Jo ker­tynyt eläk­keeni hipoo tuo­ta. Lisäk­si on satavar­maa, että en jak­sa tk-lääkärin työtä eläkeikään asti, joten alan suun­tau­tua siihen, että jäänkin työkyvyt­tömyy­seläk­keelle jo hyvis­sä ajoin. Työhöni suh­tudun siten, että nämä hom­mat on kyl­lä yhteiskun­nan hoidet­ta­va, eikä niinkään minun.

  39. Asum­is­tu­keen ei tässäkään bud­jetis­sa kos­ket­tu. Kokoomus tajuaa, että tuki menee asun­tosi­joit­ta­jille ja vasem­mis­to kuvit­telee, että sitä mak­se­taan pien­i­t­u­loisille. Win-Win.

  40. Hal­li­tus sopi bud­jet­tiri­ihessään jo aiem­minkin väläytel­lyn wind­fall-veron käyt­tööno­to­s­ta vuon­na 2014. 

    Yleinen tren­di on tukea vähäpäästöisiä ener­giantuotan­to­muo­to­ja. Tätä varten on luo­tu mm. päästökaup­pa­jär­jestelmä, jon­ka seu­rauk­se­na kasvi­huonekaa­supäästöjä aiheut­tavien tuotan­to­muo­to­jen tuotan­tokus­tan­nus kas­vaa ja kil­pailukyky heikke­nee. Näin vähäpäästöiset ja päästöt­tömät ener­giantuotan­to­muodot saa­vat luon­nos­taan parem­man jalan­si­jan markkinoilla. 

    Nyt kuitenkin on päätet­ty, että päästöt­tömiä tuotan­to­muo­to­ja tul­laan rankaise­maan wind­fall-verol­la siitä, että ne hyö­tyvät päästökau­pas­ta. Eihän sen näin pitänyt mennä!

    Koko tari­na blo­gis­sa http://viestitin.blogspot.com/2012/03/holmolaisten-windfall-vero.html

  41. Kos­ka päästään 30 tun­nin työvi­ikkoon. => töitä use­am­malle ja parem­pi elämän­laatu? Suo­ma­laiset verote­taan kuo­li­aak­si, ei tämä tosi­aankaan ole mikään “veroparati­isi”.

  42. Ville Kom­si:

    Sanon todis­tusvoimais­es­ti tässä ja nyt, että jos aivois­tani löy­tyy jotain asi­aanku­u­luma­ton­ta, en halua että yksikään yli sata­ton­nia tien­aa­va niitä kopeloi. En sietäisi sel­l­aista omas­sa päässäni.

    Tämä lausuma on luon­teeltaan hoitotes­ta­ment­ti, joten sin­un tulee huole­htia siitä, että se merk­itään poti­lasti­etoi­hisi mah­dol­lisim­man laa­jalti. Lisäk­si kan­nat­taa täs­men­tää vielä, sil­lä on paljon kallon­sisäisiä (intrakra­ni­aale­ja) tapah­tu­mia ja tilo­ja, jot­ka kuitenkaan eivät ole aivo­jen­sisäisiä (intrak­ere­braal­isia) asioita.

  43. Riip­pumat­to:
    Jonkin van­hahkon mtv3:n uutisen mukaan suomes­sa yli sata tuhat­ta euroa tien­aavia on 52 000. Sol­i­daarisu­usvero taas tuot­taisi noin 30 miljoon­aa euroa.

    Näin voitaisi­in yksinker­taisel­la matem­ati­ikalla laskea sol­i­daarisu­usveron mak­sa­van rikkaille n. 580 euroa.
    Rikkaat jou­tu­isi­vat mak­samaan siis 0,6 % enem­män veroa tämän mah­dol­lisen “katas­tro­faalisen laman” alla. Voi raukkaparkoja!

    Muuten hyvää matem­ati­ikkaa, mut­ta jakau­ma on syytä ottaa huomioon. 100–110 kilo­eu­roa vuodessa ansait­se­via on varsin paljon, 110–120 kilo­eu­roa vuodessa ansait­se­via vähem­män. Yli 200 kilo­eu­roa vuodessa ansio­tu­lo­ja ansait­se­via on oikeasti vähän.

    Mak­sa­jan rooli taas jakau­tuu toisel­la taval­la. 100–110 tuhat­ta euroa ansait­se­va ei ole kovin sol­i­daari­nen (täl­lä uudel­la ter­mi­nolo­gial­la), eikä sol­i­daarisu­usverol­la ole hei­dän vero­pros­ent­ti­in­sa juurikaan merk­i­tys­tä. Tätä porukkaa on paljon.

    Sen sijaan yli 200 tuhat­ta ansait­se­via on vähän, mut­ta heil­lä sol­i­daarisu­usverol­la on isom­pi merk­i­tys. Lop­ul­ta veros­ta iso osa yritetään per­iä hyvinkin pieneltä väestönos­alta. Ja heiltäkin lähin­nä sil­loin, kun kan­nus­teet tuot­ta­vat hyvin (optiot ja vas­taa­vat pitkäaikaisem­mat kannusteet).

    Peri­aat­teessa suu­rit­u­loisimpi­en verot­ta­mi­nen on ihan hyvä lähtöko­h­ta, kos­ka yli 200 kilo­eu­ron tuloista on vähän varaa mak­saa vero­jakin. Käytän­nössä kuitenkin sol­i­daarisu­usvero voi aiheut­taa ikävyyk­siä kah­ta kaut­ta (taval­lis­ten vero­tuk­sen hait­to­jen lisäk­si). Toisaal­ta juuri suu­rit­u­loisim­mal­la porukalla on eniten mah­dol­lisuuk­sia pulivei­va­ta vero­jen­sa kanssa (kan­nuste­tuot­to­jen jak­sot­ta­mi­nen, pääo­mat­u­loik­si muut­ta­mi­nen, työ­suhde-etu­jen käyt­tämi­nen), ja into siihen kas­vaa var­masti. Toisaal­ta sanomana sol­i­daarisu­usvero on hei­dän kannal­taan tulkit­tavis­sa kar­vaisen taka­muk­sen näyt­tämisek­si yhteiskun­nan men­estyneim­mille, mikä ei yleen­sä ole hyvä ajatus.

    Sanomaa­han täl­lä tavoitelti­inkin, mut­ta kumar­rus yhteen suun­taan on pyl­listys toiseen suun­taan. Asia olisi men­nyt huo­mat­tavasti fik­sum­min, jos olisi vain vähän kiris­tet­ty ylim­män pro­gres­sio­por­taan vero­pros­ent­tia. Sil­lä olisi kerät­ty sama määrä vero­ja paljon vähem­mäl­lä huonol­la karmalla.

    Tosin tämä kaik­ki on san­ot­tu tietämät­tä sitä, minkälainen pro­gres­sion uud­es­ta por­taas­ta tulee. Onko sitä edes päätet­ty? Jos kyse on pros­ent­tiyk­sikön kokois­es­ta tiuken­tamis­es­ta, niin sit­ten hävet­tää, että isot ihmiset viit­sivät janka­ta siitä. Jos kyse on viidestä pros­ent­tiyk­siköstä, niin ehkä asian filosofi­aa olisi syytä vähän katsoa.

    Saman­lainen hölmöi­ly on muuten tuo per­in­töveron uusi por­ras. Se osuu hyvin sat­tuman­varais­es­ti pie­neen ihmisjoukkoon. Asi­as­ta hyö­tyvät eniten vero­juris­tit, kos­ka vaikka­pa kol­men pros­ent­tiyk­sikön tiuken­nus per­in­töveroon tarkoit­taa kymme­nen miljoo­nan perin­nössä 300 000 euroa. Sen ver­ran siis kan­nat­taa sijoit­taa verosuunnitteluun.

    Lisäk­si vero osuu ikävästi nimeno­maan yri­tys­ten omis­ta­ji­in. Jos raha on rahaa, siitä ei ole pakko mak­saa per­in­tövero­ja, jos ei satu ole­maan eri­tyisen rehelli­nen luon­teeltaan. Sen sijaan jos raha on yri­tyk­sessä kiin­ni taval­la tai toisel­la, sitä ei saa piiloon.

    Kiin­teistöveron tiuken­nuk­ses­ta olisin kaivan­nut jotain vielä. Muuten kieltämät­tä paket­ti on oikeansuuntainen.

  44. Tuo tuoteke­hi­tysvähen­nys on kyl­lä jos­sain määrin maail­man­lop­un keksintö.

    Min­ul­la on kohtu­ullis­es­ti ihan ensikä­den koke­mus­ta sekä tuoteke­hi­tys­toimin­nas­ta että liike­toimin­nas­ta yleen­sä. Myös Tekes ja muut val­tion raha-arpa­jaiset ovat tut­tu­ja tuoteke­hi­tys­ra­hoituk­sen muo­to­ja. Verovähen­nysidea ei ole oikein hyvä.

    Mod­erni suo­ma­lainen teknolo­gia-alan vien­tiyri­tys käyt­tää ehkä 10 pros­ent­tia liike­vai­h­dostaan tuot­tei­den kehit­tämiseen, jos tuot­teet tehdään mate­ri­aal­ista. Bit­ti­fir­moil­la osu­us on suurem­pi. Sen lisäk­si tuoteke­hi­tyk­ses­ti luot­te­vaa toim­intaa voisi olla myös tuotan­non kehit­tämi­nen ja asi­akkaiden kanssa yhdessä tehtävä tuot­tei­den käytön kehit­tämi­nen. Aika äkkiä saadaan las­ket­tua palkkakus­tan­nuk­sista parem­pi puoli tuotekehityskustannuksiin.

    Entäpä insinööri­toimis­to, jon­ka ain­oa hom­ma on tehdä tuoteke­hi­tys­tä? Tai tutkimus­palvelui­ta tar­joa­vat yri­tyk­set? Niil­lähän pros­ent­ti on noin 100. Mitä ne vähentävät?

    Tätä varten lain­säädän­töön tulee nyt tiede­tyn poh­jal­la rajat vähen­nyk­sille. Mut­ta tämä aset­taakin sit­ten ulkois­te­tun ja itse teh­dyn tuoteke­hi­tyk­sen eri­ar­voiseen ase­maan, jos ulkoa oste­tun tuoteke­hi­tyk­sen kus­tan­nuk­sia ei saa kohdel­la samal­la taval­la. (Insinööri­toimis­tol­la on aina raja täyn­nä.) Ja jos taas kus­tan­nuk­sia saa kohdel­la samal­la taval­la, raha ei vält­tämät­tä päädy Suomeen (eri­maalaisia fir­mo­ja ei saa kohdel­la eri tavalla).

    Käytän­nössähän hom­ma pää­tyy siihen, että jokainen asiansa osaa­va teknofir­ma kek­sii kon­stit hyö­dyn­tää vähen­nyk­set täysimääräisenä. Tuoteke­hi­tyk­sek­si las­ke­taan toim­i­tusjo­hta­jan auton pesem­i­nen uuden­laises­sa autonpesukoneessa.

    Ja sit­ten vielä… Jos kukaan ei huo­man­nut, niin tuoteke­hi­tysku­lut saa vähen­tää suo­raan vero­tuk­ses­sa jo nyt. Ne las­ke­taan kuluik­si eikä investoinneiksi.

    Peri­aat­teessa tietysti pidän tuoteke­hi­tys­toimin­nan tukemis­es­ta. Tämä vero­muu­tos kuu­lostaa kuitenkin joltain, mikä aiheut­taa rutkasti byrokra­ti­aa eikä kohden­nu järkevästi.

    Ehdotan noille rahoille kah­ta kohdetta:

    1. alen­netaan yleistä yhteisöverokantaa
    2. helpote­taan jol­lain taval­la yksi­ty­is­ten bis­nisenkelei­den toim­intaa verotuksellisesti

    Jälkim­mäi­nen suun­taisi tuoteke­hi­tys­ra­hoi­tus­ta sinne, mis­sä tehdään inno­vati­ivista tuoteke­hi­tys­tä hen­gen­hädässä ja var­masti tosissaan.

    Ihan oikeasti, kan­nat­taako tuol­lai­sista kehys­ri­ihistä tuo­da sel­l­aisia ehdo­tuk­sia, joi­hin ei tiet­tävästi ole ole­mas­sa ensim­mäistäkään real­is­tista ja tavoit­teeseen pää­sevää toteutusehdotusta.

    (Joo, on oma lehmä ojas­sa. Mielu­um­min tek­isin töitä kuin yrit­täisin kek­siä luovia tapo­ja han­kkia veroe­tu­ja. Mut­ta jos työ­panok­seni on tuot­tavin verop­ul­jausten kehit­tämisessä, niin sit­ten sitä.)

  45. Ville Kom­si:

    Sanon todis­tusvoimais­es­ti tässä ja nyt, että jos aivois­tani löy­tyy jotain asi­aanku­u­luma­ton­ta, en halua että yksikään yli sata­ton­nia tien­aa­va niitä kopeloi. En sietäisi sel­l­aista omas­sa päässäni.

    Saatat jäädä ilman oper­atööriä. Mah­taako Suomes­sa olla yhtään ALLE sata­ton­nia tien­aavaa neu­rokirur­gia. On kuitenkin päivystys­val­tainen ala. Jos päivystys­tä on kun­nol­la niin tuo sata­ton­nia menee julkisel­lakin puolel­la herkästi rik­ki erikois­lääkäriltä kuin erikois­lääkäriltä ihan ilman yhtään yksi­ty­is­puolen töitä.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen lisäk­si on suurem­pi houkutin muut­taa työ­tu­lo­ja pääo­mat­u­loik­si, mikä on Suomes­sa häkel­lyt­tävän helppoa.

    Ai jaa, annatko min­ullekin vinkin tuos­ta häkel­lyt­tävän hel­pos­ta konstista.

  47. Bud­jet­ti­raamin heikkous on, ettei varsi­naiseen ongel­maan, eli liian suurik­si kas­vaneisi­in sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin uskallet­tu koskea. Rak­en­teelli­nen ongel­ma siis jää tule­vien vuosien mak­set­tavak­si. Joskus se on pakko maksaa.

    Sol­i­daarisu­usveros­ta tule­va tap­pio on toiv­ot­tavasti kohtu­ulli­nen. On kuitenkin type­r­ää siirtää hyviä vero­mak­sajia tieten tah­toen muualle EU-alueelle. Kaik­ki tun­te­vat ter­min “Sven­s­ka klubben i Water­loo”. Tuol­laiset ismit ovat vähän turhan kalli­ita nykyisessä taloustilanteessa. 😀

    Arvon­lisäveropo­h­jaa pitää vaalia tasaise­na ja laa­jana, tämä ei ihan täy­dlelis­es­ti ole sel­l­ainen ratkaisu. 😉 Kun ver­rataan Suomea mui­hin EU-mai­hi­in, niin oikeasti varaa veronko­ro­tuk­si­in on kiin­teistöverossa ja pien­impi­en tulolu­okkien tuloverossa.

  48. Nyt kun tulo­ja ale­taan tasa­ta, niin eikö tuleville teemuselän­teillekin saisi enem­män omavas­tu­u­ta? Jäähal­lit ovat käsit­tääk­seni kun­nan perus­palvelui­ta. Mikä jär­ki tässä on? 

    Useim­mat luis­telun har­ras­ta­jat luis­tel­e­vat ihan luis­telun ilosta.

    Juuri tänään olti­in esikoisen kanssa luis­teluk­oulus­sa. Hänestä ei tule ammat­ti­jääkiekkoil­i­jaa, mut­ta on ollut hyvä olla osaavien ihmis­ten ohjat­ta­vana, kos­ka eskarin luis­teluk­er­to­jen määrä voidaan laskea sormil­la ja har­joit­telu omien van­hempi­en kanssa johtaa aina täy­del­liseen turhautumiseen.

  49. Nos­te­taan ALVia, joka on tasavero. Vähen­netään kun­nil­ta, jot­ka paikkaa­vat hom­man tasaverolla.
    Miten tämä nyt pienen­tää tuloeroja?
    Mikä on tulo­jen keski­ha­jon­ta nyt ja mitä uuden bud­jetin jälkeen?
    Keski­ha­jon­taa kai tulo­eroil­la tarkoitetaan?

    1. Tulo­eroil­la tarkoite­taan Gini-ker­roin­ta. Sitä paran­taa työ­tulovähen­nyk­sen ja perusvähen­nyk­sen korot­ta­mi­nen ja se, että tulon­si­ir­to­jen varas­sa elävät saa­vat hin­tain­deksin kaut­ta kor­vauk­sen arvon­lisäveros­ta, tosin viiveel­lä. Huo­mat­takoon, että arvon­lisäveroa joutu­vat mak­samaan nekin, joiden kulu­tus on suuri, mut­ta joil­la ei ole verotet­tavaa tuloa Suomes­sa. Tämä ei näy Gini-kertoimessa.

  50. On epäre­hellistä väit­tää, että velka­an­tu­miske­hi­tys todel­la saadaan täl­lä paketil­la katkaistua.

    Isoil­ta pörssiyri­tyk­siltä vaa­di­taan, että niiden pitää lisätä velkoi­hin­sa vas­tu­ista syn­tyvät toden­näiset tule­vat tap­pi­ot, vaik­ka nämä tap­pi­ot eivät vielä ole real­isoituneet. Näin sijoit­ta­jat saa­vat oikeaa informaatiota. 

    Mut­ta Suomen val­tio ei halua antaa veron­mak­sajille oikeaa infor­maa­tio­ta omas­ta velkati­lanteestaan. Väestön ikään­tymisen vuok­si kyl­lä julka­istaan laskelmia kestävyys­va­jeesta. Mut­ta muista vas­tu­ista syn­tyviä toden­näköisiä tap­pi­oi­ta ei arvioi­da eikä lisätä velkoi­hin, vaik­ka luot­tolu­okit­ta­jien laskelmis­sa niin taku­u­var­masti tehdään.

    Eurokri­isin vuok­si Suomen val­tion pitäisi lisätä velkoi­hin­sa jo nyt usei­den mil­jar­di­en euro­jen tappiovaraukset. 

    Mut­ta nyt toim­i­taan niin kuin paljon par­jatut bonuk­sia jah­taa­vat ahneet yri­tysjo­hta­jat: Luu­ranko­ja piilote­taan pois julk­i­sista luvuista. Ja sit­ten jon­ain päivänä esimerkik­si Kreikan kaa­tu­misen vuok­si jysähtää muka yllä­tyk­senä taseisi­in iso vel­ka, joka kuitenkin on aiheutunut jo vuosia sit­ten tehdy­istä päätöksistä.

    Espan­ja on pahas­sa tilanteessa. Mut­ta edelleen sinne rohmu­taan kalli­ita jalka­pal­loil­i­joi­ta. Esimerkik­si Barcelo­nan joukkueel­la on verov­elko­ja 48 miljoon­aa euroa. Näyt­tääkin siltä, että suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat joutu­vat vielä osal­lis­tu­maan Messin ja kump­panei­den miljoon­a­palkko­jen mak­su­un. Sik­si tästä pitäisi jo nyt tehdä julk­isi­in laskelmi­in tappiovaraus.

  51. Riit­ta: Useim­mat luis­telun har­ras­ta­jat luis­tel­e­vat ihan luis­telun ilosta.

    Juuri tänään olti­in esikoisen kanssa luis­teluk­oulus­sa. Hänestä ei tule ammat­ti­jääkiekkoil­i­jaa, mut­ta on ollut hyvä olla osaavien ihmis­ten ohjat­ta­vana, kos­ka eskarin luis­teluk­er­to­jen määrä voidaan laskea sormil­la ja har­joit­telu omien van­hempi­en kanssa johtaa aina täy­del­liseen turhautumiseen.

    var­masti mukavaa hom­maa, mut­ta eiköhän tuo­hon riit­täisi ulko/tekojäät.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjä voi pan­na pääosan ansiois­taan yri­tyk­seen ja jos­sain vai­heessa myy­dä sen pankki­tilin ja tul­la verote­tuk­si luovu­tusvoitos­ta. Minkin voisin.

    Tämäkö oli sitä häkel­lyt­tävän help­poa työ­tu­lon muut­tamista pääo­mat­u­lok­si? Ensi pitää perus­taa fir­ma, saa­da se tuot­ta­maan voit­toa ja mak­saa voitos­ta veroa. Siihen men­nessä kun yrit­täjä voi alkaa elel­lä pääo­mat­u­loil­la, on vero­ja mak­set­tu vähin­täänkin oma osu­us ja niistäkin toden­näköis­es­ti iso osa ansiotuloverotuksella.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjä voi pan­na pääosan ansiois­taan yri­tyk­seen ja jos­sain vai­heessa myy­dä sen pankki­tilin ja tul­la verote­tuk­si luovu­tusvoitos­ta. Minkin voisin.

    Toki — mut­ta en sanoisi tätä häkel­lyt­tävän helpok­si, kos­ka yri­tys pitää myy­dä pankki­tilin kanssa.
    Minkin???

  54. Osmo Soin­in­vaara: Sosi­aali- ja ter­veyshuol­lon menot ovat kun­tien meno­ja ja kun­tien val­tiono­suuk­sia leikattiin.

    Tuo on suo­raan san­ot­tuna melkoista epäre­hellisyyt­tä. Val­tio säätää kun­tien tehtävät, eri­tyis­es­ti juuri näi­den sosi­aali- ja ter­veyshuol­lon meno­jen osalta, joten ne eivät vähene val­tiono­suuk­sien leikkauk­sil­la ollenkaan.

  55. toke: Nos­te­taan ALVia, joka on tasavero. Vähen­netään kun­nil­ta, jot­ka paikkaa­vat hom­man tasaverolla.Miten tämä nyt pienen­tää tuloeroja?Mikä on tulo­jen keski­ha­jon­ta nyt ja mitä uuden bud­jetin jälkeen?Keskihajontaa kai tulo­eroil­la tarkoitetaan?

    Kun­nal­lisverossa on pro­gres­sio vähen­nys­ten kautta.

  56. Poli­itikoil­ta noin ylipään­sä on jäänyt huo­maa­mat­ta se tosi­seik­ka, että uskot­tavu­us menee, kun teot pää­ta­sol­la puhu­vat puhet­ta vastaan.

    Esim. korote­taan tasavero­ja ja san­o­taan sen pienen­tävän tuloeroja.
    Sit­ten seu­raavak­si pitää selitel­lä miten tämä on mahdollista.
    Eikö hie­man selkeämpi sig­naali olisi vain yksinker­tais­es­ti nos­taa progressiota?

    Kaik­ista asioista tehdään niin mon­imutkaisia, ettei kuun­teli­jal­la ole mitään mah­dol­lisuuk­sia päätel­lä kumpi päin­vas­tais­es­ta väit­tämästä on oikea ja sit­ten ihme­tel­lään mik­si kansa ei innos­tu poli­ti­ikas­ta ja mik­si poli­ti­ikalla on niin iso uskottavuusvaje.

    “In Fin­land we had this thing called Reilu meinin­ki” = asi­at ovat sitä miltä näyttävät…

  57. Osmo Soin­in­vaara: Yrit­täjä voi pan­na pääosan ansiois­taan yri­tyk­seen ja jos­sain vai­heessa myy­dä sen pankki­tilin ja tul­la verote­tuk­si luovu­tusvoitos­ta. Minkin voisin.

    Jol­loin yrit­täjä mak­saa ensin yri­tyk­sen voitos­ta veroa 24,5% ja sit­ten vielä luovu­tusvoitos­ta 30% (yht. 47,15%). Eli kyl­lä se val­tio tästäkin “häkel­lyt­tävän hel­pos­ta” menet­telystä ihan kelpo kor­vauk­sen saa. Yrit­täjä ottaa näin menetel­lessään lisäk­si riskin, että jos yri­tyk­sel­lä ei tule­vaisu­udessa menekään hyvin, niin rahat jäävät mah­dol­lis­es­ti kokon­aan saamatta.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Jäikö huo­maa­maty­ta Urpi­laisen ilmoi­tus, että kun­tien tehtäviä tul­laan vähentämään.

    Kyl­lä jäi. Lisäk­si se jää usko­mat­ta — luul­tavam­min kun­nil­ta ote­taan pois jotain pien­tä ja sym­bol­ista ja annetaan jotain muu­ta kaut­ta tilalle vielä isom­paa uut­ta. Tämä toim­intal­in­ja tuskin muut­tuu. Tai san­o­taan, että uskon kun näen.

  59. toke:
    Eikö hie­man selkeämpi sig­naali olisi vain yksinker­tais­es­ti nos­taa progressiota?

    Mikä se sig­naali olisi? Tehkää vähem­män töitä?

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjä voi pan­na pääosan ansiois­taan yri­tyk­seen ja jos­sain vai­heessa myy­dä sen pankki­tilin ja tul­la verote­tuk­si luovu­tusvoitos­ta. Minkin voisin. 

    Vielä parem­pi vaihtoehto:

    Myy yri­tys lapselle­si sukupol­ven­vai­h­dok­se­na, niin saat luovu­tusvoiton verova­paana (kun­han olet omis­tanut yri­tyk­sen 10 vuotta).

    Niisk, ihan itket­tää, kun per­heyri­tyk­siä Suomes­sa niin syr­jitään ja tehdään yri­tyk­sen jatkami­nen niin hankalaksi.

  61. toke:
    ´snip´

    Eikö hie­man selkeämpi sig­naali olisi vain yksinker­tais­es­ti nos­taa progressiota?
    ´snip´

    Yksinker­tais­tako? Sin­ul­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta, että päähal­li­tus­puolue on suu­rit­u­lois­t­en puolel­la ja tätä vastaan.

  62. Minä 24.3.2012 klo 14:07
    Sanon todis­tusvoimais­es­ti tässä ja nyt, että jos aivois­tani löy­tyy jotain asi­aanku­u­luma­ton­ta, en halua että yksikään yli sata­ton­nia tien­aa­va niitä kopeloi. En sietäisi sel­l­aista omas­sa päässäni. 

    Catili­na: Tämä lausuma on luon­teeltaan hoitotes­ta­ment­ti, joten sin­un tulee huole­htia siitä, että se merk­itään poti­lasti­etoi­hisi mah­dol­lisim­man laa­jalti. Lisäk­si kan­nat­taa täs­men­tää vielä, sil­lä on paljon kallon­sisäisiä (intrakra­ni­aale­ja) tapah­tu­mia ja tilo­ja, jot­ka kuitenkaan eivät ole aivo­jen­sisäisiä (intrak­ere­braal­isia) asioita. 

    eggo: Saatat jäädä ilman oper­atööriä. Mah­taako Suomes­sa olla yhtään ALLE sata­ton­nia tien­aavaa neu­rokirur­gia. On kuitenkin päivystys­val­tainen ala. Jos päivystys­tä on kun­nol­la niin tuo sata­ton­nia menee julkisel­lakin puolel­la herkästi rik­ki erikois­lääkäriltä kuin erikois­lääkäriltä ihan ilman yhtään yksi­ty­is­puolen töitä. 

    Kiitos neu­voista, ystävät. Teen tarken­nuk­sen hoitotestamenttiini.

    Jostakin syys­tä itsekun­nioituk­seni on min­ulle tärkeäm­pää kuin olemassaoloni.

    Tarkoituk­seni on hakeu­tua trau­mat­er­api­aan. Se ei ole päivystys­lu­on­teista, eikä päätäni fyy­sis­es­ti ava­ta. Sallin sen itsel­leni. Arve­lut­taa kylläkin.

  63. Minä: Kyyky­tys­tä totis­es­ti. Ymmär­rän pointin, jos hillit­tömien tulo­jen han­k­in­ta on aivan vält­tämät­tä vaat­in­ut jo etukä­teen aivan hillit­tömiä meno­ja, joi­ta verot­ta­ja ei ota huomioon. Muuten en ymmärrä. — - — 

    Saara: Oletko Ville siis tämän sol­i­daarisu­usveron kan­nal­la? Minus­ta aja­tus on täysin älytön, kun pitäisi keskustel­la siitä, miten val­tio saa tulo­ja lisät­tyä ja meno­ja vähen­net­tyä – siis ihan oikeasti eikä vain näennäisesti.

    Eri asia on sit­ten se, että nykyi­nen jär­jestelmä mah­dol­lis­taa joillekin yksilöille suurien rahamäärien han­kkimisen kansan- tai maail­man­talouden kus­tan­nuk­sel­la eli epäeet­tisin keinoin. Tähän tulee toki puut­tua, mut­ta sol­i­daarisu­usvero ei asi­aa kor­jaa mitenkään. Lisäk­si tämä vero kohdis­tuu tas­a­puolis­es­ti niihinkin, jot­ka ovat tulon­sa rehellisel­lä ja kansan­talout­takin hyödyt­täväl­lä työl­lä han­kki­neet. Kyl­lä, osa suu­rit­u­loi­sista on sellaisia.

    En voi ymmärtää, mik­si kaik­ki suu­rit­u­loiset nipute­taan rosvo­joukok­si, jota nähdään tärkeäk­si kurit­taa täl­lä tavoin kansan­huvi­tyyp­pis­es­ti tilanteessa, jos­sa ihan oikeitakin bud­jet­ti­in liit­tyviä kysymyk­siä olisi ratkaista­vana. Kuin­ka paljon työ­tun­te­ja sol­i­daarisu­usveron suun­nit­telu­un ja toimeen­panoon on kulunut ja kuluu tule­vaisu­udessa, ja mihin kaik­keen oikeasti hyödyl­liseen nekin olisi voin­ut käyt­tää? Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat teille suur­ta palkkaa joka kuukausi, jot­ta hoitaisitte yhteisiä asioita­mme, ja te käytätte aikaa täl­laiseen turhaan näperte­lyyn? Ihanan solidaarista.

    Vaiku­tat varsin suiv­aan­tuneelta, Saara. Uskon kyl­lä, että suu­rit­u­lois­t­en joukos­sa on rehellisiä henkilöitä. Otatko sinä puolestasi mitenkään huomioon, että tulo- ja var­al­lisu­ushaitarin repeämi­nen tuhoaa ns. talvi­so­dan hen­gen ja enem­mänkin: se tuhoaa koko sen yhteenku­u­lu­vu­u­den ja yhteis­vas­tu­un, jota tässä maas­sa vielä löy­tyy paljon enem­män kuin useim­mis­sa muissa?

    Ovatko rehellis­tenkään suu­rit­u­lois­t­en kaik­ki tulot sen arvoisia?

    Luul­tavasti olemme yhtä mieltä siitä, että rois­to­jen ja hui­jarei­den saat­ta­mi­nen käpälälau­taan olisi vielä tärkeäm­pää. Sama kos­kee myös “lail­lisia rois­to­ja” eli niitä jot­ka hark­i­tusti siirtelevät varo­ja ja kiertelevät vero­ja, piilot­ta­vat omis­tus­suhtei­ta ja keinot­tel­e­vat kuplakursseilla.

    Keinot­telun tekem­i­nen vaikeam­mak­si — olkoon päät­täjänä Suo­mi, EU tai vaik­ka YK — aut­taisi myös parem­min näkemään, kei­den omaisu­us pait­si lail­lis­es­ti myös reilusti hankittua. 

    Jos kaikkein ylimpiä lail­lisia tulo­ja leikataan, siitä on ainakin se hyö­ty että on hiukan helpom­pi erot­taa, kenel­lä on sel­l­ainen kulu­tus­ta­so, että se antaa aiheen eri­tyiseen tarkkailu­un. En kaipaa tänne yhtään enem­pää mafialonkeroita.

    Toki ymmär­rän, että kieroil­i­jat mielel­lään siirtävät osoit­teen­sa karib­ialaiseen pos­tilokeroon, rahansa sveit­siläiselle numerotilille ja eläkepäivän­sä espan­jaan. Näi­den savu­ver­ho­jen pois puhal­tamises­sa olisi kiireelli­nen jättiläistehtävä.

  64. Mitä nämä ovat nämä häkel­lyt­tävän helpot tavat muut­taa palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­lok­si? Min­un tietääk­seni työ­nan­ta­jat eivät hel­posti läm­pene ali­hank­in­ta­jär­jeste­ly­ille veronkier­tomielessä, vaan mak­sa­vat mielum­min palkan palkkana.

    Mei­dän pikku yri­tyk­sessä on tähän sak­ka tulkit­tu veroa­sioi­ta niin, että on melko suuri­in tuloi­hin asti kan­nat­tavam­paa ottaa tulot yri­tyk­ses­tä palkkatulona.

    Linkit­täkää min­ut ihmeessä näi­hin keinoihin!

  65. Jos kaikkein ylimpiä lail­lisia tulo­ja leikataan, siitä on ainakin se hyö­ty että on hiukan helpom­pi erot­taa, kenel­lä on sel­l­ainen kulu­tus­ta­so, että se antaa aiheen eri­tyiseen tarkkailu­un. En kaipaa tänne yhtään enem­pää mafialonkeroita.

    Toiv­ot­tavasti aika har­va kaipaa tänne mitään mafi­alon­keroi­ta. Itse asi­as­sa taitaa olla niin, että suurimpia verotet­tavia tulo­ja saa­vat ihmiset ovat keskimäärin innokkaimpia kitkemään har­maa­ta talout­ta — he nimit­täin ovat myös suurimpia mak­sum­iehiä har­maan talouden tap­pi­oiden kattamisessa.

    Eri­laisen har­maan talouden — mukaan­lukien ne karib­ialaiset pos­tilokerot, lux­em­burgi­laiset luot­toko­r­tit ja muut kieroilut — hävit­tämisen pitäisi olla hyvinkin korkeal­la pri­or­i­teet­tilistal­la. Veron­sa kiltisti mak­savien ihmis­ten vero­pros­ent­tien muut­ta­mi­nen ei kuitenkaan tähän asi­aan koske.

    Ansio­tuloveroast­eikon kiristämi­nen yläpäässä iskee nimeno­maan niihin suu­rit­u­loisi­in, jot­ka mak­sa­vat isot veron­sa ylim­mäl­lä pros­en­til­la sään­tö­jen mukaan. Väärä kohderyh­mä sik­sikin, että nyt eri­lainen har­maalle puolelle siir­tymi­nen muut­tuu entistä houkuttelevammaksi.

    Kulu­tus­ta­so­han ei sinän­sä ker­ro tulota­sos­ta mitenkään yksi yhteen. Jos kulu­tus­ta­soa halu­taan suit­sia, niin sit­ten vain alvi­in lisää kierroksia.

  66. Keski­t­u­loisille vero­jen kiertämi­nen on han­kalaa, rikkaille / kovat­u­loisille help­poa. Vai­h­toe­hto­ja on oikeasti luke­mat­to­mia ja paikoin lain­säätäjä on ystäväl­lis­es­ti suo­raan jät­tänyt riit­tävän rikkaille omia aukkoja.

    Esim. Oyj:n mak­samat osin­got Oy:lle ovat veronalaisia, pait­si, jos Oy omis­taa Oyj:stä väh. 10%. Sit­ten sieltä Oy:stä voidaan nos­taa osin­got verova­paana 60000 euroon saak­ka, kun­han net­to­var­al­lisu­us on riit­tävä (tämä ei liene yleen­sä tässä tilanteessa ongelma).

  67. Ville Kom­si: se tuhoaa koko sen yhteenku­u­lu­vu­u­den ja yhteis­vas­tu­un, jota tässä maas­sa vielä löy­tyy paljon enem­män kuin useim­mis­sa muissa?

    Suurin uhka suo­ma­lais­ten yhteis­vas­tu­ulle, sol­i­daarisu­udelle ja homogeenisu­udelle on Euroopan liit­to­val­tioke­hi­tys ja itsemääräämisoikeu­den mene­tys. Sekä laa­jamit­tainen human­itääri­nen maa­han­muut­to samaan aikaan kun vien­tiyri­tyk­set siirtävät kil­paa työ­paikko­ja ulkomaille.

    Suomen kehi­tys­a­pu on tutkimusten mukaan maail­man tehot­tom­inta ja läpinäkymät­tömintä. Silti Vihreät halu­a­vat korot­taa arvon­lisäveroa ja leika­ta lap­siper­heiltä ja koulutuksesta?

  68. Anu: Vielä parem­pi vaihtoehto:

    Myy yri­tys lapselle­si sukupol­ven­vai­h­dok­se­na, niin saat luovu­tusvoiton verova­paana (kun­han olet omis­tanut yri­tyk­sen 10 vuotta).

    Konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä.

    Äiti myy 2 miljoo­nan arvoisen yri­tyk­sen­sä tyt­tärelleen 1,5 miljoon­al­la (75 % arvos­ta, jol­loin tätä ei käsitel­lä lah­jana — ja poikkeuk­sia on tuo­honkin pros­ent­ti­in). Tytär joutuu vip­paa­maan jostain nuo rahat, ja helpoin paik­ka vipa­ta ne on ottaa koro­ton­ta lainaa äidiltä. Tähänkin sisäl­tyy joitakin ehto­ja, mut­ta yri­tyskau­pas­sa ne yleen­sä täyttyvät.

    Lop­putu­lok­se­na yri­tyk­sen omis­ta­jan nimi muut­tuu ja äiti saa 1,5 miljoo­nan IOU-lapun tyttäreltään.

    Tyt­tärel­lä on nyt yrit­täjäris­ki. Jos fir­ma muut­tuu nol­lan arvoisek­si, laina kuitenkin jää. Kos­ka lainan takaisin­mak­su pul­lo­ja keräämäl­lä on haas­tavaa, käytän­nössä laina muut­tuu lah­jak­si. Siitä taas seu­raa lah­javero ja mah­dol­lis­es­ti eri­laisia mie­lenki­in­toisia tilantei­ta perinnönjaossa.

    Toinen vai­h­toe­hto on se, että äiti surullis­es­ti kuolee pian kau­pan jäl­keen. Täl­löin se 1,5 miljoo­nan IOU-lip­pu las­ke­taan perukir­jas­sa var­al­lisu­udek­si, jos­ta mak­se­taan perintövero.

    Kol­mas vai­h­toe­hto on se, että fir­ma alka­akin men­estyä hyvin. Tytär pyörit­tää sitä jonkin aikaa ja myy pois. Sil­loin hän mak­saa luovu­tusvoitos­ta veron (noin 32 % tässä tapauk­ses­sa) siten, että han­k­in­ta­menok­si kat­so­taan tuo 1,5 miljoona (tai olet­ta­ma, jos se on edullisempi).

    Nämä kiemu­rat ovat varsin mon­imutkaisia, ja yllä on vain yksinker­tais­tet­tu ver­sio. Käytän­nössä lop­putule­ma on se, että mah­dol­lis­es­ti väli­in jätet­tävä vero on per­in­tö- ja lah­javero, ei niinkään luovu­tusvoiton vero. Jos tätä huo­jen­nus­ta ei olisi, yri­tyk­sen omis­ta­ju­u­den sukupol­ven­vai­h­dos­ta ei kan­nat­taisi kau­pal­la tehdä, kos­ka matkalla tulisi tuplavero­tus (luovu­tusvoiton vero + per­in­tö-/lah­javero).

    Äiskä voisi muuten tehdä myös sen, että lahjoit­taa yri­tyk­sen käyväl­lä hin­nal­la tyt­tärelleen. Tytär myy yri­tyk­sen käyväl­lä hin­nal­la pois. Nyt koko kuvios­sa mak­se­taan veroa vain lah­javero­pros­en­til­la, joka on puo­let luovu­tusvoiton vero­pros­en­tista. Luovu­tusvoiton veroa ei mene, jos lah­jakir­jan arvo oli sama kuin myyn­ti­hin­ta. (Tässäkin on pieni koukku; lah­jan ja luovu­tuk­sen välil­lä pitää kulua aikaa, muuten vero­tus pis­tetään rankem­man mukaan.)

    En kuitenkaan kek­si, miten rahaa ansait­se­va henkilö X voisi käyt­tää näitä keino­ja itselleen hyödyk­si. Koro­ton­ta lainaa saa antaa jälkikasvulleen muutenkin, ja jopa kohtu­ullisia elan­tokus­tan­nuk­sia saa mak­saa. Jos kyse on rahas­ta, per­in­töveron kiertämi­nen ei ole mitenkään kohtu­ut­toman vaikeaa.

    Koko sukupol­ven­vai­h­dos­sotku on todel­la sotku. Keskisu­uris­sa yri­tyk­sis­sä alkaa hel­posti olla myös niitä alle 10 %:n omis­ta­jia, joiden veroko­htelu jois­sakin tilanteis­sa on tiukem­pi. Koko sotku kan­nat­taisi toden­näköis­es­ti purkaa siten, että yri­tyk­sistä ei menisi lah­ja- tai per­in­töveroa, mut­ta luovu­tusti­lanteessa ne verotet­taisi­in purka­mal­la han­k­in­ta­meno omis­ta­javai­h­dosten yli.

  69. Viherinssi: Konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä.

    Äiti myy 2 miljoo­nan arvoisen yri­tyk­sen­sä tyt­tärelleen 1,5 miljoon­al­la (75 % arvos­ta, jol­loin tätä ei käsitel­lä lah­jana – ja poikkeuk­sia on tuo­honkin pros­ent­ti­in). Tytär joutuu vip­paa­maan jostain nuo rahat, ja helpoin paik­ka vipa­ta ne on ottaa koro­ton­ta lainaa äidiltä. Tähänkin sisäl­tyy joitakin ehto­ja, mut­ta yri­tyskau­pas­sa ne yleen­sä täyttyvät.

    Suurin mys­teeri min­ulle on aina ollut, mik­si sen tyt­tären pitäisi saa­da äitin­sä yri­tys vähem­mäl­lä vero­tuk­sel­la, kun ei äidin asun­toakaan saa mil­lään huo­jen­nuk­sil­la ja se on sen­tään perus­tarve? Mis­tä tulee tämä outo feo­daali­a­jan käsi­tys siitä, että yrit­täjän tytär on paras työn jatkaja? 

    Ainakaan ei alan tutkimuk­ses­ta, jon­ka tulos on yleen­sä, että 1. sukupolvi rak­en­taa, toinen kas­vat­taa ja kol­mas tuhoaa.

  70. Anu:
    Keski­t­u­loisille vero­jen kiertämi­nen on han­kalaa, rikkaille / kovat­u­loisille help­poa. Vai­h­toe­hto­ja on oikeasti luke­mat­to­mia ja paikoin lain­säätäjä on ystäväl­lis­es­ti suo­raan jät­tänyt riit­tävän rikkaille omia aukkoja.

    Esim. Oyj:n mak­samat osin­got Oy:lle ovat veronalaisia, pait­si, jos Oy omis­taa Oyj:stä väh. 10%. Sit­ten sieltä Oy:stä voidaan nos­taa osin­got verova­paana 60000 euroon saak­ka, kun­han net­to­var­al­lisu­us on riit­tävä (tämä ei liene yleen­sä tässä tilanteessa ongelma).

    Ja täl­lä oli mitä tekemistä ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen kanssa?

  71. Leena Y.-M:
    Kos­ka päästään 30 tun­nin työvi­ikkoon. => töitä use­am­malle ja parem­pi elämän­laatu? Suo­ma­laiset verote­taan kuo­li­aak­si, ei tämä tosi­aankaan ole mikään “veroparati­isi”.

    Töi­den tasa­jako on erit­täin hyvä tavoite, kos­ka sil­lä saavutet­taisi­in todel­la paljon hyvää. Työt­tömyy­den ja sen aiheut­ta­man syr­jäy­tymisen pois­tu­mi­nen säästäisi rahaa val­tavasti. Lisäk­si vielä yhteiskun­nalli­nen eri­ar­voisu­us vähenisi huomattavasti.

    Ylimääräisenä bonuk­se­na nyky­isil­lä työn­tek­i­jöil­lä olisi enem­män vapaa-aikaa, jol­loin he oli­si­vat (ehkä) lev­än­neem­piä ja tehokkaampia työssään. Vaa­ti­vam­mis­sa töis­sä har­va jak­saa oikeasti skarpa­ta 8 tun­tia päivässä. Per­heil­läkin olisi enem­män aikaa yhdessä, mikä hei­jas­tu­isi pienem­pänä päivähoito­tarpeena ja toiv­ot­tavasti hyv­in­voiv­ina lapsina.

    Tämän utopi­an esteenä on kuitenkin mon­ta asiaa:

    * töitä on sel­l­aisil­la aloil­la, jonne on vaikea löytää työvoimaa (ts. työ­nan­ta­ja mielu­um­min piden­täisi viikot 50-tuntisiksi)

    * töitä on eri alueil­la kuin työvoimaa

    * pitkää pere­htymistä vaa­tivis­sa tehtävis­sä työa­jan lyhen­tämi­nen lisäisi työ­nan­ta­jalle tule­vaa pere­hdy­tys­taakkaa (kun kol­men ihmisen hom­maan pitäisi pere­hdyt­tää neljä)

    * henkilöko­htaisia työkalu­ja vaa­tivis­sa hom­mis­sa työkalukus­tan­nuk­set kasvavat

    * niil­lä aloil­la, joil­la on ylimääräistä pätevää työvoimaa, nykyiset työn­tek­i­jät (osin ay-liik­keen avus­tuk­sel­la) pitävät työ­paikois­taan ham­paat irvessä kiinni

    * ihmiset eivät muutenkaan vält­tämät­tä ole riemuis­saan alen­ta­mas­sa net­to­tu­lo­jaan neljänneksellä

    * ihmiset ovat puheis­saan sol­i­daarisem­pia kuin teois­saan (kat­sokaa vain vaikka­pa ope­tusalan van­hempainva­pai­ta kesäaikaan…)

    Jos me kaik­ki olisimme liukuhi­h­nal­la ruu­vaa­mas­sa mut­te­ria tai opet­ta­mas­sa koul­u­laisille sak­saa, jär­jeste­ly olisi hyvä. Nyt siihen liit­tyy kuitenkin mon­ta haastet­ta. Tästä huoli­mat­ta yhteiskun­nan pitäisi ilman muu­ta rak­en­taa jär­jestelmät kan­nus­ta­maan tähän siel­lä, mis­sä se on mahdollista.

  72. Anu:
    Sit­ten sieltä Oy:stä voidaan nos­taa osin­got verova­paana 60000 euroon saak­ka, kun­han net­to­var­al­lisu­us on riit­tävä (tämä ei liene yleen­sä tässä tilanteessa ongelma).

    Joko voitaisi­in lopet­taa tämä höpinä verot­tomista osingoista? 

    Eivät ne osin­got ole verot­to­mia, kos­ka niistä mak­se­taan yhteisövero jota palkoista ei tarvitse mak­saa. Lop­putu­lok­sen kannal­ta ei ole väliä mak­se­taanko verot ennen kuin rahat siir­retään tulon­saa­jan tilille (osinko­jen vero­tus) vai vas­ta sen jäl­keen (palka­nsaa­jien verotus).

    Yhteisövero on muuten sit­ten korkeampi mitä keskimääräisen suo­ma­laisen työn­tek­i­jän ansiotulovero. 

    (medi­aa­ni­palk­ka 2011 on 2900 e, joka tekee 36 250 e vuosi­t­u­lo­ja, keskimääri­nen tulovero­pros­ent­ti on 22%, yhteisövero taas on 24,5% -> jokainen osin­gon­saa­ja mak­saa korkeam­mal­la pros­en­til­la vero­ja kuin keskimääräi­nen palkansaaja)

  73. Viherinssi
    Kol­mas vai­h­toe­hto on se, että fir­ma alka­akin men­estyä hyvin. Tytär pyörit­tää sitä jonkin aikaa ja myy pois. Sil­loin hän mak­saa luovu­tusvoitos­ta veron (noin 32 % tässä tapauk­ses­sa) siten, että han­k­in­ta­menok­si kat­so­taan tuo 1,5 miljoona (tai olet­ta­ma, jos se on edullisempi). 

    Tässähän se suurin hyö­ty tuleekin eri­tyis­es­ti siitä, että kun yri­tyk­sen arvo kas­vaa, on halvem­paa myy­dä / lahjoit­taa se yri­tys jo aiemmin. 

    Viherinssi

    Äiskä voisi muuten tehdä myös sen, että lahjoit­taa yri­tyk­sen käyväl­lä hin­nal­la tyt­tärelleen. Tytär myy yri­tyk­sen käyväl­lä hin­nal­la pois. Nyt koko kuvios­sa mak­se­taan veroa vain lah­javero­pros­en­til­la, joka on puo­let luovu­tusvoiton vero­pros­en­tista. Luovu­tusvoiton veroa ei mene, jos lah­jakir­jan arvo oli sama kuin myyn­ti­hin­ta. (Tässäkin on pieni koukku; lah­jan ja luovu­tuk­sen välil­lä pitää kulua aikaa, muuten vero­tus pis­tetään rankem­man mukaan.) 

    Muis­taak­seeni tässä tilanteessa pitää omis­taa vain vuo­den ajan (jos kyse on verova­paas­ta myyn­nistä sukupol­ven­vai­h­dok­sen yhtey­dessä niin tarvi­taan 5 vuot­ta tai han­k­in­ta­menok­si las­ke­taan lahjoit­ta­jan han­k­in­ta­meno). Jos se yri­tys siir­retään lah­jana tai per­in­tönä, sitä lahja/perintöveroa huo­jen­netaan. Arvok­si las­ke­taan 40% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, per­in­tövero on siis ~6% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Tuskin­pa tämä kaataa kan­nat­tavia yri­tyk­siä, jos se ker­ran sukupolves­sa pitää mak­saa. Ihan oikeasti yri­tys­ten sukupol­ven­vai­h­dok­set eivät ole mikään ongel­ma. Soisin poli­itikko­jen keskit­tyvän johonkin oleellisempaan.

  74. Viherinssi: Ja täl­lä oli mitä tekemistä ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen kanssa? 

    Hyvin vähän, sen takia koko viestis­sä ei käytet­ty sanaa ansiotulo.

    Ansio­tu­lo­jen kiertämisen­hän Osmo jo selit­ti. Muute­taan ansio­tu­lot pääo­mat­u­loik­si ja laite­taan ne tule­maan omaan yri­tyk­seen, johon ker­ry­tetään ensin riit­tävästi net­to­var­al­lisu­ut­ta. Sit­ten nos­te­taan pääo­mat­u­lot (60000 EUR/vuosi) yhdenker­taisel­la vero­tuk­sel­la. Tämä ei onnis­tu kaik­il­ta, mut­ta riit­tävän kovat­u­loisil­ta usein kyl­lä. Ikävää tässä on tietysti, että on ole­mas­sa teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us, että kansane­dus­ta­jat saa­vat joskus yhtäkkisen järkevyysko­htauk­sen ja muut­ta­vat lakia. Niin kuin ikävästi jo lask­i­vat tuon mak­simin 90000:sta 60000 euroon.

    Lisäk­si, jos kyse on oikeasti yrit­täjästä, pohdi­taan myös kon­serni­raken­net­ta ja peruste­taan toinenkin osakey­htiö, joka voidaan myy­dä EVL-käyt­töo­maisu­u­sosak­keena, kun siitä halu­taan luop­ua. Ja kas, ei tarvitse mak­saa ollenkaan luovu­tusvoit­toveroa. Sen jäl­keen hold­ing-yhtiö, jonne on kerät­ty osakkei­ta ja asun­to­ja, muut­tuu TVL-yhtiök­si ja yhtiö voidaan purkaa ja verot mak­se­taan han­k­in­ta­meno-olet­ta­man mukaan.

  75. Sylt­ty: Joko voitaisi­in lopet­taa tämä höpinä verot­tomista osingoista? 

    Eivät ne osin­got ole verot­to­mia, kos­ka niistä mak­se­taan yhteisövero jota palkoista ei tarvitse mak­saa. Lop­putu­lok­sen kannal­ta ei ole väliä mak­se­taanko verot ennen kuin rahat siir­retään tulon­saa­jan tilille (osinko­jen vero­tus) vai vas­ta sen jäl­keen (palka­nsaa­jien verotus).

    Jos minä omis­taisin yhden pros­entin jostain pörssiy­htiöstä, jou­tu­isin mak­samaan osin­go­ista lisäk­si ~20% veroa. Jos joku oikeaan suku­un syn­tynyt omis­taa suvun hold­ing-yhtiön kaut­ta saman ver­ran pörssiy­htiöstä, hän saa ne ilman tuo­ta veroa. Eikö siinä muka ole mitään epäoikeu­den­mukaista mielestäsi?

