Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.3.2012

4.3.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Esityslista löytyy tästä.

Kaarelan jäähalli

Ajattelin palauttaa valmisteltavaksi niin, että pyörätiet vastaavat uusittuja ohjeita. Nyt fillarit pakotetaan jalankulkijoiden sekaan. Risteyksissäkin on toivomisen varaa. Terkkuja virastoon!

Jos lautakunnasta löytyy intoa, etsisin myös itse jäähallille toisen paikan, mutta urheiluhankkeilla on taipumus mennä läpi. Kovasti paljon tällainen vie maata. Urheilutilat rakennetaan edelleen ikään kuin liikennevihreän keskelle, jolloin hukkatilaa tulee paljon.

Jätkäsaaren tornihotellia koskeva asemakaavan muutos

Yrittäjä, jolla on kuulemma jopa rahat, haluaisi rakentaa täysimittaisen 32-kerroksisen kongressikeskuksen. On esitetty, että jos rakentaisi vaan puolikkaan ja tyytyisi pienempiin kongresseihin, mutta tätä kuulemma ei rakenneta.

Asia jakaa mielipiteitä todella jyrkästi. Puhutaan kaupunkikuvan tuhosta. Toiset taas pitävät hanketta mitä parhaana. Se muuttaisi Jätkäsaaren lähiöstä kaupungiksi: Eikä niiden kansainvälisten kokoustenkaan vaikutus kaupunkiin olisi vähäinen.

Kantani on avoin – vaihtuu siis koko ajan. Minun kantaani ei ratkaise, miltä kaupunki näyttää mereltä, koska mereltä niin harva sitä pysähtyy tuijottamaan. Mutta miltä se näyttää maalta. Ohessa yksi kuva. Se suurenee klikkaamalla. Esityslistalta löytyy lisää, ihan julkisesti.

Suutariin pientaloja

Liiketila ja vanhat talon sileiksi ja tilalle tuhat neliötä kaksikerroksista pientaloa. Tonttitehokkuus 0,3. Olisivat ymmärtäneet pyytää enemmän.

Täydennysrakentamista Päivöläntiellä

Pieninä palasina on viraston 450 000 kerrosneliömetrin tavoite.  Kolmikerroksinen asuintalo, tuhat neliötä. Neljäsataa viisikymmentä tällaista niin hyvä tulee. Vanha rautakaupan talo säilyy.

Kommentit

45 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.3.2012”

  1. Mikko Särelä kirjoitti 4.3.2012 kello 21:51

    Tosta Kaarelan hallista seuraavat kommentit: Jos palautatte, olisko lautakunnassa halua samalla teettää kaavaa uusiksi siten, että se 4x:n pysäkki olisi suoraan hallin oven edessä. Tehtäisiin kerrankin urheilupaikka, johon pysäkiltä ei joudu kulkemaan parkkipaikan läpi. Toisekseen siihen voisi pohtia samalla jotain täydennysrakentamista, kun kerran noin iso tontti ollaan käyttämässä. Miten olisi tornitalo jäähallin päälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jussi kirjoitti 4.3.2012 kello 22:06

    Kaupunkisuunnittelulla ja demokratialla ei ole mitää virkaa, jos yksittäinen yrittäjä saa tässä tornitalokysymyksessä tahtonsa läpi. Jätkäsaarestakin on sorvattu monenlaisia tutkimuksia ja kaavoja jo vuosikymmeniä, mutta kaikki ollaan valmiita pistämään nyt uusiksi. Tässä tarvitaan virkamiesten ja poliitikkojen neuvottelutaitoja, että kongressiohjelma saadaan sijoitettua kahteen puolta lyhyempään torniin. Mahtuvat vaikka samalle tontille.

    Pietariin ollaan rakentamassa 400-metristä tornia Gasprom-öljy-yhtiölle. Suuren vastustuksen vuoksi hankkeelle etsittiin uutta tonttia kauemaa keskustasta. Näyttäisi, että Helsingissä virkakoneisto on venäläistäkin tehokkaampi: tuhoja saa tehdä, jos ne vain osataan toteuttaa riittävän nopeasti.

    Minusta tässä tornitalointoilussa on jotain samaa, kuin vuoden 1968 Smith-Polvisen liikennesuunnitelmassa. Vasta riittävän rohkea ja törkeä suunnitelma sai keskustelun järkevämmäksi kohti joukkoliikenteen kehittämistä. Rakennustehokkuutta tulee kaupungissa lisätä, ja ohjelmia monipuolistaa, mutta yhdellä torahampaalla se ei tapahdu.

    Kannattaa tutustua hyvin esityslistan liitteenä olevaan dokumenttiin tornitalosta järjestetyn kansalaiskeskustelun muistiinpanoista. Yhtä hyvää kommenttia hankkeesta on hankala löytää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 4.3.2012 kello 22:19

    Koko Jätkäsaareen olisi pitänyt suunnitella kauttaaltaan muutama kerros lisää. Yksi torni ei korjaa asiaa. Paitsi jos se toimii ennakkotapauksena, ja kaikki tulevat rakennuttajat saavat vähintään tuplasti rakennusoikeutta. Jos näin kävisi, kannattaisin tornia ehdottomasti, vaikka onkin järkyttävän ruman näköinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Aimo kirjoitti 5.3.2012 kello 0:46

    Osmo suhtautuu oudon vähättelevästi Helsingin merelliseen siluettiin. Jos Jätkäsaaren törröttävä torni rakennetaan,se olisi ensi tervehdys tuhansille päivittäin Tallinnasta tai Tukholmasta saapuville lauttamatkustajille. Katveeseen jäisivät Suurkirkko, Agrikolan kirkon torni etc., koko hienostunut Helsingin horisontti.Varoittava esimerkki löytyy lahden takaa Tallinnasta, jossa uudet ökytörnit jättävät Toombean mäen varjoonsa.Torni jäisi myös viimeiseksi mielikuvaksi Helsingistä niille kymmenille tuhansille kansainvälisille risteilymatkustajille, jotka kesäisin käyvät täällä.
    Jätkäsaari on osa kantakaupunkia, sen asema kaupunkirakenteessa on sama kuin Katajanokan. Torni tulisi samalle etäisyydelle Helsingin niemen keskipisteestä, Erottajalta, kuin Makasiiniterminaali, jonne sama norjalainen kiinteistöspekulantti suunnitteli surullisenkuuluisaa ristihotellia. Ottaisitko sinä Osmo tornin naapuriisi?
    Oheinen kuva on otettu kaupungista poispäin. Lisäksi pilvet on kekseliäästi piirretty niin, että ne ikäänkuin madaltavat tornia, arkkitehdit osaavat manipuloida. Näkymä on aivan toisenlainen, jos katsoo Jäkäsaaresta historialliseen kantakaupunkiin päin.
    KSV:n ns. “torniselvityksessä”, se alue kantakaupunkia, jonne torneja ei saa rakentaa, on – kuinka ollakkaan – rajattu niin, että Jätkäsaari jää ulkopuolelle.KSV:lle kaikki kelpaa, tornit ovat ajan henkeä, uutta kerroksellisuutta, kuten Rajajärvi jossain haastattelussa sanoi.Ehkä hän haluaa vielä ennen eläkkeelle lähtöään saada oman monumenttinsa Helsinkiin. Kunniallisempi monumentti kaupunkisuunnittelijalle on kuitenkin historiaa kunnioittava (anteeksi tautologia), sopusuhtainen kaupunkikuva, jonka asukkaat voivat tuntea omakseen.
    Torni on kuin vieraalta planeetalta saapunut avaruusalus. Se on kuin neutronipommi,joka jättää ympäristön rakennukset pystyyn, merellinen atmosfääri on kuitenkin poissa. Säteilyvaikutus ulottuu koko kantakaupungin ylle. Kehottaisin norjalaista miljonääriä varaamaan tontin Keski-Pasilasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. teekkari kirjoitti 5.3.2012 kello 2:00

    Tornin havareissa hämää ainakin se, että niihin ei olla piirretty viereen minkäänlaista massaa naapuritontille kaavoitetusta 16 kerroksisesta talosta. Tuollaisena yksinäisenä hampaana se on ällistyttävän tökerö, mutta kun vieressä on puolta matalampi talo, vaikutelma muuttuu.

    Samoin jos tuossa kohdassa olisi kaksi 16 kerroksista tornia (kuten ilmeisesti alkuperäisessä suunnitelmassa), niin sellaisetkin ovat aika korkeita ja tasakorkuisina muodostavat varsin tylyn massan.

    Pitäisikö tutkia mahdollisuutta vielä kolmannenkin tornin (vaikka 20 kerrosta) rakentamisesta samaan yhteyteen vaikka Välimeren- ja Tyynenmerenkatujen kulmaan, jolloin niistä muodostuisi jo jonkinlainen kokonaisuus? Tai sitten vaihtoehtoa, jossa kaikenlaiset tornit jätetään rakentamatta?

    Kaikenkaikkiaan kun tehdään havainnekuvia kaupunkisuunnittelun tarpeisiin, niin niissä pitäisi näkyä mahdollisimman paljon tulevaa ympäristöä. KSV:lle proggikseksi visualisointikelpoisten 3D mallien tekeminen kaikista kehityshankkeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. antti kirjoitti 5.3.2012 kello 6:46

    Miten ihmeessä Prisman Kannelmäen laajennukset menee läpihuutojuttuna vaikka maata tuhlataan hehtaarikaupalla ja juna/bussipysäkeille on matkaa kilometrikaupalla? Nyt kun suunnalle tulisi liikuntapaikkaa, niin eikun ehdotetaan siirrettäväksi jonnekin muualle. Tietty Prisma harjaa rahaa esikaupungeista omistajilleen ja edustajilleen, mutta jäähallin tapaisen palvelun Töölön-Skattan päättäjät haluavat mielellään lähemmäs itseään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Aimo kirjoitti 5.3.2012 kello 8:12

    Täydennän vielä kommentiani Jätkäsaaren tornista. Katsoin ne pari muutakin montaasia, jotka sisältyivät kokousmateriaaliin. Huh huh! Kaikki kuvat olivat MAALTA MARELLE PÄIN. Yhtään kuvaa ei ollut kantakaupungin suuntaan, joka on se oleellinen näkökulma. Ei Ruoholahden, ei Lauttasaaren tai Hernesaaren suunnasta. Ei myöskään Tallinnan tai Tukholman lauttamatkustajien näkökulmasta, tai kymmenien tuhansien ulkomaisten risteilymatkustajien silmin nähtynä. Kuten edellä kirjoitin se on Helsingin merelliselle imagolle aivan oleellinen näkökulma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jouni Martikainen kirjoitti 5.3.2012 kello 8:42

    Aimo:

    Jätkäsaari on osa kantakaupunkia,

    Korkea rakentaminen on omimillaan nimenomaan kaupunkien keskustoissa. Vanhoja arvorakennuksia on toki syytä varjella, mutta kun nyt on mahdollista rakentaa korkeasti vanhaan rakennuskantaan koskematta, niin ehdottomasti tornia pystyyn vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kimmo kirjoitti 5.3.2012 kello 10:36

    Jätkäsaaren kongressikeskus. Koetetaan nyt nähdä metsä puilta: kilometrin säteellä on valtava keskittymä (teknologiavetoista?) asiakaskuntaa. Isoja toimistotaloja ja paljon liikkumisen tarvetta. On erittäin mielekästä rakentaa palvelut sinne missä niitä käytetään, ei toiselle puolelle kaupunkia, jonne ne olisi jonkun mielestä kivempi sijoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. a_l kirjoitti 5.3.2012 kello 10:43

    Aimo: Täydennän vielä kommentiani Jätkäsaaren tornista. Katsoin ne pari muutakin montaasia, jotka sisältyivät kokousmateriaaliin. Huh huh! Kaikki kuvat olivat MAALTA MARELLE PÄIN. Yhtään kuvaa ei ollut kantakaupungin suuntaan, joka on se oleellinen näkökulma.

    Niin, kaupungista päin sitä tornia tultaisiin yleensä katsomaan.

    Ei myöskään Tallinnan tai Tukholman lauttamatkustajien näkökulmasta, tai kymmenien tuhansien ulkomaisten risteilymatkustajien silmin nähtynä. Kuten edellä kirjoitin se on Helsingin merelliselle imagolle aivan oleellinen näkökulma.

