Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.3.2012

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.3.2012”

1. “Asun­noista tulee väk­isin iso­ja, min­imis­sään 175 kerrosneliötä.”

   Joku uusi laki pien­talon vähimmäiskoosta?

   Vastaa

   1. Town­hous­es­ta tulee iso, kos­ka se on kolmes­sa ker­rokses­sa. Jos pianta-ala yhdessä ker­rokses­sa on 60 neliötä, kokon­aisala on 180 neliötä. Kun por­taatkin pitää olla, kovin paljon pienem­mäk­si sitä ei saa.

      Vastaa

2. Pitääkö paikkansa, että torni­hotel­li­ton­tin yht­enä varause­htona oli, että ase­makaavaa ei muute­ta? Jotain sen tapaista ainakin luki esityksessä.

   Minus­ta ainakin olisi outoa, jos ker­roslu­vun ja ker­rosalankin voisi noin vain kaksinker­tais­taa, kun­han palkkaa sopi­van arkkite­hdin suun­nit­tele­maan raken­nuk­sen. Tuleeko tästä ennakko­ta­paus ja koh­ta samaa ovat vaa­ti­mas­sa kaik­ki muutkin rakentajat?

   Jos Jätkäsaa­reen halu­taan näyt­tävä torni, niin kaa­va pitäisi muut­taa ja tar­jo­ta tont­ti uudelleen markki­noille muutet­tuna. Tont­tia pitäisi myös markki­noi­da akti­ivis­es­ti maail­malle, jot­ta siitä syn­ty­isi edes jonkin­laista kilpailua.

   Vastaa

   1. Torni­hotellin asde­makaa­van muu­tos on juuri käsit­telyssä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Taloa ei voi korot­taa 17 ker­roksel­la muut­ta­mat­ta asemakaavaa.

      Vastaa

3. Osmo Soin­in­vaara:
   Town­hous­es­ta tulee iso, kos­ka se on kolmes­sa ker­rokses­sa. Jos pianta-ala yhdessä ker­rokses­sa on 60 neliötä, kokon­aisala on 180 neliötä. Kun por­taatkin pitää olla, kovin paljon pienem­mäk­si sitä ei saa. 

   Muis­telisin espoolaisel­la asun­tomes­su­aluel­la näh­neeni kak­sion neljässä tasos­sa. En toki ehdo­ta ketään otta­maan mallia.

   Vastaa

4. Mik­si noi­ta town­house­ja ei tehdä kaupunki­in vaan viedään jon­nekin kehäykkösen taakse korpeen?

   Town­house tyyp­pisille taloille on hyvä paik­ka nykyisen Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhan kohdal­la. Siinä ne oli­si­vat nimien­sä mukaises­ti kaupungis­sa, viereen tulee (tullee) joukkoli­iken­nekatu ja alueelta on muu­toinkin hyvät yhteydet. 

   Siir­to­la­pu­u­tarha voidaan siirtää Hal­tialan pel­loille. Tilaa siel­lä riittää.

   Vastaa

5. Liit­tyen Öster­sun­domi­in ja Kalasa­ta­maan, jos­sa Her­man­nin tun­nelia pide­tään tuon kat­ulin­jausten muu­tosten ennakkoe­htona. Mikä on vara­su­un­nitel­ma jos näi­hin rata- ja tietun­nelei­hin ei löy­dy rahaa? Sem­minkin kun sopas­sa on mukana kaupunkien lisäk­si val­tio. Vara­su­un­nitel­ma ei voi olla että se koko alueen rak­en­t­a­mi­nen seisoo, ja vara­su­un­nitel­ma pitää tehdä.

   Öster­sun­domis­sa asia on ver­rat­taen help­po, kaa­va antaa eril­laisia raidemah­dol­lisuuk­sia, tehdään vaik­ka ratik­ka ja yhden ase­man metro ensin. Tämä pitää vaan laskea auki ja suunnitella.

   Her­man­nin tun­neli on han­kalampi. Pelas­tus­laitos saat­taa taas vaa­tia siihen hyvin lev­eät sivukai­stat, vrt. Mes­tar­itun­neli Kehä I, jol­loin hin­ta­lap­pu voi hyvinkin olla esim. 200M€. Voisiko siinä ihmis­ten pelas­tamises­sakin olla jotain kus­tan­nuste­hokku­ut­ta, san­o­taan näin päin, jos pelas­tus­laitok­sel­la olisi sata mili­iä rahaa niin käyt­täi­sivätkö he sen maanti­etun­nelin pientareisiin?