  76. e.e.maa: Jol­loin yrit­täjä mak­saa ensin yri­tyk­sen voitos­ta veroa 24,5% ja sit­ten vielä luovu­tusvoitos­ta 30% (yht. 47,15%). Eli kyl­lä se val­tio tästäkin “häkel­lyt­tävän hel­pos­ta” menet­telystä ihan kelpo kor­vauk­sen saa. Yrit­täjä ottaa näin menetel­lessään lisäk­si riskin, että jos yri­tyk­sel­lä ei tule­vaisu­udessa menekään hyvin, niin rahat jäävät mah­dol­lis­es­ti kokon­aan saamatta.

    Plus että näin menet­televä yrit­täjä on arvaa­mat­tomien par­la­men­taarikko­jen armoil­la. Heil­lä kun on tapana muut­taa sään­töjä kesken pelin. Tuos­ta laskel­mas­ta taisi uno­htua hankintahintaolettama.

  77. Anu: Arvok­si las­ke­taan 40% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, per­in­tövero on siis ~6% nettovarallisuudesta.

    Pitää vielä huo­ma­ta, että tuo on ymmärtääk­seni kir­jan­pidol­lista net­to­var­al­lisu­ut­ta, jol­la ei sinän­sä ole juuri mitään tekemistä yri­tyk­sen todel­lisen var­al­lisu­u­den tai arvon kanssa.

  78. Tämän­päiväi­nen postaus Saariselän sem­i­naarista on hävin­nyt — tarkoituk­sel­la vai vahingossa?

  79. Olisi kiva jos voisit kir­joit­taa inside-näke­myk­sen Saariselän medi­ako­hu­un: mik­sei Urpi­laista kut­sut­tu Saariselälle. Omas­ta puolestani hyväksyn sen perustelun, että sinne kut­sut­ti­in talouden huip­puasiantun­ti­joi­ta, jol­laise­na en Urpi­laista pidä. 🙂 Heräävä kysymys onkin Urpi­laisen kut­sut­ta jään­nin sijaan se, että mik­si kut­sun ansait­se­vis­sa talousasiantun­ti­jois­sa oli vain yksi nainen, Lagarde. 

    Eikö huip­punaisia ole vai jätet­ti­inkö hei­dät kut­sumat­ta? Pitäisikö lis­ta­ta kut­su­tut miehet ja miet­tiä olisiko löy­tynyt vas­taavas­sa ase­mas­sa ole­va nainen? Toisin sanoen pitäisikö nou­dat­taa naiskiintiötä?

  80. Anna-Liisa:

    “Olisi kiva jos voisit kir­joit­taa inside-näke­myk­sen Saariselän medi­ako­hu­un: mik­sei Urpi­laista kut­sut­tu Saariselälle.”

    Ilmeis­es­ti sen takia, kun ei sinne kut­sut­tu muitakaan valtiovarainministereitä.

    “Heräävä kysymys onkin Urpi­laisen kut­sut­ta jään­nin sijaan se, että mik­si kut­sun ansait­se­vis­sa talousasiantun­ti­jois­sa oli vain yksi nainen, Lagarde.”

    Ikuisu­uskysymyk­siä: sat­tumaa vai patri­arkaatin sor­toa? Itse veikkaan ensin mainittua.

    “Pitäisikö lis­ta­ta kut­su­tut miehet ja miet­tiä olisiko löy­tynyt vas­taavas­sa ase­mas­sa ole­va nainen? Toisin sanoen pitäisikö nou­dat­taa naiskiintiötä?”

    Ei todel­lakaan. Kain nyt epävi­ral­lisi­in tilaisuuk­si­in saa kut­sua ketä halu­aa ja jos kut­sut­tu­jen joukos­sa ei ole punatukkaisia, ei kai kyse ole automaat­tis­es­ti punatukkaisten sorrosta/vihasta/syrjinnästä?

    Tätä yritin par­o­di­oi­da Osmon Saariselkä-ketjus­sa, joka katosi taivaan tuuli­in: koh­ta meil­lä on tasa-arvo­val­tu­utet­tu vaa­ti­mas­sa äijien mökkivi­ikon­lopuille naiski­in­tiöitä. Totaalisen absurdia.

    Se, että Kivinie­mi otti asian esille “naiskysymyk­senä” oli huo­mat­tavasti törkeäm­pää ja vaar­al­lisem­paa pop­ulis­mia kuin Soinin kaik­ki heitot yhteen­sä, kos­ka täl­laiselle on selkeästi ole­mas­sa kaikupo­h­ja, joka vas­taa aina kovem­min kuin huudetaan.

  81. Anu: Eikö siinä muka ole mitään epäoikeu­den­mukaista mielestäsi? 

    Mnun ymmärtääk­seni sijoi­tusy­htiökin mak­saa tulok­ses­taan vero­ja, eli jos tulos koos­t­uu pelkästään osin­go­ista niin kyl­lä niistäkin se sama vero menee kuin muil­takin yrit­täjiltä. Joudun nyt tur­vau­tu­maan googlailuun:

    Pörssiy­htiön osin­gon verotus:
    Yksi­ty­ishenkilölle 28%* 70% =19.6 %
    Sijoi­tusy­htiön kaut­ta 26 %* 75% = 19.5%
    http://www.valistunutsijoittaja.com/51

    Man­iosta­masi suuri epäoikeu­den­mukaisu­us on siis 0,1 %-yksikköä.

  82. Ein­stenin kom­men­tit kir­joituk­seeni ovat hyvä esimerk­ki siitä, miten valikoiden siteer­auk­set taitavasti saadaan kir­joituk­sen viesti muut­tumaan. Nyt Ein­stenin kom­men­tista tulee se vaikutel­ma, että olisin ankarasti käynyt naisaat­teen puolesta.

    Ein­stenin pois jät­tämät kir­joituk­seni avainko­h­dat: Omas­ta puolestani hyväksyn sen perustelun, että sinne kut­sut­ti­in talouden huip­puasiantun­ti­joi­ta, jol­laise­na en Urpi­laista pidä. […] Eikö huip­punaisia ole vai jätet­ti­inkö hei­dät kutsumatta? 

    Pidän täysin mah­dol­lise­na sitä, että huip­ul­la ei ole naisia. Eivät Katainen ja Stubb heitä siinä tapauk­ses­sa olisi taikoakaan voineet; tun­tem­at­tomien, hier­arkian alem­mille por­taille jäänei­den nais­ten ylen­määräi­nen kut­sum­i­nen taas olisi vaikut­tanut omituiselta.

    Siitä, mik­si naiset eivät ole eden­neet huipuille, on keskustel­tu koko naisaat­teen ole­mas­saolon ajan ja sopii keskustel­la edelleenkin, mut­ta ei sitä nyt Saariselän kut­su­vieraslistal­la voin­ut ratkaista.

  83. Kateusverossa ja tulo­erokeskustelus­sa hyvää tarkoit­ta­vat aktivis­it ja media ovat tuoneet suo­raan Suomeen keskustelun, jota käy­dään jos­sain USA:ssa.

    Suomes­sa tulo­erot ovat pienet, melkein mikä tahansa jo nos­taa niitä. Toimieen­tu­lotuel­la ja asum­istues­sa vuosian­sio on n 12 000 euroa.
    Katu­den kohteena on sit­ten enem­män kuin 8,3 ker­taa ansaitseva?

    Fik­su nuori ymmärtää vih­jeen, kivem­paa otaa rauhal­lis­es­ti ja pössytel­lä kotona, kuin nähdä mitään vaivaa.

    USA:ssa Gibi-ker­roin on luokkaa 41, eniten ansait­se­va 1% ansait­si 21% kak­ista tuloista.
    Siel­lä sol­i­daarisu­usveron tulo­ra­ja on miljoona dollaria!

  84. Sylt­ty: Mnun ymmärtääk­seni sijoi­tusy­htiökin mak­saa tulok­ses­taan vero­ja, eli jos tulos koos­t­uu pelkästään osin­go­ista niin kyl­lä niistäkin se sama vero menee kuin muil­takin yrit­täjiltä. Joudun nyt tur­vau­tu­maan googlailuun:

    Pörssiy­htiön osin­gon verotus:
    Yksi­ty­ishenkilölle 28%* 70% =19.6 %
    Sijoi­tusy­htiön kaut­ta 26 %* 75% = 19.5%
    http://www.valistunutsijoittaja.com/51

    Man­iosta­masi suuri epäoikeu­den­mukaisu­us on siis 0,1 %-yksikköä.

    Kun se point­ti oli juuri se, että jos sijoi­tusy­htiö omis­taa yli 10 % oyj:stä, se ei mak­sa tuo­ta 26 % * 75 % veroa! Ja se on minus­ta melko törkeä, suo­raan rikkaille laki­in tehty porsaanreikä.

  85. Tässä vielä link­ki, jos et muuten usko/ymmärrä:
    http://www.vm.fi/vm/fi/10_verotus/03_elinkeinoverotus/05_yhteison_verotus/index.jsp

    Ja lain­aus:
    “Osin­gos­ta on kuitenkin veronalaista tuloa 75 pros­ent­tia ja verova­paa­ta tuloa 25 pros­ent­tia seu­raavis­sa tapauksissa:
    3. Osinkoa jaka­va yhteisö on julkises­ti noteer­at­tu yhteisö ja osin­gon­saa­ja muu yhteisö kuin julkises­ti noteer­at­tu yhtiö, joka ei omista vähin­tään 10 pros­ent­tia osinkoa jaka­van yhtiön osakepääomasta.”

    Ts. osinko on verova­paa­ta, jos osin­gon­saa­ja on oy, joka omis­taa vähin­tään 10 % osinkoa jakavas­ta oyj:stä.

  86. Anna-Liisa, usko tai älä, mut­ta tarkoituk­seni ei ollut osoit­taa mil­lään taval­la, että juuri sinä olisit naisas­iali­ik­keen airut. Tarkoituk­se­nani ei ollut myöskään saa­da mil­lään taval­la sin­un viestiäsi muuttumaan. 

    Kysy­it mie­lenki­in­toisia kysymyk­siä, joi­hin vas­tasin mielestäni yleisel­lä tasolla.

  87. Anu:

    Ts. osinko on verova­paa­ta, jos osin­gon­saa­ja on oy, joka omis­taa vähin­tään 10 % osinkoa jakavas­ta oyj:stä.

    Uno­hdin tuon 10% sään­nön. Kyseessä lie­nee prag­maat­ti­nen sään­tö, sil­lä oy joka omis­taa yli 10% pörssiy­htiöstä, vilah­taa kyl­lä rajan ylitse nopeam­min kuin demari ehtii sanoa “sol­i­daarisu­us”.

