Lounasetu ansiotulovähennykseen!

6.3.2012 · Aihe: _ 

Suomalaiset työpaikka-alueet ovat tylsiä, niissä kun ei ole sellaisia mielenkiintoisia lounaskuppiloita kuin muualla. Se johtuu siitä, että työnantaja saa subventoida omaa ruokapaikkaa eli maksaa osan palkasta halpana lounaana työpaikan omassa ruokalassa. Tämä oma ruokala on usein vajaakäyttöistä tilaa, koska sillä ei ole kunnon käyttöä lounasajan ulkopuolella. Jos lounastettaisiin ulkona, samat lounasravintolat olisivat muuna aikana muiden käytössä. Teoriassa voidaan antaa lounassetelillä sama subventio ravintolassa syömiseen, mutta järjestelmä on perin kankea ja pakottaa lounasruokalat tahattomaan hintakartelliin. Lounas maksaa aina lounassetelin verran.

Työnantajan kannalta omassa lounasruokalassa on kaksi etua. Työpöydissä saatetaan puhua työasioita ja lounastunnista tulee lyhyempi, jos ei tarvitse siirtyä talon ulkopuolelle. Jos taas syötäisiin ulkopuolella, tulisi parin minuutin kävely piristämään työpäivää ja saatettaisiin puhua työpaikan ulkopuolisten kanssa ja saada vaikka jokin uusi idea tai tieto. Verkostoitumista siis.

Kauan sitten Kekkosen aikaan lounasetua perusteltiin kansanterveydellä. Haluttiin edistää sitä, että lounas ylipäänsä syötäisiin eikä korvattaisi evässämpylällä. Onkohan tämä peruste enää voimissaan?

Entä jos poistettaisiin tämäkin verotuki? Tuki on työntekijää kohden kaksi euroa päivässä eli runsaat 400 euroa vuodessa. Yhteensä näin poistuu verotettavasta tulosta liki miljardi euroa eli yhteiskunta tukee työpaikkaruokailua yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla.

Koska ei ole tarkoitus tehdä työn tekemistä kannattamattomaksi, osa tuesta tulee palauttaa ansiotulovähennyksen kautta takaisin. Aivan heti ei mikään muuttuisi, mutta aikaa myöten alkaisi ravintolaelämä kukoistamaan erityisesti kaupunkien keskustoissa, joissa asiakkaita olisi lounasajan ulkopuolellakin. Tämä ei tietenkään tarkoittaisi sitä, että tyhöpaikkaruokailu loppuisi. Suurimmassa osassa suuria työpaikkoja se jatkuisi kuten nytkin ja työnantaja pitäisi ehkä hinnankin ennallaan. Hintaetu olisi osa verotettavaa tuloa ja kuittaisi ansiotulovähennyksen kasvun. Mikään ei siis muuttuisi. Muutos tapahtuisi siellä, missä työpaikkaruokailun järjestäminen työpaikan sisällä ei olisi järkevää.

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Lounasetu ansiotulovähennykseen!”

  1. OLLI J. OJANEN kirjoitti 6.3.2012 kello 8:38

    Mikä sitten aiheutti ruokaloiden tyhjenemisen monessa isossa virastotalossa tai -kompleksissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. insinööri kirjoitti 6.3.2012 kello 8:43

    Korkeakouluopiskelijoille voisi myös tehdä saman, eli kelan ateriatuki opintotukeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mikko Laaksonen kirjoitti 6.3.2012 kello 8:48

    Osmo: Jaa-a. Lounasseteli on keksitty jo aikaa sitten. Jos haluaa monimuotoisia lounaspaikkoja, sitten on syytä sijoittaa työpaikat kaupunkikeskuksiin, joiden mielenkiintoiset lounaskuppilat kyllä pitkälti elävät lounasseteleillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kimmo M kirjoitti 6.3.2012 kello 8:49

    Kannatan.

    Työnantaja maksakoon työntekijänsä ruuat edelleenkin, jos haluaa, mutta mitään veroetua siinä ei tule olla.

    Tämä olisi hyvä lähtötilanteen periaate.