   Joka tapauk­ses­sa, se tun­neli on nyt ykköspri­or­i­teet­ti auto­hanke, samoin kuin Kru­unuvuoren sil­ta ja Kalasa­ta­man kiskot on ykköspri­or­i­teetin raide­hanke. Näin sik­si että uudet asuinalueet ovat ykköspri­or­i­teet­ti ja nuo ovat niiden kannal­ta vält­tämät­tömiä. Nuo ovat tärkem­piä kuin itäraiteet, kos­ka enem­män ihmisiä vähem­mäl­lä rahal­la ja parem­paan paikkaan.

   Her­man­nin tun­nelille saa taval­laa lisää mak­sajia eli rahaa kaupun­gin kas­saan, jos samal­la kun Rantati­etä paran­netaan tehdään Hämeen­ti­estä joukkoli­iken­nekatu. Tuo toisi miljoonien liiken­nöin­tisäästöt joka vuosi

   Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:
   Town­hous­es­ta tulee iso, kos­ka se on kolmes­sa ker­rokses­sa. Jos pianta-ala yhdessä ker­rokses­sa on 60 neliötä, kokon­aisala on 180 neliötä. Kun por­taatkin pitää olla, kovin paljon pienem­mäk­si sitä ei saa. 

   Mik­si niis­sä kaikissa on pakko olla kolme ker­rosta, mik­sei myös kah­ta? Alaa saa myös pienem­mäk­si kaven­ta­mal­la yhdelle talolle varat­tua “tont­tia” tai kaistalet­ta. Esimerkik­si Vuoren­ju­ures­sa kaik­ki talot ovat varsin lev­eitä: osa voisi olla kapeampia ja osa lev­eämpiä. Jos joku valit­taa, ettei niin kapeas­sa voi asua, kan­nat­taa myy­dä sel­l­aisille, joiden mielestä voi.

   Paras­ta jälkeä var­maan tulisi, jos katu vaan jaet­taisi­in 5–10 metrin levy­isi­in tont­tei­hin ja niihin saisi rak­en­taa halu­a­mansa talon, kun­han se on naa­pureis­sa kiin­ni ja ker­roksia on ±2 naa­puri­in verrattuna.

   Tässä ei ole suun­nitel­tu town­house­ja, mut­ta ilmeis­es­ti täl­lainen van­ha hel­mi on vahin­gos­sa päässyt, kaupunkisu­un­nit­telus­ta huoli­mat­ta, jäämään Vaasan kaupunkiku­vaan ja ympärille on vaan suo­si­ol­la raken­net­tu uut­ta lev­eäm­pää taloa: Kak­si ker­rosta ja pieni ullakko ylhääl­lä (Google street view).

   Vastaa

7. Mik­si kaikkien town­house-asun­to­jen pitäisi olla esteet­tömiä? Eikö riitä, että olisi tiet­ty osa, vaik­ka 5%, asun­noista? Tai se 5% samal­la alueel­la? Haiskah­taa vähän oudolle, jos esteet­tömyys on town­house­jen merkit­tävä rajoite. Onhan kak­si- ja kolmik­er­roksisia rivare­itakin tämä maa täyn­nä nytkin.

   Jos ihmiselle tapah­tuu yllät­tävä onnet­to­muus ja jalat menevät alta, niin kai nyt jokainen ymmärtää, että sen jäl­keen elämä ei ole läh­eskään kaik­il­ta osil­ta entisen­sä, jol­loin vam­mau­tu­mi­nen vaatii vas­taavasti myös yllät­täviä elämän­muu­tok­sia. Täl­lainen voi olla muut­ta­mi­nen rul­latuo­likelpoiseen koti­in, joka ei vält­tämät­tä ole sama kuin enti­nen koti tai edes lähel­lä entistä kotia. Pääa­sia, että esteet­tömiä kote­ja on riit­tävästi suh­teessa vam­mau­tunei­den määrään ja niitä on ripotel­tu suh­teel­lisen suurel­la hajon­nal­la pitkin kaupunkia.