  88. Sylt­ty: Uno­hdin tuon 10% sään­nön. Kyseessä lie­nee prag­maat­ti­nen sään­tö, sil­lä oy joka omis­taa yli 10% pörssiy­htiöstä, vilah­taa kyl­lä rajan ylitse nopeam­min kuin demari ehtii sanoa “sol­i­daarisu­us”.

    Mitäs merk­i­tys­tä sil­lä on onko hold­ing-yhtiö mak­samat­ta vero­ja koti­maas­sa vai ulkomailla?

  89. Sylt­ty: Uno­hdin tuon 10% sään­nön. Kyseessä lie­nee prag­maat­ti­nen sään­tö, sil­lä oy joka omis­taa yli 10% pörssiy­htiöstä, vilah­taa kyl­lä rajan ylitse nopeam­min kuin demari ehtii sanoa “sol­i­daarisu­us”.

    Toinen syy lie­nee se, että sen on tarkoi­tus pois­taa kan­nusti­non­gel­ma yri­tyk­sen lis­tau­tu­miseen liit­tyen. (Huikean tehokas­ta, niin kuin olemme val­taisas­ta lis­tau­tu­mis­ryn­täyk­ses­tä havainneet.)

    Ongel­ma tässä on tietysti se, että Suomen pääo­mavero­tuk­sen perus­lähtöko­h­ta on niin kum­malli­nen, että tuol­laisia kan­nusti­non­gelmia ratko­maan täy­tyy luo­da uusia kum­mallisia sään­töjä, jot­ka samal­la luo­vat uusia kan­nusti­non­gelmia. Koko purkkavir­i­tyk­ses­tä pitäisi luopua.

    En olisi vältämät­tä nos­tamssa pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta kokon­aisu­udessaan, mut­ta halu­aisin sen ole­van neu­traalia esim. eri yri­tys­muo­to­jen välil­lä. Tämä käytän­nössä tarkoit­taisi sitä, että eräät, jot­ka nykysys­teemil­lä ovat verokon­sult­tien avus­tuk­sel­la kovasti opti­moi­neet vero­tus­taan, väistämät­tä häviäisivät.

  90. tcrown: Mitäs merk­i­tys­tä sil­lä on onko hold­ing-yhtiö mak­samat­ta vero­ja koti­maas­sa vai ulkomailla? 

    Kyl­lähän se sil­loin mak­saa, jos omis­taa jotain muu­ta ja niitä alle 10%. Eli jos hold­ingy­htiön salkkua on vähänkään hajautet­tu tai sil­lä on ylipäätän­sä mui­ta omis­tuk­sia tai edes käteis­varo­ja korol­lisil­la tileillä.

  91. “Suurin mys­teeri min­ulle on aina ollut, mik­si sen tyt­tären pitäisi saa­da äitin­sä yri­tys vähem­mäl­lä vero­tuk­sel­la, kun ei äidin asun­toakaan saa mil­lään huo­jen­nuk­sil­la ja se on sen­tään perustarve?”

    En tiedä mikä logi­ik­ka siinä on, että asun­toa TAI yri­tys­tä ei saa siirtää jälkikasvulleen ilman vero­ja. Olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää että Suomes­sa olisi enem­män varakkai­ta ja vähem­män köyhiä.

  92. Mika:
    “Suurin mys­teeri min­ulle on aina ollut, mik­si sen tyt­tären pitäisi saa­da äitin­sä yri­tys vähem­mäl­lä vero­tuk­sel­la, kun ei äidin asun­toakaan saa mil­lään huo­jen­nuk­sil­la ja se on sen­tään perustarve?”

    En tiedä mikä logi­ik­ka siinä on, että asun­toa TAI yri­tys­tä ei saa siirtää jälkikasvulleen ilman veroja.

    Sik­si kun per­in­tövero on hyvä vero, kukaan ei jätä kuolemat­ta sen takia että joutuu mak­samaan vähän vero­ja. Sen­si­jaan joku saat­taa jät­tää tekemät­tä jotain töitä tulovero­jen takia.

    Olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää että Suomes­sa olisi enem­män varakkai­ta ja vähem­män köyhiä.

    Tot­ta, mut­ta kun niitä vero­ja pitää kuitenkin jotenkin kerätä. Itse kan­natan veroas­t­een ja julkisen sek­torin osu­u­den laskemista, mut­ta veronalen­nustalkoiden aloit­ta­mi­nen per­in­töveroista on nyt vaan ihan hönt­tiä. Suo­mi on kuitenkin varsi­nainen veroparati­isi eli tääl­lä on paljon hyvin korkei­ta vero­ja, niin ei kan­na­ta siitä pien­im­mästä pahas­ta aloittaa.

    Ja just for the record, min­ul­ta itseltäni tulee joskus jäämään yri­tys perin­nök­si sain juuri per­in­töä ja per­in­tövero­ja myös. Kyl­lähän se jurp­pii, en sitä kiel­lä, mut­ta mielum­min kyl­lä näk­isin pienem­män vero­sum­man tilinauhassani.

  93. Sylt­ty: Sik­si kun per­in­tövero on hyvä vero, kukaan ei jätä kuolemat­ta sen takia että joutuu mak­samaan vähän vero­ja. Sen­si­jaan joku saat­taa jät­tää tekemät­tä jotain töitä tulovero­jen takia.

    Hie­man väärä lähtöko­h­ta. Rikas jär­jestelee asiansa ennen per­in­töä: yhtiöit­tämisiä, säätiöit­tämisiä ja ulko­maisia hold­ingy­htiöitä. Keskiver­to asun­non­o­mis­ta­ja ei näin tee, ja hänen lapsen­sa mak­sa­vat per­in­töverot. Kuten palkkat­ulovero­jenkin kohdal­la, laskun mak­sa­vat keskituloiset.

  94. Sylt­ty: Ja just for the record, min­ul­ta itseltäni tulee joskus jäämään yri­tys perin­nök­si sain juuri per­in­töä ja per­in­tövero­ja myös. Kyl­lähän se jurp­pii, en sitä kiel­lä, mut­ta mielum­min kyl­lä näk­isin pienem­män vero­sum­man tilinauhassani.

    Niin, myös minä mak­saisin ne pakol­liset veroni mielu­um­min vas­ta kuoltuani.

  95. Mika:
    En tiedä mikä logi­ik­ka siinä on, että asun­toa TAI yri­tys­tä ei saa siirtää jälkikasvulleen ilman vero­ja. Olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää että Suomes­sa olisi enem­män varakkai­ta ja vähem­män köyhiä.

    Kun kap­i­tal­is­min peru­som­i­naisuuk­si­in kuu­luu koron mak­su omaisu­udelle, ilman per­in­töveroa omaisu­userot kas­vaisi­vat. Olen kuul­lut mon­en lib­er­al­istin ja jopa lib­er­taristin kan­nat­ta­van, että kun­han lähde­tään samoista lähtöko­hdista, omaisu­us jakau­tukoon ahkeru­u­den mukaan. Mut­ta miten lähtöko­h­dat muka oli­si­vat samat, jos toinen läh­tee miljoo­nan sijoi­tus­pääo­ma­l­la ja toinen nol­lal­la eurol­la? Edelli­nen käytän­nössä tien­aa 50 000 euroa vuodessa tekemät­tä mitään.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti ja muutenkin län­si­maisen sivistys­val­tion kannal­ta toiv­ot­tavasti on hyvä, jos ihmiset eivät syn­ny eri kastei­hin. Mitä helpom­paa liikku­mi­nen kastista toiseen on, sitä ahk­er­ampia ihmiset ovat. Suo­mi ei rikas­tu rikkail­la, vaan sil­lä mitä köy­hät ja keski­t­u­loiset tekevät.

  96. Elmo Allén: Kun kap­i­tal­is­min peru­som­i­naisuuk­si­in kuu­luu koron mak­su omaisu­udelle, ilman per­in­töveroa omaisu­userot kas­vaisi­vat. Olen kuul­lut mon­en lib­er­al­istin ja jopa lib­er­taristin kan­nat­ta­van, että kun­han lähde­tään samoista lähtöko­hdista, omaisu­us jakau­tukoon ahkeru­u­den mukaan. Mut­ta miten lähtöko­h­dat muka oli­si­vat samat, jos toinen läh­tee miljoo­nan sijoi­tus­pääo­ma­l­la ja toinen nol­lal­la eurol­la? Edelli­nen käytän­nössä tien­aa 50 000 euroa vuodessa tekemät­tä mitään.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti ja muutenkin län­si­maisen sivistys­val­tion kannal­ta toiv­ot­tavasti on hyvä, jos ihmiset eivät syn­ny eri kastei­hin. Mitä helpom­paa liikku­mi­nen kastista toiseen on, sitä ahk­er­ampia ihmiset ovat. Suo­mi ei rikas­tu rikkail­la, vaan sil­lä mitä köy­hät ja keski­t­u­loiset tekevät.

    En nyt ymmär­rä kom­ment­ti­asi ollenkaan, jos perii miljoo­nan siitä jää vero­jen jäl­keen käteen 850000 joten mitään kasti­jakoa tuo vero ei poista. Jos kan­natat 100% per­in­tö- ja lah­javeroa niin tok­i­han niinkin saa vapaas­sa maas­sa tehdä. Aikoinaan tuo­ta kut­sut­ti­in “sosial­isoimisek­si” ja sitä on kai isos­sa mit­takaavas­sa kokeiltukin.

    Per­in­tö- ja lah­javeron ongel­ma on siinä, että esim. heikko­tu­loiselle lapselleen ei voi antaa turhak­si käynyt­tä kämp­pään­sä (jos esim. joutuu van­hainkoti­in), ilman että tilil­lä on kohtu­ulli­nen sum­ma val­u­ut­taa vero­jen mak­su­un. Varakkail­la on, keski­t­u­loisil­la harvemmin. 

    Normiske­naario on että kämp­pä menee myyn­ti­in jol­loin suvun var­al­lisu­us vähe­nee, varakkail­la joil­la myyn­ti­tarvet­ta ei ole kiin­teistö­var­al­lisu­us siir­tyy sukupolvelta toiselle.

  97. Tässä tulee väk­isinkin mieleen se, että yleis­es­ti ajatel­laan ihmisen rehellis­es­ti ansait­semien raho­jen ovan val­tion omaisuutta.

    Saadan­keen käyt­tää raho­jaan, ihmisen pitää sit­ten jotenkin anoa niitä ja todis­taa oikeu­tuk­sen­sa niiden käyttöön.

    Tämä kuvas­taa hyvin Suomen intel­li­gentsian marx­i­laista ajat­telua: Sen mukaan ihmi­nen ei ole mitään, ei edes Erk­ki Tuomio­ja, Tar­ja Halo­nen tai Osmo Soin­in­vaara. Sen sijaa val­tio on kaik­ki kaikessa.

    Samaa kuvas­taa mm. Halosen lausah­dus: “…mä en usko sel­l­aiseen ketju­un, että kun se on paras yrit­täjälle niin se on paras muillekin.”

    Kuitenkin koko maan hyv­in­voin­ti on peräisin juuri yrittäjyydestä!

    Jos ajat­telee, puhuu ja tekee kuin marx­isti, niin kyl­lä se on marxisti.

    Nyt olisi jo korkea aika sille, että nämä epäre­helliset piilo-marx­is­tit siir­tyvät eläkkeelle.

    Näin Suo­mi pääsee vas­taa­maan täysin voimin nykya­jan rajui­hin haasteisi­in, joi­hin piilo-marx­is­tit eivät voi tar­jo­ta mitään ratkaisuja.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, ja anti-marxisti

  98. i: Hie­man väärä lähtöko­h­ta. Rikas jär­jestelee asiansa ennen per­in­töä: yhtiöit­tämisiä, säätiöit­tämisiä ja ulko­maisia holdingyhtiöitä.

    Rikkaat tekevät noin var­masti vielä enem­män kun puhutaan tulo- ja pääomaveroista. 

    On parem­pi että veropo­h­ja on mah­dol­lisim­man laa­ja ja sitä kaut­ta vero­ta­so matalampi.

  99. Vil­ja­mi: Luin uutis­lähteistä, että arvon­lisäveron koro­tus­ta kom­pen­soidaan pien­i­t­u­loisille työ­tulovähen­nyk­sen nos­tamisel­la. Sum­maa en huo­man­nut mainit­ta­van. Onko­han siitä jo sovit­tu vai ei?

    Osmo: Mik­si et vastaa?

    Jos et tähän kerk­iä vas­taa­maan, tee vaik­ka uusi blogikir­joi­tus aiheesta.

  100. Mika: “Suurin mys­teeri min­ulle on aina ollut, mik­si sen tyt­tären pitäisi saa­da äitin­sä yri­tys vähem­mäl­lä vero­tuk­sel­la, kun ei äidin asun­toakaan saa mil­lään huo­jen­nuk­sil­la ja se on sen­tään perustarve?”En tiedä mikä logi­ik­ka siinä on, että asun­toa TAI yri­tys­tä ei saa siirtää jälkikasvulleen ilman vero­ja. Olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää että Suomes­sa olisi enem­män varakkai­ta ja vähem­män köyhiä.

    Tuo johtaisi pian siihen, että meil­lä olisi vain hyvin köy­hiä van­huk­sia eikä heil­lä olisi eläk­keen lisäk­si mitään mui­ta tulo­ja, joil­la mak­saa hoitomaksuja. 

    Jospa (osan) omaisu­ut­taan voisi siirtää jälkikasvulle veroit­ta, mut­ta jälkikasvu jou­tu­isi samal­la otta­maan vas­tatak­seen lahjoit­ta­jan hoi­dos­ta vanhuksena?

  101. Vil­jamin kysymyk­seen var­maan löy­tyy vas­taus. Itse en löytänyt kuin van­han vvm:n tiedot­teen ja hal­li­tuk­sen esityksen.

    Val­tio­varain­min­is­ter­iön tiedote 5.10.2011: Veroratkaisut 2012 talousarvioesityksessä

    Pien­i­t­u­lois­t­en vero­tuk­sen keven­tämisek­si työ­tulovähen­nys­tä ja kun­nal­lisvero­tuk­sen perusvähen­nys­tä kas­vatet­taisi­in kumpaakin 200 miljoon­al­la eurolla.

    Työ­tulovähen­nyk­sen enim­mäis­määrää korotet­taisi­in 740 eurosta 900 euroon ja vähen­nyk­sen ker­tymä-pros­ent­tia korotet­taisi­in 5,9 pros­en­tista 6,9 pros­ent­ti­in. Perusvähen­nyk­sen enim­mäis­määrää korotet­taisi­in 2 250 eurosta 2 850 euroon.

    Asi­aa pan­ti­in vireille hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä 50/2011. Sen löy­dän Eduskun­nan asi­akir­joista, mut­ta en osaa käyt­tää tietokan­taa niin että olisin löytänyt juuri tätä yksi­tyisko­htaa koske­van lopputuloksen.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    en ole voin­ut vas­ta­ta tuo­hon työ­tulovähen­nyk­seen, kos­ka sen para­metrit eivät ole osuneet silmiini.

    Onko työ­tulovähen­nyk­sen ja perusvähen­nyk­sen tarkat sum­mat siis vielä sopi­mat­ta? Kos­ka niistä kuul­laan julkisuudessa?

    Koro­tusten suu­ru­us­lu­ok­ka on aika olen­nainen tieto pien­i­t­u­loiselle. Jos kyseessä on vain jokin kos­meet­ti­nen nos­to, tarkoit­taa se että tulo­ero­jen kaven­t­a­mi­nen on vain suur­ta puhetta.

  103. Anna-Liisa: Nuo vaa­ti­mat­tomat koro­tuk­set sovit­ti­in jo viime kesän hallitusneuvotteluissa.

    Jos mitään uut­ta koro­tus­ta ei ole luvas­sa tämän kevään bud­jet­ti­raamin yhtey­dessä, on val­heel­lista poli­tikoin­tia viher­vasem­mis­tol­ta puhua _jo tehdyistä_ verovähen­nys­ten koro­tuk­sista ikään kuin kom­pen­soimaan _nyt_ tehtäviä arvon­lisäveron korotuksia.

    Se seik­ka, että näistä vähen­nyk­sistä vain puhutaan yleisel­lä tasol­la mainit­se­mat­ta niiden euromääräisiä sum­mia, pistää epäilemään, että hom­mas­sa on kuse­tuk­sen makua.

    Fik­suin­ta olisi kyl­lä pois­taa sosi­aalietuuk­sien vero­tus (kyl­lä, niistä mak­se­taan val­ti­olle veroa takaisin toiseen tasku­un), eikä “hyvit­tää” tätä vero­tus­ta perusvähen­nyk­sen min­i­maal­isil­la korotuksilla.

  104. Sep­po Korp­poo:
    Tässä tulee väk­isinkin mieleen se, että yleis­es­ti ajatel­laan ihmisen rehellis­es­ti ansait­semien raho­jen ovan val­tion omaisuutta.

    Saadan­keen käyt­tää raho­jaan, ihmisen pitää sit­ten jotenkin anoa niitä ja todis­taa oikeu­tuk­sen­sa niiden käyttöön.
    ´snip´

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, ja anti-marxisti

    Joo, ihmisen pitää todel­lakin pystyä osoit­ta­maan, että rahat on ansait­tu. Onhan niitä yrit­täjiä, joille rahaa vaan ilmestyy…
    Ja turha tähän on val­tio­ta sekoittaa.

  105. Googlailin asioi­ta.

    Val­tioneu­vos­ton tiedote 4.4.2012 kehyspäätöksistä
    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120404Valtio/2013–2016_kp.pdf

    Sivu 34:
    “Ansio­tuloverope­rusteisi­in tehti­in _vuoden 2012 alusta_ sekä vero­tuot­toa alen­tavia että korot­tavia muu­tok­sia. Vero­tus­ta keven­net­ti­in kaikkein pien­i­t­u­loisim­mil­la tulon­saa­jil­la korot­ta­mal­la perusvähen­nyk­sen enim­mäis­määrää. Työ­tu­lo­jen vero­tus­ta keven­net­ti­in kas­vat­ta­mal­la työtulovähennystä.”

    Tässä viitataan Anna-Liisan löytämi­in asioihin.

    Päätöshän tehti­in jo hal­li­tu­so­hjel­mas­sa 22.6.2011
    http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf

    Liit­teessä sivul­la 80 listataan:
    Kun­nal­lisvero­tuk­sen perusvähen­nys — 200 milj. euroa
    Työ­tulovähen­nys — 200 milj. euroa

    Tässä val­os­sa nämä kuu­losta­vat valheilta:

    SDP: “ALV:n osalta jouduimme anta­maan perik­si. Kaikkia ALV-kan­to­ja nos­te­taan yhdel­lä prosenttiyksiköllä…_Vastapainoksi_ SDP sai läpi pien­i­t­u­loisille perusvähen­nyk­sen ja työ­tulovähen­nyk­sen korotukset.”
    http://savonlinna.sdp.fi/2012/03/26/sdp-voitti-kehysriihessa/

    “Vasem­mis­toli­it­to on vas­tus­tanut arvon­lisäveron korot­tamista. Siltä ei kuitenkaan väl­tyt­ty _tässä kokon­ais­paketis­sa, jos­sa tulo­ero­jen pienen­tämistä jatkettiin_. Pien­i­t­u­loisimpi­en ihmis­ten vero­tus­ta keven­netään toisaal­la kas­vat­ta­mal­la työ­tulovähen­nys­tä kaikkein pien­impi­en palkkat­u­lo­jen luokas­sa. Myös perusvähen­nys­tä korote­taan, ja tämä tapah­tui Vasem­mis­ton min­is­teri Paa­vo Arhin­mäen vään­nön ansiosta.”
    http://www.vasemmisto.fi/component/content/article/1841-oikeudenmukaisuus-kehysriihen-tavoitteena.html

    Siis: Viime kesäl­lä hal­li­tus päät­ti korot­taa perus- ja työ­tulovähen­nys­tä. ALV jätet­ti­in ennalleen. Nyt tänä keväänä ALV:a päätet­ti­in nos­taa 1 %-yksikköä kaikissa luokissa. Perus- ja työ­tulovähen­nys pysyvät ennallaan.

    Van­hoista neu­vot­telu­vään­nöistä muis­te­taan mah­tail­la vielä 9kk jälkeenkin.

  106. Nythän on ollut puhet­ta RAY:n raho­jen omimis­es­ta val­tion käyt­töön. Miten tämä voi olla edes laillista?

    1. RAY on val­ti­olli­nen monop­o­li, jon­ka rahankäytöstä päätetään lail­la. Lain säätämi­nen on lail­lista, eri asia onko se järkevää ja edis­tääkö se hyvää.

  107. Säädettiinkö/säädetäänkö asi­as­ta oikeasti laki vai tehtiinkö/tehdäänkö siitä vain päätös?

Vastaa käyttäjälle Catilina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.