Onko kotihoidon tuen lyhentäminen säästötoimi?

Kehys­neu­vot­teluis­sa on esil­lä aja­tus lyhen­tää koti­hoidon tuki kah­teen vuo­teen. Tämä kos­kee lehti­ti­eto­jen mukaan 9 000 las­ta, jot­ka siis halu­taan päivähoitoon ja van­hem­mat töi­hin ja mak­samaan vero­ja. Mon­es­sa lehdessä on ihme­tel­ty, aikooko val­tio säästää vai lisätä meno­ja lyhen­tämäl­lä koti­hoidon tukea. Asia on monitahoinen.

Väl­itön laskel­ma osoit­taisi, että koti­hoidontuen lyhen­tämi­nen lisää ainakin kun­tien meno­ja. Koti­hoidon tuki on noin 300 euroa ja alle kolmivuo­ti­aan päivähoidon kulut vähän lask­i­jas­ta riip­puen 1200 euroa. Vaik­ka Kela hoitaa koti­hoidon tuen mak­satuk­sen, se on kun­nan mak­samaa rahaa. Jot­ta mak­saisi kun­nal­lisveroa 900 euroa, pitäisi tien­ata läh­es 5000 euroa. Tämä ylit­tää selvästi nuoren henkilön, joka on 95 pros­ent­tis­es­ti nainen, keskipalkan. Asia ei ole näin yksinker­tainen, mut­ta kan­nat­taa pan­na muis­ti­in, että kun­nalle tulee selvästi tappiota.

Kun ote­taan huomioon val­tion saa­mat vero­tu­lot, kan­nat­tavu­us­ra­ja on noin 3300 euroa. Tämän mukaan toimen­pide tuot­taisi julkiselle taloudelle välit­tömästi lask­ien tap­pi­o­ta, kos­ka nuori, 95 pros­ent­tis­es­ti nainen ansait­see keskimäärin vähem­män. Vielä tap­pi­ol­lisem­mak­si asia tulee, kun ote­taan huomioon, että koti­hoidon tuen val­it­se­vat toden­näköisem­min huonos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vat, kun taas korkea­palkkaiset ja urati­etoiset panevat lapsen­sa varsin varhain päivähoitoon. On joukos­sa kyl­lä myös varakkai­ta per­heitä, jois­sa mies ansait­see hyvin ja vaimo on jäänyt kotiäidik­si. Kun ote­taan huomioon myös välil­liset verot, rajapalk­ka las­kee jonkin ver­ran. Joku halu­aisi ottaa huomioon myös päivähoito­henkilökun­nan mak­samat verot, mut­ta sil­loin hän jou­tu­isi olet­ta­maan, että päivähoi­dos­sa on väkeä, jolle kansan­talous ei löytäisi muu­ta tehtävää.

Ei siis säästöla­ki, mut­ta ei lop­ul­ta mak­sa kovin palon. Entä vaiku­tus kestävyys­va­jeeseen, siis julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoon?

On kaik­ki syyt olet­taa, että pitkä koti­hoito­jak­so heiken­tää koti­in jäävän urake­hi­tys­tä ja vaikut­taa hänen tuloi­hin­sa ja siis hänen mak­sami­in­sa veroi­hin. Tämä on var­masti tot­ta ja sen merk­i­tys on suuri. Tosin seikan merk­i­tys­tä heiken­tää valikoi­tu­mi­nen. Urake­hi­tyk­selle on merk­i­tys­tä koulute­tus­sa keskilu­okas­sa, mut­ta vähem­män val­in­tamyymälän kas­salle. Koulute­tut panevat jo nyt taap­er­on­sa nuo­ri­na päivähoitoon.

Jos van­hem­mille rai­vat­taisi­in lain­säädän­nössä tilaa taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavalle osapäivä­työlle ja osapäivähoidolle, han­kkeesta var­maankin tulisi kestävyys­va­jeen kannal­ta selvästi edullinen.

Koti­hoidon­tukikau­den lyhen­tämisen puoles­ta on esitet­ty, että naisen työt­tömyys­ris­ki kas­vaa, mitä pidem­pään hän on ollut koti­hoidon tuel­la. Tämä on täysi nol­latutkimus. Jot­ta voisi joutua työt­tömäk­si koti­hoidon­tuk­i­jak­son jäl­keen, on täy­tynyt olla työtön myös ennen koti­hoito­jak­son alkua. Jos koti­hoidontuen aikana hakee töitä eikä saa, pysyy koti­hoidontuel­la. Tai pysyi. Nyt kun perus­tur­vaa nos­tet­ti­in ja koti­hoidon­tukea ei nos­tet­tu, ennus­tan, että koti­hoidon­tuk­i­jak­sot lyhenevät ja niiltä siir­ry­tään mah­dol­lisim­man aikaisin työ­markki­nat­uelle. Sil­loin voi pan­na lapsen ilmaisek­si päivähoitoon, jos­sa tämä saa kolme ate­ri­aa. Tämä voi mullis­taa luvut.

Mut­ta palatkaamme siihen, että kun­nan kannal­ta tämä on var­masti tap­pi­olli­nen. En ole juristi, mut­ta luulen, ettei val­tio voi kieltää kun­taa mak­samas­ta koti­hoidon tukea, vaik­ka ei siihen käskisikään. Käyköhän tässä niin, että kun­nat jatka­vat koti­hoidon tuen mak­samista kolmeen vuo­teen säästääk­seen omia raho­jaan ja viis veisaa­vat val­tion vero­tu­loista tai kestävyys­va­jeista. Mik­si ei saman tien neliv­uo­ti­aik­si? Kos­ka kolme vuot­ta täyt­täessään lap­si muut­tuu ase­tuk­sen mukaan välit­tömästi help­po­hoitoisem­mak­si ja tarvit­see ja tulee sik­si paljon halvem­mak­si kuin edel­lisenä päivänä.

Jos koti­hoidon­tukea val­tion puolelta lyhen­netään, lyhe­nee myös oikeus säi­lyt­tää työ­paik­ka. Kun­tien piraat­ti­tu­ki ei työ­paikan säi­lyt­tämiseen var­maankaan oikeut­taisi. Niin­pä kun­tien piraat­ti­na jatka­ma koti­hoidon­tu­ki voikin mak­si­moi­da julkisen talouden tulok­sen. Ne, joil­la on työ­paik­ka, usute­taan töi­hin ja joil­la ei ole ja joil­la se mah­dolli­nen työ­paik­ka olisi pieni­palkkainen, jatka­vat koti­hoidon tuel­la, eri­tyis­es­ti siis vähän koulute­tut yksinhuoltajat.

Pait­si että juuri kestävyys­va­jeen kannal­ta nuo koti­in jäävät yksi­huolta­jat ovat pahin asia. Hei­dän työl­listymisen­nus­teen­sa heikke­nee olen­nais­es­ti koti­hoito­jak­son piden­tyessä.  Moni heistä jatkaa koti­hoitoa lapsen täytet­tyä kolme vuot­ta, kos­ka pien­ten las­ten yksi­huolta­jaa työvoimavi­ra­nomaiset eivät kurs­seil­la kiusaa.

Varsin mon­imutkainen jut­tu, jos­sa tutkimustiedos­ta ei ole apua totu­u­den etsin­nässä. Omien väit­teit­ten­sä tuek­si kaik­ki voivat marssit­taa sopi­vasti puut­teel­lisia tutkimuksia.

Muuten olen sitä mieltä, että ei pitäisi aset­taa omia elämä­nar­vo­jaan normik­si tois­t­en elämänvalinnoille.

76 vastausta artikkeliin “Onko kotihoidon tuen lyhentäminen säästötoimi?”

  1. -no jos koti­hoidon tuen lyhen­tämi­nen 3sta vuodes­ta 2een tuo tappiota,niin eikö sil­loin olisi järkev­in­tä nos­taa koti­hoidon tuen aikaa 7:ään vuoteen?…

    eli kaik­ki äidit/isät koti­hoidon tuel­la hoita­maan lap­sia kotona niin julki­nen talous nousee.,vai miten se nyt meni?

    tämäkin esimerk­ki on jär­jet­tömyy­destä jon­ka poli­itikot sai­vat aikaan luodessaan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan nimeltään Suomi.

    ennen vaale­ja ilmoite­taan aina että leikkauk­set ei saa koskea köyhiä,eläkeläisiä ja lap­siper­heitä eikä opiskelijoita,ketäköhän tuon lis­tan ulkop­uolelle lop­ul­ta jää kansalaisista?

    -aika har­va

    1. Päivähoito on huo­mat­tavasti halvem­paa yli kuin alle kolmivuo­ti­ail­la ja lapsen saa­ma hyö­ty päivähoi­dos­ta kas­vaa olen­nais­es­ti. Edelleen keskey­tyk­sen vaiku­tus työu­raan kas­vaa pro­gres­si­ivis­es­ti keskey­tyk­sen pitu­u­den mukaan.
      En näe mitään estet­tä silä, että kun­ta halutes­saan mak­saa koti­hoido­tukea yli 3‑vuotiaille, mut­ta yksikään kun­ta ei ole halun­nut niin tehtä. Tukea joutuu mak­samaan sil­loin sekä niille, jot­ka tuen takia otta­vat lapsen pois päivähoi­dos­ta (kun­ta voitaa, val­tio hävbiää) , että niille, jot­ka hoitaisi­vat lapsen kotona joka tapauk­ses­sa (kun­ta häviää). 

  2. Onko nämä laskel­mat tehty pelkän päiväkoti­hoidon mukaan? Monis­sa kun­nis­sa pyritään sijoit­ta­maan kaikkein pien­im­mät lapset per­hep­äivähoitoon, jon­ka kulut kun­nalle ovat selvästi pienemmät. 

    Voisin kuvitel­la, että per­hep­äivähoidon tar­jon­ta kas­vaisi, kos­ka yksi tapa hoitaa omia lap­sia kotona on ottaa hoito­lap­sia. Per­hep­äivähoidon kysyn­tä nyt ainakin kasvaa.

    Korkeastik­oulute­tut palaa­vat nopeasti työhön, mut­ta miten on niiden kanssa, joil­la ovat opin­not las­ten tul­lessa kesken? Peri­aat­teessa opiskelu­ai­ka on se kaikkein paras vai­he työu­ral­la saa­da lap­sia, kos­ka sil­loin on vas­tu­us­sa ajankäytöstään itselleen eikä työnantajalleen.

  3. Kak­si vuot­ta meinaa, että “las­ten välis­sä” on melkein pakko käy­dä töis­sä ja säi­lyt­tää jonkin­lainen kos­ke­tus työelämään. Kolme vuot­ta koti­hoidontuel­la mah­dol­lis­taa tosi pitkät 5–10 jak­sot kotona las­ten kanssa.

  4. Val­tio säästää, kun­nat mak­sa­vat. Tut­tu kuvio! 🙁
    Ehkä halu­taan lisätä yksi­tyisen päivähoidon markkinaosuutta?

  5. “Tämä on täysi nol­latutkimus. Jot­ta voisi joutua työt­tömäk­si koti­hoidon­tuk­i­jak­son jäl­keen, on täy­tynyt olla työtön myös ennen koti­hoito­jak­son alkua. ”

    Van­hempainlo­ma­l­ta palaa­va ei ole juuri parem­mas­sa ase­mas­sa irti­sanomisen suh­teen kuin työssäolevakaan,päinvastoin.

    Kiin­nitin oman irti­sanomisen yhtey­dessä ‚että out­place­mentin kohteena oli poikkeuk­sel­lisen paljon van­hempainva­paal­ta palaavia. Suurin osa heistä oli jär­jestäy­tymät­tömiä ‚joten luot­ta­mus­miehet eivät olleet hei­dän oikeuk­sis­taan kauhean kiinnostuneita.

    Eivätkä etenkään nuoret ole per­il­lä oikeuksistaan.

    Laki voi olla mikä kieltää ‚mut­ta sitä nou­date­taan yhä harvem­min yksi­tyisel­lä sektorilla

  6. Kiin­nit­täisin huomion tässä yhteen erityisryhmään.

    Parisuhteis­sa mies on keskimäärin­joitakin vuosia van­hempi kuin nainen. Jos äidil­lä on opin­not kesken ja mies on jo työelämässä, on per­heel­lä hel­posti tilanne jos­sa a) las­ta ei ole varaa lait­taa päivähoitoon ja b) miehel­lä ei ole varaa jäädä koti­in. Lop­putu­lok­se­na äidin opin­not viivästyvät, mikä ei liene kansan­taloudel­lis­es­ti toivottavaa.

    Tuo miehen korkeam­man iän tuo­ma suurem­pi palk­ka saat­taa osaltaan myös selit­tää sitä, mik­si koti­hoidon­tu­ki mak­se­taan voit­top­uolis­es­ti äidille.

  7. Työt­tömistä siis pide­tään huol­ta joka tapauk­ses­sa, oli tuki koti­hoidon­tukea tai työ­markki­natukea. Eli kyse on kestävyys­va­jeesta ja työl­lis­ten saamis­es­ta töi­hin aikaisem­min. Luulisi tältä kannal­ta lyhyem­pi koti­hoidon­tuki­ai­ka ole­van parem­pi? Vai onko alle kolmivuo­tis­ten hoito päiväkodis­sa niin­paljon kalli­im­paa, että se kään­tää päivähoito­jär­jestelmän epäedullisek­si kansan­talouden kannal­ta? Toisaal­ta mah­dol­lisu­us hoitaa kotona on osa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa — kyse on vallinnoista mihin on varaa.

  8. Ymmär­rän blok­isi sisäl­lön, jos puhutaan vain tiet­ty­jen rahavir­to­jen kulus­ta ja sel­l­aise­na hyvä osoi­tus koti­hoidontuen lyhen­tämisen jär­jet­tömyy­destä. Tässä keskustelus­sa uno­htuu kuitenkin olen­naisin perusa­sia eli lapsen etu. Päivähoitoa ja koti­hoitoa tarkastel­laan van­hempi­en oikeutena, mut­ta koko yhteiskun­nan kehi­tyk­sen kannal­ta pitäisi kat­soa, mikä pienelle lapselle on paras­ta. Se on KAIKKIEN tutkimusten mukana kotona van­hempi­en ja eri­tyis­es­ti äidin kanssa tapah­tu­va kasvu ensim­mäis­ten noin kol­men vuo­den aikana. Sosi­aaliset taidot opetel­laan tämän jäl­keen, kun lapsen hyvä perus­tur­val­lisu­us on lujit­tunut. Pieleen men­nyt lapsen psyyki­nen kehi­tys varhaisvu­osi­na poikii hyvin usein juuri sen syr­jäy­tymisen, jota nytkin pres­i­dentin­vaalien yhtey­dessä kovasti ainakin puheis­sa tun­tui huolestut­ta­van. Näistä ratkaisu­ista ja teoista kaik­ki kuitenkin lähtee.

  9. Sel­l­aisen pienen lisäyk­sen toivoisin tuo­hon: aika usein lapselle syn­tyy pienem­pi sis­arus kun van­hempi on noin kaksivuotias.

    Jos toinen lap­si syn­tyy esim. Lapsen ollessa 2v 4kk ei vält­tämät­tä ole hyvä idea pakot­taa per­het­tä etsimään lapselle päivähoitopaikkaa joka mah­dol­lis­es­ti peru­ute­taan samantien — lisäk­si äidin työru­pea­ma jää kovin lyhyeksi. 

    Tuo­hon lakimuu­tok­seen olisi siis kiva saa­da esim maks. 6kk lisäaikaa jos äiti 2v kohdal­la odot­taa uut­ta lasta.

  10. Näi­hin lukui­hin pitäisi myös lisätä tule­vaisu­u­den mah­dol­liset kulut, kun liian aikaisin päivähoitoon laite­tut lapset sairas­tu­vat masen­nuk­si­in, yms. Tätä asi­aa on tutkit­tu niin paljon ja kaik­ki tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että alle 3‑vuotiaalle paras paik­ka on olla kotona.
    Tietenkään kaik­ki ei tähän pysty, mut­ta mielestäni per­heille pitää suo­da mah­dol­lisu­us siihen. Siihen on turha vedo­ta, kuin­ka sota-aikana äiti kävi syn­nyt­tämässä ja lähti sen jäl­keen perunapel­lolle töi­hin. Mitä itse olen seu­ran­nut, tuo sota-ajan las­ten sukupolvi on mon­esti kaukana hyvinvoinnista.

    Oma vau­vani on nyt 10kk ja mielu­um­min irti­sanon itseni töistä kuin lai­tan hänet liian aikaisin hoitoon. Saan­pa­han ainakin sit­ten toimeen­tu­lo­tukea, joka on muuten paljon enem­män kuin nykyi­nen kh-tuki.. Tiedän monia muitakin äite­jä, jot­ka näin menettelisivät.

    Toivon, että “rakas” hal­li­tus ajat­telisi las­ten, eli tule­vaisu­utemme, kohdal­la hei­dän hyv­in­voin­ti­aan enem­män kuin rahaa. Valitet­tavasti taitaa olla vaan aika turha toivo.

  11. Miten taataan se,että kaikille riit­tää päiväkoti­paik­ka? Ainakin Viikin alueel­la on jo nyt pulaa päivähoitopaikoista ja van­hem­mat joutu­vat viemään lap­sia hoitoon kauemmaksi.

  12. Osmo Soin­in­vaara: “Kun ote­taan huomioon myös välil­liset verot, rajapalk­ka las­kee jonkin verran.”

    Entä kun ote­taan huomioon työn kansan­talouden kir­jan­pitoon tuo­ma arvo? 3 300 €/kk (brut­to) ansait­se­van henkilön työn markki­noille myyn­ti­hin­ta voi olla arvon­lisävero mukaan las­ket­tuna pitkälti tois­tasa­taakin euroa tun­nil­ta siten, että hänen työstään mak­se­taan alv. mukaan luet­tuna pitkälti tois­takym­men­tä tuhat­ta kuukaudessa. Ja työn osta­jan­han täy­tyy kat­soa työn arvok­si vähin­tään se, yleen­sä enem­män. Tilaa­ja­han ostaa ao. työtä hyötyäkseen.

  13. Mikä ihme siinä on niin hienoa tuu­pa­ta lapsen­sa vieraiden ihmis­ten kas­vatet­tavak­si? Mikä siinä on niin hienoa että mon­em­mat van­hem­mat käyvät töis­sä? On tämä kum­mallisek­si men­nyt tämä hyv­in­voin­ti, omaa las­ta ei saa kas­vat­taa, kun eihän sitä näe kuin sen pari tun­tia päivässä ja ehkä viikon­lop­puna jos ei ylitöitä kun­non työn­tek­i­jänä tee.
    Jos me ker­ran mak­samme vieraille ihmisille palkkaa las­ten hoita­mis­es­ta, mik­si sitä palkkaa ei voi mak­saa suo­raan toiselle van­hem­mista? Palk­ka määräy­ty­isi las­ten määrän mukaan, saat­taisi syn­tyvyys nous­ta siinä samal­la. Verote­taan sitä tuloa yhtälail­la niin eiköhän hom­ma ole siinä. Ilomielin jäisin kotia ja lap­sia hoitamaan.

  14. Lisäk­si pitäisi huomioi­da, että lapset tehdään useim­miten peräkkäin ja koti­hoi­dos­sa on siten use­ampi kuin yksi lap­si. Täl­laises­sa tilanteessa las­ten hoit­a­mi­nen kotona on aina yhteiskun­nalle halvin vaihtoehto.

    Tämän esi­tyk­sen suo­ra seu­raus on julkisen sek­torin koon kasvu. Sitähän demar­it tämänkin päätök­sen valmis­telul­la ajavat.

  15. Koti­hoidon tuen val­it­se­val­la per­heel­lä on olta­va kohta­laiset kokon­ais­tu­lot, ainakin työssäol­e­van puoli­son on ansait­ta­va hyvin. Ihmiset osaa­vat lak­sea kokoaisku­lu­tus­taan, pien­i­t­u­loinen tarvit­see niitä pieniäkin tulojaan.

    Työelämän näkökul­mas­ta: 28 vuo­tias aka­teemis­es­ti koulutet­tu juuri naimisi­in men­nyt nainen aloit­taa ensim­mäisessä jatku­vas­sa työ­suh­teessa? Vuosi pere­htymistä tehtävi­in työn ohes­sa… Kuin­ka suuri on ris­ki, että ihmi­nen katoaa työ­suh­teestaan kuudek­si vuodek­si ja palaa sen jäl­keen, kysyen, että mis­tä jatketaan?

    Nais­val­taisil­la aloil­la tämä on ainakin ongel­ma. Työ­nan­ta­ja lap­simyön­teinenkin on tässä vai­heessa vähän avu­ton, eteenkin pk-yri­tyk­sessä. Julkisel­la puolel­la taas pyöritetään sijais­pankke­ja ja pätkätöitä.

    Toinen ääri­lai­ta: SDP:n lin­ja on yhteiskun­nalli­nen hoito ja aks­va­tus, samaa puuroa ja päiväunet yhtä aikaa. Vähän on men­nyt­tä maailmaa…

    Entä “hoitosetelit”, joka kan­nus­taa per­heitä kek­simään omaan tilanteeseen ja työhön sopivia hoito­jär­jeste­ly ilman muu­ta kulua yhteiskun­nalle. Tapah­tu­isiko kauheita?

    Työ­paikan näkökul­mas­ta tarvit­ta­va ihmi­nen saataisi­in edes osa-aikaiseen työhön ja mak­samaan vero­ja ja eläke­mak­su­ja. Oden viesti työelämän jous­tavu­u­den lisämiseen on paikallaan.

    1. Hoitoseteli on ole­mas­sa. Sitä kuit­su­taan yksi­tyisen hoidon tuek­si. Itse asi­as­sa koti­hoidon­tukikin on hoitoseteli, kos­ka las­ta ei tarvitse hoitaa kotona. Riit­tää, ettei se tule kun­nal­liseen päivähoitoon.

  16. Joku voisi olla huolis­saan enem­mänkin siitä, minkälaista kansalaista varhaiskas­va­tus heti vau­vaiästä alka­en tuot­taa, eikä niinkään tui­jot­taisi paljonko joku nas­sik­ka nyt kulut­taa julk­isia varo­ja ja mitä kaut­ta. Kyselisi enem­mänkin sen perään, kuin­ka suuri ris­ki on siitä, että nas­sikas­ta kas­vaa jokin, jon­ka elämän­ta­vat kulut­ta­vat julk­isia varo­ja isom­pana aivan älyt­tömästi ja joka jakaa elämän­ta­paansa omille lap­silleen, jot­ka jatka­vat samoissa jalanjäljissä. 

    Itse asi­as­sa olisi enem­män tästä huolis­saan, kuin siitä, onko jonkun äiti tai isä palkat­tuna koti­hoita­jana oma­lle tai vieraidenkin lap­sille ja toisaal­ta varmis­taisi päivähoitopaikat läheltä jo kaavoitusvaiheessa.

  17. Osmo:

    Koti­hoidon­tukikau­den lyhen­tämisen puoles­ta on esitet­ty, että naisen työt­tömyys­ris­ki kas­vaa, mitä pidem­pään hän on ollut koti­hoidon tuella

    Osmon esille tuo­man kri­ti­ikin lisäks sanois­in, et toi olis loogi­nen argu­ment­ti koti­hoidon tuen lyhen­tämisen puoles­ta lähin­nä seu­raavis­sa tapauksissa: 

    a) ollaan sitä mieltä ettei naiset osaa itse arvioi­da omia hyö­tyjään ja riske­jään ja että kas­vanut työt­tömyys­ris­ki on naiselle suurem­pi hait­ta ku ne hyödyt mitä se saa kotiinjäämisestä

    b) kelataan et koti­hoidon­tukea käyt­tävien lisään­tynyt työt­tömyys­ris­ki aiheut­taa val­ti­olle enem­män kus­tan­nuk­sia ku mitä sys­tee­mi tuot­taa säästöjä suh­teessa vaihtoehtoihin

    Rasit­ta­van usein kuulee väit­teitä, joiden mukaan koti­hoidon­tu­ki on “naisia sor­ta­va rakenne”. Ikään ku var­teenotet­ta­van vai­h­toe­hdon tar­joomi­nen yhteiskun­nan tuel­la pakot­tais naiset johonkin sel­l­aseen, joka olis niille epäedullista. Ton väit­teen esit­täjät ei oikeen tun­nu osaa­van ajatel­la, että sen mah­dol­lis­es­ti kas­va­van työt­tömyys­riskin vasti­neeks koti­in jäävät naiset saat­tais saa­da siitä koti­in jäämis­es­tään jotain hyö­tyäkin. Ja luul­tavasti enem­mistö nai­sista on parem­pia arvioimaan oman etun­sa kul­loises­sakin elämän­ti­lanteessa ku joku ulkop­uo­li­nen taho.

  18. Osmo Soin­in­vaara: En näe mitään estet­tä sille, että kun­ta halutes­saan mak­saa koti­hoido­tukea yli 3‑vuotiaille, mut­ta yksikään kun­ta ei ole halun­nut niin tehtä. Tukea joutuu mak­samaan sil­loin sekä niille, jot­ka tuen takia otta­vat lapsen pois päivähoi­dos­ta (kun­ta voitaa, val­tio häviää) , että niille, jot­ka hoitaisi­vat lapsen kotona joka tapauk­ses­sa (kun­ta häviää). 

    Use­at kun­nat ovat käyt­täneet koti­hoidon tukemiseen porkkanana kun­tal­isää. Kun­nat voivat halutes­saan aset­taa koti­hoidon tuen kun­tal­isän myön­tämiselle ehto­ja, ja moni kun­ta onkin näin tehnyt. Mon­es­sa kun­nas­sa esimerkik­si edel­lytetään, että koti­hoidon tuelle jäädään vak­i­tuis­es­ta työ­suh­teesta, tai että kun­tal­isää saadak­seen kaik­ki lapset hoide­taan kotona.

  19. Tämä on huono säästöko­hde. Koti­hoidontuen lyhen­tämi­nen lisää kun­tien meno­ja lisään­tyvänä päivähoitopaikkatarpeina. Kaupungeis­sa (Helsin­ki, Tam­pere) päiväkodit ovat jo nyt tupat­en täyn­nä, eikä las­ta käytän­nössä saa lähim­pään päiväkoti­in. Tämä taas aiheut­taa insen­ti­ivin epäekol­o­giseen autoiluun.

  20. Soina: Miten taataan se,että kaikille riit­tää päiväkotipaikka

    Helsingis­sä on koko ajan pahene­va pula päivähoitopaikoista. Espoos­sa on ymmärtääk­seni tilanne kään­tynyt vähän päin­vas­taisek­si. Kun metropo­likun­nat yhdis­tetään, ongel­ma on siis ratkaistu 🙂

  21. On se niin väärin, että mihinkään asi­aan puu­tu­taan. Saa leika­ta, mut­ta ei tietenkään siitä, mikä min­ua kos­kee. Näyt­tä ole­van, että armei­ja on ain­oa, johon tietysti voi puut­tua, mut­ta mihinkään muuhun ei. Tätä isoa ongel­maa ei nyt kyl­lä mil­lään hoide­ta vain intin raho­ja leikkaa­mal­la. Olen syn­tynyt 1943, enkä muista tietenkään ihan kaikkea, miten sil­loin pär­jät­ti­in ilman kaiken maail­man tukia, mut­ta jotenkin kai.Silloin ei tietenkään ollut ketään, joka olisi puhunut kaiken maail­man tuista. Ehkäisy oli selibaat­ti läh­es yksi­no­maan. Nykyään kukaan eteen­päin pyrkivä järkevä pariskun­ta ei näytä lap­sia kovasti halu­a­van, vaan han­kkimista lykätään pitkälle. Tämä kai aivan väärin tiedon kanssa. Eikö ne ker­sat pitäisi han­kkia aika nuo­ri­na, jot­ta saisi­vat parhaat eväät?
    Ymmär­rän, ettei voi ver­ra­ta 60 vuo­den takaisia jut­tu­ja, mut­ta jotenkin tun­tuu näin van­has­ta aika kum­mal­ta jatku­va itku kaik­ista eri­lai­sista tuista las­ten tekoon. Kai nykyään lapsen teko on tarkoituk­sel­lista ja van­hem­mat siihen varautuneet? Jos kat­soo sys­teemin ole­van huono, niin kai voi jät­tää lapsen tekemät­tä? Yhteiskun­ta voi sit­ten tukea, jos kat­soo sen tarpeel­lisek­si nyky­maail­mas­sa. Ihmisiä kai nyt 7 miljardia?
    Minus­ta jo nyt liikaa, mut­ta uskon, että joku pan­demia tään hoitaa kovin paljon parem­min, kuin sota.

  22. Palvelusete­limalli ehkä syn­nyt­täisi enem­män kotikoitoa ja taas osa äideistä palaisi työelämään.

    Iso kymys on myös äitiy­den kus­tan­nusten osum­i­nen nais­val­taisille aloille ja nykyi­nen kan­nuste 25 — 35 vuo­ti­ail­la nais­lla hakeu­tua julkisen sek­torin työ­suhde­tur­van ja pitkät pois­saolot töistä mah­dol­lis­taville aloille. 

    Viikon­lop­un pro­vo: Nais­lääkäreille yhteiskun­nan kan­nat­taa kus­tan­taa oma las­ten­hoita­ja ja saa­da äiti mah­dol­lisim­man pian työelämään. Puut­teel­lis­es­ti koulute­tulle ja työt­tömälle taas jär­jestää kod­in­hoidon­tu­ki osana las­ten­hoidon oppisopimuskoulutusta.

  23. Juhani Salo­vaara:
    Joku voisi olla huolis­saan enem­mänkin siitä, minkälaista kansalaista varhaiskas­va­tus heti vau­vaiästä alka­en tuot­taa, eikä niinkään tui­jot­taisi paljonko joku nas­sik­ka nyt kulut­taa julk­isia varo­ja ja mitä kautta.
    ´snip´

    Niin­pä. Juuri­han tässä yksi las­ten­tarhanopet­ta­ja väit­teli aiheesta ja tuli — yllät­täen — siihen tulok­seen, että kas­va­tus ilman las­ten­tarhaopet­ta­jia ei ole kas­va­tus­ta — ja har­vas­sa kodis­sa las­ten­tarhanopet­ta­jia on.

  24. Hyvin olit Osmo laskenut nämä, itse ajat­telin juuri samaa, että ei tässäkään säästössä ole mitään järkeä, ainakaan lyhyel­lä tähtäimellä.

    Toisaal­ta täl­lä voi olla myös laa­jem­pi psykologi­nen vaiku­tus. Kun mak­simi­ai­ka on 3 vuot­ta, ystäväni ajat­teli, että 2 vuot­ta on hyvä kom­pro­mis­si uran ja lapsen tarpei­den välil­lä. Ja minä, joka vein lapseni hoitoon 11 kk ikäisenä, tun­sin että ainakaan yhtään aikaisem­min sitä ei olisi kan­nat­tanut tehdä.

    Jos rajaa las­ke­taan kah­teen vuo­teen, uskoisin, että kumpikin meistä voisi ajatel­la, että joku aikaisem­pi ajanko­h­ta olisi sopi­va kompromissi.

    Tämä tietysti voi oikeasti tuo­da lisää vero­tu­lo­ja kun­nille, mut­ta onko tämä oikea suun­ta? Tämän päätök­sen vaiku­tuk­set ulot­tuvat tätä nyky­istä lamaa paljon pidem­mälle, eivätkä vält­tämät­tä tuo mitään säästöjä lyhyel­lä tähtäimellä.

  25. Osmo,

    Muuten olen sitä mieltä, että ei pitäisi aset­taa omia elämä­nar­vo­jaan normik­si tois­t­en elämänvalinnoille.

    Eli mitä mieltä olet tästä asi­as­ta. Kyl­lä vai ei leikkauk­sen puoles­ta. Joskus täy­tyy olla myös jotakin mieltä.

  26. Olisin nos­tanut peukun Mikolle 3.3.2012 kel­lo 11:1, mut­ta ei hyväksy painallusta.

    Tämä pieni ikäero ja muu­ta­ma lap­si put­keen tuo erit­täin mah­ta­van tuloloukun use­alle äidille, vaik­ka koulu olisikin saatu päätökseen. 

    Esim. Lappeen­ran­nas­sa, isi töis­sä -> ensim­mäisen hoit­o­mak­su 254 euroa, toisen 229 euroa ja eskar­i­lais­es­ta 50,80.

    Äiti jos läh­tee töi­hin tai koulu­un, niin hoit­o­mak­sut yhteen­sä 533,80. Koti­hoidon tuki 453,46 euroa. Siihen päälle pakolli­nen kakkosauto työ­matkoi­hin /koulumatkoihin ilman boonuk­sia noin 800 euron kuukausiku­luil­la. Ollaan sairaan­hoita­jan palka­s­sa eikä se parane ennenkuin lapset ovat oppivelvol­lisu­u­den piiris­sä. Nor­maalin arjen kus­tan­nuk­set nou­se­vat myös samal­la kun oma aika vähenee.

    Kun on han­kala kuvitel­la ihmisen lähtevän ilmaisek­si töi­hin niin vielä han­kalam­paa olisi kuvitel­la jonkun mak­sa­van opiskelus­ta yli tuhat euroa kuukaudessa. Sairaan­hoita­ja on tuol­la hyvänä esimerkkinä sen suh­teen, että työn tuot­tavu­ut­ta voi arvostel­la muutenkin kuin rahas­sa. Työ­paikalla sairaan­hoita­ja saa paljon enem­män aikaan kun kotona las­ten kanssa.

  27. Osmo, argu­men­toit nuoren naisen palkan avul­la. Vaik­ka pois­sa ollaankin uran alus­sa, se ei ole sen työn arvon määrit­tävä ajanko­h­ta. Tekemät­tä jää se työ, joka tehtäisi­in uran ihan lopus­sa. Kun koti­hoidon vuok­si ollaan pois­sa, se työu­ra siir­tyy siis sil­lä ajal­la eteen­päin ja leikkaa eläkeiän kohdal­ta työtä pois.

    Sen arvo pitäisi olla yleen­sä aika paljon suurem­pi, mut­ta se pitää myös diskon­ta­ta jotenkin tähän päivään. Onko se suurem­pi vai pienem­pi kuin nuoren naisen palk­ka, riip­puu tietysti siitä, val­i­taanko diskont­tausker­toimek­si pienem­pi vai suurem­pi pros­ent­ti kuin palkankorotusprosentti.

    1. Elmo:
      Yritin kyl­lä lait­taa artikke­li­in tuon argumetin katkok­sen vaiku­tuk­ses­ta palkkata­soon koko tule­van työu­ran takia. Se oli siinä kohdas­sa kestävysvaje:

      On kaik­ki syyt olet­taa, että pitkä koti­hoito­jak­so heiken­tää koti­in jäävän urake­hi­tys­tä ja vaikut­taa hänen tuloi­hin­sa ja siis hänen mak­sami­in­sa veroihin.

      Samaa argu­ment­tia olen käyt­tänyt myös asevelvol­lisu­u­den hin­nas­ta. Sekin pitää laskea eläm­nänkaaren mak­simi­an­sioiden kohdalta.

  28. Kas­va­tusti­etei­den tohtori Erja Rusasen mielestä alle 3‑vuotiaita lap­sia ei pitäisi viedä ollenkaan päiväkoti­in, kos­ka hänen mukaansa he vahin­goit­tuvat siel­lä. Siihen, mitä tästä seu­raa lapsen koti­in­jäävälle van­hem­malle — käytän­nössä yleen­sä äidille — ja mitä seu­raisi lapselle, jon­ka van­hempi eristy­isi päivit­täi­sistä aikuiskon­tak­teista tai turhau­tu­isi uranäkymien­sä huonone­mis­es­ta, hän ei joko osaa tai halua sanoa mitään.

    Rusasen mielestä äideistä pitää tehdä koekani­ine­ja työelämälle, joka ei suos­tu hyväksymään kotona tehtävää työtä eläket­tä tai työkoke­mus­ta kar­tut­tavak­si koke­muk­sek­si. Hänen mukaansa “Suurin osa töistä on kuitenkin aika taval­lisia tehtäviä. Sel­l­aisia, mis­sä ei tehdä uraa.”

    Niin on. Ei ihan var­mas­tikaan tehdä, mikäli urakier­to katkaistaan puolelta suo­ma­lai­sista kolmek­si vuodek­si. Mon­en naisen kohdal­la työu­ran rak­en­tamis­es­ta puhumi­nen on per­verssiä; sat­tumoisin heitä taitaa olla suh­teel­lis­es­ti enem­män edustet­tuina kotiäideis­sä kuin uraa rak­en­tavis­sa nai­sis­sa. Tässä siis oltaisi­in siu­naa­mas­sa ja peräti suosit­tele­mas­sa työ­markki­noiden sukupuolit­tamista ja kakun päälle vielä nais­ten kastit­tamista niihin, joil­la on ura ja niihin, joiden työuras­ta nyt ei ole niin väliä.

    Toki päivähoidon kut­sum­i­nen varhaiskas­vatuk­sek­si on alun­perin ollut tarhatä­tien ammatil­lisen statuk­sen nos­toa kakan kuor­rut­tamisel­la, mut­ta riip­pumat­ta lapsen taus­tas­ta, kenelle lapselle tahansa tekee hyvää saa­da leikkiä muiden lap­sien kanssa. Minä olen siitä itse varoit­ta­va esimerk­ki: vas­ta kun olin n.4‑vuotias, äiti­ni ymmär­si pelas­taa min­ut mökki­höperöi­tymiseltä ryhtymäl­lä per­hep­äivähoita­jak­si, eli tuo­ma­l­la tarhan luok­seni jos ker­ran en itse tarhaan enää tuos­sa vai­heessa uskaltanut mennä.

    Jos lap­si voi epä­sosi­aal­is­tua pitkästä kotona olosta, tätä voi tehdä myös van­hempi jollei hänel­lä sat­tuisi ole­maan päivisin mitään aikuis­seu­raa. Hänestä tulee vähin­täänkin tyl­sä, mah­dol­lis­es­ti myös kärt­tyi­nen aikuinen. Ja jos hän tietää että kotona olo huonon­taa hänen työnäkymiään, vielä katk­er­akin. Tämän vuok­si las­ten­tarhat ovat hyviä olemassa.

    Niin kuin kovin usein, tämäkään kas­va­tusti­eteelli­nen suosi­tus ei oikein kom­mu­nikoi oikean elämän kanssa, jos­sa ihmisil­lä on tarpei­ta, halu­ja, rajoit­tei­ta ja elämän­muu­tok­sia. Ylipäätään varhaiskas­va­tustiede tulisi päivit­tää kos­ke­tuk­si­in nykyaikaisen työelämän kanssa.

  29. Osmo:

    Muuten olen sitä mieltä, että ei pitäisi aset­taa omia elämä­nar­vo­jaan normik­si tois­t­en elämänvalinnoille.

    Eikö tämä aika lail­la tarkoi­ta sitä, että mitään pis­te­tukia ei pitäisi olla, kos­ka pis­tetues­sa nimeno­maan arvote­taan ihmis­ten tiet­tyä käyt­täy­tymistä ver­rat­tuna johonkin toiseen käyttäytymiseen?

  30. Kun­tien itse mak­samat koti­hoidon kun­tal­isät ei ole nyt muo­tia, kovasti niistä pyritään eroon. Peruste­lut ja jakolin­jat tun­tu­vat menevän enem­män puolueit­tain rja ide­ol­o­gis­es­ti kuin miten sen arvioidaan vaikut­ta­van kuntatalouteen.

    Uut­ta päiväko­tia ei het­kessä raken­neta ja se kus­tan­taa puo­len­tusi­naa miljoon­aa euroa. Meil­lä pieniä ei huoli­ta päiväkoti­in, mut­ta per­hep­äivähoita­jat on hakuses­saan jo nykyisellään.

    Use­ampikin näistä nyky­hal­li­tuk­sen han­kkei­den perusteista tun­tu­vat pain­ot­tuvan enem­män ide­olo­gial­la kuin säästöil­lä val­tion­taloudessa. Koti­hoidon tuen lisäk­si Demarien mukaan kun­tau­ud­is­tus kokon­aisu­udessaan. Tai val­tio sysää meno­jaan kunnille

  31. Pienet lapset eivät kuu­lu päiväkoti­in. Tämä on yksiselit­teistä. Ain­oa oikea peruste päätök­sille on lapsen etu, eivät työelämän tarpeet tms.

    Lap­si kuu­luu koti­in (poikkeuk­se­na van­hem­man kyvyt­tömyys van­hem­muu­teen) tai pie­neen per­het­tä muis­tut­tavaan ryh­mään, jos­sa on eri ikäisiä lap­sia. Ei siis suurin samanikäis­ten päiväkotiryhmiin.

    Lapsen etu on myös veron­mak­sajien etu. Kotihoito
    on halvempaa.

    Jos van­hempi lap­si on päiväkodis­sa, hoidon kuuluu
    olla ammatil­liseti pätevää. Kuka tahansa saa han­kkia lap­sia, mut­ta kuka tahansa ei oikeasti
    ymmär­rä eikä aina edes halua lapsen parasta.
    Lapsen leik­ki, sosi­aaliset suh­teet ja ohjaami­nen tunne-elämän hallintaan ja hyvään itse­tun­toon eivät ole kenen tahansa hommia.

  32. Ville: Helsingis­sä on koko ajan pahene­va pula päivähoitopaikoista. Espoos­sa on ymmärtääk­seni tilanne kään­tynyt vähän päin­vas­taisek­si. Kun metropo­likun­nat yhdis­tetään, ongel­ma on siis ratkaistu 

    En ihan ymmärtänyt miten metropo­likun­tien yhdis­tämi­nen pois­taisi pulan päivähoitopaikoista?

  33. Ville: Helsingis­sä on koko ajan pahene­va pula päivähoitopaikoista. Espoos­sa on ymmärtääk­seni tilanne kään­tynyt vähän päin­vas­taisek­si. Kun metropo­likun­nat yhdis­tetään, ongel­ma on siis ratkaistu 

    Miten hitossa se Espoos­sa sijait­se­va päivähoitopaik­ka aut­taa Helsingis­sä asu­vaa per­het­tä, jollei niitä paikko­ja sit­ten siir­retä niille alueille, jois­sa hoitopaikoista on pulaa?

    1. On aika pitkä mat­ka Helsingistä Espoon perukoille viedä palleroista hoitoon.
      Espooon yli­tar­jon­ta ja Helsin­gin pula ker­to­vat ennus­tusvirheestä ja ennus­tusvirhe käyt­täy­tymiusen muu­tok­ses­ta. Lap­siper­heet eivät enää muu­ta entiseen tapaan pois Helsingistä.

  34. Kai jotkut hesalaiset asu­vat lähel­lä Espoon rajaa? Ja jotkut helsinkiläiset päiväkodit sijait­se­vat lähel­lä Helsin­gin rajaa?

    Minä muuten lähtisin tuke­maan per­hep­äivähoitoa siten, että hoita­jan omista lap­sista mak­set­taisi­in samoin perustein, mitä muis­takin lap­sista, jos ryh­mä on täysi. Saat­taisi hyvinkin lisätä hoitopaikko­jen tarjontaa.

    1. Pula on eri­tyis­es­ti kan­takaupun­gin paikoista. Se on yllät­tänyt ennus­ta­jat, että kan­takaupun­gin suosia lap­siper­hei­den kesku­udessa on nous­sut nopeasti.

  35. “alle kolmivuo­ti­aan päivähoidon kulut vähän lask­i­jas­ta riip­puen 1200 euroa”

    Onko tuo 1200 euroa net­to­hin­ta julkisen sek­torin näkökul­mas­ta, eli siinä ei ole mukana vero­ja yms.

  36. Osmo Soin­in­vaara: On aika pitkä mat­ka Helsingistä Espoon perukoille viedä palleroista hoitoon.Espooon yli­tar­jon­ta ja Helsin­gin pula ker­to­vat ennus­tusvirheestä ja ennus­tusvirhe käyt­täy­tymiusen muu­tok­ses­ta. Lap­siper­heet eivät enää muu­ta entiseen tapaan pois Helsingistä.

    Toki voidaan tehdä kuten Hämeen­lin­nas­sa. Kun tääl­lä alueel­la toteutet­ti­in kun­tali­itos muu­ta­ma vuosi sit­ten, olti­in liitoskun­nis­sa huolestunei­ta siitä, kuin­ka pitkälle lapsen mah­dol­lis­es­ti joutuu viemään hoitoon. Sil­loin vakuutelti­in, että “ei niitä lap­sia nyt kauem­mas tarvitse viedä”. Todel­lisu­us nyt, muu­ta­maa vuot­ta myöhem­min, on se, että kan­ta-kaupungis­sa asuville, autot­tomille ja mah­dol­lis­es­ti vuorotöis­sä oleville per­heille osoite­taan päivähoitopaik­ka parinkymme­nen kilo­metrin päästä liitoskun­nas­ta, kos­ka “se on ain­oa paik­ka mis­sä on tilaa”. Liitoskun­nas­sa asu­van per­heen kak­si las­ta sijoitet­ti­in myös kah­denkymme­nen kilo­metrin päähän toiseen liitoskun­taan. Yksi per­heen lap­sista sai sit­ten hoitopaikan kymme­nen kilo­metriä kotoa toiseen suun­taan. Näitä päätök­siä on kor­jat­tu, mut­ta vas­ta ison val­i­tus­rum­ban jäl­keen ja per­hei­den valitet­tua asi­as­ta lehtien sivuil­la. Kun­ta kuitenkin on täyt­tänyt lain kir­jaimen, sil­lä saman kun­nan alueelta on tar­jot­tu päivähoitopaikkaa. Jokainen voi tietysti itse päät­tää kuin­ka fik­su­ja moi­set päätök­set ovat luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sen tai edes per­hei­den arjen näkökulmasta…

  37. Johan­na, vas­taavia ongelmia tulee myös kun kun­tia ei ole liitet­ty yhteen: esimerkik­si kun­tara­jan tun­tu­mas­sa, Kan­gasalan puolel­la, asu­van per­heen lap­sille on osoitet­tu hoitopaik­ka Kan­gasalan keskus­tas­ta. Van­hem­mat kävivät töis­sä Her­van­nas­sa, joten hoitopaik­ka oli 10 km väärässä suunnassa.

  38. En vieläkään oikein ymmär­rä, miten voi olla mah­dol­lista, että yhteiskun­nan kokon­aisku­lut jäävät pienem­mik­si, jos yksi nainen hoitaa yhtä alle kolmivuo­ti­as­ta (kotiäi­ti) kuin jos yksi nainen hoitaa neljää alle kolmivuo­ti­as­ta (pph/ päiväkodin työn­tek­i­jä). Päiväkodis­sa tule­vat kiin­teistöku­lut, siivous ja keit­tiöhenkilökun­nan palkkaus, mut­ta pph tekee työtä omas­sa kodissaan.

    Kai työl­lä on yhteiskun­nalle muu­takin arvoa kuin siitä mak­set­tavas­ta palka­s­ta mak­set­ta­vat verot? Joku joskus kir­joit­ti jostain lisäar­vos­ta, jon­ka ilkeä kap­i­tal­isti ottaa itselleen.

    1. Kokon­aisku­lut jäävät päivähoi­dos­sa pienem­mik­si, mut­ta julkisen sek­torin tas­apain­on lai­ta on niin ja näin. Lisä­tu­lot tule­vat net­tomääräis­es­ti per­heen hyväk­si. Jos per­he ei niitä halua, vaan näkee koti­hoi­dos­sa mui­ta arvo­ja kuin siinä roinas­sa, joka jää tulo­jen vähetet­tä jää osta­mat­ta, joudumme kysymään, kuka tästä asi­as­ta saa päät­tää. Tässä riidas­sa ei ole kyse rahas­ta vaan elämänkatsomuksesta.

  39. Osmo, työn­teon arvo on huo­mat­tavasti korkeampi kuin siitä val­ti­olle koitu­va suo­ra tulovero. Työn arvo on brut­topalk­ka sivuku­luineen lisät­tynä kat­teel­la. Julkiselle sek­to­rille tulee suuri osa hyödys­tä välil­lis­inä veroina ja yhteisöveroina tulovero­jen lisäk­si. Lisäk­si kansalaisille ja yksi­tyiselle sek­to­rille jää myös enem­män. Yksinker­tais­es­ti työn arvo voi olla hyvin esimerkik­si 3500 euroa, joka on suurem­pi kuin päivähoidon kus­tan­nus 1200 euroa.

  40. Riit­ta: miten voi olla mah­dol­lista, että yhteiskun­nan kokon­aisku­lut jäävät pienem­mik­si, jos yksi nainen hoitaa yhtä alle kolmivuo­ti­as­ta (kotiäi­ti) kuin jos yksi nainen hoitaa neljää alle kolmivuo­ti­as­ta (pph/ päiväkodin työn­tek­i­jä). Päiväkodis­sa tule­vat kiin­teistöku­lut, siivous ja keit­tiöhenkilökun­nan palkkaus, mut­ta pph tekee työtä omas­sa kodissaan. 

    Mut­ta per­hep­äivähoita­jan kotikin pitää varus­taa hoito­työhön sopi­vak­si. Pitää olla tilat, jois­sa voi pukea ja riisua kura­haalare­i­ta ja pestä varustei­ta. Tilat kulu­vat, niitä pitää siiv­ota ja kun­nos­taa, sil­lä lisähoito­lapset kulut­ta­vat niitä enem­män kuin vain omat. Tästä mak­set­ta­va kor­vaus on san­gen vaa­ti­ma­ton. Helpoiten tämä on havait­tavis­sa siitä, että per­hep­äivähoita­jia on varsin vaikea saa­da. Eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la heitä var­masti otet­taisi­in riemuiten joka kun­taan, mut­ta kun ei onnis­tu, ainakaan nykypalkkioilla.

    Kai työl­lä on yhteiskun­nalle muu­takin arvoa kuin siitä mak­set­tavas­ta palka­s­ta mak­set­ta­vat verot? 

    Työ on monille meistä riesa, ja sen tekemiseen liit­tyy kulu­tus­ta, päästöjä, ympäristövaurioita.

  41. Riit­ta:

    En vieläkään oikein ymmär­rä, miten voi olla mah­dol­lista, että yhteiskun­nan kokon­aisku­lut jäävät pienem­mik­si, jos yksi nainen hoitaa yhtä alle kolmivuo­ti­as­ta (kotiäi­ti) kuin jos yksi nainen hoitaa neljää alle kolmivuo­ti­as­ta (pph/ päiväkodin työn­tek­i­jä). Päiväkodis­sa tule­vat kiin­teistöku­lut, siivous ja keit­tiöhenkilökun­nan palkkaus, mut­ta pph tekee työtä omas­sa kodissaan.

    No kuin­ka suuri osa hoitopaikoista on päiväkodeis­sa vs. pph-paikko­ja? Entä kuin­ka mon­taa las­ta alle 3‑vuotiaiden äid­it keskimäärin hoita­vat? Jos use­am­paa hoita­va äiti menee töi­hin, mak­sulliseen päivähoitoon siir­tyy häneltä use­ampi lap­si, ei vain yksi.

    Eniten min­ua kuitenkin kiin­nos­taa se puoli asi­as­ta, että työ­paikko­jen tar­jon­ta tuskin tulee taikaiskus­ta kas­va­maan las­ten­hoi­dos­ta vapau­tu­vien äitien määrän mukaises­ti. Monel­la nyt kotona ole­val­la ratkaisu­un on vaikut­tanut myös palkkatyön tar­jon­nan vähyys. Niistä äideistä, joil­la ei ole työ­paik­ka odot­ta­mas­sa, vain osa työl­listy­isi osan siir­tyessä koti­hoidontuelta jonkin toisen tuen varaan. Väli­aikaises­ti töistään koti­in jäänei­den äitien töitä tekemään taas on palkat­tu sijaisia, jot­ka äidin palates­sa jäävät ilman ko. työpaikkaa. 

    Säästö­toime­na tämä leikkaus vaikut­taa sik­si saman­ta­paiselta hölmöi­lyltä kuin perus­päivära­hal­la elävien työt­tömien kepit­tämi­nen: kepin vaiku­tus on vähäi­nen, jos suurim­mal­la osal­la työt­tömyys johtuu työ­paikko­jen niukas­ta tar­jon­nas­ta eikä niinkään motivaatio-ongelmista.

    Pitäisin edelleen tärkeänä pienyrit­täjyy­den houkut­tele­vu­u­den lisäämistä mm. mah­dol­lis­ta­mal­la yrit­täjille jonkin­lainen väli­aikainen työt­tömyys­tur­va. Näin työ­markki­noiden kokoa saataisi­in kas­vatet­tua, ja nyky­istä suurem­pi osa työhalui­sista pää­sisi töihin.

  42. Jos per­he ei niitä halua, vaan näkee koti­hoi­dos­sa mui­ta arvo­ja kuin siinä roinas­sa, joka jää tulo­jen vähetet­tä jää osta­mat­ta, joudumme kysymään, kuka tästä asi­as­ta saa päättää. 

    Olen antanut itsel­leni ker­toa, että lap­siper­heet, jois­sa molem­mat van­hem­mat ovat ansio­työssä, käyt­tävät ison osan kohon­neista tulois­taan, ei niinkään roinaan, vaan palvelui­hin. Monel­la käy siivoo­ja, ruo­ka oste­taan valmi­im­pana, on varaa käy­dä kam­paa­jal­la eikä leika­ta las­ten hiuk­sia itse, teetetään herkem­min remont­ti kuin tehdään ite, ja han­k­in­nois­sa painaa enem­män help­pous kuin rahan­säästö (kirp­parien kiertämi­nen jää, vaat­teet ja varus­teet oste­taan lap­sille herkem­min uusina).

    Jokainen voi tietenkin päät­tää omista valin­nois­taan itse. Nyt puhutaan siitä, kuin­ka pitkään koti­hoitoa tulee tukea, mis­tä läh­tien lapset hoide­taan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la. Ei ole nimit­täin mitenkään tava­ton­ta, että esimerkik­si hoitoalal­la työsken­televät äid­it jäävät koti­in vielä lapsen kolmivuo­tispäivän jäl­keen aina siihen saak­ka, että nuorin on koulus­sa ja tekevät senkin jäl­keen osa-aikatyötä. 

    No kuin­ka suuri osa hoitopaikoista on päiväkodeis­sa vs. pph-paikko­ja? Entä kuin­ka mon­taa las­ta alle 3‑vuotiaiden äid­it keskimäärin hoita­vat? Jos use­am­paa hoita­va äiti menee töi­hin, mak­sulliseen päivähoitoon siir­tyy häneltä use­ampi lap­si, ei vain yksi. 

    Jos se nuorin on kak­sivuo­tias, isom­mat lapset kuor­mit­ta­vat päivähoitoa vähem­män (3–5 ‑vuo­ti­aille tarvi­taan yksi aikuinen seit­semää las­ta kohden). Sitä pait­si moni 3–5 ‑vuo­tias on jo päiväkodis­sa, vaik­ka pikku­sis­arus olisi vielä kotihoidossa.

  43. Tähän Liian van­han kom­ment­ti­in piti tarttua. 

    Van­hempainlo­ma­l­ta palaa­va ei ole juuri parem­mas­sa ase­mas­sa irti­sanomisen suh­teen kuin työssäolevakaan,päinvastoin.

    Kiin­nitin oman irti­sanomisen yhtey­dessä ‚että out­place­mentin kohteena oli poikkeuk­sel­lisen paljon van­hempainva­paal­ta palaavia. 

    Olin itse juuri jäänyt äitiys­lo­ma­lle, kun työ­paikallani alkoi yksi monista YT-kier­roksista ja äitiys­neu­volan kätilö kehui, että olet tur­vas­sa. Mietin sil­loin, että näinköhän… oma tii­mi säi­lyi tuos­sa muu­tok­ses­sa ja luon­nol­lis­es­ti palasin äitiys­lo­ma­l­ta siihen tiimi­in työtäni jatka­maan. Mut­ta, mut­ta… jos tii­mi ei olisi säi­lynyt, vaan poruk­ka hakeu­tunut mui­hin hom­mi­in olisin joutunut sel­l­aiseen per­he­vap­ail­ta palaav­ille tarkoitet­tuun kus­tan­nu­s­paikkaan, mis­tä sit­ten hakeudu­taan fir­man sisäl­lä uusi­in tehtävi­in. Se ei olisi ollut seu­raa­van YT-kier­roksen alka­es­sa ihan kaikkein paras paik­ka olla.

  44. Itse olen ajatel­lut niin, että koti­hoidon tuki on se “porkkana”, jon­ka avul­la mut saadaan hoita­maan kaik­ki lapseni kokon­aan kotona. Jos täl­laista tukea ei enää jatkos­sa ole, mut­ta päivähoito-oikeus säi­lyy entisen­laise­na, niin välit­tömästi­hän haen osa-aikaiset hoitopaikat ainakin isom­mille lap­sille, vaik­ka itse olen edelleen kotona sen nuorim­man kanssa. Puoli­son tuloil­la­han suuri osa per­heistä kaiketi koti­hoidon lap­sille rahoit­taa eikä sil­lä muu­ta­mal­la satasel­la kuussa(?)

  45. Jos täl­laista tukea ei enää jatkos­sa ole, mut­ta päivähoito-oikeus säi­lyy entisen­laise­na, niin välit­tömästi­hän haen osa-aikaiset hoitopaikat ainakin isom­mille lap­sille, vaik­ka itse olen edelleen kotona sen nuorim­man kanssa. 

    Käyvätkö isom­mat nyt jos­sain ker­hos­sa, tms? Mitä olen omaa tut­tava­pi­ir­iä seu­ran­nut, niin kotiäid­it ja ‑isät (siis ne, jot­ka ovat kotona ainakin siihen saak­ka, että nuorin lap­sista on kah­den tai kol­men) hake­vat ja saa­vat isom­mille lap­silleen ker­hoista ja har­ras­tuk­sista sen, mitä työssäkäyvät saa­vat päiväkodista. Ain­oas­taan kuntout­ta­va päivähoito onnis­tuu pelkästään päiväkodis­sa, mut­ta se kos­ket­taa vain pien­tä osaa lapsista.

    Luet­tuani Mar­jat­ta Kallialan kir­jan Lap­su­us hoi­dos­sa? kir­joitin yhteen äitiblogi­in seuraavaa:

    “Jos minä saisin päät­tää, niin päivähoitoon sat­sat­taisi­in siten, että ilmainen eskari venytet­täisi­in kol­mi- tai neliv­uo­tisek­si (alkaa sinä vuon­na kun täyt­tää kolme tai neljä, nuorim­mat siis 2v8kk tai 3v8kk), mut­ta päivähoit­o­mak­sua nos­tet­taisi­in niin, että viisi­tun­tis­es­ta päivästä mak­set­taisi­in se, mitä nyt täy­destä päivästä. Käytän­nössä tämän eskarin sisältö ei eroiaisi juuri siitä, mitä päiväkodeis­sa ja eri­lai­sis­sa ker­hois­sa nyt jo las­ten kanssa tehdään.

    Täl­löin alle kolme­vuo­ti­aiden hoido­ta mak­set­taisi­in nyky­istä enem­män, mut­ta muuten mak­set­taisi­in sama hin­ta mitä nytkin. Tämä ilmainen esiope­tus kestäisi aamupi­iristä lounaaseen ja pelkästään siihen osal­lis­tu­vat lähti­sivät heti lounaan jäl­keen koti­in päiväu­nille (luul­tavasti mon­et nukkuisi­vat jo matkalla rattaissaan).

    Tiedän kyl­lä yhden tahon, joka tälle ide­alle ei läm­pene: kirkko. Seu­rakun­tien ker­hot vetävät seu­rakun­nan toim­intaan paljon sel­l­aisia lap­sia, jot­ka eivät kokopäivähoitoa tarvitse. Toisaal­ta tämä saisi ehkä kirkon päät­täjätkin huo­maa­maan, että päivähoi­dos­sa oleville lap­sille eivät seu­rakun­nat juuri toim­intaa järjestä.”

    Tässä on siis ajatuk­se­na se, että kun­tapäät­täjät yrit­tävät kehitel­lä kaiken­laista ker­ho­toim­intaa koti­hoi­dos­sa oleville lap­sille, mut­ta eivät ne tun­nu vähen­tävän päivähoidon kysyn­tää. Jos tehtäisi­inkin toisin: päivähoidon toim­inta-aika (8.30–12.00) mak­sut­tomak­si yli kolme­vuo­ti­aille ja lop­pua­jas­ta täysi päivähoitomaksu. 

    Toinen aja­tus min­ul­la on siinä, että vaik­ka neli- ja varsinkin viisivuo­tis­neu­volas­sa tes­tataan koulu­valmiuk­sia, niin kaik­ki asi­at eivät neu­volan testeis­sä tule ilmi. Viisivuo­tis­neu­volaa varten päiväkoti täyt­tääkin ison lomak­keen. Samo­ja asioi­ta kysel­lään toisel­la lomak­keel­la van­hem­mil­ta, mut­ta kysymyk­set tässä lomak­keessa ovat aika yli­malka­isia eikä siitä käy kaik­ki ilmi, mitä päivähoidon lomakkeesta. 

    Jos koulu­valmiuk­sis­sa on jotain häikkää, johon voi päiväkoti-iässä vaikut­taa, niin sitä parem­pi, mitä aikaisem­min se huo­mataan. Ei pelkästään lapsen itsen­sä, vaan myös opet­ta­jan, tule­vien luokka­tove­r­ien ja koulun työrauhan vuoksi.

  46. Eikö näis­sä laskelmis­sa pitäisi huomioi­da myös sen töistä pois jäävän sijaisen verot? Siis jos äiti/isä jää pois töistä, oletet­tavasti hänen paikkansa tilalle palkataan sijainen. Ja sijaisen palkkaami­nen on sitä toden­näköisem­pää mitä pidem­mästä yhtä­jak­sois­es­ta pois­saolosta on kysymys. Kun­ta­puolel­la vir­ka täytetään var­masti, suorit­tavis­sa töis­sä se on pakko täyt­tää (kun työ on tehtävä) ja tuoteke­hi­tys ym. tehtävis­sä pitkä sijaisu­us mah­dol­lis­taa uusien työn­tek­i­jöi­den rekry­toin­nin. Ja tämä sijainen taas mak­saa veroja.

    Epäil­isin myös tuki­a­jan pienen­tämisen vähen­tävän isien hoito­va­paiden määrää.

  47. Sitä olen ihme­tel­lyt, että kun­tien edus­ta­jat ovat olleet asi­as­sa aivan hipi hiljaa?

    Vil­li veikkaus: Kulissien takana on sovit­tu, että jos val­tio leikkaa koti­hoidon­tukea ja ajaa lisää tenavia päiväkotei­hin, niin vastapalveluk­se­na kun­nille lain­säädän­nöstä pois­te­taan kotona ole­vien van­hempi­en lap­sil­ta harkin­nan­varainen oikeus päivähoitoon, jota kun­tien edus­ta­jat ovat jo pitkään kaivanneet. 

    Näin kun­non äid­it saataisi­in työhön tien­aa­maan vero­ja, ja työt­tömien lapset pois tukki­mas­ta päiväkote­ja jol­lo­jn kun­nille tule­va lisäkus­tan­nus pienenisi.

  48. Riit­ta: Käyvätkö isom­mat nyt jos­sain ker­hos­sa, tms?

    Van­hin, 4‑vuotias, käy ker­hos­sa kaht­e­na päivänä viikos­sa, kolme tun­tia ker­ral­laan. Molem­mat alle 3‑vuotiaat ovat vielä kokon­aan kotona. Noin olen itsekin ajatel­lut, että ker­ho on hyvää toim­intaa muuten koti­hoi­dos­sa oleville lap­sille. Ja ainakin tääl­lä Tam­pereel­la ker­ho­ja jär­jestää pait­si seu­rakun­ta, myös kaupun­ki, jol­loin ker­hot toimi­vat ikään kuin jonkun päiväkodin “alaisu­udessa”. Ilmeis­es­ti tarkoituk­se­na onkin tar­jo­ta ker­hopaikko­ja, jot­ta varsi­nais­ten päivähoitopaikko­jen kysyn­tä ei suot­ta kas­vaisi. (Lisäk­si muuten koti­hoi­dos­sa ole­vista alle 3‑vuotiaista mak­se­taan kun­tal­isää, mut­ta vain jos KAIKKI per­heen alle kouluikäiset hoide­taan itse kotona. Nois­sa kaupun­gin ker­hois­sa saa silti käydä :))

    Mut­ta kun näis­sä laskelmis­sa tun­tuu ole­van automaat­tise­na ole­tuk­se­na, että jos koti­hoidon tukea lyhen­netään vuodel­la, siir­tyy äiti vuot­ta aikaisem­min töi­hin ja se yksi lap­si vuot­ta aikaisem­min päivähoidon piiri­in. Jos ajatel­laan, että esimerkik­si minä siir­ty­isin työelämään kun nuorim­mainen täyt­tää kak­si vuot­ta, niin meiltä paukah­taisi sil­loin kokon­aista kolme las­ta päivähoito­jonoon, kos­ka edes van­hin ei ehdi vielä kouluikään. 

    Eri asia sit­ten on se todel­lisu­us, että määräaikainen työ­suh­teeni päät­tyi ensim­mäiseen äitiys­lo­maani, joten ei ole mitenkään var­maa että ainakaan heti työl­listy­isin. Ei edes vaik­ka olenkin sel­l­ainen korkeak­oulutet­tu äiti, joiden tässä väitet­ti­in nopeasti palaa­van työelämään. Toisaal­ta samal­la alal­la työsken­televäl­lä ystäväl­läni on vak­i­tu­inen työ­paik­ka, jos­ta hän on hoito­va­paal­la. Hänel­lä on siel­lä sijainen, jol­ta puolestaan lop­puisi­vat työt, mikäli ystäväni nyt palaisikin toimeen­sa nuorim­man täytet­tyä juuri kak­si vuotta.

    Mut­ta en tosi­aankaan ole jäänyt kotiäidik­si saadak­seni koti­hoidon tukea, vaan saadak­seni itse hoitaa omia lap­siani… Että lapset saisi­vat pieniä ollessaan viet­tää aikaa kotona, äitin­sä ja sis­arusten­sa paris­sa muul­loinkin kuin iltaisin ja viikon­lop­puna. Tun­tuu vaan että yleis­es­ti täm­möistä aja­tus­ta ei paljon arvoste­ta, kun hienot päiväkoditkin on olemassa.

  49. Mietin asian tiimoil­ta myös sitä, miten täl­lainen muu­tos mah­dol­lis­es­ti näky­isi per­he­su­un­nit­telus­sa? Nythän tuk­i­jär­jestelmä on sel­l­ainen, että se suosii las­ten tekemistä alle 3 vuo­den välein (Kelan “kak­si las­ta kolmes­sa vuodessa” ‑sään­tö: äitiyspäivära­han saa edel­lisen perus­teel­la, jos edelli­nen lap­si ei ole vielä täyt­tänyt kolmea vuot­ta) tai sit­ten sen ver­ran pidem­mil­lä ikäeroil­la, että äiti ehtii välis­sä pala­ta työelämään eikä äitiyspäivära­ha pääse putoa­maan minim­i­ta­solle. Että pitäisikö tah­tia vaan entis­es­tään kiristää? 🙂 Toisaal­ta jos yrit­tää imet­tää suosi­tusten mukaan, voi joil­lakin olla vaikeuk­sia tul­la riit­tävän nopeasti uudelleen raskaaksi 😛

  50. Koti­hoidon tuki on täy­delli­nen säästöko­hde, sil­lä avaa­mal­la tämä Pan­dooran arkku päädytään aina tilanteeseen, jos­sa varhaisen koti­hoidon ja päivähoidon koulukun­nat saadaan väit­telemään keskenään ja varsi­nainen asia unohtuu.

    Eiköhän työu­rat pitenisi hoit­o­muo­to­jen valin­nan­varaa lisäämäl­lä ja sil­lä, ettei per­heitä tunge­ta väk­isin yhteen muot­ti­in. Nyt tun­tuu, että mei­dän ruuhkavu­osia elävien koulutet­tu­jen nais­ten pitäisi superäiteinä hoitaa lapset kotona ja samal­la tehdä täyt­tä työpäivää, mieluiten vielä vähän ylitöitäkin, että van­huk­set jak­saisi­vat isoil­la palkoil­laan keven­netyis­sä työte­htävis­sä 70 vuo­ti­aik­si. Mik­siköhän meil­lä ei ole aikaa olla mukana politiikassa?

  51. Mik­siköhän meil­lä ei ole aikaa olla mukana politiikassa? 

    Niin­pä.

    Toisaal­ta samal­la alal­la työsken­televäl­lä ystäväl­läni on vak­i­tu­inen työ­paik­ka, jos­ta hän on hoito­va­paal­la. Hänel­lä on siel­lä sijainen, jol­ta puolestaan lop­puisi­vat työt, mikäli ystäväni nyt palaisikin toimeen­sa nuorim­man täytet­tyä juuri kak­si vuotta. 

    Kyl­lä ne työt joka tapauk­ses­sa jos­sain vai­heessa päät­tyvät. Tässä on itseasi­as­sa yksi syy pätkätöi­den yleisyy­teen nais­val­taisil­la aloil­la. Ei ole ihan tava­ton­ta, taitaa olla jopa varsin taval­lista, että nainen saa “virkavau­van” eli jää noin vuosi vak­i­nais­tamisen jäl­keen äitiys­lo­ma­lle. Parhaas­sa tapauk­ses­sa sijainen on hoi­tanut virkaa 5–10 vuot­ta, viran­halti­ja vuo­den, pari, kun viran­halti­ja töi­hin palaa. En oikein osaa pitää tilan­net­ta kenenkään muun kuin sen viran­halti­jan kannal­ta hyvänä.

  52. Noin olen itsekin ajatel­lut, että ker­ho on hyvää toim­intaa muuten koti­hoi­dos­sa oleville lap­sille. Ja ainakin tääl­lä Tam­pereel­la ker­ho­ja jär­jestää pait­si seu­rakun­ta, myös kaupun­ki, jol­loin ker­hot toimi­vat ikään kuin jonkun päiväkodin “alaisu­udessa”. Ilmeis­es­ti tarkoituk­se­na onkin tar­jo­ta ker­hopaikko­ja, jot­ta varsi­nais­ten päivähoitopaikko­jen kysyn­tä ei suot­ta kasvaisi. 

    Tämä toimii var­masti hyvin niiden las­ten kohdal­la, jot­ka eivät ole koskaan olleet päivähoi­dos­sa ja joille ale­taan joskus kolmivuo­tispäivän aikaan etsiä jotain ohjat­tua toim­intaa. Jos (ja kun) halu­taan, että lapset siir­ty­i­sivät päivähoi­dos­ta esimerkik­si äitiys­lo­man ajak­si ker­hoon, niin ker­hon pitäisi oikeas­t­aan toimia päiväkodin “yhtey­dessä” eikä “alaisu­udessa”. Oikeas­t­aan niin, että lap­si itse kokee vain siir­tyneen­sä ryh­mästä toiseen ja että hänen päiväkotipäivän­sä lyhenee.

  53. Head­banger: vastapalveluk­se­na kun­nille lain­säädän­nöstä pois­te­taan kotona ole­vien van­hempi­en lap­sil­ta harkin­nan­varainen oikeus päivähoitoon, jota kun­tien edus­ta­jat ovat jo pitkään kaivanneet.

    Tuo oikeushan ei ole harkin­nan­varainen, vaan sub­jek­ti­ivi­nen oikeus. Ts. kun­nal­la nimeno­maan ei ole oikeut­ta harki­ta siitä yhtään mitään, vaan paik­ka on jär­jestet­tävä. Tätä ehkä tarkoititkin?

  54. Moni kotona töitä tekevä yrit­täjä, joka muuten saat­taa kamp­pail­la toimeen­tu­lon ker­tymisen puoles­ta aivan eri taval­la kuin vak­i­tuises­sa palkkatyössä, saa lisä­tu­lo­ja hoita­mal­la itse lapsen­sa kotona.
    Ei siis ole kyse ain­oas­taan työvoiman ulkop­uolel­la ole­vista henkilöistä.

  55. Moni kotona töitä tekevä yrit­täjä, joka muuten saat­taa kamp­pail­la toimeen­tu­lon ker­tymisen puoles­ta aivan eri taval­la kuin vak­i­tuises­sa palkkatyössä, saa lisä­tu­lo­ja hoita­mal­la itse lapsen­sa kotona. 

    Tämä on kyl­lä argu­ment­ti perus­tu­lon eikä koti­hoidontuen puoles­ta, ihan hyvä syy kyl­lä. Mut­ta menee tämä toisinkin päin, moni nainen rahoit­taa las­ten koti­hoitoa ryhtymäl­lä pienyrit­täjäk­si. Olen ostanut lap­sil­leni kesto­vaip­po­ja täl­laisil­ta äideiltä.

    Eiköhän työu­rat pitenisi hoit­o­muo­to­jen valin­nan­varaa lisäämäl­lä ja sil­lä, ettei per­heitä tunge­ta väk­isin yhteen muottiin. 

    Nykyisel­lään naisia kyl­lä kovasti eri suun­nista pain­os­te­taan hoita­maan lap­sia kotona mah­dol­lisim­man pitkään. Yleinen ilmapi­iri on, että ne van­hem­mat, jot­ka vievät lapsen­sa pien­inä hoitoon eivät juuri lap­sis­taan väl­itä. Kyl­lähän maail­maan mielip­iteitä mah­tuu, mut­ta kun tämä näkyy myös esimerkik­si päiväkodin työn­tek­i­jöi­den asen­teis­sa, se vaikut­taa suo­raan siihen, mil­laiseen yhteistyöhön (tai hienom­min san­ot­tuna kas­va­tuskump­panu­u­teen) päiväkodin kanssa päästään. 

    Tässäkin ketjus­sa on vedot­tu tutkimus­tu­lok­si­in siitä, miten lapset pitäisi hoitaa kotona kolme­vuo­ti­aik­si. En epäile, etteivätkö nämä tulok­set olisi tieteel­lis­es­ti valide­ja, mut­ta arkikoke­mus kyl­lä on osoit­tanut, etteivät ainakaan hyvät päiväkodit ole edes ihan pie­nille vahin­gol­lisia, jos lapsel­la asi­at ovat muuten hyvin.

  56. @Pekka Taipale:

    Juuri näin, tarkoitin sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta. Pahoit­te­len virhettä!

    Mut­ta perusväit­teeni pysyy edelleen, eli Kun­tali­it­to tai kukaan muukaan kun­tien edus­ta­ja ei vieläkään ole kom­men­toin­ut koti­hoidon tuen leikkaus­ta sanal­lakaan, mikä pistää miet­timään mitä muu­ta samaan paket­ti­in on ommeltu. Ensim­mäisek­si tulee mieleen tosi­aan sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den poisto.

    Yleen­sähän varsinkin Kun­tali­itos­ta ollaan hyvin kerkeitä kom­men­toimaan lain­säädän­tö­muu­tok­sia, jot­ka voisi­vat vaikut­taa kun­tien talouteen jol­lain lailla.

  57. Ensim­mäisek­si tulee mieleen tosi­aan sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den poisto. 

    Tämä olisi siinä mielessä yllät­tävää, että hal­li­tu­so­hjel­maan on erik­seen kir­jat­tuna, että päivähoito-oikeus säi­lyy sub­jek­ti­ivise­na. Sel­l­ainen muu­tos voikin tul­la, että oikeus olisi jatkos­sa vain osapäivähoitoon.

  58. Kuten keskustelus­ta näkyy, val­tion säästö­tavoit­tei­ta ei koti­hoidon tuen lyhen­tämisel­lä ratkaista, enem­minkin päin­vas­toin. Ei kai vihreät voi muutenkaan olla mukana heiken­tämässsä lapsen oikeut­ta ja mah­dol­lisu­ut­ta viett­tää varhais­lap­su­ut­taan sosi­aalis­es­ti rauhal­lises­sa ympäristössä. Se, että alle kolme vuo­tias ei ole kyp­sä päiväko­tien isoi­hin lap­siryh­mi­in on tuo­tu esille mm. Helsin­gin yliopis­ton psykolo­gian pro­fes­sorin Liisa Keltikan­gas ‑Järvisen A‑studion haas­tat­telus­sa 2009: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/keltikangas-jarvinen_lasten_paivahoidosta_37633.html#media=37634
    Poikamme on täl­lä het­kel­lä 1 v 5kk emmekä aio jät­tää hän­tä päiväkoti­i­in hoidet­tavak­si alle 3 vuo­ti­aana, vaik­ka vyötä joudum­mekin kiristämään asun­to­lainan takia. Per­hep­äivähoitoa voitaisi­in ajatel­la, jos kek­simme lähi­etäisyy­deltä asiansa osaa­van hoita­jan ja sopi­van ryh­män lap­sia (2–4 las­ta). Kat­so­taan päiväkoti­in päin sit­ten kun lap­si läh­estyy 3 vuo­den ikää. Lapsen näkökul­ma on se näkökul­ma mis­tä käsin tämä asia on ratkaista­va myös vihrei­den poli­it­tises­sa linjauksessa.

  59. Ymmärtääk­seni Keltinkan­gas-Järvi­nen, Rusa­nen ja viimeisim­pänä Kalliala tutki­vat mitä tutki­vat, jot­ta päivähoitoa kehitet­täisi­in mah­dol­lisim­man hyväk­si lap­sille. Eivät antaak­seen “tieteel­lisiä” lyömäa­sei­ta, niille, joiden mielestä naisen paik­ka on kotona las­ten kanssa.

    Jos poli­itikko­ja oikeasti kiin­nos­taisi las­ten hyv­in­voin­ti, he sat­saisi­vat sekä laadukkaaseen päivähoitoon että eri­laisi­in palvelui­hin koti­hoi­dos­sa oleville lap­sille ja hei­dän per­heilleen (ker­hot, per­hetyön­tek­i­jät). Osa per­heistä nyt joka tapauk­ses­sa lapsen­sa päiväkoti­in vie eikä ole yhden­tekevää, mil­laiseen päiväkotiin.

  60. Hal­li­tuk­sen suun­nitelmis­sa on erit­täin huolestut­tavaa se, että toteutues­saan hal­li­tuk­sen toivo­ma­l­la taval­la se lisäisi päivähoidon käyt­töä selvästi nyky­istä enem­män. Monel­la kasvu­paikkakun­nal­la päivähoito on jo nykyisel­lään huo­mat­ta­van huonos­ti resur­soitua niin, että iso osa päivähoito­ryh­mistä joutuu kas­vat­ta­maan ryh­mäkoko­ja suun­nitel­tu­ja isom­mik­si. Ei ole mis­sää mielessä real­is­tista ajatel­la, että täl­lainen päätös, joka jo sel­l­aise­naan lisää kun­tien meno­ja motivoisi kun­tia panos­ta­maan päivähoitoon esim. rak­en­ta­mal­la lisää päiväkote­ja tässä muutenkin ikäpyra­midil­taan kään­teisessä maassa. 

    Toimin itse psykologi­na ja kehi­tysp­sykolo­giaan kohta­laisen hyvin pere­htyneenä korostaisin, että lapsen kannal­ta päivähoito ei itsessään ole mikään paha asia, vaan liian suuret ryh­mäkoot ja liian vai­h­tu­va henkilökunta. 

    Ratkaisuna tähän ikuisu­u­songel­maan olisi Oden laa­jalti liput­ta­ma osa-aikaisen työn kan­nat­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen sekä osa-aika­hoidon suosimi­nen esim. maksuohjannalla.

  61. Heik­ki:
    Ratkaisuna tähän ikuisu­u­songel­maan olisi Oden laa­jalti liput­ta­ma osa-aikaisen työn kan­nat­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen sekä osa-aika­hoidon suosimi­nen esim. maksuohjannalla.

    Nykyisessä sys­tee­mis­sä osa-aika­hoito vas­ta ryh­mäkoko­ja suurentaakin: puo­likkaat lapset las­ke­taan puo­likkaina, vaik­ka kaik­ki puo­likkaat oli­si­vat päiväkodis­sa samaan aikaan.

  62. Jos olet Osmo sitä mieltä, että ihmisen tulee saa­da vali­ta, halu­aako hän paljon rahaa ja roinaa ja urake­hi­tys­tä vai mielu­um­min vähän hitaam­man urake­hi­tyk­sen ja enem­män aikaa, mik­si et sano tätä selvästi julk­isu­udessa? Valin­nan­va­paud­es­ta puhutaan paljon, mut­ta eivätkö naiset — ainakaan työläis­naiset — olekaan kyp­siä tekemään fik­su­ja päätök­siä? On aika erikoista, että halu­taan kaven­taa niiden valin­nan­va­paut­ta, jot­ka eivät osaa vali­ta sitä, mitä keskimääräisen koulute­tun kansane­dus­ta­jan mielestä pitäisi vali­ta. Kätevää, mut­ta tuoko se säästöjä? — Jolkkosen ja Kois­tisen (2009) mukaan suo­ma­lais­naiset eivät koti­hoidon vuok­si syr­jäy­dy työelämästä. Päin vas­toin, he palaa­vat jonkin ajan kulut­tua sille “tasolle”, jol­ta he läh­tivät. Tauko työelämässä ei ole ris­ki, vaan koulu­tuk­sen puute voi sitä olla. Toisaal­ta lyhyen koulu­tuk­sen aloil­la pois­sao­lo työstä ei aiheuta myöskään suuria ongelmia, kos­ka työ on nopeasti uudelleen opit­tavis­sa. On myös type­r­ää puhua siitä, että kaik­ki naiseet tähtäi­sivät mah­tavaan urake­hi­tyk­seen. Ei se niin ole, monille (miehillekin) riit­tää, kun­han saa tehdä töitä. Jos nais­ten tekemiä työn­tun­te­ja ver­tail­laan Euroopan tasol­la, suo­ma­laiset ovat kakkose­na heti Liet­tuan jäl­keen. (Eikö se siis riitä?)Ehkä me olemme motivoitunei­ta työn­tekoon, kun saamme ensin olla lastemme kanssa kotona sen aikaa, kuin meistä itses­tämme tun­tuu. (Tai sit­ten meil­lä vaan ei ole mah­dol­lisuuk­sia osapäivätöi­hin. Pitkien etäisyyk­sien maas­sa siinäkin on omat ongelmansa.)

  63. Nykyisessä sys­tee­mis­sä osa-aika­hoito vas­ta ryh­mäkoko­ja suurentaakin: puo­likkaat lapset las­ke­taan puo­likkaina, vaik­ka kaik­ki puo­likkaat oli­si­vat päiväkodis­sa samaan aikaan. 

    Jos nyt puhutaan osa-aikaises­ta työn­teosta (6h/pvä), niin nykysys­tee­mis­sä lap­si tarvit­see ihan kokoaikaikaisen hoitopaikan. Hänen hoitopäivän­sä ovat kuitenkin keskimääräistä lyhyem­piä. Mitä isom­pi osa lap­sista tuo­daan päiväkoti­in vas­ta kahdek­san pin­taan ja haetaan ennen puol­ta viit­tä, sen parem­pi kaikille lapsille. 

    Taval­lises­sa päiväkotiryh­mässä tehdään töitä kolmes­sa vuorossa (aamu, kes­ki ja ilta), mut­ta aamu- ja iltavuoro­jen sijoit­tumi­nen on kiin­ni siitä, miten lapset ovat hoi­dos­sa. Eli siis, jos päiväkodis­sa on suuri osa lap­sista viiteen tai jopa kuu­teen asti, täy­tyy mon­en iltavuoro­laisen päivä aloit­taa vas­ta yhdek­sän jäl­keen (ja sama jut­tu aamus­ta). Se taas näkyy suo­raan toimin­nan laadus­sa, ovatko kaik­ki kolme työn­tek­i­jää paikalla jo puoli yhdek­sältä vai vas­ta lähempänä kymmentä. 

    Olenkin sitä mieltä, että päivystysa­jal­la (puoli viiden jäl­keen ja ennen seit­semää) hoi­dos­ta voisi kerätä korkeam­paa maksua.

  64. Riit­ta: Parhaas­sa tapauk­ses­sa sijainen on hoi­tanut virkaa 5–10 vuot­ta, viran­halti­ja vuo­den, pari, kun viran­halti­ja töi­hin palaa. En oikein osaa pitää tilan­net­ta kenenkään muun kuin sen viran­halti­jan kannal­ta hyvänä.

    Ai? Ei ole kuitenkaan real­is­tista ajatel­la, että vakiviran/toimen kovin hel­posti voisi saa­da ilman työkoke­mus­ta ja sitä työkoke­mus­ta­han nimeno­maan tuol­lai­sista sijaisuuk­sista saa. Itse ainakin ihan mielu­usti voisin sel­l­aisia tehdä siinä vai­heessa kun työelämään palaami­nen on ajanko­htaista — enkä ainakaan nyt osaa pitää sitä mitenkään pahana. Toisaal­ta mua onkin jo vuosikaudet “koulutet­tu” tähän pätkä­työläisyy­teen val­tion ja kun­tien työ­paikois­sa, joten ehkä vaan pidän sitä ihan nor­maali­na jo 😀

  65. Raimo K: Niin­pä. Juuri­han tässä yksi las­ten­tarhanopet­ta­ja väit­teli aiheesta ja tuli – yllät­täen – siihen tulok­seen, että kas­va­tus ilman las­ten­tarhaopet­ta­jia ei ole kas­va­tus­ta – ja har­vas­sa kodis­sa las­ten­tarhanopet­ta­jia on.

    Itse suosit­telisin pakol­lise­na esikoisen kanssa äiti/isä vau­va sitoutunut­ta ker­hoo (per­heryh­mää).

    Äiti/isä ver­tais­tukea, tukea kas­vatuk­seen ja sosi­aal­ista kanssa käymistä.
    lisää oppimista ruuan lait­too myös vinkkejä 

    ja ehdot­taisin n.2v eteen­päin 2 ker­taa viikos­sa kolme tun­tista kerhoa.
    Lapsen har­joit­ta­mi­nen päiväkoti­in pienem­mil­lä tun­timääril­lä ker­hos­sa tukee lapsen sopeu­tu­mista ryh­mään ja tuo lapselle kon­tak­te­ja mui­hin lap­si­in ja hoitajiin.

    http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/2_3-vuotias/persoonallisuus_ja_tunne-elama/

    “Lap­si pelkää eroa

    Äsket­täin 2 vuot­ta täyt­tänyt lap­si pelkää usein äidis­tä eroon jou­tu­mista. Hoitoon jäämi­nen vier­aan luokse voi olla han­kalaa. Läh­estyessään 3 vuo­den ikää lapsen alkaa usein olla helpom­pi ero­ta van­hem­mis­taan ja kestää hei­dän pois­sa oloaan jonkin aikaa. ”

    Lap­sia pitää suo­jel­la ja tukea lapsen kasvua

  66. Lau­ra:
    Mietin asian tiimoil­ta myös sitä, miten täl­lainen muu­tos mah­dol­lis­es­ti näky­isi per­he­su­un­nit­telus­sa? Nythän tuk­i­jär­jestelmä on sel­l­ainen, että se suosii las­ten tekemistä alle 3 vuo­den välein (Kelan “kak­si las­ta kolmes­sa vuodessa” ‑sään­tö: äitiyspäivära­han saa edel­lisen perus­teel­la, jos edelli­nen lap­si ei ole vielä täyt­tänyt kolmea vuot­ta) tai sit­ten sen ver­ran pidem­mil­lä ikäeroil­la, että äiti ehtii välis­sä pala­ta työelämään eikä äitiyspäivära­ha pääse putoa­maan minim­i­ta­solle. Että pitäisikö tah­tia vaan entis­es­tään kiristää? Toisaal­ta jos yrit­tää imet­tää suosi­tusten mukaan, voi joil­lakin olla vaikeuk­sia tul­la riit­tävän nopeasti uudelleen raskaaksi 

    Minus­ta tämä on huomioitava.
    Las­ten han­ki­ta kan­nat­taa sijoit­taa perä­tyksin, ettei viiden vuo­den välein kun lapset tehty niin voi miet­tiä sitä uraa kun nuorin lap­sista 3v.
    Lisäk­si tuke­vathan lapset toisi­aan ja oppi­vat jakamaan.

    Moni äiti ei imetä, kun tyrkytetään äidi­maid­on korvikkei­ta liian hel­posti, ettei oma maid­on tuotan­to kasva.
    Ja siitä ei koskaan uutisoida

    Itsel­lä tun­tu että sai riidel­lä siitä, että eivät anna lapsel­leni ylimääräistä maitoa.
    Ja minus­ta tuli myös äid­in­maid­on luovuttaja.

  67. Riit­ta:
    Onko nämä laskel­mat tehty pelkän päiväkoti­hoidon mukaan? Monis­sa kun­nis­sa pyritään sijoit­ta­maan kaikkein pien­im­mät lapset per­hep­äivähoitoon, jon­ka kulut kun­nalle ovat selvästi pienemmät. 

    Voisin kuvitel­la, että per­hep­äivähoidon tar­jon­ta kas­vaisi, kos­ka yksi tapa hoitaa omia lap­sia kotona on ottaa hoito­lap­sia. Per­hep­äivähoidon kysyn­tä nyt ainakin kasvaa.

    Korkeastik­oulute­tut palaa­vat nopeasti työhön, mut­ta miten on niiden kanssa, joil­la ovat opin­not las­ten tul­lessa kesken? Peri­aat­teessa opiskelu­ai­ka on se kaikkein paras vai­he työu­ral­la saa­da lap­sia, kos­ka sil­loin on vas­tu­us­sa ajankäytöstään itselleen eikä työnantajalleen.

    Per­hep­äivähoito on kun­nalle ylivoimais­es­ti kallein päivähoidon muoto.

  68. Sami: Riit­ta:
    Onko nämä laskel­mat tehty pelkän päiväkoti­hoidon mukaan? Monis­sa kun­nis­sa pyritään sijoit­ta­maan kaikkein pien­im­mät lapset per­hep­äivähoitoon, jon­ka kulut kun­nalle ovat selvästi pienemmät.

    Voisin kuvitel­la, että per­hep­äivähoidon tar­jon­ta kas­vaisi, kos­ka yksi tapa hoitaa omia lap­sia kotona on ottaa hoito­lap­sia. Per­hep­äivähoidon kysyn­tä nyt ainakin kasvaa.

    Korkeasti koulute­tut palaa­vat nopeasti työhön, mut­ta miten on niiden kanssa joil­la ovat opin­not kesken las­ten tul­lessa? Peri­aat­teessa opiskelu­ai­ka on se kaikkein paras vai­he työu­ral­la saa­da lap­sia, kos­ka sil­loin on vas­tu­us­sa ajankäytöstään itselleen eikä työnantajalleen.

    Minä ole harkin­nut ja toden­nut että se on niin raskas­ta pyörit­tää arkea ja hoito­lap­sia kotona samaan aikaan varsinkin kun on tiukat säännöt.
    Mitä teet kun omat lapset on kipeänä??
    Että joil­la ei ole omia lap­sia on helpom­paa täl­läi­nen perustaa.
    Itse jäisin mielum­min sos­sun tuelle kuin myös työt­tömäk­si kuin raa­hau­tu­isin töi­hin kun pieni lap­si on oikeasti raskas hoitaa alle 3‑vuotiaana.
    Varsinkin kun min­ul­la on niitä kaksi.
    Jon­ka vuok­si moni meneekin mielu­um­min töi­hin kuin jäisi kotio.

  69. Selasin kaik­ki huo­mau­tuk­set läpi ja nähdäk­seni vain 1,5 (puo­lessatoista) oli otet­tu huomioon lapsen kehitys.
    Kol­men ensim­mäisen vuo­den aikana tapah­tuu lapsen tule­van elämän kannal­ta erit­täin merkit­tävä kehi­tyskulku: lapsen kiin­tymys­suh­teen muotou­tu­mi­nen. Tur­valli­nen kiin­tymys­suhde edel­lyt­tää yhtä tut­tua aikuista kol­men ensim­mäisen ikävuo­den aikana.
    Luon­nol­lisin kiin­tymyk­sen kohde olisi tietenkin oma äiti, mut­ta voisi­han se olla myöskin imet­täjä tai lapsen­hoita­ja, pääa­sia, ettei hoita­ja vai­h­du kol­men vuo­den aikana ja tar­joaa lapselle mah­dol­lisu­u­den tur­val­liseen kiintymiseen.
    Mik­si näistä erit­te­ly­istä niin usein uno­hde­taan lapsen etu?

  70. Jen­ni Ruu­ti­ainen:
    Näi­hin lukui­hin pitäisi myös lisätä tule­vaisu­u­den mah­dol­liset kulut, kun liian aikaisin päivähoitoon laite­tut lapset sairas­tu­vat masen­nuk­si­in, yms. Tätä asi­aa on tutkit­tu niin paljon ja kaik­ki tutkimuk­set ovat osoit­ta­neet, että alle 3‑vuotiaalle paras paik­ka on olla kotona.
    Tietenkään kaik­ki ei tähän pysty, mut­ta mielestäni per­heille pitää suo­da mah­dol­lisu­us siihen. Siihen on turha vedo­ta, kuin­ka sota-aikana äiti kävi syn­nyt­tämässä ja lähti sen jäl­keen perunapel­lolle töi­hin. Mitä itse olen seu­ran­nut, tuo sota-ajan las­ten sukupolvi on mon­esti kaukana hyvinvoinnista.

    Oma vau­vani on nyt 10kk ja mielu­um­min irti­sanon itseni töistä kuin lai­tan hänet liian aikaisin hoitoon. Saan­pa­han ainakin sit­ten toimeen­tu­lo­tukea, joka on muuten paljon enem­män kuin nykyi­nen kh-tuki.. Tiedän monia muitakin äite­jä, jot­ka näin menettelisivät.

    Toivon, että “rakas” hal­li­tus ajat­telisi las­ten, eli tule­vaisu­utemme, kohdal­la hei­dän hyv­in­voin­ti­aan enem­män kuin rahaa. Valitet­tavasti taitaa olla vaan aika turha toivo.

    Olen täs­mälleen samaa mieltä! Aloit­taen sodas­ta lopet­taen nykypäivään! Ja jo on kum­maa, kun joku, joka aloit­ti viestiketjun, ei ota huomioon historiaa..

Vastaa käyttäjälle Pekka Taipale Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.