   Täl­laisen asun­non­han voi (oletet­tavasti korkeam­paan hin­taan) ostaa myös sel­l­ainen ihmi­nen, joka las­kee sen varaan, että halu­aa jäädä samaan koti­in asumaan, vaik­ka vammautuisikin.

   Ja kun kaikkien ei ole pakko asua niis­sä town­hou­seis­sa, eikä yksiselit­teistä oikeut­ta asua jos­sain tietyssä talos­sa ole muutenkaan. Town­house-asun­to­jen hin­ta rajaa niistä paljon enem­män poten­ti­aal­isia asukkai­ta pois kuin niiden rul­latuo­likelvot­tomat portaikot.

   Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara:
   Ongel­ma on esteet­tömyy­dessä. Toinen ongel­ma on siinä, paljonko halukkai­ta kolmik­er­roksisi­in pien­taloi­hin Suomes­sa on. Asun­noista tulee väk­isin iso­ja, min­imis­sään 175 kerrosneliötä. 

   Jos ongel­malle löy­tyy tekni­nen ratkaisu ei kyseessä ole edes todel­li­nen ongel­ma. Ihmis­suhde- ja poli­it­tiset ris­tiri­idat ovat todel­lisia ongelmia. Niitä ei voi insinööri ratkaista. Nyt pitäisi vaan pystyä sopi­maan, että asun­not pystyy tarvit­taes­sa muut­ta­maan esteet­tömik­si. Tuo­honkaan en näe eri­ty­istä syytä. Ker­rosta­lo on huo­mat­tavasti parem­pi paik­ka pyörä­tuo­lia tarvit­se­valle kuin pientalo.

   Tuo 175 on siis ker­rosneliötä, eli ulko­seinien mukaan. Asuin­pin­ta-ala luokkaa 150 m². Per­heel­liselle tuo on aika sopi­va määrä neliöitä kun ker­roksia on kolme. Taloista saa myös todel­la ener­giat­aloudel­lisia, kos­ka kyl­jet ovat kiin­ni ja katon osu­us pieni. Edel­lyt­tää tietysti, että arkkite­hte­jä ei päästä tekemään niistä mitään akvaarioita.

   Vastaa

9. Suomi­han ei varsi­nais­es­ti ole keskimääräistä pimeämpi, vaan tänne tulee vuo­den aikana val­oa läh­es saman ver­ran kuin muuallekin maa­pal­lol­la (ero johtuu vain siitä, että valo tulee pidem­män matkan ilmake­hän läpi ja siten himme­nee hie­man matkalla).

   Päin­vas­toin, joh­tu­isiko­han valo-osaamisen puute siitä, että tääl­lä on niin val­oisat kesät? Suomes­sa on vain muu­ta­mana päivänä vuodes­ta sekä läm­min että pimeää. Eteläm­pänä ihmiset ulkoil­e­vat pimeäl­lä enemmän.

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara: Town­hous­es­ta tulee iso, kos­ka se on kolmes­sa ker­rokses­sa. Jos pianta-ala yhdessä ker­rokses­sa on 60 neliötä, kokon­aisala on 180 neliötä. Kun por­taatkin pitää olla, kovin paljon pienem­mäk­si sitä ei saa.

    180-neliöi­nen town­house­kämp­pä jos­sain Vuosaaren takana tullee mak­samaan lähem­mäs miljoona euroa. Hin­nal­lis­es­ti ei siis vai­h­toe­hto paket­tiomakoti­talolle Nurmijärvellä.

    1900-luvun alun puu­talo­jen hel­lahuonei­ta on myöhem­min laa­jen­net­tu kel­lari­in ja vin­tille ja lop­putu­lok­se­na on usein n. 60–100 m² kokoisia kolmik­er­roksisia asuntoja.

    En väitä että nämä pienet kolmik­er­roksiset asun­not oli­si­vat eri­tyisen tavoitelta­va ratkaisu, mut­ta mah­dolli­nen kylläkin.

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pin­ta-ala yhdessä ker­rokses­sa on 60 neliötä… 

    Mis­tä tuo 60 neliötä tulee ja onko town­house­ja vain yhtä kokoa ja mallia? Kyl­lähän näis­sä pitäisi juuri vari­aa­tion ja per­heko­htais­ten tarpei­den olla se juttu. 

    Ei pien­talo­ja voi suun­nitel­la kuin yleis­li­it­to­laisia hrutshevkoja.
    Nykyään vakio­stan­dar­d­i­na pidet­tyjä rin­ta­mami­estalo­jakin oli oikeasti vaik­ka kuin­ka mon­ta tyyp­piä ja kokoa.

    Kymme­nen metriä syvään raken­nus­runk­oon saa neljän metrin levy­isil­lä asun­noil­la ihan asut­tavia huoneita. 

    Eli 40 neliötä per ker­ros ja asun­non koko 120 neliötä.

    — maan­tasak­er­rokses­sa keit­tiö ja maku­uhuone tai isom­pi saunakylpyhuonekodinhoito-osasto
    — ykkösker­rokses­sa olo­huone ja makuuhuone
    — yläk­er­ras­sa kak­si maku­uhuonet­ta ja pieni kh

    Taval­liset por­taat syö ehkä neljä neliötä pois per ker­ros, invatak­sil­la ajet­ta­va luiska toki enemmän…

    Vastaa

12. Esteet­tömyys town­houses­sa voisi tarkoit­taa sitä, että pie­nil­lä tem­pul­la (mainit­se­masi nos­to­laite) asun­nos­sa pystyy elämään. Pääsee keit­tiöön, ves­saan ja nukku­maan, mut­ta ei vält­tämät­tä saunaan ja bil­jardi­huoneeseen. Sit­tenon aikaa miet­tiä, jär­jestääkö asumisen samas­sa paikas­sa vai jos­sain muualla.

    Usein esteel­li­sistä asun­noista tulee välit­tömästi lähtö jos ei itse pysty liikku­maan. Asumiseen liit­tyvät päätök­set ovat sen ver­ran iso­ja, että aikaa tarvitaan.

    Vastaa

13. Tuli mieleen edel­liseen ihmette­lyyni liit­tyen: onko town­house-asun­non lev­ey­dek­si määrät­ty tasan viisi metriä kos­ka yhden asun­non eteen pitää mah­tua kadun­su­un­tais­es­ti vakiokokoinen autopaikkaruutu?

    Aika älytön­tä jos näin on. Saako ostaa (hitasvuokra­ta?) pienem­män tont­tio­su­u­den ja rak­en­taa halvem­man talon jos omis­taa Fiat 500:n joka mah­tuu nelimetriseen paikkaan. 

    Vai pitääkö näis­säkin vielä ottaa huomioon että itse saat­taa hurah­taa 70-luvun jenkki­au­toi­hin tai mah­dolli­nen uusi asukas halu­aa pysäköidä työvä­li­neenä käyt­tämän­sä jatketun/korotetun paket­ti­au­ton asun­non eteen. Tai sen perälau­tanos­turil­la varuste­tun invataksin…

    Vastaa

14. Öster­sun­domin yleiskaavas­sa on mega­lu­okan suunnitteluvirhe

    Öster­sun­dom-toimikun­ta on valin­nut jatko­su­un­nit­telun poh­jak­si viiteen metroase­maan perus­tu­van kaupunkimallin.

    Mallis­sa on pyrit­ty helminauhakaupunki­in, jon­ka aluekeskuk­set on yhdis­tet­ty metrolin­jal­la. Metroa on täy­den­net­ty pikaraitiotiellä.

    Yleiskaa­va sisältää kuitenkin mega­lu­okan raideli­iken­nejär­jestelmän suunnitteluvirheen.

    Suun­nitel­tu metrolin­ja mutkit­telee sinikäyrän lail­la pitkin pel­lon­re­uno­ja aluekeskusten välil­lä, kun sen sijaan raiti­otielin­ja on vedet­ty viiva­suo­raan. Asia tulisi olla juuri päinvastoin.

    Metro on pri­maari­nen ja raskas liiken­nevä­line, jon­ka tarkoituk­se­na on tuot­taa nopea yhteys aluekeskuk­sista Helsin­gin keskus­taan. Ase­maväli metropolin ulkoke­häl­lä on tyyp­il­lis­es­ti pari kilo­metriä. Metrolin­jan var­teen ei ole tarkoituk­sen­mukaista sijoit­taa kaupunki­raken­net­ta aluekeskusten ulkop­uolelle, se ei olisi käve­lyetäisyy­del­lä. Öster­sun­domin kaa­va-alueel­la metrolin­jan tulisi kulkea suo­raan Län­sisalmes­ta Öster­sun­domin keskus­tan kaut­ta Sakarinmäkeen. 

    Sen sijaan sekun­daari­nen (pika)raitiotie kan­nat­taa vetää mutkit­tel­e­vaa lin­jaa pitkin. Pysäkkiväli on tyyp­il­lis­es­ti puoli kilo­metriä. Kaupunki­raken­net­ta voi ”venyt­tää” aluekeskus­toista n. kilo­metrin levyisenä nauhana raiti­olin­jaa pitkin, jol­loin asu­tus sijoit­tuisi käve­lyetäisyy­delle pysäkeistä. Näin raitio­vaunu hoitaisi sekä taa­jamien sisäisen liiken­teen, että liityn­täli­iken­teen metroasemille. 

    Täl­lä kon­sep­til­la Öster­sun­domin kaa­va-alueel­la tarvi­taan vain kolme metroase­maa; Län­sisal­mi, Öster­sun­domin keskus­ta ja Sakar­in­mä­ki. Majvikin taa­ja­man liityn­täli­ikenne metroasemille hoi­tu­isi ainakin aluk­si raitio­vaunul­la. Samoin pienen Salmenkallion taa­ja­man kaut­ta riit­tää raitiotielinja. 

    Suo­ra metrolin­ja saat­taa edel­lyt­tää use­ampia kiin­teistölu­nas­tuk­sia, se on kuitenkin pieni hin­ta, jos sil­lä päästään opti­maaliseen kaupunkirakenteeseen.

    Kaupunkia suun­nitel­laan vuo­sisato­jen per­spek­ti­ivil­lä. Öster­sun­domis­sa on ain­ut­laa­tu­inen mah­dol­lisu­us päästä suun­nit­tele­maan kaupunkia ”puh­taal­ta pöy­dältä”, luon­toar­vot tietenkin huomioon ottaen. Opti­maal­isin malli Öster­sun­domis­sa on helminauhan ja nauhakaupun­gin kom­bi­naa­tio. Virheel­lisen kaupunki­rak­en­teen ja liiken­nejär­jestelmän aiheut­ta­mat ylimääräiset yhdyskun­takus­tan­nuk­set ovat ajan saatossa mit­taa­mat­toman suuret.

    Juhani Mäkelä
    seu­tukaavainsinööri, eläkkeellä

    Vastaa

15. Kun tämä hotel­li nyt aio­taan rak­en­taa, niin lait­taisitte nyt ehdok­si sen, että siitä tosi­aan tulisi Pohjo­is­maid­en korkein. Ruotsin Vic­to­ria Tow­er­han on tiet­tääk­seni 117,40 metriä, tämä Suomen suun­nitel­ma näkyy jäävän 117, 20 metri­in. Vai oliko ken­ties tämäkin luke­ma meren­pin­nas­ta, joloin oikeas­t­aan jäädä jo metrejä.

    Vastaa

16. Juhani Mäkelä, pitkälti samaa mieltä Itämet­ros­ta, sitä samaa sinikäyrää minäkin olen kiron­nut, mut­ta ihan kaik­ki raiteet kan­nat­taa vetää suo­raan. Helsingis­sä on joku sem­moinen väärinkäsi­tys osal­la suun­nit­telijoi­ta, että kos­ka ratikkaa voi taivut­taa melkein miten huvit­taa niin näin myös pitää tehdä, mut­tä Öster­sun­domin lin­jaus on tässä suh­teessa poikkeus. Ja kun halu­taan laa­jen­taa palvelu­aluet­taa sen suo­ran ulkop­uolelle, niin ratikkaa haaroite­taan kuten sen pikaratikan kanssa on Öster­sun­domis­sa tehty.

    ItäMetro olisi parem­pi jos se tulisi suo­raan Itäväylää Itäkeskuk­ses­ta, mielel­lään läh­es ilman asemia, mut­ta tuo nyt ei vaan ensin­näkin mak­saa, ja toisek­si metron haaroit­tamis­sa kolmeen haaraan lop­puu kapasiteetti.

    Vastaa

17. Aja­tus, että kaikkien kolmik­er­roksis­ten town­house-tyyp­pis­ten asun­to­jen pitää olla esteet­tömiä kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä on niin absur­di, että sel­l­aista ei voi­da kek­siä muual­la kuin Helsingis­sä. Ja sit­ten vielä ihme­tel­lään mik­si asum­i­nen on kallista ja ihmiset muut­ta­vat ympäryskuntiin.

    Vastaa

18. Ris­to: Muis­telisin espoolaisel­la asun­tomes­su­aluel­la näh­neeni kak­sion neljässä tasos­sa. En toki ehdo­ta ketään otta­maan mallia.

    Siel­lä oli myös luokkaa 150 neliön yksiö, jon­ka sisäti­la oli kokon­aan kier­teenä nou­se­vaa por­taikkoa, ja ulkona piha-aita oli kor­vat­tu lasimurskalla täyte­ty­il­lä kaivan­noil­la. Sitä en ymmär­rä, mik­si tuol­laisia muille vaar­al­lisia esteitä sal­lit­ti­in (ajat­tele vaik­ka karku­un juok­se­vaa pikku­las­ta tai koiraa). Mut­ta täl­laista on wow-arkkitehtuuri. 

    Sen sijaan town­house-talo­jen mah­dot­to­muus esteet­tömyys­vaa­timusten takia vaikut­taa täysin itseai­heutetul­ta ongel­mal­ta: samaan aikaan ihail­laan men­nei­den aiko­jen tiivi­itä käve­lykaupunke­ja, ja toisaal­ta sor­vataan määräyk­siä, joiden takia uut­ta vas­taavaa ei voi mis­sään nimessä rakentaa.

    Vastaa

19. pekka kir­joit­ti:
    “Aja­tus, että kaikkien kolmik­er­roksis­ten town­house-tyyp­pis­ten asun­to­jen pitää olla esteet­tömiä kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä on niin absur­di, että sel­l­aista ei voi­da kek­siä muual­la kuin Helsingis­sä. Ja sit­ten vielä ihme­tel­lään mik­si asum­i­nen on kallista ja ihmiset muut­ta­vat ympäryskuntiin.”

    Onko tilanne tosi­aan niin älytön, että vain Helsin­ki vaatii kaik­ista asun­noista esteet­tömiä, mut­ta ympäryskun­nat ei, vaan niis­sä saa rak­en­taa mitä itse haluaa?

    Vastaa

20. Niin kun mon­es­sa vas­tauk­ses­sa on tul­lut ilmi ei kolmik­er­roksisen talon ole pakko olla 175 m². Kak­si täysko­rkeaa ja yksi har­jakat­toon rajoit­tu­va ker­ros antaisi esim 7x7 metrin seinä pitu­udel­la 49+49+30=128 m², tai 8x5m seinil­lä 40+40+25=105 m² Pitää olla huono arkkite­hti jos ei esim. noi­hin spek­sei­hin osaa taloa piirtää.

    Vastaa

21. tpyy­lu­o­ma: täMetro olisi parem­pi jos se tulisi suo­raan Itäväylää Itäkeskuk­ses­ta, mielel­lään läh­es ilman asemia, mut­ta tuo nyt ei vaan ensin­näkin mak­saa, ja toisek­si metron haaroit­tamis­sa kolmeen haaraan lop­puu kapasiteetti.

    Pin­taratana ei mak­sa kovin paljon, varsinkaan jos ei ole juuri asemia. Haaroit­ta­mi­nen kolmeen haaraankaan ei vielä tuo väl­i­tyskyky­on­gel­maa, mut­ta asialli­nen ja yli sata vuot­ta kel­paa­va ratkaisu olisi tehdä tuo ah niin usein esi­in­nos­ta­mani toinen metrolin­ja Kamp­ista Pasi­lan ja Viikin kaut­ta Itik­seen. Itik­sen ase­ma pitäisi rak­en­taa nykyisen pohjois­puolelle heti katu­ta­son alle ja jatkaa siitä itään nopeana pintaratana.

    Vastaa

22. Kas­sa kilisemään: Pitääkö paikkansa, että torni­hotel­li­ton­tin yht­enä varause­htona oli, että ase­makaavaa ei muute­ta? Jotain sen tapaista ainakin luki esityksessä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Torni­hotellin asde­makaa­van muu­tos on juuri käsit­telyssä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Taloa ei voi korot­taa 17 ker­roksel­la muut­ta­mat­ta asemakaavaa.

    Nyt kun (Finnair) oikeaop­pisu­us ja sään­tö­jen mukaan toim­imi­nen on vah­vasti esil­lä, pitäisikö tuo muute­tun kaa­van tont­ti peri­aat­teessa kil­pailut­taa uud­estaan? Vai onko niin, että kaupun­ki voi tosi­aan antaa tont­te­ja ilman kil­pailua kenelle halu­aa? Mielestäni vas­taus, että “siihen kil­pailu­un tulisi vain yksi tar­jous, ja se menisi halvem­mal­la kuin mis­tä on sovit­tu” ei oiekin kelpaa.

    Vastaa

23. Timo H: Ker­ros antaisi esim 7×7 metrin seinä pitu­udel­la, tai 8x5m seinillä. 

    Yhdestä “talosta” eli asun­nos­ta kan­nat­taa tehdä mah­dol­lisim­man kapea. Sil­loin saadaan enem­män asun­to­ja vähem­mäl­lä infral­la eli kadun (ja viemärien, kaukoläm­pöputkien jne.) kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät asun­toa kohden. 

    Yhdessä ker­rokses­sa olisi järkevää olla vähin­tään yksi asuin­huone suun­taansa. Ja niiden välis­sä por­taikko. Runk­osyvyy­dek­si tulee sil­loin vähin­tään kymme­nen metriä. 

    Neljää metriä kapeam­mista huoneista taas tulee hie­man han­kalia (varsinkin kun poh­jak­er­rokses­sa kadun­puolen huoneen rin­nalle pitää mah­dut­taa eteinen jot­ta kadul­ta pääsee sisään.

    Tyl­sim­mil­lään tuo on sit­ten täl­laisen tehokku­usa­jat­telun vuok­si lop­ul­ta varsin saman­lainen kuin taval­lisen kak­si- tai kolmek­er­roksisen riv­i­taloa­sun­non poh­ja. Mut­ta toisaal­ta asukkaat ovat tot­tuneet niihin ja ratkaisut ovat kehit­tyneet vuosikym­menten kokeilun tuloksena.

    Tuos­sa yksi tavanomainen tyyp­pies­imerk­ki joka on tosin melko neliömäi­nen eli voi vielä reilusti kaven­taa kadun suun­nas­sa ja venyt­tää pihan suun­taan. Ja kun päälle lisää kol­man­nen ker­roksen, saadaan viisi huonet­ta 120 neliössä.

    http://www.yhkodit.fi/sites/default/files/imagecache/kiinteisto-medium/kohdekuvat/originals/837_1051_10116_17799_pohjakuva.gif

    Lisäk­si min­un mielestäni tiet­ty jous­tavu­us olisi aina tarpeen. Talois­sa olisi hyvä olla mah­dol­lisu­us esimerkik­si reilu­un tyhjään ullakkoon johon pysty­isi tekemään myöhem­min asuin­ti­laa kun per­he kuitenkin kas­vaa. Nykysys­teemil­lä tuol­laisen hukkati­lan raken­nu­soikeus rahaste­taan etukä­teen jol­loin taloista “kan­nat­taa” aina tehdä heti niin iso­ja kuin mah­dol­lista — vaik­ka ei kaikkia neliöitä vält­tämät­tä tarvitsisikaan.

    Vastaa

24. “Mik­si pimeässä Suomes­sa ei ole valo-osaamista?”
    Kos­ka tääl­lä on varaa vain asumiseen ja veroihin.
    Jatkos­sa koulu­jen val­o­su­un­nit­telulin­joille pitää lait­taa kiin­tiö ökyrikkaille, joiden ei tarvitse men­nä laitosteat­teri­in tai rokkiroudarik­si, vaan voivat aina kil­voitel­la siitä maan ain­oas­ta pro­jek­tista kyseisenä vuonna.

    Vastaa