    Vielä pari vuotta sitten nämä samaiset matkustajat saivat ihailla konttikraanoja, rekkajonoja ja ruosteisten tavarakonttien ja junanvaunujen peittämää satamakenttää. Seuraavat vuodet Jätkäsaaren merellistä siluettia hallitsee rakennustyömaa.

    Jätkän tornin mukana kaupunkiin tulisi miljoonainvestointi, runsaasti työpaikkoja ja mahdollisesti lisää matkailijoita ja konferenssivieraita. Lisäksi torni olisi hyvien julkisten liikenneyhteyksien tavoitettavissa ja se nivoisi Jätkäsaaren uuden alueen kiinni kantakaupunkiin.

    Vastustajat vetoavat ainoastaan visuaalisiin seikkoihin, mutta kauneus on aina katsojan silmässä. Ei se satamabunkkerikaan kaikkien mielestä niin kaunis ole. Hotelli Torniakin aikanaan vastustettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 5.3.2012 kello 10:45

    Päivöläntien kaava reunaehdot huomioonottaen hyvä, perinnetietoista ja kohtuullisen tiivistä asumista Tapanilaan. Tehdään vaan 450 tällaista.

    En tiedä mikä tornissa Odea mietityttää, mutta ambivalentti on omakin suhtautuminen. Tää nyt on vähän hassua, mutta jotenkin näin: Näitä pitää vastustaa jotta niitä voi kannattaa.

    Hankehan on sinänsä hyvä. Paikka on Jätkäsaaren portti, kahden ratikkalinjan risteyksessä, ja rajatilaa kantakaupungin ja uuden kantakaupungin välillä. Tuohon sopii mitä mainiommin iso maamerkki ja palvelurakennus, stockankello Jätkään tapaamispaikaksi. Ja taloudellisesti hanke on hyvä.

    Mutta sitten taas toisaalta ja yleisemmin. Tällaisten rakennuslupien pitääkin olla vaikeita saada. Todella korkeiden rakennusten istumisesta Helsinkiin ei ole mitään kokemusta. Kun ne ovat korkeita niin ne myös näkyvät kauas, vaatii panostusta arkkitehtuuriin, esim. Keilaniemen taso ei riitä. Ei tää niinkään voi mennä että meillä myönnetään yhtaikaa 50 tornin lupa ja ollaan sormet ristissä että tulee hyviä torneja. Vähän malttia tähän.

    Näillä eväillä, eli pitää kanssa tehdä hyvin, hanke on erinomaisen kannatettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Aimo kirjoitti 5.3.2012 kello 11:12

    Jouni Martikainen: Korkea rakentaminen on omimillaan nimenomaan kaupunkien keskustoissa. Vanhoja arvorakennuksia on toki syytä varjella, mutta kun nyt on mahdollista rakentaa korkeasti vanhaan rakennuskantaan koskematta, niin ehdottomasti tornia pystyyn vaan.

    Näkemyksesi on sukua 30-luvun suunnitteluideologialle, jolloin mm. nyk. Stokmannin paikalle suunniteltiin 20-kerroksista tornia. Joku kehui aikaisemmin Manhattania. Siihen ei oikein Suomen väkiluku riitä. Kannattaa käydä katsomassa vähän pienempiä USA:n kaupunkeja, Detroit, Huston ym. Keskustoissa on rypäs torneja, joka alue on iltaisin täysin kuollut ja jopa ihmisille vaarallinen. Aiheesta on kirjakin 60-luvulta, The Rise and Fall of Great American Cities (en nyt muista tekijää). Parasta kaupunkia Suomessa on Helsingin ruutukaavakeskusta, max 6 kerrosta, miksi kaupunki pitäisi keksiä joka maanantai uudelleen. Vielä viehättävämpiä ovat Pohjois-Italian renesanssikaupungit, niistä voisi ottaa mallia “lähiöiden” suunnitteluun. Oleellista viihtyisälle kaupunkimiljöölle ovat kivijalkakaupat ja kahvilat. Nykyaika tietenkin vaatii, että keskustojen alla on parkkipaikat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Juhani Salovaara kirjoitti 5.3.2012 kello 16:56

    Onko fiksua antaa lupa rakentaa jäähalleja harvoille, jotka vieläpä käyvät autoilla treeneissä ja samalla puhua energian säästämisestä? Energiaa ei säästy, jos koko ajan rakennetaan lisää turhuuksia ja synnytetään samalla aina vain enemmän korvattavaa energiankysyntää uusiutuville. Vieläpä pääosin lajille, joka haluaa vain tietynlaisia katsojia matseihinsa, nostamalla lippunsa hinnat taivaisiin. Uusia selänteitähän tuolla halutaan kasvattaa, joten kansanterveydelliset ja syrjäytymisen torjuntaan liittyvät perustelut ovat höttöä.

    Kansanterveyttä voi hakea astumalla lastensa kanssa ovesta ulos ja jättämällä telkkarin katselut väliin. Isukkikin joutuu hikoilemaan, eikä vain kiroilemaan laidan takana. Samalla hoituisi syrjäytymisongelma, kun ihmiset liikkuisivat ulkona keskenään ja joutuisivat ylipäätään erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Helsingistä löytyy valtavasti mahdollisuuksia liikkua ihan ilman maksujakin. Tosin nekin vähenevät asutuksen levitessä ja toisaalta toisista eristäytyminen tapahtuu huomaamatta asutuksen ollessa harvaa.

    Jätkän hotelli lienee eniten rohkeutta vaativa hanke pitkään aikaan. Samalla toki energiasyöppö, mutta silti viemässä kohti palvelutaloutta ja “päästöttömiä” työpaikkoja, jos turistitkin saataisiin kaupunkiin vähemmillä päästöillä syömään lähiruokaa. Työntekijät saisivat sitten tyytyä urheilemaan nykyisissä halleissa ja tiivistämällä säästettävissä olevissa metsissä. Nykyäänhän Helsinki tuntuu olevan vain alelaari, johon halutaan Guggis tuomaan elämää. Itse näkisin matkailupanostusten mieluummin tulevan edes jotain kautta omasta kaupungista ja sen identiteetistä, johon Kämp jotenkin vielä kuuluu, vaikka vanha hotelli onkin vain lavaste vanhasta.

    Rahoittaja on saanut Tukholmassa pystyyn laadullisesti hyvän Victoria Towerin ja tämä hanke on selvästi sukua sille. Laadutonta jälkeä lienee turha pelätä, kun Kämp tuskin haluaa luopua maineestaan.

    Tontti on aika pieni kun siellä käy, joten alkuperäisten havainnekuvien jytkymäisyys tuskin toteutuu. Voisi olla yllättävänkin siro toteutuessaan, vaikkakin korkea. Mitä tärkeintä, niin tontilla ei ole purettavia vanhoja rakennuksia tai kaadettavaa metsää. Myöskään omaleimaista vanhaa rakennuskantaa ei ole lähistöllä näkyvissä, joten suoraa yhteentörmäystä ei tulisi, kuten monella torilla ympäri Suomea.

    Korkeus on vähemmän kuin naapurustossa olevan voimalan piippu, mutta selvästi korkeampi kuin naapuriin tulevat. Ei kuitenkaan niin korkea, että tulisi Montparnassen tornin kaltainen piikki kaupunkiin. Tuskin näkyy koko torni jalankulkijalle myöskään nykyiseen keskustaan Stockkan liepeille.

    Ulkonäkö onkin sitten katsojan arviointia vailla ja olisi toki helpompaa löytää voittaja 5 ehdotuksesta, kuin näyttää vihreää valoa yhdelle tilaustyölle. Victoria Towerissa on paljon samaa outoine leikkauksineen kuin tässäkin, mutta omaan silmään ne sopivat.

    Mitä korkeaan rakentamiseen yleisemmin tulee, niin museovirastolta on vahingollista hakea apua. Onko järkeä siinäkään, että Espoossa halutaan säästää metsän siluetti, mutta kaataa lavasteeksi jäävän puurivin takaa koko metsä ja rakentaa matalana koko alue? Samaa lavastustahan käytetään avohakkuita piilotellessa, mutta avohakkuualue sentään kasvaa metsäksi ajan mittaa. Vihreää? Edelleen on tulossa ne 400 000 ihmistä, kun mitään muutakaan keinoa pitää yhteiskuntaa yllä, kuin talouskasvu, ei näytetä hyväksyvän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Briitta kirjoitti 5.3.2012 kello 17:22

    Kaarelan Jäähallin nykyinen hankepaikka on jo nyt liikenteellisesti hankala ja vaativa pienille koululaisille. Entäs jo siinä alkaa surrata henkilöautoa jatkuvalla syötöllä harjoitusvuorojen vaihtuessa useita kertoja vuorokauden aikana? Jäähalli ei kuulu omakotitaloalueelle, jossa asuu ikäihmisiä omakotitaloissaan. Esim. Pirkkola on lähellä ja siellä on valmiina paljon käyttämätöntä parkkitilaa ja suuri osa infraakin jo! Suora liittymä Kehältä parantaa vielä sijaintia hurjasti. Ei tarvi rueta survomaan rakennusta viher- ja puistoalueelle, kun tarjolla on todella loistava paikka Pirkkolassa. Silmät ja korva auki todellisille vaihtoehdoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mikko H kirjoitti 5.3.2012 kello 17:46

    Aimo: Kannattaa käydä katsomassa vähän pienempiä USA:n kaupunkeja, Detroit, Huston ym. Keskustoissa on rypäs torneja, joka alue on iltaisin täysin kuollut ja jopa ihmisille vaarallinen. Aiheesta on kirjakin 60-luvulta, The Rise and Fall of Great American Cities (en nyt muista tekijää).

    The Death and Life of Great American Cities, 1961, Jane Jacobs (1916-2006)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. MIVa kirjoitti 5.3.2012 kello 20:02

    Mitä ihmeen hyötyä jostain kaupungin näkymästä on kenellekkään? Kuka ihmeen turisti tulee Hesaan kattoon näkymää mereltä? Ainakin se porukka on kovin pieni. Suomalaisista kovin vähän käy tota näkymää mereltä katsomassa. Ei ne härmäläiset Tallinnan tai Tukholman laivalla paljon Hesan taloja kattele. Ehdottomasti torni vaan pystyyn ja muuallekin mihin vähäkin voi ajatella. Ydinkeskustaanhan niitä ei kai kukaan ole edes tunkemassa. En voi käsittää että jotkut kammoavat korkeaa raketamista. Eihän ne talot mitään ydinvoimaloita ole. Italian renesanssikaupungit malliksi? Niinpä. Kas kun ei Baabelin torni. Otetaan kyllä vanhasta mallia, mutta joku järki tässäkin. Jokainen saa tietysti olla mitä mieltä tahansa, mutta alituinen kielteisyys kaikkeen kehitykseen ja uusien ajatuksien toteutukseen alkaa joskus tuntua kummalta. Tuntuu, että ne jotka vastustavat suurin piirtein kaikkea pitävät eneten ääntä ja muut vaan kuuntelee. Voisiko tästäkin järjestää äänestyksen kunnallisvaalien yhteydessä? Saako Hesaan rakentaa korkeita rakennuksia niille ilmoitetuille alueille? Jos enemmistö hesalaisista sanoo ei, niin sitten niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. teekkari kirjoitti 5.3.2012 kello 20:08

    Jenkkikaupunkien kuolemaan johti asutuksen karkaaminen omakotitalomatoksi kaupunkien ympäristöön “amerikkalaisen unelman” mukaisesti, ei tornirakentaminen keskustoissa. Lisäksi osatekijänä oli valtava autoliikenteen vaatima tila, joka johti keskustojen muuttumiseen valtavien parkkipaikkojen ja moottoriteiden tilkkutäkiksi, jonka keskellä oli muutamia harvaan rakennettuja torneja. Joku otti esille Detroitin: siellä on keskustan alueesta karkeasti puolet maantasoon rakennettuja pysäköintikenttiä, joihin autoja syöttävät valavat moottoritiet. Näkeekö joku oikeasti tämän todellisena uhkakuvana jätkäsaaressa?

    Kaupunkielämälle oleelliset kivijalkapalvelut vaativat riittävän intiimin katutilan jotta siellä kehtaa kävellä sekä riittävän suuren tiheyden jotta palveluille riittää asiakkaita. Ainoa uhkakuva minkä tornirakentamisessa voi kaupunkielämälle nähdä on siinä, että niiden vuoksi katutasoa muutettaisiin entistä enemmän vain liikenteen käyttöön parkkipaikkoina ja -taloina. Muuten lisäkerrokset tuovat ainoastaan lisää elämää myös katutasoon.

    Oleellisinta on kuitenkin rakentaa talot riittävän lähelle toisiaan, ihan korkeudesta riippumatta. Jokaisen kadun ja aukion ei tarvitse olla niin leveä, että sillä mahtuu järjestämään neuvostoliittolaisen panssaridivisioonan ohimarssin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kari Rajala kirjoitti 5.3.2012 kello 20:57

    Tiivis kaupunkirakenne saattaa jopa lisätä päästöjä
    (IL nettilehti 5.3.2011

    “Asuinalueen rakenne ei vaikuta merkittävästi asukkaiden kasvihuonekaasupäästöihin, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta väittelevä valtiotieteen maisteri Jukka Heinonen toteaa.

    Heinosen väitöstutkimus kiistää ajatuksen siitä, että kaupunkirakenteen tiivistäminen on ilmastonmuutoksen näkökulmasta kestävän kehityksen mukaista.

    Heinosen mukaan vaikutus voi olla jopa päinvastainen, sillä tiiviisti rakennetuilla alueilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet kulutushyödykkeiden käyttämiseen. Lisäksi asuinalueiden tiivistyessä tulotasot ja sitä myötä myös kulutustasot nousevat.

    Väitöstutkimuksessa selvisi, että aluerakenne vaikuttaa merkittävästi ainoastaan yksityisautoilun päästöihin.

    Heinonen väittelee Aalto-yliopistossa Espoossa perjantaina.”

    Lähde: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012030515287146_uu.shtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mikko Särelä kirjoitti 5.3.2012 kello 20:58

    Positiivista tuossa tornihankkeessa on se, että nyt tehdään tornia, joka istuu sirosti pienelle tontille, eikä tehdä mahdottomia lisämatkoja sen ympäri kiertävälle jalankulkijalle. Jos korkeaa rakentamista tehdään, se pitää tehdä juuri näin.

    Se vastakkainen esimerkkikin löytyy sitten Helsingin vast’ikään hyväksytyistä hankkeista: http://1.bp.blogspot.com/-VTsU0wOrGyk/TzQ7s73j_UI/AAAAAAAAAes/uGWgCcF9jDU/s1600/kalasatama-corbu.png

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. spottu kirjoitti 5.3.2012 kello 22:15

    Torni ei ole kaupunkikuvan kannalta lopulta kovin oleellinen, Tyynenmerenkatu on hotellin kohdalta piirretty niin leveäksi ja risteysalue laajaksi että ne katkaisevat Ruoholahden kaupunkijatkumon ennen rantaa. Toisella puolella on Hietalahdenrannan – Mechelininkadun railo joten nykytila ei huonone sielläkään. Uusi ja vanha kantakaupunki on ilmeisesti haluttu pitää erillään, yksi tötsä irti molemmista ei nivo mitään mihinkään. Rajatilakaupunki ?

    Nykytyylillä speksattu hotelli sisäänvedeetyinen saattoliikennealueineen rikkoo katumiljöön tehokkaasti (vrt. Scandic Kampissa ja Mannerheimintien isot hotellit), joten sinänsä hyvä että hotelli on kadulla joka on valmiiksi rikki.

    Muotokieli saisi olla jotain symmetrisempää ja puhuttelevampaa, minusta Victoria-hotellin tyyli ei sovi kaupunkimiljööseen vaan työpaikka-alueille joissa rakennuksen ei ole tarkoituskaan asettua osaksi ympäristöään. Arkkitehtikilpailu ?

    Kongressikeskuksen paikka Ruoholahdessa on ihan ok, parempi olisi vain Koivusaari metron päällä, jolloin teknologiavetoinen asiakaskunta ja keskustan huvitukset olisivat keskimäärin ajallisesti vielä lähempänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ville M kirjoitti 5.3.2012 kello 22:49

    USAssa asutuksen leviämiseen ympäri peltoja omakotitaloihin oli suurin syy lainoitus politiikalla(fannie ja freddie yms) jossa valtion takaammia lainoa, käytännössä ainoa järkevä rahoitus omaan kämppään, sai vain ja ainoastaan omakotitaloihin, ja vieläpä lähinnä uusiin sellaisiin. Eli kerrostalo kämppiä tai edes kunnostus rahaa vaativia rivitaloja ei ollut oikeastaan mahdollista keskiluokan ostaa koska valtion lainapolitiikka ei tukenut sellaista. Eli käytännössä jopa sellaiset perheet jotka olisivat halunneet asua hyvässä/kunnostutetussa omistus kämpässä kaupungin keskustassa, eivät siten voineet tehdä.

    Vielä nykyäänkin suurin osa USAn keskustan asunto kerrostaloista, esim San Franciscossa, on vuokra-asuntoja, ja usein pieniä ja huonokuntoisia sellaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 5.3.2012 kello 22:50

    Jäähalli ontodellinen energiatuhlari,jään ylläpito vie energiaa ja käyttäjistä suurella osalla on sen verran varusteita,että kuljetus autolla on välttämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. migul kirjoitti 6.3.2012 kello 3:33

    Aimo: kaupungista

    Jossain ksv sivuilla oli joku huonolaatuinen , mutta asiansa ajava video korkeista rakennuksista helsingissä. Kannattaa katsoa löytyisikö tuota vielä.

    Niin kuin sanottu Jätkasaari ei mereltäpäin ennen ollut kummoinen ilmestys . Itseä vaan vaivaa tuon tornihotellin rumuus. Hmm voisiko tuota vähän kääntää , että talon kulmaa näkisi mechelininkadulle? Tönkkä torni tuo on , ehkä enemmän kerroksia helpottaisi asiaa. Tottumus ja mielipidekysymyshän tuo on. Investoinnit kaupunkiin ovat tervetulleita , mutta ettei nyt vaan kävisi kuin verkkokaupan peltihallin kanssa. Kun rahaa tulee niin saa rakentaa mitä tahansa vähän miten tahansa? Jos istuisin lautakunnassa puoltaisin tuota pitkän harkinnan jälkeen. Kun alue rakentuu verkkokauppa on entistä enemmän piilossa ja hotelli on vain yksi bulkkitorni. Isomman Kalasataman keskuksen laadukas toteuttaminen on mielestäni kriittisempi helsingin yleisilmeelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Aimo kirjoitti 6.3.2012 kello 8:11

    Mikko Särelä:
    Positiivista tuossa tornihankkeessa on se, että nyt tehdään tornia, joka istuu sirosti pienelle tontille, eikä tehdä mahdottomia lisämatkoja sen ympäri kiertävälle jalankulkijalle. Jos korkeaa rakentamista tehdään, se pitää tehdä juuri näin.

    Se vastakkainen esimerkkikin löytyy sitten Helsingin vast’ikään hyväksytyistä hankkeista: http://1.bp.blogspot.com/-VTsU0wOrGyk/TzQ7s73j_UI/AAAAAAAAAes/uGWgCcF9jDU/s1600/kalasatama-corbu.png

    Särelä pitää hyvänä että tornin voi kävellen kiertää. Menepä kiertämään Vuosaaren Cirrus jonain tuulisena talvisena päivänä, kun jatkakäytäväkin ovat usein liukkaita. Eipä rollaattorimummot paljon tornia kiertele, tuskin pääsevät ilman apua Columbukseen maitokauppaan. Jätkäsaaren torni tulisi vielä pahempaan paikkaan avomeren äärelle. Vallitseva tuulensuunta näillä leveysasteilla on lounaasta. Aimo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Myyntimies kirjoitti 6.3.2012 kello 8:38

    Jätkäsaaren torni ja Halliksen torni Pasilaan edustavat “myyntikuvien” perusteella sinänsä korkeatasoista arkkitehtuuria, sitä kyllä Suomesta löytyy. Mutta mikä takaa ettei toteutus ole aivan toisenlainen. Varoittava esimerkki on Vuosaaren Cirrus, josta järjestettiin muodon vuoksi oikein arkkitehtikilpailukin. Kun asemakaava oli tehty, rakennuttajan kiinnostus laatuun katosi välittömästi. Mikä takaa ettei nyt käy samoin. Lain mukaan rakennuslupa on annettava jos suunnitelma täyttää kaavan ehdot. Kaupunkikuvaneuvottelukunta voi korkeintaan vähän viivyttää ja yrittää jumpata suunnitelmaa paremmaksi.Ei kannata olla liian sinisilmäinen, rakennuttajalla on kyseessä isot rahat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2012 kello 8:57

    Cirruksen torni ja Kampin keskus ovat varottavia esimerkkejä siitä, että kaavoituksen yhteydessä näytetään kauniita kuvia ja sitten toteutetaan ihan muuta. Täsdtä lautakunta on oppinut ja kirjoittaa tuon rakennuyspiirrustuksen kaavaan – siis jos hyväksyy tämän suunnitelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko Särelä kirjoitti 6.3.2012 kello 8:45

    Aimo: kaupungissa yksi pahimmista virheistä, mitä voidaan tehdä, on se että korttelit tai talot tekevät pitkälle matkalle esteen liikkumisessa. Se hyvä puoli kiertämisen helppoudessa ei tule siitä, että joku haluaa huvikseen kiertää talon ympäri, vaan siitä että joku saattaa tulla rantaa pitkin ja haluta siinä kohtaa kadulle. Tai sitten joku haluaa siirtyä kadulta rannan puolelle.

    Täällä aiemmin jo siteerattiin Jane Jacobsin kirjaa Death and Life of Great American Cities. Yksi tämän kirjan tärkeistä huomioista on juuri se, että lyhyet korttelit ja helppo ja nopea kävely kaikkialle on äärimmäisen tärkeää toimivalle kaupunkirakenteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 6.3.2012 kello 9:24

    spottu: Kongressikeskuksen paikka Ruoholahdessa on ihan ok, parempi olisi vain Koivusaari metron päällä, jolloin teknologiavetoinen asiakaskunta ja keskustan huvitukset olisivat keskimäärin ajallisesti vielä lähempänä.

    No ei oleísi. Metrolla menee Koivusaaresta Kamppiin noin 4 min, Rautatientorille 5 min. Ysillä Kamppiin ehkä 5 min ja Rautatientorille sitten vähän enemmän. Kun laskee kävelyajat päälle niin vaikea nähdä miten se metro olisi nopeampi.

    Ylipäänsä jos halutaan syöttää ihmisiä “keskustan huvituksiin”, jotka nyt lähtökohtaisesti on pitkin keskustaa katutasossa, niin metro ei ole siihen hyvä väline. Jos halutaan syöttää ihmisiä ostoskeskuksiin, niin metroasema niiden kellarissa on toki toimiva ratkaisu. Se on ostareiden välinen juna, hyvässä ja pahassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Michael Perukangas kirjoitti 6.3.2012 kello 10:09

    Laitoin viestin lautakunnan varsinaisille ja varajäsenille ennen viime viikon kokousta. Asia on pöydätty, hyvä. Liikuntalaitoksissa ei sinänsä ole pahaa, mutta tällainen hanke ei sinänsä edistä demokraattisesti kansanterveyttä. Jääkiekkopuoluella on kuitenkin vahvat lobbarit. Vastapäätä on vanhan puukoulun kenttä, joka on päästetty ränsistymään kuulemma jo useita vuosia, ilmeisesti siksi että koulukin ollaan lakkauttamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. spottu kirjoitti 6.3.2012 kello 10:54

    tpyyluoma: Ylipäänsä jos halutaan syöttää ihmisiä “keskustan huvituksiin”, jotka nyt lähtökohtaisesti on pitkin keskustaa katutasossa, niin metro ei ole siihen hyvä väline.

    Ei vaan matkat keskimäärin ovat ajallisesti lyhyempiä, olettaen että espoolaiset ovat asiakaskunnassa hyvin edustettuna, ja iso osa helsinkiläisistä kävijöistä on valmiiksi metrossa jolloin yksi vaihto jäisi pois.

    Maakunnasta junalla tullessakin olisi mukavampi matkustaa kun kamojen kuljetus onnistuu metrossa helpommin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Pertti Hämäläinen kirjoitti 6.3.2012 kello 11:15

    Kumma, että kukaan ei ole huomannut Jätkäsaaren tornihotellista kaupunkikuvan kannalta ehkä olennaisinta seikkaa: pilvenpiirtäjä on suunniteltu Mechelininkadun ja Bulevardin jatkeiden risteyskohtaan, ilmeisesti maksimaalisen näkyvyyden varmistamiseksi.

    Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa väitetään, että hotellin heittämää varjoa on simuloitu tietokonemallein, joiden perusteella se ei juurikaan varjosta asuintaloja vaan lähinnä katualuetta ja merta. Ilmeisesti mallia on tarkasteltu vain keskikesällä? Bulevardin valoisuudesta nauttineet kaupunkilaiset tietävät hyvin, että suuren osan vuotta aurinko paistaa parhaaseen aikaan iltapäivästä varsin matalalta pitkin katua. Ihanasti, sanoisin.

    Ennen muinoin kaupunkisuunnittelun keskeisiä periaatteita olivat näkymäakselit, joista ehkä parhaana esimerkkinä Helsingissä on Unioninkatu – Siltasaarenkatu. Toisessa päässä Tähtitorni, toisessa päässä Kallion kirkko, jotka on luontevasti sijoitettu akselin päissä sijaitsevien mäkien päihin. Bulevardin päässä ei luonnollista maantieteellistä kiintopistettä ole, vaan Jätkäsaaren tornihotelli katkaisisi Bulevardin akselin merellisen yhteyden tarkoituksettomasti ja pilaisi kaupunkikuvan Erottajalle asti.

    Hotelliyrittäjä on luvannut olla toteuttamatta koko hankettaan, ellei saa lupaa koko 32 kerroksen mitalle. Tähän lupaukseen olisi syytä tarttua ja evätä lupa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. spottu kirjoitti 6.3.2012 kello 11:24

    Mikko Särelä: Aimo: kaupungissa yksi pahimmista virheistä, mitä voidaan tehdä, on se että korttelit tai talot tekevät pitkälle matkalle esteen liikkumisessa.

    Joo. Uudessa Dubaissa voi käydä kokemassa mitä tapahtuu kun tätä ei muisteta tai haluta huomioida.

    Rantoja pitkin kiertävä kevyen liikenteen väylä on tuossa kohtaa ihan ehdoton. Ihmetyttää vain miksi se näyttäisi olevan piirretty 8m leveäksi kaventuakseen hotellin kohdalla kuuteen metriin. Ei tämä ole jalankulkija- vaan automittakaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Vertaileva jalankulkija kirjoitti 6.3.2012 kello 12:23

    Jossain KSV:n perusteluissa Jätkätornin rakentamiseksi mainittiin, että onhan vieressä jo massiivisia Tallinnan ja Ruotsinlauttoja ja risteilyaluksia. Samalla logiikalla voi yhtä hyvin rakentaa Katajanokalle vastaavan tornin, vaikka Makasiiniterminaalin paikalle. Se olisi samalla etäisyydellä Erottajalta kuin nyt suunniteltu torni, kuten joku mainitsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. spottu kirjoitti 6.3.2012 kello 12:47

    Pertti Hämäläinen: ..vaan Jätkäsaaren tornihotelli katkaisisi Bulevardin akselin merellisen yhteyden tarkoituksettomasti ja pilaisi kaupunkikuvan Erottajalle asti.

    Hyvä pointti, mutta eikö hotellin torniosa ole himpun pohjoiseen Bulevardin akselista ?

    OT: Eläinmuseon mäki – Johanneksen kirkko -akselin katkaiseminen on Kampin Keskuksen suurin synti, mutta asia oli kuulemma arkkitehtien vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa, mitä tuo sitten tarkoittaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. teekkari kirjoitti 6.3.2012 kello 15:18

    Pertti Hämäläinen:
    Kumma, että kukaan ei ole huomannut Jätkäsaaren tornihotellista kaupunkikuvan kannalta ehkä olennaisinta seikkaa: pilvenpiirtäjä on suunniteltu Mechelininkadun ja Bulevardin jatkeiden risteyskohtaan, ilmeisesti maksimaalisen näkyvyyden varmistamiseksi.

    Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa väitetään, että hotellin heittämää varjoa on simuloitu tietokonemallein, joiden perusteella se ei juurikaan varjosta asuintaloja vaan lähinnä katualuetta ja merta. Ilmeisesti mallia on tarkasteltu vain keskikesällä? Bulevardin valoisuudesta nauttineet kaupunkilaiset tietävät hyvin, että suuren osan vuotta aurinko paistaa parhaaseen aikaan iltapäivästä varsin matalalta pitkin katua. Ihanasti, sanoisin.

    Ei se ihan suoraan bulevardin jatkeelle osu, jää linjan pohjoispuolelle. Oikeastaan osuu aika todella hyvin kortteleihin.

    Tein tollasen nopean massamallin jonka pitäisi toimia Google Earthissa, siinä on se toinenkin palikka jotenkuten paikoillaan.

    http://www.2shared.com/file/DFxJBLVw/Jtkn_torni.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 6.3.2012 kello 15:23

    spottu: Ei vaan matkat keskimäärin ovat ajallisesti lyhyempiä, olettaen että espoolaiset ovat asiakaskunnassa hyvin edustettuna, ja iso osa helsinkiläisistä kävijöistä on valmiiksi metrossa jolloin yksi vaihto jäisi pois.Maakunnasta junalla tullessakin olisi mukavampi matkustaa kun kamojen kuljetus onnistuu metrossa helpommin.

    Nyt taas vähän jäitä siihen metropipoon. Puhut siis palvelusta jonka käyttäjäkunnassa on yliedustettuna Itä-Helsinkiläiset ja Espoolaiset?

    Matkatavaroiden roudaamisen kannalta mikä tahansa maanalainen juna ylös-alas kapuamisineen on vihoviimeinen vaihtoehto. Bussikin on parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. KariS kirjoitti 6.3.2012 kello 15:41

    Vertaileva jalankulkija:
    Jossain KSV:n perusteluissa Jätkätornin rakentamiseksi mainittiin, että onhan vieressä jo massiivisia Tallinnan ja Ruotsinlauttoja ja risteilyaluksia. Samalla logiikalla voi yhtä hyvin rakentaa Katajanokalle vastaavan tornin, vaikka Makasiiniterminaalin paikalle. Se olisi samalla etäisyydellä Erottajalta kuin nyt suunniteltu torni, kuten joku mainitsi.

    Tuo torni on pelkkä hyvitys tälle grynderille, jonka hotellihanke Katahanokalle aikanaan evättiin. Helsingissä gryndereitä osataan kyllä pitää tyytyväisinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. spottu kirjoitti 6.3.2012 kello 16:29

    tpyyluoma: Nyt taas vähän jäitä siihen metropipoon. Puhut siis palvelusta jonka käyttäjäkunnassa on yliedustettuna Itä-Helsinkiläiset ja Espoolaiset?

    Teknologia-ala on metron varressa (ja Espoossa) yliedustettuna. Tämä on kai ollut vähän tarkoituskin. Korostuu sitä mukaa kun asiantuntija-alat keskittyvät keskusta-Ruoholahti-Keilaniemi-Otaniemi-Tapiola-Leppävaara -nauhalle.

    Matkatavaroiden roudaamisen kannalta mikä tahansa maanalainen juna ylös-alas kapuamisineen on vihoviimeinen vaihtoehto. Bussikin on parempi.

    Itse roudaan aina matkatavarat maanalaisissa junissa, niissä on nykyään hissitkin jos tavaraa on enemmän kuin jaksaa kantaa. Maanpinnan olosuhteista tarvitsee silloin välittää hyvin vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kimmo kirjoitti 6.3.2012 kello 16:31

    KariS: Tuo torni on pelkkä hyvitys tälle grynderille, jonka hotellihanke Katahanokalle aikanaan evättiin. Helsingissä gryndereitä osataan kyllä pitää tyytyväisinä.

    Eikö tämä epäkohta hoituisi paremmin vaihtamalla Guggenheimin ja hotellin paikkaa. Sen museorotiskon voisi rakentaa Jätkään ja määrätä pakolliseksi rajamuodollisuudeksi Tallinnaan pyrkiviltä ja sieltä tuleville kaljaturisteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Pertti Hämäläinen kirjoitti 6.3.2012 kello 18:39

    teekkari: Ei se ihan suoraan bulevardin jatkeelle osu, jää linjan pohjoispuolelle. Oikeastaan osuu aika todella hyvin kortteleihin.

    Tein tollasen nopean massamallin jonka pitäisi toimia Google Earthissa, siinä on se toinenkin palikka jotenkuten paikoillaan.

    Kiitos mallista. Sen perusteella näyttää tosiaan siltä, että Bulevardia enemmän pitäisi olla huolissan Lönkan akselista. Senhän blokkaa tuo matalampi osa aika ikävästi. Ja Baanaa pitkin pyöräileville näkymä Hietalahtea kohti käännyttäessä avautuu kovasti dramaattisena (neutraalia termiä käyttääkseni).

    Kun Helsingissä ei aurinko nouse parin talvikuukauden aikana koskaan yli kymmentä astetta korkeammalle horisontista, niin taitaa tuon tornin varjo aika usein asuintaloihinkin osua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Antero kirjoitti 6.3.2012 kello 19:21

    Eihän tuo Jätkäsaaren tornihotelli näkyisi kantakaupungista juuri mistään. Olisi vain pieni piristys alueelle, mutta pahoin pelkään, että Jätkäsaaresta tulee tulevaisuudessa vain uutta Ruoholahtea, sillä liian tehotonta on rakentaminen että kivijalkatason palveluille löytyisi tarpeeksi käyttäjiä. Kukaan tuskin lähtee muualta Helsingistä Jätkäsaareen asti ostoksille, vaan jätkäsaarelaiset itse pitävät alueen palvelut hengissä.

    Ja kaiken kukkuraksi alueelle on vielä suunniteltu oma kaupallinen keskus, voi itku ja parku. Suunnitellaanko tässä nyt uutta kantakaupunkia vai lähiötä?

    HOASin rakennus on jo kutakuinkin valmis, eikä ole mikään kaunistus sekään, kuten ei mikään HOASin rakentamista kohteista. Perus kustannustehokasta bulkki-arkkitehtuuria. Ja vielä niin näkyvällä paikalla. Anteeksi aiheesta irtaantuminen.

    PS. Miksei hotelliin voisi rakentaa kaksi kerrosta lisää, jotta saataisiin Pohjoismaiden korkein hotelli? Olisihan saavutus sekin. Nykyisellä suunnitelmalla 32-kerroksinen jää noin 5 metriä Tukholman Victoria Towerille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Mikko Särelä kirjoitti 6.3.2012 kello 19:21

    Kun Helsingissä ei aurinko nouse parin talvikuukauden aikana koskaan yli kymmentä astetta korkeammalle horisontista, niin taitaa tuon tornin varjo aika usein asuintaloihinkin osua.

    Helsingissä osuu ihan normaalin 6-kerroksisen talon varjo naapuritaloihin talvella aika usein. Yksi torni, jonka varjo suuren osan päivästä osoittaa merelle ei tässä tee kovin dramaattista muutosta.

    Siis ihan oikeasti, oletko koskaan ollut kantakaupungin asunnoissa talvella? Se, että naapuritalo on auringon edessä on osa elämää. Hinta, jonka maksaa mieluusti siitä, että palvelut ovat lähellä. Ja niitä palveluita ei ole ilman niitä muita lähellä asuvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Daniel Federley kirjoitti 6.3.2012 kello 19:53

    Spottu ja Tpyyluoma, ettei kai te oikeasti luule, että kansainväliset kongressivieraat matkustavat metrolla? Minne ne sillä menisivät?

    Kongressivieraat kulkevat lentoasemalta busseilla, takseilla ja autoilla hotelliinsa ja takaisin. Siinä välillä liikkuvat jalkaisin lähistöllä, jos hotellista näköetäisyyden päässä on jotain viihtyisää ja houkuttelevaa. Tai menevät (kimppa)taksilla keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Mikko Särelä kirjoitti 6.3.2012 kello 20:33

    Daniel: Joo, olet oikeassa, että ensisijainen kysymys paikan valinnassa on tilan riittävyyden jälkeen se, onko kävelyetäisyydellä kaupunkia josta nauttia. Ratikka hotellin oven edessä on iso plussa ja tämän sanoi yrittäjä suoraan. Muistaakseni tuo suomalainen yrittäjä, joka hotellia esitteli, lausui jotenkin seuraavasti: jos ei suoraan hotellin vieressä olisi ratikkapysäkkiä, ei tätä projektia olisi edes harkittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Henrik Bruun kirjoitti 19.3.2012 kello 14:07

    Kaupunkisuunnitteluvirasto päällikkö asuu muuten Kauniaisissa.

    Onpa Soininvaaralla lapsellinen argumentti: harva näkee kaupungin mereltä päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus