Ei tontteja VVO:lle

10.3.2012 · Aihe: _ 

Helsingin Sanomissa käsiteltiin tänään tonttien antamista Helsingissä VVO:lle. Yhtiöllä on sisällä kolme viraston sille varaamaa tonttia. Minusta asia on Helsingin kannalta täysin yksiselitteinen. Helsingin ei pidä antaa yhtään tonttia VVO:lle, erityisesti ei Jätkäsaaresta.

VVO:lle yleishyödyllisenä rakennuttajana liittyy kaksi ongelmaa, jotka tulivat esille Viikissä. Toinen on vahvistettu vuokra, 13,88 euroa neliöltä, joka on kovin kallis. Pahat kielet kertovat, että VVO:n yleishyödyllisen puolen rahat vuotavat vapaarahoitteiselle puolelle. Jos yrityksellä on noin korkea kustannustaso, sille ei oikeastaan pitäisi antaa rakennettavaksi mitään. Ei vaikka asukkaat olisivat saaneet asuntonsa tuolla 13,88 vuokralla. Yksi väite, jonka totuusarvoa en tiedä, löytyy ketjusta “VVO:n sikavuokra”/Entinen työntekijä, omasta tahdostaan 7.3.2012 kello 12:14.

Toisin kuin on sanottu, tämän vuokratason VVO on tietääkseni pitänyt eikä sitä ylitetä. Näin siis ARA-kielellä.

Asukkaita kiinnostaa ARA-kielellä ilmaistua vuokraa enemmän se vuokra, jonka he joutuvat oikeasti maksamaan. Se taas on täysin markkinahintainen, 20 euroa neliöltä.

Mikä on ero ARA-kielisen ja todellisen vuokran välillä?

Tuota yli kuuden euron eroa VVO ei pistä liiveihinsä, vaan se tilitetään konsernin sisällä vuokran ”tasauksen” nimissä konsernin toiselle vuokrataloyhtiölle. VVO on itse ilmoittanut, että näitä on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa peruskorjauksia ei voida rahoittaa vuokrien korotuksilla, koska asunnot eivät mene kaupaksi. Se raha pysyy siis yleishyödyllisyyskuplan sisäpuolella. Tämä on täysin laillista. Tuo ARA:n tutkimus tulee osoittamaan, että VVO on pitänyt lupauksen 13,88 euron vuokrasta. ARA ei tule löytämään VVO:n toiminnasta moitteen sijaa.  Laitan ”tasauksen” lainausmerkkeihin, koska tässä vuokra ”tasataan” niin, että korkeita vuokria nostetaan ja matalia alennetaan.

On sinänsä perusteltua jotenkin pelastaa maakuntien konkurssikypsät vuokrataloyhtiöt, mutta se ei ole helsinkiläisten vuokra-asukkaiden tehtävä. Tämä kuuluu valtiolle. Koska VVO on ilmoittanut toimintansa olevan täysin hyväksyttävää, on aivan ilmeistä, että he aikovat menetellä samalla tavalla jatkossakin. Siksi VVO:lle ei pidä antaa Helsingistä yhtäkään tonttia, elleivät he anna kirjallista lupausta, että valtakunnallista vuokrien tasausta ei sovelleta näihin tontteihin. Pelkkä lupaus ei riitä, se on myös sanktioitava niin suurella sopimussakolla, ettei sopimuksen rikkominen kannata.

Kaikki ARA-tontit ATT:lle, elleivät yhtiöt lupaa, ettei vuokrien tasausta tehdä kuin Helsingin sisällä!

Jos ollaan sitä mieltä, että otamme asuntopolitiikan arsenaaliin tuottaa markkinoille markkinahintaisia vuokra-asuntoja, mitä voisi sinänsä perustella oikein hyvin, voittoa ei pidä lahjoittaa ulos, vaan ottaa se kaupungille, joka omistaa maan ja joka on käyttänyt erittäin paljon rahaa Jätkäsaaren saattamiseksi rakennuskelpoiseksi.

Kommentit

76 Vastausta artikkeliin “Ei tontteja VVO:lle”

  1. Austrian kirjoitti 10.3.2012 kello 11:06

    Osmo,

    pitäisikö näitä yhteisöjä vaatia luopumaan tasauksesta myös olemassaolevan asuntokannan osalta?

    Siis yhteisöjen pitäisi pystyä osoittamaan vain ne kustannukset jotka kohdistuvat Helsingin kunnan sisällä oleviin kohteisiin. Ja vuokra ei saisi ylittää sitä muuten kuin jos tasataan kustannuksia alueen sisällä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juho Laatu kirjoitti 10.3.2012 kello 11:22

    Voi olettaa, että Helsingin mahdollinen tuki VVO:lle ei tule helsinkiläisten hyödyksi, ja VVO:n tukeminen Helsingin rahoilla ei siksi ole perusteltua. Mutta kai VVO:lle annetaan tontteja samoin ehdoin kuin kaupallisille toimijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.3.2012 kello 13:12

    Kaupallisille toimijoille totit annetaan hintakilpailun jälkeen. VVOP saa sopuhintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juhani Salovaara kirjoitti 10.3.2012 kello 11:23

    Lupaukset sitten kirjallisina todistajien läsnäollessa. Tyhjää puhetta ja silmänkääntötemppuja on jo näiltäkin nähty tarpeeksi. Oikeaa meininkiä.

    Itseä on harmittanut, että kaupunki pistää kymmenillä miljoonilla alueet rakennuskuntoon ja sitten hyöty menee ulos kaupungista ja toisaalta tehottomana kaavoituksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Humanisti kirjoitti 10.3.2012 kello 11:54

    Annetaanko tontteja muuten nykyään Nuorisosäätiölle? Silloin kun säätiö oli otsikoissa, kukaan poliitikko ei muistaakseni julistanut, että näille ei enää tontteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jouni Martikainen kirjoitti 10.3.2012 kello 12:53

    Osmo Soininvaara: “Kaikki ARA-tontit ATT:lle, elleivät yhtiöt lupaa, ettei vuokrien tasausta tehdä kuin Helsingin sisällä!”

    Sanan varsinaisessa merkityksessä yleishyödyllisiä rakennuttajia kyllä on, joille tontteja olisi syytä järjestää. Esim. S-asunnoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. antti kirjoitti 10.3.2012 kello 12:53

    Helsinki voi osallistua “tasaukseen” korottamalla VVOn tonttien vuokraa, esim 6 euroa asuinneliöltä voisi olla käypä taso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Joel A. kirjoitti 10.3.2012 kello 13:02

    Millä perusteella VVO on “yleishyödyllinen”? Kyseessähän on AY-liikkeen rahantekokone. Minusta koko yleishyödyllinen-sanasta on tullut kirosana, joka tarkoittaa aina raskaimman sarjan kähmintää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. KariS kirjoitti 10.3.2012 kello 14:12

    Hyvä. Gryndereiden suosimista on tälläkin blogilla ihmetelty jo pitkään. Teidän päättäjien silmät vaan avautuu kovin hitaasti. Hyvä että edes nyt. Vielä kun saatte kitkettyä ne kaikki muut rakenteelliset väärinkäytökset jotka nostavat Helsingin asumisen hintaa tavalliselle ihmiselle saavuttamattomiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Missä linkki kirjoitti 10.3.2012 kello 15:18

    Mistä tämä mainittu kommentti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työntekijä, omasta tahdostaan 7.3.2012 kello 12:14. siis löytyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.3.2012 kello 16:12

    Jostain syystä en osaa itse linkittää kommenntteja, mutta se löytyy postauksen VVO:n sikavuokra alta, tällä hetkellä toiseksi viimeisenä. Tuo postaus taas löytyy kirjoittamalla oikealla ylhäällä olevaan hakuruutuun VVO.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jari Haukka kirjoitti 10.3.2012 kello 16:41

    Eikö Helsingin tonteille, ihan kaikille omistajasta riippumatta, voitaisi määrätä rakennusvelvoite. Sitten sakot pyörimään jos rakennusta ei tule. Ainoa tapa alentaa vuokria on rakentaa niin paljon että vuokralaisilla on valinnan varaa.

    Muuten, olen sitä mieltä että rahojen kuppaaminen Helsingistä maaseudulle vuokrantasauksella on estettävä. Maalla asutaan käytännössä ilmaiseksi miksi niitä pitäisi vielä tukea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.3.2012 kello 17:25

    Rakentamisvelvoitteen voi antaa. Sitä kutsutaan rakentamiskehotukseksi. Sakkoa ei tule vaan tontti pannaan lunastukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko Kiviranta kirjoitti 10.3.2012 kello 17:33

    Mistä tämä mainittu kommentti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työntekijä, omasta tahdostaan 7.3.2012 kello 12:14. siis löytyy?

    Kommentti löytyy täältä.

    Näppärää tapaa linkittämiseen en minäkään tiedä, itse pidän tapanani kaivaa viestin kommenttinumero esiin säikeen HTML-lähdekielisestä versiosta (Firefoxissa ctrl-U). Vaatii alkeistietoja HTML-kielestä, mikä kylläkin alkaa olla jo kansalaistaito näinä päivinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mikael M. kirjoitti 10.3.2012 kello 17:39

    Missä linkki:
    Mistä tämä mainittu kommentti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työntekijä, omasta tahdostaan 7.3.2012 kello 12:14. siis löytyy?

    Osmo Soininvaara:
    Jostain syystä en osaa itse linkittää kommenntteja, mutta se löytyy postauksen VVO:n sikavuokra alta, tällä hetkellä toiseksi viimeisenä.Tuo postaus taas löytyy kirjoittamalla oikealla ylhäällä olevaan hakuruutuun VVO.

    http://www.soininvaara.fi/2012/02/15/vvon-sikavuokra/#comment-180922

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ville kirjoitti 10.3.2012 kello 17:46

    Jari Haukka: Ainoa tapa alentaa vuokria on rakentaa niin paljon että vuokralaisilla on valinnan varaa.

    Mutta kuka haluaa rakentaa niin paljon, että jää asuntoja tyhjilleen ja hinnat laskevat?

    Olisivatko “yleishyödylliset” vuokraajat valmiit subventoimaan asumista Helsingissä (ja mistä ne rahat sitten otettaisiin)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ville kirjoitti 10.3.2012 kello 18:04

    Tosin jos jollain ilveellä saataisiin vuokrat ja asuntojen hinnat laskuun, sen pitäisi kaiken järjen mukaan laskea asumistukimenoja sekä pidemmällä aikavälillä myös asuntolainan verovähennyksen aiheuttamaa tulonmenetystä valtiolla. Eli valtion kannattaisi edistää “liiallista” rakentamista Helsingissä. Mutta aluepolitiikan vuoksi niin ei vain voi tehdä (vaikka Keskusta olisi sopivasti pois hallituksesta tällä erää)…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ville kirjoitti 10.3.2012 kello 18:11

    Jari Haukka: Eikö Helsingin tonteille, ihan kaikille omistajasta riippumatta, voitaisi määrätä rakennusvelvoite. Sitten sakot pyörimään jos rakennusta ei tule. Ainoa tapa alentaa vuokria on rakentaa niin paljon että vuokralaisilla on valinnan varaa.

    Joskus 20 vuotta sitten oli hetken aikaa käytössä vuosittain nouseva korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille, joka olisi noussut vuosittain lopulta jopa 50%:iin. Sitä kai kerättiin yhtenä vuotena, mutta jonkin porsaanreiän kautta ainakaan rakennusliikkeiden ei tarvinnut maksaa. Seurauksena kuitenkin oli, että kukaan ei halunnut ostaa tontteja ja tonttien arvo käytännössä romahti nollaan. Verosta vähin äänin sitten luovuttiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Oikeistodemari kirjoitti 10.3.2012 kello 18:40

    Kannatan Osmon tekstiä lämpimästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Lasse M kirjoitti 10.3.2012 kello 19:10

    VVO on ammattiliittojen hallitsema yritys. Ammattiliitot saavat jäsenmaksutulonsa verovapaasti ja sijottavat ne kiinteistöihin, osakkeisiin ja muuhun bisnekseen. Samalla alalla toimivilla kilpailevilla yrityksillä ei ole tätä verotusoikeutta. Onkohan tämä ihan oikein ? – olisiko aika vetää selvä raja mihin tätä verovapautta / verotusoikeutta saa käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pekka Taipale kirjoitti 10.3.2012 kello 19:19

    Humanisti: Annetaanko tontteja muuten nykyään Nuorisosäätiölle?

    Ainakin sikäli kuin minä tiedän, Nuorisosäätiö on tehnyt tonteilla sitä mitä pitääkin, eli sieltä on saanut kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tämä tosin perustuu vain asunnonsaajan tuntemiseen, ei mihinkään tilastolliseen vertailuun eli rakennuttajien tehokkuuden välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. ATT kirjoitti 10.3.2012 kello 20:16

    Tietääkö Osmo Soinivaara, että ATT ottaa Helsingin kaupungille rakennuttamistaan vuokratalokohteista 20 % rakennuttamispalkkion. Palkkio lasketaan rakennuskohteen kokonaisrakennuskustannuksesta.
    Rakennettavassa vuokratalossa, jossa rakennuskustannukset ovat kymmenen miljoonaa euroa, ATT:n rakennuttamispalkkio on 2 miljoonaa euroa. Kohteen rakennuskustannukseksi tulee 12 miljoonaa euroa. Palkkio on yli puolet suurempi, kuin pää- ja sivu-urakoitsijoiden kokonaiskate, vaikka rakennuttamispalkkiosta vähennettäisiin rakennuttamis- ja suunnittelukulut. ATT teettämät ARK-suunnitelmat ovat aivan liian kalliita vuokra-asuntototantoon toteututtavaksi. Nostavat älyttömästi rakentamiskuluja, mutta sillä ei näytä olevan ATT:lle ja Helsingin kaupungille mitään väliä. Nämä kaikki edelle mainitut asiat nostavat kaupungin vuokra-asunnon vuokraa turhan takia älyttömästi ylöspäin. Tämän lisäksi vuokran hintaa nostaa ylöspäin tontin Hitas-vuokraehdot, joista vuokrahuoneistolle tulee helposti maksettavaksi rakennuskustannuksien takaisinmaksuaikana 90 000 euron vuokrakulut. Tontin Hitas-vuokramaksuaika on vuokrahuoneistolle ääretön ja vuokrassa sitä maksetaan loputtomasti. Tämäkö muka on edullista vuokra-asuntotuotantoa Helsingin kaupungin toimesta? Pohjimmaltaan samanlaista ryöstämistä, kuin on VVO:lla. Rakennuttaminen ja suunnittelu Helsingin kaupungin vuokratalokohteissa tulisi antaa pääsääntöisesti yksityisten insinööritoimistojen tehtäväksi. Saataisiin järkevämpiä ja taloudellisempia suunnitelmia vuokratalokohteisiin. Tilaajana olisi alueella toimiva Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiö, joka kilpailuttaisi rakennuttamisen ja suunnittelun yksityisillä insinööritoimistoilla. Tontin Hitas-vuokrahintaa, tulisi pienentää ja vuokra-aika rajata, esimerkiksi 30 vuodeksi. Näillä toimenpiteillä voitaisiin, edes jotenkin puhua Helsingin kaupungin tuottamasta kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 0:26

    Tietääkö Osmo Soinivaara, että ATT ottaa Helsingin kaupungille rakennuttamistaan vuokratalokohteista 20 % rakennuttamispalkkion.

    Kaiken tämän jälkeen VVO:n vuokrat ovat 20 euroa neliöltä ja ATT:n noin 13 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ajattelija kirjoitti 10.3.2012 kello 21:00

    Hei vaan.
    Voisitteko mitenkään laittaa työryhmän tutkimaan kaikki VVO:n ja muiden asuntofirmojen asuntojen vuokrat. Ei nyky järjestelmä voi toimia vuokrat nousee koko ajan mutta palkat jumittavat ja varsinkin opiskelijoiden vuokrat pitäsisi selvitää koska rahat heille tulee pääasiassa opintotuesta. Epäilen asuntovuokra systeemin olevan todella korruptoitunut järjestelmä, koska jokainen tarvitsee asunnon. Tarvitaan lisää halpoja vuokra-asuntoja valtiolta ja niihin tulorajat sanotaan vaikka n.1200e raja ja vuokra max 250e yksiöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Austrian kirjoitti 10.3.2012 kello 22:04

    Osmo,

    miksi tämä vuokrien tasaus juuri nyt nousi ongelmaksi?

    VVO toteaa että järjestelmä on ollut hyvin pitkään käytössä, yleisesti hyväksytty ja minimoi korjaustarpeista nousevien kustannusten vaikutuksen. VVO:n tiedotteessa myös todettiin että koko maa muodostaa yhden kokonaisuuden kun kustannuksia tasataan.

    Mikä tekee Helsingistä niin erikoisen tässä suhteessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 0:15

    Austrioan
    Tähän asti tasauksella on tarkoitettu sitä, että korkeita vuokra alennetaan ja matalia nostetaan. Nyt tehdään toisin päin.
    VVO ei tee mitään laitonta, mutta ei ole mitään syytä miksi Helsinki antaisi alihinnoiteltuja tontteja tuohon tarkoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Lauri R. kirjoitti 10.3.2012 kello 22:06

    Suora linkki mainittuun kommenttiin:
    http://www.soininvaara.fi/2012/02/15/vvon-sikavuokra/#comment-180922

    (nämä löytyvät siis ko. sivun lähdekoodista, eli kommentin lähellä on id=”comment-180922″ -> #comment-180922)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Leena Y-M kirjoitti 10.3.2012 kello 22:17

    Koettakaapa nyt päättää minne te ihmiset haluatte, tänne keskuksiin, kuten on ollut trendi jo kauan aikaa vai hajalleen pieniin suurkuntiin. Joskus alkaa tuntua, että haluatteko te pientä ihmistä minnekään, kun asioista tehdään niin vaikeita. VVO:lla on kalliit vuokrat ja voisi kuvitella, että kaupungin vuokra-asunnot olisivat edullisempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. TimoT kirjoitti 11.3.2012 kello 11:31

    Asumiskustannukset ovat kyllä pääkaupunkiseudulla korkeat. Tällä Soininvaaran lääkkeellä ne nousisivat vielä edelleenkin. Ehkä se onkin tavoite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 11:54

    TimoT
    Anteeksi, mutta miksi nousisivat? Jos tontti annetaan VVO;lle, vuokra on 20 euroa neliöltä ja jos se anetaan ATT:lle, vuokra olisi noin 13 euroa neliöltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. ATT kirjoitti 11.3.2012 kello 13:08

    “Kaiken tämän jälkeen VVO:n vuokrat ovat 20 euroa neliöltä ja ATT:n noin 13 euroa”.

    Meneekö Soininvaara Helsingin kaupungilla vuokra-asuntotuotannossa ajatus näin? Jos yksi VVO “varastaa” 20 euroa/m2, niin kaupunki ei ole varas, jos vaatii vain 13 euroa/m2. Vaikka voisi tuottaa uusia vuokra-asuntoja niin, että neliövuokra olisi asunnoissa reilusti alle 10 euroa/m2. Rakentamiskulujen maksamisen jälkeen vuokran pitäisi mennä vielä tästä reilusti alemmas. Näiden Helsingin kaupungin rakentamien vuokra-asuntojen kokonaismäärä on niin pieni tarpeeseen nähden, ettei kunnollisesta vuokra-asuntotuotannossa voi edes puhua. Voidaan sanoa, että jotakin on olemassa.

    Samanlainen ajatusmalli kaupungilla on Helsingin kaupungin kovanrahan Hitas-asunnoissa. Niissä asuinneliön myyntihinta on kovimmillaan 5000 euroa/m2 + tontin vuokrakulut asunnolle yhteensä n. 150 000 euroa. Tontin vuokra-aika vaihtelee 60-100 vuoteen. Hinta on halvempi, kuin ison grynderin viereisellä tontilla pyytämä 10 000 euroa/m2. Eli kaupungin mielestä kohtuuhintainen tuote, kunhan pysytään sen alle, mitä kartellimaisesti hinnoittelevat isommat rakennusliikkeet pyytävät. Nämä isommat rakennusliikkeet eivät tunne mitään ylärajarajoituksia. Ikävä kyllä tekevät sen vielä Helsingin kaupungin tukemana.

    Osmo Soininvaara valtiomiehenä voisi esittää julkisuudessa, että tehdään yksi kovanrahan kohde Helsingin kaupungin myymälle tontille missä tontin myyntihinta ja rakentamiskulut on rajattu. Velattoman asuinneliön myyntihinta on rajattu 2400 euroa/m2, jossa on sisällä kaupungin vaatima tontinhinta 200 euroa/m2. Tälläisen gryndikohteen ottaisivat ainakin pienemmät ja vähempään katteeseen tyytyvät rakennusliikkeet tehtäväksi. Voittaja rakennusliike valitaan arvalla.

    Sitten vain yleiseen keskusteluun, miten 10 000 euroa neliölle on selitettävissä. Vai näinkö on: Kaupungin myymän tontin hinta on 3200 e/m2 + kokonaisrakentamiskustannus 2200e/m2 + kate 5400 e/m2 = 10 800 e/m2. Voiko Osmo Soininvaara asialle tehdä mitään? Kaupungit tonttien myyjinä määräävät kaikki pelisäännöt rakentamiselle, tarvittaessa, jopa tuotteen myyntihinnan.

    Kannattaisiko kaupungin tyytyä tontin myymimisessä vähempään ja antaa rakennuskohteet pienempien rakennusliikkeiden tehtäväksi, jotka myös tyytyvät omistajilleen rakennuskohteesta tehtävään 1-2 miljoonan euron tuloon kattohintagryndiurakalla.

    Sillä on oikeasti asunnonostajalle ja koko yhteiskunnalle merkitystä maksaako uuden asunnon velaton myyntihinta 2400 e/m2, 3700 e/m2, 5000 e/m2 tai 10 000 e/m2.

    Tällä ei ikävä kyllä näytä olevan tällä hetkellä poliitikoille ja isommille rakennusliikkeille mitään merkitystä Helsingin ja pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa. Todelliset valtiomiehet puuttuvat rakentamisesta kokonaan, eikä niitä ole valitettavasti, koskaan ollutkaan.

    Osmo Soininvaaran kommentti, että Helsingin kaupungin asuntotonteista saamat myyntirahat menevät päiväkotien rakentamiseen on kyseenalainen. Taitavat mennä pääasiassa niiden päiväkotien rakentamiseen missä asuntojen myyntihinnat ovat 10 000 e/m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 15:35

    Nimimerkki ATT voi osallistua tarjouskilpailuun Hitastontista. Jos lupaa tehdä sen kaikkine autopaikkoineen kelvollisen talon 2400 eurolla, saa tontin ihan varmasti.
    On sitten kokonaan eri asia, onko oikein, että jos kaikki helsinkiläiset omistavat Helsingin maaomaisuuden yhdessä, siitä annetaan toisille asunto halvalla ja toiset joutuvat asemaan kalliisti.
    Olen myös hyvin epämotivoitunut jakamaan kaupungin maata halpaan asumiseen, jos halvan asunnon saaneet onnekkaat panevat asuntonsa seuraavana poäivänä sikavuokraan vuokralle ja pitävät erotuksen itsellään tai vaativat saada myydä asunnon kalliilla eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. TimoT kirjoitti 11.3.2012 kello 13:47

    No, se nyt oli vain heitto. Mutta korkeat asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla johtuvat kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta. Alan toimijat käyttävät sitä törkeästi hyväkseen. Asiaan voi saada pysyvää muutosta vain lisäämällä tonttitarjontaa ja velvoittamalla tontin ostajat ja vuokraajat rakentamaan ne täyteen määräajassa. Toinen tapa korjata asiaa olisi sitten vähentää kysyntää.Yhden firman boikotointi tuskin auttaa, se vain vähentää kilpailua markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. ATT kirjoitti 11.3.2012 kello 16:51

    “Nimimerkki ATT voi osallistua tarjouskilpailuun Hitastontista. Jos lupaa tehdä sen kaikkine autopaikkoineen kelvollisen talon 2400 eurolla, saa tontin ihan varmasti.
    On sitten kokonaan eri asia, onko oikein, että jos kaikki helsinkiläiset omistavat Helsingin maaomaisuuden yhdessä, siitä annetaan toisille asunto halvalla ja toiset joutuvat asemaan kalliisti”.
    “Olen myös hyvin epämotivoitunut jakamaan kaupungin maata halpaan asumiseen, jos halvan asunnon saaneet onnekkaat panevat asuntonsa seuraavana poäivänä sikavuokraan vuokralle ja pitävät erotuksen itsellään tai vaativat saada myydä asunnon kalliilla eteenpäin”.

    Vastaus kansanedustaja Osmo Soininvaaralle:

    Tarkoitus on tehdä kuitenkin näin.
    Velattoman asuinneliön myyntihinta on rajattu esim. 2400 euroa/m2, jossa on sisällä kaupungin vaatima tontinhinta 200 euroa/m2. Tälläisen gryndikohteen ottaisivat ainakin pienemmät ja vähempään katteeseen tyytyvät rakennusliikkeet tehtäväksi. Voittaja rakennusliike valitaan arvalla. Tarkoitus on, että Helsingin kaupunki myy tontin grynderille hintaa 200 euroa/asuinneliö, ilman mitään Hitas-hömpötyksiä.
    Tontti jää asunto-osakeyhtiön omistukseen.

    Kaupunki kyllä osaa laskea tekemillään luonnospiirustuksilla, jotka perustuvat kohteen asemakaavamääräyksiin, paljonko kokonaisrakentamiskustannukset ovat, jos niihin lisätään 20 % kate rakennusliikkeelle. Mennäänkö käytännössä muutaman satasen yli 2400 e/m2, sillä ei ole mitään väliä, mitä nyt pyydetään asuntojen myyntineliöhinnoissa. Voittajarakennusliike saa tehdä omat suunnitelmansa, eikä kaupungin tekemiä suunnitelmia ja laskelmia tarvitse sille antaa.

    Osmo Soininvaara on itse julkisuudessa esittänyt kaupungin omassa asuntotuotannossa on päästy 2150 euro/m2 neliölle oleviin rakentamiskustannuksiin.
    Tässä on mukana myös rakennusliikkeen kate. Vantaalla on rakennettu vasta uusia kerrostaloja hintaan 2350 euroa/m2. Tästä asiasta kertoi vasta Helsingin Sanomat.

    Asunnoille voi asettaa jälleenmyyntikiellon 15 vuotta nykyisen asuntomarkkinatilanteen takia. Jäälleenmyyntivuokrahinnankin voi rajata seuraavaksi 15 vuodeksi. Onko Soininvaaran mielestä oikein pitää asuntojen hintoja keinotekoisesti korkealla, ettei älykkäämmällä tuotannolla rakennetuissa asunnoissa, uudet ostajat pääsisi asumaan halvemmalla? Näin vain toimii markkinatalous oikeasti. Soininvaara voi katsoa vaikka Nokian pörssikurssia miten on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut. Oikeassa markkinataloudessa, ei voi pitää keinotekoisesti voittoja ylhäällä, koska markkinat toimivat oikeasti. Tehokkuudesta ja oveluudesta hyötyy lopulta koko yhteiskunta. Ikävä kyllä tarvittavia muutoksia ei rakentamisessa tehdä, koska syynä on isompien rakennusliikkeiden maksama huomattava tuki päättäville puolueille. Tällä ovat saaneet itselleen päätäntävallan rakentamisen poliittisiin päätöksiin. Tämä on ollut käytäntö 70-luvulta lähtien. Eikä ole poistunut nykyisinkään mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 17:49

    Jos siihen ei oteta Hitas-ehota, silloin rakennusliike dollarinkuva limissä myy sen eniten tarjoaville viiden tonnin hintaan ja nauraa partyaansa. Juuri siksi on hitas-ehdot, ettei välistä pitäisi voida kupata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Santeri kirjoitti 11.3.2012 kello 18:33

    Muuten hyvä, mutta tuskinpa tasaus oikeasti menee Pohjois-Karjalaan kun VVO:lla ei ole Pohjois-Karjalassa kuin yksi kiinteistö. Yli 80% kiinteistöistä on pk-seudulla. Omistukset on lueteltu tilinpäätöksen sivuilla 32-34 https://www.vvo.fi/attachements/2011-03-23T17-44-3238.pdf Luulisin, että tasaus on keksitty ARAn ja poliitikkojen sumuttamiseksi.

    Oikeasti VVOn ja Saton ja muiden ns. yleishyödyllisten voitot menevät omistajille eli ay-liikkeelle ja työeläkeyhtiöille. Tämä on jatkunut jo 60 vuotta ja esim. VVO:lle tai siis ay-liikkeelle ja työeläkeyhtiöille on kertynyt valtion jakamien tukien kautta reilun 2 miljardin omaisuus. Taas tänä vuonna valtio jakaa avustuksina ja korkotukena 480 miljoonaa euroa yleishyödyllisille, mikä on suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta ay-liikkeelle ja työeläkeyhtiöille.

    Yleishyödylliset ovat ristiinomistettuja, niillä on paikallinen monopoliasema ja ne pystyvät päättämään markkinavuokrat alueillaan. VVO:n, Saton ja Avaran omistavat:

    Metallityöväen liitto (VVO 9.7%)
    Rakennusliitto (VVO 8.3%)
    Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (8.18%)
    Palvelualojen ammattiliitto PAM (7.49%)
    Opetusalan ammattijärjestö OAJ (7.46%)
    Toimihenkilöunioni TU (6.65%)
    TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto (3.47%)

    Ilmarinen (VVO 18%, Sato 11.6%)
    Varma (VVO 11.6%, Sato 39.9%)
    Etera (VVO 3.47%)
    Tapiola (Sato 7.5%)
    Tapiola –yhtiöt (Sato 4.8%)
    Fennia (Sato 5.4%, Avara 36%)
    Henki-Fennia (Avara 6%)
    Henki-Suomi (Sato 14.8%)
    OP- eläkekassa (Avara 7%)
    OP- henkivakuutus (Avara 11%)
    Pohjola vakuutus (Sato 2.7%)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. ATT kirjoitti 11.3.2012 kello 18:39

    “Jos siihen ei oteta Hitas-ehota, silloin rakennusliike dollarinkuva limissä myy sen eniten tarjoaville viiden tonnin hintaan ja nauraa partyaansa. Juuri siksi on hitas-ehdot, ettei välistä pitäisi voida kupata”.

    Kansanedustaja Osmo Soininvaaralle, ei Hitas-ehtoa:

    Eivät voi myydä viiden tonnin hintaan, koska rakennusliikkeen asuinneliön enimmäismyyntihinta on rajattu kaupungin tontinmyyntiehdoissa esim. 2400 e/m2, sekä asunnonostajan jälleenmyyntihinta 15 vuodeksi ja asunnon jälleenvuokraushinta 15 vuodeksi. Jälleenmyyntihinta ja jälleenvuokraushinta kuitenkin indeksiin sidottuna. Tontti jää asunto-osakeyhtiön omistukseen, ilman kaupungin Hitas-ehtoja. Kaupunki saa tontista hintaa itselleen myytävältä asuinneliöltä vain 200 e/m2. Lisäksi kaupunki saa tuloja asunto-osakeyhtiöltä esim. kaukolämmönmyynnistä. Koska kaikki tyytyvät oikeasti vähempään, niin saadaan asuntojen hinnat oikeasti alemmaksi. Kuitenkin rakennusliike saa itselleen 20 % laskennallisen katteen ja kaupunki 100 m2 myytävästä asunnosta 20.000,00 euroa itselleen. Isoille rakennusliikkeille tämä ei kelpaa, pienemmät rakennusliikkeet ottavat asian vastaan ilomielin. Tehkää Soininvaara vaikka viisi kovanrahan kerrostalokohdetta, max:50 asuntoa/kohde Helsingiin kertomallani tavalla. Todennäköisesti myös tiedostusvälineet ovat kiinnostuneita miten rakennushankkeet etenevät.
    Hinnat eivät nouse, koska ne on kaupungin ja rakennusliikkeen väliseen sopimukseen kirjattu.
    Samoin on kirjattu myös muut jälleenmynti ja vuokrausehdot asunnon ostajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 22:56

    ATT
    Anteeksi, mutta tuo vaikutti kovasti Hitasehdolta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Rane Rakentaja kirjoitti 11.3.2012 kello 18:46

    Korjaushankkeiden rahoitus edellyttää tasausta tavalla tai toisella. Kunta-asunnot operoi maakunnissa keräämällä kuralla olevat yhtiöt kasasan. Espoon yhtiön fuusioitu aiemmin ja ohessa ote Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiön kotisivuilta.

    Tällä hetkellä Helsingin kaupunki omistaa n. 43.000 ARA-vuokra-asuntoa, joiden omistus on jaettu alueellisesti 21 kiinteistöyhtiölle. Alueelliset kiinteistöyhtiöt fuusioidaan Helsingin kaupungin asunnot Oy:öön 31.12.2011. Fuusion toteuduttua kiinteistöyhtiöiden omistamat talot siirtyvät Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistukseen. Fuusion tarkoituksena on mm. mahdollistaa pääomakustannusten tasaaminen koko ARA-vuokrakantaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2012 kello 23:01

    Tasaus uusin ja vanhojen arava-asuntojen osalta on järkevää ja niin teke myös Helsinki. Mutta Helsingissä tasaus tarkoittaa, että uusien ja kalliiden asuntojen vuokraa tasataan vanhojen asuntojen inflaation syömillä kuluilla. VVO:n tasaus tarkoittaa, että asuntohädästä Helsingissä kärsiviltä siirretään rahaa hyvin halpojen asuntojen vuokrien alentamiseen entisestään. Sanaa tasau ei pitäisi käyttää, jos tarkjoitus on lisätä eroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Mikko Joentausta kirjoitti 11.3.2012 kello 20:02

    “Jos siihen ei oteta Hitas-ehota, silloin rakennusliike dollarinkuva limissä myy sen eniten tarjoaville viiden tonnin hintaan ja nauraa partyaansa. Juuri siksi on hitas-ehdot, ettei välistä pitäisi voida kupata”.

    Jos luet Soininvaara antamasi vastaukseen liittyvän tekstin, niin Hitas-ehtoja ei tarvita. Myyntihinta on myös rajattu. Teksti liittyy kirjoitukseen: ATT kirjoitti 11.3.2012 kello 16:51

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Rane Rakentaja kirjoitti 11.3.2012 kello 23:47

    Fuusioiden yhteydessä rikkaan länsinaapurin paikallislehdissä käytiin kiivasta keskustelua vanhojen kohteiden vuokrankorotuksista, perusteena mm. kohteiden korjaustarve.

    Ilmeisesti korotukset käytettiin rakennettavien uusien kohteiden korkeisiin pääomakustannuksiin. Koska seuraavaksi asukkaat olivat tyytymättömiä remonttien aikatauluihin.
    Tasaus tässäkin yhtiössä toimi sanan oikeassa merkityksessä. Kaikille sama vuokra ja tukijärjestelmä pitää perheen asumiskulut kurissa. Vanhojen kohteiden asukkaat kuitenkin pitivät ratkaisua epäoikeudenmukaisena.

    Vaihtoehtoja ei tainnut juuri olla, uusien kohteiden lisäksi vanha kanta vaatii lisälainoitusta.
    70-luvun lähiöt on suunniteltu väliaikaisiksi asumuksiksi ja moni kohde vaatii seuraavan 15 vuoden aikana 800 €/asm2 euron lisäinvestoinnin putki-, ja vaippakorjauksiin (vesikatto ja julkisivut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Rane Rakentaja kirjoitti 12.3.2012 kello 0:05

    Kaupunki voisi ryhtyä määrätietoisesti kehittämään Hitas-järjestelmää.
    Uudisrakentamisen hinnoittelu pitäisi saada läpinäkyväksi yksi ongelma on että nykyisillä kaupungin käyttämillä laskentasovelluksilla ei kyetä laskemaan luotettavaa hintaa.
    Standardihoittelusovellus ei ole käyttökelpoinen nykyisten kaavamääräysten ja rakennuspaikkakohtaisten kallistavien olosuhdetekijöiden johdosta.

    Lisätietoja rakennuskustannuksista esim. ATT:n laatimasta vastineesta Moision valtuustoaloitteeseen. http://www.hel.fi/hki/att/fi/Paatosasiakirjat/Asiakirja?ls=11&doc=Att_2012-03-07_Asuntk_3_El

    Hitas kohteiden rakentamisvelvoite gryndikorttelissa johtaa pahimmassa tapauksessa Hitas asuntojen subventointiin vapaarahoitteisten kustannuksella.

    Lisäksi järjestemässä kannattanee miettiä vanhojen kohteiden korjaustarpeen rahoittamista, joissakin kiinteistöissä epäonnistuneita teknisiä ratkaisua. Lisäksi kaikki kohteet eivät ole rahoittajan näkökulmasta riittävän hyvillä paikoilla. Pitäisikö sielläkin tasata yhtiölainoja ja vakuuksia ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Syltty kirjoitti 12.3.2012 kello 9:52

    Onko kenellekään käynyt mielessä semmoinen asia, jos vaikka lakkautettaisiin nämä tukihimmelit verotukineen ja siirrettäisiin kaikki niistä säästyneet rahat kaavoitukseen ja markkinahintaiseen rakentamiseen?

    Jos kerran grynderit tekevät mahdottomia hilloja, niin voisi kuvitella kaupungin pystyvän, jos nyt ei ihan samaan, niin ainakin vähän sinnepäin. Kun kaupunki tekisi fyrkkaa, niin sitä voisi käyttää markkinaehtoiseen uudisrakentamiseen niin kauan, kunnes hillon tulo loppuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. teekkari kirjoitti 12.3.2012 kello 12:15

    Syltty:
    Onko kenellekään käynyt mielessä semmoinen asia, jos vaikka lakkautettaisiin nämä tukihimmelit verotukineen ja siirrettäisiin kaikki niistä säästyneet rahat kaavoitukseen ja markkinahintaiseen rakentamiseen?

    Jos kerran grynderit tekevät mahdottomia hilloja, niin voisi kuvitella kaupungin pystyvän, jos nyt ei ihan samaan, niin ainakin vähän sinnepäin. Kun kaupunki tekisi fyrkkaa, niin sitä voisi käyttää markkinaehtoiseen uudisrakentamiseen niin kauan, kunnes hillon tulo loppuu.

    Juuri näin!

    Asuntojen hintaongelma on markkinoilla, eli siinä, että tarjontaa on liian vähän eikä rakennuttamisessa ole riittävää kilpailua. Uusien markkinoiden luominen varsinaisten markkinoiden rinnalle erilaisin hintasäännöstelyjen avulla ainoastaan pahentaa tilannetta, ja aiheuttaa epäoikeudenmukaisuutta (tai vähintään sen tunnetta) kun toinen saa arvalla tai suhteilla halvan asunnon kun toinen joutuu kärvistelemään vapaiden markkinoiden älyttömän kovien hintojen kanssa.

    Jostain Puolasta (tms) kyllä löytyy rakennusyhtiöitä jotka pystyisivät rakentamaan asuintaloja karkeasti kahden tonnin neliöhintaan, ja kun mukaan pistetään oikeasti asiasta kiinnostunut rakennusvalvonta niin laatukin pysyy vähintään nykyisellä tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. a_l kirjoitti 12.3.2012 kello 13:01

    Syltty: Onko kenellekään käynyt mielessä semmoinen asia, jos vaikka lakkautettaisiin nämä tukihimmelit verotukineen ja siirrettäisiin kaikki niistä säästyneet rahat kaavoitukseen ja markkinahintaiseen rakentamiseen? Jos kerran grynderit tekevät mahdottomia hilloja, niin voisi kuvitella kaupungin pystyvän, jos nyt ei ihan samaan, niin ainakin vähän sinnepäin. Kun kaupunki tekisi fyrkkaa, niin sitä voisi käyttää markkinaehtoiseen uudisrakentamiseen niin kauan, kunnes hillon tulo loppuu.

    Tai sitten kaavoitus olisikin liian hidasta, joka aiheuttaisi niukkuutta, jonka seurauksena hinnat jatkuvasti nousisivat. Yleishyödyllinen rakennuttaja tekisi samalla hyvät hillot… ei mutta näinhän tämä jo toimiikin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Santeri kirjoitti 12.3.2012 kello 17:57

    Kaupunki tekee parhaansa pitääkseen asumisen kustannukset korkeina rajoittamalla kilpailua ns. tontinluovutuskilpailuissa. Esimerkki Kalasataman “tontinluovutuskilpailu”:
    http://www.hel.fi/hki/Kv/fi/uutiset/tontinluovutuskilpailu+kolmesta+asuinkerrostalotontista+kalasatamassa

    Kaupunki on jo etukäteen määrittänyt hinnat eli hinnalla ei kilpailla. Hinnat ovat hitas 3700e/m2, vapaarahoitteinen tontti 4.4 milj eur. Voittaja määräytyy raadin päätöksellä sen mukaan kenellä on korkeatasoisimmat suunnitelmat. Suunnitelmien korkeatasoisuudesta päättää raati, jossa on 8 jäsentä, joista 4 kaupungin virkamiehiä ja 4 arkkitehtiä (joista osa saattaa olla myös kaupungin virkamiehiä). Ettei kilpailuun olisi helppo osallistua, on se kutsukilpailu, johon voi yrittää osallistua kutsumattakin, mutta virkamies (tonttiosaston osastopäällikkö) päättää saako kutsumaton taho osallistua.

    Sen lisäksi, että pitää tehdä satojentuhansien eurojen arkkitehtisuunnitelmat, pitää rakennuttajan olla sellainen joka kykenee ja haluaa rakennuttaa samalla kertaa:

    1. Kaksi hitas-kerrostaloa kaupungin vuokratonteille (max hinta 3700e/m2)
    2. Yhden omistuskerrostalon omalle tontille, josta 300m2 liiketilaa (ilmeisesti palkintona siitä että suostuu tekemään kaksi hitasta)
    3. Tehdä maanalainen pysäköintilaitos ylläoleville
    4. Tehdä perustukset viidelle kaupunkipientalolle (joiden tontit tai omistus eivät *mitenkään* liity mihinkään muuhun)

    Montakohan osallistujaa “kilpailuun” saadaan? Olisikohan voittaja tiedossa jo etukäteen koska ei kukaan selväjärkinen pysty keksimään ylläkuvattua “kilpailua” ja tekemään kilpailusta 19 sivua yksityiskohtia ja 30 sivua liitteitä. Niistä käy ilmi mm. että kauppahinnan lisäksi voittaja pääsee (siis joutuu) maksamaan reilut 100 000 euroa Kalasataman ympäristötaiteelliseen yhteistyöhön. Kyllä näin asumisen hintaa alennetaan.

    Tontinluovutuskilpailussa pitäisi mielestäni kilpailla sillä, kuka rakennuttaa hitakset halvimmalla ja maksaa eniten vapaarahoitteisesta tontista. Nyt kun kaikki koplataan keskenään eikä hinnalla saa kilpailla niin kyllä kaupunki ja asukkaat häviävät, byrokratia ja korruptio voittavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. AK kirjoitti 12.3.2012 kello 19:21

    teekkari:
    Jostain Puolasta (tms) kyllä löytyy rakennusyhtiöitä jotka pystyisivät rakentamaan asuintaloja karkeasti kahden tonnin neliöhintaan, ja kun mukaan pistetään oikeasti asiasta kiinnostunut rakennusvalvonta niin laatukin pysyy vähintään nykyisellä tasolla.

    Käsittääkseni ne puolalaiset rakennusyhtiöt voivat aivan vapaasti tarjoitua rakentamaan Hitas-taloja sillä 2000 eurolla neliö, mutta eipä ole hirveästi sellaisia firmoja näkynyt eikä kuulunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. AK kirjoitti 12.3.2012 kello 19:23

    Ja esimerkiksi virolainen Rand & Tuulberg rakennuttaa parhaillaan uutta Hitas-taloa Jätkäsaareen.

    Ei ole ihan ilmaista sekään:

    http://asunnot.oikotie.fi/talo/6794885/rionkatu-5-helsinki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. AK kirjoitti 12.3.2012 kello 19:26

    Korjaus vielä edelliseen. Rand & Tuulberg ei rakennuta, vaan on kohteen pääurakoitsija. Hinnoittelun on hyväksynyt Asuntotuotantotoimisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. ATT kirjoitti 12.3.2012 kello 21:30

    “Tasaus uusin ja vanhojen arava-asuntojen osalta on järkevää ja niin teke myös Helsinki. Mutta Helsingissä tasaus tarkoittaa, että uusien ja kalliiden asuntojen vuokraa tasataan vanhojen asuntojen inflaation syömillä kuluilla. VVO:n tasaus tarkoittaa, että asuntohädästä Helsingissä kärsiviltä siirretään rahaa hyvin halpojen asuntojen vuokrien alentamiseen entisestään. Sanaa tasau ei pitäisi käyttää, jos tarkjoitus on lisätä eroja”.

    Vastaus kansanedustaja Soininvaaralle:

    Vuokrien tasauksen tarkoituksena on ikävä kyllä nostaa ja hämärtää yleistä vuokratasoa. Harmi, että Helsingin kaupungikin tekee myös näin. Oikea vuokrien määräytymistapa on, että jokaisessa vuokratalossa on oma vuokrataso. Käytännössä tarkoittaa sitä, että rakentamiskulut maksetussa vuokratalossa on halvemmat vuokrat, kuin vasta rakennetussa. Onhan uudessa vuokratalossa uuden talon “mukavuudet”. Isompien korjauksien takia vanhassa vuokratalossa tietenkin vuokranhinnat nousevat. Näihin korjauksiin pitäisi olla valtion pitkäaikainen luototus saatavana. Vuokrien tasaus vuokratalojen välillä pitäisi kieltää lailla, vaikka kuuluisivat samaan vuokrataloyhtiöön esim. kaupungin sisällä. Ikävä kyllä olen näin jyrkkä tässä asiassa, mutta inhoan pimittämistä ja keinottelua.

    Kansanedustaja Osmo Soininvaara voisi esittää, että nostetaan “kissa” reilusti pöydälle. Vuokralaiselle on rehellisesti esitettävä huoneiston vuokranmääräytymisen peruste:

    Kiinteistöjen hoitomenot, huoneiston lämmitysmaksu, kiinteistösähkömaksu, vesimaksu, mahdollinen tontin vuokra tai talon rakentamisen tai peruskorjaamisen lainakulumaksut +(mahdollinen kate)= maksettava vuokra. Tämä olisi rehellinen tapa toimia.

    Soinninvaara voisi myös osaltaan kansanedustajana vaikuttaa, että uusien myytävien asuntojen myyntiesitteissä on esitettävä asunnon velattoman myyntihinnan kulurakenne. Tontin hinta 3000 euroa + rakentamiskulut 2500 euroa + kate 5500 euroa yhteensä: 11 000 e/m2. Tämäkin olisi reilua
    asunnonostajia “kuluttajia” kohtaan. Asuntojen myyntihintojen vertailu kävisi helpommaksi. Tilintarkastustoimisto antaisi myyntiesitteessä vakuutuksen, että hinnat on esitetty oikein.
    Eli tarvittaisiin pientä lainmuutostarvetta.
    Hoidatko kansanedustaja Soininvaara nämä asiat pois päiväjärjestyksestä? Kattohintagryndiurakoinnista päästiin jo sopimukseen. Ainoastaan Hitas-nimi, pitäisi siitä saada pois, muun nimiseksi järjestelmäksi. Ei kuulosta kivalta, että puhutaan vielä entisestä Neuvostoliitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Rane Rakentaja kirjoitti 12.3.2012 kello 21:33

    Kilpailun 3700 euroa on asiallinen hinta Hitas kohteelle,sillä pystyy urakoitsija huolehtimaan yhteiskunnalliseet vastuunsa.
    Aiempaa kommenttiani kirjoittaessa tarkoitin tilannetta jossa Hitaksen tavoitehinta alle kustannusten esim. 2700 euroa, tämä johtaa korttelin osalta siihen että toimija hinnoittele vapaarahoitteisiin Hitaksen vajeen.

    Tällainen subventointi ei tunnu oikeudenmukaiselle asunnonomistajien näkökulmasta, kaupungille asialla ei liene merkitystä. Mitä kallimpi asunto sitä parempi veronmaksaja asukkaana.

    Ketjussa joku kirjoittaja otti kantaa pienten rakennusliikkeiden puolesta, tämä voidaan gyndituotannon rahoitusvastuun johdosta unohtaa. Suhdanteiden vaihdellessa hyvässäkin osoitteessa voi jäädä asuntoja myymättä. Pienet huoneistot menee mutta isoimmat jää huonossa suhdanteessa käsiin ja 350 tonnia * 10 asuntoa on jo 3,5 miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2012 kello 22:06

    Tuossaha kytkykaupassa, Hitas halvalla niin saat kovan rahan tontin, häviäjänä on kaupunki, olettaen että kilpailu toimii tontinluovutuskilpailussa. Jos joutuu tukemaan Hitastuotantoa miljoonalla, maksaa tontista miljoonan enemmän. Kovanrahan asuntojen myyntihintoihin se ei tietenkään vbaikuta tuon taivaallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. teekkari kirjoitti 12.3.2012 kello 22:35

    AK: Käsittääkseni ne puolalaiset rakennusyhtiöt voivat aivan vapaasti tarjoitua rakentamaan Hitas-taloja sillä 2000 eurolla neliö, mutta eipä ole hirveästi sellaisia firmoja näkynyt eikä kuulunut.

    Ulkomaisten rakennusliikkeiden tuloa Suomeen estää se, että rakennettavaa massaa ei ole tarjolla riittävästi, vaikka kysyntää olisi ja maatakin riittää. Yhtä hitas-taloa ei kannata tulla rakentamaan, varsinkaan kun sellaisenkin rakentamiseen päästäkseen pitää tapella tontinluovutuskilpailujen kanssa.

    Julkinen rakennuttaja joka hoitaisi gryndaamisen ja kilpailuttamisen riittävällä volyymilla voisi kyllä saada ainakin helsingissä ulkomaisia rakennusliikkeita mukaan rakentamaan halvalla jos vain halua olisi. Vuokraisi sitten vaikka työkoneet Ramirentilta niin kuin muutkin grynderit (NCC). Betoni-elementit entisestä itä-saksasta proomulla suoraan Jätkäsaareen, muut tavarat sieltä mistä halvimmalla saa. Bulgarialaisille duunareille joku vanha ruotsinlaiva rantaan asuntolaksi ja avot, johan tulee taloa halvalla.

    Julkiselle taholle rakentamisen rahoitusvastuukin sopii hyvin, Helsingissä sijaitseva riittävän laadukkaasti rakennettu uusi kerrostalo olisi esimerkiksi eläkerahoille äärihyvä vakuu (verrattuna nyt vaikka Kolin mökkeihin…), jos omahinnaksi lasketaan vaikka 2500e/neliö. Sitä kelpaa makuuttaa vaikka melkein nollavuokrallakin hyvin pitkään ennen kuin aletaan todellista tappiota tekemään, ja vapailla markkinoilla sellainen menee heti kaupaksi jos hinta vain laitetaan jonnekin alle 8000 euroon neliöltä. Eli vain kolminkertaiseen rakennuskustannuksiin verrattuna…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Rane Rakentaja kirjoitti 13.3.2012 kello 12:34

    Täsmennän esimerkillä Hitaksen ongelmaa.
    Tontinluovutuksessa on 100 asuntoa 100 Hitasta ja 100 vapaasti myytävää, kaikki samalle toimijalle.

    Virkamiehet laskevat kaavan perusteella ilman rakennushankkeen viitesuunnitelmaa hinnan standardikustannusarviomenettelyllä, tähän liittyy suuri virhemarginaali.
    Lopputuloksena asim 3200 euroa Hitas hinta kun suunnitelmista laskettu ja oikea hinta on 3700 euroa.

    Markkinatalous toimii siten että rakennusliike tekee investointipäätöksen jossa Hitas kohteesta puuttuva 500 euroa / asm2 otetaan ylimääräisenä katteena vapaasti hinnoiteltavasta kohteesta.
    Eli 100 vapaan gryndin asuntoa maksaa 100 hitasasunnon kuluja. Hyvillä alueilla tuollainen 500 euroa uppoaa myyntihintaan.

    Rakennusliikkeiden tilinpäätöksistä näkee että 50 % katteita ei kohteissa laajemmin tule, projektit tasaavat toistensa katteita.

    Tällä palstalla on käyty asiantuntevaa keskustelua ja sinänsä Hitas on hyvä järjsestelmä. Prosessia tulisi kuitenkin kehittää ja varmistaa että operoidaan oikealla nettohinnalla.
    Käsittääkseni kaavan pohjalta tilastomatematiikkaan perustuvalla hinnoitteluohjelmalla laadittu kustannuspuite ei ole luotettava menettely näin suurien taloudellisten arvojen kanssa pelattaessa.

    Toimivasta prosessista esimerkkinä ARA:n hinnan määritys oikeista suunnitelmista (pohjatutkimus + kuvat) lasketun hinnan perusteella päätetään investoinnista. Eikä kuvitella mielessä tontille tulevaa taloa ja olosuhteita kuten Hitaksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2012 kello 13:51

    Rane,
    Et kai nyt yritä uskotella meille, että jos tätä Hitas-velvotetta ei olisi, rakennusliike antaisi nuo vapaasti myytävät huyvää hyvyyttään reilusti alle markkinahinnan.
    Pitäisikö meidän uskoa myös Joulupukkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Rane Rakentaja kirjoitti 13.3.2012 kello 18:25

    Ei kun yritän uskotella että Kaupungin pitäisi huolehtia siitä että Hitas tontille asetetaan oikea hinta.
    Hinnanmääritykseen liittyy riski kun virkamies joutuu arvaamaan kohteen hinnan ilman käytössä olevia suunnitelmia.
    Kerrostalojenkin rakennuskustannuksissa on yllättäviä eroja suunnitelmasta ja tontin olosuhteista riippuen.

    Oikeassa olet että Hitaksessa tulee ehdottomasti olla kattohinta, ongelma tulee kun tämän tontinluovutuskohteen kustannusarvion virkamies joutuu nykyisessä mallissa vetämään hyvin aikaisessa vaiheesssa hihastaan.

    Samahan olisi hinnoitella vaikkapa terveydenhoitopalveluita läpi suomen tilastojen perusteella. Käsittääkseni väestöpohja yms. seikat aiheuttavat eroja kustannuksissa.
    Vastaava tilanne rakennusten kanssa, ATT:n erinomainen selvitys asuntotuotantotoimikunnalle tuo ymmärrettävällä tavalla ilmi mistä erot johtuvat.

    Koko tarinan opetus on että väärä hinta hitas tontilla johtaa omistusaumisen kallistumiseen, mikäli sama kortteli koplataan yhteen.

    Mikäli koplauta ei tehdä / luovutetaan pelkkä hitastontti jää kohde rakentamatta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. ATT kirjoitti 13.3.2012 kello 18:34

    “Käsittääkseni ne Puolalaiset rakennusyhtiöt voivat aivan vapaasti tarjoitua rakentamaan Hitas-taloja sillä 2000 eurolla neliö, mutta eipä ole hirveästi sellaisia firmoja näkynyt eikä kuulunut”.

    Ongelmana ei valitettavasti ole Hitas- asuntotuotannossakaan rakentamiskustannukset, vaan Helsingin kaupungin haluama tontin vuokramaksu ja myyntikate. Rakennusliikkeet eivät paljon saa katetta kovanrahan Hitas-kohteiden rakentamisesta. Saavat noin 10% prosentin katteen itselleen. Eikä kokonaisrakentamiskustannuksien osalta mennä useinkaan paljonkaan yli 2200 euron/m2.

    Suurimman katteen ja tulot tekee Helsingin kaupunki, joka toimii ilman mitään vastuuta olevana “piilogrynderinä”. Näillä kovanrahan Hitas-kohteilla ei ole asunnostajille
    kymmenen vuoden grynderin antamaa takuuta, koska asunnot tuotetaan urakkatuotantona. Pääasiassa pääurakoitsijalla ja sivu-urakoitsijoilla on työsuorituksista kahden vuoden takuuaika. En ole kuulut Helsingin kaupungin antavan asuntokauppalain mukaisen 10-vuoden grynderin takuun Hitas-asunnoille. Eli kovanrahan Hitas-asuntotuotanto on tämän takia asuntokauppalain vastaista. Lasketaan nyt miten Helsingin kaupunki ottaa “piilogrynderinä” katetta itselleen.’

    Hitas-asuntojen velaton myyntineliöhinta on tällä hetkellä noin 4 259 euroa. Hoitovastike on noin 340-812 euroa kuukaudessa. Hoitovastike sisältää tontin vuokran n. 2,20€/asm2/kk.
    Esimerkiksi sadan neliön asunnossa tontin vuokra on 220 euroa kuukaudessa. Maksettava tontin vuokra-aika on tällä hetkellä 60 -100 vuotta. Eli maksat tontin vuokraa esimerkiksi 60 vuotta ja 220 euroa kuukaudessa. Hinnaksi tulee 158.400 euroa. Sadanneliön Hitas-asunnon hinnaksi tulee 425.900 euroa + 158.400 euroa, eli 584.300 euroa.Rakentamisen kokonaiskustannus on tässä kohteessa kaikkine kuluineen alle 2500 euroa. Lasketaan rakentamisen kokonaishinnaksi 100 m2 asunnolle 235.000 euroa.
    Kateprosentti, jonka Helsingin kaupunki saa kovanranhan Hitas-kohteen rakennuttamisesta ja myymisestä on kohteen valmistuessa 81%. Tässä systeemissä kateprosentti vielä nousee, koska asunnon ostaja maksaa tontin vuokraa 60 tai 100 vuotta. Eli Helsingin kaupungin saama kateprosentti on asunnon myymisestä 60 vuoden tontin vuokra-ajan jälkeen 149 %. Onhan tässä “hilloa” ihan kivasti Helsingin kaupungille, ilman oikean grynderin 10-vuoden takuuvastuuta. , Urakoitsijoiden kahden vuoden takuuajan päättymisen jälkeen, yhtiön kaikki korjaukset kuuluvat pääsääntöisesti Hitas-osakkeen omistajien vastuulle. Järjestelmässä Helsingin kaupunki saa koko ajan katetta tontin vuokralla lisää vaikka asuinrakennuskohde vanhenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. AK kirjoitti 13.3.2012 kello 20:08

    Tuotanoin. Jos Helsingin kaupunki rikkoo asuntokauppalakia, niin tämä on varmaan oikeudessa kumottavissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. ATT kirjoitti 13.3.2012 kello 20:48

    “Mitä kallimpi asunto sitä parempi veronmaksaja asukkaana”.

    “Ketjussa joku kirjoittaja otti kantaa pienten rakennusliikkeiden puolesta, tämä voidaan gyndituotannon rahoitusvastuun johdosta unohtaa. Suhdanteiden vaihdellessa hyvässäkin osoitteessa voi jäädä asuntoja myymättä. Pienet huoneistot menee muttaisoimmat jää huonossa suhdanteessa käsiin ja 350 tonnia * 10 asuntoa on jo 3,5 miljoonaa”.

    Kirjoittajana oli ATT. Tuskin järkevä kaupunki ajattelee vain, että “mitä kallimpi asunto sitä parempi veronmaksaja asukkaana”. Sairaanhoitajat, insinöörit ja tavalliset veronmaksajat tarvitsevat omistusasuntoja ja kaupunki tarvitsee näiden ihmisten työpainoksen/verotulot.

    Pienemmätkin rakennusliikkeet, joiden liikevaihto n.30 miljoonaa euroa vuodessa pystyvät rakentamaan kaksi normaalikokoista kovanrahan kerrostaloa (50 asuntoa/talo) vuodessa, jos kaupunki on “diilissä mukana”. Tontin myyntihinta on sovittu pienemmäksi ja asunnonmyyntihinta, sekä ostajan asunnon myöhempi jälleenmyyntihinta/jälleenvuokraushinta on sopimuksella rajattu keinottelun takia. Päästään reilusti alle 2700 euroa/m2 maksavaan kerrostaloasuntotuotantoon Helsingissä. Tonteille halukkaat rakennusliikkeet voidaan valita arvalla. Jääkö nämä asunnot pienemmän rakennusliikkeen käsiin tällä hinnalla Helsingissä? Menevät ennakkomarkkinoinnissa heti kaupaksi. Helsingin kaupunki voi sopia asuntoihin lunastusoikeuden itselleen, jos muutamat asunnot eivät mene rakennusliikkeellä rakennusaikana kaupaksi. Olkoon kaupungilla oikeus myydä kovemmalla myyntihinnalla lunastamansa asunnot myöhemmin. Isompia rakennusliikkeitä tälläiset kaupungin diilit eivät kiinnosta, pienempien voittojen takia. Normaalien veonmaksajien takia tälläisiä toimia on kuitenkin tehtävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Rane Rakentaja kirjoitti 13.3.2012 kello 22:30

    Päinvastoin kaupungin veroeuroilla ei pidä ryhtyä ottamaan gryndivastuuta.
    Asuntokauppalain mukaisesti vastuut kaatuvat perustajaosakkaalle mikäli rakennusliike ei pysty kattamaan urakkavastuita tai virhe ei ole suorituksessa vaan rakennuttajan teettämissä suunnitelmissa.

    Erityinen riskikertymä syntyy mikäli urakat teetetään pilkkomalla osaurakoihin, tällöin urakotisijoiden vastuusuhteet eivät ole yksiselitteisiä. Tai urakoitsijaa ei yksinkertaisesti ole kattamassa 10-vuotisvastuita.

    Mikäli kaupungin yhtiöt ottavat vastuuta pitää asuntojen myyntihintaan sisällyttää riittävä kate tämän riskin kattamiseksi.

    Muuten tilanne on kuin em. korttelikohtaisessa koplauksessa Hitas-vapaa. Muut veronmaksajat maksavat piiloveron eräiden edullisesta asumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Rane Rakentaja kirjoitti 13.3.2012 kello 23:06

    “Hoitovastike sisältää tontin vuokran n. 2,20€/asm2/kk.
    Esimerkiksi sadan neliön asunnossa tontin vuokra on 220 euroa kuukaudessa. Maksettava tontin vuokra-aika on tällä hetkellä 60 -100 vuotta. Eli maksat tontin vuokraa esimerkiksi 60 vuotta ja 220 euroa kuukaudessa. Hinnaksi tulee 158.400 euroa.”

    Hitas on hyvä järjestelmä ja etenkin parhailla paikoilla asuvien kannattaa olla tyytyväisiä.
    Oheiseen esimerkkiin kilpaileva laskelma.

    Tonttien myyntihinta parhailla alueilla 800-1000 euroa / kerrosneliömetri (kem2). Yhdellä kem2 pystyy rakentamaan 0,85 asuntoneliötä (asm2).
    Suhde johtuu erilaisesta laskentaperusteesta esim. ulkoseinät ja eräät pakolliset muut tilat rakennuksessa.

    900 €/kem2 hinnalla laskettuna hinta 1058 €/asm2
    Eli sadan neliön asunnosta kaupungilta ja muilta veronmaksajilta jää saamatta myyntituloja tontin arvona 105 882 €.
    Nyt korot ovat poikkeuksellisen alhaalla joten pitää käyttää pidempää keskikorkoa, valitsen 3 % laskentaperusteeksi.
    3 % 105 882:sta eurosta on 264 euroa / kk.
    eli 2,64 euroa / kk pitäisi saada pelkkiä korkoja.

    Toivottavasti tämä laskelma tekee muutaman Hitas perheen onnelliseksi.
    Toinen vaihtoehto on vertailla Hitas asunnon hintaa viereiseen vapaaseen kohteeseen ja miettiä hintojen erotukselle korkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. ATT kirjoitti 14.3.2012 kello 17:53

    “Päinvastoin kaupungin veroeuroilla ei pidä ryhtyä ottamaan gryndivastuuta.
    Asuntokauppalain mukaisesti vastuut kaatuvat perustajaosakkaalle mikäli rakennusliike ei pysty kattamaan urakkavastuita tai virhe ei ole suorituksessa vaan rakennuttajan teettämissä suunnitelmissa”.

    “Erityinen riskikertymä syntyy mikäli urakat teetetään pilkkomalla osaurakoihin, tällöin urakotisijoiden vastuusuhteet eivät ole yksiselitteisiä. Tai urakoitsijaa ei yksinkertaisesti ole kattamassa 10-vuotisvastuita.
    Mikäli kaupungin yhtiöt ottavat vastuuta pitää asuntojen myyntihintaan sisällyttää riittävä kate tämän riskin kattamiseksi”.

    Rakentaja Ranen komentit ovat lähinnä isomman rakennusliikkeen edustajan näkemyksiä, jolla yritetään sekoittaa asioita. Helsingin kaupunki on asuntokauppalain mukainen grynderi suoraan, kun tuottaa myytäviä Hitas-kovanrahan asuntoja omille tonteilleen. Näitä Hitas-nimiä yms. voi keksiä muutkin rakennusliikkeet omalla myytävälle asuntotuotannolle, mutta eivät pääse irti omistajamyyjän vastuusta asunnonostajille 10-vuoden grynderin takuun osalta. Huvittavaa, että Rane Rakentaja sanoo, ettei kaupungin pidä ruveta tähän. Sehän tehnyt tätä, jo pitemmän aikaa. Hitas-asunnonostajatko kantavat vastuun siitä, Helsingin kaupunki ei noudata asuntokauppalain 10-vuotistakuuta tuottamiensa kovanrahan asuntojen osalta. Rakentaja Rannelle voi kertoa, että pystymme tekemään ja myymään pienempien rakennusliikkeiden toimesta kaupungin kanssa yhteistyössä 260 000 eurolla, sellaisen 100 m2 kerrostaloasunnon, josta kaupunki pyytää Hitas-asuntotuotannossakin kokonaishintana yli 580 000 euroa. Isompi rakennusliike hinnoittelee “tehottomalle” pörssiyhtiölle vieläkin isomman asunnon myyntihinnan 800 000 euroa. Menettääkö kaupunki verotuloja, jos myy tontteja halvemmalla yhteistyössä esim. pienempien rakennusliikkeiden asuntotuotantoon, jossa on esim. myyntihinnat rajattu. Hitas-asunnon myyntihinnalla saadaan kaksi “normaalijärkistä” asuntoa rakennettua ja isomman grynderin asunnon myyntihinnalla kolme “normaalijärkistä” asuntoa.
    Katteet eivät valu kaupungin tai ison rakennusliikkeen “tehottoman” pörssiyhtiön tulokseen. Vaan pistävät yhteiskunnassa rahan oikeasti kiertämään, koska säästyneellä lisärahalla lukemattomat alihankkijat ja materiaalin valmistajat saavat uutta työtä ja pientä tulosta itselleen. Yhteiskunta saa työtä, verotuloja ja asunnon ostajat edullisempia omistusasuntoja itselleen. Rakentaja Rane voi miettiä missä 100 m2 kovanrahan kerrostaloasunnossa asuu onnellisin perhe. 1) Asunnossa, jonka tuottanut pienemmällä katteella yhteistyössä kaupungin kanssa pienempi rakennusliike myyntihinta 260 000 euroa, asunto-osakeyhtiön on omalla tontilla. 2) Kaupungin kovanrahan Hitas-asunnossa, jossa asuu puoliksi vuokralaisena vuokratontin takia kokonaishinta 580 000 euroa. 3) Ison rakennusliikegrynderin tuottamassa asunnossa, jossa katteet ovat valuneet kaupungille ja rakennusliikkeen “tehottamalle” pörssiyhtiölle asunnon myyntihinta on 800 000 euroa. Rakentamisessa rakennuskustannukset ovat kaikille käytännössä samat, mutta kaupungin haluama tontin hinta ja rakennusliikkeen haluama kate ovat täysin vapaasti sovittavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Rane Rakentaja kirjoitti 15.3.2012 kello 15:31

    Kaupungin tuotantoa myös Hitasta koskee sama lainsäädäntö kuin muitakin gryndereitä.

    Viimekädessä perustajaosakas eli ATT vastaa.

    Urakkasopimuksen mukaisesti rakennusliike vastaa tietysti perustajaosakkaalle (ATT) tai As Oy:lle riippuen kumman niimiin sopimus on laadittu. Mikäli rakennusliike kaatuu konkurssiin tai urakat on pilkottu pieniin kokonaisuuksiin tämä vastuu osakkeenostajiin nähden kaatuu perustajaosakkaalle (ATT).

    Pienen rakentajan nimissä esiintyvä nimimerkki tai asukas on oikeassa siinä että ensisijaisesti vastuu menee urakkasopimuksen mukaisesti.
    Mikäli rakentaja ei ole vastaamassa kaatuu kulut perustajaosakkaan / grynderirakentajan niskaan, tässä voi realisoitua sellainen riski joka ei kuulu kaupungin toimialaan.

    Osa muistaa vielä 90 luvun tilanteen, HAKA nurin, Polar velkasaneeraukseen, yksi edelleen pystyssä oleva valtakunnallinen kaatoi alueyhtiöitään, Kummila Hämeenlinnassa. Samassa rytäkässä kaatui monta pientä edellisille aliurakoinutta. Asuntokauppalainsäädäntöä muutettiin ja gryndereille pakolliseksi tuli suorituskyvakuutus. Eli ATT:lläkin on vakuutus ostajien suuntaan siitä ettei mene nurin, kaupungin omistaman yhtiön konkurssivakuutus ei liene kovin kallis kun nurin ei taida kaupungin yhtiöitä saada helpolla. Me veronmaksajat olemme viimekädessä maksamassa seikkailuja.

    2008 rahoitus leikkasi kiinni kaikilla asuntoalan toimijoilla niin grydnereillä kuin rakennusliikkeilläkin ja kauppa pysähtyi – ei nämä kriisit mitään kovin kaukaisia ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2012 kello 15:35

    ATT ei tee omistushitasta. Kyllä niillä on ihan tavalliset rakennuttajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.3.2012 kello 15:38

    http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_omistus.html

    “Att rakennuttaa asiakaslähtöisesti laadukkaita ja kohtuuhintaisia omistusasuntoja.”

    “Att:lla on tällä hetkellä rakenteilla Hitas- kerrostaloyhtiöitä Arabianrantaan, Hermanniin ja Viikinrantaan.”

    “Att noudattaa Hitas-asuntojen jaossa toistaiseksi arvontamenettelyä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. ATT kirjoitti 15.3.2012 kello 17:38

    “ATT ei tee omistushitasta. Kyllä niillä on ihan tavalliset rakennuttajat”.

    Vastine kansanedustja Osmo Soininvaaralle:

    Kansanedustaja Osmo Soininvaaralle tiedoksi, että ATT on rakennuttajana pääsääntöisesti kaikissa Helsingin kaupungin kovanrahan Hitas-kohteissa. Soininvaara kyllä tietää asian, mutta asia on arka ilmeisesti Helsingin kaupungille. Koska kaupunki ei halua tunnustaa julkisesti myös olevansa “pelkkä” asuntogrynderi, jolla on “valitettavasti” grynderin 10-vuotisvastuu Hitas-asunnonostajille.
    Vaikka rakennuttaja olisi yksityinen rakennuttajatoimisto ei kaupunki asuntojen tuottajana omille tonteille ja asuntojen omistajamyyjänä pääse grynderin vastuusta eroon.

    Kirjoituksen alla on netistä poimittuna muutaman kovanrahan Hitas-kohteen kaupungin esite ja varaussopimuksen liite. Kaikissa esitteissä lukee:

    RAKENNUTTAJATEHTÄVÄT:
    Taloyhtiö luovuttaa kaikki rakennuttajatehtävät Helsingin kaupungin asuntotuotanto –
    toimistolle, ATT:lle.

    “RAKENNUSURAKKA:
    “Rakennusurakkaan sovelletaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE
    1998 urakkasopimuksessa mainituin poikkeuksin”.

    Eli rakennusliikkeet eivät anna pääsääntöisesti, kuin kahden vuoden takuun rakennusurakalle. Grynderin 10-vuotistakuuvastuu kuitenkin on aina Helsingin kaupungilla asunnon ostajien suuntaan.

    http://www.att.hel.fi/pdf/sinisimpukka_ESITTEENJAVARSOPLIITE.pdf

    http://www.att.hel.fi/pdf/ESITTEENJAVARSOPLIITE_Valimeri.pdf

    http://www.att.hel.fi/pdf/Esitteen%20ja%20varaussopimuksen%20liite.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Pekka Pessi kirjoitti 15.3.2012 kello 18:36

    Rane Rakentaja:
    Eli ATT:lläkin on vakuutus ostajien suuntaan siitä ettei mene nurin, kaupungin omistaman yhtiön konkurssivakuutus ei liene kovin kallis kun nurin ei taida kaupungin yhtiöitä saada helpolla. Me veronmaksajat olemme viimekädessä maksamassa seikkailuja.

    ATT ei ole yhtiö, sillä ei ole konkurssivakuutusta kun kaupunki vastaa. (Ja Osmo varmaan tarkoitti ettei ATT ole ainoa joka tekee omistushitasta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Tiedän kirjoitti 15.3.2012 kello 19:34

    Ode,
    Kyllä Att nimenomaan tekee omistushitasta. Att on “rakennuttaja” ja Att:n tuotannon rakentavat ihan tavalliset “urakoitsijat”. Att tekee myös kaupungin vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja.

    Hitas-tuotanto ei myöskään ole mitään Att:n tuote vaan kaupungin tonttipolitiikan, hitas-velvoitteet on sidottu tontinvuokrasopimuksiin, joissa velvoitetaan niiden liittäminen asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksiin.

    Att:n tuotannon tavoitteet toteutettavien hallintamuotojen osalta määrätään valtuuston hyväksymässä “Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa”, viimeisin on vuodelta 2008.

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2008/ma-ohjelmakirjanen_netti.pdf

    “3 Kaupungin oma tuotanto
    Kaupungin omana tuotantona rakennetaan 1 500 asuntoa vuosittain. Valtion tuella rakennettavien
    vuokra-asuntojen osuus on vähintään 50 % eli 750 asuntoa vuodessa. Sääntelemättömiä vapaarahoitteisia
    omistusasuntoja toteutetaan korkeintaan 10 % eli 150 asuntoa vuodessa. Hitas-omistusasuntoja
    ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan 600 asuntoa vuodessa. Jatkossa mahdollisesti rakennettavat
    kaupungin omalla rahoitusmallilla toteutettavat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot sekä
    osaomistusasunnot sisällytetään samaan 40 % kiintiöön Hitas-omistusasuntojen ja asumisoikeusasuntojen
    kanssa.”

    Se ettei Att ole rakentanut ohjelmakaudella tavoitteen mukaisesti asuntoja johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei sille ole osoitettu rakentamiskelpoisia tontteja 1500 asunnon edestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2012 kello 22:52

    Sorry, tietoni ovat näköjään tältä osin täysin vanhentuneet. ATT siis todella tekee omistushitasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Rane Rakentaja kirjoitti 15.3.2012 kello 23:06

    Riskithän tuntuu olevan hyvin hallussa rajattu tuotantomäärä on merkki hallitusta toimintavasta.

    Varmasti ATT toimii hanketasolla huolellisesti ja hoitaa vastuullisesti tehtäänsä.

    Kritiikkini koski pelkästään väitteitä että kohteita pystyisi teettämään 2000 €/asm2 hinnalla.
    Liika pilkkominen tai kilpailuttaminen ilman referenssien ja taustojen varmistamista kasvattaa riskejä liiaksi.
    Noilla volyymeilla ja Helsigin hyvillä rakennuspaikoilla riskit ovat hallinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.3.2012 kello 8:29

    Muistelisin vielä että viime vuosikymemnen puolivälissä ATT harjoitteli businesta myös kovan rahan omistusasunnoilla Ramsinniemessä. Asuntojen hinnat olivat kuudensadantuhannen luokkaa ja myyntiaika venyi lopulta melkoisen pitkäksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. ATT kirjoitti 16.3.2012 kello 11:19

    “Muistelisin vielä että viime vuosikymemnen puolivälissä ATT harjoitteli businesta myös kovan rahan omistusasunnoilla Ramsinniemessä. Asuntojen hinnat olivat kuudensadantuhannen luokkaa ja myyntiaika venyi lopulta melkoisen pitkäksi”

    Näiden vapaarahoitteisten Hitas-asuntojen myyntiajat ovat venyneet nytkin pitkiksi, kovien myyntihintojen takia. Helsingin kaupunki / ATT tekee sitä kovanrahan bussnestä nytkin ja vielä paljon kovemmalla katteella, mitä aiemmin. Kateprosentti, jonka Helsingin kaupunki saa kovanranhan Hitas-kohteen rakennuttamisesta ja myymisestä on kohteen valmistuessa keskimäärin 81% ja 60 vuoden tontin vuokra-ajan jälkeen 149 %. Sadanneliön Hitas-asunnon hinnaksi tulee nykyisillä myyntihinnoilla 425.900 euroa + tontin vuokra 158.400 euroa, eli 584.300 euroa. “Mummon rahassa” puhutaan hinnasta 5,945 x 584.300 euroa = 3.473.663,50 miljoonaa markkaa. Kohtuuhintaista tässä asuntotuotannosta ei saa millään ilveellä. On pelkkä kilpailijagrynderi isommille rakennusliikkeille. Menestyy kilpailussa hyvin, koska hinnoittelee rakennusliikkeille myytävät tonttien hinnat niin korkealle, että niiden myytävien asuntojen hinnat menevät aina yli vapaarahoitteisen Hitaksen. Ison grynderin tuottamassa asunnossa voi olla Helsingin kaupungin myymän tontin hintana velattomalle asuinneliölle jopa 3200 e/m2. Helsingin kaupungin asuntopolitiikkana on tällä hetkellä, että kaupungin asuntotuotanto on “kohtuuhintaista”, kun pysytään hiukan alle mitä isommat rakennusliikkeet pyytävät. Tontin myyntihintaa säätelemällä ylöspäin rakennusliikkeille tässä myös hyvin pysytään. Rakennusliikkeet eivät yleensä halua rakentaa Helsingin kaupungille esim. vapaarajoitteisia Hitas-asuntoja, koska niistä saatava kate rakennusliikkeelle on niin pieni 10 %. Helsingin kaupunki / ATT hylkää annetut urakkatarjoukset, jos niiden tarjoushinnat menevät yli sen, mitä Helsingin kaupunki haluaa maksaa. Tämän takia osaltaan kaikkien Hitas-asuntojen rakentaminen jää tavoitteista. Helsingin kaupunki on yksin syypää älyttömiin asuntojen myyntihintoihin. Käytännössä Helsingin kaupunki päättää nykyisin kaikkien uusien asuntojen myyntihinnat/hintatason, koska omistaa asuntotontit ja päättää kokonaishinnan muodostumisesta edellä kerrotulla tavalla. Osmo Soininvaaran vihreät voisivat pohtia mikä on Helsingissä kohtuuhintainen velattoman asuinneliön myyntihinta.

    1. Tontin hinta on vapaasti määrättävissä (rasittaa pelkästään kunnallistekniikan kustannukset ja nekin peritään erillismaksuna rakennuttajalta, sis. rakennuttamiskustannukseen).

    2. Rakentamiskustannukset ovat vakiot, mutta niidenkin hinta tiedetään Helsingin kaupungin ATT:n toimesta Helsingin kaupungin alueilla tosi tarkasti.

    3. Paljonko kateprosentin tulisi olla, että on kohtuuhintaista asuntotuotantoa 10 %, 20 %, 80 %, 150 %, vai yli sen. Näillä periaatteilla pystyy hahmottamaan kohtuuhintaisen myytävän asuinneliöhinnan “omantunnon” mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. ATT kirjoitti 31.3.2012 kello 16:27

    Yhteiskunnan tuella rakenettujen vuokra-talojen yksityistäminen.

    Esimerkiksi VVO:n vanhemmat täysin rakentamiskuluista maksetut vuokratalot voitaisiin yksityistää vuokralaisten omistukseen asunto-osakeyhtiöiksi. VVO on saanut yhteiskunnalta “ilmaisella” näihin vuokrataloihin tontit, rahoituksen ja lainojen takaisin maksaminen on hoitunut vuokralaisten toimesta. Kiinteistöjen omistusko on muka tämän jälkeen VVO:n, jossa on ollut yhteiskunnan näin voimakas tuki takana?

    Jos esimerkiksi VVO olisi rahoittanut kaiken edellä kerrotun omalla lainapääomalla, ilman yhteiskunnan tukea, kaikki olisi kunnossa. Vuokratalojen kiistaton omistus olisi silloin VVO:n.

    Ikävä kyllä nämä epäoikeudenmukaisesti luodut omaisuuden siirrot “kommunistirakenteet” voidaan mielestäni kyllä purkaa ja yksityistää. Vuokralaisilla kävisi hyvä sattuma, kun saivat vanhasta täysin maksetusta vuokratalosta omistusasunnon itselleen ilmaisella. Näin voi elämässä käydä, myös ilman lottovoittoa. Tietysti yhtiövastikkeet joutuu yhä maksamaan. Satot, VVO:t ja Avarat voivat tämän jälkeen jatkaa toimintaansa puhtaasti markkinatalouden ehdoilla hankkimalla rahoituksen, tontit ja rakentamisen puhtaasti aitoon markkinatalouteen perustuen. ARA nopeasti eroon näistä toimijoista.

    Lakimuutos tulisi olla sellainen, että rakentamiskulujen maksamisen jälkeen asuntojen omistusoikeus näissä yhteiskunnan tuella rakennetuissa vuokrataloissa siirtyy huoneistoissa asuville nykyisille vuokralaisille. Vuokrataloyhtiöt muuttuvat tämän jälkeen asunto-osakeyhtiöksi.

    Voihan siihen luoda veron, että valtio saa omaisuuden siirrosta sovitun veroprosentin asunnon arvosta itselleen, asunnonomistajan maksamana. Vai pitäisikkö tämä veromaksu laittaa esimerkiksi VVO:lle kuuluvaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. ATT kirjoitti 31.3.2012 kello 16:47

    Miten jatkossa rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kun VVO:n, Saton ja AVARAN vuokra-asuntotuotannolta poistetaan yhteiskunnan tuki esimerkiksi näiden harrastaman vuokrakeinottelun takia.

    ARA:n uusi toimintatapa ja kaupunkien vuokra-asuntotuotannon lisääminen:

    Aran rooli täytyisi oikeasti muuttaa sellaiseksi, että se tukee vain kohtuuhintaista kaupunkien vuokra-asuntotuotantoa, sekä vammaisten ja muiden ryhmien sosiaalista asunto- ja palvelurakentamista. Näissä kiinteistöjen omistus on aina kaupungeilla.

    Vuokra-asunnot täytyy edellyttää tulevan kaupunkien uusien kiinteistöyhtiöiden omistukseen omakustannusperusteella. Vuokrien tasausta vuokrataloyhtiöiden välillä ei saa olla.

    Vuokra-asuntotuotanto lähtee kyllä esim. pääkaupunkiseudulla käyntiin, kun valtio “pakottaa” sanktiomaksulla sen käynnistymään. Jokaisesta rakentamattomasta vuokra-asunnosta valtiolle 20 000-40 000 euroa vuodessa, niin varmaan lähtee käyntiin. Kaksi ja puoli vuotta aikaa kaupungeilla tehdä tarvittavat päätökset ja toimenpiteet, sen jälkeen lankeaa sanktiomaksut, jos vuokra-asuntotuotantoa ei ala tulla koko laajuudessaan asuntomarkkinoille. Mitään vastaväitteitä ei hyväksytä. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen tarve vuodessa 15 000 asuntoa, seuraavan seitsemän-kymmenen vuoden ajan.

    Rakennusliikkeitä näiden kohteiden rakentamiseen kyllä löytyy, kunhan kohteet ovat tarpeeksi sopivan kokoisia, myös 25-40 miljoonan euron liikevaihdon omaaville rakennusliikkeille. Maksimissaan 40-50 asuntoa vuokrataloyhtiö. Rakennusurakka aina pääurakkana, johon sisältyy myös LVISA-työt. Rakennuttaminen ja suunnittelu yksityisten insinööritoimistojen kautta (rakennuttaminen ei ikinä ATT tai VAV), tilaaja / omistus kaupungin kiinteistöyhtiöt omakustannusperusteella, rahoitus hankkeisiin ARA:lta. Hyväksytyt rakentamiskustannukset yksityisen rakennuttajatoimiston teettämillä luonnospiirustuksilla laskettuna, asemakaavamääräyksiä noudattaen. Rakennusliikkeelle kateprosentti on laskettu rakennushankkeeseen 15 %. Oikeassa urakkakilpailussa hankkeet rakennetaan noin 10 % katteella. Lopullinen omistus vuokrataloyhtiöissä aina kaupungeilla kiinteistöyhtiöiden kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Erkki Karttunen kirjoitti 12.12.2014 kello 20:35

    Ajattelija:
    Hei vaan.
    Voisitteko mitenkään laittaa työryhmän tutkimaan kaikki VVO:n ja muiden asuntofirmojen asuntojen vuokrat. Ei nyky järjestelmä voi toimia vuokrat nousee koko ajan mutta palkat jumittavat ja varsinkin opiskelijoiden vuokrat pitäsisi selvitää koska rahat heille tulee pääasiassa opintotuesta. Epäilen asuntovuokra systeemin olevan todella korruptoitunut järjestelmä, koska jokainen tarvitsee asunnon. Tarvitaan lisää halpoja vuokra-asuntoja valtiolta ja niihin tulorajat sanotaan vaikka n.1200e raja ja vuokra max 250e yksiöstä.
    Juuri näin ,vuokralaiset pelastaa vain ja ainoastaan Vuokra säännöstely,ihmettelen miksi säännöstely purettiin oli erittäin toimiva ratkaisu, vuokrat karkasi pilviin VVO ja Sato määrittelevät tason joka on todella ällistyttävän suuri.kuluja hoidetaan kilpailuttamalla huollot, kun kokouksessa ilmoitin että laittakaa määlämpö uusiin kohteisiin ensin oli hiljaista sitten johtajat hörähti nauramaan ei meillä ole tietoa tulisikko sillä voittoa, yritin vielä kertoa että asumiskulut pienenesi eikä korotukset olisi noin suuria, nyt kaukolämpö on alentunut 30% ja on ollut lämmin talvi mutta se ei vaikuta korotuksiin yhtään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus