Valtionosuuksista riippuvat kunnat

27.2.2012 · Aihe: Eduskuntatyö, Kuntajako, _ 

Aamu-uutisissa käsiteltiin kuntien valtionosuusriippuvuutta. Espoo saa tuloistaan valtionosuuksina kaksi prosenttia ja Ranua 60 prosenttia (1). Kuntaliiton Timo Kietäväinen sanoi, että asiaa ei paljon auta se, jos kaksi köyhää yhdistetään. Juuri Ranuan osalta auttaisi, koska sitä oltaisiin yhdistämässä Rovaniemeen.

Ongelma ei ole valtionosuusriippuvuus vaan se, että valtionosuuksia on vaikea kohdistaa oikeudenmukaisesti pieniin kuntiin. Vanhusvaltainen kunta on eräänlainen vanhainhoidon vakuutusyhtiö, joka saa valtiolta vakuutusmaksua vanhusten lukumäärän mukaan ja kantaa riskin vanhusten hoidon tarpeesta. Vakuutusmaksua kunta saa valtiolta 65-74 vuotiaasta noin 3000 euroa, 75-84 vuotiaasta noin 10 000 euroa ja 85 vuotta täyttäneestä noin 22 000 euroa. Tällä pitäisi sitten tulla toimeen. Arvo Ylppö –tyypin vanhus, joka elää satavuotiaaksi ja käyttää ainoana kunnallisena palveluna työväenopiston ranskankurssia, on kunnalle lottovoitto, kun taas 60-vuotiaana dementoitunut mutta laitoshoidossa 90-vuotiaaksi elävä on taloudellinen katastrofi. Laitoshoito maksaa noin 50 000 euroa vuodessa. Sen lisäksi on riski esimerkiksi ohitusleikkauksen tarpeesta. Tässä on myös vähän geneettistä vaihtelua, joka syrjii Itä-Suomea noin yleensä ja joitain syrjäkulmia todella pahasti. Osumatarkkuutta yritetään parantaa sairastavuuskertoimella, joka perustuu alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Korrelaatio on kenties oikean suuntainen, mutta selitysaste heikko. Jos kunnat olisivat isompia, valtionosuudet kohdistuisivat oikeudenmukaisemmin.

Ison kunnan osalta nämä menevät suunnilleen tasan, mutta pienen kunnan osalta satunnaisuus on valtaisaa. Siksi meillä on tarjolla esimerkiksi pieniä kuntia, jotka pärjäävät loistavasti ja sitten niitä pieniä kuntia, jotka eivät pysty tarjoamaan väestölleen lakisääteisiä palveluja.

Tässä ei auta kuntien välinen yhteistyö, koska vaikka vanhukset hoidetaankin yhteisessä vanhainkodissa, lasku menee kunnalle eikä sitä tasata.

Pienet kunnat ovat aivan liian pieniä toimimaan asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalveluja takaavina vakuutusyhtiönä.

++++

(1)    Tosiasiassa Espoo saa valtionosuuksia ihan samojen periaatteiden mukaan kuin Ranua, mutta Espoon osuus verotulojen tasauksesta vähennetään sen valtionosuuksista. Tämä tehdään perustuslakijuristien rauhoittamiseksi. Se, että Espoo joutuisi maksamaan suoraan verotuloistaan osan Ranualle, sotisi kuulemma kuntien verotusoikeutta ja muuta sellaista vastaan, mutta ei se, että valtio vähentää verotulojen perusteella Espoon valtionosuuksia. Perustuslakijuristin pään sisälle olisi joskus mielenkiintoista päästä. Heitä ei häiritse tässä edes se, että valtionosuudet voivat mennä negatiivisiksi ja ovat menneetkin.

Kommentit

11 Vastausta artikkeliin “Valtionosuuksista riippuvat kunnat”

  1. JP kirjoitti 27.2.2012 kello 9:16

    Onko hallitusohjelmassa, puhumattakaan tulevista hallitusohjelmista, “pysyvästi sovittu” että vanhainhoidon ym.vakuutusmaksut säilytetään nykyisissä arvoissaan ja muut valtion säästötapeet menevät jatkossakin niiden alentamisen edelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juho Laatu kirjoitti 27.2.2012 kello 9:22

    > Juuri Ranuan osalta auttaisi, koska sitä oltaisiin yhdistämässä Rovaniemeen.

    Kumpikohan olisi reilumpaa, laittaa rovaniemeläiset naapurit kustantamaan Ranualaisten eläminen vai kustantaa kulut kaikki yhdessä?

    > Tässä ei auta kuntien välinen yhteistyö, koska vaikka vanhukset hoidetaankin yhteisessä vanhainkodissa, lasku menee kunnalle eikä sitä tasata.

    Helppoa. Sovitaan niin, että kustannukset tasataan. Tai sitten kunta ottaa vakuutuksen. Tai sitten valtio maksaa toteutuneiden kulujen mukaan.

    Paikalliset rajojen siirrot eivät ole oikea lääke huonoihin verotus- ja rahoitusköytäntöihin. Oikea riskien tasaamisen taso on valtion taso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2012 kello 15:24

    Jos valtio maksaa toteutuneiden kuljen mukaan, niitä kuluja tulee aika paljon. Sen joka päättää mitää maksaa. Muuten saamme kullattuja ovenkahvoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Petri Wikström kirjoitti 27.2.2012 kello 10:08

    Missä kohtaa kunnan väkiluvussa noin suunnilleen menee pienen kunnan riskiraja ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 27.2.2012 kello 11:15

    Muistatteko kuntien kantokykyluokituksen? Sen kumottu, mutta samasta asiastahan tässä on kyse. Paitsi että 10 kategorian asemasta meillä on – sinänsä oikein – sata kantokykyluokkaa.

    Perustulakijuristit ovat joskus oikeammassa kuin noin vtl-järjellä voisi kuvitella. Heidän päähänsä voi mennä vaikkapa lukemalla Kastaria tai Jyrängin valtio-oikeuden oppikirjan. Kelsenin “Puhdas oikeusoppi” on must*. Mutta senhän Ode on lukenut jo lukiovuosinaan, jolloin kirja ilmestyi suomeksi?

    * Huomasin kerran, että se oli prof. Ylöstalon kirjahyllyssä aivan käsikirjojen kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Markku af Heurlin kirjoitti 27.2.2012 kello 11:19

    Oliskohan jonkinlainen poolaus ratkaisu? Tätätän käytetääbn vakuutukissa, varsinkin meri- ja lentovakuutuksissa, joissa yksittäiset riskit ovat suuret.

    Joku tietävämpi voisi kertoa enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2012 kello 14:12

    Poolauksessa on aina ongelmana riskin tahallinen aiheuttaminen. Jos menot tasataan, kunta ei voi niistä yksin päättää. Silloin se enää olekaan itsenäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Juho Laatu kirjoitti 27.2.2012 kello 18:34

    Osmo Soininvaara:
    Jos valtio maksaa toteutuneiden kuljen mukaan, niitä kuluja tulee aika paljon. Sen joka päättää mitää maksaa. Muuten saamme kullattuja ovenkahvoja.

    Minusta olisi luontevaa, että terveydenhoidossa kulut hyväksyttäisiin lääketieteellisin perustein. Jos kunta vahingossa tai hyviä palveluita tarjotakseen lähettää yhteiseen terveyspuulaakiin asiakkaita tiheämmin, kuin normaali palvelutaso edellyttää, se saisi ylimääräisistä laskun.

    Samalla tavalla kuin lääkärit nyt harkitsevat kenet hoidetaan seuraavaksi, ja kuka saa olla jonossa, he voisivat samalla arvioida, milloin kunnan lähettämät kevyemmät tapaukset voidaan ottaa hoitoon yhteispuulaakissa.

    Mitään kustannusautomaatteja emme siis halua, vaan vain vapauden hoidattaa potilaita joko Suomen normitasolla tai sitä paremmin. Jos kaikki osakaskunnat haluavat tarjota perustason terveydenhoitoa, sopiva taso löytynee jo lähettävien ja vastaanottavien lääkärien välisillä puhelinkeskusteluilla. Tämä pitää helposti sisällään myös vaikeiden potilaiden kustannusten tasaamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. mertsi kirjoitti 27.2.2012 kello 20:07

    Isoissa kunnissa niitä kultaisia ovenkahvoja vasta laitellaankin, kuten nyt se sosiaalijohtajan sisustusratkaisu. Pienessäkin kunnassa saattaa joku espoolainen huono-omatuntoinen omainen saada satunnaisesti aikamoisen kuluryöpyn aikaiseksi valittaessaan mummunsa syöttämisestä tai syöttämättä jättämisestä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 27.2.2012 kello 21:15

    Osmo Soininvaara:
    Poolauksessa on aina ongelmana riskin tahallinen aiheuttaminen. Jos menot tasataan, kunta ei voi niistä yksin päättää. Silloin se enää olekaan itsenäinen.

    Käsittääkseni sama ongelma on vakutuuspoolauksessa. Ja siihen kai löytynyt ratkaisut. Ainakin jotenkuten toimivat. Kukaan eiole yksin maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tero kirjoitti 28.2.2012 kello 19:03

    Kuntien väliset rahansiirrot ovat jotain sellaista, jota tavallinen tallaaja ei kykene ymmärtämään. Toisesta taskusta annetaan ja toisesta otetaan.

    Luettuani tämän kirjoituksen sekä kuunneltuani Politiikkaradion keskustelun (vähän aikaisempi postauksesi), heräsi minulle kysymys: Onko Suomessa ainuttakaan kuntaa, joka on hoitanut raha-asiansa vastuullisesti ja hyvin? Siis siten, että se pärjää omilla kunnallisveroilla ja liikelaitoksillaan. Voiko yksikään kunta perustella itsenäisyyttään hyvin hoidetulla taloudella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus