Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilijalanjälki

Kovasti on taas julk­isu­udessa keskustel­tu Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan kaupunki­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maal­la asu­van. Olen kom­men­toin­ut asi­aa viimeis­teltävänä olevas­sa kir­jas­sani Vihreä poli­ti­ik­ka, jos­sa ratkaisen kaik­ki olen­naiset asi­at maail­mas­sa ja pari epäolen­nais­takin. Kir­joi­tan tästä aiheesta näin:

====

Vuon­na 2011 ilmestyi Aal­to-yliopis­ton tutk­i­joiden Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimus  Impli­ca­tions of urban struc­ture on car­bon con­sump­tion in met­ro­pol­i­tan areas, jon­ka mukaan, jos tuotan­non päästöt kohdis­te­taan kulu­tuk­sen mukaan, elämi­nen tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa ei tuo­ta pienem­pää hiil­i­jalan­jälkeä kuin maal­la. Kan­nat­taako kaupunki­raken­net­ta siis tiivistää? Tulos perus­tui siihen, että tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, vaikka­pa Töölössä, asuu keskimääräistä varakkaam­paa väkeä, jot­ka matkus­ta­vat paljon ulko­mail­la ja joiden ylelli­nen elämä muu­toinkin kas­vat­taa hiilijalanjälkeä.

Pien­ti­lal­lis­ten las­ten hiil­i­jalan­jäl­ki olisi kaikki­nen­sa var­maankin pienem­pi, jos he jatkaisi­vat vaa­ti­ma­ton­ta elämää pien­ti­lal­la, kuin jos he opiske­li­si­vat Aal­to-yliopis­tossa ja eläi­sivät vauras­ta insinöörin elämää kaupungis­sa. Suurin hiil­i­jalan­jäl­ki on kehyskun­tien omako­tialueil­la, joil­la korkea kulu­tus­ta­so yhdis­tyy pitki­in matkoi­hin. Jos vakioimme tulota­son, hiil­i­jalan­jäl­ki on tiivi­il­lä kaupunkiseuduil­la selvästi kehyskun­tia pienem­pi. Vas­taväit­teenä voi toki esit­tää, että hajaan­tunut yhdyskun­tarakenne ehkäisee tehot­to­muuten­sa takia taloudel­lista kasvua ja siten välil­lis­es­ti pienen­tää hiil­i­jalan­jälkeä. Kukaan ei ole vielä keksinyt vas­tus­taa yhdyskun­tarak­en­teen eheyt­tämistä vedoten hajaan­tuneen yhdyskun­tarak­en­teen ansioi­hin taloudel­lisen kasvun ehkäisyssä.

====

Kos­ka on muu­takin tekemistä, en ehtisi lukea tuo­ta tutkimus­ta tark­istaak­seni, onko siinä tutkit­tu erik­seen kansalais­ten kulu­tus­tot­tumuk­sia kaupungeis­sa vai esti­moitu se tulo­jen perus­teel­la. Voisi nimit­täin uskoa, että kaupunki­lainen käyt­tää suurem­man osan tulois­taan lähipalvelui­hin kuin syr­jäisel­lä maaseudul­la asu­va uuku­niemeläi­nen ihan vain sik­si, että niitä on ylipään­sä tar­jol­la. Tietääkö joku, vaikka­pa tutk­i­ja itse?

 

135 vastausta artikkeliin “Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilijalanjälki”

  1. Käsit­tääk­seni kulu­tuk­sen jakau­tu­mista oli Tilas­tokeskuk­sen aineis­ton perus­teel­la ryh­mitel­ty. Eroa syn­tyi esim. ulko­maan­matkoista, vapaa-ajan palveluista, päivit­täis­tavaroista ja huollosta+ylläpidosta, raken­nuk­ses­ta ja ton­tista sekä sähköstä ja läm­möstä. Yleis­es­ti ottaen kaupungis­sa on kalli­im­paa ja kulute­taan enemmän.

    Ehkä merkit­tävin maaseudun pienem­pää hiil­i­jalan­jälkeä selit­tävä havain­to oli, että maaseudul­la per­hekoko on suurem­pi ja tulot selvästi pienem­mät. Oma käsi­tyk­seni oli, että tutk­i­joiden tarkoi­tus oli tuo­da esi­in per­in­teisen maalaiselin­ta­van ekol­o­gisu­us ver­rat­tuna kaupunki­laiseen elin­ta­paan. Nur­mi­järvet ovat tosi­aan sit­ten oma lukun­sa, huonot puo­let molem­mista yhdistettynä.

  2. Seli­tys­tä hiil­i­jalan­jäl­jen eros­ta voi selit­tää ainakin kahdel­la tekijällä:
    1) Elämä maakun­nis­sa ei vält­tämät­tä tarkoi­ta pitk­iä väli­matko­ja. Päin­vas­toin, useim­miten “kyläl­lä” etäisyy­det ovat pienem­mät (etenkin kun huomioidaan työmatkat)
    2) Yksi­ty­isautoilun aiheut­ta­mat CO2 päästöt muo­dosta­vat n. 7 % kaik­ista CO2 päästöistä. Toisin sanoen, varsinkin vihreil­lä on taipumus yliko­rostaa yksi­ty­isautoilun hiilijalanjälkeä. 

    Hie­man aiheeseen liit­tyen: on häm­men­tävää kuin­ka paljon vihrei­den kan­nat­ta­jien joukos­sa on ihmisiä, jot­ka syvästi vihaa­vat yksi­ty­isautoilua, mut­ta samanaikaises­ti ilman pienen­täkään tun­non­tuskaa matkustel­e­vat (lentävät) 10–20 ker­taa vuodessa ympäri maail­maa. Kyl­lä, yksi­ty­isautoilu aiheut­taa CO2 päästöjä, mut­ta suh­teel­lisu­u­den­ta­ju on aina hyvä pitää mukana.

  3. Tutkimuk­sen perus­teel­la hiiliku­lu­tus on varsin suo­raan riip­pu­vaista yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta, eli siel­lä mis­sä kulu­tus on suur­ta, hiil­i­jalan­jälkikin on suuri. Pääkaupunkiseudun puo­lus­tuk­sek­si voisi sanoa, että tutkimuk­sen perus­teel­la tuloista hie­man pienem­pi osu­us meni kulu­tuk­seen kuin maaseudul­la tai taa­jamis­sa. Toisaal­ta tämäkin on melko ymmär­ret­tävää, pienem­mät tulot menevät pääosin kulutukseen.

  4. Helsingis­sä töölöläi­nen, keskus­tas­sa työssäkäyvä, lie­nee ihanteel­lises­sa ase­mas­sa elääk­seen pienel­lä hiil­i­jalan­jäl­jel­lä. Heti sit­ten Töölön jäl­keen lop­puu kaupun­ki. Rav­in­to­lat, eloku­vat ynnä muut kaupunki­hu­vit ovat joukkoli­iken­teen tai oman auton päässä useim­mil­la. Nyt sit­ten käy­dään pienel­lä alueel­la, kun halu­taan aitoa kaupunkielämää. Samat­en hän on oike­as­sa paikas­sa vai­h­taak­seen kaupun­gin nopeasti luon­toon, ilman matkaa autol­la mökkeilemään.

    Merkit­täväm­pää on kuitenkin 60-luvun auto­jen ihailu, jon­ka takia kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen kuoli ja työt, asum­i­nen ja kau­pat levitet­ti­in kauak­si toi­sis­taan. Aika paljon tulisi kasvua ja mah­dol­lisuuk­sia, jos luovut­taisi­in lähiöistämis­es­tä ja kau­pan keskit­tämis­es­tä jät­timyymälöi­hin. Luovut­taisi­in jopa Öster­sun­domin rak­en­tamis­es­ta ihan luon­non säästämisenkin takia. Mut­ta Itik­sen cit­tar­i­han on jo suuren­e­mas­sa, niin voivat sit­ten sieltäkin käy­dä autol­la kaupassa. 

    Helsingis­sä siis toiset ovat kaupunki­laisia pienel­lä hiil­i­jalan­jäl­jel­lä, mut­ta suurin osa kuitenkin useisi­in suun­ti­in fos­si­il­isil­la liikku­via lähiöis­tet­tyjä. Lasken myös omako­tialueet ja muut asukaskeskit­tymät ilman elämiseen tarvit­tavia palvelui­ta ja työ­paikko­ja tähän luokkaan. 

    Mitä kaupunki­laisen kulu­tuk­seen tulee, niin suurten ikälu­okkien kulu­tus­in­to lie­nee sumut­ta­mas­sa tutk­i­joiden aja­tus­maail­maa. Mihin muuten kato­si­vat VM:n keho­tuk­set, jois­sa kansalaista ohjeis­tet­ti­in kulut­ta­maan koti­maas­sa ja koti­maista? Palm­roth meni jo konkkaan, mut­ta sta­tusar­voltaan paljon ihail­lumpi Luis Vuit­ton porskut­taa. Loma­lle sit­ten lennel­lään Thaimaaseen. Täl­laisen kulut­tamisen mah­dol­lis­tamisek­siko pitää laskea tulovero­tus­ta? Verothan ne taitaa olla ain­oi­ta oikei­ta pitämään rahat koti­maas­sa, kun muuten koti­maista ei ymmär­retä suosia.

  5. No noista lähiöistä voi olla mon­taa mieltä, mut­ta sil­loin kun ne raken­net­ti­in, niistä pääsi ja pääsee halutes­saan vieläkin joukkoli­iken­teel­lä sinen minne haluaa. 

    Autois­tu­mi­nen ja kaup­pakeskuk­set yhdessä tap­poi­vat lähiöi­den kau­pat, ja kun kaup­pa on kaukana, “on pakko olla auto”, jon­ka jäl­keen kaik­ki matkat tehdään sil­lä, ja kun “kaikil­la on”, niin palvelui­ta ale­taan myös suun­nitel­la sen mukaan, että kaikil­la on.

    Purku­tuomio Itäkeskuk­sen kaup­pakeskuk­selle olisi mieleinen.

  6. Mitä enem­män ihmisiä pakkaa helsinki­in, sitä suurem­pi osu­us maamme ihmi­sistä saa kotin­sa läm­mi­tyk­sen kivi­hi­ilen poltos­ta. Sekin vaikut­taa eroon.

  7. Lyhyesti voisi kai tode­ta asian ole­van niin, että kaupunki­rak­en­teel­la on parem­pi poten­ti­aali vähen­tää ympäristökuor­mi­tuk­sen­sa määrää suh­teessa tietyn­su­u­ruisen pop­u­laa­tion tiet­tyyn elin­ta­soon. Maaseu­tu­rak­en­teel­la tätä peli­v­araa ei niin paljoa ole.

    Se, ettei asia näin johtuu vain siitä, ettei kaupunki­rak­en­teen kaikkea poten­ti­aalia olla otet­tu käyttöön.

  8. Helsin­gin osalta yksi ongel­ma täl­laises­sa tutkimuk­ses­sa on, että nykyi­nen sähkön ja kaukoläm­mön yhteis­tuotan­to aiheut­taa ison lasken­nal­lisen hiil­i­jalan­jäl­jen. Helsin­gin pis­teet paranevat kun ale­taan polt­taa puu­ta, mut­ta ei siitä globaal­isti kovin paljon hyö­tyä tai­da olla.
    Suurin ero hiil­i­jalan­jäl­keen syn­tyy kuitenkin kulu­tuk­ses­ta tavaroi­hin ja palvelui­hin. Kaupungeis­sa pitäisi siis vähän lep­pois­taa ja kulut­taa vähemmän.

  9. Juhani Salo­vaara: Helsingis­sä töölöläi­nen, keskus­tas­sa työssäkäyvä, lie­nee ihanteel­lises­sa ase­mas­sa elääk­seen pienel­lä hiilijalanjäljellä.

    Hiil­i­jalan­jäl­jessä ajatel­laan jostain syys­tä vain autoilua, ei kaikkea muu­ta. Liikenne kaikki­neen on kym­menisen pros­ent­tia päästöistä, henkilöau­toli­ikenne on suurin osa liiken­nesuoritet­ta mut­ta kuitenkin vain osa tuos­ta päästöosuudesta.

    Kuitenkin tuon töölöläisen talo lämpiää fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la (kuten toki min­unkin päääasi­as­sa). Maaseudul­la taas käytetään enem­män puuta.

  10. Osmo,

    palvelu­iden käyt­tö yksi­tyisessä kulu­tuk­ses­sa voi kulut­taa paljon enem­män resursse­ja kuin se että sitä vas­taa­va infe­ri­ori vas­tine tuotet­taisi­in koti­taloudessa itse. Toden­näköis­es­ti ostet­tuna palvelu on myös laadukkaampi kuin kotona tuotettu.

    Useim­mat palve­lut Suomes­sa myös käyt­tävät paljon väl­i­tuot­teina hyödykkeitä. Sik­si on epäre­hellistä jotenkin yleisel­lä tasol­la pitää palvelu­iden käyt­töä jonkin­laise­na ilmastotekona…

    Esimerkik­si Tilas­tokeskuk­sen kansan­talouden tilin­pidon panos-tuo­tos tutkimusten mukaan majoi­tus- ja rav­it­se­musalan 3,5 mil­jardin euron käyt­tämästä panok­ses­ta 1,1 mil­jar­dia oli elin­tarvikkeitä vuon­na 2008 ja 700 miljoon­aa eri­laisia kiin­teistö­palvelui­ta ml. ener­gian, tele­vi­estin­nän ja veden käyt­tö. Palkko­ja mak­set­ti­in 1,5 mil­jar­dia euroa. 

    http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_pt_tau_112_fi&ti=K%E4ytt%F6taulukko+perushintaan+2008+%28TOL2008%2FCPA2008%29&path=../Database/StatFin/kan/pt/&lang=3&multilang=fi

    Autarki­aan pyrkivät kom­muu­ni Kain­u­un korves­sa ei kulut­taisi resursse­ja kun taas Uudel­la­maal­la asu­va city-vihreä taas kulut­taa sen minkä ehtii…

    Lat­ten juon­ti kahvi­las­sa voikin ilmas­ton kannal­ta olla mitä kaamein teko noiden panos­rak­en­tei­den val­os­sa tässä kylmässä maassamme… 🙂

  11. “Muuten olen sitä mieltä, että ei pitäisi aset­taa omia elämä­nar­vo­jaan normik­si tois­t­en elämän­valin­noille.” Tätä mieltä Osmo oli koti­hoitokeskustelus­sa, mut­ta nyt… Kaikkien kuitenkin pitäisi asua ruu­tukaavas­sa tai vähin­täänkin lähiössä, lennel­lä kyl­lä voi mut­ta autoil­la ei, vaik­ka olisi varaa.

    Heinosen Jun­ni­lan tutkimuk­sen mukaan ihmis­ten pakot­tamisel­la kaupunkei­hin asumaan ei kuitenkaan ole hiilijalanjälkiperustetta.

  12. Hyvä jut­tu tuos­sa tutkimuk­ses­sa on se, että kulu­tuk­sen yhteys päästöi­hin tuo­daan esi­in. Hie­man utopis­tiselta tun­tuu, että kulut­ta­jal­la olisi mah­dol­lisu­us saa­da tieto kaikkien val­in­to­jen­sa vaiku­tuk­ses­ta hiil­i­jalan­jäl­keen (tai mui­hin kasvi­huonekaa­sui­hin, tai ympäristön muuhun saas­tut­tamiseen ym), mut­ta ei siitä ainakaan hait­taa ole, että sil­lä sar­al­la vähän yritet­täisi­in päästä eteenpäin.

  13. Aus­tri­an: Lat­ten juon­ti kahvi­las­sa voikin ilmas­ton kannal­ta olla mitä kaamein teko noiden panos­rak­en­tei­den val­os­sa tässä kylmässä maassamme… 

    Mihin ver­taat sitä? Lat­teen valmis­tamiseen kotona? Kun ihmi­nen valmis­taa lat­teen­sa kotona, raha jää muuhun saas­tut­tavaan kulut­tamiseen enem­män kuin jos hän juo sen kahvilassa.

  14. Maaseudul­la joudu­taan käyt­tämään autoa, mut­ta sitä osa­taan käyt­tää järkevästi, samal­la matkalla kaik­ki asi­at ja seu­raa­vat päivät kokon­aan kotona — ehkä etä­työtä tehden ja pui­ta uuni­in heit­ellen. Maaseudun asu­jat eivät (ehkä) halua niin kulu­tuskeskeistä elämään kuin kaupunki­in muut­ta­vat tai jäävät. Tärkeäm­pää on luon­to ja rauha. Omas­sa pihas­sa ja met­säpolul­la touhutes­sa ei vaat­tei­den merkkien tai vuosik­er­ran ole niin väliä.
    Toki maal­la on kaiken­laista mönki­jää ja moot­torikelkkaa, jot­ka tuh­laa­vat polt­toainet­ta ja tuhoa­vat rauhan…

  15. Aus­tri­an: palvelu­iden käyt­tö yksi­tyisessä kulu­tuk­ses­sa voi kulut­taa paljon enem­män resursse­ja kuin se että sitä vas­taa­va infe­ri­ori vas­tine tuotet­taisi­in koti­taloudessa itse. Toden­näköis­es­ti ostet­tuna palvelu on myös laadukkaampi kuin kotona tuotettu.

    Palvelu­iden käyt­tökin on taval­laan lep­pois­tamista. Mak­samme siitä, että joku tekee esim. ater­ian puolestamme ja näin lisäämme omaa vapaa-aikaamme. Vai­h­toe­htois­es­ti valmis­taisimme ate­ri­amme itse ja käyt­täisimme säästyvän sum­man tavaroiden ostamiseen.

  16. Minus­ta kisa siitä, onko maaseudul­la vai kaupungis­sa elävän elämä ekol­o­gisem­paa, sisältää jo sisäl­lään ole­tuk­sen, että lähiym­päristön infra määräisi ihmisen kulutuksen.
    Maal­la voi tehdä etätöitä ja hiil­i­jalan­jäl­ki olla hyvinkin alhainen. Toisaal­ta maal­ta voi pen­delöidä lähikaupunki­in arkipäivisin, omis­taa vielä kesämökin (tai vuokra­ta sel­l­aisen), pitää kah­ta tai kolmea autoa ja vielä lentää loma­lle Thaimaaseen, tuo­hon “suo­ma­lais­ten uuteen Leningradiin”.

    Sikäli on tot­ta, että kaupungis­sa palve­lut ovat keskimäärin lähempänä — jos niitä käytetään, eikä aje­ta kaupunkien ulkop­uolisi­in markettikeskuksiin.
    Toisaal­ta tääl­lä pikku maaseu­tukylässä Uuden­maan laidal­la voi kaup­pa­matko­jaan suun­nitel­la, eli päivit­täistä tarvet­ta kaup­pa­palveluille ei ole itsessään.
    Enem­män on kyse ihmisen valinnoista. 

    Jotenkin min­ua aina kauhis­tut­taa aja­tuskin siitä, jos kaukoläm­pöputket pimenevät tai sähköverkko menee viikoik­si kaupungista… Miten ihmiset tarkenevat?
    No, naa­puri­avul­la ja kek­seliäisyy­del­lä, toivottavasti.

    1. Jotenkin min­ua aina kauhis­tut­taa aja­tuskin siitä, jos kaukoläm­pöputket pimenevät tai sähköverkko menee viikoik­si kaupungista… Miten ihmiset tarkenevat?

      Jokin mas­si­ivi­nen voimalaon­net­to­muus voisi viedä kaukoläm­mi­tyk­sen teho­ja, mut­ta se on kyl­lä mon­een ker­taan varmis­tet­tu. Huolestuneem­pi olisin noista sähköläm­mite­ty­it­stä taloista, jot­ka ovat ilma­jo­hto­jen päässä.

  17. Olisi kohtu­ullista, ettei vaan heit­eltäisi jotain luku­ja liiken­teen­päästöistä ja päästöosuudesta.

    “Vuon­na 2005 Suomen koti­talouk­sien kulu­tus ja julki­nen kulu­tus ja investoin­nit aiheut­ti­vat 12,8 ton­nin hiil­i­jalan­jäl­jen asukas­ta kohti. Koti­talouk­sien kulu­tus osu­us tästä oli 9 ton­nia asukas­ta kohden [16]. Kulut­ta­jan kannal­ta suurim­mat vaiku­tuk­set ympäristöön aiheutu­vat liiken­teestä, asumis­es­ta (rak­en­t­a­mi­nen ja ener­gianku­lu­tus) ja ravin­nos­ta (kuva 1) [16]. Asum­i­nen varustei­neen muo­dosti 30 %, ruo­ka vajaa 20 % ja liikenne noin 15 % koti­talouk­sien kulu­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­jestä vuon­na 2005.” Ilmasto-info.fi

    Tässä kuitenkin liiken­teen päästöo­su­ut­ta merkit­täväm­pää on se, että kun tutkimme yhdyskun­tarak­en­teen vaiku­tuk­sia päätöi­hin, on juuri liikenne eniten rak­en­teeseen liit­tyvä muut­tu­ja. Toise­na tulee asun­non läm­mi­tys­muo­to ja läm­mitet­tävien neliöi­den määrä. Näi­hin tek­i­jöi­hin rak­en­teel­la on vaiku­tus­ta. Sähkönkäyt­töön, tele­vi­sioiden määrään tai lentomatkailu­un yhdyskun­tarak­en­teel­la ei ole juuri mitään vaikutusta. 

    Näin ollen juuri liiken­net­tä tulee tui­jot­taa, kun pohdi­taan rakennetta. 

    On myös virheel­listä väit­tää, etteikö vihreät tai ympäristöli­ike huomioisi kokon­aisu­ut­ta. Tässäkin blo­gis­sa on puhut­tu huo­mat­ta­van monista eri päästölähteistä ja niiden hillit­semis­es­tä. Hyvin lyhyel­lä tutus­tu­misel­la voi havai­ta, että sekä puolueel­la että jär­jestöil­lä on ohjel­mat ‚jois­sa esitetään ratkaisut kaikkien päästölähtei­den hillintään.

  18. Pekka Taipale: Kuitenkin tuon töölöläisen talo lämpiää fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la (kuten toki min­unkin päääasi­as­sa). Maaseudul­la taas käytetään enem­män puuta. 

    Se töölöläisen talo lämpiää suurin piirtein fos­si­ilisen sähkön jälk­iläm­möil­lä. Maaseudul­la polte­taan puu­ta ja sen päälle tuote­taan vielä se sähkökin, fos­si­il­isil­la. Kumpiko­han on järkevämpää?

  19. Kim­mo: on häm­men­tävää kuin­ka paljon vihrei­den kan­nat­ta­jien joukos­sa on ihmisiä, jot­ka syvästi vihaa­vat yksi­ty­isautoilua, mut­ta samanaikaises­ti ilman pienen­täkään tun­non­tuskaa matkustel­e­vat (lentävät) 10–20 ker­taa vuodessa ympäri maail­maa. Kyl­lä, yksi­ty­isautoilu aiheut­taa CO2 päästöjä, mut­ta suh­teel­lisu­u­den­ta­ju on aina hyvä pitää mukana.

    On myös häm­men­tävää, että puolin ja toisin kuvitel­laan, että CO2 olisi jotenkin ratkai­se­va autoilun hait­ta. Paljon vakavampia autoilun hait­to­ja ovat vaiku­tus lähiym­päristöön, melu­un, kaupunki­rak­en­teeseen, palvelui­hin ja yhteiskun­nan tehokkuuteen.

  20. Keskustelus­ta pitäisi eriyt­tää yksi­tyi­nen ja yleinen. Yhteiskun­nal­lis­es­ti, mikä on kan­nat­tavaa kestävästi, sekä taas toisaal­la yksilön valinnat.

    Yksilöi­den val­in­taa kri­ti­soidaan ja kehutaan, se luo viihdet­tä. Hyvä niin, elämässä pitää olla koukku­ja. Ihmiset yrit­tävät vain elää ain­oaa elämään­sä, tar­jo­ta lap­sil­len­sa parem­paa ja jotkut säi­lyä hengis­sä, toiset han­kki­vat yliopis­to­tutk­in­to­ja maslowin kunkkuina.

    Yhteiskun­nan kehit­tämisen perustei­den pitää poh­jau­tua tarkoin läpikäy­dy­ille tutkimuk­sille. Dataa on näem­mä heikosti ver­tailui­hin saatavil­la, jos ver­rataan kah­ta asi­aa, pitää pystyä ver­taa­maan omenoi­ta omenoihin. 

    Tiedon saatavu­us sel­ven­täisi myös näitä val­in­to­ja, sekä peri­aat­tei­ta teem­mekö val­in­to­ja 20 vuodek­si, 50 vuodek­si vai 300–500 vuodek­si eteen­päin. Tavoit­tei­den kat­e­gorisoin­ti voisi auttaa.

    Yksit­täisen Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­sen tarkastelu on sikäli mie­lenki­in­toista, mut­ta syn­nyt­tääkö se todel­lista rak­en­tavaa keskustelua?

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    mertsi
    Kuka pakot­taa ketään ruu­tukaavaan asumaan. Ihmiset mak­sa­vat mal­tai­ta päästäk­seen sinne.

    Jokainen min­is­ter­iön hylkäämä poikkeuslu­pa tai omakoti­rak­en­tamista rajaa­va kaavalausun­to siirtää vas­taa­van per­hemäärän raken­nusy­htiöi­den torp­pareik­si ker­rostaloi­hin. 70% suo­ma­lai­sista kun halu­aisi asua omakoti­talos­sa. Täl­lainen puut­tumi­nen ihmis­ten elämän­ta­paval­in­toi­hin vain aat­teel­lisen väärinkäsi­tyk­sen perus­teel­la on peru­soikeuk­sien vastaista.

    Ihmis­ten peru­soikeut­ta (vali­ta asum­i­s­paikkansa ) kun saisi län­si­mais­ten oikeuspe­ri­aat­tei­den mukaan rajoit­taa vain mikäli se on vält­tämätön­tä tois­t­en peru­soikeuk­sien toteut­tamisen kannal­ta. Jos joku rak­en­taa Suomes­sa omakoti­talon, ei se estä toisia elämästä ter­veel­lis­es­ti ja tur­val­lis­es­ti vaikka­pa omakoti­talos­sa euroopan har­vaana­su­tu­im­mas­sa ja ker­rostalo­val­taisim­mas­sa maassa.

    1. On esitet­ty sel­l­ais­takin, että jokainen asukoon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­lisia palvelu­ja, siis esimerkik­si koulukul­je­tuk­set. Ei voi olla niin, että menee asumaan jon­nekin hyvin kauas ja vaatii yhteiskun­naa mak­samaan tästä aiheutu­vat lisäkulut.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        On esitet­ty sel­l­ais­takin, että jokainen asukoon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­lisia palvelu­ja, siis esimerkik­si koulukul­je­tuk­set. Ei voi olla niin, että menee asumaan jon­nekin hyvin kauas ja vaatii yhteiskun­naa mak­samaan tästä aiheutu­vat lisäkulut.

        Ei voi myöskään tehdä lap­sia ja vaa­tia mui­ta elät­tämään sitä. Ei voi myöskään har­ras­taa hevos­rat­sas­tus­ta ja sit­ten vaa­tia että muut mak­saa sairaalaku­lusi kun sieltä tiput ja hal­vaan­nut jne.

        Lista on pitkä.……

      2. Marko: Ei voi myöskään har­ras­taa hevos­rat­sas­tus­ta ja sit­ten vaa­tia että muut mak­saa sairaalaku­lusi kun sieltä tiput ja hal­vaan­nut jne.

        Aika mon­es­sa urheilu­la­jis­sa on pakol­lista ottaa vaku­u­tus tap­atur­mien var­alle, kos­ka taval­liset tap­atur­mavaku­u­tuk­set eivät kor­vaa. Niitä taval­lisia tap­atur­mavaku­u­tuk­sia ei tietenkään kenenkään ole pakko ottaa, joten syyt­tävän sor­men voi osoit­taa näitä ihmisiä kohti… Jos kaik­ki han­kki­si­vat täysin kat­ta­vat yksi­tyiset vaku­u­tuk­set, ei julk­ista sairaan­hoitoa tarvit­taisi ollenkaan 😉

  22. Useimpi­en kuva maaseudus­ta on hyvin romant­ti­nen, kuvitel­laan, että ihmiset asu­vat edelleen kuin 1800 luvulla.

    Mut­ta Suomen väestö keskit­tyi asu­tuskeskuk­si­in jo 60-ja 70-luvuilla.Tämä näkyi puhe­lin­verkon tilas­sakin, esim Lapis­sa oli 500 puhe­linkeskusaluet­ta ja näistä n 450 tilaa­jamäärä tip­pui ja vain 50 kasvoi mut­ta sitäkin voimakkaammin .

    Jo 80-luvul­la sai kerätä piuho­ja pois mon­es­ta kylästä , ensim­mäis­inä kuo­li­vat nämä ns rintamamieskylät.

    Asu­tus keskit­tyi muu­tami­in taa­jami­in ja niis­säkin aika pienelle alalle. Puhe­lin­piuhan nor­maalip­itu­us on 5 kilo­metriä ja tuolle n 10 km halka­isi­jan ympyrään sat­tui­v­at 90–95 % tilaajista.Kun vielä 80-luvul­la kiin­teän verkon puhe­lin­ti­heys oli maaseudul­la 99–100 % luokkaa ja kaupungeis­sa 95 % niin se kuvaa hyvin asu­tuk­sen rakennetta,

    Per­ife­ri­as­sa asum­i­nen on ollut 70-luvul­ta läh­tien harv­inaisem­paa kuin kuvitellaan.

    Telev­erkon suun­nit­tete­htävis­sä saa hyvän näkökul­man mon­elaiseen yhteiskun­nan muutokseen

  23. Näistä “tutkimuk­sista”. Käsit­tääk­seni ne on tehty vakioimal­la kulutet­tu rahamäärä vakiok­er­toimel­la kulu­tus­lu­okan hiil­i­jalan­jäl­keen. Läh­estymistapa johtaa täy­teen bullshittiin:

    Esimerk­ki 1: Pälkäneen Viljo ostaa kän­nykän 49 eukil­la, Punavuore­lainen Pet­teri ostaa äly­puhe­li­men 490 Egeä, -> Tutkimuk­sen mukaan Punavuore­laiselle tulee ostok­ses­ta 10 ker­taa suurem­pi hiilijalanjälki.

    Esimerk­ki 2: Pälkäneen Viljo ostaa ABC:ltä ruisleivän 2 egeä, Punavuoren pipopää ostaa trendikkäästä lähikau­pas­ta ruisleivän 6 egeä -> tutkimuk­sen mukaan hiil­i­jalan­jäl­ki on kolminkertainen.

    Miten joku kehtaa julka­ista tuol­laista nimis­sään ja miten sitä kehdataan sanoa tutkimukseksi?

    1. Insinööri
      Noin se voi olla, mut­ta pitäisi ensin lukea se tutkimus, miten tuo on tehty, regres­sioon vai havain­toi­hin perustuen,

  24. Insinööri: Näistä “tutkimuk­sista”. Käsit­tääk­seni ne on tehty vakioimal­la kulutet­tu rahamäärä vakiok­er­toimel­la kulu­tus­lu­okan hiil­i­jalan­jäl­keen. Läh­estymistapa johtaa täy­teen bullshittiin:Esimerkki 1: Pälkäneen Viljo ostaa kän­nykän 49 eukil­la, Punavuore­lainen Pet­teri ostaa äly­puhe­li­men 490 Egeä, -> Tutkimuk­sen mukaan Punavuore­laiselle tulee ostok­ses­ta 10 ker­taa suurem­pi hiilijalanjälki.Esimerkki 2: Pälkäneen Viljo ostaa ABC:ltä ruisleivän 2 egeä, Punavuoren pipopää ostaa trendikkäästä lähikau­pas­ta ruisleivän 6 egeä -> tutkimuk­sen mukaan hiil­i­jalan­jäl­ki on kolminkertainen.Miten joku kehtaa julka­ista tuol­laista nimis­sään ja miten sitä kehdataan sanoa tutkimukseksi?

    Muis­ti­ni mukaan tämä kri­ti­ik­ki otet­ti­in esille tutkimusten tul­lessa julk­isu­u­teen. Tutk­i­joiden mukaan ylel­lisyys­tuot­tei­den osu­us kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta on niin mar­gin­aa­li­nen, että sil­lä ei ole käytän­nössä suur­ta merkitystä.

  25. Valitet­tavasti tuo tutkimus on niin virheelli­nen ettei sitä juurikaan kan­naisi kom­men­toi­da. Ei kan­na­ta Osmo lukea. Minä luin. Mut­ta lyhyesti: Ilmeisen tuloshakuis­es­ti on saatu maal­la asum­i­nen “vihreäk­si” (siis eri vihreä kuin Osmon vihreys) kun on las­ket­tu Helsin­gin sähkö ja kaukoläm­pö tehtäväk­si fos­si­il­isil­la ja maal­la käytetään koko maan keskimääräistä sähköä. Mik­sei las­ket­tu niin että Helsin­gin sähkön­tuotan­to on osa sys­teemiä eli helsinkiläisen sähkö on koko maan keskisähköä ja läm­pö on “kivi­hi­ilauh­teen” hukkaläm­pöä ja sen päästöt kaade­taan sähkölle koko maan keskiar­voon. Tähän olisi jopa perustei­ta kos­ka Helsin­gin CHP toimii koko maan säätövoimana. CHP on käytän­nössä ain­oa koti­mainen säätövoima (jous­to läh­es 3000 MW sähköä). Olisi pitänyt toki käyt­tää mar­gin­aal­isähköä eli kivi­hi­ililauhdet­ta maaseudun sähkönä. Sitähän pakkaspäivien sähköläm­mi­tys on. 

    Toinen iso virhe on se että emme todel­lakaan ole vähen­tämässä 20% CO2-päästöjä vaan 80%. Pitäisi tarkastel­la kum­mas­sa elin­tavas­sa se on mah­dol­lista. Jos Helsin­gin Ener­gia jatkos­sa käyt­tää biopolt­toainei­ta ja maakaa­sua (nyt 60% maakaa­sua, 40% kivi­hi­iltä) töölöläi­nen luop­uu autos­ta ja ulko­maan­matkoista, koiras­taan ja liharu­uas­ta niin tuo 80% on toteutunut.

    Mut­ta kuin­ka teet sen maal­la jos 250 m² talo lämpiää sähköl­lä ja työ­matkaa on 100 km päivässä? Ja vai­mon työ­mat­ka toiseen suun­taan ja las­ten har­ras­tuk­set kol­man­teen? Toki maal­lakin voi asua. esim. pikku kirkonkylässä 30 km kaupungista, CHP-kaukoläm­pö­talos­sa (läm­pöput­ki tulee kaupun­gin voimalas­ta), kävelee töi­hin ja koulu­un ja har­ras­tuk­si­in ja kul­kee julk­isil­la kaupunkiin. 

    Eli ei ole olen­naista leikkaako päästöjä heti mut­ta ei saisi investoi­da väärin! Omakoti­talo­jen ikä on 100 vuot­ta. Ainakin pitäis!!!

  26. Kim­mo
    1) Elämä maakun­nis­sa ei vält­tämät­tä tarkoi­ta pitk­iä väli­matko­ja. Päinvastoin, 

    Juuri näin, asuin nuoru­udessani maal­la met­sän keskel­lä. Koulu­un, kaup­paan yms. “kylälle” oli matkaa 5km. Matkan pääsi hyvin suk­sil­la tai pyöräl­lä. Nyt asun kaupungis­sa, työ­paikalle on matkaa 10km ja lähim­pään kaup­paan 2.5km. En koe että eläisin mitenkään ekol­o­gisem­min kaupungis­sa. Maal­la kulut­ti vähem­män kun oli vähem­män mah­dol­lisuuk­sia ja “tarvet­ta” kulut­taa. Lisäk­si ruokaa tuli paljon omas­ta maas­ta ja metsästä.

    syvästi vihaa­vat yksi­ty­isautoilua, mut­ta samanaikaises­ti ilman pienen­täkään tun­non­tuskaa matkustel­e­vat (lentävät)

    http://www.lentoliikennejailmasto.fi/paastot

    Helsin­ki — Barcelona menopalu­u­len­to 400Kg CO2 / matkustaja
    Henkilöau­ton keskimääräi­nen päästö 200g/km

    Henkilöau­tol­la ajaa 2000km Barcelo­nan lennon päästöil­lä. Jos pariskun­ta käy 2 ker­taa vuodessa ulko­mail­la, siitä syn­tyy pariskun­nalle hel­posti vuo­den ahk­er­an henkilöau­toilun kaik­ki päästöt. Jos viher-hip­pi-pariskun­ta tekee kolme matkaa vuodessa, ehkä ker­ran inti­aan, se vas­taa jo city­maas­turivuot­ta raskaal­la kaasujalalla.

    1. TL
      Lentoli­iken­teen päästöt pitäisi kai ker­toa vielä kahdel­la, kos­ka yläil­make­hään sio­joitet­tu hiilid­iok­si­di on haitallisem­pi kuin maan pin­nas­sa tupruteltu.
      Siitä huoli­mat­ta kilo­metriä kohden lentoli­ikenne on vähem­män haitallista. Mut­ta ei kukaan tietysti aja Helsingistä Barcelon­aan ja takaisin autolla.

  27. Elmo Allén: On myös häm­men­tävää, että puolin ja toisin kuvitel­laan, että CO2 olisi jotenkin ratkai­se­va autoilun hait­ta. Paljon vakavampia autoilun hait­to­ja ovat vaiku­tus lähiym­päristöön, melu­un, kaupunki­rak­en­teeseen, palvelui­hin ja yhteiskun­nan tehokkuuteen. 

    Elmo, bussin putkesta tulee taas ain­oas­taan vaalean­punaisia pil­ven hattaroita..ja ratik­ka sip­sut­taa sukkasil­laan pyhäl­lä hengellä.

  28. Tsekkasin paperin, ja se ei todel­lakaan erit­tele kulu­tuk­sen laadullista jakau­maa yksit­täisen kat­e­go­ri­an sisäl­lä, minkä tek­i­jätkin avoimesti myöntävät:

    Lain­aus: ” …The rest of the car­bon cat­e­gories, the con­sump­tion of goods and ser­vices, reflect clear­ly the effect of income on the emis­sions. How­ev­er, this part of the car­bon con­sump­tion was not the focus of this study, and also can­not be ana­lyzed in depth with the pre­sent­ed hybrid mod­el. The mod­el shows that trav­el­ing abroad and the use of ser­vices grow as earn­ings grow, as fig­ure 1 shows, but regard­ing dai­ly con­sump­tion, it is not pos­si­ble to dif­fer­en­ti­ate amount and quality.”

    Ongel­mani on siinä että julk­isu­udessa tähän tutkimuk­seen on viitat­tu (ei tosin kir­joit­ta­jien itsen­sä toimes­ta, siitä kun­nia heille) kun on tarkoi­tushakuis­es­ti halut­tu väit­tää että kaupunki­lainen elämän­ta­pa (=kulu­tus­tot­tumuk­set) on tuhoisam­paa kuin haja-asu­tusalueen elämän­ta­pa. Ja sen johtopäätök­sen tekemiseen tässä tutkimuk­ses­sa ei ole eväitä mon­es­takaan syystä. 

    Itse asi­as­sa asumisen ja liiken­teen osalta läh­estymistapa näyt­tää maal­likon silmään ihan hyvältä.

  29. Kim­mo: Elmo, bussin putkesta tulee taas ain­oas­taan vaalean­punaisia pil­ven hattaroita..ja ratik­ka sip­sut­taa sukkasil­laan pyhäl­lä hengellä.

    Ja kumpikaan ei tietysti tarvitse sen enem­pää tilaa kuin infraakaan.

  30. Kan­natan lämpimästi lisäkus­tan­nusten omavastuuta,mutta ne kaukana asu­vat mak­sa­vat jo polt­toain­everossaan paljon. Kun maalainen menee lääkäri­in tai vie las­taan päivähoitoon hän mak­saa polt­toaine- ja autovero­ja arvi­ol­ta 50 pros­entin veroas­t­eel­la kun taas bus­sil­la kulke­valle joudu­taan yhteiskun­nan toimes­ta mak­samaan joka matkas­ta. Tämäkin pitää ottaa huomioon taakan­jakoa laskettaessa.

    Kaikenkaikki­aan palve­lut ovat yliar­vostet­tu­ja, tavan kansalainen ei juuri pankissa, kun­nan­toimis­tossa tai teat­teris­sa ja kir­jas­tossakaan asioi.

  31. “Voisi nimit­täin uskoa, että kaupunki­lainen käyt­tää suurem­man osan tulois­taan lähipalvelui­hin kuin syr­jäisel­lä maaseudul­la asu­va Uuku­niemeläi­nen ihan vain sik­si, että niitä on ylipään­sä tarjolla.”

    Jos maalais­ten ja kaupunki­lais­ten hiil­i­jalan­jälk­i­tutkimuk­sen tulos on “vesinokkaeläin”, niin voisi yrit­tää etsiä muu­takin, kuin mis­sä tutkimuk­ses­sa on hui­jat­tu. Onko omis­sa ennakkoasen­teis­sa jäykkyyt­tä tai pal­jas­taako tutkimus jonkun aiem­min tun­tem­at­toman ilmiön? Maalais­ten pien­hiukkaspäästöjä ainakin kan­nat­taa paheksua.

    Maalainen tien­aa siis kaupunki­lais­serkkuaan vähem­män, mut­ta mak­saa korkeam­paa kun­nal­lisveroa, vaik­ka palve­lut eivät ole lähel­lä. Oman kun­nan kau­patkin, jot­ka eivät edes ole lähel­lä, ovat yleen­sä hin­nakkaampia kuin maakun­takaupun­gin pris­ma. Hyvä, jää siis vähem­män rahaa turhuuk­si­in, mikä taas alen­taa hiilijalanjälkeä. 

    Isoon kaupunki­in pitää matka­ta ennenkuin näkee hiilivuoren läm­pökeskuk­sen pihas­sa, en nyt ala kuitenkaan vään­tämään turpeen hiil­i­jalan­jäl­jen järjellisyydestä.

    Hyötyli­ikun­taan pitäisi liit­tää trendikäs hiil­i­jalan­jälk­ileima. Muu­ta­man vuo­den kun on sulatel­lut ajan sanas­toa, niin maalaisen pitää todel­lakin puhua har­ras­ta­vansa bioen­er­giapötkylöi­den halkomista, umpi­hanki­hi­ih­toa ja luon­touin­tia. Eroaa jon­nin­ver­ran kun stadi­lainen ajaa Tahkolle sähköläm­mitet­tyyn mökki­in­sä hiihtämään ja kylpylään. Ellei sit­ten har­ras­ta New Yorkin taide-elämää.

    Kaupunki­lais­ryh­män ja maalais­ryh­män sisäl­lä on hajon­taa. Esimerkil­listä ja pahek­sut­tavaa kulu­tus­ta. Poli­itikot ohjaa­vat kansan­joukko­ja päätöksillään.

    Helsinkiläisyri­tyk­sen tai ‑viras­ton ekoteko olisi hajaut­taa tehtäviään etä­työn­tek­i­jöille, joiden pitäisi ser­ti­fikaatil­la pystyä todis­ta­maan kuu­lu­vansa hiil­i­jalan­jäl­jeltään parhaaseen A‑ryhmään. Asuin­paikalla­han ei sil­loin ole merkitystä. 

    Kun­tatyö­nan­ta­ja ei voi velvoit­taa uut­ta työn­tek­i­jää muut­ta­maan verokir­jo­jaan työssäkäyn­tikun­taan. Mitäs jos estetään pen­delöin­ti kaukaa täl­laisel­la työn­tek­i­jän hiilijalanjälkilimitillä.

  32. Kim­mo:Hie­man aiheeseen liit­tyen: on häm­men­tävää kuin­ka paljon vihrei­den kan­nat­ta­jien joukos­sa on ihmisiä, jot­ka syvästi vihaa­vat yksi­ty­isautoilua, mut­ta samanaikaises­ti ilman pienen­tämään tun­non­tuskaa matkustel­e­vat (lentävät) 10–20 ker­taa vuodessa ympäri maail­maa. Kyl­lä, yksi­ty­isautoilu aiheut­taa CO2 päästöjä, mut­ta suh­teel­lisu­u­den­ta­ju on aina hyvä pitää mukana.

    Sit­ten kun vielä löy­ty­isi tuol­lainen yksi­ty­isautoilua vihaa­va, tun­non­tuskit­ta lentelevä, vihrei­den kan­nat­ta­ja jostain, niin tämä olisi eri­no­maisen hämmentävää.

  33. Ville: Tutkimuk­sen perus­teel­la hiiliku­lu­tus on varsin suo­raan riip­pu­vaista yksi­tyis­es­tä kulu­tuk­ses­ta, eli siel­lä mis­sä kulu­tus on suur­ta, hiil­i­jalan­jälkikin on suuri.

    Kun ko. tutkimuk­ses­sa lähtöo­le­tus on että euromääräi­nen kulu­tus tuot­taa, vähän sen kohdis­tu­mis­es­ta riip­puen, aina n ton­nia CO2 per x euroa, niin en outoa sanoa tutkimuk­sen tuon osoit­ta­van. Sem­minkin kun ker­toimet mil­lä eri kulu­tus­la­jien euromääriä muute­taan päästöik­si perus­tuu amerikkalaisi­in tutkimuk­si­in, eli esimerkik­si amerikkalaiseen päästö­ta­soon kuljetuksissa.

  34. Mä voisin tehdä sem­moi­sen tutkimuk­sen, että kos­ka maat­aloustuet ovat taloudel­lis­es­ti äärim­mäisen tehot­to­mia, eli tuhoa­vat talouskasvua eli kulu­tus­ta, niin maat­alous on itseasi­as­sa mas­si­ivi­nen hiilin­ielu ja kansal­lis­ten päästö­tavoit­tei­den saavut­tamisek­si on vält­tämätön­tä moninker­tais­taa tuet. Kuuleeko MTK, mil­li on pieni apu­ra­ha tuloi­hin nähden!

  35. Insinööri: Näistä “tutkimuk­sista”. Käsit­tääk­seni ne on tehty vakioimal­la kulutet­tu rahamäärä vakiok­er­toimel­la kulu­tus­lu­okan hiil­i­jalan­jäl­keen. Läh­estymistapa johtaa täy­teen bullshittiin

    Suo­ra lain­aus artikke­lista: “Con­cern­ing the effect of the income lev­el on the emis­sions, the
    mod­el can­not dif­fer­en­ti­ate qual­i­ty and quan­ti­ty. Growth in the
    lat­ter increas­es the emis­sions, but if the growth in expenditure
    is qual­i­ty-relat­ed, the rela­tion with the emis­sions is unclear.” 

    Eli kysymys hifis­te­lyn vaiku­tuk­ses­ta hiil­i­jalan­jäl­keen jää avoimeksi.

  36. Suomes­sa yksi­ty­isautoil­i­jaa syyl­lis­tetään ja verote­taan aivan liikaa. Aikanaan kärsin vakavas­ta sosi­aalis­es­ta tuskasta/jännityksestä, en kyen­nyt ole­maan bus­sis­sa, koulus­sa tai junas­sa. Onnek­si min­ul­la oli mah­dol­lisu­us käyt­tää autoa, muuten olisin ollut ihan neljän seinän vankina. :-/

    Ekol­o­gis­es­ti fik­sumpaa olisi luop­ua lihas­ta ja lihaa syövistä lem­mikeistä. Jos koiraa verotet­taisi­in lasken­nal­lis­ten päästö­jen mukaan samoin perustein kuin autoa, niin suuren koiran vuosit­tainen päästövero voisi olla esimerkik­si 5000 euroa vuodessa! Yhden ilmaisen koiran rajoi­tus per talous! Eräänkin tutkimuk­sen mukaa keskikokoinen koira jät­tää saman hiil­i­jalan­jäl­jen kuin kak­si mega­maas­turia 4,6 litran ben­sakoneel­la, lask­ien mukaan myös valmis­tus­päästöt! Bohee­mi naa­puri­ni omis­taa viisi jät­tikoiraa, joten vas­taa kym­men­tä nor­maali­a­jos­sa ole­vaa Hummeria!

  37. “On esitet­ty sel­l­ais­takin, että jokainen asukoon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­lisia palvelu­ja, siis esimerkik­si koulukuljetukset. ”

    Mie­lenki­in­toinen näkem­sy, vielä 90-luvul­la pidet­ti­in tärkeänä,että koko­val­tiopi­de­tään asuttuna

    Ilmis­es­ti orjat pitää saa­da jär­jestel­tyä uuteen asne­toon päät­täjän mieli­halu­jen mukaan vaik­ka joka päivä ??

    Mielnki­in­toisek­si asian tekee se, että kun Vihreät kan­nat­ta­vat per­in­teistä poron­hoitoa Lapissa,mutta sitä pitäisi tehdä Ival­on keskus­tan kerrostaloissa

  38. Jos jotain Suomes­sa tapah­tuu seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana, kaupungis­tu­mi­nen on varmin veikkaus.

    Pohjo­is­maista Suo­mi on edelleen vähiten kaupungis­tunut, joten vaik­ka Ruotsin malli­in pääsem­i­nenkin lisää kaupungistumista.
    Kaupungis­tu­miseen johta­vat myös mon­et asial­liset syyt, joi­ta kepun todel­la kalli­il­la alueel­lis­tamis­man­tral­la ei mik­sikään muute­ta. Ihmiset äänestävät vapasti asuin­paikallaan omista toioveis­tan ja tarpeis­taan hyvän elämän elämisessä.

    Hiil­i­jalan­jä­ki ja maaseutu/kaupunki vai­h­toe­htoina on aika sel­l­ainen vaa­ti­ma­ton tutkimus­lähtöko­h­ta. Itses­tään selvyys on se, että kulutet­taes­sa enem­män syn­tyy myös enem­män co2 päästöjä.

    Ver­tailuko­htana kan­nata­ta olla ennem­min maaraken­nusurakois­ti­japer­he syväl­lä Kain­u­us­sa ja keskel­lä Espoo­ta ja autonomi­nen kom­muu­ni Mänt­tä-Villpu­las­sa ja Kallios­sa — tai anakin saman tulota­son sisäl­lä vertailtaessa.

    Ai niin, Helsin­gin risupolt­to lisää sit­ten samal­la turpeen polt­toa Suomes­sa. Hiilien polt­ta­mi­nen on järkeväm­pää ympäristölle kuin Vapon har­joit­ta­ma soiden ja vesistö­jen tuhoaminen.
    Mikä olisi vai­h­toe­htokus­tan­nus, jos Helsin­ki siir­ty­isi maakaa­sun käyt­töön ja hiili olisi varavoimana?

  39. Ehkä tämän­päiväis­es­tä Aal­to-yliopis­ton / Juk­ka Heinosen väitöskir­jan tiedot­teesta löy­tyy joitakin vas­tauk­sia sin­ulle Osmo:

    http://www.aalto.fi/fi/current//news/view/2012–03-05/

    “Asuinalueen rakenne tai alue­tyyp­pi ei vaiku­ta merkit­tävästi keskimääräisen asukkaan kasvi­huonekaa­supäästöi­hin, Aal­to-yliopis­ton insinööri­ti­etei­den korkeak­oulus­ta väit­televä VTM Juk­ka Heinonen toteaa.

    Ratkai­se­va tek­i­jä näyt­täisi alueen sijaan ole­van kulu­tuk­sen volyy­mi, joka vaikut­taa niin merkit­tävästi, että korkeampi kulu­tus­ta­so viit­taa korkeampi­in kasvi­huonekaa­supäästöi­hin aluer­ak­en­teista riippumatta.

    Heinosen väitös­tutkimuk­ses­sa selvisi, että aluer­akenne vaikut­taa merkit­tävästi suo­raan ain­oas­taan yksi­ty­isautoilun päästöi­hin. Kaik­keen muuhun kulu­tuk­seen liit­tyvät päästöt seu­raa­vat tiukasti asukkaan kulutustasoa.[…]”

  40. Ja jos tätä Heinosen ym. saa­maa tulosta ver­rataan SYKE:n hybri­dielinkaari­arvioin­timenetelmäl­lä tehtyyn tutkimuk­seen suo­ma­lais­ten kulut­ta­jien hiil­i­jalan­jäl­jen muo­dos­tu­mis­es­ta, niin en kyl­lä alle­vi­ivaisi Heinosen tiedot­teessaan esi­in nos­tamia päätelmiä.

    Pro­fes­sori Jyri Sep­pälä (2010): Kulu­tuk­sen ja autol­la ajon hiil­i­jalan­jäl­ki merkittävä
    http://www.motiva.fi/ajankohtaista/motivan_tiedotteet/2010?2909_m=3148

    “Autol­la ajo aiheut­taa noin 15 pros­ent­tia yksi­tyisen kulut­ta­jan hiil­i­jalan­jäl­jestä […]. Hiil­i­jalan­jälken­sä vähen­tämis­es­tä huol­ta kan­ta­van kulut­ta­jan tulisikin kiire­htiä auton­sa vai­h­tamista vähäpäästöisem­pään ja pienen­tää ajokilometrejään.

    […]

    Asun­to, elin­tarvikkeet ja auto ovat ylivoimais­es­ti suurim­mat yksi­tyisen kulu­tuk­sen kasvi­huonekaa­supäästö­jen aiheut­ta­jat […]. Sel­l­aiset kulu­tuk­sen yhtey­dessä usein merkit­täviksi miel­letyt hyödyk­eryh­mät kuten vaat­teet, huoneka­lut (ja muut sis­us­tus­tarvikkeet), lentomatkat ja laiva­matkat eivät nouse eri­tyis­es­ti esi­in keskimääräisen kulut­ta­jan hiil­i­jalan­jäl­jessä, joka kuvaa tuot­teisi­in ja palvelui­hin kytkey­tyvien kasvi­huonekaa­supäästö­jen sum­maa hiilidioksidiekvivalenttilukuina.

    […]

    Koti­talouk­sien kulu­tus aiheut­ti tästä 9 ton­nia per asukas, jos­ta auton ajon osu­us oli noin 15 %. Asum­i­nen varustei­neen muo­dos­ti­vat 30 pros­ent­tia ja ruo­ka vajaa 20 pros­ent­tia koti­talouk­sien kulu­tuk­sen hiilijalanjäljestä.”

  41. …ja tässä vielä havain­nol­liset diat siitä, miten yksi­tyisen kulu­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­ki jakau­tuu eri toiminnoille:

    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=100176&lan=fi

    Huo­mat­tavaa on että dial­la 10 esitetään tulok­set siten, että “julkiset yksilöl­liset toimin­not” (ter­vey­den­huolto, koulu­tus, päiväkodit ym. sosi­aal­i­tur­va) on otet­tu mukaan tarkastelu­un. Nämä edel­lä luetel­lut “julkiset yksilöl­liset toimin­not” nou­se­vat hyvin keskeiseksi. 

    Voidaankin perus­teel­lis­es­ti kysyä, että eikö asukasti­heys nimen omaan vaiku­ta siihen, mon­tako käyt­täjää yhtä sairaalaa, koulua, päiväko­tia jne pysty hyö­dyn­tämään? Per capi­ta päästöt ovat sitä pienem­piä, mitä suurem­pi asukas­määrä pystyy yhtä yksikköä hyödyntämään.

  42. Pitäisi saa­da Väyry­nen ja Soin­in­vaara väit­telemään näistä asioista medi­aan. Väyry­nen kun tun­tuu ole­van läh­es täs­mälleen päin­vas­taista mieltä ja on jopa esit­tänyt, että väyrys­läiskepu­lainen visio maal­la asumis­es­ta pelas­taa koko ihmiskunnan.

    Minus­ta tosin tun­tuu, että ihmiskun­nan pelas­t­a­mi­nen vaatii nopeaa tek­nol­o­gista kehi­tys­tä, joka onnis­tuu käsit­tääk­seni vain tai ainakin parhait­en kaupungeis­sa, jois­sa talous kas­vaa ja mas­soille tarkoitet­tu­ja investoin­te­ja ohjataan kestävään suuntaan. 

    Eihän yliopisto­porukkaakaan hajaute­ta pitkin mai­ta ja man­tu­ja vaan kerätään yhteen. Eikä omakoti­talo­jen hiili­ratkaisut ole kovin hyödyl­lisiä, kun maa­pal­lon väestä yli puo­let asuu kaupungeis­sa ja ne lop­utkin on pääosin rutiköy­hiä. Eikä uusi keksin­töjä pahem­min tehdä, jos talous supistuu.

    Tämä siis oli kan­nan­ot­to Soin­in­vaaran pohdiskelu­un siitä, kumpi elämän­muo­to tuot­taa suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen. Ja vas­taus on siis maal­la asum­i­nen. Vaik­ka sikäläi­nen hiil­i­jalan­jäl­ki olisi miten vain lask­ien pienem­pi, se on käsit­tääk­seni kuitenkin suurem­pi, kos­ka se ei tuo­ta sel­l­aista dynami­ikkaa, joka ratkaisee teknolo­gial­la hiil­i­jalan­jäl­jen aiheut­ta­man ongelman.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Ei voi olla niin, että menee asumaan jon­nekin hyvin kauas ja vaatii yhteiskun­naa mak­samaan tästä aiheutu­vat lisäkulut.

    Toisaal­ta, voiko olla niin, että menee asumaan jon­nekin hyvin kauas, ja “yhteiskun­ta” vaatii sit­ten mak­samaan sel­l­aisia kulu­ja, joi­hin tämä kauas muut­ta­ja ei ole syypää?

    Esimerkik­si hyvin kalli­iseen kiin­teistöön sijoitet­tua val­tion­hallintoa jos­sain kaupunkikeskuk­ses­sa. Tai polt­toain­everoa dieselöljys­tä, tai män­työljys­tä jota tis­lataan sieltä kaukana asu­jan ympäril­lä kas­vavas­ta metsästä.

    (“Yhteiskun­ta” tässä lain­aus­merkeis­sä sik­si, että näen yhteiskun­nan ole­van me kaik­ki, kun taas OS ajat­telee selvästi lähin­nä julk­ista sek­to­ria, joka ei ole me kaikki.)

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    TL
    Lentoli­iken­teen päästöt pitäisi kai ker­toa vielä kahdel­la, kos­ka yläil­make­hään sio­joitet­tu hiilid­iok­si­di on haitallisem­pi kuin maan pin­nas­sa tupruteltu.
    Siitä huoli­mat­ta kilo­metriä kohden lentoli­ikenne on vähem­män haitallista. Mut­ta ei kukaan tietysti aja Helsingistä Barcelon­aan ja takaisin autolla.

    Ohhoh taas- Vai vie lentokone kilo­metriä kohden vähem­män kuin auto. 

    Man­nerten­vä­li­nen lento kulut­taa polt­toainet­ta noin 3 litraa/matkustaja/100km, kun kone on täyn­nä. Lyhyem­mäl­lä matkalla suihku­matkus­ta­jakone kulut­taa polt­toainet­ta hie­man alle 5 litraa/matkustaja/100 km, kun kone on täyn­nä. Reit­tilen­not ovat har­voin täynnä. 

    Nykyaikainen auto kulut­taa maantiel­lä 5–6 litraa/100 km, eli jos olet­ta­mus on sama kuin lentokoneessa, eli auto on täyn­nä, niin kulu­tus olisi 1 litra/matkustaja/100km. No, autol­la har­voin aje­taan täytenä. Mut­ta jo kah­den hen­gen kuor­mal­la auton kilo­metriku­lu­tus matkus­ta­jaa kohden on selkeästi alem­pi kuin täy­del­läkin lentokoneel­la. Eli pariskun­nan mat­ka Kit­tilään autol­la on hiil­i­jalan­jäl­jeltään pienen­pi kuin lentomatkan täy­del­läkin koneel­la. Kerosi­inil­i­tran palamises­sa syn­tyy 3,2 kg hiilid­iok­sidia, auton moot­toris­sa ben­sal­i­trasta 2,4 kg (E10 ben­sal­la jos­sa on etano­lia 10%)

    1. Puhut­ti­in siis matkas­ta Barcelon­aan. Lie­nee oikein käyt­tää keskimääräisiä täyt­töastei­ta. Loma­len­to Barcelon­aan on yleen­sä varsin täysi ja auto taas on keskimäärin varsin tyhjä. Lentoli­iken­teen syn­nil­lisyys ei tule päästömääristä matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden vaan matkus­ta­jak­ilo­me­trien määristä ja päästöistä yläilmakehään. 

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt puhut­ti­in matkas­ta Barcelon­aan. Lie­nee oikein käyt­tää keskimääräisiä täyt­töastei­ta. Loma­len­to Barcelon­aan on yleen­sä varsin täysi ja auto taas on keskimäärin varsin tyhjä. Lentoli­iken­teen syn­nil­lisyys ei tule päästömääristä matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden vaan matkus­ta­jak­ilo­me­trien määristä ja siitä, mihin päästöt syntyvät.

    Finnairin keskimääräi­nen täyt­töaste on 68%. Eli kulu­tus, joka siis on 5 litraa kerosiinia/matkustaja/100 km, pitää ker­toa 1,5:llä jot­ta saadaan todel­li­nen kulu­tus per matkus­ta­ja. Se on siis 7,5 litraa sadalle kilo­metrille per matkus­ta­ja. Bsarcelon­aan aja­va yksinäi­nen autoil­i­ja siis kulut­taa melko tarkkaan saman kuin yksit­täi­nen lentomatkus­ta­ja (muis­te­taan vielä, että kerosi­i­ni tuot­taa enem­män päästöjä kuin ben­sa). Autoil­e­va pariskun­ta tuot­taa jo matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden vain puo­let yksit­täis­es­tä lentomatkus­ta­jas­ta. Lentävä pariskun­ta saa siis aikaan jo neljä ker­taa suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen kuin autoil­e­va pariskunta.

    1. Älä käytä Finnairin keskimääräistä täyt­töastet­ta vaan käytä Barcelo­nan loma­len­to­jen täyt­töastet­ta, kun puhut Barcelo­nan loma­len­noista. Puoli­ty­hjinä kulke­vat liike­len­not ovat ihan toinen asia, eivät loma­matkus­ta­jat kan­na siitä vatuuta.

  46. Väl­i­til­in­pitona.
    Helsin­gin läm­mit­tämi­nen kivi­hi­ilel­lä on las­ket­tu rankim­man mukaan ja sähköläm­mi­tys muual­la kuin Helsingis­sä keskimääräis­ten päästö­jen mukaan. Tämä on van­ha riita. Minus­ta tehdään väärin. Jos satatuhat­ta helsinkiläistä siir­ty­isi sähköläm­mi­tyk­sen varaan Uuku­niemelle, Helsin­ki vähen­täisi CHP-tuotan­toa läm­pökuor­man vähen­nyt­tyä ja se ynnä noiden sadan­tuhan­nen sähköläm­mi­tyk­sen tarve kor­vat­taisi­in hiililaude­hdovoimal­la jos­sain päin Euroop­paa, päästöt lisään­ty­i­sivät, kun ne tuon mallin mukaan väheni­sivät. Miten tämä voi olla Aal­to-yliopis­tossa opiskelleille niin vaikeaa? 

    Toisek­si tulota­son vaiku­tus kulu­tuk­sen hiilipäästöi­hin. Ette kai vain väitä, että se on tehty lin­eaarisel­la ja suh­teel­lisel­la mallil­la: kaksinker­taiset tulot ja kaksinker­taiset päästöt. (Kak­si ker­taa enem­män ruokaa??)

    Jos näin on, se on selvä metodologi­nen virhe. Jos tutkimme asi­aa aikasar­jana tai mait­tain, tiedämme, että ener­gian kulu­tuk­sen ja tulota­son riip­pu­vu­us sat­ur­oituu tulo­jen kas­vaes­sa kun määrälli­nen kasvu muut­tuu laadun parane­misek­si. Miten se ei sat­ur­oi­tu­isi yksilötasolla?

    Kun saan kir­jani valmi­ik­si tar­tun var­maankin tuo­hon tutkimuk­seen. Tilas­toti­eteil­i­jän kädet jo kihelmöivät. 

    Oma ennakkokäsi­tyk­seni on, että lep­poisa elämä maaseudul­la on hiil­i­taseeltaan varsin edullista, mut­ta jos aikoo elää korkeal­la kulu­tus­ta­sol­la, on paras­ta muut­taa Kruununhakaan.

  47. yli 100 000 euroa tien­aav­ille pitäisi siis oikeas­t­aan määrätä sol­i­daarisu­usveron sijas­ta pakolli­nen hiilidioksidimaksu.

  48. KariS: Man­nerten­vä­li­nen lento kulut­taa polt­toainet­ta noin 3 litraa/matkustaja/100km, kun kone on täyn­nä. Lyhyem­mäl­lä matkalla suihku­matkus­ta­jakone kulut­taa polt­toainet­ta hie­man alle 5 litraa/matkustaja/100 km, kun kone on täyn­nä. Reit­tilen­not ovat har­voin täynnä. 

    Lentokoneet kul­jet­ta­vat myös rah­tia. Mikä osu­us lentomatkus­tamisen hiilid­iok­sipäästöistä las­ke­taan rahdille kuuluvaksi?

    1. Lentomatkan hiil­i­tase pitäisi jakaa matkus­ta­jille ja rahdille sen mukaan, mitä ne matkas­ta mak­sa­vat. Voidaan hyvin perustel­la, että jos ostat lipun koneeseen “joka lentäisi muutenkin” ja jos­sa on tyhjää tilaa, osu­ute­si on mar­gin­aa­li­nen. Niin­pä lento pitää sälyt­tää niille, jot­ka tekevät sen taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si. Keskimäärin lipun hin­ta on paras estimaatti.

  49. “Oma ennakkokäsi­tyk­seni on, että lep­poisa elämä maaseudul­la on hiil­i­taseeltaan varsin edullista, mut­ta jos aikoo elää korkeal­la kulu­tus­ta­sol­la, on paras­ta muut­taa Kruununhakaan”

    Kaupunki­a­sun­not raken­netaan pääosin beton­ista ja teräk­ses­tä. Molem­mat erit­täin ener­giain­ten­si­ivisiä mate­ri­aale­ja. Sementin valmis­tus vaatii suun­nat­tomasti ener­giaa, samoin teräk­sen valmis­tus. Maaseudul­la raken­netaan pääosin puisia pien­talo­ja. Puu­raken­nus sen­si­jaan varas­toi hiiltä, joten jo tuos­sa syn­tyy iso ero hiil­i­taseessa, vaik­ka raken­nuk­sen käyt­töikä onkin pitkä. Jos Helsin­gin virkamiehet eivät olisi vuosikym­meniä vas­tus­ta­neet puuk­er­rostalo­jen rak­en­tamista, saat­taisi tilanne asumisen osal­la olla kaupungeille edullisempi.

    Maaseudul­la ei juuri ole asun­toa jos­sa ei olisi takkaa ja/tai puuläm­mit­teistä kiuas­ta sen sähköläm­mi­tyk­sen lisänä. Puun polt­to on hiilineu­traalia. Se tasaa osaltaan tuon sähköläm­mi­tyk­sen hait­taa. Kapunki­a­sun­nos­sa kun se kiuas läm­peää aina sähköl­lä. Läh­es kaikissa uusis­sa kaupunki­a­sun­nois­sa on sauna. 

    Haja-asu­tusalueil­la ei myöskään ole ener­giasyöp­pöjä katu­val­o­ja, main­oskylt­te­jä, läm­mitet­täviä jalka­käytäviä tai muu­ta sel­l­aista joka kaupungeis­sa lisää hiilijalanjälkeä. 

    Kaupungeis­sa on siis tuol­laista yleistä ja yhteistä joka pahen­taa hiilitasetta. 

    Autoilu saat­taisi olla tuo­ta hiil­i­taset­ta maaseudul­la heiken­tävä seik­ka, mut­ta enpä tiedä aje­taanko niil­lä maaseudun autoil­lakaan keskimäärin sen enen­pää kuin kaupunki­laispirs­seil­lä. Mökki­matkat kun ovat maal­la lyhkäsem­piä ja Lap­pi­in hiih­tolo­maile­maankin on lyhyem­pi ajomatka.

  50. Las­si Hieta­nen:
    Valitet­tavasti tuo tutkimus on niin virheelli­nen ettei sitä juurikaankan­naisi kom­men­toi­da. Ei kan­na­ta Osmo lukea. Minä luin. Mut­ta lyhyesti: Ilmeisen tuloshakuis­es­ti on saatu maal­la asum­i­nen “vihreäk­si” (siis eri vihreä kuin Osmon vihreys) kun on las­ket­tu Helsin­gin sähkö ja kaukoläm­pö tehtäväk­si fos­si­il­isil­la ja maal­la käytetään koko maan keskimääräistä sähköä. Mik­sei las­ket­tu niin että Helsin­gin sähkön­tuotan­to on osa sys­teemiä eli helsinkiläisen sähkö on koko maan keskisähköä ja läm­pö on “kivi­hi­ilauh­teen” hukkaläm­pöä ja sen päästöt kaade­taan sähkölle koko maan keskiar­voon. Tähän olisi jopa perustei­ta kos­ka Helsin­gin CHP toimii koko maan säätövoimana.CHP on käytän­nössä ain­oa koti­mainen säätövoima (jous­to läh­es 3000 MW sähköä). Olisi pitänyt toki käyt­tää mar­gin­aal­isähköä eli kivi­hi­ililauhdet­ta maaseudun sähkönä. Sitähän pakkaspäivien sähköläm­mi­tys on. 

    Toinen iso virhe on se että emme todel­lakaan ole vähen­tämässä 20% CO2-päästöjä vaan 80%. Pitäisi tarkastel­la kum­mas­sa elin­tavas­sa se on mah­dol­lista. Jos Helsin­gin Ener­gia jatkos­sa käyt­tää biopolt­toainei­ta ja maakaa­sua (nyt 60% maakaa­sua, 40% kivi­hi­iltä) töölöläi­nen luop­uu autos­ta ja ulko­maan­matkoista, koiras­taan ja liharu­uas­ta niin tuo 80% on toteutunut.

    Mut­ta kuin­ka teet sen maal­la jos 250 m² talo lämpiää sähköl­lä ja työ­matkaa on 100 km päivässä? Ja vai­mon työ­mat­ka toiseen suun­taan ja las­ten har­ras­tuk­set kol­man­teen? Toki maal­lakin voi asua. esim. pikku kirkonkylässä 30 km kaupungista, CHP-kaukoläm­pö­talos­sa (läm­pöput­ki tulee kaupun­gin voimalas­ta), kävelee töi­hin ja koulu­un ja har­ras­tuk­si­in ja kul­kee julk­isil­la kaupunkiin. 

    Eli ei ole olen­naista leikkaako päästöjä heti mut­ta ei saisi investoi­da väärin! Omakoti­talo­jen ikä on 100 vuot­ta. Ainakin pitäis!!!

    En ymmär­rä tuo­ta esi­tys­tä, jon­ka mukaan Helsin­gin Ener­gian tuot­ta­ma ener­gia olisi koko maan säätövoimaa. Helsin­gin Ener­gian kap­a­siteet­ti lie­nee mitoitet­tu Helsin­gin tarpeisi­in. Kovil­la pakkasil­la on sähköä tuo­tu Venäjältä. Sen sijaan vesivoima on maaseudun ener­giaa, kos­ka vesivoimalat sijait­se­vat pääosin maaseudul­la. Myös puu tai bio­mas­sa on maaseudun ja pien­ten taa­jamien ener­giaa, kos­ka puun kul­jet­ta­mi­nen pitk­iä matko­ja ener­gian tuotan­toon ei ole mielekästä. Bio­mas­san esit­tämi­nen Helsin­gin ener­giantuotan­non läh­teek­si on lievästi san­ot­tuna omi­tu­ista. Helsin­gin ener­giantarve voidaan tyy­dyt­tää vain fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tai ydinvoimalla.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Lentoli­iken­teen päästöt pitäisi kai ker­toa vielä kahdel­la, kos­ka yläil­make­hään sio­joitet­tu hiilid­iok­si­di on haitallisem­pi kuin maan pin­nas­sa tupruteltu. 

    Mah­taako­han riit­tää? Lentoli­iken­teen tiivistämä vesi­höyry on sekin haitallista. Vaiku­tus ilmas­toon on tosin edelleen epä­selvä, ainakin nyt Wikipedi­an vilka­isun perusteella.

    Osmo Soin­in­vaara:Puoli­ty­hjinä kulke­vat liike­len­not ovat ihan toinen asia, eivät loma­matkus­ta­jat kan­na siitä vatuuta. 

    “Puoli­ty­hjä” on vähän liioit­telua. Finnairin reit­ti­len­to­jen täyt­töaste on viimeiset puoli vuot­ta huidel­lut 70 %:n molem­min puolin. Eniten sitä rasit­ta­vat koti­maan lennot, jot­ka todel­la kulke­vat keskimäärin melko tarkkaan puoli­ty­hjinä (vai puolitäyn­nä? :), ja niistähän Finnair on äänekkästi halun­nut eroon ja puo­lus­tanut Lentorataa.

  52. KariS: Haja-asu­tusalueil­la ei myöskään ole ener­giasyöp­pöjä katu­val­o­ja, main­oskylt­te­jä, läm­mitet­täviä jalka­käytäviä tai muu­ta sel­l­aista joka kaupungeis­sa lisää hiilijalanjälkeä. 

    Ottaen huomioon kuin­ka mon­ta ihmistä Alek­si­akin käyt­tää, ener­gianku­lu­tus on var­masti paljon, paljon pienem­pi kuin muu­ta­maa ihmistä palvel­e­van met­sä­tien päivit­täi­nen auraus. Ja kyl­lä niitä katu­val­o­ja tun­tuu Suomen maanti­et ja risteyk­set ole­van täyn­nä. Var­masti Helsin­gin keskus­ta voit­taa henkilöä/lu­men-ver­tailus­sakin.

  53. En oikein ymmär­rä mik­si Osmo noin kiivaasti puo­lus­taa lentomatkailua. Tur­is­tilen­not ovat kaik­ki taval­laan turhia lento­ja. Ihan kuten ovat autolomamatkatkin. 

    Koetan vaan sanoa, että lentämi­nen on todel­lakin hiil­i­taseen kannal­ta epäedullista. Keskimäärin (siis keskimääräisel­lä täyt­töastel­la) jopa selvästi autoilua haitallisempaa.

    Jos Barcelon­aan lennetään täy­del­lä koneel­la, on polt­toaineen kulu­tus noin 4 litraa per matkus­ta­ja per 100 km. Autol­la vas­taa­va olisi 6–7 litraa per 100 km. Pariskun­ta menisi siis pienem­mäl­lä hiil­i­jalan­jäl­jel­lä autol­la Barcelon­aan. Ajankäytön vuok­si kukaan ei autoile Barcelon­aan. Lap­pi­in sen sijaan autoil­laan, ja jos pariskun­ta menee viikok­si hiih­tolo­ma­lle Lev­ille, auto on siis lentokonet­ta pienem­män hiil­i­jalan­jäl­jen per matkus­ta­ja aikaansaa­va kulku­vä­line. Neli­henkisel­lä perus­per­heel­lä ero on jo merkittävä.

    1. Mon­tako ker­taa tämä pitää sanoa: Lentoli­ikenne on hiil­i­taseelta han­kala. Sitä pahempia ovat vain auto­lau­tat ja ris­teilyaluk­set. (Jos menette Helsingistä Tukhol­maan, kan­nat­taa edes lentää) Lentoli­iken­teen turmi­ol­lisu­us ei tule suurista päästöistä matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden vaan siitä, että niitä matkus­ta­jak­ilo­me­tre­jä tulee paljon.
      Hiilid­iok­sidipäästöistä lentoli­iken­teen osu­us on kak­si pros­ent­tia, mut­ta sen osu­us ilmas­ton­muu­tok­ses­ta neljä pros­ent­tia nykyti­etämyk­sen mukaan.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    On esitet­ty sel­l­ais­takin, että jokainen asukoon mis­sä halu­aa, mut­ta vain kaa­va-alueil­la voi vaa­tia kun­nal­lisia palvelu­ja, siis esimerkik­si koulukul­je­tuk­set. Ei voi olla niin, että menee asumaan jon­nekin hyvin kauas ja vaatii yhteiskun­naa mak­samaan tästä aiheutu­vat lisäkulut.

    No eihän tässäkään ole mitään järkeä. Mon­esti myös käy niin, että muut­taes­sa maaseudulle sieltä löy­tyy koulu kylältä, mut­ta se lakkaute­taan. Moni van­hempi myös vie lapsen­sa koulu­un, kos­ka eivät halua, että hei­dän lapsen­sa viet­tävät pari tun­tia päivästä tak­sis­sa tai bus­sis­sa kat­se­le­mas­sa maisemia.

    Keskustelu tun­tuu taas kovin mus­tavalkoiselta. Kaupunki­fanaatikot näkevät ratkaisuna ain­oas­taan urban­isoi­tu­misen ja kepu­laiset puo­lus­ta­vat kaikkea mikä sijait­see kehä kol­mosen ulkopuolella. 

    Kaupunkien tulisi muis­tut­taa tule­vaisu­udessa kaupunke­ja ja lopet­taa lähiörak­en­t­a­mi­nen pel­loille. En odota kaupunki­laiselta ratkaisu­ja maaseudun kehit­tämiseen, mut­ta eikö kaiken kieltämisen sijas­ta voisi nähdä vaihtoehtojakin?

    Maakun­takaavas­sa rak­en­t­a­mi­nen ohjataan muu­tami­in kyli­in. Mitä tapah­tuu muille alueille? Maaseu­tu tulee saa­maan huomio­ta viimeistään sil­loin, kun ruoan tuotan­nos­ta tulee kan­nat­tavam­paa lähi­t­ule­vaisu­udessa. Se ei ole kuitenkaan kau­nista kat­sot­tavaa maaseudun ja ympäristön kannal­ta kun yri­tyk­set alka­vat han­kki­maan maa­ta vil­je­lyyn ja keräävät voitot. 

    Suomen maaseudun ongel­ma on siinä, että täl­lähetkel­lä ei ole yhtäkään puoluet­ta jota kiin­nos­taisi maaseudun kestävä kehit­tämi­nen. Per­sut ja keskus­ta elävät men­neisyy­dessä, mui­ta ei kiin­nos­ta eikä ole tietoa. Maat­alous­tukea tulisi siirtää yhä enem­män markki­nalähtöisen maaseudulle sopi­van yri­tys­toimin­nan tukemiseen. Osa ihmi­sistä halu­aa asua maaseudul­la, niin mik­si ei voi­da hyväksyä sitä ja pyrk­iä kehit­tämään maaseu­tu­a­sum­ista kestäväm­pään muo­toon siinä mis­sä kaupunki­a­sum­is­takin kehitetään järkevään suuntaan.

  55. On tämä nyky­meno aika järkyt­tävää. 60 vuot­ta sit­ten sil­loisel­la Helsin­gin laidal­la läm­mitet­ti­in tätä taloa ja sen saunaa hiilineu­traal­isti puul­la. Vesi haet­ti­in kylän yhteiseltä kai­vol­ta ja bio­hu­us­si sijait­si ulko­raken­nuk­ses­sa. Lähiruokaakin saati­in ihan oma­l­ta taka­ton­til­ta ja auto­ja ei taa­tusti huris­tel­lut. Sit­ten tuli vau­raus ja saas­teet. Mut­ta onnek­si meil­lä on iPa­dit ja astianpesukoneet.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Lentomatkan hiil­i­tase pitäisi jakaa matkus­ta­jille ja rahdille sen mukaan, mitä ne matkas­ta mak­sa­vat. Voidaan hyvin perustel­la, että jos ostat lipun koneeseen “joka lentäisi muutenkin” ja jos­sa on tyhjää tilaa, osu­ute­si on mar­gin­aa­li­nen. Niin­pä lento pitää sälyt­tää niille, jot­ka tekevät sen taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si. Keskimäärin lipun hin­ta on paras estimaatti.

    Tätä olen joskus pohdiskel­lut, että jos puhutaan siitä paljonko min­un Barcelo­nan lentoni päästöt ovat (tai julkises­ta liiken­teestä yleen­sä), mik­si puhutaan keskimääräi­sistä eikä mar­gin­aal­i­sista päästöistä? Myön­nän, tun­tuu oikeam­mal­ta käyt­tää keskimääräisiä päästöjä, mut­ta en oikein kek­si niitä veden­pitäviä argumentteja. 

    Paljonko sadan kilon lisäämi­nen matkus­ta­moon lisää lentokoneen päästöjä?

  57. PeNa: En ymmär­rä tuo­ta esi­tys­tä, jon­ka mukaan Helsin­gin Ener­gian tuot­ta­ma ener­gia olisi koko maan säätövoimaa. Helsin­gin Ener­gian kap­a­siteet­ti lie­nee mitoitet­tu Helsin­gin tarpeisiin.

    Helsingis­sä kulutet­ti­in 2010 sähköä 4,7TWh ja HELEN tuot­ti laitok­sil­laan Helsingis­sä 5,7TWh. HELEN sai tuon lisäk­si n. 1,4TWh ydin­voimaa TVO-osuute­na sekä 0,75TWh uusi­u­tu­via ilmeis­es­ti lähin­nä vesivoimasta.

  58. Elmo Allén: Ottaen huomioon kuin­ka mon­ta ihmistä Alek­si­akin käyt­tää, ener­gianku­lu­tus on var­masti paljon, paljon pienem­pi kuin muu­ta­maa ihmistä palvel­e­van met­sä­tien päivit­täi­nen auraus. Ja kyl­lä niitä katu­val­o­ja tun­tuu Suomen maanti­et ja risteyk­set ole­van täyn­nä. Var­masti Helsin­gin keskus­ta voit­taa henkilöä/lu­men-ver­tailus­sakin.

    Met­sä­tien auraus hoituu yhdel­lä trak­to­ril­la joka linkoaa lumet sivu­un ker­ral­la ja siel­lä ne lep­ää kunnes luon­to sulat­taa. Helsingis­sä lumi aurataan yhdel­lä koneel­la ensin kasoi­hin joi­ta sit­ten las­tail­laan toisil­la koneil­la kuor­ma-autoi­hin ja aje­taan muualle sula­maan. Kumpiko tapa on ympäristöystävällisempää?

    Kun las­ke­taan kaik­ki nuo kadun­läm­mi­tyk­set, valais­tuk­set, main­os­val­ot, lumenkuskauk­set sun muut, niin kyl­lä niistä alkaa yhteen­lask­ien muo­dos­tua sitä ylimääräistä hiil­i­taseen täytet­tä joka haja-asu­tusalueelta puuttuu. 

    Kun ote­taan vielä huomioon vaikka­pa nuo maini­tut raken­nus­ma­te­ri­aalien ja kaupugis­sa harv­inais­ten (mut­ta maal­la yleis­ten) puuläm­mit­teis­ten sauno­jen ym vaiku­tuk­set, niin hel­posti se maaseudun suurem­pi autoilun tarve kompensoituu. 

    Kun maaseudun elämän­ta­paan kuu­luu vielä puu­tarhat ja kasvi­maat jokaisen talon pihal­la, niin siel­lä käytetään paljon ekol­o­gisem­paa lähiruokaa enem­män kuin kaupungeis­sa, ja näin kom­pen­soidaan sitä osaa kulu­tuk­ses­ta jon­ka viem­i­nen har­vaana­su­tulle alueelle aiheut­taa lisär­a­situs­ta liiken­teen muo­doss­sa. Ja laadullis­es­ti­han tuol­lainen tuore itsekas­vatet­tu hakkaa mon­in­ver­roin kau­pas­ta oste­tun, elin­ta­soa sekin.

    Itse olen siinä onnel­lises­sa ase­mas­sa, että oeln pystynyt toteut­ta­maan monia noista maaseu­tu­maisen asumisen eduista Kehä ykkösen sisäpuolel­la. Puisen mata­laen­er­giat­alomme läm­mi­tys (käyt­töve­den tekoa luku­unot­ta­mat­ta) voiti­in jo kään­tää pois kun pas­si­ivi­nen aurinkoen­er­gia hyö­dyn­netään ja pil­vis­inä päiv­inä voimme läm­mit­tää takalla. Saunakin läm­peää puil­la. Valitet­tavasti Helsingis­sä ei monel­lakaan ole samaan mahdollisuutta

  59. KariS: Met­sä­tien auraus hoituu yhdel­lä trak­to­ril­la joka linkoaa lumet sivu­un ker­ral­la ja siel­lä ne lep­ää kunnes luon­to sulat­taa. Helsingis­sä lumi aurataan yhdel­lä koneel­la ensin kasoi­hin joi­ta sit­ten las­tail­laan toisil­la koneil­la kuor­ma-autoi­hin ja aje­taan muualle sula­maan. Kumpiko tapa on ympäristöystävällisempää?

    Kun las­ke­taan kaik­ki nuo kadun­läm­mi­tyk­set, valais­tuk­set, main­os­val­ot, lumenkuskauk­set sun muut, niin kyl­lä niistä alkaa yhteen­lask­ien muo­dos­tua sitä ylimääräistä hiil­i­taseen täytet­tä joka haja-asu­tusalueelta puuttuu. 

    Kun ote­taan vielä huomioon vaikka­pa nuo maini­tut raken­nus­ma­te­ri­aalien ja kaupugis­sa harv­inais­ten (mut­ta maal­la yleis­ten) puuläm­mit­teis­ten sauno­jen ym vaiku­tuk­set, niin hel­posti se maaseudun suurem­pi autoilun tarve kompensoituu. 

    Kun maaseudun elämän­ta­paan kuu­luu vielä puu­tarhat ja kasvi­maat jokaisen talon pihal­la, niin siel­lä käytetään paljon ekol­o­gisem­paa lähiruokaa enem­män kuin kaupungeis­sa, ja näin kom­pen­soidaan sitä osaa kulu­tuk­ses­ta jon­ka viem­i­nen har­vaana­su­tulle alueelle aiheut­taa lisär­a­situs­ta liiken­teen muo­doss­sa. Ja laadullis­es­ti­han tuol­lainen tuore itsekas­vatet­tu hakkaa mon­in­ver­roin kau­pas­ta oste­tun, elin­ta­soa sekin. 

    Punavuores­sa asuu yli 10 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Neliök­ilo­metril­lä on katu­ja ehkä parikym­men­tä kilo­metriä, jos kort­telit ovat noin 100 X 100 m. Siis pari metriä asukas­ta kohden. Maaseudul­la ei päästä pihal­ta ovelta edes ton­tin rajalle, jos talos­sa asuu neljä ja ao. mat­ka on yli 8 metriä. Tämä suu­ru­us­lu­ok­ka on hyvä muis­taa kun ver­taa maaseu­tu­un, oli sit­ten puhe valais­tuk­ses­ta tai lumen auraamisesta.

    Puun polt­ta­mi­nen ei ehkä Suomes­sa ole niin kauhea asia, mut­ta koko pla­nee­tal­la se tap­paa Tsher­nobylin ver­ran joka päivä.

    Lähiruo­ka, luo­mu­ruo­ka, what­ev­er. Ruoan­tuotan­nos­sa hiil­i­jalan­jäl­ki tulee lihan ja mei­jer­ituot­tei­den tuotan­nos­ta, kaiken muun merk­i­tys on märe­hti­jöi­hin ver­rat­tuna läh­es olematon.

  60. tcrown: Tätä olen joskus pohdiskel­lut, että jos puhutaan siitä paljonko min­un Barcelo­nan lentoni päästöt ovat (tai julkises­ta liiken­teestä yleen­sä), mik­si puhutaan keskimääräi­sistä eikä mar­gin­aal­i­sista päästöistä? Myön­nän, tun­tuu oikeam­mal­ta käyt­tää keskimääräisiä päästöjä, mut­ta en oikein kek­si niitä veden­pitäviä argu­ment­te­ja. Paljonko sadan kilon lisäämi­nen matkus­ta­moon lisää lentokoneen päästöjä?

    Jokaisen matkus­ta­jan mar­gin­aalipäästöhän on nol­la? Lentoa­han ei yhden matkus­ta­jan poisjään­nin takia peruuteta 😀

    1. KKK
      Lentoli­iken­teen tar­jon­ta sopeu­tuu hyvin vikkelästi kysyn­tään. Sik­si jokainen matkus­ta­ja on aiheuyttmas­sa lento­ja, sitä enem­män mitä enem­män lipus­taan mak­saa. Parik­l­la kympil­lä äkkilähdön omis­ta­ja voi ajatel­la, ettei hänen matkus­tamisen­sa juuri lisää tar­jon­taa, mut­ta kalli­in paikan, johon liit­tyy peru­u­tu­soikeus, mak­sanut on sitä varmem­min edesaut­ta­mas­sa tarjontaa.

  61. Pekka Taipale: Toisaal­ta, voiko olla niin, että menee asumaan jon­nekin hyvin kauas, ja “yhteiskun­ta” vaatii sit­ten mak­samaan sel­l­aisia kulu­ja, joi­hin tämä kauas muut­ta­ja ei ole syypää?

    Tässä on väistämät­tä tiet­ty point­ti. Voidaan arvioi­da ole­van melko­lail­la yhtä toden­näköistä että Kivesjärveltä lähdet­täisi­in guggen­heim museoon, kuin että guggen­heimin kan­ta-asi­akkat päät­täi­sivät lähteä bus­sil­la Kivesjärvelle…

  62. Volmert­ti: Keskustelu tun­tuu taas kovin mus­tavalkoiselta. Kaupunki­fanaatikot näkevät ratkaisuna ain­oas­taan urban­isoi­tu­misen ja kepu­laiset puo­lus­ta­vat kaikkea mikä sijait­see kehä kol­mosen ulkop­uolel­la. Kaupunkien tulisi muis­tut­taa tule­vaisu­udessa kaupunke­ja ja lopet­taa lähiörak­en­t­a­mi­nen pel­loille. En odota kaupunki­laiselta ratkaisu­ja maaseudun kehit­tämiseen, mut­ta eikö kaiken kieltämisen sijas­ta voisi nähdä vaihtoehtojakin?

    Kiel­lot toki on ikäviä, mut­ta mitä tälle sit­ten pitäisi tehdä:

    Olete­taan Lup­pon kylä, se on jotain 80 km Hel­gistä keskel­lä met­sää. Siel­lä asuu Iso­jao­tusti hajal­laan toi­sis­taan parisa­taa lup­po­laista, jot­ka on per­in­teis­es­ti elänyt perunanvil­jelystä. Nyt­temin puo­let lup­po­lai­sista tosin käy Helsingis­sä töis­sä, ja läh­es kaik­ki nyky­maail­man julkiset ja osa yksi­ty­i­sistäkin palveluista liikku­mi­nen mukaan lukien on muiden kuin lup­po­lais­ten sub­ven­toimia taval­la toisel­la, kos­ka muuten Lup­pos­sa ei olisi edes kioskia.

    Lup­po­lainen tulee aika kalli­ik­si per lup­ponup­pi, mut­ta tuol­la nyt niin väliä kun heitä on vähän ja vas­taavia kyliäkään niin paljoa ole. Pitäähän sitä nyt hei­dänkin voi­da elää.

    Lup­po­laiset kuitenkin ruikut­taa aikansa että hei­dän kär­ry­polkun­sa on kovin hidas ja suo­ras­taan vaar­alli­nen, joten val­tio rak­en­taa Uuden Lup­po­tien jota pitkin pääsee nopeam­min Helsinki­in. Mikä on ihan hyvä jut­tu edelleen, vaik­ka tuleekin kovin kalli­ik­si lup­po­laista kohti.

    Isän­tä Yli-Lup­po kek­sii että kun on se tiekin, niin hän­pä lait­taa pel­ton­sa tont­ti­maak­si. Vaik­ka niistä pyytää sataa ker­taa pel­tomaan hin­nan, niin edelleenkin ne ovat halpo­ja tont­te­ja. Ja koh­ta uuslup­po­laisia on toiset parisa­taa omis­sa talois­saan mah­dol­lisim­man kaukana toi­sis­taan, ja kun tuo tois­tuu joka kylässä, niin ne muut jot­ka tämän lystyn osin kus­tan­taa alkaa perustel­lusti olla sitä mieltä, että kaiken­maail­man lup­po­laiset voisi ihan itse mak­saa elämisen­sä. Jon­ka jäl­keen lup­po­laiset ihmettelevät että mihin hei­dän palve­lut hävisivät.

    Jos tätä ei saa estää kieltämäl­lä Yli-Lup­pon pel­lon­jalostus­ta, niin mitä sit­ten tehdään?

    Maaseu­tu tulee saa­maan huomio­ta viimeistään sil­loin, kun ruoan tuotan­nos­ta tulee kan­nat­tavam­paa lähi­t­ule­vaisu­udessa. Se ei ole kuitenkaan kau­nista kat­sot­tavaa maaseudun ja ympäristön kannal­ta kun yri­tyk­set alka­vat han­kki­maan maa­ta vil­je­lyyn ja keräävät voitot.

    Tuo voi tehdä maan­omis­tamis­es­ta taloudel­lis­es­ti hyvin kan­nat­tavaa, itseasi­as­sa sen vähän mitä olen kuul­lut pel­tomaan hin­noista niin ilmeis­es­ti jotain tuol­laisia odotusar­vo­ja niihin sisäl­tyy, kos­ka nykyisel­lä tuo­tol­la niitä on vaikea ymmärtää. Asukas­määrän tuo, tai bioen­er­gia, tuskin kuitenkaan juuri vaikut­taa. Näin sik­si että kan­nat­tavu­us nois­sa tarkoit­taa korkeaa automa­ti­soin­ti­astet­ta, eli ne työl­listyvät vähän ihmisiä. Maat­alouden tuot­tavu­ushan on kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti, juuri sik­si se ei työl­listä enää juuri ketään.

  63. Kaupunki­lais­ten ja maalais­ten vas­takkainaset­telu on erit­täin banaalia ja Suomelle tuhoisaa, kos­ka kaupungis­sa ei olisi hen­gen­pihaus­ta ilman maalaisemän­nän kädenjälkeä.

  64. Odotan innol­la uut­ta kirjaasi.

    Tässä maaseu­tu vs. kaupun­ki ‑keskustelus­sa olet valitet­tavasti onnis­tunut anta­maan tai saa­maan itses­täsi maaseu­tu-vihamielisen kuvan. Kos­ka olet järk­i­jätkä, niin en usko että se ihan pitää paikaansa. Ken­ties sun kan­nat­taa panos­taa hie­man ja tehdä selväk­si, että mitkä puo­let sin­ua kus­sakin viehät­tävät tai kaivertavat? 

    Urban­isoi­tu­mises­sa on usei­ta hyö­tyjä tiiviy­den myötä, jos ne val­jaste­taan käyt­töön (automaat­tisia niistä on vain osa). Tähän vaa­di­taan järkevää kaavoitus­poli­ti­ikkaa. Inno­vaa­tion syn­tymi­nen “kri­it­tisen mas­san” mukana on näistä mielestäni yksi tärkeimpiä, ja yksi vähiten keskustel­tu­ja. Toki maaseudul­lakin tapah­tuu inno­vaa­tioi­ta, mut­ta kaupun­git syn­nyt­tävät niitä enem­män, kun enem­män inno­vati­ivisia ihmisiä saadaan lähem­mäs toisi­aan ja yhteyteen. 

    Kaupungis­sa on kuitenkin se “huono” puoli että se on täysin riip­pu­vainen sen ulkop­uolelta tule­vista ener­gian­syöt­teistä. Fos­si­iliset polt­toaineet, uusi­u­tu­vat ener­gian­läh­teet, ruo­ka, jopa vesi tulee kaupunki­in yleen­sä sen ulkop­uolelta, maaseudulta. 

    Hyv­in­voi­va ja elinkelpoinen kaupun­ki on täysin riip­pu­vainen sitä ympäröivästä hyv­in­voivas­ta ja elinkelpois­es­ta maaseudus­ta, joka tuot­taa kaupun­gin vaa­ti­mat ener­gian ja raa­ka-ainei­den syöt­teet. Lähiruokakaan harvem­min kas­vate­taan kaa­va-alueel­la. Ruoan­tuot­ta­jat ovat kuitenkin usein siitä paska­m­a­sita porukkaa, että hekin vaa­ti­vat ympärilleen toimi­van yhteisön, mui­ta ihmisiä ja joitakin palvelui­ta ja mah­dol­lisuuk­sia. Jos maaseu­tu tyh­jen­netään lähers kaik­ista “ei-ruokaa tuot­tavista”, ei voi­da odot­taa että sinne jäisi paljon ruoankaan tuot­ta­jia. Ei ainakaan mon­en sukupol­ven ajak­si. Jos halu­taan koti­maista, saati lähiruokaa, niin sen hin­ta on jonkin­laisen maaseu­tu­a­sumisen ylläpi­to. Tärkein­tä olisi lie­nee mielekäs yhteistyö siten että molem­mat pysyvät elinkelpoisina?

    Mikä sit­ten on se, jos­sa ei ole mitään järkeä? Omas­ta mielestäni henkilöau­toilun ehdoil­la ja täysin ulkop­uolisen ener­gian­syöt­teen varas­sa ole­vat lähiöt, lähin­nä omako­tialueet, jois­sa tiiviys ei ole riit­tävä että siitä saataisi­in hyö­tyjä, mut­ta väljyyt­tä ei ole riit­tävästi, että myöskään mitään järkevää tuotan­toa voitaisi­in tehdä. Ja toisaal­ta, yhteiskun­nan tuskin kan­nat­taa kan­nus­taa ketään muut­ta­maan keskelle impi­vaaraa mak­samal­la tästä seu­raa­vat kulut. Jos joku muut­taa paikkaan joka on täysin riip­pu­vainen henkilöau­toilus­ta ja hal­vas­ta sekä riit­tävästä ben­si­in­istä, tulisi hänen tiedostaa, että ehkä jo täl­lä vuosikymmenel­lä on merkit­tävä ris­ki että meil­lä ei ole enää hal­paa ben­si­iniä, tai edes riit­tävästi ben­si­iniä, jot­ta jokapäiväiset pitkät työ­mat­ka oli­si­vat mil­lään lail­la järkeviä. 

    Tämä viimeinen koh­ta vaatisi tosin ensin sen, että yhteiskun­ta tiedostaisi ja ottaisi vakavasti hiipu­van öljyn­tuotan­non aiheut­ta­mat ongel­mat ja haas­teet. Näitä ongelmia on viime aikoina saatu nähdä medi­as­sa sen ver­ran taa­jaan, että luulisi viestin hil­jalleen menevän per­ille. Tai sit­ten voi odotel­la omaa kir­jaani “Suo­mi Öljyn Jälkeen” 😉
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/kirja/

    1. Tässä maaseu­tu vs. kaupun­ki ‑keskustelus­sa olet valitet­tavasti onnis­tunut anta­maan tai saa­maan itses­täsi maaseu­tu-vihamielisen kuvan.

      Surullista, sil­lä min­un “maaseu­tu­vi­hamielisyyten” kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan elämän­mu­toon, jos­sa eletään kaupungis­sa mut­ta matkuste­taan “maalle” yök­si nukku­maan. Täl­lä kaupunke­ja ympäröiväl­lä “maaseudul­la” ei ole juuri mitään tekemistä oikean maal­la asumisen kanssa.
      Täy­tynee ehkä kir­jas­sa korostaa tätä.

  65. Rauli Par­ta­nen: Jos halu­taan koti­maista, saati lähiruokaa, niin sen hin­ta on jonkin­laisen maaseu­tu­a­sumisen ylläpito. 

    Entä me, jot­ka emme tarvitse koti­maista lähiruokaa? Mik­si mei­dän pitää osal­lis­tua tämän lystin kus­tan­ta­miseen? Lähiruoan ekol­o­gisu­us on pelkkä myyt­ti. Kul­je­tuskus­tan­nuk­set muo­dosta­vat hyvin pienen osan ruoan hiilidioksiidipäästöistä.

  66. Osmo Soin­in­vaara: Surullista, sil­lä min­un “maaseu­tu­vi­hamielisyyten” kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan elämän­mu­toon, jos­sa eletään kaupungis­sa mut­ta matkuste­taan “maalle” yök­si nukku­maan. Täl­lä kaupunke­ja ympäröiväl­lä “maaseudul­la” ei ole juuri mitään tekemistä oikean maal­la asumisen kanssa.
    Täy­tynee ehkä kir­jas­sa korostaa tätä.

    Mut­ta ratkaisuna tähän rak­en­tamisen kieltämi­nen maaseudul­la. Esimerkkinä maakun­takaa­va, mis­sä rak­en­t­a­mi­nen sal­li­taan vain tietyis­sä kylis­sä ja muut alueet jätetään museoitu­maan. Uuden­maan­li­it­to on aivan “hukas­sa” maaseudun kanssa.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Surullista, sil­lä min­un “maaseu­tu­vi­hamielisyyten” kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan elämän­mu­toon, jos­sa eletään kaupungis­sa mut­ta matkuste­taan “maalle” yök­si nukku­maan. Täl­lä kaupunke­ja ympäröiväl­lä “maaseudul­la” ei ole juuri mitään tekemistä oikean maal­la asumisen kanssa. 

    Luon­te­va ratkaisu ongel­maan on tietenkin hiiliv­ero, joka kohdis­tuu kaikki­in fos­si­il­isi­in polttoaineisiin.

    Syytök­siä ja “vihaa” ei saa kohdis­taa noi­hin lähiöläisi­in, vaan enem­mänkin poli­itikkoi­hin, jot­ka ovat tuon ansan rak­en­ta­neet, ja jot­ka voisi­vat sen korjata.

    Mat­ka Nur­mi­järveltä Van­taalle töi­hin voi muuten aiheut­taa päästöjä vähem­mänkin kuin mat­ka ruuhkas­sa Helsingistä Van­taalle tai Helsin­gin toiselle laidalle.

  68. KKK: Entä me, jot­ka emme tarvitse koti­maista lähiruokaa? Mik­si mei­dän pitää osal­lis­tua tämän lystin kus­tan­ta­miseen? Lähiruoan ekol­o­gisu­us on pelkkä myyt­ti. Kul­je­tuskus­tan­nuk­set muo­dosta­vat hyvin pienen osan ruoan hiilidioksiidipäästöistä. 

    KKK, vähän ongel­malli­nen tilanne, sil­lä rav­in­to on aika yleisen määritelmän mukaan sel­l­ainen asia val­ti­olle, jos­sa sil­lä on hyvä olla jonk­i­nasteinen omavaraisu­us sil­loinkin kun ruokaa saa globaaleil­ta markki­noil­ta varsin kohta­laisil­la kasvi­huonepäästöil­lä tai hinnoilla. 

    Se, että näin on ollut muu­ta­man vuosikymme­nen (nykyisessä mit­takaavas­sa), on myös hie­man hämäävää, sil­lä globaali kaup­pa­jär­jestelmä on sidok­sis­sa esimerkik­si globaalin pank­ki ja luot­to­jär­jestelmän saumat­tomaan toim­imiseen, joka esim 2008 oli monien ana­lyytikoiden mielestä vain päivien päässä totaalis­es­ta jää­tymis­es­tä ja jopa romahtamisesta. 

    Lisäk­si ruoan hin­to­jen nousu (joka johtuu öljyn hin­to­jen nousus­ta) on aiheut­tanut monin paikoin mel­lakoin­tia ja väki­val­taisuuk­sia, ja parin vuo­den takainen kuiv­u­us Venäjäl­lä johti siihen että Venäjän vil­jan vineti lopetet­ti­in. Pidän siis hyvänä ideana sitä, että koti­maista ruokaa tuote­taan jatkos­sakin, sil­lä ruoan saan­ti (edes jonkin­laisel­la kohtu­uhin­nal­la) maail­mal­ta tauot­ta voi hyvinkin ajau­tua han­kaluuk­si­in tule­vaisu­udessa ihan jo ilmas­ton­muu­tok­senkin eten­e­misen vuok­si (sato-häviöt ja ennustet­tavu­u­den heikentyminen). 

    Täl­lä het­kel­lä se on yksi niistä kus­tan­nuk­sista joi­hin mei­dän kaikkien on osal­lis­tut­ta­va poli­it­tisel­la päätök­sel­lä, vähän kuin vaikka­pa kak­sikielisyy­den ylläpitokin.

  69. KKK: Jokaisen matkus­ta­jan mar­gin­aalipäästöhän on nol­la? Lentoa­han ei yhden matkus­ta­jan poisjään­nin takia peruuteta 

    Kyl­lä se lisä­mas­san nos­t­a­mi­nen kymme­nen kilo­metrin korkeu­teen polt­toainet­ta vie.

    Osmo Soin­in­vaara:
    KKK
    Lentoli­iken­teen tar­jon­ta sopeu­tuu hyvin vikkelästi kysyn­tään. Sik­si jokainen matkus­ta­ja on aiheuyttmas­sa lento­ja, sitä enem­män mitä enem­män lipus­taan mak­saa. Parik­l­la kympil­lä äkkilähdön omis­ta­ja voi ajatel­la, ettei hänen matkus­tamisen­sa juuri lisää tar­jon­taa, mut­ta kalli­in paikan, johon liit­tyy peru­u­tu­soikeus, mak­sanut on sitä varmem­min edesaut­ta­mas­sa tarjontaa.

    Mik­si tämä ei päde vihreän sähkön ostamiseen? Kyl­lä senkin tar­jon­ta sopeu­tuu kun kysyn­tää on riittävästi. 

    Jos tänä vuon­na poikkeuk­sel­lis­es­ti yhden ker­ran päätän vai­h­taa Vapun juh­lis­tamisen Senaat­in­to­ril­ta Barcelon­aan, toden­näköisyys sille, että tuon vuok­si syn­ty­isi enem­män lento­ja, on aivan mitätön. 

    Tämä on jotenkin ver­ran­nolli­nen äänestämisen vaiku­tuk­sen prob­lemati­ikkaan. Mar­gin­al­isti­nen ana­lyysi sanoo, että toden­näköisyys sille, että min­un ääneni vaikut­taa lop­putu­lok­seen on mität­tömän pieni. Ter­ve jär­ki taas sanoo, että jotenkin pitää huomioi­da sekin, että niitä ääniä tarvi­taan, että päästään siihen tilanteeseen, että yksi ääni voi vaikut­taa lopputulokseen.

  70. KKK: Entä me, jot­ka emme tarvitse koti­maista lähiruokaa? Mik­si mei­dän pitää osal­lis­tua tämän lystin kus­tan­ta­miseen? Lähiruoan ekol­o­gisu­us on pelkkä myytti.

    Muun muas­sa kan­ta­mal­la vas­tu­un kulut­ta­masi ruoan tuotan­nos­ta aiheutu­vista ympäristöseu­rauk­sista. Kulut­ta­mal­la pääsään­töis­es­ti lähel­lä tuotet­tua ruokaa voit vaa­tia ja seu­ra­ta, että tuotan­to on sosi­aalis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävää. Ei se ulko­mail­la tuotet­tu ruokakaan ole tue­ton­ta ja myös siitä aiheutuu ympäristöon­gelmia. Esim. vesip­u­la Etelä-Euroopas­sa (tomaatit), tor­jun­ta-ainei­den kulkeu­tu­mi­nen vesistöi­hin, poh­javesien pilaan­tu­mi­nen yms. En väitä, että koti­mainen tuotan­to olisi ongel­ma­ton­ta, mut­ta ain­oas­taan sen tuotan­toon voimme vaikuttaa.

  71. Ja vähän reali­teet­te­jä Suomen säästöin­toilun tueksi:
    http://www.unicef.org/sowc2012/urbanmap/

    Lähtöko­hdan Suomen kaavoituk­selle pitäisi olla se, että seu­raa­van parin vuosikymme­nen aikana öljyn hin­ta moninker­tais­tuu. Toden­näköis­es­ti luovun omas­ta henkilöau­tos­ta n. 10 vuo­den kulues­sa, nytkin se on vain las­ten takia.

  72. Juho Laatu:
    Syytök­siä ja “vihaa” ei saa kohdis­taa noi­hin lähiöläisi­in, vaan enem­mänkin poli­itikkoi­hin, jot­ka ovat tuon ansan rak­en­ta­neet, ja jot­ka voisi­vat sen korjata. 

    Mitä mah­dat lähiöil­lä tarkoit­taa? Helsin­gin lähiöis­sä on vielä hyvät julkiset liiken­ney­htey­det ja harvem­min lähiössä asuvil­la edes olisi taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia eteläisem­pään asumiseen. 7 — 10 km Etelä-Helsingistä pohjoiseen asum­i­nen mah­dol­lis­taa myös huo­mat­tavasti keskeisem­män sijain­nin Suur-Helsinkiä ajatellen (kat­sos ne työ­matkat!). Lähiöis­sä asu­vat ovat hajaan­tuneen yhdyskun­tarak­en­teen mak­sum­iehiä, kos­ka kaupunki­mo­tar­it halko­vat hei­dän asuinalueen­sa. He saa­vat osak­seen melun ja pakokaa­sut. Nur­mi­järveläiset etc. käyt­tävät Helsinkiä vain läpi­a­jokaupunk­i­na jät­täen jäl­keen­sä tuon melun ja saasteet.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Surullista, sil­lä min­un “maaseu­tu­vi­hamielisyyten” kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan elämän­mu­toon, jos­sa eletään kaupungis­sa mut­ta matkuste­taan “maalle” yök­si nukku­maan. Täl­lä kaupunke­ja ympäröiväl­lä “maaseudul­la” ei ole juuri mitään tekemistä oikean maal­la asumisen kanssa.
    Täy­tynee ehkä kir­jas­sa korostaa tätä.

    En tiedä onko tarkoituk­sesi, mut­ta pro­filoidut todel­lakin Suomen yhdek­si maaseu­tu­vi­hamielisim­mäk­si poli­itikok­si. Kun puhutaan maaseudun vihaa­jista, usein käytet­ty ter­mi on sil­loin soin­in­vaar­alaiset vihreät. 

    Ei ihme, että Vihrei­den kan­na­tus on jäänyt laa­hamaan sinne 7% tienoille (Haav­is­to ilmiötä lukuunottamatta)

    Kan­nat­taisi ehkä tutus­tua aidosti ekol­o­giseen asumiseen ja elämään noiden mieliku­vien ja kär­jistys­ten esit­tämisen sijaan.

  74. Marko V: Mitä mah­dat lähiöil­lä tarkoittaa? 

    OS kir­joit­ti: elämän­mu­toon, jos­sa eletään kaupungis­sa mut­ta matkuste­taan “maalle” yök­si nukku­maan. Eli puhuin ympäryskun­tien lähiöistä.

    Helsin­gin lähiöis­sä on vielä hyvät julkiset liiken­ney­htey­det ja harvem­min lähiössä asuvil­la edes olisi taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia eteläisem­pään asumiseen. 

    Helsin­gin lähiöi­denkin asun­not lienevät hin­tavampia kuin Nur­mi­jär­ven vas­taa­vat asunnot.

    Nur­mi­järveläiset etc. käyt­tävät Helsinkiä vain läpi­a­jokaupunk­i­na jät­täen jäl­keen­sä tuon melun ja saasteet. 

    Helsinki­hän on nie­mi, joten läpi­a­joa tulee varsin vähän. Ruuhkat helpot­tuisi­vat, jos Helsin­ki kaavoit­taisi alueelle työ­paikko­ja vähem­män suh­teessa asun­to­jn määrään.

  75. Olisi hyvä määritel­lä nip­pu kri­teere­itä joiden mukaan asuinaluei­ta voisi pisteyt­tää (ja eri kri­tee­rien pain­oar­vo­ja voisi ken­ties hienosäätää vähän näkökan­nan mukaan, että mitä halu­taan pain­ot­taa), sil­lä nyt keskustelu kiertää hel­posti kehää, kun kus­takin vai­h­toe­hdos­ta löy­tyy aina jotakin hyvää tai huonoa johonkin muuhun ver­rat­tuna. En tiedä onko se tämän foo­ru­min tehtävä, mut­ta tuol­lainen ehkä tarvittaisiin. 

    Ilmoit­taudun mukaan hyvä­palkkioiseen työryh­mään joka kyseisen kri­teeristön määrittelee 😉

  76. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si Nur­mjärvi ei kaavoita tyuö­paikko­ja enemmän? 

    En tunne Nur­mi­järve tämän het­ken tilan­net­ta, mut­ta kaik­ki tun­te­mani “maalaiskun­nat” jär­jestävät tilaa uusille työ­paikoille erit­täin mielel­lään, jos niitä vain on tulossa.

  77. tcrown: Jos tänä vuon­na poikkeuk­sel­lis­es­ti yhden ker­ran päätän vai­h­taa Vapun juh­lis­tamisen Senaat­in­to­ril­ta Barcelon­aan, toden­näköisyys sille, että tuon vuok­si syn­ty­isi enem­män lento­ja, on aivan mitätön. 

    Yhteys ei perus­tu todenäköisyy­teen vaan pikem­minkin tilas­tol­liseen yhtey­teen. Kun tuhan­net ja taas tuhan­net päät­tävät käy­dä Barcelonas­sa, kan­nat­taa lentoy­htiön perus­taa sinne lisäy­hteys. Ja kuten näemme, viime vuosi­na niitä on perustettu.

    Ihan vas­taa­va jut­tu on vaikka­pa tupakoin­nin vaar­al­lisu­us: minkään yksit­täisen savuk­keen polt­tamisen ei voi osoit­taa aiheut­ta­van keuhkosyöpää. Silti yhteys on olemassa.

  78. KariS: Kan­nat­taisi ehkä tutus­tua aidosti ekol­o­giseen asumiseen ja elämään noiden mieliku­vien ja kär­jistys­ten esit­tämisen sijaan.

    Johon Ode:

    “Saako sikalois­sa käy­dä kat­so­mas­sa miten asi­at toimivat?”

    Tämä taitaa kuvas­taa Oden asen­net­ta ja vihrei­den (kuvitel­tua, mut­ta ilmeis­es­ti myös aika todel­lista) itsekästä ylem­myy­den­tun­toa parem­min kuin mikään ikinä. Elämä muual­la, kaikessa mon­imuo­toisu­udess­saan, rin­naste­taan jostain omi­tuis­es­ta syys­tä sikalaan.

    Aika murheel­lista.

    1. Ei ollut vas­taus siihen vaan väit­teeseen, edt­tä osta­mal­la koti­maista tietää, mis­sä olo­suhteis­sa se on tuotet­tu. Ei tiedä.

  79. Volmert­ti: Muun muas­sa kan­ta­mal­la vas­tu­un kulut­ta­masi ruoan tuotan­nos­ta aiheutu­vista ympäristöseu­rauk­sista. Kulut­ta­mal­la pääsään­töis­es­ti lähel­lä tuotet­tua ruokaa voit vaa­tia ja seu­ra­ta, että tuotan­to on sosi­aalis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävää. Ei se ulko­mail­la tuotet­tu ruokakaan ole tue­ton­ta ja myös siitä aiheutuu ympäristöon­gelmia. Esim. vesip­u­la Etelä-Euroopas­sa (tomaatit), tor­jun­ta-ainei­den kulkeu­tu­mi­nen vesistöi­hin, poh­javesien pilaan­tu­mi­nen yms. En väitä, että koti­mainen tuotan­to olisi ongel­ma­ton­ta, mut­ta ain­oas­taan sen tuotan­toon voimme vaikuttaa.

    Voimme vaikut­taa myös ulko­maiseen tuotan­toon esim. osta­mal­la ympäristöser­ti­fikoitu­ja tuot­tei­ta. Tietenkin näi­den valvon­taan liit­tyy ongelmia, mut­ta niin liit­tyy koti­maisen tuotan­nonkin valvon­taan. Joidenkin maat­alous­tuot­tei­den, esim. tomaatit, tuot­ta­mi­nen näil­lä lev­eysasteil­la ei ole ekol­o­gista vaik­ka kuin­ka tehtäisi­in säädök­siä ja lisät­täisi­in valvontaa.

  80. Soin­in­vaar­alaisen vihreän todel­li­nen käyt­tövoima on kon­trol­lin halu. Maaseu­tua vihataan todel­lisu­udessa sik­si, että maalaisia on vaikea kontrolloida.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Nur­mjärvi ei kaavoita tyuö­paikko­ja enemmän? 

    Var­maan kos­ka nur­mi­jär­ven kaavoitus on per­sikas­ta, täysin henkilöau­toilu-lähtöistä, eikä ota huomioon mitenkään tule­vaa tarvet­tamme vähen­tää henkilöau­toilua radikaal­isti. Ehkä kukaan ei ole ker­tonut Nur­mi­järveläisille kaavoitusinsinööreille järkevästä kaavoituk­ses­ta tai niistä toimen­piteistä joi­ta vaikka­pa co2-päästö­jen edes puolit­ta­mi­nen vaatii? Tai ehkä Nur­mi­järveläiset eivät halua tymiä ja rumia työ­paikko­ja pilaa­maan maise­maansa, kos­ka autol­la vielä kuitenkin pääsee?

    Huolestut­tavaa on se, että kaavoitus muut­taa asioi­ta hitaasti, ja huono­jen val­in­to­jen peru­ut­ta­mi­nen on vaikeaa ja kallista. Lisäk­si nykyi­nen kaavoit­ta­jien sukupolvi on elänyt ain­ut­laa­tuises­sa het­kessä ihmiskun­nan his­to­ri­aa, jol­loin meil­lä on ollut fos­si­il­isia käytössämme hal­val­la niin paljon kuin olemme keksi­neet niitä käyt­tää. Täl­lainen per­spek­ti­ivi vääristää omaa ajat­telua ja siten myös kaavoituk­sen lähtöko­htaisia ole­tuk­sia, joten todel­lisen muu­tok­sen saami­nen edes kaavoitusinsinöörei­hin on työlästä (eikä tätä “uudelleenk­oulut­tamista” ole monin paikoin edes vielä aloitettu).

  82. Volmert­ti: Mut­ta ratkaisuna tähän rak­en­tamisen kieltämi­nen maaseudul­la. Esimerkkinä maakun­takaa­va, mis­sä rak­en­t­a­mi­nen sal­li­taan vain tietyis­sä kylis­sä ja muut alueet jätetään museoitu­maan. Uuden­maan­li­it­to on aivan “hukas­sa” maaseudun kanssa.

    Jos maal­la asumisel­la osmo­laises­sa hengessä tarkoite­taan omavaraista pienvil­je­lyä ja omas­ta met­sästä kaade­tun puun polt­tamista läm­mi­tyk­sek­si, ja mah­dol­lista etä­työn tekemistä omas­sa tuvas­sa, ei maaseudulle tarvitse rak­en­taa yhtään lisää, kos­ka täl­laisia ihmisiä ei yksinker­tais­es­ti syn­ny lisää ainakaan yhtään enem­pää kuin mitä niitä maaseudul­la luon­nol­lisen pois­tu­man mukana katoaa.

    Maaseudulle rak­en­t­a­mi­nen on läh­es poikkeuk­set­ta puh­taasti pel­lon jalostamista tont­ti­maak­si, jonne sit­ten voidaan raken­nut­taa oma ihana paket­tiomakoti­ta­lo, ja jos­ta sit­ten ydin­per­he kah­den koiransa kanssa käy kahdel­la henkilöau­tol­la kaupungis­sa töis­sä ja kau­pas­sa. Eli juuri sitä “nur­mi­järveläisyyt­tä”, jos­sa yhdis­tetään sekä kaupungis­sa että maal­la asumisen huonot puolet.

  83. Juho Laatu:
    Helsin­gin lähiöi­denkin asun­not lienevät hin­tavampia kuin Nur­mi­jär­ven vas­taa­vat asunnot. 

    Antaako se oikeu­tuk­sen ryhtyä ekoter­ror­is­tik­si ja myrkyt­tää tois­t­en elin­ti­lan pakokaasuilla?

    Helsinki­hän on nie­mi, joten läpi­a­joa tulee varsin vähän. Ruuhkat helpot­tuisi­vat, jos Helsin­ki kaavoit­taisi alueelle työ­paikko­ja vähem­män suh­teessa asun­to­jn määrään. 

    Etelä-Helsin­ki on niemessä. Kehä ykköstä kul­kee vilkkaim­mis­sa kohdis­sa +100 000 autoa päivässä. Eikö tuo mielestäsi ole läpiajoliikennettä?

  84. Catili­na:
    Soin­in­vaar­alaisen vihreän todel­li­nen käyt­tövoima on kon­trol­lin halu. Maaseu­tua vihataan todel­lisu­udessa sik­si, että maalaisia on vaikea kontrolloida.

    Minä inhoan vihreää kon­trol­linhalua, mut­ta ymmär­rän soin­in­vaar­alaisu­ut­ta tässä ihan täysin. En halua että nur­mi­järveläiset kon­trol­loi­vat lom­pakkoani mak­sat­taak­seen kalli­in kun­nal­lis­tekni­ikkansa muilla.

  85. Juho Laatu: Helsinki­hän on nie­mi, joten läpi­a­joa tulee varsin vähän. Ruuhkat helpot­tuisi­vat, jos Helsin­ki kaavoit­taisi alueelle työ­paikko­ja vähem­män suh­teessa asun­to­jn määrään.

    Ei helpota. Kun Pääkaupunkiseudul­la rak­en­taa työ­paikan niin sinne tulee työn­tek­i­jät keskimäärin eri puo­lil­ta seu­tua. Jos se on vähän syr­jem­mässä maanti­eteeelis­es­tä keskuk­ses­ta, niin matkat ovat keskimäärin pidem­piä. Lisäk­si ne tehdään use­am­min oma­l­la autolla.

    Esim. Kehä III saadaan nyky­vauh­tia parkkipaik­ka hyvinkin lyhyessä ajas­sa, lop­pu­jen lopuk­si aika pienel­lä työ­paikkamääräl­lä. Juna ei tuo­hon juuri auta kun se ei mene joka suuntaan.

  86. Suur­in­ta osaa ihmi­sistä ei myöskään kiin­nos­ta mis­sä olo­suhteis­sa ruo­ka tuote­taan. Koti­maista tuotan­toa kan­nat­taisi kehit­tää ekol­o­gisem­paan suun­taan sen sijaan, että ratkaistaan ongel­ma tuke­mal­la maat­alousyri­tyk­siä ulkomailla.

    Mil­lä oikeudel­la me käytämme vähäisiä vesi­varo­ja niistä maista mis­sä vedestä on jo pula? En tarkoi­ta, että pitäisi pyrk­iä 100 % omavaraisu­u­teen, mut­ta pääosin ihmis­ten tulisi kulut­taa sitä mitä lähialueel­la tuote­taan (esim. Pohjois-Euroop­pas­sa). Ruokavaliomme ei voi olla ekol­o­gis­es­ti eikä sosi­aalis­es­ti kestäväl­lä poh­jal­la, jos se perus­tuu Etelä-Amerikas­sa vil­jel­tyyn rehusoijaan/lihaan tai ruokamme tuote­taan mais­sa mil­lä on itsel­lä pulaa ravinnosta. 

    Kestävä tuotan­to koti­maas­samme on haas­tavaa, jos elämää vaikeutetaan maaseudul­la liika. Mut­ta siitä olen täysin samaa mieltä, että nur­mi­järveläistyy­li­nen asum­i­nen ei ole kestävää. Joidenkin käsi­tys maaseudus­ta on vain turhan kapea eikä (haluta)nähdä mah­dol­lisuuk­sia kestävään elämiseen maaseudulla.

  87. Osmo Soin­in­vaara: “maaseu­tu­vi­hamielisyyten” kohdis­tuu vain ja ain­oas­taan elämän­mu­toon, jos­sa eletään kaupungis­sa mut­ta matkuste­taan “maalle” yök­si nukkumaan.

    Tuskin tuol­laista kovin paljon on. Jos asun­to on maaseu­tu­maises­sa kun­nas­sa, niin siel­lä ovat myös palve­lut ja las­ten koulut; siel­lä käy­dään päivit­täis­tavarakau­pas­sa jne, siel­lä pelataan jääkiekot ja jalka­pal­lot, nikkaroidaan askarte­lut ja touhutaan van­hempainy­hdis­tyk­sen toim­inta ja sun­nun­taikäve­lylenk­ki. Kaupungis­sa käy­dään pen­delöimässä töis­sä, mut­ta juuri mikään muu elämä ei siel­lä ole. 

    Jos joku käy maal­la vain nukku­mas­sa, hän epäilemät­tä nukkuu ihan väärässä paikas­sa. Mut­ta eipä täl­laisia henkilöitä paljon ole.

  88. tpyy­lu­o­ma:
    Helsingis­sä kulutet­ti­in 2010 sähköä 4,7TWh ja HELEN tuot­ti laitok­sil­laan Helsingis­sä 5,7TWh. HELEN sai tuon lisäk­si n. 1,4TWh ydin­voimaa TVO-osuute­na sekä 0,75TWh uusi­u­tu­via ilmeis­es­ti lähin­nä vesivoimasta. 

    Mut­ta pyöritetäänkö CHP:ta yli oman sähkön­tarpeen kaukoläm­mön kysyn­nän takia, vai onko ylimenevältä osalta kyseessä sähkön lauhde/säätötuotanto?

    1. Helsin­ki ei tietääk­seni tuo­ta juuri lainkaan lauhdesähköä. Toki tuote­taan, jos sähkön hint­ga pomp­paa pil­vi­in jonkin häir­iön takia.

  89. Helsingille aiheut­taa ison hiil­i­jalan­jäl­jen myös se, että kaupun­ki on monel­la tapaa älyt­tömästi raken­net­tu. Keskus­ta on niemen kär­jessä, jol­loin maa-alue sen ympäril­lä on pienem­pi kuin sisä­maas­sa olisi; his­to­ri­al­li­sista syistä raken­nusko­rkeus on rajoitet­tu ja kaupunki­rak­en­teessa on iso­ja reik­iä siel­lä tääl­lä. Kaik­ki tämä johtaa laa­jem­malle alueelle lev­iävään sekä hajanaisem­paan kaupunki­rak­en­teeseen, samoin kuin korkeampi­in hin­toi­hin. Paras­ta olisi siirtää keskus­take­hit­tämisen pain­opiste reilusti sisämaahan…

  90. Erno Kuusela:

    Mut­ta pyöritetäänkö CHP:ta yli oman sähkön­tarpeen kaukoläm­mön kysyn­nän takia, vai onko ylimenevältä osalta kyseessä sähkön lauhde/säätötuotanto?

    CHP:tä aje­taan kaukoläm­mön tarpeit­ten poh­jal­ta. Sähkö syn­tyy siinä kylk­iäisenä. Joskus kesäl­lä (jois­sakin kun­nis­sa) kun ei ole kaukoläm­pökuor­maa tarpeek­si aje­taan CHP-voimalaa “lauhde­mood­is­sa”.
    Oma­l­la sähkön­tarpeel­la ei ole yhtälössä (ainakaan Helsingis­sä) mitään merk­i­tys­tä, kos­ka suuret ener­gialaitok­set (Helen, Espoon For­tum) myyvät kaiken tuot­ta­mansa sähkön pörssi­in (eikä kuntalaisille).

  91. Marko V: Antaako se oikeu­tuk­sen ryhtyä ekoter­ror­is­tik­si ja myrkyt­tää tois­t­en elin­ti­lan pakokaasuilla? 

    Pitäisi kai kieltää Helsin­gin kaltaiset paikat, jois­sa ilmaa ei enää riitä ihmisille. 🙂

    Etelä-Helsin­ki on niemessä. Kehä ykköstä kul­kee vilkkaim­mis­sa kohdis­sa +100 000 autoa päivässä. Eikö tuo mielestäsi ole läpiajoliikennettä? 

    Taitaa olla aika suuri osa tuostakin joko liiken­net­tä Helsingistä tai liiken­net­tä Helsinki­in. Etelä-Espoon ja kol­mos-/nelostien suun­nan välil­lä on myös hyvä määrä läpi­a­joli­iken­net­tä. Mut­ta Helsin­ki saat­taa silti gen­eroi­da muille enem­män läpi­a­joli­iken­net­tä, kuin muut gen­eroi­vat sille.

  92. tpyy­lu­o­ma: Ei helpota. Kun Pääkaupunkiseudul­la rak­en­taa työ­paikan niin sinne tulee työn­tek­i­jät keskimäärin eri puo­lil­ta seu­tua. Jos se on vähän syr­jem­mässä maanti­eteeelis­es­tä keskuk­ses­ta, niin matkat ovat keskimäärin pidem­piä. Lisäk­si ne tehdään use­am­min oma­l­la autolla.

    Esim. Kehä III saadaan nyky­vauh­tia parkkipaik­ka hyvinkin lyhyessä ajas­sa, lop­pu­jen lopuk­si aika pienel­lä työ­paikkamääräl­lä. Juna ei tuo­hon juuri auta kun se ei mene joka suuntaan.

    * Ehkä kaupunkia ei pitäisi rak­en­taa sen täy­dem­mäk­si kuin se voi niel­lä liiken­net­tä. Helsin­ki kuitenkin halu­aa kas­vaa vielä nykyis­es­täkin huomattavasti.

    * Jos Hels­ingn keskus­tas­sa on paljon työ­paikko­ja, mut­ta ei asun­to­ja, osan työn­tek­i­jöistä on pakko asua ympäryskun­nis­sa. Val­in­ta on Helsin­gin. Ris­ti­in matkus­tamis­takin on aina, mut­ta tas­apain­oisem­pi asun­to­jen ja työ­paikko­jen suhde var­maankin lyhen­täisi matko­ja tilastollisesti.

    * Juna olisi lois­ta­va ratkaisu nauhakaupungis­sa. Helsin­ki halu­aa kuitenkin kai kaavoit­taa alueen­sa tasaisek­si matok­si. Ja seu­rauk­se­na on tietenkin tehot­tomampi joukkoli­ikenne. Nauhakaupunki­mallis­sa osa kasvus­ta menisi Helsingiltä “sivu suun”, joten malli ei tai­da käy­dä Helsingille.

  93. Juho Laatu: Pitäisi kai kieltää Helsin­gin kaltaiset paikat, jois­sa ilmaa ei enää riitä ihmisille. 

    Tarkem­min ajatel­tuna eihän nur­mi­järveläistä voi tästä hajaan­tuneesta yhdyskun­tarak­en­teesta syyt­tää. Helsin­ki on itse sallinut moot­toritei­den rak­en­tamisen maalleen. Jos kehä III:n sisäpuolel­la mak­si­mi nopeusra­joi­tus olisi 60 km/h, kaukana työ­paikas­ta asum­i­nen ei olisikaan enää niin houkut­tel­e­vaa. Tuon lisäk­si huo­mat­ta­va määrä maa­ta vapau­tu­isi asun­torak­en­tamiselle kun liiken­teen melu­alueet pienenisivät.

  94. Volmert­ti:
    Suomen maaseudun ongel­ma on siinä, että täl­lähetkel­lä ei ole yhtäkään puoluet­ta jota kiin­nos­taisi maaseudun kestävä kehittäminen. 

    Höpöhöpö, kyl­lä se lop­ulli­nen ongel­ma on siinä, ettei maaseu­tua _voi_ kehit­tää ilman mil­jar­di­en tulon­si­ir­to­ja kaupungeista. Fyy­sis­es­tä todel­lisu­ud­es­ta seu­raa, että maaseudun elin­ta­son parane­m­i­nen voidaan taa­ta ain­oas­taan pitämäl­lä kaupunki­lainen tulon­si­ir­to­jen mak­sa­ja joten­sakkin tyytyväisenä. 

    Kun kaikesta leikataan, se voi olla hyvin hankalaa.

  95. Marko V: Tarkem­min ajatel­tuna eihän nur­mi­järveläistä voi tästä hajaan­tuneesta yhdyskun­tarak­en­teesta syyt­tää. Helsin­ki on itse sallinut moot­toritei­den rak­en­tamisen maalleen. Jos kehä III:n sisäpuolel­la mak­si­mi nopeusra­joi­tus olisi 60 km/h, kaukana työ­paikas­ta asum­i­nen ei olisikaan enää niin houkut­tel­e­vaa. Tuon lisäk­si huo­mat­ta­va määrä maa­ta vapau­tu­isi asun­torak­en­tamiselle kun liiken­teen melu­alueet pienenisivät.

    Tuo vas­taisi jos­sain määrin jo hiiliv­eroa. Elämi­nen muut­tuisi paikallisem­mak­si. Osa Helsin­gin kont­tor­eista muut­tuisi asun­noik­si, ja ihmiset voisi­vat kävel­lä tai pyöräil­lä tai ratikoi­da töihin.

  96. Mis­tähän Helsin­gin Energia/Helen tuo hiilen­sä CHP-ja sähkön tuotan­toon ? Hiilikai­vok­set ovat kovin onnet­to­muusalti­ita työaikkko­ja, ali­tu­inen metaaniräjähdys­ris­ki. Mm. Kiinas­sa sul­jet­ti­in noin 1000 hiilikaivos­ta työ­tur­val­lisu­us­riskien vuoksi.

    Kivi­hi­iltähän saa hal­val­la vaik­ka maa­pal­lon toiselta puolelta. Ovatko työolot kunnossa ?

  97. No löysin jo vas­tauk­sen kysymyk­seen, koko Suomen osalta. Näyt­tää tule­van pääosin 70% Venäjältä, mut­ta myös niin kaukaa kuin Indone­si­as­ta. Finnwatch on tehnyt asi­as­ta selvi­tyk­sen, jos­sa melko kovin sanoin kri­ti­soidaan ener­giay­htiöi­den vastuullisuuta.

    http://fi.wikinews.org/wiki/Finnwatch:_Kivihiili_Suomessa

  98. Juho Laatu:* Jos Hels­ingn keskus­tas­sa on paljon työ­paikko­ja, mut­ta ei asun­to­ja, osan työn­tek­i­jöistä on pakko asua ympäryskun­nis­sa. Val­in­ta on Helsin­gin. Ris­ti­in matkus­tamis­takin on aina, mut­ta tas­apain­oisem­pi asun­to­jen ja työ­paikko­jen suhde var­maankin lyhen­täisi matko­ja tilastollisesti.

    No tästähän on empi­iristä näyt­töä, meil­lä on viimeiset 40 vuot­ta sekä työ­paikat että asun­not levin­neet pitkin seu­tua. Matkat ovat rajusti piden­tyneet ja ruuhkat pahen­tuneet, huoli­mat­ta siitä että on investoitu mas­si­iviseen moottoritieverkkoon.

    Ja sil­lä ei muuten olisi juuri mitään merk­i­tys­tä vaik­ka nopeusra­joi­tus olisi Kehä III sisäl­lä 60km/h, tiet vaan vetäi­sivät pikkaisen paremmin.

  99. tpyy­lu­o­ma: meil­lä on viimeiset 40 vuot­ta sekä työ­paikat että asun­not levin­neet pitkin seu­tua. Matkat ovat rajusti piden­tyneet ja ruuhkat pahen­tuneet, huoli­mat­ta siitä että on investoitu mas­si­iviseen moottoritieverkkoon.

    Mitä moot­toriteitä on raken­net­tu Helsingis­sä viimeisen 40 vuo­den aikana?

    Län­siväylä valmis­tui 1965 (Espoon­lah­teen 1969). Sitä on tosin laa­jen­net­tu hil­jat­tain melko mas­si­ivisil­la bus­sikaistoil­la, saas nähdä mitä noille tehdään metron myötä. Tar­von­tie valmis­tui Gum­böleen asti 1972, samoin sitä on laa­jen­net­tu mm. bus­sikaistoin. Tuusu­lan­väylä Käpylästä Ruskeas­an­taan valmis­tui 1972, sen jäl­keen se on jatket­tu Riihikallioon. Lah­den­väylä Van­hakaupun­ki-Viik­ki valmis­tui 1969, Jär­ven­päähän asti 1973.

    Viimeisen 40 vuo­den aikana on moot­tori­ti­etä raken­net­tu Van­taal­la Kehä III:lta Klaukkalan liit­tymään 1988 ja tietysti siitä eteen­päin koko uusi Hämeen­lin­nan moot­tori­tie, mut­ta se ei enää ole ihan Helsin­gin seu­tua. Samoin Lah­den­tie on uusit­tu. Kehäteitä on leven­net­ty use­aan otteeseen, mut­ta ne eivät ole moottoriteitä.

    Mis­sä ne viimeisen 40 vuo­den moot­tori­tiein­vestoin­nit ovat, muual­la kuin bus­sikaistois­sa ja paran­ne­tuis­sa liit­tymis­sä? Liiken­nemäärät ovat toki lisään­tyneet kohta­laisen paljon, samoin koko seudun asukasluku. Helsin­gin niemen autoli­iken­nemäärä on pysynyt jok­seenkin ennallaan.

    Pienen logis­ti­ikka­har­joituk­sen takia ajelin pari tun­tia sit­ten Kehä I:n melkein päästä päähän, ja kyl­lä liikenne kul­ki aika paljon reip­paam­min kuin kuuttakymppiä.

  100. tpyy­lu­o­ma:
    Ja sil­lä ei muuten olisi juuri mitään merk­i­tys­tä vaik­ka nopeusra­joi­tus olisi Kehä III sisäl­lä 60km/h, tiet vaan vetäi­sivät pikkaisen paremmin. 

    Tuo nous­sut vetokyky kan­nat­taisi luon­nol­lis­es­ti kom­pen­soi­da joukkoliikennekaistoilla.

  101. Kehä I:tä, tai lähin­nä sen eri­ta­soli­it­tymiä, on raken­net­tu todel­la paljon, mut­ta moot­tori­tie se ei ole. Melko moot­tori­tiemainen kyl­lä, yht­enäisenähän se valmis­tui 32 vuot­ta sit­ten. Samoin Kehä III:a on monin paikoin suuren­net­tu viimeisen 40 vuo­den aikana, toisaal­ta sen tarve on aika paljolti ohja­ta voimakkaasti lisään­tynyt­tä muu­ta kuin alueel­lista liiken­net­tä Helsin­gin ohi (jot­ta Hang­os­ta Pietari­in kulke­vien tran­si­to-rekko­jen ei tarvitse kulkea Kehä I:tä tai Etelä-Esplanadia.)

    Mut­ta Kehä I on kuitenkin vain 24 kilo­metriä pitkä kak­si­a­jo­ratainen tie, ja vaik­ka siinä on paljon kalli­ita eri­ta­soli­it­tymiä, ei tämä ole vielä mikään hirveän mas­si­ivi­nen moottoritieverkko.

    Poikit­taisy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen sekä auto- että muulle liiken­teelle on kuitenkin joka tapauk­ses­sa tarpeel­lista, jot­ta ihan kaiken ei tarvit­sisi kulkea Helsin­gin keskus­tan kaut­ta. Myös joukkoli­iken­ney­htey­det ovat paran­tuneet aivan huimasti, nimeno­maan poikit­tais­su­un­nas­sa, viimeisen 25 vuo­den aikana. Esim. sil­loin käyt­tämäni poikit­taisy­hteys kul­ki viimeisen ker­ran klo 17:40, ja sen jäl­keen piti kiertää Kampin kaut­ta. Nyt pääsee vielä yhden aikaan yöl­lä jou­tu­mat­ta kävelemään jär­jet­tömästi. Palve­lu­ta­so myöhään illal­la ei tietysti silti pär­jää autolle tai parem­mil­la keleil­lä edes polkupyörälle, mut­ta paran­nus on kuitenkin ollut todel­la suuri.

  102. Sylt­ty: Höpöhöpö, kyl­lä se lop­ulli­nen ongel­ma on siinä, ettei maaseu­tua _voi_ kehit­tää ilman mil­jar­di­en tulon­si­ir­to­ja kaupungeista. Fyy­sis­es­tä todel­lisu­ud­es­ta seu­raa, että maaseudun elin­ta­son parane­m­i­nen voidaan taa­ta ain­oas­taan pitämäl­lä kaupunki­lainen tulon­si­ir­to­jen mak­sa­ja joten­sakkin tyytyväisenä. 

    Ei näin. Kehit­tämi­nen ei tarkoi­ta jatku­vaa tukiri­ip­pu­vaisu­ut­ta. Kestävän kehit­tämisen täy­tyy tähdätä tukien vähen­e­miseen. Kan­nat­tavu­ut­ta voidaan lisätä monil­la muil­lakin keinoin. Nyt mon­en tilan tuloista noin puo­let tulee tuista. Tuet ovat kan­nus­ta­neet teol­lisu­ut­ta ja kaup­paa hyödyt­tävään bulkki­tuotan­toon. Vil­jeli­jöi­den ase­maa tulisi paran­taa markki­noil­la, vil­jeli­jöi­den olla itse akti­ivisem­pia saadak­seen parem­pi hin­ta tuot­teesta. Kansal­lisetuet siir­tymäa­jal­la edel­lä mainit­tu­jen asioiden edis­tämiseen ja ympäristön hoitoon. EU:n mak­samaa tukea taas niin kauan kuin muuallekin sitä maksetaan.

  103. Taipale, menee vähän ohi kos­ka min­un varsi­nainen point­ti oli että työ- ja asuin­paikko­jen hajaut­ta­mi­nen ei teo­ri­as­sa eikä käytän­nössä vähen­nä ruuhkia, vaan päin­vas­toin. Mut­ta kuitenkin.

    Wnsin­näkin bus­sikaistatkin ovat myös henkilöau­toilua paran­ta­va investoi. Jos tiel­lä on kak­si kaistaa suun­taansa ja siihen lisätään kaista jota ajaa bus­sit ja tavar­ali­ikenne, niin ne ovat sit­ten pois tieltä niil­lä kahdel­la muul­la kaistal­ta. Nykyään motarein leven­nyk­siä kut­su­taankin joukkoli­iken­teen edistämiseksi. 

    Toisek­si uusia eri­ta­soli­it­tymiä ja mui­ta vas­taavia paran­nuk­sia on tehty paljon. Se alku­peräi­nen Tar­von­tie on jotain ihan muu­ta kuin nykyi­nen Turunväylä.

    Ei sinän­sä että tuo juuri mitään muut­taisi, motari nyt vaan on väl­i­tyskyvyltään aika aneem­i­nen, tuo on henkilöau­toli­iken­teen omi­naisu­us. Jos halu­taan tehdä vaik­ka uusi kehätie niin se on käytän­nössä koko matkan tun­nelis­sa, kos­ka pin­taan ei mah­du. 200 megaeu­roa kilo­metri, eli ei tehdä. Muutenkaan autoli­iken­teen suju­vu­u­den paran­tamisek­si ei voi tehdä mitään kovin merkit­tävää, ja sem­moi­sista asioista joille ei voi mitään ei kan­na­ta stressata.

  104. Pekka Taipale:
    Myös joukkoli­iken­ney­htey­det ovat paran­tuneet aivan huimasti, nimeno­maan poikit­tais­su­un­nas­sa, viimeisen 25 vuo­den aikana. 

    Oliko se 17 % joukkoli­iken­teen osu­us poikit­tais­su­un­nas­sa? Kan­nat­taako kuitenkaan henkse­leitä paukutella.

    Poikit­taisy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen sekä auto- että muulle liiken­teelle on kuitenkin joka tapauk­ses­sa tarpeel­lista, jot­ta ihan kaiken ei tarvit­sisi kulkea Helsin­gin keskus­tan kautta.

    Etkö yhtään näe mihin tämä Ameri­ikan malli­in raken­net­tu motariverkos­to on jo johtanut ja mihin tämä kehi­tys vie?

  105. 17 % voi olla paras­ta mihin joukkoli­ikenne pystyy, mut­ta joka tapauk­ses­sa palve­lu­ta­so on huimasti parem­pi kuin 25 vuot­ta sitten.

    Onko ole­mas­sa joku ei-Amerikan-malli, jos­sa poikit­tais­li­iken­teelle ei ole tarvetta?

  106. Pekka Taipale:
    17 % voi olla paras­ta mihin joukkoli­ikenne pystyy, mut­ta joka tapauk­ses­sa palve­lu­ta­so on huimasti parem­pi kuin 25 vuot­ta sitten.

    Onko ole­mas­sa joku ei-Amerikan-malli, jos­sa poikit­tais­li­iken­teelle ei ole tarvetta? 

    Tarkoitin viestis­säni lähin­nä henkilöau­toli­iken­net­tä. Jos 17 % on paras mihin päästään, niin sil­loin suosit­te­len kyl­lä pääl­liköi­den vai­h­toa. Kat­so­taan­pa asi­aa kah­den esimerkin kaut­ta. Eli ote­taan tarkastelu­un kak­si 16 km reit­tiä. Toinen säteit­täin ja toinen poikit­tain. Tiedot reit­tiop­pas­ta ja google mapsista.

    Tikkuri­la — rautatiease­ma (HKI)
    juna mat­ka-aika 14/21 min
    henkilöau­to (21 km) mat­ka-aika 26 min 

    Haa­gan liiken­neympyrä — Itis
    jok­er­il­in­ja mat­ka-aika 39 min
    henkilöau­to (kehä 1 18 km) mat­ka-aika 18 min

    Voisiko olla, että poikit­tain tarvit­taisi­in nopea raidey­hteys kil­paile­maan kehä ykkösen kanssa? Tai jopa vai­h­toe­hdok­si sille.

  107. Marko V: Voisiko olla, että poikit­tain tarvit­taisi­in nopea raidey­hteys kil­paile­maan kehä ykkösen kanssa? Tai jopa vai­h­toe­hdok­si sille.

    Voisi tietenkin olla. Mut­ta pri­or­i­teet­ti kuitenkin on ollut että pitää ehdot­tomasti saa­da ensin se säteit­täi­nen metro län­teenkin — ja sit­ten säteit­täis­li­iken­teessäkin ihmis­ten mat­ka-ajat usein kas­va­vat ja yhtey­det muut­tuvat vaihdollisiksi.

    Nuo anta­masi pari poikit­tais­li­iken­teen esimerkkiä eivät ole edes mitään vaikeimpia mah­dol­lisia. Per­heessäni pari taval­lista (viikot­taista) poikittaismatkaa:
    — Myl­ly­puron metroase­man vier­estä koti­in joukkoli­iken­teel­lä 1 h 8 min, automat­ka Google Mapsin mukaan 29 min ja käytän­nössä nopeampi
    — Oge­lista koti­in joukkoli­iken­teel­lä 1 h 13 min, autol­la 22 min

  108. Kaupungille ja maaseudulle olisi ehkä syytä lait­taa eri toim­intasään­nöt ainakin pien­imuo­toisen ener­giantuotan­non suh­teen. Ilmati­eteen laitok­sen mukaan 40% ilman pien­hiukka­sista Kumpu­las­sa joh­tui puun pien­poltos­ta — ja tämä kaupunkialueel­la, jos­sa on tar­jol­la kaukoläm­pö juuri taloko­htaisen ener­giantuotan­non hait­to­jen poistamiseksi.

    Olisiko siis syytä joko kieltää puun pien­polt­to kaupunki­maisel­la alueel­la (jos­sa kaukoläm­pöäkin on tar­jol­la), tai vaa­tia savukaasupuhdistimia?

    Omankin asun­toni (pienker­rosta­lo) pihal­la on mah­do­ton­ta oleskel­la kun naa­puririv­i­talos­sa läm­mitetään uune­ja tai tyn­nyrisaunaa. Eikä pien­taloalueel­la tee myöskään savun vuok­si mieli kävel­lä pakkasiltana.

  109. Erno Kuusela: Mut­ta pyöritetäänkö CHP:ta yli oman sähkön­tarpeen kaukoläm­mön kysyn­nän takia, vai onko ylimenevältä osalta kyseessä sähkön lauhde/säätötuotanto?

    CHP:n hienous on sinä kun asun­to läm­mitetään CHP-kaukoläm­möl­lä, jää sähkön tarve keskiver­toa­sukkaal­la kovin pienek­si eli asukas ei tarvitse sitä sähköä joka syn­tyy, varsinkin maakaasukombilla,lämpöä tehdessä. MUTTA suurin etu tulee siitä että CHP-sähköä tulee todel­la paljon juuri talvipakkasil­la kun sähköä kuluu muil­la läm­mi­tyk­seen yli 5000 MW. Eikä asukkaan jääkaap­pi ja TV vie pakkasel­la enem­pää kuin kesäl­lä. CHP on Suomen ain­oa säätövoima, ei vesivoima. Emme juurikaan voi säästää toukoku­un tul­vavesiä tam­miku­un pakkaspäiville. Nor­ja voi ja tekee sil­lä rahaa. Sak­san ener­gia­ratkaisun jäl­keen vielä enem­män. Yksinker­tais­taen voi sanoa että altaiden vesisähkö, säätövoima, on jatkos­sa yli kymme­nen ker­taan kallimpaa kuin tuulisähkö tai ydinsähkö.

  110. pap­pa­rainen:
    Suomes­sa yksi­ty­isautoil­i­jaa syyl­lis­tetään ja verote­taan aivan liikaa.

    Ekol­o­gis­es­ti fik­sumpaa olisi luop­ua lihas­ta ja lihaa syövistä lem­mikeistä. Jos koiraa verotet­taisi­in lasken­nal­lis­ten päästö­jen mukaan samoin perustein kuin autoa, niin suuren koiran vuosit­tainen päästövero voisi­ol­la esimerkik­si 5000 euroa vuodessa!Yhden ilmaisen koiran rajoi­tus per talous! Eräänkin tutkimuk­sen mukaa keskikokoinen koira jät­tää saman hiil­i­jalan­jäl­jen kuin kak­si mega­maas­turia 4,6 litran ben­sakoneel­la, lask­ien mukaan myös valmis­tus­päästöt! Boheem­i­naa­puri­ni omis­taa viisi jät­tikoiraa, joten vas­taa kym­men­tä nor­maali­a­jos­sa ole­vaa Hummeria!

    Pap­pa­rainen viit­taa ilmeis­es­ti viestis­sään uusisee­lasti­laisen arkkite­htiperiskun­nan “huuhaa-tutkimuk­seen”, jos­sa las­ket­ti­in koiran hiilijalanjälki.
    Eli kysymyk­sessähän ei siis ollut tutkimus vaan hei­dän oma laskelma.Kysymyksessähän ei ollut tutkimus vaan hei­dän oma minkään­laisi­in fak­toi­hin perus­tam­a­ton “laskel­ma”.
    Laskelmis­sa esite­tyt koirien päivit­täin syömät lihamäärät oli­vat aivan yläkant­ti­in mitoite­tut, lisäk­si koirien ruoak­si las­ket­ti­in sama liha kuin ihmis­ten ruuak­si tarkoitet­tu. Koirathan, etenkään omis­sa valmis­ru­uis­saan, eivät suinkaan syö filet­tä, pihviä ja kyljys­tä, yms. vaan teurasjätet­tä ja teuras­tuk­sen sivutuotteita.

    Sitä­pait­si, koira ei ole lihan­syöjä vaan sekasyöjä, jon­ka ruokavalioon kuu­lu­vat esim. myös vil­jat ja vihan­nek­set. Etenkin koirien valmis­ru­uis­sa (kuten kuiv­a­muonat) käyte­tyt muutkin raa­ka-aineet ovat sel­l­aisia etteivät ne edes täytä ihmis­ravin­nolle tarkoitet­tu­ja laatu­vaa­timuk­sia. Ja pahim­mil­laan liha on saatu tien var­sil­ta kerä­ty­istä, auton alle jääneistä raadoista ja/tai itses­tään kuolleista/lopetetuista tuotan­toeläimistä tai sairauk­sien vuok­si lopete­tu­ista lem­mikkieläimistä (mm. USA:ssa).

  111. Paljonko lie­nee enem­män? Tuor­ein tämän­vuoti­nen kaavoitus­päätös toi Nur­mi­järvelle 47,5 hehtaaria yri­tysaluet­ta moot­tori­tien var­teen. Onko tuli­joi­ta, on toinen kysymys (re: Osmon kysymys mik­sei Nur­mi­järvi kaavoita enem­män työpaikkoja).

    Näin Njärvel­lä asu­vana hiukan har­mit­taa asiantun­tem­aton heit­te­ly kun­nan asioista. Kaavoitusinsse­jä ei kan­na­ta syyt­tää ainakaan tsekkaa­mat­ta ensin mitä päät­täjät eli poli­itikot asioista ajattelevat.

    Rauli Par­ta­nen: Var­maan kos­ka nur­mi­jär­ven kaavoitus on per­sikas­ta, täysin henkilöau­toilu-lähtöistä, eikä ota huomioon mitenkään tule­vaa tarvet­tamme vähen­tää henkilöau­toilua radikaal­isti. Ehkä kukaan ei ole ker­tonut Nur­mi­järveläisille kaavoitusinsinööreille järkevästä kaavoituk­ses­ta tai niistä toimen­piteistä joi­ta vaikka­pa co2-päästö­jen edes puolit­ta­mi­nen vaatii? Tai ehkä Nur­mi­järveläiset eivät halua tymiä ja rumia työ­paikko­ja pilaa­maan maise­maansa, kos­ka autol­la vielä kuitenkin pääsee?

    Huolestut­tavaa on se, että kaavoitus muut­taa asioi­ta hitaasti, ja huono­jen val­in­to­jen peru­ut­ta­mi­nen on vaikeaa ja kallista. Lisäk­si nykyi­nen kaavoit­ta­jien sukupolvi on elänyt ain­ut­laa­tuises­sa het­kessä ihmiskun­nan his­to­ri­aa, jol­loin meil­lä on ollut fos­si­il­isia käytössämme hal­val­la niin paljon kuin olemme keksi­neet niitä käyt­tää. Täl­lainen per­spek­ti­ivi vääristää omaa ajat­telua ja siten myös kaavoituk­sen lähtöko­htaisia ole­tuk­sia, joten todel­lisen muu­tok­sen saami­nen edes kaavoitusinsinöörei­hin on työlästä (eikä tätä “uudelleenk­oulut­tamista” ole monin paikoin edes vielä aloitettu).

  112. Osmo Soin­in­vaara: Mon­tako ker­taa tämä pitää sanoa: Lentoli­ikenne on hiil­i­taseelta han­kala. Sitä pahempia ovat vain auto­lau­tat ja ris­teilyaluk­set. (Jos menette Helsingistä Tukhol­maan, kan­nat­taa edes lentää) Lentoli­iken­teen turmi­ol­lisu­us ei tule suurista päästöistä matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden vaan siitä, että niitä matkus­ta­jak­ilo­me­tre­jä tulee paljon.Hiilidioksidipäästöistä lentoli­iken­teen osu­us on kak­si pros­ent­tia, mut­ta sen osu­us ilmas­ton­muu­tok­ses­ta neljä pros­ent­tia nykyti­etämyk­sen mukaan.

    Mihin perus­tuu väite, että Helsingistä Tukhol­maan kan­nat­taisi men­nä lentäen eikä ris­teilyaluk­sel­la? WWF:n ilmas­to­laskuri sanoo ainakin päinvastaista.

  113. Nykyään taitaa suurin osa työ­paikoista olla Espoos­sa ja hellsinkiläiset ajelee omil­la autoil­laan töi­hin Espooseen. Olisi myös muka­va tietää mikä on näi­den ns joukkoli­iken­nevä­linei­den hiil­i­jalan­jäl­ki per matkus­ta­ja. Nämä pk-seudun joukkoli­iken­nevä­li­neet kun tun­tuu ole­van pitkälti erit­täin saas­tut­tavaa sort­tia. Jär­jetön autovero myös tietenkin pakot­taa ihmiset aja­maan todel­la van­hoil­la ja saas­tut­tavil­la kot­teroil­la. Minä asuin ennen Helsingis­sä ja jouduin aja­maan käytän­nössä ihan saman kilo­metrimäärän kuin nyt Espoon korves­sa asues­sani, Helsingis­sä ei liikenne toi­mi koskaan, istui sit­ten bussin tai hlöau­ton kyy­dis­sä. Helsingis­sä kun meni läh­es litra enem­män per km, kos­ka liikenne on ruuhkaista ja huonos­ti suun­nitel­tua. Siskoni asuu Turus­sa, joka paikkaan pääsee muu­ta­mas­sa min­uutis­sa, las­ten har­ras­tuk­si­in jne, pyöräl­lä pääsee joka paikkaan nopeasti jne. Sanois­in, että Helsingis­sä asuu ainain Suomen ns saas­tut­tavim­mat ihmiset, mitataan sitä mil­lä mit­tar­il­la tahansa. Rav­in­to tuo­daan kaukaa, vesi tuo­daan kaukaa, kaukoläm­möl­lä läm­mitetään todel­la van­ho­ja ja huono­ja talo­ja, osa näistä neukkukuu­tiostakin vuo­taa kuin seu­la ja ruuhkissa palaa polt­toainet­ta yllät­tävän paljon enem­män. Suomes­sa pitäisi mah­dol­lis­taa etä­työ parem­min, se on paras­ta työ­nan­ta­jalle ja se on paras­ta työn­tek­i­jälle eikä ihmis­ten ole pakko muut­taa työn perässä, joka katkeroit­taa ja huonon­taa elämänlaatua.

    1. Sant­tu
      Henkilöko­htaisia koke­muk­sia enem­män voisit arv­bostaa tilas­to­ja. Esimerkik­si helsinkiläis­ten ajamista kilo­me­treistä on ole­mas­sa yhden hen­gen oto­s­ta laa­jem­paakin tietoa.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Santtu
    Henkilöko­htaisia koke­muk­sia enem­män voisit arv­bostaa tilas­to­ja. Esimerkik­si helsinkiläis­ten ajamista kilo­me­treistä on ole­mas­sa yhden hen­gen oto­s­ta laa­jem­paakin tietoa.

    No lai­tatko tilas­to­ja tule­maan, mielel­läni luen niitä, niiden totu­us­po­h­ja on tietenkin ihan eri asia, mut­ta luen silti. Väitän edelleen, että helsinkiläi­nen ajaa ehkä hie­man vähem­män kilo­me­tre­jä, mut­ta istuu autossa ajal­lis­es­ti paljon pidem­pään kuin maalais­serkkun­sa (enkä nyt tarkoi­ta mitään Inar­in korves­sa asu­vaa, joskin heil­lä jalan­jäl­ki on aika var­masti se kaikkein pienin) ja kulut­taa ihan saman ver­ran polt­toainei­ta keskimäärin. Ruuhkas­sa istu­mi­nen ja ruuhkap­bus­sis­sa istu­mi­nen ei ole mikään saas­tee­ton vai­h­toe­hto vaik­ka siinä ei kilo­me­tre­jä tulekaan.

Vastaa käyttäjälle TL Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.