BMH myy kolmen Tyrannosauruksen yksikön Ruotsiin.

24 vastausta artikkeliin “BMH myy kolmen Tyrannosauruksen yksikön Ruotsiin.”

1. Hieno hom­ma!

   Har­mi, ettei jät­teenkäsit­te­ly ole mukana päästökau­pas­sa. Jos olisi, jäte­fir­mat voisi­vat myy­dä säästyneet hiilid­iok­si­diek­vi­va­lent­ti­ton­nit, joka tek­isi järkevästä jät­tei­denkäsit­telystä vielä kannattavampaa.

   Vastaa

   1. Tässä tapauk­ses­sa on mukana päästökau­pas­sa. Kun fos­si­ilista polt­toainet­ta käyt­tävä vai­h­tuu kier­rä­tyspolt­toainet­ta käyt­täväk­si, sen päästöoikeuk­sien tarve vähenee.

      Vastaa

2. Mikä selit­tää sen, että Ruot­sis­sa ovat suo­ma­laisia (YTV:tä) fik­sumpia ainakin blo­gistin mielestä?

   Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

   Vastaa

3. Hyvä uuti­nen.

   Vastaa

4. Ehkä 167 MW voimalaitok­sen vaiku­tus kuitenkin ruot­salais­ten kasvi­huonepäästöi­hin on jotain aivan muu­ta kuin mas­si­ivisia. Mut­ta toki hyvä uuti­nen monel­lakin tapaa. Järkevämpi jät­tei­den hyö­tykäyt­tö yhdis­tyy hive­nen puh­taam­paan ener­giantuotan­toon ja lisäk­si suo­ma­laiset saa­vat töitä. Mikäs sen parempaa.

   Vastaa

5. Eikös jät­teen­polt­to ollut joskus/joillekin vihreille käsit­teenä vähän samaa sar­jaa kuin henkilöauto/ydinvoimala/mcdonalds/talouskasvu?

   Onko tekni­ik­ka kehit­tynyt vai ide­olo­gian takana ole­via pyhiä kir­joituk­sia tulkit­tu uudelleen?

   Vastaa

   1. Lajit­telemat­toman jäteen mass­dapolt­to on edelleen huonos­sa huu­dos­sa. Kaik­ki polte­taan, myös hyö­tykäyut­töön sovel­tuvg­ba, mut­ta sähkö ei oikein saa­da aikaan.
      Koko Kes­ki-Euroop­pa on myrkytet­ty vahoil­la roskan­polt­tou­uneil­la, joiden pääasialli­nen tuo­tos oli dioksiini.

      Vastaa

6. Kyl­lä tätä voi peukut­taa. Parem­pi tapa tämä on koh­da­ta ympäristöhaastei­ta kuin eri­ar­vois­t­a­mi­nen ja syyllistäminen.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Tässä tapauk­ses­sa on mukana päästökau­pas­sa. Kun fos­si­ilista polt­toainet­ta käyt­tävä vai­h­tuu kier­rä­tyspolt­toainet­ta käyt­täväk­si, sen päästöoikeuk­sien tarve vähenee.

   Niin tosi­aan: sehän riit­tää, että tuon jät­teelle teh­dyn ener­gian käyt­tää joku, joka on päästökau­pas­sa mukana.

   Vastaa

8. Osmol­la on väärää tietoa Helsin­gin seudun jätevoimalas­ta. Ensin­näkin se ei ole YTV:n voimala vaan Van­taan ener­gian voimala. YTV on tehnyt Van­taan ener­gian kanssa palvelu­pe­ri­aat­teel­la sopimuk­sen jät­teen­poltos­ta. Sopimus­ta toteut­taa YTV:n lakkaamisen jäl­keen HSY, Helsin­gin seudun ympäristö­palve­lut ‑kun­tay­htymä. Laitok­sen teho on 185 MV, jos­ta sähkön­tuotan­non osu­us on 42%, vaik­ka kysymyk­sessä on mas­s­apolt­to­laitos. Tosin syn­ty­paikkala­jit­telu pois­taa bio­jätet­tä ja esim. met­alle­ja. Sähkön tuotan­non osu­us on siis selvästi suurem­pi kuin Osmon main­os­ta­mas­sa ruot­salaises­sa laitok­ses­sa. Se on saatu aikaan eräil­lä teknisil­lä ratkaisuil­la. Ehkä näemme pian ruot­salaisin opin­tomatkalla täällä.

   Vastaa

   1. Lähin­nä kai tuo Van­taan voimalan korkea raken­nusaste on saatu aikaan maakaa­sul­la, mikä on sinän­sä ihan hyvä keksin­tö. Oikea jät­teen­polton raken­nusaste saadaan vähen­tämäl­lä voimalan sähkön ja läm­mön­tuotan­tomääristä se, mitä pelkkä maakaa­sukom­bivoimala tuot­taisi (sähköä 58%), jol­loin jät­teen raken­nusaste las­kee paljon pienemmäksi.

      Vastaa

9. Voiko tuol­laisen Tyran­nosauruk­sen pistää rouskut­tele­maan läpi kaik­ki van­hat kaatopaikat ja näin saa­da mah­dol­lis­es­ti suht. käypään hin­taan ener­gia­jaet­ta, met­alle­ja ja kier­rä­tys­la­sia? Kysymys olisi var­maankin siis että onko näin saatu polt­toaineen ja kier­rä­tys­met­allin hin­ta kil­pailukykyi­nen markkinoilla.

   Yritän täl­lä taval­la perustel­la itsel­leni sen, ettei lasin ja met­allin syn­ty­paikkala­jit­telu olisi enää hyödyl­listä. Väite perus­tu­isi siihen, että tyran­nosaurus olisi tarkem­pi lajit­teli­ja, ja eril­liskeräyk­seen liit­tyvä logis­ti­ik­ka tulisi suh­teel­lisen kalliiksi.

   Meneekö pahasti metsään?

   Vastaa

   1. Thaimaas­sa tyran­no on tehty van­han kjaatopaikan viereen. Jos jäte lop­puu, se syö kaatopaikan. Syn­ty­paikkala­jit­telu on paikallaan jaotel­tuna märkään ja kuiv­aan, kos­ka märkä pilaa kuiv­aa jaet­ta. SAanomale­hdet kan­nat­taa myös kerätä erik­seen, jos niistä on tarkoi­tus tehdä kier­rä­tys­pa­pe­ria. Pul­lot menevät tyran­nos­sa var­muudel­la rik­ki, jogten vain raa­ka-aine kiertää, vaan ei ehkä pullo.
      En tiedä, onko tyran­no parem­pi lajit­teli­ja kuin sinä ja minä, mut­ta var­masti parem­pi, kuin mei­dän naapurimme. 🙂

      Vastaa

10. In oth­er news, suo­ma­lainen Wello on käyn­nis­telemässä aal­toen­er­gialaitos­ta Orkneyn saaris­tossa Skot­lannis­sa.

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara: Lähin­nä kai tuo Van­taan voimalan korkea raken­nusaste on saatu aikaan maakaa­sul­la, mikä on sinän­sä ihan hyvä keksin­tö. Oikea jät­teen­polton raken­nusaste saadaan vähen­tämäl­lä voimalan sähkön ja läm­mön­tuotan­tomääristä se, mitä pelkkä maakaa­sukom­bivoimala tuot­taisi (sähköä 58%), jol­loin jät­teen raken­nusaste las­kee paljon pienemmäksi.

    Vastaa

12. Hienoa, että kaup­pa käy. Jäte­huol­los­sa on tilaa sekä rin­nakkaispoltolle että pitän vas­tus­tuk­sen jäl­keen viimein syn­tymässä oleville jätevoimaloille. Toisaal­ta, jos edus­ta­masi tuote on hyvä, se myy itsen­sä ilman muiden mollaamista. 

    Rin­nakkaispolt­to on mainio tapa puh­taiden tuotan­to­toimin­nan jät­tei­den hyö­dyn­tämiseen, kun taas huono­laa­tuisen, kier­rä­tyskelvot­toman yhdyskun­ta­jät­teen hyö­dyn­tämiseen sopii parhait­en jätevoimala. Tietääk­seni tässä Västeråsin laitok­ses­sa tul­laankin pääosin polt­ta­maan hyvälaa­tu­isia tuotan­non jät­teitä. Kysynkin eikö juuri niistä voitaisi kier­rät­tää muutkin kuin met­al­lit, jot­ka muuten saadan hyvin tal­teen jätevoimaloistakin? 

    Yhdyskun­ta­jät­teistä ei “puh­tai­ta” jakei­ta poltoon liikene, jos 50% kier­rä­tys­tavoite aio­taan saavu­taa. Toisaal­ta tulos­sa ole­va organ­isen jät­teen kaatopaikkakiel­to edel­lyt­tää huono­laa­tuisenkin jät­teen hyö­dyn­tämistä. Jätevoimaloi­hin, joi­ta hal­ven­tavasti nimit­telet “mas­s­apolt­to­laitok­sik­si” sovel­tuu juuri tämä yhdyskun­ta­jät­teen epäpuh­das jään­nös hyödynnettäväksi. 

    Kaik­ki Suomen toimi­vat ja sun­nitel­lut jätevoimalat on sun­nitel­tu ole­mas­sa ole­vi­in läm­mön- ja säkön­tuotan­non tarpeisi­in ja täyt­tävät kirkkaasti EU-jäte­di­rek­ti­ivin R1 hyö­dyn­tämiselle asete­tut vaa­timuk­set. Suomen uusien jätevoimaloiden sähkön­tuotan­non hyö­ty­suhde tulee ole­maan noin 25% ja Van­taan jopa yli 40%, kuten Jyr­ki Lohi jo oikaisikin.

    Rin­nakkaispoltossa on hyö­ty­suh­teen syytä ollakin reilusti yli tuon 25 %, kun jo pelkästään laitok­sen Tyran­nosauruk­sen murskaimein usei­den megawat­tien teho haukkaa laitok­sen sähkön­tuotan­nos­ta jopa 15 %. 

    Vielä käyt­tämääsi “kierrätyspolttoaine”-termiin. Ter­mi on Suomen jäte­lain vas­tainen. Jät­teen poltol­la tai polt­toaineil­la ei ole mitään tekemistä kier­rä­tyk­sen kanssa. Tässä “kier­rä­tyspolt­toaineen” tapauk­ses­sa ehkä sen ver­ran, että sen valmis­tus onnis­tuu parhait­en kier­rä­tyskelpoi­sista yhdyskuntajätteistä.
    Toivoisin, että puhut­taisi­in jät­teistä ja asioista niiden oikeil­la ja kokonimillä.

    Vastaa

    1. Van­taan voimalan polt­topaineena on maakaa­su ja jäte. Jät­teen­polton raken­nusaste pitää laskea vähen­tämäl­lä kmoko laitok­sen energtiantuotan­nos­ta, läm­möstä ja sähköstä, nykyaikaisen maakaa­sukom­bi­laitok­sen tuotos.

       Vastaa

13. Markku Salo: Suomen uusien jätevoimaloiden sähkön­tuotan­non hyö­ty­suhde tulee ole­maan noin 25% ja Van­taan jopa yli 40%, kuten Jyr­ki Lohi jo oikaisikin.

    Maal­likos­ta 40% (Van­taan Ener­gian mukaan 39%) sähkön­tuotan­non hyö­ty­suhde seka­jät­teelle kuu­lostaa toteutues­saan ilmiömäiseltä, jol­loin ainakin itse olen valmis muut­ta­maan mielipi­det­täni massapoltosta.

    Van­taan Ener­gian mukaan laitos käyt­tää (vuosi­ta­sol­la) 930GWh (320000 tn) jätet­tä, 650 GWh maakaa­sua ja tuot­taa 620 GWh sähköä, 870 GWh lämpöä.

    Samas­ta määrästä maakaa­sua Helen tuot­taisi jotain 49% (?) eli 318 GWh sähköä. Jot­ta SRF-voimala olisi tässä kohtaa kil­pailukykyi­nen, pitäisi 320000 ton­nista (teo­ri­as­sa 930 GWh) saa­da irti yli 300 GWh sähköä eli koti­talousjät­teestä yli 30% (sähkön­tuotan­non) hyö­ty­suhde ? Ovatko­han nämä luvut var­masti realistisia? 

    Näin hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la var­maankin lähi­maakun­takeskuk­sista kan­nat­taisi kul­jet­taa syn­ty­paikkala­jitel­tua koti­talousjätet­tä Helsinki­in poltet­tavak­si, ja lähet­tää tääl­lä jäte­vir­ras­ta irroitet­tu SRF samal­la junal­la takaisin halvem­pi­en voimaloiden polttoaineeksi.

    SRF syn­ty­isi var­maankin tehokkaim­min yksi­tyisel­lä puolel­la, Van­taan jät­teenkäsit­te­lykom­bi­naatin ympäril­lä lie­nee tilaa.

    Vastaa

14. Kyl­läpä suo­ma­laisen insinöörin mieltä läm­mit­tää kuul­la, että OS on näinkin konkreet­tis­es­ti kiin­ni jos­sain todel­lises­sa eko-busineksessa.

    Onnit­te­lut!

    Itse kier­rän asi­akkaiden luona esimerkik­si myymässä suo­ma­laisen Mari­Mat­ic-fir­man jätteenkäsittely-systeemejä. 

    Niis­sä on huip­pu-tek­nol­o­gisia läpimur­to-ajatuk­sia ja kun­nol­lista vienti-pöhinää!

    Suo­ma­laisen lot­tokansan haveen mukaises­ti, tarkoituk­se­nani on kimp­pakol­le­go­jeni kanssa rikas­tua tässä oikein per.….sti.

    Rikas­tu­mises­sa käytän hyväk­si 30+ vuo­de­na aikana saami­ani mustelmia, koulu­tus­ta ja koke­mus­ta, sekä mak­sankuor­mi­tuk­sel­la raken­net­tua laa­jaa kon­tak­tiverkkoa eri maissa. 

    Jot­ta onnis­tun rikas­tu­maan, on pakko ottaa armot­tomas­sa kil­pailu­ti­lanteessa rajua yrit­täjäriskiä, joka on usein sel­l­aista tasoa, että sel­l­aiseen tääl­lä Suomen lin­tuko­dos­sa har­voin törmää.

    Tässä yrit­täjän lot­topelis­sä men­estymiseen vaa­di­taan rautaisia her­mo­ja, huip­pu-sydänkirur­gin ver­taista ammat­ti­taitoa, eri­no­ma­sia kollee­go­ja, ja aimoan­nos onnea. 

    Arvaanko­han oikein: OS ei istu nois­sa hal­li­tuk­sis­sa eko-altru­is­tis­es­ti, ilman palkkaa? Ehkä sihdis­sä onkin uusi asunto? 

    Toiv­otavasti OS kumar­tuu nöyrästi viher­gu­run, Hei­di Hau­ta­lan eteen, ja anoo jo etukä­teen armoa.

    Sep­po Korppoo
    Ris­ki-yrit­täjä, joka toiv­ot­taa OSn ter­ve­tulleek­si mukaan rikas­tu­maan oikein kunnolla

    Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara: Van­taan voimalan polt­topaineena on maakaa­su ja jäte. Jät­teen­polton raken­nusaste pitää laskea vähen­tämäl­lä kmoko laitok­sen energtiantuotan­nos­ta, läm­möstä ja sähköstä, nykyaikaisen maakaa­sukom­bi­laitok­sen tuotos.

    Voihan sen noinkin laskea. Samaa peri­aatet­ta pitää tuol­loin käyt­tää arvioitaes­sa jät­teen rin­nakkaispolton hyötysuhdetta. 

    Rin­nakkaispoltossa voimalaitok­sen pääpolt­toaine on yleen­sä kivi­hi­ili, turve tai puu ja yleen­sä vain hyvin pieni osa (esim. 10%) on jätepolttoainetta. 

    Lisäk­si rin­nakkaispolton jätepolt­toainet­ta valmis­tet­taes­sa iso osa ainakin yhdyskun­ta­jättestä ja sen läm­pöar­vos­ta hukataan jalostuk­sen rejek­t­inä kaatopaikalle. Kun vielä vähen­netään Tyran­nosauruk­sen esikäsit­te­lyn, ei niin pieni (=megawat­te­ja), sähkön kulu­tus puhutaan samas­ta asi­as­ta ja hyö­ty­suhtei­ta voidaan jopa vertailla. 

    Jätevoimalat sovel­tu­vat kier­rä­tyskelvot­toman yhdyskun­ta­jät­teen hyö­dyn­tämiseen myös valmis­teil­la ole­van orgaanisen jät­teen kaatopaikkakiel­lon tul­lessa vuon­na 2016.

    Vastaa

16. - Mas­s­apolt­to ei ole hal­ven­ta­va ter­mi vaan oikea. Jätevoimala on hämäävä, kos­ka Lah­den kaa­su­tus­laitoskin on jätevoimala (vaik­ka käyt­tää 100% kier­rä­tyspolt­toainet­ta). Lah­den laitos on siis lain mukaan jätevoimala= jät­teen­polt­to­laitos= 100% jätet­tä polt­ta­va kat­ti­la, joka on myöskin aina päästökau­pan ulkop­uolel­la. Mas­s­apolt­to viit­taa siihen että jäte polte­taan käsit­telemät­tömänä ilman palakoon olen­naista pienen­tämistä, mas­sana ja jäteau­tot tuo­vat jät­teen sinne suo­raan keräys­re­it­eiltä ilman laadun­tark­istus­ta ja pros­es­soin­tia käsit­te­ly­laitok­sel­la. “Ei nimi miestä pahen­na ellei mies nimeä” 

    - Alan ammat­tile­htien mukaan Van­taan Ener­gia voit­ti sil­loisen YTV:n polt­tok­isan, johon sai osal­lis­tua vain ulko­laisel­la tekni­ikalla, koti­maiset oli sul­jet­tu pois, hin­nal­la 49 euroa/tonni. Tuli toinenkin tar­jous, For­tu­min 162 euroa/tonni. Mikä on oikea hin­tata­so? Jos se on noin 50 euroa niin kyl­lä oli For­tum härs­ki. Jos taas 160 euroa niin mik­si köy­hä Van­taa lahjoit­ti noin mil­jar­di euroa kat­ti­lan toim­inta-aikana rikkalle Helsingille ja vielä rikkaam­malle Espoolle? Jom­pikumpi tar­joa­jista oli ihan hul­lu! Tai ei osaa laskea. Tai samal­la sovit­ti­in jostain muustakin?

    - Jos mas­s­apolt­to on niin ylivoimainen tekni­ik­ka niin mik­si se tarvit­see suo­jak­seen lain suo­man monop­o­lin? Koti­talousjätet­tä ja muu­ta kun­ta­jätet­tä ei saa kier­rät­tää eikä hyö­dyn­tää vaan kaik­ki on vietävä kun­nan niin määrätessä massapolttoon.

    Vastaa

17. Las­si Hieta­nen: Jos mas­s­apolt­to on niin ylivoimainen tekni­ik­ka niin mik­si se tarvit­see suo­jak­seen lain suo­man monopolin?

    Tämä on tapa laskea jätevoimala­toimit­ta­jalle ris­ki sel­l­aisek­si että investoin­ti on toteutet­tavis­sa. Yhtä hyvin tar­jous­pyyn­nössä olisi voitu edel­lyt­tää volyymi­hin­noit­telun perus­tu­van (pienem­pään) kiin­teään ja muut­tuvaan osaan. Julkises­sa kil­pailu­tuk­ses­sa selkey­den kri­teer­it eivät aina talon­poikaisjär­jel­lä aukea.

    Lait ovat muutet­tavis­sa, eikä sopimustekni­ikas­sa toiv­ot­tavasti ole estet­tä sille että esimerkik­si ulkoinen toim­i­ja voi poimia jäte­vir­ras­ta rusi­noi­ta pul­las­ta ja kor­va­ta volyymin tuo­ma­l­la tilalle koti­talousjätet­tä YTV-alueen ulkop­uolelta. Tältä excel-har­joituk­selta puut­tuu vain käytän­nön poh­ja niin pitkään kun laitok­sen todel­li­nen kap­a­siteet­ti, kus­tan­nuk­set ja hyö­ty­suhde ovat demonstroimatta.

    Vastaa

18. Mas­s­apolt­to on jät­tei­den hävi­tymenetelmä ei hyö­dyn­tämistä. Mas­s­apolt­toon ollaan joudut­tu, kos­ka kun­nal­lisien jäte­laitosten jät­tei­den maa­han kaivami­nen eli kaatopaikka­toim­inta on tien­sä päässä. Jäte­laitok­sille ei sovi, että jät­teestä erotel­laan kier­rä­tyskelpoiset jakeet ennen polt­toa ja polt­tosyöte esikäsitel­lään. Jokainen mas­s­apoltet­tu ton­ni lisää näi­den laitosten lasku­tus­ta ja vapaasti muiden toim­i­joiden kier­rät­tämät ton­nit vähen­tää sitä. Mas­s­apoltos­ta syn­tyy pait­si läm­pöä ja sähköä myös tuhkaa. Sekalainen syöte lisää tuhkan määrää ja mas­s­apolton tuhkaan on sitoutunut kaik­ki ne poltossa syn­tyvät yhdis­teet, jot­ka saadaan savukaa­su­pesuril­la blokat­tua pois. Täm­möi­nen tuh­ka pitääkin sit­ten sijoit­taa eri­tyiskaatopaikalle heti ydin­jät­teen varas­ton viereen. Eri­tyis­es­ti häm­mästyt­tää, kuka on antanut jäte­laitok­sille oikeu­den myy­dä jäte­ton­ne­ja polt­toon enem­män kuin tavoit­teena ole­van 30 %:n osu­u­den jät­teestä. Eihän 50 % mate­ri­aa­likier­rä­tys­tavoitet­ta voi edes teo­ri­as­sa saavut­taa jos poltos­ta tulee ensisi­jainen käsit­te­ly­menetelmä. Rin­nakkaispoltossa polte­taan lajitel­tua jätet­tä, jos­ta voidaan hel­posti ohja­ta sivu­un se jäte­vir­ta, jolle tule­vaisu­udessa löy­tyy mielekkäämpi käsit­te­ly­menetelmä uunin sijaan. Mas­s­apolt­to estää help­pona, tosin arve­lut­ta­vana, tapana lop­ullis­es­ti mate­ri­aa­likier­rä­tyk­sen tuotekehityksen.

    Vastaa

19. Vahin­gos­sa eksyin tänne kun etsin ener­giatuotan­non raken­nusastet­ta vs.arinapoltto/sementtiuuni/kaasutus.
    Mie­lenki­in­toinen keskustelu aiheesta, mut­ta käsit­tääk­seni esikäsitelemätön syöte ei juuri itsek­seen pala vaan vaatii tukipolttoainetta.
    Van­taa ener­gia käyt­täneen kaa­sua ja syöt­teeseen sekoitet­tavaa puuta,jolloin on aika vaikea määrit­tää aitoa hyö­ty­suhdet­ta ns hyötyvoimalalle.

    Toki kysesiä jät­teen ter­misiä käsit­te­ly­laitok­sia tarvit­ta­neen kos­ka se on käytän­nössä helpoin tapa päästä jät­teistä eroon. Lisäk­si se selkeyt­tää syn­ty­paikkala­jit­telua. Mut­ta ener­giatuotan­toa ja jät­teenkäsit­te­lyä ei ole syytä yhdis­tää tähän. Tuo­ta syötet­tä ei voi kut­sua polt­toaineek­si hyväl­lä tahdollakaan.Ehkäpä KYV 2 vaa­ti­ma syöte ansait­see jo nimik­keen jäte­peräi­nen kiin­teä polt­toaine. Toki jät­teen­tuot­ta­jille tämä antaa säästöjä kun vuo­den vai­h­teessa nou­se­va jätevero on omi­aan anta­maan kil­pailue­t­ua nimeno­maan ter­miseen käsittelyyn.Lisäksi tämä ns help­po­jäte­la­ji mah­dol­lis­taa jakei­den yhdis­te­lyä, jol­loin pieniä määäriä jät­teitä tuot­ta­van yri­tyk­sen on help­po vali­ta tämä van­ha kun­non seka­jäte. Sin­nehän se bunkkeri­in uppoaa. Toisaal­ta kuo­nan määrä tulee ole­maan tule­vaisu­udessa melkoinen, sitä voi sit­ten kär­räille mil­loin min­nekin hyötykäyttöön.. 😀

    Vastaa