    Käytännössä asia on kuitenkin hankalampi ja osassa ammattikuntia tulee helposti todella monimutkaisia säädöksiä asian hoitamiseksi.

    Lähtökohta tulee olla tässäkin muutoksessa, että yhteiskunnan säännöstö yksinkertaistuu, eikä monimutkaistu. Mitä monimutkaisempi säännöstö, sitä enemmän virkamiehiä tarvitaan ja sitä enemmän on kansalaisten holhoamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Pekka Taipale kirjoitti 6.3.2012 kello 8:57

    Ei toimi. Elävöittävä värinä ei täyttäisi kaupunkikeskustoja elantoaan etsivillä ruokakauppiailla – meillä on siihen aivan liian hyvä sosiaaliturva. Suurin osa nyt työpaikkalounasta syövistä, erityisesti tosielämän työpaikoilla teollisuusalueilla ja isoissa tehtaissa jne, siirtyisi eväisiin ja mikrolounaisiin.

    Voittaja: Rainbow-valmisateria, made in Belgium.

    Häviäjä: Verottaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Riitta kirjoitti 6.3.2012 kello 9:00

    Haluttiin edistää sitä, että lounas ylipäänsä syötäisiin eikä korvattaisi evässämpylällä. Onkohan tämä peruste enää voimissaan?

    Tietääkseni on, eikä kyse ole niinkään evässämpylöistä, kun einekset, jääkaappi ja mikro on keksitty, vaan esimerkiksi kasvisten syömisestä.

    Mutta, mutta… nykyisellään työnantajien omat lounasruokalat ovat hankalia, kun samalla työpaikalla työskentelee sekä oman firman että alihankkijoiden työntekijöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Taipale kirjoitti 6.3.2012 kello 9:24

    Riitta: nykyisellään työnantajien omat lounasruokalat ovat hankalia, kun samalla työpaikalla työskentelee sekä oman firman että alihankkijoiden työntekijöitä.

    En ole havainnut tuossa erityisiä hankaluuksia. Kassalla vain katsotaan, mistä firmasta työntekijä on, vain onko mistään. Käytännössä ruokalat eivät toki ole työnantajan omia, vaan alihankkijana Sodexo, Amica, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2012 kello 9:30

    Katsopa, mitkä koko lounassetelitoiminnan kulut ovat tuosta kahdesta eurosta. Hankaluus on muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. IJ kirjoitti 6.3.2012 kello 9:42

    Työvoimavaltaisessa, ja siten myös rankasti verotetussa, liiketoiminnassa (kuten ravintolat, lounasruokailu ml.) kilpailijana on kotona itse tekeminen – jota eivät verot rasita. Lounasruokailun veroetu pienentää tätä veroeroa. Toki tämä laittaa erityyppiset ravintola-ateriat keskenään erilaiseen seuraan, vai laittaako? Voihan noita lounareita havaintoni mukaan käyttää koko joukon kerralla.

    Jos terveysvaikutuksista puhutaan, niin omien havaintojeni mukaan lähipiirini syö kaikkein terveellisimmin työpaikkaruokalassa (salaattiakin tulee aterian lisäkkeeksi). Jos mennään ravintolan puolelle lounaalle, tulee yleensä syötyä vain pääruoka, ilman salaatteja. Kotoa tuodut eväät ovat myöskin yleensä vain pääruoka, ilman salaattia. Toki poikkeuksia varmasti on, eikä mainitsemani havaintojoukko varmaankaan ole edustava.

    Kerran raksan kuppilassa lounaan vahingossa syöneenä en muuten ihmettele pätkääkään sosiaaliryhmien terveyseroja. Sama pätee myös joukkoon yö-ulko-työläiset, kuten taksikuskit ja poliisit, joiden ateriointi (silloin kun sitä itse näkee – bias) tapahtuu grilleillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Rolle kirjoitti 6.3.2012 kello 9:58

    Joskus ennen muinoin olisin ollut samaa mieltä, mutta nyt olen sitä mieltä, että lounari-konsepti on erinomainen tapa totuttaa työväki siirtymään talon ulkopuolelle (monipuoliselle) lounaalle.
    Ansiotulovähennyksen kautta tukeminen kuullostaa vain hankalalta kuittien keräämiseltä.
    Tässäkin on kehitys kehittymässä. Ehkä pian päästään eroon paperilipukkeista ja lounasetu kortille, jolloin se saadaan paremmin kohdistettuakin. Huono säästökohde, mutta kehittämistä tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2012 kello 10:09

    Ei lousedun lopettaminen ja ansiotuloveron korottaminen vaadi mitään kuitteja. Lounsseteli vaatii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Virtanen kirjoitti 6.3.2012 kello 10:07

    Erittäin iso osa työpaikoista on niin pieniä, että omassa ruokalassa ei ole järkeä. Lounasseteli on näissä paikoissa ylivoimaisen hyvä ratkaisu.

    Missäköhän raja menee? Ehkä joku 50 ruokailijaa riittäisi tai ainakin 100, niin sitten omassa ruokalassa olisi tolkkua. Kaikki eivät tosin syö, vaikka ruokala olisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 6.3.2012 kello 10:25

    Jos olisi jotenkin mahdollista, niin siirtäisin mieluummin veroedun ravintoloiden verotuksen laskemiseen. Joskus käynyt mielessä että voisiko ravintola-alan kohdalla tehdä vaan niin että verotus kohdistuu yksinomaan myyntiin, eli esim. palkoista ei makseta veroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko Särelä kirjoitti 6.3.2012 kello 10:25

    IJ:
    Työvoimavaltaisessa, ja siten myös rankasti verotetussa, liiketoiminnassa (kuten ravintolat, lounasruokailu ml.) kilpailijana on kotona itse tekeminen – jota eivät verot rasita. Lounasruokailun veroetu pienentää tätä veroeroa. Toki tämä laittaa erityyppiset ravintola-ateriat keskenään erilaiseen seuraan, vai laittaako? Voihan noita lounareita havaintoni mukaan käyttää koko joukon kerralla.

    Lounarit eivät laita ravintoloita erilaiseen asemaan. Itse asiassa niitä voi käyttää myös kaupan eineksien ostamiseen. Sen sijaan yrityksen työpaikkaruokalalle suoraan maksama tuki vääristää kilpailua – ja vaikeuttaa kaupunkiympäristön ravintolakulttuurin syntymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Herbert Havu kirjoitti 6.3.2012 kello 10:44

    Toimiva ajatus suurilla toimistoalueilla työskentelevien osalta, mutta varsin haastava esim. tehdasalueilla, joissa ei ole mahdollisuutta vapaaseen kilpailuun.

    Lounasseteleistä ollaan jos siirtymässä muihin maksujärjestelyihin, jotka mahdollistavat saman ilman muutoksia verotusjärjestelyihin. Ainoa tarve on määritellä, että työnantaja saa tukea lounasruokailua x % sen arvosta, kuitenkin enintään y € per päivä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko Laaksonen kirjoitti 6.3.2012 kello 10:51

    En ymmärrä tässä ollenkaan, miksi Osmo Soininvaara ei näe, että lounassetelijärjestelmällä on jo sama vaikutus kuin hänen ideoimallaan järjestelmällä.

    Kannettu vesi ei kaivossa pysy: ei ei-kaupunkimaisille alueille synny omaleimaisia lounaskuppiloita. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin, Turun ja Tampereen keskustoissa on runsas tarjonta, kuten muissakin.

    Ratkaisu on pikemminkin työpaikka-alueiden kaavoituspolitiikassa kuin lounasetujen muuttamisessa nykyisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kata kirjoitti 6.3.2012 kello 11:03

    Tämä lounasseteleiden parin euron etu käyttäjälle on näpertelyä, verrattuna asennusyritysten ( putki, sähkö, rautarakenne jne ) asentajilleen maksaman “ruokarahan” 8.50,-€/pvä.
    Tämä on täysin veroton raha ja sitä on maksettu jo 60-luvulta lähtien.

    Aiemmin asennusyritykset olivat suuryrityksiä joilla oli oma ruokala. Keikalla olevien asentajien katsottiin tarvitsevan tasavertaisuuden nimissä ylimääräisen ruokarahan, koska eivät voineet ruokailla firman edullisessa tai ilmaisessa ruokalassa.

    Tämä peruste on poistunut jo vuosikymmeniä sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Outi kirjoitti 6.3.2012 kello 11:06

    Valitettavisti niitä ihania ruokailupaikkoja ei joka paikassa ole, Hesassa varmaan joka korttelissa. Pienissä työpaikoissa olen yleensä työskennellyt. Suurin osa toimistoväestä halusi lounassetelit johonkin lähipizzeriaan tai ranskispihviravintolaan. Olisi kiva jos työpaikka tilaisi työpaikalle kahvihuoneeseen jostakin hyvästä ruokapaikasta hyvin pakatun monipuolisen aterian työntekijöille. Voisi syödä kaikessa rauhassa ja nauttia ruuasta. Muuten ruokatunnin aikana ei ehdi kunnolla syödä jos paikat ovat kaukana ja niihin joutuu ramppaamaan edestakaisin henkihieverissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. newyorkista kirjoitti 6.3.2012 kello 11:17

    Tämän vuoden alusta on tullut markkinoille

    http://www.luottokunta.fi/fi/kortit_ja_setelit/lounaskortti

    Tuo vähentänee yleistyessään erilaisia lippuja ja lappuja.

    Muuten olen sitä mieltä, että einekset ovat huonoja ja mauttomia. Kontrasti pakkauksen kannessa olevan “tarjoiluehdotuksen” ja todellisuuden välillä on liian suuri. Mikä surullisinta, tyypillisen tyopaikkaruokalan tarjonta on sekin einestä, vain isommissa pakkauksissa.

    Olen kuullut, että joku on joskus valittanut ruoan laadusta ja vastaus on ollut että kyllä siinä on kaikki ravinteet ja ravintoarvot mitä pitääkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko Särelä kirjoitti 6.3.2012 kello 11:27

    Mikko Laaksonen:
    En ymmärrä tässä ollenkaan, miksi Osmo Soininvaara ei näe, että lounassetelijärjestelmällä on jo sama vaikutus kuin hänen ideoimallaan järjestelmällä.

    Etkö ole tietoinen, että nykyjärjestelmässä työnantajalla on myös vaihtoehto maksaa suoraan ravintolalle siitä, että työntekijät saavat ruokansa halvemmalla. Jos oikein olen ymmärtänyt, verotuki tässä tapauksessa on 33% kun lounassetelien kanssa vain 25%.

    Tässähän on kyse kahdesta erillisestä asiasta. Ensinnäkin työpaikkaruokalan suora tukeminen vääristää kilpailua ja vaikeuttaa tiiviistikin kaavoitettujen alueiden kehitysmahdollisuuksia. Lounarijärjestelmä taas nostaa lounashintoja. Joka ei usko väitettä, kannattaa seurata mitä tapahtuu lounaiden hinnoille ravintoloissa, kun lounaskupongin maksimihintaa muutetaan.

    Toisekseen kokonaisuutena lounastuki on noin 200-300 miljoonan veronalennus. Kysymys onkin kuinka tärkeä ja hyödyllinen verotuki tämä on. Löytyykö valtiolta 3-5 miljardin edestä veronkorotuksia ja menoleikkauksia jotka ovat tätä vähemmän tärkeitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kari kirjoitti 6.3.2012 kello 11:49

    Ei ihan pidä paikkaansa.
    Vaikkapa raksa- ja rekkamiehet, ei heillä mitään lounasetuja ole.

    Ja sana lounasetu on hieman harhaanjohtava. Työpaikkaruokalaa voisi pidemminkin käyttää.
    Ja ruokalan palvelut yleensä ainakin yksityisellä puolella on ulkoistettu ulkopuolisille, joka yleisimmin on joko Amica tai Sodexho.
    Ja siellä maksetaan samat hinnat, kuin kaupungillakin.
    Omalla työpaikallani yli puolet porukasta syö kotona tehdyt sopat lounasaikaan.

    Lounasseteleitä sitten ei tarjoilla läheskään kaikissa firmoissa, yhä harvemmissa nykyään.
    Ja niistä jo maksetaan vero, jos sellaiset sattuu saamaan.

    Julkispuolesta en tiedä. Kuinka on vaikkapa eduskunnan lounasedut? Menevätkö ne verolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Syltty kirjoitti 6.3.2012 kello 11:52

    Haluttiin edistää sitä, että lounas ylipäänsä syötäisiin eikä korvattaisi evässämpylällä.

    Kyllä työpaikoilla popsitaan aika paljon eväitä. Meinaan sen verran kovasti verokiila haukkasee, että eväitä tehdessä pääsee kyllä varmasti tuntipalkoille. Omien kokemusten mukaan noin puolet insinööreistä syö omia eväitä, itsekin pyrin aina tekemään eväät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 6.3.2012 kello 11:53

    Lounassetelissä ei ole tänä päivänä enää mitään järkeä.

    T: yrittäjä, joka on joskus asiaa tutkinut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Pekka Taipale kirjoitti 6.3.2012 kello 11:59

    Mikko Laaksonen: Kannettu vesi ei kaivossa pysy: ei ei-kaupunkimaisille alueille synny omaleimaisia lounaskuppiloita.

    Arvelen että Oden tarkotus nimenomaan onkin tehdä elämä ikävämmäksi/kalliimmaksi muualla, jotta kaupungissa olisi (suhteellisesti) kivempaa.

    On hirveän vaikea tehdä asioita (esim. kaupunkiruokailua tai joukkoliikennettä) paremmaksi, joten seuraavaksi suosituin toimenpide on kampittaa vaihtoehtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. TuomasO kirjoitti 6.3.2012 kello 16:58

    Monella työpaikalla ei ole mitään työpaikkaruokalaa eikä lähistölläkään ravintolaa. Harva (jos kukaan) ostaa aineita eväisiin lounasseteleillä, eli näillä työpaikoilla työntekijät menettävät ruokailun veroedun. Veroedun täysi poisto olisi siis myös tasa-arvoa edistävä teko, kun työpaikan sijainti ei enää ratkaisisi edun saamista.

    Ruuan laadusta huomautus: työpaikkaravintoloiden ruuan laatu on usein kyllä aika kouluruokaa, kun se on tilattu ilman erityistoiveita joltain näistä perusketjuista, MUTTA itse ottaisin kuitenkin mieluummin terveellisen ja mauttoman ruuan joka päivä kuin joutuisin miettimään päivästä toiseen yhtä tasapainoisten ja terveellisten eväiden tekemistä tai ostamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Antti Leinonen kirjoitti 6.3.2012 kello 17:57

    Lounasravintoloiden ja lounassetelien veroedut joutaa kyllä poistaa ja syntyneen veronalennusvaran voi käyttää vaikka yleiseen tuloverojen alentamiseen. Ei valtion tarvitse ohjailla ihmisten ruokailutapoja.

    En kuitenkaan pitäisi niin varmana, että tämä johtaisi erilaisten ravintoloiden lisääntymiseen. Ainakin minulle henkilökohtaisesti 5,60 sopimusruokailusta on vielä siedettävä hinta, lounassetelin itse maksettava osuus 7 euroa alkaa olla kipurajalla ja 9,30 johtaisi varmasti siihen, että söisin ainakin suurimmaksi osaksi eväitä.

    Lounasseteleiden veroetu menee varmasti osittain ravintoloiden hintoihin, mutta en usko sillä olevan kovin suurta vaikutusta. Hinnat toki seuraavat lounassetelien arvoa, mutta toisaalta setelin maksimiarvo seuraa ainakin jossain määrin kustannusten muutosta. Jos kustannukset jonain vuonna nousevat enemmän kuin lounassetelin maksimiarvo, voisi se periaatteessa jopa rajoittaa hintojen nousua, koska asiakkaat eivät mielellään kaiva kolikoita setelin lisäksi. Jonkinlaiseen hintakartelliin setelit kyllä varmasti johtavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. MIVa kirjoitti 6.3.2012 kello 19:30

