Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle

10.3.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kun ihmisillä on vähän rahaa, eikö kannattaisi kaavoittaa sinne, missä maa on halpaa? Tätä ehdotti Matti Vanhanen, joka vastusti asumisen keskittämistä ratojen varsille, koska maa on siellä niin kallista. Ajatus on luonnollinen, mutta täysin virheellinen. Maa on asemien lähellä kallista, koska se on haluttua. Siitä tulee halvempaa, jos sitä on enemmän, eikä tässä kaikki. Jos kaavoitetaan lähelle asemia, maa halpenee myös kaukana asemista. Tämä on hyvä käydä läpi vähän tarkemmin, sillä Matti Vanhanen ei ole yksin vaatimassa rakentamista huonoille paikoille, jotta saataisiin halpoja asuntoja.

Yksinkertaistetaan asiaa siten, että on kolmenlaisia sijainteja, joille rakentaminen maksaa yhtä paljon, mutta maan hinta vaihtelee, hyviä (A), keskinkertaisia (B) ja huonoja (C). Kaavoitettu maa on alueella A kalleinta ja alueella C halvinta.

Koska halutaan auttaa köyhiä, kaavoitetaan lisää alueelle C. Alueilla A ja B kaavoitettujen tonttien hinta pysyy entisenä ja alueella C hinta laskee tarjonnan kasvaessa. Näin parannetaan huonoimpien asemaa, mutta he myös joutuvat asumaan huonoimmille alueille.

Jos sen sijaan kaavoitetaan lisää alueelle A, laskee alueen A tonttien hinta. Alueelle A muutetaan alueelta B, jolloin alueen B tonttien hinta laskee. Niin laskee myös alueen C hinta, koska sieltä taas muutetaan alueelle B. Alueen C hinta laskee suunnilleen yhtä paljon kuin se olisi laskenut, jos olisi kaavoitettu Matti Vanhasen ohjeiden mukaan alueelle C.  tässä vaihtoehdossa asutaan keskimäärin paremmilla alueilla ja asumisen hinta on laskenut kaikilla alueilla.

Tästä on kyse, kun kaupunkitaloustieteilijät sanovat, että mitä hajautuneempi on yhdyskuntarakenne, sitä kalliimpaa on asuminen sekä lähellä että kauempana keskuksista.

(Tämäkin on katkelma tulevasta kirjastani, jonka yritän kiikuttaa maanantaina kustantajalle. Terkkuja Siljalle! Kirjoitan minkä pystyn. )

Kommentit

55 Vastausta artikkeliin “Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle”

  1. Austrian kirjoitti 10.3.2012 kello 14:05

    Entäs jos kaavotettaisiin tiiviimmin mutta rakennettaisiin huonommilla materiaaleilla?

    Eikös silloin myös kustannukset laske? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.3.2012 kello 14:28

    Austrian.
    Kustannukset laskevat hinta ei laske. Paitsi, jos ostajat huomaavat vilpin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Heikki kirjoitti 10.3.2012 kello 14:23

    Tuskin kukaan keskustalainen voisi mitään muuta ehdottaakaan. En ole ihan varma olisiko Vanhanen edelleen samojen kommenttien kannalla.

    Suomi ei tuota öljyä, ja siksi bensaliikenne on tulevaisuudessa kasvava kuluerä. Mitä enemmän infrastruktuuri vaatii öljyelementtiä toimiakseen, sitä kalliimpi se on, ja sitä kalliimmaksi se käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juhani Salovaara kirjoitti 10.3.2012 kello 14:50

    Itse näkisin mielelläni, että metropolialueella A tarkoittaisi metroasemaa ja korkeaa rakentamista hybridi- ja asuintornein, B Töölön kaltaista hippusen korkeampana ja C olisi kuin Käpylää. Raitsikka sitten keräämään ihmiset verisuonina valtimoille eli metro- ja junalinjoille tai sitten joku muu liikenteen sähköistysvempele.

    Lähtisi tarve jättimarketeilta, jos ihmiset olisivat nopean yhteyden vietävissä työstä kotiin ja kauppaan, joka olisi parhaassa tapauksessa asunnon alapuolella samassa talossa. Työkin voisi olla kävelymatkan päässä. Samalla lähtisi ihmisiä vaivaava kiire ja olisi lisää aikaa olla perheen yms. kanssa. Ei olisi myöskään jättimarkettien liepeillä jokapäiväistä saastepilveä, ihmisten tunkiessa samaan aikaan hakemaan perusmössöä. Haaga-Kannelmäki kärsii tästä jo nyt aika pahasti ja automarketti sen kun laajenee. Autojen ja jättimarkettien tilantarveen poisto toisi sitten lisää tilaa uusille töölöille ja käpylöille. Jättimarkettien omistajat myyvät muuten myös autoja, olenko liian kyyninen, jos sanon että näiden takia kaavoitetaan kuten kaavoitetaan?

    Nythän tätä kuvaamaani ABC-ajattelua tehdään osittain, mutta osalta jää kunnolliset yhteydet saamatta kaupunkien rajoilla. Luonnontilaisen maan jättäisin rauhaan nykyisen kaupunkirakenteen ulkopuolella ja en levittäsi kaupunkia enää yhtään. Samalla tulisi selvä ja pysyvä raja mistä alkaa kaupunki ja mistä vapaa ja villi elämä maalla.

    Kannattaisiko muuten katsoa heti uudestaan puurakentamisen säännöstöä korkeuden suhteen. Nyt määritelty 8 kerrosta on kohta bulkkia, jota tehdään kaikkialla, joten vientituotteeksi tuosta ei liene. Maailmalla tehdään jo nyt korkeampaa ja on sääli, jos kotimaassa ei ole mahdollista tehdä haastavampia hankkeita. En tietysti tiedä, haluavatko firmat tätä, mutta olisi ehkä syytä. Low2No ymmärtääkseni joutui vaihtamaan rungot puusta betoniin, koska lainsäädäntö kesti. Tulisi mukava portti Jätkäsaareen, jos korkeutta nostettaisiin tuossa Stora/SRV hankkeessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 10.3.2012 kello 14:51

    Kun ihmisillä on vähän rahaa, eikö kannattaisi kaavoittaa sinne, missä maa on halpaa?

    Asiaa voisi lähestyä myös niin, että miten ihmisille saataisiin lisää rahaa 😉

    Yksi ongelma on, että sekä hiilijalanjäljen että kustannusten kannalta liikkuminen on liian kilpailukykyistä, kun ajalle ja tilankäytölle ei tarvitse laskea mitään hintaa. Ajankäyttö on jokaisen oma asia. Tilan käytöstä maksaminen tarkoittaisi tietulleja tms. ja niitähän vastustetaan tiukasti.

    Toinen ongelma on, että (niille, jotka voivat valita/maksavat itse) maantieteellinen sijainti ei ole ensisijainen valintaperuste – sosiaalinen sijainti on tärkeämpi. Helsingistäkin löytyy alueita, joissa tonteille ei ole kysyntää – ja syynä näyttäisi olevan se, että ympäristössä on pääosin sosiaalista asumista. Idealisti minussa sanoo, että ihmiset eivät saisi ajatella näin, mutta niin vain ihmiset tuntuvat ajattelevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.3.2012 kello 14:54

    Asian voi ajatella myös niin, että tulisi alkaa noujdattaa sivistysmaiden maapolitiikkaa, jolloin maa asemien lähellä ei olisi niin kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jarmo Heimo kirjoitti 10.3.2012 kello 15:49

    Kun monitahoisia tekijöitä koittaa yhdistää yksinkertaiseksi lainalaisuudeksi, saadaan yksinkertaistus, joka parhaimmillaan kuvaa yhden tilanteen ja huonoimmillaan sillä ei ole mitään tekemistä todellisen kehityksen kanssa. Osmo on – pilke silmäkulmassa sanottuna – ilmeisesti ottanut haasteelliseksi tavoitteekseen keksiä yhdyskuntasuunnittelun suhteellisuusteorian ja pukea se kansantajuiseen muotoon. Toivotan onnea yritykselle! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Marko V kirjoitti 10.3.2012 kello 15:51

    Miksi Lauttasaaressa on asuntojen hinnat räjähtäneet taivaisiin, vaikka sinne on jatkuvasti rakennettu lisää? Perheasunnot maksavat jo miljoonan.

    Minun on vaikea ajatella tilannetta, että siirrytään alueelta B alueelle A. Yleensä kun tulee asunnonvaihtotarve niin ainakin perheellisellä se johtuu tilantarpeen lisääntymisestä. 100 teurolla voi samalla etäisyydellä keskustasta saada sen tarvittavan lisähuoneen, mutta siirtymällä lähemmäs ydintä tuo summa menee vain sijainnin vaihtoon. Olisi kiva nähdä jonkinlainen simulaatio ihmisten muuttovirroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikael M. kirjoitti 10.3.2012 kello 16:01

    Minun mielestäni kansiksen alkeet pitäisi opettaa pakollisina lukiossa yhteiskuntaopin osana, jotta 17-vuotiaatkin osaisivat heti nauraa, kun pääministeri puhuu noin pehmoisia.

    Mielestäni se olisi jopa tärkeämpää kuin draamakasvatus tai ruotsin kieli. Ajatus on kuitenkin melko epäsuosittu, koska se ilmeisesti edustaa “kovia arvoja”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko H kirjoitti 10.3.2012 kello 16:10

    Entäs jos kaavotettaisiin tiiviimmin mutta rakennettaisiin huonommilla materiaaleilla?

    Eikös silloin myös kustannukset laske?

    Huonoja materiaaleja on Suomessa kokeiltu viime vuosikymmeninä varsin laajasti. Kannattavuutta voinee arvioida lähiöiden korjaushankkeiden perusteella. Rakennusteollisuudelle homma varmaan kannattaa, ainakin jos markkinoilla ei edes ole kunnolla tehtyjä taloja kilpailemassa. Homealtistusten sun muiden koko hinta ei tietysti korjauskustannuksissa näy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Antti Asuintaloasuja kirjoitti 10.3.2012 kello 16:57

    Osmo,

    minulla on yksi kysymys, joka ei suoranaisesti liity tähän, mutta se liittyy yleisemmin asuntorakentamiseen.

    Asunnottomuus tulee lähiaikoina merkittävästi lisääntymään, kun vanhat elementtikerrostalot ikääntyvät tiensä päähän. Nyt pitäisi nykytekniikalla rakentaa vastaavanlaisia taloja, joista saataisiin pieniä (vähän neliöitä per asunto) halpoja vuokra-asuntoja köyhimmälle kansanosalle.

    Tähän ei kuitenkaan ole haluttu mennä, koska halutaan kaavoittaa ja rakentaa vain varakkaille, ja moinen sosiaalinen asuntorakentaminen nähtäisiin “sosiaalieläjien” paapomisena.

    Olen ymmärtänyt, että ainakin Vasemmistoliitto on kuvaamani kaltaista rakentamista ehdottanut, mutta etenkin Vihreät kanssa Kokoomuksen on sitä vastustanut eri kunnissa kuten nyt esimerkiksi Helsingissä.

    Myönnätkö tämän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.3.2012 kello 17:24

    En ole huomannut vasemmistoliiton kannattavan kaavoissa halua tinkiä asuntojen koosta, Vuokrarakentamistahan asuntojen koon sääteleminen ei edes koske. Helsingistä löytyy kyllä vbanhasta kannasta paljon alle 20 neliön kopperoita. En usko, että niitä kannattaa rakentaa lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville kirjoitti 10.3.2012 kello 17:13

    Asemien ympäristöt on kaavoitettu ja rakennettu varsin tehottomasti. Tämä koskee aika monta Helsingin seudun lähijunien asemaa – ihan lähtien Helsingin keskustasta. Liityntä- ym. liikenteelle kulutetaan aika paljon tilaa, ja itse asemien päälläkin voisi olla kerroksia enemmmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. teekkari kirjoitti 10.3.2012 kello 17:43

    Täysin totta koko kirjoitus. Asuntojen ja maan hinta määräytyy markkinoilla, ja käsittämättömän korkea hinta hojtuu pääosin tarjonnan riittämättömyydestä. Tarjonnan riittämättömyyteen taas vaikuttaa kaavoituksen lisäksi rakennusmarkkinoilta puuttuva kilpailu. Suurilla gryndereillä on kyllä kaavoitettua maata salkuissaan, mutta heti kun taloustilanne näytti heikentyvän pistettiin kaikki työmaat jäihin, jotta hinnat eivät vain laskisi. Siis vaikka rakentaminen olisi täysin kannattavaa bisnestä vielä puolta halvemmillakin hinnoilla.

    Itse näkisin vaihtoehtona julkisen rakennuttajan, joka kilpailuttaisi isoja rakennusprojekteja (tyyliin kolme korttelia Östersundomista) kansainvälisesti, ja myisi näin tuotetut asunnot vapailla markkinoilla. Puolalaiset (tms.) rakennusliikkeet toisivat kilpailua markkinoille, ja hintojen laskua odotellessa muikeat katteet jäisivät yhteiseen taskuun ahneiden gryndereiden sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 10.3.2012 kello 18:49

    Salovaara, Töölö, mallia ratikka ja hissi, on tiiviimpää kuin nyt tehtävät metro ja torni alueet. Ja paljon viihtyisämpää. Se kerrosten määrä ei nyt vaan ole se olennainen asia, katumittakaava on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko Särelä kirjoitti 10.3.2012 kello 19:03

    Osmo: juuri niille 20-30 neliön “kopperoille” on paljon enemmän kysyntää kuin on tarjontaa. Iso osa parikymppisistä sinkuista haluaa nimenomaan tuon pienen asunnon lähellä elämää. Lisäneliöt ovat vain haitaksi.

    Onneksi niitä saatetaan saada lisää nyt kun kaupunki toivottavasti siirtyy asuntojen kokosääntelyssä metodiin, jossa vain isojen asuntojen määrää ja kokoa säännellään ja pienet vapautetaan sääntelystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Mikko Särelä kirjoitti 10.3.2012 kello 19:29

    Minun on vaikea ajatella tilannetta, että siirrytään alueelta B alueelle A. Yleensä kun tulee asunnonvaihtotarve niin ainakin perheellisellä se johtuu tilantarpeen lisääntymisestä. 100 teurolla voi samalla etäisyydellä keskustasta saada sen tarvittavan lisähuoneen, mutta siirtymällä lähemmäs ydintä tuo summa menee vain sijainnin vaihtoon. Olisi kiva nähdä jonkinlainen simulaatio ihmisten muuttovirroista.

    Ajattelepa asiaa niinpäin, että jos alueelle A rakennetaan uusia asuntoja 100 000 asukkaalle, niin A-alueella asuvien asukkaiden määrä kasvaa noin 100 000 asukkaalla. Jostain nämä asukkaat tulevat. Luultavasti eivät ole ensisijaisesti köyhempää väkeä vaan keskiluokkaa (jolla ei aiemmin ollut varaa A-alueelle). Siispä B-alueelta.

    Olennaisin vaikutus kuitenkin on se, että muutoksen jälkeen A-alueella asuu 100 000 asukasta enemmän kuin ennen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Antti Asuintaloasuja kirjoitti 10.3.2012 kello 21:30

    Osmo,

    väistit vastauksessasi kysymyksen pääosan eli sen, että pitääkö paikkansa se, että Vihreät on yhdessä Kokoomuksen kanssa usein vastustanut sosiaalisin perustein tapahtuvaa asuntorakentamista.

    No, voi olla, että Vasemmistoliitto haluaa ideologiassaan asuttaa köyhätkin mahdollisimman mukavasti kohtalaisen kokoisiin asuntoihin, mutta minä olen realisti taloustilanteen suhteen ja tajuan, että hyvä jos kohta kaikkein köyhimmillä on enää mitään kattoa päänsä päällä, sillä asuinkustannukset tulevat nousemaan huomattavasti, ja tuet eivät suinkaan tule samaan tahtiin perässä.

    Paljon parempi on 15 neliön koirankoppi kuin ei mitään kattoa pään päällä. Tällaisia pitäisi rakentaa lisää, sillä kustannukset tulevat nousemaan niin paljon, että sitä parempiin ei kohta ole varaa kaikkein köyhimpiä yhteiskunnan majoittaa.

    Osmo, ota kantaa siihen, että pitääkö paikkansa, että Vihreät on kanssa Kokoomuksen ollut tätä sosiaalista asuinrakentamista vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 0:12

    Osmo, ota kantaa siihen, että pitääkö paikkansa, että Vihreät on kanssa Kokoomuksen ollut tätä sosiaalista asuinrakentamista vastaan.

    Ei pidä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Antti Asuintaloasuja kirjoitti 10.3.2012 kello 22:02

    Osmo,

    en muuten jaksa mitenkään uskoa, että tuo väittämäsi (C)->(B)->(A)-muuttoliike laskisi hintoja huonoimmalla (C)-puolella kovikaan merkittävästi. Tuskin sillä on läheskään niin paljon hintaa laskevaa vaikutusta kuin sillä, että rakennettaisiin vaan melko reilusti lisää suoraan niille kehnoimmille alueille (C)-asuntoja. Helsingin alue nyt alkaa olla aikalailla täynnä, mutta varsinkin muualla noin kannattaisi tehdä.

    Nyt olisi paljon rakennettava vähän kehnommille alueille pieniä yksiöitä/kaksioita elementtikerrostalo-tyyliin, se on ainoa tapa, jolla voitaisiin estää se, ettei asunnottomien määrä räjähdä käsiin parin tulevan vuosikymmenen aikana.

    Kyllähän nyt taannoin oli jo uutinenkin siitä, että Suomessakaan asunnottomuus ei ole enää vain alkoholistien ja narkkarien juttu, vaan yhä useammin asunnottomuus johtuu siitä, että ei-päihdeongelmaisella köyhällä ei yksinkertaisesti ole varaa asua missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Janne Karimäki kirjoitti 10.3.2012 kello 22:03

    Hei,

    kansantaloustieteen (ja jopa yhdyskuntasuunnittelunkin) perusteita pitäisi minunkin mielestäni opettaa koulussa, eikä vain lukiossa, vaan ihan oikeasti jo ennen lukio-ikää, eikä ainoastaan Suomessa, vaan koko maailmassa.

    Minulle opetettiin koulussa 1980-luvulla historian tunnilla, miten Yhdysvaltain presidentti Rooselvelt torjui 1930-luvun lamaa taloutta elvyttävin toimin (ns. “New Deal”). Vastaavasti Teknillisessä korkeakoulussa 1990-luvulla minulle opetettiin taloustieteen kurssilla (prof. Jaskari), miten tuloerojen tasaaminen nostaa BKT:tä kysynnän kasvun kautta.

    Nyt sitten seuraan, miten tässä maassa, ja ympäri maailmaa, tehdään jatkuvasti talouspolitiikan kannalta järjettömiä päätöksiä, jotka köyhdyttävät ihmisiä tai muuten vaikeuttavat heidän elämäänsä, ja kuitenkin samalla haaskaavat raaka-aineita ja tuhoavat luontoarvoja. Kaiken kuitenkin voisi tehdä nykyistä paljon paljon paremmin. Voisimme olla oikeudenmukaisia, vaurastua, tehdä elämän toinen toisillemme helpommaksi ja samalla säästää raaka-aineita ja luontoa. Kaiken voisimme tehdä yhtä aikaa paremmin. On monia win-win -tilanteita, jotka olisi voitu hyödyntää, mutta joissa on päädytty lose-lose -vaihtoehtoon.

    Selkeimmät Suomea koskettavat esimerkit liittyvät nykyiseen ja 1990-luvun lamaan, joissa ei uskallettu elvyttää riittävästi, eikä näköjään vieläkään uskalleta. (Elvytystä ei myöskään ole osattu kohdentaa riittävän hyvin).
    Toinen mieleen tuleva esimerkki liittyy autoteollisuuteen, yhdyskuntasuunnitteluun ja öljyn hinnannousuun. Yksi autoteollisuuden pahimmista virheistä oli tietenkin siirtyä yhä suurempiin autoihin (SUV) Yhdysvaltain johdolla, juuri öljyhuipun ja Itä- ja Kaakkois-Aasian autoistumisen kynnyksellä. Nyt tässä nykyisessä taloustilanteessa nämä virheet kuristavat sekä luontoa että ihmisten arkea ja hidastavat taloukriisistä toipumista ympäri maailman. Yhdyskuntasuunnittelussa on tehty monia virheitä, esimerkiksi Suomen pääkaupunkiseudulla, joka on todellakin edelleen liian hajanainen, sekä fyysisesti että hallinnollisesti.

    Olen mielessäni pallotellut yhtä aika villiä ajatusta. Yksi pääkaupunkiseudun ongelmista on että Helsingin keskusta sijaitsee repaleisella niemellä, jonne ei juurikaan mahdu enää kovinkaan paljon lisää uutta rakennuskantaa tai tiestöä. Olisikohan mahdollista siirtää koko kaupungin painopistettä reilusti pohjoisemmaksi, jossa ainakin tilaa on runsaasti? Tämä tietenkin edellyttäisi vuosikymmenien pituista strategiaa ja toimivaa hallintoa pääkaupunkiseututasolla, tai sitten valtion sanelupolitiikkaa.

    (Olen jopa elätellyt mielessäni kokonaan uuden pääkaupungin rakentamista, mahdollisesti jonnekin Helsinki-Turku-Tampere -kolmion sisäpuolelle, mutta tämä lienee ehkä jo liian utopistista. Vai olisiko sittenkään?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. MIVa kirjoitti 10.3.2012 kello 23:14

    Eikö Hesasta löydy mitään mallia noille muuttojutuille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Antti Asuintaloasuja kirjoitti 11.3.2012 kello 0:46

    Janne Karimäki sanoi yllä:


    (Olen jopa elätellyt mielessäni kokonaan uuden pääkaupungin rakentamista, mahdollisesti jonnekin Helsinki-Turku-Tampere -kolmion sisäpuolelle, mutta tämä lienee ehkä jo liian utopistista. Vai olisiko sittenkään?)

    Eikös Forssa sijaitsekin aikalailla tuon kolmion keskellä. Tehdään siis Forssasta Suomen uusi pääkaupunki!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ferrix Hovi kirjoitti 11.3.2012 kello 9:14

    Tämä on oivallinen esimerkki ihmisten erilaisesta kyvystä tai tahdosta ajatella rationaalisesti. Ymmärrän kyllä, että merenrantaan ei kannata rakentaa. Rantaa ei voi yleensä rakentaa lisää, sinne ei kannata rakentaa hyviä liikenneyhteyksiä ja rakentamisen määrästä ja ympäristövaikutuksista riippumatta maa pysyy kalliina, koska kaikki eivät sinne mahdu asumaan. Voin hyvin käsittää, että oikeasti harvinaisen tonttityypin tapauksesta voi yleistää säännön tilapäisesti harvinaisiin tyyppeihin. Yleensä tällaiset loppuun harkitsemattomat lausumat annetaan, kun tärkeintä on lausuminen tai äänestäjien miellyttäminen.

    Berliini on hyvä esimerkki alueesta, jossa Vanhasen väittämä ei pidä paikkaansa. Siellä joukkoliikenneverkko on rakennettu niin tiiviiksi, että metroasemien lähellä olevat asunnut eivät poikkeuksetta olekaan kalliita. Toinen positiivinen tekijä tuon kaupungin rakentamisessa on keskustattomuus, jonka takia liikenneverkko ei rakennu epätaloudellisesti yhden solmukohdan varaan. Meillä koko maan keskusta on Helsinkin rautatieasemalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ferrix Hovi kirjoitti 11.3.2012 kello 9:31

    Marko V:
    Miksi Lauttasaaressa on asuntojen hinnat räjähtäneet taivaisiin, vaikka sinne on jatkuvasti rakennettu lisää? Perheasunnot maksavat jo miljoonan.

    Lauttasaarta ei tule mistään lisää. Siellä on paljon rantatontteja, joiden arvo pysyy ellei rantaviivaa löydetä jostain lisää. Asunnon hintaan vaikuttaa myös naapuritontin hinta ja kyseessä on aika pieni alue, jossa kalliiden tonttien määrä on verrattain suuri. Lisäksi alueelle on tulossa metro, jolla on arvoa nostava vaikutus.

    Rakentamistiheyden puolesta Lauttasaari ei vaikuta paikalta, jonne kannattaisi rakentaa metro, mutta se on yksilinjaisen metroajattelun kannalta sopivasti matkan varrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Juho Laatu kirjoitti 11.3.2012 kello 9:57

    Antti Asuintaloasuja:
    Janne Karimäki sanoi yllä:


    (Olen jopa elätellyt mielessäni kokonaan uuden pääkaupungin rakentamista, mahdollisesti jonnekin Helsinki-Turku-Tampere -kolmion sisäpuolelle, mutta tämä lienee ehkä jo liian utopistista. Vai olisiko sittenkään?)

    Eikös Forssa sijaitsekin aikalailla tuon kolmion keskellä. Tehdään siis Forssasta Suomen uusi pääkaupunki!

    Tarkkaan ottaen näyttäisi siltä, että keskipiste osuu hieman Forssasta Helsinkiin päin olevan Ruostejärven etelälaidalle, vanhan härkätien varteen. Sieltä olisi matkaa vajaat 88 km kaikkiin kolmeen kaupunkiin. Paikka on osuvasti Toralahden rannalla Toralahdenkalliolla. Varmaankin aivan Arkadianmäen veroinen rakennuspohja uudelle eduskuntatalolle ja sen keskusteluille.

    Niin, ei kai valtakunnan hallintopisteen tarvitse olla kaupungissa. Uutta joudumme joka tapauksessa rakentamaan, ja Forssan keskustallakin on oma arvonsa. Emme halua turuntautia lisää. Toralahdella luonnon rauha kyllä häiriintyy, mutta ehkä näitä viihtyisiä paikkoja Suomessa on vielä pari tuhlattavaksikin.

    Hallintokeskuksen sijoittaminen etäälle keskuskaupungeista palvelisi myös Montesquieun kolmijako-opin laajentamista käsittämään myös suhteet liike-elämään. Näitä linkkauksia on saatu viime aikoina puida vähän liikaakin. Kohtuullinen eristys olisi paikallaan.

    Tuo ehdotettu sijainti on kyllä hieman etelä-, länsi- ja suurkaupunkikeskeinen. Ehkä luontevampi paikka löytyisi jostain maantieteellisen ja väestöllisen painopisteen välimaastosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. juha kirjoitti 11.3.2012 kello 12:02

    En oikein usko tuollaiseen teoriaan, jossa esim. pääkaupunkiseudulla kaavoitus radan varrelle yhdessä kunnassa vaikuttaa tonttien hintaan toisessa kunnassa.

    Käytännössä koko pääkaupunkiseudulla +50 km ympäristössä tonttien hinta vain nousee koko ajan ja kaikkialla. Eli siis teoria ei toimi. Suurin selittäjä tonttien hinnoille ei ole junarata vaan etäisyys helsingin keskustasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. JR kirjoitti 11.3.2012 kello 12:54

    Tämä keskusteluketju sisältää joitakin ikäänkuin itsestäänselvyyksinä pidettyjä oletuksia, joita on syytä kommentoida. Ihmiset viihtyvät erilaisissa paikoissa. Esimerkiksi edellä mainittu Lauttasaari ei suinkaan ole millään lailla mielenkiitoinen asuinpaikka. Se on tylsä, ankeasti rakennettu, epäviihtyisä. Toiseksi oletus siitä, että mitä lähempänä Helsingin keskustaa, niin sitä halutumpi asuinpaikka. Helsingin keskustassa on paljon mukavia asuinpaikkoja, mutta niin on muuallakin. Sitten oletus kauppakeskuksista ja niiden esittäminen yksinomaan kielteisinä. Monet pitävät isoja marketteja käytännöllisinä. Samalla kerralla voi hoitaa monia asioita eikä tarvitse ajaa ympäriinsä. Automarketeilla on paljon hyviä puolia. Lähtöoletuksena esitetään useasti, että kaupunkimainen asuminen on se asumismuoto, jota pitäisi haluta tai jos ei vielä ymmärrä, niin pitäisi viisastua ja haluta kaupunkiin. Olen asunut monessa Suomen suurimmista kaupungeista ja viihtynyt hyvin. Nyt asun maalla metsän keskellä ja tällä hetkellä se on minulle paras asuinpaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. teekkari kirjoitti 11.3.2012 kello 17:45

    JR:
    Lähtöoletuksena esitetään useasti, että kaupunkimainen asuminen on se asumismuoto, jota pitäisi haluta tai jos ei vielä ymmärrä, niin pitäisi viisastua ja haluta kaupunkiin. Olen asunut monessa Suomen suurimmista kaupungeista ja viihtynyt hyvin. Nyt asun maalla metsän keskellä ja tällä hetkellä se on minulle paras asuinpaikka.

    Noin tulevaisuuden suunnittelun kannalta oleellisinta on miettiä erilaisia keskiarvoja, ei yksittäistapauksia. Ja lisäksi sitä, miten mielihalut tulevat muuttumaan. Yhdyskuntarakenne kun muuttuu käsittämättömän hitaasti, ja nyt tehdyt päätökset vaikuttavat vielä ainakin sadan vuoden kuluttuakin.

    Parhaiten asuntojen haluttavuutta kuvaa niiden hinta, ja täysin kiistämätön fakta on se, että asunnot ovat kalleimpia juuri Helsingin keskustan läheisyydessä. Jos kaupungistumisen oletetaan jatkuvan (mikä on hyvä oletus), nousee kaupunkiasumisen hinta edelleen ellei rakenneta rajusti lisää.

    Asuinpaikkakeskusteluissa unohtuu usein se, että kukaan ei ole varsinaisesti kieltämässä maalla asumista. Maalla asumisen tukemista kaupunkilaisten verorahoilla voidaan kritisoida, samoin kuin maalla asumisen ympäristökuormitusta mikäli elämäntapa ei eroa kaupunkilaisista, mutta lähtökohtaisesti kaupunkiasumisen puolestapuhujat haluavat ainoastaan mahdollistaa kaupungissa asumisen järjelliseen hintaan (eli alle 2x rakennuskustannukset), mikä ei ole mahdollista ellei tarjontaa lisätä valtavasti uudisrakentamisen kautta.

    Kaupungistumisen tuomat rakenteelliset säästöt ja tehokkuuden kasvu tulevat sitten siihen päällle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. juha kirjoitti 11.3.2012 kello 19:48

    teekkari:

    Eivät ihmiset muuta kaupunkeihin siksi, että he haluavat kaupunkimaista elämänmuotoa, vaan siksi, että kaupungeissa on työpaikkoja.

    Kaupungistuminen epäilemättä jatkuu, mutta ei siis siksi, että ihmiset kaipaisivat kaupunkehin, vaan siksi, että työpaikkojen keskittyminen jatkunee.

    Se mikä vihreitä risoo onkin itse asiassa se, että aivan kaikki eivät pelaa sääntöjen mukaisesti ja muuta niin lähelle Helsingin keskustaa kuin mitä lompakko vain sallii. Jotkus optimoivat asuinneliöitä kohtuullisen työmatkan sisällä ja muuttavat nurmijärvelle. Tämä aiheuttaa raivoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Marko V kirjoitti 11.3.2012 kello 20:14

    Mikko Särelä: Ajattelepa asiaa niinpäin, että jos alueelle A rakennetaan uusia asuntoja 100 000 asukkaalle, niin A-alueella asuvien asukkaiden määrä kasvaa noin 100 000 asukkaalla. Jostain nämä asukkaat tulevat. Luultavasti eivät ole ensisijaisesti köyhempää väkeä vaan keskiluokkaa (jolla ei aiemmin ollut varaa A-alueelle). Siispä B-alueelta.

    Olennaisin vaikutus kuitenkin on se, että muutoksen jälkeen A-alueella asuu 100 000 asukasta enemmän kuin ennen.

    A-alueiden hintataso on niin paljon oman käsityskykyni yläpuolella, että minun on vaikea kuvitella mistä löytyy niin paljon maksukykyisiä uusia asukkaita. En millään jaksa uskoa niin merkittävään hintojen alenemiseen. Ja se mikä teille on B-aluetta voi toisille olla A-aluetta hyvien ulkoilu-/liikuntamahdollisuuksien takia.

    Mutta yksi mahdollisuus kyllä löytyy hintatason järkeistämiseen. Ajankohtaisessa kakkosessa esiteltiin pilottiprojektia, missä talon asukkaat saivat ostaa venäläiseen tyyliin asunnon aihion ja rakentaa sen itse loppuun. Pientaloa havitteleville tällaisia vaihtoehto on jo tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 23:15

    Tiedät itsekin ettei sieltä tule minkäänlaisia päästöjä vesistöihin.
    Jos A-alueen asunnot myydään huutokaupala, määritelmän mukaisesti löytyy tarpeeksi osajia. Huutokaupalla niitä ei myydä, mutta lopputulos on hyvin samanlainen. A-alueen hintataso laskee, kunnes kysyntää on tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Mikko H kirjoitti 11.3.2012 kello 21:47

    Antti Asuintaloasuja: Helsingin alue nyt alkaa olla aikalailla täynnä

    Suurta kukkua. Helsingin alue on täynnä kaupunkimoottoriteiden suojavyöhykkeitä ja liikennevihreää. Ei kun bulevardisoimaan. Entiset satama-alueetkaan eivät vielä ole täynnä, joskin kohta ovat kaavoitettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kalle kirjoitti 11.3.2012 kello 22:57

    Austrian:
    Entäs jos kaavotettaisiin tiiviimmin mutta rakennettaisiin huonommilla materiaaleilla?

    Eikös silloin myös kustannukset laske?

    Onko mahdolista rakentaa vielä huonommin kuin Suomessa? Ehkä venäläiset siihen pystyivät, mutta kyllä hyvää tarkoittavasti säännelty suomalainen rakentaminen on EU:n pohjanoteeraus.

    Oleellista on saada turha sääntely nurin ja sitä kautta avata kilpailu. Osmon kysymyskin on vähän huono. Ei kunnalla saa olla mitään tekemistä siinä, mitä rakennetaan.

    Ihan villin ja vapaan kannalla en ole, kunnan tehtävänä on kaavoituksella osoittaa kadut ja kenties korkeus. Mitä tontille tehdään, kuuluu maanomistajalle.

    Vapaammalla rakentamisella ei voida ainakaan saada aikaan huonompaa ympäristöä. Parempaan sen sijaan on mahdollisuuksia. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. teekkari kirjoitti 12.3.2012 kello 1:25

    juha:

    Eivät ihmiset muuta kaupunkeihin siksi, että he haluavat kaupunkimaista elämänmuotoa, vaan siksi, että kaupungeissa on työpaikkoja.

    Niimpä niin. Kyllä minäkin haluaisin asua omakotitalossa keskellä kaupunkia ilman häiritseviä naapureita miellyttävässä yhteisössä järven rannalla ja mielellään 30. kerroksen penthousen merinäköalalla, mutta se nyt vain ei ole mahdollista.

    Asuinpaikan valintaan vaikuttaa monet tekijät, joista hinta määräytyy markkinoilla muiden tekijöiden aiheuttaman kysynnän mukaan. Koska kaupunkialueille on kysyntää, hinnat ovat pilvissä, eivätkä kaikki halukkaat pysty korkeiden hintojen vuoksi asumaan siellä missä haluaisivat. Toki on olemassa myös ihmisiä, jotka tosissaan haluavat asua jossain nurmijärvellä myös muusta syystä kuin siitä, että siellä on halvemmat neliöhinnat, mutta markkinat näyttävät, että tällä hetkellä pahin kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on nimenomaan kaupunkimaisessa asumisessa. Tämän vuoksi kaupunkia pitäisi kaavoittaa ja ennen kaikkea rakentaa aivan helvetisti lisää.

    Kyllä korvesta aina löytyy tontteja niille, jotka siellä välttämättä haluavat asua. Eri asia on sitten se, pitääkö näiden korpiseutujen palveluita tukea kaupunkilaisten verotuloista.

    .

    Työpaikkojen sijainti kaupungeissa on kaupungin perusominaisuus, ei mikään vihreiden salaliiton lopputulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Mikko Särelä kirjoitti 12.3.2012 kello 9:05

    Marko V: A-alueiden hintataso on niin paljon oman käsityskykyni yläpuolella, että minun on vaikea kuvitella mistä löytyy niin paljon maksukykyisiä uusia asukkaita. En millään jaksa uskoa niin merkittävään hintojen alenemiseen.

    Yritätkö sanoa, että noita 100 000 uutta asuntoa ei A-alueelle rakennettaisi? Vai että ne rakennettaisiin, mutta jäisivät myymättä ja tyhjilleen? Vai onko mielessäsi joku muu mekanismi, jonka pohjalta ne asunnot rakennetaan, mutta A-alueelle ei kuitenkaan tule uusia asukkaita?

    Ihan oikeasti haluaisin ymmärtää, kun tuo ajatus tulee vastaan kovin usein. Ei tässä ole kyse mistään sen kummemmasta kuin siitä, että jos alueella A on tarjontaa 100 000 asukkaalle tai 200 000 asukkaalle, niin jälkimmäisessä niitä asukkaita on kaksinkertainen määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. R. Silfverberg kirjoitti 12.3.2012 kello 9:47

    juha: teekkari:Eivät ihmiset muuta kaupunkeihin siksi, että he haluavat kaupunkimaista elämänmuotoa, vaan siksi, että kaupungeissa on työpaikkoja.Kaupungistuminen epäilemättä jatkuu, mutta ei siis siksi, että ihmiset kaipaisivat kaupunkehin, vaan siksi, että työpaikkojen keskittyminen jatkunee.Se mikä vihreitä risoo onkin itse asiassa se, että aivan kaikki eivät pelaa sääntöjen mukaisesti ja muuta niin lähelle Helsingin keskustaa kuin mitä lompakko vain sallii. Jotkus optimoivat asuinneliöitä kohtuullisen työmatkan sisällä ja muuttavat nurmijärvelle. Tämä aiheuttaa raivoa.

    Sovitaanko niin että on niitä jotka haluavat kaupunkeihin ja niitä jotka ei? Kuvittelisin että koska ihminen on laumaeläin niin enemmistö haluaa muita ihmisiä ympärilleen. Maaseudulla eivät työmarkkinat, mutta eivät myöskään parisuhdemarkkinatkaan toimi tasapuolisesti. Nuori perhe voi viihtyä ihan hyvin Nurmijärvellä mutta jos tulee kränää ja avioero niin minnekö isä ja äiti sitten muuttavat? No kaupunkiin tietenkin. Ei Matti Vanhanenkaan jäänyt Nurmijärvelle kun hän erosi. (Tietääkö kukaan muuten minne hän oikein lähti?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty kirjoitti 12.3.2012 kello 9:49

    Mikko Särelä:Ei tässä ole kyse mistään sen kummemmasta kuin siitä, että jos alueella A on tarjontaa 100 000 asukkaalle tai 200 000 asukkaalle, niin jälkimmäisessä niitä asukkaita on kaksinkertainen määrä.

    Minua ihmetyttää sama asia. Jotenkin ihmisten logiikassa nuo ylimääräiset 100 000 “rikasta” asukasta tulla tuplsahtavat ilmeisesti jostain toisesta ulottuvuudesta, koska heidän siirtymisensä alueelle A ei jätä minnekään tyhjiä asuntoja.

    Ainoa järjellinen mekanismi oka toimisi noin, olisi sellainen että alueen A nykyiset asukkaat “isoine rahoineen” tuplaavatkin asuintilansa. Minun on kuitenkin hyvin vaikea kuvitella tilannetta, jossa tämmöistä tapahtuisi suuressa mittakaavassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Marko V kirjoitti 12.3.2012 kello 10:01

    Mikko Särelä: Yritätkö sanoa, että noita 100 000 uutta asuntoa ei A-alueelle rakennettaisi? Vai että ne rakennettaisiin, mutta jäisivät myymättä ja tyhjilleen? Vai onko mielessäsi joku muu mekanismi, jonka pohjalta ne asunnot rakennetaan, mutta A-alueelle ei kuitenkaan tule uusia asukkaita?

    Riippuu tietysti hintatasosta. Eivät kaikki ole menneet kaupaksi. Töölön Oscarista osa asunnoista jouduttiin muuttamaan vuokra-asunnoiksi kun eivät menneet kaupaksi.

    Minun mielipiteeni on muodostunut ihan siitä mitä olen ihmisten kanssa jutellut ja yleisesti maksukykyä arvioinut. Meidän yrityksessä asiantuntija- ja päällikötason porukka haukoo henkeään keskustan hintojen edessä. Ainakin ne, joilla ei ole merkittäviä perintöjä helpottamassa. Aivan ylimmällä johdolla olisi varaa, mutta ei välttämättä halua.

    Ymmärtääkseni Helsinki kärsii lapsiperheiden muuttotappiosta. Alueita kuten Herttoniemi, Oulunkylä. Munkkiniemi-vuori välikkö etc. näkisin mielelläni huomattavasti täydennysrakennettavan. Ilmeisesti Herttoniemen on kuitenkin ajateltu jätettävän motarin melualueeksi. Kauko-Itäkö tuohon oli nyt sitten syynä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2012 kello 11:26

    Rakennusliike tietysti maksimoi tuloksen. Se ei “joudu” laittamaan asuntoja vuokralle vaan saa niistä sillä tavoin paremman hinnan. Monet sijoittajat jopa ostavat asuntoja pannakseen ne vuokralle. Rakernnusdkustannuksensa yritys olisi saanut kirkkaasti takaisin myymälläkin, mutta se halusi enemmän. JHos kaikki menee heti kaupaksi, hinta on ollut voitonmaksimointia ajatelle3n liian matala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. antti kirjoitti 12.3.2012 kello 10:19

    A-alueeksi voitaneen katsoa Kehä I sisäpuolinen alue, sijaitsee melkein kokonaan Helsingin rajojen sisällä. Mikä sitten niin maksaa, ettei tänne niitä 100 000 asunnon tontteja vaan saada kaavoitettua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. a_l kirjoitti 12.3.2012 kello 12:10

    Osmo Soininvaara: Rakennusliike tietysti maksimoi tuloksen. Se ei “joudu” laittamaan asuntoja vuokralle vaan saa niistä sillä tavoin paremman hinnan. Monet sijoittajat jopa ostavat asuntoja pannakseen ne vuokralle. Rakernnusdkustannuksensa yritys olisi saanut kirkkaasti takaisin myymälläkin, mutta se halusi enemmän. JHos kaikki menee heti kaupaksi, hinta on ollut voitonmaksimointia ajatelle3n liian matala.

    Toki näin, mutta kyllä Helsingissäkin on olemassa maksimihinta millä asunnot saa kaupattua. Leppäsuon 10000 eur/m2 ylitti tuon rajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2012 kello 17:15

    a_I
    Totta kai on olemassa maksimihinta jokaiselle asunnolle. Sitähän rakennusliikkeet juuri etsivät. Rakentaminen maksaa 2000-3000 euroa neliöltä, joten tuo maksimihinta ylittää kyllä tuotantokustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tpyyluoma kirjoitti 12.3.2012 kello 12:38

    Syltty: Minua ihmetyttää sama asia. Jotenkin ihmisten logiikassa nuo ylimääräiset 100 000 “rikasta” asukasta tulla tuplsahtavat ilmeisesti jostain toisesta ulottuvuudesta, koska heidän siirtymisensä alueelle A ei jätä minnekään tyhjiä asuntoja.

    Se että ajatelleen noin on keskeinen tulppa ymmärrykselle asuntopolitiikasta. Esimerkiksi, ajatellaan että koska vuokra-asunnot ovat kalliita, niin pitää rakentaa halpoja vuokra-asuntoja eikä kalliita uusia omistusasuntoja. Paitsi että jos noita tehdään saman verran niin lopputulos on ihan sama. Näin siksi että sinne omistusasuntoon muuttaa joku jostain, yleensä pienemmästä eli halvemmasta, mihin taas muuttaa joku jostain, jne. eli loppujen lopuksi keskimäärin jää vapaaksi yksi ihan keskimääräinen asunto.

    Ja se päätyy vuokralla tai myytävksi riippuen kysynnästä. Jos tehdään uusi vuokra-asunto, johon muuttaa joku nykyisestä vuokra-asunnosta, niin sen asunnon omistaja saattaa hyvinkin myydä sen, jolloin vuokra-asuntojen määrä pysyy samana.

    Ainoa millä on oikeasti väliä on paljonko niitä asuntoja tehdään, ei paljonko ne maksavat. Tosin niiden uusien asuntojen rakennuskustannuksella on merkitystä, ja sitä kautta vaikka parkkipaikkanormeilla, koska halvempia asuntoja on kannatavampaa rakentaa, eli niitä tehdään ceteris paribus enemmän. Siis jos on tontteja, ja niissäkin olenanista on kaavoitettujen kerrosneliöiden määrä ei maapinta-ala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.3.2012 kello 12:46

    Marko V: Töölön Oscarista osa asunnoista jouduttiin muuttamaan vuokra-asunnoiksi kun eivät menneet kaupaksi.

    Asuntoa ei tuossa tapauksessa tarvinnut mitenkään erityisesti “muuttaa” vuokra-asunnoiksi. Kun rakennuttaja ei saanut asuntoja tarpeeksi nopeasti yksin kappalein kaupaksi, se myi ne paketissa (alennuksella, josta ei ulospäin kerrottu) sijoittajalle. Sijoittaja puolestaan pisti asunnot vuokralle. Sillä on varaa odottaa vuokratuoton turvin niiden arvonnousua, toisin kuin rakennuttajalla joka tarvitsee rahat uuden kohteen pystytykseen. Nuokin kohteet varmaan jossain vaiheessa päätyvät yksityishenkilöiden omistukseen ja omaan käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Mikko Särelä kirjoitti 12.3.2012 kello 12:49

    Marko V: Riippuu tietysti hintatasosta. Eivät kaikki ole menneet kaupaksi. Töölön Oscarista osa asunnoista jouduttiin muuttamaan vuokra-asunnoiksi kun eivät menneet kaupaksi.

    En kysynyt, että myydäänkö ne 100000 asukkaan asunnot, vaan että saadaanko niihin asukkaita. Ei vuokra-asunto ole tyhjillään sen enempää kuin omistusasuntokaan (tai no, ehkä vähän enemmän jos vuokralaiset vaihtuvat useammin kuin omistusasukkaat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.3.2012 kello 12:52

    JR:
    Lauttasaari ei suinkaan ole millään lailla mielenkiitoinen asuinpaikka. Se on tylsä, ankeasti rakennettu, epäviihtyisä.

    Mielipiteet vaihtelevat. Nuo adjektiivit kuvaavat paremmin kommentoijaa kuin kommenttien kohdetta.

    Omasta mielestäni Lauttasaari edustaa Munkkiniemen ohella hyvää lähiörakentamista jossa yhdistyy alueen oma identiteetti, asialliset palvelut ja “luonnon” läheisyys.

    En asu enkä ole koskaan asunut kummassakaan, mutta saattaisin hyvinkin asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kalle kirjoitti 12.3.2012 kello 21:41

    Osmo Soininvaara: Ei pidä.

    Miksi ei pidä? MItä hyvää on ns. sosiaalisessa asuntorakentamisessa? Kyse on puhtaasta markkinahäiriöstä, jonka lopulta maksaa asiakas eli asukas. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kalle kirjoitti 12.3.2012 kello 21:53

    antti:
    A-alueeksi voitaneen katsoa Kehä I sisäpuolinen alue, sijaitsee melkein kokonaan Helsingin rajojen sisällä. Mikä sitten niinmaksaa, ettei tänne niitä 100 000 asunnon tontteja vaan saada kaavoitettua?

    Ensinnäkin, tuossa on suuruusluokka virhe. Professori Vartiainen (KTH) sanoi yhdessä YLE:n haastattelussa, että alueelle sopii mijoona ihmistä lisää. Itse olin väittänyt sitä ennen karttaa vilkaisemalla, että alueelle sopii puoli miljoonaa ihmistä lisää. Myönnän virheeni. 🙁

    Syynä on monopoli. Suomessa on rakennettu kaavoitus monopoli, josta hyötyvät sekä poliittiset puolueet että muutamat tarkoin valitut rakennusliikkeet. Monipolilla voidaan aksimoida rakenusliikeiden tuotot ja jos suomessa olisi korruptiota, niin se maksimoisi myös poliittisten puolueiden tuotot. Korruptiota ei Suomessa ole, joten ilmeisesti täällä on vain tavattoman tyhmiä poliitikkoja. 😉

    Pääkaupunkiseudun pilkkominen pienemmiksi yksiköiksi auttaisi asiaa. Kunnat alkaisivat kilpailla ja tontteja ilmestyisi markkinoille. Jos et saisi tonttia Munkasta, niin Laru kyllä kaavoittaisi. Se ei ole grynderien etu, joten emme tule näkemään järkevää kuntajakoa pääkaupunkiseudulla muutamaan vuoteen, ellemme tule järkiimme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 13.3.2012 kello 9:00

    Ferrix Hovi:
    Toinen positiivinen tekijä [Berliinin] rakentamisessa on keskustattomuus, jonka takia liikenneverkko ei rakennu epätaloudellisesti yhden solmukohdan varaan.

    Berliinit, lontoot ja pariisit ovat muodostuneet kylistä joiden keskustat ovat jääneet eloon ja kehittyneet pieninä kaupunkikeskustoina.

    Kylien välit ovat sitten täyttyneet myös hyvin keskustamaisella rakentamisella jolloin kylien rajoja ei turisti helposti huomaakaan (vaikka paikalliset kyllä tietävät…).

    Onhan näitä ollut meilläkin: Huopalahti, Haaga, Oulunkylä, Lauttasaari, Kulosaari…

    Helsingissä “kylät” on kuitenkin hotkaistu hallinnollisesti keskuskaupungin osiksi, purettu ja rakennettu uudelleen väljiksi ja valoisiksi asumalähiöiksi jossa tuberkkeli ja kaupungin paheet eivät tartu. Alueyksikköjen väliin on myös kuulunut jättää riittävästi tilaa liikenneyhteyksille ja virkistysalueille niin että kaikki on ihanan kaukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. R. Silfverberg kirjoitti 13.3.2012 kello 9:11

    Kalle: Pääkaupunkiseudun pilkkominen pienemmiksi yksiköiksi auttaisi asiaa. Kunnat alkaisivat kilpailla ja tontteja ilmestyisi markkinoille. Jos et saisi tonttia Munkasta, niin Laru kyllä kaavoittaisi. Se ei ole grynderien etu, joten emme tule näkemään järkevää kuntajakoa pääkaupunkiseudulla muutamaan vuoteen, ellemme tule järkiimme.

    Oletko ihan varma tästä? Ai että ihanko Kauniainen kilpailee muiden kanssa siitä kuka rakentaa enemmän asuntoja? Eikähän se kuntien välinen “kilpailu” ole sitä että kuka rakentaa vähiten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. KariS kirjoitti 13.3.2012 kello 11:10

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    Helsingissä “kylät” on kuitenkin hotkaistu hallinnollisesti keskuskaupungin osiksi, purettu ja rakennettu uudelleen väljiksi ja valoisiksi asumalähiöiksi jossa tuberkkeli ja kaupungin paheet eivät tartu. Alueyksikköjen väliin on myös kuulunut jättää riittävästi tilaa liikenneyhteyksille ja virkistysalueille niin että kaikki on ihanan kaukana.

    Hesari on esitellyt parikin noin sadan vuoden takaista kapunkisuunnitelmaa, Munkkiniemi-Haaga ja Töölönlahti suunnitelmat. Molemmat olisivat toteutuessaan luoneet juuri oikeanlaista, tiivistä ja raideliikenteeseen perustuvaa, kaupukirakennetta. Valitettavasti suunnitelmat on haudattu ja tehty tätä autoilun varassa toimivaa höttökaupunkia, jonka jokaista rakentamatonta länttiä joku nimby tai city-vihreä nyt puolustaa ainutlaatuisena lähivirkistysaluena tai muuna suunnattoman arvokkaana kohteena.

    Edes vihreät eivät kaikista puheistaan huolimatta uskalla ehdottaa edes kehä ykkösen sisällä kunnon kaupunkirakenteen lisäämistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2012 kello 13:56

    Kehä I:n sisälle ollaan tuomassa kymmeniä tuhansia asuntoja. Vihreät itseasiasssa aikoinaan ensimmäisinä vaativat satamalle varattujen alueiden saamista hyötykyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. KariS kirjoitti 13.3.2012 kello 14:22

    Osmo Soininvaara:
    Kehä I:n sisälle ollaan tuomassa kymmeniä tuhansia asuntoja. Vihreät itseasiasssa aikoinaan ensimmäisinä vaativat satamalle varattujen alueiden saamista hyötykyttöön.

    Ollaan tuomassa kymmeniätuhansia kun pitäisi tuoda satojatuhansia. Mittakaavavirhe siis.

    Täällä usein niin liikentellisesti kuin kaupunkirakenteellisesti kehutut Keski-Eurooppalaiset kapungit mahduttaisivat Kehä I:n sisään lähemmäs miljoona ihmistä. Kööpenhaminakin on pinta-alaltaan alle puolet Helsingistä ja asukkaita on suunnilleen saman verran. Viheraluitakin on jätetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Halpa tulee kalliiksi « Kaukokatseita kirjoitti 10.10.2012 kello 10:36

Jätä vastaus