Insinöörit, kertokaa valtiotieteilijälle!

Lehdis­tössä on vaa­dit­tu väl­jem­pää kaavoitus­ta ja kymme­nen metrin välin jät­tämistä jalka­käytävän ja seinän väli­in, ettei lumi putoaisi jalankulk­i­jan niskaan. Mei­dän talos­samme on peltikat­toon laitet­tu kymme­nen sent­tiä korkean seinämät jar­rut­ta­maan lumen putoamista, joten tämä osat­ti­in sata vuot­ta sit­ten, mut­ta eivät nekään aina riitä.

Mik­si katon reunalle ei tehdä metrin korkea­ta avat­tavaa veden läpäi­sevää teräs­ris­tikkoaitaa? Lumi pysy­isi var­masti katol­la, kunnes se päätetään pudot­taa. Aita nos­tet­taisi­in ylös ja lumi tuu­pat­taisi menemään.

Jos vielä halu­taan säästää puo­lalais­ten, viro­lais­ten ja venäläis­ten palkoista, voisi peltika­ton alle lait­taa sähkö­vas­tuk­set, jot­ka pan­taisi­in päälle, kun lumen toiv­otaan putoa­van. Veden liukas­ta­ma lumi ja jää putoa­vat varmasti.

Ajatuk­ses­sa on var­masti jokin täysin pielessä, kun näin ei ole tehty?

 

=====

Lisäys klo 12:15

Naa­pu­ri­ta­lo on vähän saman­laisen jo lait­tanutkin. En tiedä, mik­si lumi­ai­ta on vain osalevey­deltä. Alla on vielä “ryp­py”, joka ohjaa vet­tä rän­nei­hin ja riit­tää pidät­telemään lumi­aidan ala­puolelle ker­tyvän lumen. Tuo tosin näyt­tää kiin­teltä, kun minä esitin nos­tet­tavaa (siis kään­tyy 90 astet­ta eteen­päin). Kuva suure­nee klikkaamalla.

49 vastausta artikkeliin “Insinöörit, kertokaa valtiotieteilijälle!”

  1. “Ajatuk­ses­sa on var­masti jokin täysin pielessä, kun näin ei ole tehty?”

    Lumi ja jää ker­tyy aitaan ja putoaa siitä. Toisin sanoen aidan pitäisi olla lämmitetty.

  2. Mik­si hirvi­aitaa ei raken­neta sinne mis­sä tiede­tään hirvien kulke­van, mik­si Kulosaaren sil­lal­la ei hoide­ta kevyenliikennenväylää…

    Olisiko mah­dol­lista, että isän­tä säästää talos­saan ja ei pistä ketään tekemään asioille mitään? Jos insinöörille antaa tehtävän ja rajaa van­hat huonos­ti toimi­vat ratkaisut pois, niin tulok­se­na on toimi­va uusi ratkaisu ongel­maan. Isän­nän pitäisi vain antaa täl­lainen määräys, rahat toteu­tuk­seen ja valvoa vielä, että tulosta tulee määräa­jas­sa. Tulisi oikeasti inno­vaa­tioi­ta, eikä vain puhet­ta niistä.

  3. Säästöt raken­nus-/re­mont­ti­vai­heessa?
    Kyseessä on sähkölaite, jota käytetään vain ker­ran vuodessa.
    Var­maan on myös paloturvallisuusasioita.

  4. Raken­nuskus­tan­nusten säästämisek­si kat­torak­en­teet tehdään kestämään vain kohtu­ulli­nen lumikuor­ma. Läh­es joka talvi rom­ah­taa kat­to­ja, kun lun­ta on tul­lut liikaa. Jääpuikko-ongel­maankaan lumi­este ei auta.
    Kaupunki­maises­sa ympäristössä olisi hyvä rak­en­taa katu­ta­soon per­in­teiset pylväskäytävät. Myös jalka­käytävien talvikun­nos­s­api­to helpot­tuisi ja tur­val­lisu­us paranisi. Peri­aat­teessa näin voitaisi­in lisäk­si rak­en­taa tiivi­im­pää kaupunkia, kun jalka­käytävät sijait­si­si­vat pääosin raken­nusten alla.

  5. Tuo­ta kan­nat­taa kysyä arkkite­hdiltä eikä insinööriltä. Tämän toteut­ta­mi­nen ei tai­da olla tekni­nen vaan julk­i­sivun tyyli­in liit­tyvä asia.

  6. Entäs ekon­o­misti? Sovit­taan että talo on 30m kadun­vart­ta. 10m väli on täten 300 m² maa­ta. Maltil­lisel­la tont­tite­hokku­udel­la 2,5 tuo on noin 750kem2, joka maltil­lisel­la 700€/kem2 ole­tuk­sel­la on noin puoli miljoon­aa euroa. Minkähän­laisen lumen­pu­do­tus­ratkaisun tuol­la saisi yhteen taloon?

    Jot­ta ssa vähän kiukkua lep­opäivään, niin mikä siinä on että jokaikiseen ongel­maan ehdote­taan aina ole­tusar­vois­es­ti ratkaisuna että ei saa rak­en­taa? Ja sit­ten ihme­tel­lään että kun ei ole asun­to­ja ja maa loppuu.

  7. Tasakat­to on ratkaisu.

    Sil­loinkin on huole­hdit­ta­va ettei katon reunalle ker­ry jäätä ja/tai jääpuikko­ja esim sähkölämmityksellä.

    Tasakatossa on muitaongelmia,mutta eiköhän nekin osa­ta jo tehdä parem­min kuin 70-luvulla

  8. Toinen ratkaisu on kat­taa kulku­ti­et, sehän paran­taa kaupun­gin jalankulkuakin.
    Nythän jalankulku on lumen,jään veden,mudan , sateen etc vuok­si epämukavaa

  9. Ja määräl­lis­tetään nyt vielä tyh­mim­män, eli kalleim­man mah­dol­lisen vai­h­toe­hdon kaut­ta, ihan demomielessä. Yhden neliön ulkopin­taa pitämi­nen sulana vaatii noin 100W tehon. Sula­tu­sai­ka on noin tuhat tun­tia vuodessa, eli 100kWh/m2 vuodessa. 30 metriä lev­eässä talos­sa on kat­topin­ta-alaa ehkä 400 m², eli 40000kWh. KWh koti­taloussähköä mak­saa noin 0,10€, eli 4 000 € vuodessa, sähkö­vas­tuk­sil­la. Tuo on noin 0,8% sen yllä las­ke­tun tont­ti­maan arvosta.

    1. tpyy­lu­o­ma
      Ymmär­sit väärin. Vas­tus kytket­täisi päälle parik­si tun­niksi niin, että se liukas­taa katon sil­loin, kun lumen toiv­otaan putoa­van. Jos se olisi jatku­va, käytet­täisi­in tietysti kaukoläm­mön palu­u­vet­tä, mut­ta nyt ei voi, kos­ka jäätyy.

  10. Onko yksi kuol­lut ja hatus­ta heit­et­ty 10 vakavaa loukkaan­tu­mista järkevä investoin­tien kohde?

    Jopa lööpin ainek­se­na teema on heikko. Liiken­neon­net­to­muudet ovat ker­talu­okkana jo paljon parem­pi, 200–300 kuol­lut­ta vuodessa ja esim. HS:n sivuil­la kesto­ta­gat­tu tren­di (yksi viidestä suosi­tu­im­mas­ta aiheesta).

    Jos sit­ten men­nään oikein vil­lik­si, niin lähde­tään kar­si­maan 1200 vuo­tu­ista kuole­maa, jot­ka tule­vat taval­lis­ten ihmis­ten taval­li­sista liukastumisista.

    1. Jos tämän perus­teel­la esitetään kaavo­jen tehokkuuk­sien olen­naista alen­tamista, asial­la alkaa olla aika suur­ta merk­i­tys­tä. Investoin­ti voi olla kaan­nat­ta­va, kos­ka pahimp­ina aikoina lumen­puidot­ta­jille pitää mak­saa paljon.

  11. Katol­ta putoa­va jää taitaa olla suurin onnet­to­muuk­sien aiheut­ta­ja. Mikään lumi­ai­ta ei estä jäätä puikkoon­tu­mas­ta ja tip­pumas­ta suo­jasääl­lä kim­paleena kadulle. Vas­tuk­sien ja kat­to­jen lumir­i­tilöi­den sijaan fik­suin­ta taitaakin olla per­in­teinen huoltomiehi­in sijoit­ta­mi­nen ja lauh­tu­vien pakkas­ten aikaan kansalaisvalistus.

  12. Ville:Kaupunki­maises­sa ympäristössä olisi hyvä rak­en­taa katu­ta­soon per­in­teiset pylväskäytävät. Myös jalka­käytävien talvikun­nos­s­api­to helpot­tuisi ja tur­val­lisu­us paranisi. Peri­aat­teessa näin voitaisi­in lisäk­si rak­en­taa tiivi­im­pää kaupunkia, kun jalka­käytävät sijait­si­si­vat pääosin raken­nusten alla.

    Joo. Arka­dia on näis­sä ilmas­to-olo­suhteis­sa aika miel­lyt­tävä keksin­tö, niiden tulee vain olla tarpeek­si korkeita.

    Minus­ta ihan huono ratkaisu vilka­sli­iken­teisi­i­in paikkoi­hin ei ole myöskään, jois­sain toimis­to­talois­sa käytet­ty, tien puolen jalankulku­väylän lasikate.

  13. Yksi kokeilemisen arvoinen menetelmä voisi olla vesisu­la­tus (ellei ole jo kek­sit­ty). Katon pin­taan kiin­ni, lähelle har­jaa, asen­net­taisi­in vaakata­soon koko katon matkalle rei’itet­ty put­ki. Kun lumi halut­taisi­in alas, ohjat­taisi­in put­keen kuuma vesi, joka (toiv­ot­tavasti) tunkeu­tuu lumen ja katon väli­in irrot­taen lumen. Sitähän se kevä­tau­rinkokin katoil­la tekee.

    Täl­lainen vesisu­la­tussys­tee­mi olisi var­maankin halvem­pi ja helpom­min jälki­asen­net­tavis­sa kuin koko katon peit­tävä sähkölämmitys.

  14. Lumi­es­teet pitävät lumen katol­la kunnes se sulaa pois.
    Ratkaisu on jo yleis­es­ti käytössä ainakin pien­talois­sa uloskäyn­tien kohdal­la. Lumi­es­teen kiin­nit­tämi­nen edel­lyt­tää kat­teen ala­puolisen rak­en­teen vahvis­tamista kos­ka lumi painaa melkoisel­la voimal­la lumi­esteitä vas­ten. Jos kiin­ni­tys on huono, rikkoutuu kat­to ja lumi­este tulee lum­i­neen alas katolta.

    Suuri, koko katon lappeen pitu­inen lumi­este vaatii järeän kiin­ni­tyk­sen kestääk­seen ajateltavis­sa ole­vat lumikuor­mat. Jälkikä­teen näi­den asen­t­a­mi­nen tullee varsin kalliiksi.

  15. Tpyy­lu­o­ma kai vain halusi havain­nol­lis­taa, että jopa kat­toläm­mi­tys olisi kus­tan­nuk­sil­taan pari ker­talu­okkaa alem­pi kuin tuon raken­nus­maan menetys.

  16. Osmo Soin­in­vaara: tpyy­lu­o­maYm­mär­sit väärin. Vas­tus kytket­täisi päälle parik­si tun­niksi niin, että se liukas­taa katon sil­loin, kun lumen toiv­otaan putoa­van. Jos se olisi jatku­va, käytet­täisi­in tietysti kaukoläm­mön palu­u­vet­tä, mut­ta nyt ei voi, kos­ka jäätyy.

    Sinä ymmär­sit väärin tai minä olin seka­va. Hain kallein­ta mah­dol­lista vai­h­toe­htoa ver­tailuko­hdak­si maan­hin­nalle. Oikeasti tuol­laiste tietenkin kan­nat­taisi käyt­tää vain het­ken pudot­tamiseen kuten kir­joitit, tai tehdä jotain ihan muuta.

    1. Myön­nän. Minä ymmärsin väärin. Huo­masin itsekin ja 0lisin kor­jan­nut kom­ment­ti­ni, ellei siihen olisi jo tul­lut vastakommenttia.

  17. Ymmär­rän lain­säätäjien innos­tuk­sen talo­jen ener­giate­hokku­u­den tehostamisek­si. Mut­ta ja iso MUTTA, kun kyseessä on jonkin tasoinen nol­la-sum­ma käytet­tävis­sä ole­vista resursseista. 

    Asun­to­jen kohtu­uhin­taise­na pitämi­nen ei mah­dol­lista panos­tamista kaik­keen ilman, että tekni­ik­ka ensin las­kee kus­tan­nuk­set kohtu­ullisek­si. Arvoina kil­pail­e­vat ener­giate­hokku­us, ulkonäkö ja tur­val­lisu­us, jot­ka kil­pail­e­vat resursseista. 

    Lain­säädän­nössä ener­giante­hokku­u­den korost­a­mi­nen on men­nyt ihan yli äyräi­den. Seinien pak­sun­tamisen sijaan olisi panos­tet­ta­va vah­vasti tur­val­lisu­u­teen ja asum­is­mukavu­u­teen. Katet­ta­vat jalka­käytävät, läm­min­vesiputki­in perus­tu­vi­in sulatuk­seen, automaat­tiset sammutusjärjestelmät. 

    Läm­min­vesiputki­in perus­tu­va läm­mi­tysjär­jestelmä on tehokas keino sulat­taa lun­ta ja jäätä. Jär­jestelmään voidaan käyt­tää kiin­teistön hukkaläm­pöä ja pieniä aurinkopaneeleita.

    Jäähal­lien jäähdy­tys- ja jalka­pal­lo­kent­tien läm­mi­tysputk­istois­sa käytet­ty kom­posi­it­tiputk­isto ei hajoa, eikä vuo­da, siinä kun ei ole asen­nuk­sen jäl­keen yhtään saumaa. Siitä voi tehdä Soin­in­vaaran esit­tämän sulat­ta­van lumiesteritilän.

  18. “voisi peltika­ton alle lait­taa sähkö­vas­tuk­set, jot­ka pan­taisi­in päälle, kun lumen toiv­otaan putoavan”

    Jonk­in­moista opti­mis­mia vaatii että uskoisi vas­tuk­sien pysyvän ehjinä ja käyt­tökun­toisi­na peltika­ton iän, 40–50 v., entäs jos myrsky­tu­uli sat­tuu repäisemään pel­te­jä irti, riit­tääkö kant­ti kään­tää sen jäl­keen läm­pöjä päälle?

  19. Tämä ehdo­tus (talo­jen siirtämi­nen 4 — 10m kadus­ta irti) on tyyp­illi­nen sek­to­ri­a­jat­telun tulos. ihan hyvin se voi läpi men­näkin, kuten menevät mon­et muutkin yhden kapean ongelmakohdan/vaaran ratkaisumallit. Suomes­sa koko mm. koko liiken­nesu­un­nit­telu nojaa jonkin­laiseen täy­del­lisen tur­val­lisu­u­den tavoit­telu­un jota on vuosikym­meniä haet­tu väl­jen­tämäl­lä liiken­nealuei­ta, erot­tele­mal­la liiken­nemuo­to­ja, kas­vat­ta­mal­la näkemäaluei­ta ja siinä samal­la tietysti tuu­ditet­tu kansa val­heel­liseen tur­val­lisu­u­den tun­teeseen. Pelko ja varovaisu­us on häivytetty.
    Kus­tan­nuk­set näistä sek­toriko­htai­sista neron­leimauk­sista ovat val­tavia. Ne voivat liit­tyä ener­giasäästöi­hin, esteet­tömyy­teen, tur­val­lisu­u­teen jne. jne. Yhteistä niille kaikille on kokon­aisuuk­sien käsit­tämisen täy­delli­nen puuttuminen.
    Pitäisko muuten kaik­ki meren­ran­nat ja järvien ran­nat aida­ta kun joku sinne veteen on joskus hor­jah­tanut ikävin seurauksin?

  20. Monis­sa uusis­sa talois­sa on loi­va kat­to, joka on kokon­aan yhtä pin­taa. Näin kat­to las­kee ain­oas­taan pihan puolelle ja lumen putoamisen vaara kadulle on paljon pienempi.

  21. Epäilemät­tä katon sähköi­nen läm­mit­tämi­nen olisi teknis­es­ti mah­dol­lista. Ulkoaluei­den sulanapi­toon käytet­tävää tekni­ikkaa voisi kuvitel­la sovel­let­ta­van läh­es sel­l­aise­naan. Hin­talu­ok­ka on yli 50 euroa / m2. Kun ker­rostalos­sa kat­topin­ta-alaa on sato­ja neliöitä, mak­saa eestiläi­nen lumen­pu­dot­ta­ja var­masti vähem­män kuin sähköisen jär­jeste­lyn pääömakustannukset.

    Sähköte­hoa sulanapi­to käyt­tää run­saasti, 2–300 W/m2. Talony­htiön liit­tymän pää­su­lak­keen kokoa pitäisi kas­vat­taa, mikä on kallista sekin.

  22. Minus­ta tässä kan­nat­taa suosia täysin saas­tee­ton­ta aurinkoen­er­giaa. Se tulee automaat­tis­es­ti päälle maaliskuussa.

  23. Ennen hal­lit­ti­in raken­nus­fysi­ik­ka. Nyt pitää tehdä nol­laen­er­giat­alo­ja. Siinä se.

    Van­hois­sa talois­sa lumi muo­dosti talvel­la lisäeris­teen katolle. Raken­nuk­ses­ta vuotanut läm­pö sulat­ti lun­ta pikkuhil­jaa alap­in­nas­ta, räys­tääl­lä oli lumi­es­teet estämässä sula­mat­toman lumen tip­pumisen kadulle. 

    Nyt talo ei saa vuo­taa läm­pöä. Katol­la ole­va lumi sulaa vas­ta kun ulkoläm­pöti­la nousee plus­salle. Sit­ten se jysähtääkin ker­ral­la alas. 

    Olemme men­neet muu­toinkin ener­gian­säästössä älyt­tömyyk­si­in. Uusista nol­laen­er­giat­aloista saamme 20 vuo­den kulut­tua todel­liset home­pom­mit. Tiivi­it rak­en­teet eivät hen­gitä, mut­ta fysi­ikan lait eivät muu­tu. Katepiste on ja pysyy. Siis sen lisäk­si, että asuin­raken­nusten hin­ta on jo nyt uute­na älytön, asukkaat joutu­vat tule­vaisu­udessa mak­samaan mielkoiset kor­jauskus­tan­nuk­set, jos niitä ylipäätään pystytään korjaamaa.

    Raken­nus­fysi­ik­ka hal­lit­ti­in sato­jaa vuosia ihan perin­netiedon varas­sa, meil­läkin on tehty sato­ja vuosia ketäneitä puu­talo­ja. Nyt ei kyetä tekemään edes beton­ista viit­täkym­men­tä vuot­ta kestävää taloa.

  24. Kak­si kuol­lut­ta tänä tal­ve­na, jota pide­tään poikkeuk­sel­lisen lumise­na. Mitä mak­saa lumien pudot­ta­mi­nen ja kaiken maail­man keksin­nöt tuho­jen estämisek­si? Mikä on kus­tan­nus vs. hyö­ty tässä tapauksessa?

    Tasaka­toille näyt­ti tänä vuon­na kinos­tu­van eri­tyisen paljon lun­ta. Miten olisi jyrkkä har­jakat­to ilman lumi­aito­ja niin, että lumi tulee välit­tömästi alas pienemp­inä paakkuina.

    Muual­la maail­mas­sa, kuten Ital­ias­sa ja Ran­skas­sa muuten näkee usein sisään vedet­tyjä jalka­käytäviä. Siel­lä tosin onkin paljon enem­män lun­ta ja muutenkin huono­ja kele­jä, joten tuo­laisen suo­jauk­sen ymmärtää.

  25. Kiitok­sia vaan kysymyk­ses­tä valti­ti­eteil­i­jältä insinööreille. Täy­tyy yrit­tää vata­ta kun insinööri sat­un olemaan.

    Ensik­si täy­tyy tässäkin asi­as­sa muis­taa, että Suomen talot on läh­es kaik­ki jo raken­net­tu. Uud­is­rak­en­tamisen osu­us on mitätön ole­mas­sa ole­vaan kiin­teistökan­taan näh­den. Ratkaisun täy­ty­isi siis sopia ole­mas­sa ole­vi­in kaupunki­rak­en­teisi­in ja raken­nuk­si­in. Tämä sul­kee talo­jen vierus­to­jen suo­jakai­stat ja arka­dit pois.

    Kuten yllä on hyvin oival­let­tu ei suurin ongel­ma ole katoille ker­tyvä lumi vaan räys­täille ker­tyvä jää. Sitä ker­tyy jää­patjoina räys­täs­lin­jan yläpuolelle katolle ja jääpuikkoina räys­täille ja syksy­torvien yläpäi­den tienoille. 

    Jos lun­ta sulatet­taisi­in kato­jen ala­puolel­la olevil­la läm­mi­tyssys­teemeil­lä voisi se jopa edis­tää jään muo­dos­tus­ta. Läm­mi­tysjär­jestelmä pitäisi ulot­taa aivan räys­tään reunaan. Täm­möi­nen vir­i­tys tulisi kalli­ik­si ja olisi kovin herkkä vikaan­tu­maan, mut­ta tehtävis­sä se toki on. Mikäpä ei olisi insinööreille mahdollista.

    Joten van­hat kon­stit taita­vat olla tässä(kin) parhai­ta; lumi­esteitä kat­to­jen reunoille eri­tyis­es­ti port­tikäytävien kohdille ja paho­jen lumi- ja jää­talvien sattues­sa eestiläiset töihin.

    Tänään oli muuten Hesaris­sa Juhana Var­ti­aiselta raikkai­ta ajatuk­sia miten lumen­pu­do­tus- ym. töi­hin saataisi­in myös kausi­työt­tömiä suo­ma­laisia eestiläis­ten lisäk­si. Olisi muka­va kuul­la Osmon kom­ment­te­ja Var­ti­aisen ehdotuksista.

  26. Jos lumi ja jää tip­puu auto­jen ja autoil­i­joiden päälle, ei sekään ole ihan ongel­ma­ton­ta. Jos siis jalankulk­i­jat kulk­i­si­vat holvikäytävis­sä ja kat­to­jen reunat yltäi­sivät ajotielle. Pel­ti­vau­ri­oi­ta tulisi ja mah­dol­lis­es­ti ruumi­itakin joko kolar­ien takia tai sit­ten lumen tip­pues­sa autos­ta nou­se­van päälle.

    Jos nyt pitäisi kek­siä idioot­ti­var­ma ja hal­pa sys­tee­mi, hmm, raken­netaan talo­jen ullakoille pent­house-asun­to­ja tai parvek­keelli­nen kakkosker­ros esimerkik­si saunaosas­toa varten ylim­män ker­roksen asun­noille. Niiden parvek­keet (tai siis teras­sit vai mik­si niitä kut­su­isi) keräi­sivät lumen, jos­ta asukkaat pää­si­sivät eroon sulamista odotellen tai alas kadulle varovasti lapi­oimal­la. Jos hyvin kävisi, nämä asunnot/huoneet mak­saisi­vat itse itsen­sä taloy­htiölle ja saat­taisi­vat jopa lieven­tää asun­top­u­laa. Ain­oa este nerokkaan idean tiel­lä on se mah­dol­lisu­us, että vain har­vo­jen har­jakat­to­jen alle mah­tuu — uudem­mis­sa talois­sa — huonei­ta plus parvekkeita.

  27. Pekka Vaara:
    …Olisi muka­va kuul­la Osmon kom­ment­te­ja Var­ti­aisen ehdotuksista. 

    Komp­paan. 😉

    Var­ti­ainen (SDP) puhuu sel­l­ai­sista asioista, joista Suomes­sa ei saisi puhua. Kun yhteiskun­nan menoista yli 70% menee sosi­aali- ja ter­veysa­loille, on vähitellen pakko herätä. Vain rajut leikkauk­set noil­la aloil­la pelas­ta­vat Suomen. — Ai niin. Tuo­ta ei saa sanoa Suomes­sa ääneen.

    1. Tun­nen Var­ti­aisen hyvin. Hän­hän aina sil­loin täl­löin kir­joit­taa täl­lä blogilla. Var­ti­ainen ei sano sel­l­aista, mitä Kalle väit­tää hänen sanovan. Hän kan­nat­taa korkeam­paa työl­lisyysastet­ta, mut­ta ei esimerkik­si ter­veys­meno­jen karsintaa.

  28. Lumion­gel­ma on pahim­mil­laan kan­takaupun­gin van­hois­sa talois­sa. Museovi­ras­to tms. pil­las­tuu, jos niiden räys­täille yrit­tää jotakin järkevää lait­taa. Vaar­al­lis­m­mas­ta — jäästä — pääsee julk­i­sivu­un kajoa­mat­takin eroon määräämäl­lä yläpo­h­jan kun­nol­lisen eristyk­sen pakol­lisek­si myös van­hoi­hin taloi­hin. Siis turpeet ja saha­jauhot ulos, ja tilalle vaik­ka sel­l­uvil­laa, jol­lon palo­tur­val­lisu­uskin para­nee roimasti. Samal­la voisi määrätä pakol­lisik­si kun­nol­liset kat­topol­lar­it, jol­loin sitä lun­takin voi käy­dä pudot­ta­mas­sa kohtu­ullisen turvallisesti.
    — - -
    Viime viikol­la kävin Jätkäsaa­res­sa ole­van UUDEN toim­i­talon katol­la ole­val­la näköalat­eras­sil­la. Terassin vier­essä 13 miestä lapi­oi lun­ta jas­sikkaan, jon­ka autonos­turi nos­ti alas ja tyh­jen­si kuor­ma-auton lavalle. Alhaal­la oli kak­si miestä pysäyt­tämässä liiken­teen nos­ton ajak­si. Siis yhteen­sä 15 miestä ynnä autonos­turi ja kuor­ma-auto kuljettajineen.
    Kun Suomes­sa osa­taan uut­ta raken­nus­ta suun­nitel­lessa noin hyvin huomioi­da paikalliset olo­suh­teet, niin var­maankin samoil­la älyn­lahjoil­la myös se van­ho­jen kat­to­jen putoa­van lumen ongel­ma saadaan ratkea­maan ihan tuo­ta pikaa.

  29. Mik­sei lehdis­tö ehdo­ta tätä: Sal­li­taan talo­jen rak­en­t­a­mi­nen _lähemmäksi_ kat­ua sil­lä ehdol­la että samal­la raken­netaan katet­tu jalkakäytävä?

  30. Kim­mo:
    Jos sit­ten men­nään oikein vil­lik­si, niin lähde­tään kar­si­maan 1200 vuo­tu­ista kuole­maa, jot­ka tule­vat taval­lis­ten ihmis­ten taval­li­sista liukastumisista.

    Näitä voisi vähen­tää ainakin “mod­erneis­sa” paikois­sa sil­lä, että laite­taan lattiaan/katuun kun­non laa­toi­tus eikä nyky­muodin mukaista sileäk­si hiot­tua, jär­jet­tömän liukas­ta kivetystä.

  31. Ratkaisu on eristää yläpo­h­ja niin hyvin, että jäätä ei syn­ny lumik­er­roksen alle. Suurin ongel­ma on se, että van­ho­jen talo­jen hatara yläpo­h­ja huokuu läm­pöä jatku­vasti katolle, jos­sa ole­va lumi pikkuhil­jaa sulaa. Sit­ten pakkasel­la tuo sulanut vesi jää­tyy isoik­si jääk­er­roksik­si, jot­ka ovat hen­gen­vaar­al­lisia pudotes­saan — toisin kuin pelkkä lumi ainakaan pien­inä määrinä.
    Tämä pitäisi ottaa huomioon aina kun noi­ta van­ho­ja talo­ja korjataan.

  32. Pekka Kärkkäi­nen:
    Yksi kokeilemisen arvoinen menetelmä voisi olla vesisu­la­tus (ellei ole jo kek­sit­ty). Katon pin­taan kiin­ni, lähelle har­jaa, asen­net­taisi­in vaakata­soon koko katon matkalle rei’itetty putki.

    Käsit­tääk­seni vähäisessä käytössä ole­vat vesiputket jää­tyvät talvisin.

    Olisiko­han hel­poin­ta pin­got­taa katon reunaan räys­tään suun­tainen teräs­vai­jeri, joka lun­ta pudotet­taes­sa vedet­täisi­in lumen läpi katon har­jalle? Riit­tävän jyrkäl­lä katol­la saat­taisi riittää.

  33. KariS: Ennen hal­lit­ti­in raken­nus­fysi­ik­ka. Nyt pitää tehdä nol­laen­er­giat­alo­ja. Siinä se.Vanhoissa talois­sa lumi muo­dosti talvel­la lisäeris­teen katolle. Raken­nuk­ses­ta vuotanut läm­pö sulat­ti lun­ta pikkuhil­jaa alap­in­nas­ta, räys­tääl­lä oli lumi­es­teet estämässä sula­mat­toman lumen tip­pumisen kadulle. Nyt talo ei saa vuo­taa läm­pöä. Katol­la ole­va lumi sulaa vas­ta kun ulkoläm­pöti­la nousee plus­salle. Sit­ten se jysähtääkin ker­ral­la alas. .

    Ei mene noin. Van­hois­sa talois­sa oli kylmät vint­ti­ti­lat sik­si, että kat­to pysyi samas­sa läm­pöti­las­sa ulkoil­man kanssa. Katol­la ole­va lumi pysyi lume­na eikä sulanut jääpuikoik­si räys­täille. Nykyään ullakoille on tehty asun­to­ja joista läm­pö pääsee karkaa­maan katolle sulat­taen lun­ta. Myös jälkikä­teen raken­netut ja huonos­ti eris­te­tyt iv-kone­huoneet ja ilmas­toin­tiputket vuo­ta­vat läm­pöä ulos. Läm­pövuo­to on siis se pahin asia ja siitä pitää pyrk­iä eroon. Läm­pövuo­to tekee jääpuikko­ja räys­täille ja saa aikaan kap­il­lari-ilmiön katol­la. Jos sulamisvesi ei pääse vapaasti val­umaan räys­täälle ja rän­nille alkaa se kulke­maan katol­la ylöspäin etsien tien­sä talon rakenteisiin.
    Kat­to­ja olisi kyl­lä vaikea pitää puh­taana ja sulana läm­mit­tämäl­lä. Sulamisjärjestys pitäisi suun­nitel­la tarkaan. Ensin rän­nit ja räys­täät sen jäl­keen katon reunoil­ta keskelle ede­ten. Jos sulami­nen tapah­tu­isi ensin keskel­lä kat­toa, niin vesi­vahiko olisi melko varma.

  34. anonyy­mi: Käsit­tääk­seni vähäisessä käytössä ole­vat vesiputket jää­tyvät talvisin.Olisikohan hel­poin­ta pin­got­taa katon reunaan räys­tään suun­tainen teräs­vai­jeri, joka lun­ta pudotet­taes­sa vedet­täisi­in lumen läpi katon har­jalle? Riit­tävän jyrkäl­lä katol­la saat­taisi riittää.

    Ei tyhjä put­ki jäädy. Putken paineli­itän­nän pitäisi sijai­ta läm­mite­tyssä tilas­sa ja tämä pää pitäisi liit­tää vent­ti­ilin kaut­ta myös viemäriput­keen. Täl­löin putken molem­mat päät saataisi­in val­ut­ta­maan vesi pois vain avaa­mal­la viemäri­in johta­va hana ja sulke­mal­la paineliitäntä.

  35. Pekka Vaara: Kuten yllä on hyvin oival­let­tu ei suurin ongel­ma ole katoille ker­tyvä lumi vaan räys­täille ker­tyvä jää. Sitä ker­tyy jää­patjoina räys­täs­lin­jan yläpuolelle katolle ja jääpuikkoina räys­täille ja syksy­torvien yläpäi­den tienoille. 

    Joo, ja nykyiset läm­mi­tysjär­jestelmät kovin epälu­otet­tavia. Näinköhän jos syöksy­torvet yhdis­täisi viemäri­in, ylöspäin nou­se­va läm­min ilma jak­saisi pitää syöksy­tor­ven ylös asti sulana ? Olisi yksi ongel­ma ratkaistu jos vesi pää­sisi pois­tu­maan suun­nitel­tua reittiä.

  36. Insinöörinä sanon suo­raan ei mis­sään tapauk­ses­sa läm­mi­tys­tä. Tullee todel­la sur­man­loukku läm­mi­tys sulat­taa lun­ta ja sen jäl­keen jää­tyy uud­estaan tulee iso­ja jääpuikko­ja ne on paljon tap­pavampi kuin lumi. Sula­va vesi jää­tyy uud­estaan puikoik­si ja niistä tulee todel­la iso­ja. Paras on olla riit­tävä suo­jaetäisyys seinästä.
    Entä sil­loin, jos kevät on myöhässä ja läm­pen­e­m­i­nen on todel­la nopeaa, mis­tään ai löy­dy niin paljoa lumen­pu­dot­ta­jia sil­loin raa­to­ja tulee todel­la paljon tämä vuosi on vas­ta esimakua.

    1. Aajatyus oli ker­taläm­mi­tys katon täy­del­lisen puhdis­tuk­sen yhtey­dessä sen sijaan, että kat­to hakataan täy­teen reik­iä. Ullakko­rak­en­tamises­sa­han on siir­ryt­ty tahat­tomasti katon jatku­vaan läm­mit­tämiseen, mikä on todel­la vaar­al­lista. Van­hois­sa talois­sa vint­ti on kylmä juuri sen takia, ettei jäätä muodostuisi.

  37. Toi­han oli yhden kiin­teistöalan ammat­ti­laisen ehdo­tus, se oli muis­taak­seeni Hesarin yleisönosastokirjoitus.

  38. Asuin­talooni (raken­net­tu ‑24) ollaan suun­nit­tele­mas­sa rän­nikou­ru­jen ja ‑putkien läm­mi­tys­tä sähköjo­hdol­la, ettei niihin pääse ker­tymään jäätä vaan se val­uu vetenä alas läpi tal­ven ja suo­raan viemäri­in. Mak­saa putkire­mon­tin yhtey­dessä tehtynä jotain kymp­pi­toe­ja rak­en­taa ja vuosiku­lu sata­sis­sa. Säästö rap­pausko­r­jauk­sis­sa ja jääpuikko­jen katkon­nas­sa kuit­taa tuon hel­posti, puhu­mat­takaan mah­dol­li­sista vas­tu­ista jos joku jää alle.

    Ei tämä kokon­aan ratkaise lumen­pu­do­tus­tarvet­ta, mut­ta rän­nien läm­mi­tys ja kun­nol­liset lumi­es­teet aut­ta­vat kyl­lä jo suurim­paan osaan ongel­mas­ta. Aina ei kan­na­ta hakea 100% ratkaisua kun 80% saa halvalla.

  39. spot­tu: Joo, ja nykyiset läm­mi­tysjär­jestelmät kovin epälu­otet­tavia. Näinköhän jos syöksy­torvet yhdis­täisi viemäri­in, ylöspäin nou­se­va läm­min ilma jak­saisi pitää syöksy­tor­ven ylös asti sulana ? Olisi yksi ongel­ma ratkaistu jos vesi pää­sisi pois­tu­maan suun­nitel­tua reittiä.

    Tässä on kak­si ongel­maa. Ensin­näkään viemäreistä tule­va hukkaläm­pö tuskin riit­täisi pitämään syöksy­torvia sulana ker­rostalo­jen katoille saakka. 

    Toisek­seen sulamis- ym. hulevesien joht­a­mi­nen jätevesiviemärei­hin on kiel­let­ty, kos­ka ne kuor­mit­taisi­vat turhaan jätevesien puhdis­tus­laitok­sia. Uusis­sa kaupungi­nosis­sa on eril­lisviemäröin­ti jätevesille ja sade­vesille. Jois­sakin Helsin­gin van­hois­sa osis­sa nämä molem­mat taita­vat vielä men­nä samoi­hin putkiin.

    Parem­pi ratkaisu on Otso Kivekkään ehdot­ta­ma syöksy­torvien ja räys­täsk­ou­ru­jen sähkö­su­la­tus, joka ratkaisee ainakin osan ongelmasta.

  40. Tapani: Insinöörinä sanon suo­raan ei mis­sään tapauk­ses­sa läm­mi­tys­tä. Tullee todel­la sur­man­loukku läm­mi­tys sulat­taa lun­ta ja sen jäl­keen jää­tyy uud­estaan tulee iso­ja jääpuikko­ja ne on paljon tap­pavampi kuin lumi. Sula­va vesi jää­tyy uud­estaan puikoik­si ja niistä tulee todel­la iso­ja. Paras on olla riit­tävä suo­jaetäisyys seinästä.Entä sil­loin, jos kevät on myöhässä ja läm­pen­e­m­i­nen on todel­la nopeaa, mis­tään ai löy­dy niin paljoa lumen­pu­dot­ta­jia sil­loin raa­to­ja tulee todel­la paljon tämä vuosi on vas­ta esimakua.

    Läm­min­vesisu­latuk­ses­sa uudelleen jää­tymi­nen riip­puu puh­taasti siitä kuin­ka paljon ja kuin­ka kuumaa vet­tä käytetään. Tätä voi kokeil­la pakkasil­mal­la, jos jostain sat­tuu löytämään suuren jääpuikon. Varovasti puikon pin­taa pitkin val­utet­tu viileä vesi lisää sen pitu­ut­ta, vuo­laampi lämpimämpi vesi sulat­taa puikon pois.

    Ajatuk­se­na siis oli sulat­taa lumi katon har­jal­ta val­u­van lämpimän veden avul­la räytäsk­ouroi­hin ja edelleen rän­nejä myöten viemäri­in ja/tai liu’ut­taa lumi­mas­sat alas lämpimän veden (katon ja lumen väli­in) muo­dosta­man liukas­teen avul­la. Näin voisi tehdä muu­ta­man ker­ran talves­sa, kun pakka­nen ei ole liian kireä.

  41. Jyr­ki Jun­tu­maa:
    Lumion­gel­ma on pahim­mil­laan kan­takaupun­gin van­hois­sa talois­sa. Museovi­ras­to tms. pil­las­tuu, jos niiden räys­täille yrit­tää jotakin järkevää lait­taa. Vaar­al­lis­m­mas­ta – jäästä– pääsee julk­i­sivu­un kajoa­mat­takin eroon määräämäl­lä yläpo­h­jan kun­nol­lisen eristyk­sen pakol­lisek­si myös van­hoi­hin taloi­hin. Siis turpeet ja saha­jauhot ulos, ja tilalle vaik­ka sel­l­uvil­laa, jol­lon palo­tur­val­lisu­uskin para­nee roimasti. Samal­la voisi määrätä pakol­lisik­si kun­nol­liset kat­topol­lar­it, jol­loin sitä lun­takin voi käy­dä pudot­ta­mas­sa kohtu­ullisen turvallisesti.
    — - — 

    (1) Pol­lar­it sekä lahoa­mat­tomat tikkaat ja kulkusil­lat kyl­lä kiitos. Yksi omista pojis­tani painaa välil­lä 12-tun­tista päivää lumia pudot­ta­mas­sa. Sanoo, että kyl­lä tur­vali­ivien köy­det aina johonkin lop­ul­ta saadaan kiin­ni, vaikka­pa isoon savupi­ip­pu­un, mut­ta että ne kulku­ti­et joskus hirvit­tävät. Mikäli ilmas­to muut­tuukin tääl­läpäin siihen suun­taan, että aivan arvaa­mat­to­mia lumikuormia ker­tyy nopeasti, se on tun­nel­mallista mut­ta myös vaar­al­lista. Poikani on sen­tään kokenut ja pätevä kaveri ja saa lik­saa työstä … mut­ta mitä enem­män tilapäistyövoimaa katoille kiipeää, sitä toden­näköisem­pää on että sieltä putoaa muu­takin kuin lun­ta ja jäätä.

    (2) Tasaka­tot ovat jees, jos ne osa­taan tehdä siten, että bitu­mit var­masti pitävät ja rän­nin­suu voidaan pitää sulana ja puh­taana. Vielä parem­pi, jos tasakat­to­ja hyö­dyn­net­täisi­in vaikka­pa teras­seina, vil­je­ly­pal­stoina (siir­ret­tävät kaukalot) tai opti­maalis­es­ti suun­nat­tu­jen aurinkok­eräimien alus­toina. Var­maankin olisi paras­ta tehdä kaiken tuol­laisen alus­tak­si sade­vet­tä läpäi­sevät ja pal­a­sit­tain irroitet­ta­vat kestop­u­u­laatat niin, että alle jää ilmarako eikä mikään nojaa kevyt­so­ra­p­at­jaan. Helpot­taisi tarkas­tuk­sia ja kor­jauk­sia ja tor­juisi homet­ta. Tasaka­ton reunat voitaisi­in korot­taa ja varus­taa kaiteil­la niin että var­masti ei putoaisi lun­ta eikä ihmisiä. En siis ehdo­ta mitään sel­l­aista joka mak­saa kauheasti, vaan sen tutkimista, voiko kat­toti­laa hyödyntää.

    (3) Aja­tus arkadeista ei ole mitenkään huono. Ei myöskään aja­tus suo­jaetäisyyk­sistä (pui­ta, pen­sai­ta ja mui­ta istu­tuk­sia? … sisäänkäyn­tien kohdal­la lujat katok­set). Eikä se, että lumelle jätetään tilaa kasautua johonkin ja sulaa itsekseen.

    Kan­takaupungis­sa on kuitenkin se raken­nuskan­ta mikä on, ja se on yleen­sä joka puolelta kiin­ni jalka­käytävis­sä tai muis­sa kulkuteis­sä (sisäpi­hat). Jos lun­ta tosi­aan tulee lähivu­osi­na yhä enem­män ja ennus­ta­mat­tomasti, pitää tehdä jotain muu­ta. Luja val­okate tai tiheä teräsverkko (hissikuilu­tyyp­piä) joka erkanisi julk­i­sivus­ta poh­jak­er­roksen yläre­unan kieppeil­lä on sil­loin yksi mah­dol­lisu­us. Ei museovi­ras­to siitä tykkää enkä minäkään väitä sel­l­aista suo­ras­taan koris­teek­si, mut­ta jos on pakko niin on pakko. Ja kyl­lä teknisenkin rak­en­teen voi yrit­tää tehdä siis­tik­si. Viidenkymme­nen vuo­den kulut­tua museovi­ras­to halu­aisi var­maan säi­lyt­tää nuo tur­vahyl­lyt vaik­ka lun­ta ei olisi nähty vuosiin.

    Ja siis jos on pakko, vino­tan­goil­la ylhäältäpäin ripustet­tu rakenne kol­men metrin korkeudessa (vino­tanko­jen kiin­nikkeet seinään kuudessa metris­sä) saat­taa olla halvem­pi, tur­val­lisem­pi ja hul­lu­varmem­pi jut­tu kuin jokin muu vir­i­tys jyrkän katon reunal­la 20–30 metrissä. 

    Vaik­ka pieni jääpuikko mah­tu­isi verkon­silmästä läpi, se tuskin kuitenkaan vas­taisi kiväärin­lu­o­tia (ilman­vas­tus ehti­nee vaikut­taa, kun lähtönopeus on 0). Ja jos iso jääpuikko rikkoisi poimulevy-val­okat­teen, sen isku­voima ainakin jonkin ver­ran vähenisi. 

    Ollaan kaikin mokomin suh­teel­lisu­u­den­ta­juisia. Ehkä mitään täl­laista ei tarvi­ta, ja toiv­otaan ettei. Mut­ta kaikkea kandee jonkin ver­ran ajatel­la etukä­teen. Luovu­tan mikin mete­o­rolo­geille ja insinööreille.

  42. Onko Suomes­sa koskaan rom­ah­tanut rin­ta­mami­estalon kat­to lumikuor­man vuok­si? Kun lumi­es­teet pul­tataan saumapeltika­ton tait­teisi­in, ne myös pysyvät siellä.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.