    Pannaan tohon pinkkaan sitten myös liikunta- ja kulttuurisetelit. Lisäksi varmaan auto- ja asunto-sekä puhelinetu. Varmaan löytyy muitakin etuja, ei vaan tuu mieleen. Oliko/onko vieläkin pankeilla henkilökunnalle lainan korot pienemmät, saavatko eri liikkeissä toimivat tavaraa halvemmalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2012 kello 19:39

    MIVa varmaankin yritti olla leikkisä, mutta jos poistaisimme kaikki nuo verotuet, voisimme alentaa verotusta huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Krtek kirjoitti 6.3.2012 kello 20:12

    MIVa:
    Pannaan tohon pinkkaan sitten myös liikunta- ja kulttuurisetelit. Lisäksi varmaan auto- ja asunto-sekä puhelinetu. Varmaan löytyy muitakin etuja, ei vaan tuu mieleen. Oliko/onko vieläkin pankeilla henkilökunnalle lainan korot pienemmät,saavatko eri liikkeissä toimivat tavaraa halvemmalla?

    Erityisesti liikunta- ja kulttuurisetelit, mutta myös lounassetelit kohdistuvat kovin usein muille kuin niiden nimelliselle vastaanottajalle. Meidän perhe ainakin jumppaa ja käy leffassa (iso)vanhempien seteleillä. Tätäkö pitää verotuksella tukea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. pekka kirjoitti 6.3.2012 kello 21:07

    Ode:

    Pannaan tohon pinkkaan sitten myös liikunta- ja kulttuurisetelit. Lisäksi varmaan auto- ja asunto-sekä puhelinetu.

    MIVa varmaankin yritti olla leikkisä, mutta jos poistaisimme kaikki nuo verotuet, voisimme alentaa verotusta huomattavasti.

    Mikä noista MIVa:n mainitsemistasi “eduista” on sellainen, että sen poisto toisi merkittäviä säästöjä?
    Asuntoetuja on vähän ja muut ovat peanuts, eli ilmeisesti tarkoitat autoetua. Väitän, että verotuksen autoedun poisto olisi valtiolle fiskaalisesti negatiivinen toimenpide. Jos autoetua ei voisi antaa, lopputulemana ihmiset ajaisivat työajoja huonommilla kotteroilla ja nostaisivat verottomia kilometrikorvauksia. VVM ei hurraisi säästöehdotuksellesi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Shakeem kirjoitti 6.3.2012 kello 21:59

    Tämä on hyvä idea.

    Toisaalta ei minusta ainakaan Helsingin ravintolatilanne mitenkään hirveän huono ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Paula kirjoitti 7.3.2012 kello 7:30

    Miksi veroetua ei annettaisi ravintoloitsijoille itsessään? Lounasaikaan syöneistä saisi tukea valtiolta. Vähentäisi harmaata taloutta, kun kannattaisi lyödä kaikki asiakkaat koneelle tuen saadakseen. Lisäksi helpottaisi ravintoloiden kilpailua kauppojen kanssa. Ainoa vaatimus olisi, että ruuan pitäisi sisältää salaattipöydän tms. terveellisyysvaatimuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. R. Silfverberg kirjoitti 7.3.2012 kello 9:34

    Jos tuetulta työpaikkaruokailulta lähtee veroetukohtelu pois niin seuraavaksi lähtee työkännykältä, työpaikan järjestömiltä asunnoilta, työsuhdeautoilta ja työsuhdematkalipuilta.

    Ne pitäis korvata palkankorotuksilla ja tietäis mielenkiintoisaa lakkosyksyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2012 kello 10:16

    Silfverberg,
    Miksi ne korvattaisin palkankorotuksilla. Ne korvataanm tietysti verokantoja alentamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. R. Silfverberg kirjoitti 7.3.2012 kello 11:11

    Mun mielestäni henkilön, joka käy töissä kodin ulkopuolella on oikeutettu parempiin veroetuihin mitä ruokailuun tulee kuin sellainen joka esim tekee kotoa käsin töitä ja valmistaa omalla hellallaan pöperöitä, tai myyntitykki joka saa verottomia km-korvauksia omalla autolalan ajamiseta ja päivärahat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.3.2012 kello 11:19

    Miksi verotuksella pitäisi syrjiä etätyötä?.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. R. Silfverberg kirjoitti 7.3.2012 kello 11:26

    En tarkoittanut toisen työnantajan laskuun tekeviä etätyötekijöitä (vaikka toisaalta heillekin kuuluisi mun puolesta vain n 80% palkka työpaikalla oleviin verrattuna ) vaan yksityisyrittäjiä tai muita jotka pystyvät syömään kotona kaupasta ostamiaan pöperöitä hintaan 2 €/annos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. JTS kirjoitti 8.3.2012 kello 15:20

    oikeitakin ongelmia olisi – ensimmäisenä ateriatuen verosäännösten sekavuus. Lopputulos on, että halvalle salaatille tukea ei heru, pihville kyllä.

    Lounarin ongelma on, että sillä ansaitsee välittäjäfirma, yhtään siommalle työpaikallse se ei todellakaan sovi.

    Työpaikoilla kilpaillaan työntekijöistä edsuilla, ruokailu on yksi sellaisista vähän verotetuista eduista, jota ei ole pakko järjestää.

    Tavoitteena on lisätä viihtyvyyttä kohtuuhintaisella ruoalla. Työnantaja kustantaa ravintoloitsijalle tilat ja kaluston sekä hallinnoi verottajan hyväksymän lounasedusn –> aterian hinta pysyy kohtuullisena, vaikka alv on mitä on.

    Syödäänkö työpaikalla yksin vai yhdessä, omia eväitä vain jokseenkin ammattitaidollas uunniteltua ruokaa?

    isompi osa työpaikoista sijaitsee muualla kuin Helsingin ydinkeskustassa, joten ajatus keskustan elävöittämsiestä on vähän sainoisinko yksipuolinen lähtökohdiltaan.

    Työpaikkaruokailua lienee tutkittu Työterveyslaitoksella.

    Toive: alentakaa veroedun alarajaa viiteen euroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. JTS kirjoitti 8.3.2012 kello 15:25

    Tämä on yksi lounarin vaihtoehto:
    https://eazybreak.fi/

    Ilman riittävää kävijämäärää työpaikkaruokalaan ei sada yrittäjää. Iltojen elävöittäminene delyyttää toista työvuoroa (07 – 15 lounaspaikassa), nykyisin lousnpaikoissa on aamiasta tarjolla lisäämään asiakasmäärää aamutunteina kun siellä ollaan töissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. komm kirjoitti 12.3.2012 kello 22:47

    Soininvaara kirjoitti:

    “Aivan heti ei mikään muuttuisi, mutta aikaa myöten alkaisi ravintolaelämä kukoistamaan erityisesti kaupunkien keskustoissa, joissa asiakkaita olisi lounasajan ulkopuolellakin.”

    Monessa paikassa olen ollut töissä, mutta ikinä en ole työskennellyt minkään kaupungin keskustassa. Pisimmät työpaikat ovat olleet tehtaissa, joissa ei kyllä ole edes ollut muita ruokailuvaihtoehtoja kuin omat eväät tai työpaikkaruokala (joka ei muistaakseni ollut auki yövuoroissa, mutta aamuvuoroissa sai kyllä klo 1-11 välillä luonaan, ja iltavuoroissa vastaavasti klo 17-19 olleena ruokatuntiaikana).

    Jos lounashinta vielä nousisi nykyisestä, osa työpaikkaruokaloista olisi ehkä pakko lopettaa. Kaikki työpaikat, etenkään pienyritykset ja tehtaat, eivät ole missään ravintoloiden vieressä, vaan aika usein jossain teollisuusalueella, jotka on sijoitettu kauaksi kaupunkien ja kuntien keskustoista ja palveluista.

    Tämä asia ei päde vain pienissä kunnissa, vaan myös isoissa kaupungeissa, mukaan lukien pääkaupunkiseudulla. Sielläkin teollisuus on pääsääntöisesti aika kaukana ravintoloiden otollisimmista toimintaympäristöistä: ei teollisuusalueille tulisi iltaisin ravintolakävijöitä, vaikka ravintolat siellä olisivat aukikin. Ympäristö kun ei ole sellaista, johon pyrittäisiin iltoja viettämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus