Ekolandian sähköntuotanto

Kos­ka keskimääräis­ten ja mar­gin­aal­is­ten päästö­jen käsit­teet ja eri pituiset tarkastelu­jak­sot näyt­tävät tuo­ta­van häm­men­nys­tä, esitän leikkimielisen tari­nan. Asian yksinker­tais­tamisek­si esitän kivi­hi­ilen mit­tayk­sikök­si sen läm­pöar­voa kilo­wat­ti­tun­teina. Tässä on vähän oiot­tu mutkia, jot­ta pääa­sia pysy­isi ymmärrettävänä.

Kuvitelka­amme Ekolan­di­an ole­van sähköverkoltaan sul­jet­tu maa, jos­sa sähkönku­lu­tus on tasaiset 10 000 MW ympäri vuo­den, jos­ta 9 000 MW tuote­taan sään­nöstelemät­tömäl­lä vesivoimal­la ja 1 000 MW kivi­hi­ilel­lä. Hiilivoimalan hyö­ty­suhde on 40 %, joten kivi­hi­iltä lapi­oidaan voimalan kitaan 2500 MWh tun­nis­sa. Ekolan­di­an ympäristömin­is­ter­iö ja teknilli­nen korkeak­oulu laske­vat, että yhteen kulutet­tuun kilo­wat­ti­tun­ti­in on men­nyt 0,25 kWh kivi­hi­iltä, mut­ta sähköl­lä talon­sa läm­mit­tävät sekä paikalli­nen rautatiey­htiö laske­vat päästöik­seen pyöreät nol­la, kos­ka he osta­vat pelkkää vesisähköä. Kivi­hi­ilen kulut­ta­jak­si on uhrautunut ulko­mainen kaivosy­htiö, kos­ka se on valmi­ik­si pahis ja kos­ka sen toim­i­tusjo­hta­jal­la on taipumus­ta älyl­liseen rehellisyy­teen. Ekolan­di­an asukkaat eivät viit­si sähköä säästel­lä, kos­ka eihän siitä ole päästöjä. Niin­pä kovin yleinen har­ras­tus on läm­mit­tää uima-altaat paukku­pakkasil­la ja käy­dä talvel­la uimas­sa höyryävän lämpimässä uima-altaassa.

Kun Ekolan­di­an omi­nais­päästöt ovat kymme­ne­sosa tavanomais­es­ta kivi­hi­ilivoimalan omi­nais­päästöistä, ympäristömin­is­ter­iö havait­see, että on suo­ranainen ekoteko houkutel­la maa­han ulko­mainen alu­mi­in­isu­lat­to, jon­ka  sähkön kulu­tus on 1000 MW. Tämän jäl­keen Ekolan­di­an sähkönku­lu­tus onkin 11 000 MW, jos­ta edelleen 9 000 MW tulee sähköstä ja nyt jo 2 000 MW tulee kivi­hi­ilestä. Joku väit­täisi, että alu­mi­in­isu­lat­to pyörii kokon­aan kivi­hi­ilel­lä. Ympäristömin­is­ter­iö ja teknilli­nen korkeak­oulu todis­ta­vat, että vaik­ka omi­nais­päästöt ovat nousseet, on edelleen ekoteko tuot­taa alu­mi­inia juuri Ekolan­di­as­sa, kos­ka yhteen kilo­wat­ti­tun­ti­in sähköä menee vain 0,45 kWh kivi­hi­iltä. Muual­la se saas­tut­taisi paljon enemmän.

Ekolan­dia käyn­nistää sähköpörssin ja sähkön hin­ta pomp­paa kaikkien häm­mästyk­sek­si kivi­hi­il­isähkön tasolle, vaik­ka suurin osa sähköstä tuote­taan edullis­es­ti vesivoimal­la. Alu­mi­inite­hdas pakkaa kamppeen­sa. Näin markki­na­t­alous tuhoaa ekol­o­gisu­ut­ta ja aiheut­taa hiilivuodon. Sähkönku­lu­tus on taas 10 000 MW.

Joku ehdot­ti, että Ekolan­di­an väki luopuisi läm­mitet­tävistä uima-altais­taan ja tilk­it­sisi talo­jen­sa läm­pövuodon, kos­ka näin voitaisi­in hel­posti säästää 1000 MW ja sulkea koko hiilivoimala. Se koet­ti­in turhak­si, kos­ka vesivoimaa ostaneil­la taloil­la ei ollut mitään tekemistä hiilivoiman kanssa.

Joku val­opää ehdot­taa, että Ekolan­di­an lauhde­voimala muute­taan vastapainevoimalak­si ja osa sähköläm­mi­tyk­ses­tä kaukoläm­mök­si. Tuhan­nen megawatin hiilivoimalan kor­vaa­jak­si riit­täisi vastapainevoimala, joka tuot­taa 330 MW sähköä ja 670 MW läm­pöä per­ille toimitet­tuna. Tämä veisi kivi­hi­iltä vain 1100 MWh tun­nis­sa, eli säästöä tulisi 1400 Mh. Han­ke kaatuu kuitenkin Ekolan­di­an asukkaiden ympäristöti­etoisu­u­teen. Kaik­ki halu­a­vat läm­mit­tää syn­nit­tömästi vesisähköl­lä eivätkä syn­tis­es­ti kivi­hi­ilestä tehdyl­lä kaukolämmöllä.

Muute­taan­pa ole­tuk­sia. Ekolan­di­an sähkönku­lu­tus ei olekaan vakio, vaan nou­dat­taa vuo­de­naiko­jen mukaan sinikäyrää niin, että kulu­tus on alim­mil­laan 9 000 MW ja korkeim­mil­laan 11 000MW. Vesivoiman lisäk­si tarvi­taan teholtaan 2 000 MW kivi­hi­iltä, mut­ta voimalat ovat suuren osan vuodes­ta vajaakäytössä ja juhan­nuk­sen tienoil­la kiin­ni kokon­aan. Kon­ser­vati­ivi­nen puolue voit­taa vaaleis­sa ja julis­taa, että kuka vain saa luvan rak­en­taa ydin­voimalan ja kor­va­ta saas­tut­ta­van hiilivoimalan päästöt­tömäl­lä ydin­voimal­la. Yhtään halukas­ta ei kuitenkaan ilmaan­nu, kos­ka ei kan­na­ta rak­en­taa kallista ydin­voimalaa ole­maan pääl­lä vain osan vuodes­ta. Pait­si, jos sen alu­mi­in­isu­la­ton saa takaisin. Sil­loin sähkön kulu­tus onkin min­imis­sään 10 000 MWh ja mak­simis­saan 12 000 MWh. Väli­in mah­tuu iso ydin­voimala, peräti 11 000 MWh. Se joutuu ole­maan vähän aikaa vuodes­ta kiin­ni, mut­ta pitäähän se joskus huoltaa. Alu­mi­in­isu­lat­to ostaa sähkön­sä vesivoimaloista, kos­ka se halu­aa pitää kiin­ni maineestaan. Joku väit­täisi, että se toimii ydinsähköllä.

Sil­loin täl­löin alu­mi­in­isu­latossa kuitenkin pan­naan toimeen ympäristömieli­nen työn­seisaus ja sähkön kulu­tus las­kee 1 000 MW:lla. Ydin­voimalaa ei tämän takia sul­je­ta, vaan säästö kohdis­tuu kokon­aan hiilivoimaan. Lop­ul­ta alu­mi­in­isu­lat­to kyl­lästyy ja muut­taa taas muualle. Ydin­voimala menee konkurssi­in, mut­ta konkurssipesä näkee viisaak­si jatkaa sen toim­intaa, vaik­ka voimala onkin pääl­lä vain osan vuodes­ta. Konkurssi­hallinto tekee sopimuk­sen matkailu­vi­ra­nomais­ten kanssa ja sopii, että tehon säätämi­nen tehdään vesivoimas­ta ja vapaana kuo­hu­vas­ta koskesta tehdään turistipyydys.

Pakite­taan lähtöti­lanteeseen ja muute­taan ole­tuk­sia. Ekolan­di­an sähkönku­lu­tus on 9000 MW, mut­ta asukkaat läm­mit­tävät talon­sa trendikkäästi maaläm­möl­lä, joka on siis sähköläm­mi­tys­tä, mut­ta jon­ka hyö­ty­suhde on 3. Edelleen joku val­opää ehdot­taa kivi­hi­ilivoimalan muut­tamista vastapainevoimalak­si ja osan maaläm­mite­ty­istä taloista muutet­tavak­si kaukoläm­mölle. Nyt tarvit­taisi­in vähän isom­pi vastapainevoimala, sähköte­holtaan 600 MW, jol­loin läm­pöä tulee 1200 MW ja kivi­hi­iltä pitää lapi­oi­da 2000 tun­nis­sa MWh. Hiiltä säästy­isi siis 500 MWh tun­nis­sa. Tästä ei tule kuitenkaan mitään. WWF etur­in­ta­mas­sa rien­tää julis­ta­maan, että maaläm­pö on ekoteko ja saas­tut­ta­van kivi­hi­ilikaukoläm­mön käyt­tö saatanasta.

41 vastausta artikkeliin “Ekolandian sähköntuotanto”

  1. Jospa ei kuviteltaisi mitään, vaan puhut­taisi­in vai­h­teek­si faktoista:

    Suomes­sa asuu alle 1% maail­man väestöstä, eikä sen ener­gianku­lu­tuskaan ole hääp­pöistä tasoa.

    Tästä seu­raa, että omil­la toimil­laan Suo­mi ei voi käytän­nössä mitenkään vaikut­taa globaali-ilmas­ton läm­pen­e­miseen, yms. ympäristö-asioihin.

    Toisaal­ta omil­la päätök­sil­lään Suo­mi voi ratkai­sev­astikin vaikut­taa oman maansa tilanteeseen.

    Suo­mi voi esimerk­isi saa­da sel­l­aisen saatanal­lisen eko­hys­te­ria-kohtauk­sen, että tulee maail­man­paran­tamisen nimis­sä tehneek­si päätök­siä, jot­ka aja­vat maas­ta talouskasvua ja työl­lisyyt­tä anta­van teollisuuden.

    Täl­lä taval­la maamme sit­ten nopeas­sa tahdis­sa eko-köy­htyy niin, ettei edes maku­uhaavo­ja estävää mum­monkään­töä pystytä kustantamaan.

    Toisaal­ta, jos taloutemme on vah­va, voimme merkit­tävästikin vaikut­taa esimerkik­si Itämeren puhdis­tamiseen, ja mum­motkin ovat iloisia.

    Sep­po Korppoo
    Ympäristötekni­ikan myyjä, joka tulee sieltä teknil­lis­es­tä korkeakoulusta

  2. Ekolan­deil­la on kuitenkin kansalli­nen vai­et­tu häpeä, hei­dän auton­sa käyvät dieselil­lä! Ekolan­di­an Luku­sokei­den korkeak­oulu ehdot­taakin ratkaisuksi:

    Sen sijaan että käytet­täisi­in 1000MWh män­nynkäpyjä kivi­hi­ilen kor­vaamiseen voimalas­sa, kuten eräs risu­partablo­gisti on ehdot­tanut, tehdäänkin siitä 500MWh käpy­dieselil­lä. Ensin­näkin kivi­hi­ilen kor­vaami­nen män­nynkävy­il­lä las­kee keskipäästöjä vain kymme­ne­sos­al­la kivi­hi­ilen päästöistä, kos­ka 90% sähköstä tehdään päästöt­tömäl­lä vesivoimal­la. Toisek­si, vaik­ka käpy­diesel mak­saa kak­si ker­taa enem­män kuin nor­maali diesel, niin se kan­nat­taa ilman tukia main­iosti jos sen saa myy­dä verova­paasti, kos­ka normi­dieselin hin­nas­ta 60% on veroja.

    Ekolan­di­an Kier­rä­tyspäiväle­hti ei oikein tiedä mitä asi­as­ta kir­joit­taa, kos­ka kysymyk­selle kan­natat­teko ydin­voimaa ei ole oikein luon­te­vaa rakoa. Mis­tä nyt kolumnoida?

  3. Min­ulle opet­ta­va tari­na. Ton mukaan mikään muka ekoteko ei ole mitään, ellei hiilivoimaa voi vähen­tää. Maaläm­mön käyt­tö siis syvältä ellei nyt siir­ry­tä suo­ras­ta sähköläm­möstä, tahi käytetä omia tuulimyllyjä/aurinkopaneleita lait­teen pyörittämiseen.
    Mikäli noi luvan saa­neet ydin­voimalat joskus toimi­vat, niin voidaanko jotkut hiilivoimalat pan­na koi­pus­si­in? Vai joko noi­ta van­ho­ja (Lovi­isa) lakkaute­taan silloin?

  4. MIVa: Min­ulle opet­ta­va tari­na. Ton mukaan mikään muka ekoteko ei ole mitään, ellei hiilivoimaa voi vähen­tää. Maaläm­mön käyt­tö siis syvältä ellei nyt siir­ry­tä suo­ras­ta sähköläm­möstä, tahi käytetä omia tuulimyllyjä/aurinkopaneleita lait­teen pyörittämiseen.Mikäli noi luvan saa­neet ydin­voimalat joskus toimi­vat, niin voidaanko jotkut hiilivoimalat pan­na koi­pus­si­in? Vai joko noi­ta van­ho­ja (Lovi­isa) lakkaute­taan silloin?

    Sem­moista ympärivuo­tista hiililauhdet­ta jon­ka voi kor­va­ta on ehkä noin 1000MW, suu­ru­us­lu­okkaa OL3. Tämän takia yksi jos toinen on ihme­tel­lyt, että mik­si niitä ydin­voimaloi­ta on kau­pat­tu koti­maisel­la tarpeel­la. Vien­ti on tietenkin toinen juttu.

    Ydin­voimaa tulee Suomeen jonkun ver­ran, saa nyt nähdä kuin­ka moni niistä voimaloista toteu­tuu, ja ilmeis­es­ti Nord­Poolin alueelle tuulivoimaa aika paljon. Kun siir­toka­p­a­siteetit on rajal­lisia niin tässä voi käy­dä niinkin, että sähköstä tulee yli­tar­jon­taa, ja kaukoläm­pöä tehdään osan aikaa esimerkik­si mer­iläm­pöpumpuil­la. Eli taval­laan käytetään kaukoläm­pöverkkoa akkuna.

  5. Sep­po Korp­poo:
    Suomes­sa asuu alle 1% maail­man väestöstä, eikä sen ener­gianku­lu­tuskaan ole hääp­pöistä tasoa.

    Tästä seu­raa, että omil­la toimil­laan Suo­mi ei voi käytän­nössä mitenkään vaikut­taa globaali-ilmas­ton läm­pen­e­miseen, yms. ympäristö-asioihin. 

    Tuol­la logi­ikalla suuren kiinalaisen kaupun­gin asu­jaimis­to ei myöskään voi päätök­sil­lään vaikut­ta globaalei­hin ympäristöon­gelmi­in käytän­nössä mitenkään, ja pienem­pi­en yhteisö­jen asu­jaimis­to ei senkään ver­taa. Kukaan ei siis voi ja kenenkään ei pidä tehdä mitään.

  6. Ekosähkön myyn­ti on sähkön­pe­sua. Jos ostat ekosähköä Helsingis­sä, sitä ei var­masti tule pis­torasi­as­ta. Sieltä tulee hiilivoima- tai ydin­voimasähköä, joka on pesty pohjo­is­maises­sa sähköpörssissä. 

    Itsel­läni on Kraft ocj Kul­turin sähkö, joka on tuotet­tu vesivoimal­la Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa. Olen var­maan ain­ut seudul­la, joka hom­maa sähkön­sä sieltä. Hie­man arve­lut­taa, kun tämä sähkö tulee samo­ja johto­ja pitkin kuin kaikkien muidenkin sähköt.

    Lihas­sa ja makkaras­sa pitää olla valmis­ta­jan leimat. Sähkössä ei.

  7. Puu­ve­neel­lä ahve­nia järvel­lä jah­taa­va ekoukko ihmettelee, mik­si Ekolan­di­aan halu­taan alu­mi­inite­hdas. Ran­nal­la sit­ten tapaa kolme nuorehkoa Jup­pi­lan­di­as­ta tul­lut­ta miestä. Asi­aa ihme­tel­lessä ukon silmät sokaisee jup­pi­en Audin alu­van­teista tule­va hei­jas­tus ja niiden järkevyy­destä kysel­lessä jupit suut­tuvat ukolle ja heit­tävät olut­tölkeil­lään hänet matkoi­hin­sa. Jup­pi­lan­di­as­sa ihmis­ar­vo kuulem­ma nousee van­teen koon kas­vaes­sa. Ukol­la vanne vain kiristyy ja valit­telee kotona eukolleen, että ennen riit­ti kun annet­tua kokoaan osasi käyt­tää hyväkseen.

    Korp­poon Sepolle ter­veisiä, että eivät osta enää koh­ta van­haa teknolo­giaa. Vien­nin kasvu­un tarvi­taan ihan oikeasti laadukas­ta tavaraa, ei riitä enää bulk­ki. Uut­ta tulisi, jos van­hat eivät torp­paisi hyödyl­lisil­lä idiooteil­laan kaikkea. Mis­sä muual­la, kuin Suomes­sa, näitä pitäisi sit­ten ensim­mäisek­si kokeil­la ja kehit­tää, jos Suomen ei kan­na­ta panos­taa niihin, kun on niin pieni päästölähde? Mitäs sit­ten myyt, kun van­ha ei kel­paa ja uut­ta ei ole kehit­tynyt, kun rahat on pan­tu van­haan? Pienen maan kyvyt tuskin riit­tävät siihen, että jopa samas­sa fir­mas­sa kehitetään sekä van­haa teknolo­giaa, että sit­ten sille puh­taam­paa kil­pail­i­jaa. Tästä syys­tä aika mon­elle fir­malle pitäisi jakaa viher­pe­sum­i­tali, kun on tarkoi­tus sekä hyvis­tel­lä main­ok­sis­sa uudel­la vähäpäästöisem­mäl­lä ja toisaal­ta jatkaa myös van­hal­la saas­tu­tus­ta ilman main­os­mö­lyä. Fir­man ima­go viher­tyy, mut­ta päästöt kas­va­vat. Poli­itikot sit­ten ensim­mäis­inä jaka­mas­sa ruusu­ja näille maailmanpelastajille. 

    Mummokin kään­tyy kun sitä kään­tää ja vaip­pa vai­h­tuu kun sen vai­h­taa. Raha ei vai­h­da vaip­paa, vaik­ka mum­mo olisikin rahan perään. Aika vai­h­taa ajat­telua, kun val­tio­ta halu­taan ajaa alas ja mum­mot tule­vat koh­ta omaan syliin?

    Loogise­na päätelmänä tästäkin olisi se, että kat­sot­taisi­in mis­tä mate­ri­aaleista asioi­ta tuote­taan ja onko niille tarvet­ta. Mum­mo­hom­mat ja muut inhimil­liseen toim­intaan viit­tavaat tulisikin sit­ten hoitaa muut­ta­mal­la yhteiskun­nan ajat­telua ja anta­mal­la mah­dol­lisuuk­sia pienem­pään, mut­ta yhteisöl­lisem­pään elämään.

  8. Sel­ven­nys nr 1.: Olen yli 20 vuo­den ajan ollut mukana kehit­tämässä ja myymässä huip­puta­soista ympäristötekni­ikkaa useisi­in mai­hin. Ja sama jatkuu.

    Ja nr. 2.: Paras­ta ympäristön­suo­jelua on tehdä jotakin konkreet­tista, eikä tuh­la­ta kallista aikaansa sel­l­aiseen maail­man­paran­tamiseen, jol­la ei ole edes teo­reet­tista onnistumismahdollisuutta.

    Sep­po Korppoo
    Joka toiv­ot­taa kaik­ki ter­ve­tulleik­si tekemään todel­lisia ekotekoja

  9. Ei tarvitse ihme­tel­lä mik­si kihi­ilestä ri mis­sään tavas­sa pidä luop­ua kos­ka on niin energiatehokasta.
    “Ekolan­di­an ympäristömin­is­ter­iö ja teknilli­nen korkeak­oulu laske­vat, että yhteen kulutet­tuun kilo­wat­ti­tun­ti­in on men­nyt 0,25 kWh kivihiiltä”
    nejään kilo­vat­ti­in sähköä tarvi­taan kilo­vat­ti kivi­hi­il­ta. Soini­vaara on näköjään keksinyt IKILIKKUJAN

    1. Eetu Joki­nen,
      Ekolan­di­an ympäristömin­is­ter­iö on keksinyt ikili­ikku­ja, olet­taes­saan, että yksi kilo­wat­ti kivi­hi­il­isähköä tuot­taa siinä sivut­ta yhdek­sän kilo­wat­tia vesisähköä. Tämä on fik­tio­ta, mis­sä sil­lä on vasti­neen­sa todellisuudessa.

  10. Sähkö on sel­l­ainen tuote, jos­sa tuotan­non ja kulu­tuk­sen tulee olla koko ajan tas­apain­os­sa. Kaik­ki sähkö työn­netään yhteiseen verkkoon ja ote­taan yhteis­es­tä verkosta. 

    Kilo­wat­ti­tun­neille ei ole verkon kaut­ta eril­lisiä putkia tiety­iltä voimalaitok­sil­ta tiety­ille kulut­ta­jille eikä kilo­wat­ti­tun­te­ja voi reitit­tää niin kuin bit­te­jä tietoverkoissa.

    Käytän­nössä jär­jestelmä ei voi toimia niin, että kaikille kulut­ta­jille määritel­lään se, onko hänen sähkön­sä vesi, tuuli tai kivihiilisähköä. 

    Entäs sit­ten, kun tulee kui­va vuosi ja vesi­varan­not menee vähi­in. Sil­loin osalle vesisähköä tilan­neista joka tapauk­ses­sa pitää toimit­taa kivi­hi­il­isähköä tai jopa kaikkein kallein­ta kaasuturbiinisähköä.

    Vesi ja tuulisähkön markki­noin­ti luo ihmisille väärän mieliku­van sähkön­tuotan­non jär­jestelmästä. Kyseinen markki­noin­ti on mah­dol­lista vain, kos­ka suurin osa kulut­ta­jista ei väl­itä mis­tä hei­dän sähkön­sä tulee. Sil­loin pienelle osalle kulut­ta­jista voidaan lasken­nal­lis­es­ti todis­taa, että hei­dän sähkön­sä on vesi- ja tuulisähköä.

    Oikeam­paa ajat­telua on se, että jokainen sähköä kulut­ta­va asi­akas on mar­gin­aa­liku­lut­ta­ja järjestelmässä.

    Jär­jestelmän pitäisi toimia niin, että kun kulut­ta­ja podot­taa säästö­toimen­piteil­lään ottote­hoaan sähköverkos­ta, niin vas­taavasti mar­gin­aal­isin eli kallein voimalaitos puolestaan pudot­taa verkkoon tuot­ta­maansa tehoa. 

    Jos kivi­hi­ililaitos on jär­jestelmässä toimi­va kallein voimalaitos, niin vesivoimalaitosten halvem­paan tuotan­toon kulut­ta­jan tehon­pu­do­tus ei vaiku­ta pätkääkään, vaik­ka tehoa pudot­ta­va kulut­ta­ja olisikin vesisähkön tilaaja.

    Siis kaik­ki kulut­ta­jat ovat mar­gin­aa­liku­lut­ta­jia ja jos kivi­hi­il­isähkö on mar­gin­aal­i­tuot­ta­ja, niin kaik­ki kulut­ta­vat kivi­hi­il­isähköä. Pienen­tämäl­lä kulu­tus­taan he voivat pienen­tää kivi­hi­il­isähkön kulu­tus­ta riip­pumat­ta siitä, minkä sähkön tilaa­jia he ovat.

    Näin­hän se menee hin­noit­telus­sakin. Eivät vesisähkön tilaa­jat saa sähköään vesisähkön tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la vaan joutu­vat mak­samaan kalleim­man sähkön­tuot­ta­jan kus­tan­nusten mukaan.

    Ekoteko on se, että pienen­tää kulu­tus­taa, ei se, että tilaa vesisähköä. Sik­si sähkölaitosten harhaan­jo­hta­va main­oskikkailu olisi lail­la kiellettävä.

  11. Sep­po S:
    Ekoteko on se, että pienen­tää kulu­tus­taa, ei se, että tilaa vesisähköä. Sik­si sähkölaitosten harhaan­jo­hta­va main­oskikkailu olisi lail­la kiellettävä.

    Tietysti sikäli jos ns. ekosähköstä mak­saa markki­nahin­taa enem­män ja sähkölaitos vas­taavasti investoi saadut voitot uuden ekoka­p­a­siteetin tuot­tamiseen voidaan ekosähkön ost­a­mi­nen nähdä ekotekona. Onko tähän ole­mas­sa jonkin­laisia sääntöjä?

    Mut­ta siinä olet kyl­lä aivan oike­as­sa, että säästämi­nen on kokon­aisu­udessa ain­oa todel­lis­es­ti merkit­tävä tapa pienen­tää päästöjä.

  12. Kyl­lä tämä OSn Ecolan­dia-keskustelu on ollut hyvä sik­si, että se pal­jasti kuin­ka hyl­lyväl­lä poh­jal­la maan koko ekoa­jat­telu oikeas­t­aan on.

    Olisiko jo aika sille, että fun­da­men­tal­isti-envi­ron­men­tal­istien väärin perustein talout­tamme pilaa­vat ajatuk­set pan­naan vaar­al­lis­ten jät­tei­den käsitelyyn?

    Eikö olisi parem­pi niin, että päätök­set perus­tu­isi­vat tosi­a­sioi­hin, eivätkä löysi­in uskomuksiin?

    Tilalle otet­taisi­in käytän­nölli­nen ja todel­lisia tulok­sia tuot­ta­va eko-ajat­telu, joka ja vas­taisi maamme kan­tokykyä ja samal­la tuk­isi taloudel­lista toimintaa.

    Sep­po Korppoo
    Luon­nonys­tävä, jon­ka mielestä ympäristö-kokei­ta pitää tehdä rotil­la, eikä suomalaisilla.

  13. Näyt­täisi siis siltä että ympäristöpuolueen ykköspri­or­i­teet­ti pitäisi olla tuon kesän ja tal­ven välisen ener­giatarpeen eron min­i­moimi­nen hin­nal­la mil­lä hyvänsä. 

    Pas­si­iv­i­talot tai van­han asun­tokan­nan agres­si­ivi­nen ns. retro­fitting? Dynaamisem­pi sähkön­hin­noit­telu? Ilmaisia vil­la­sukkia kansalle?

  14. Ihan hyvää rata­lan­gas­ta vään­tämistä Osmo!

    Itse ole seu­ran­nut aina kov­ina pakkaspäiv­inä — ja pienen kulu­tuk­sen kesäpäiv­inäkin — tuo­ta Fin­gridin pohjo­is­maista sähkö­markki­nan tilankuvaa.
    (http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/pohjoismainen_voimajarjestelman_tilakuva/)

    Mielestäni sen avul­la aika hyvin näkee, miten markki­nat toimi­vat. Eri­tyisen kiin­nos­tavaa on kat­soa, mihin suun­taan mil­loinkin siir­retään tehoa maas­ta toiseen. Ja OL3 ja OL4 näyt­tävät eri taval­la kan­nat­tavil­ta, kun kat­se­lee Ruotsin tilannekuvaa.

  15. Hen­ri Wei­jo: Näyt­täisi siis siltä että ympäristöpuolueen ykköspri­or­i­teet­ti pitäisi olla tuon kesän ja tal­ven välisen ener­giatarpeen eron min­i­moimi­nen hin­nal­la mil­lä hyvänsä. 

    Niin­hän sitä luulisi että raskas ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us pitäisi sijoit­taa puskurik­si nimeno­maan sinne mis­sä kau­si­vai­htelu on suur­ta ja sekä ener­gian tuotan­nos­sa että teol­li­sis­sa pros­es­seis­sa syn­tyvä hukkaläm­pö hyö­dyn­net­tävis­sä. Ekolan­di­as­sa teol­lisu­u­den söpöyskom­po­nent­ti on vaan sikäli vähäi­nen että raskas­ta teol­lisu­ut­ta ollaan akti­ivis­es­ti häätämässä maas­ta pois ja sit­ten ihme­tel­lään kun imma­te­ri­aalipääo­ma liuke­nee olemattomiin.

  16. teekkari: Tietysti sikäli jos ns. ekosähköstä mak­saa markki­nahin­taa enem­män ja sähkölaitos vas­taavasti investoi saadut voitot uuden ekoka­p­a­siteetin tuot­tamiseen voidaan ekosähkön ost­a­mi­nen nähdä ekotekona. Onko tähän ole­mas­sa jonkin­laisia sääntöjä?

    Ei. Sel­l­ainen sään­tö on, että ekosähköä ei saa myy­dä sen tuotan­toa enem­pää. Mut­ta kyse on viherpesusta.

    Jos halu­at lisää rahaa sijoit­ta­mal­la ostaa oikeasti ekosähköä, niin sin­ul­la on kak­si vai­h­toe­htoa. Raken­na aurinkovoimala tai raken­na tuulivoimala. Aurinkovoimalan kohdal­la sähkön hin­naksi tulee noin 40 snt/kWh, eikä sitä saa koko ajan. Tuulivoima on selvästi halvempaa.

    Kos­ka voimalan rak­en­t­a­mi­nen omakä­tis­es­ti on etenkin kaupunki­a­sukkaille hiukan haas­tavaa, asi­aan on ole­mas­sa kier­totie. Voit ostaa uuden raken­net­ta­van tuuli- tai aurinkovoimalan osakkei­ta. Käytän­nössä Suomes­sa tämä tarkoit­taa tuulivoimalao­su­u­den hankkimista.

    Jotain osvi­it­taa kus­tan­nuk­sista antaa Lumi­tu­ulen osake, jon­ka anti­hin­ta päät­tyneessä annis­sa oli 260 e/500 kWh/a. Osak­keen­o­mis­ta­ja saa ostaa voimalan tuot­ta­maa sähköä 500 kWh vuodessa suun­nilleen markki­nahin­taan, jol­loin lisähin­ta on tuos­sa osak­keessa. Investoin­nin kesto lie­nee noin 20 vuot­ta (sit­ten se voimala on kyp­sä). Vai­h­toe­htosi­joituk­sen real­isti­nen reaa­liko­rko on ehkä 5 % (kos­ka Lumi­tu­uli itse tar­joaa omas­ta deben­tu­uri­lainas­taan 6 % absolu­ut­tista). Näil­lä las­ket­tuna osak­keen todel­li­nen kus­tan­nus on noin 35 euroa vuodessa, siis 7 snt/kWh.

    Laskel­ma on ehkä hiukan yläkant­ti­in isom­man yri­tyk­sen tekemään tuulivoimaan näh­den, mut­ta jos joku tulee myymään ekosähköä alle 5 snt/kWh lisähin­nal­la, kan­nat­taa olla tarkkana. Toden­näköis­es­ti jonkun viher­pe­sukone syytää rahaa omistajalleen…

    Mik­si pelkkää tuuli- ja aurinkovoimaa? No, vesivoimaa raken­netaan niin paljon kuin suinkin ihan riip­pumat­ta kulut­ta­jista, kos­ka se on tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan erit­täin hal­pa. Ydin­voimaa raken­netaan niin paljon kuin luvat anta­vat perik­si, kos­ka senkin usko­taan ole­van tule­vaisu­udessa hal­paa. Biovoimaa taas tuote­taan niin paljon kuin on raa­ka-ainet­ta, ei siinäkään tarvi­ta kulut­ta­jan sent­te­jä. (Tässä tosin voin olla vähän turhan jyrkkä; biop­uolelta voisi ehkä löy­tyä taloudel­lis­es­ti huono­ja mut­ta ekol­o­gis­es­ti hyviä han­kkei­ta, jot­ka toteu­tu­isi­vat vain kulut­ta­jien avustuksella.)

    Ja sit­ten taas ver­tailun vuok­si… Jos vaik­ka halu­aisin ostaa likaista mar­gin­aalivoimaa ja off­se­ta­ta sen osta­mal­la vas­taa­van määrän päästöoikeuk­sia (= mak­san jollekulle toiselle säästämis­es­tä), niin se ei olisi ihan mah­dot­toman kallista sekään. Mar­gin­aal­i­tuotan­non päästöt ovat noin 0,8 t/MWh, ja ton­ni­hin­ta päästökau­pas­sa on alle 20 e/t. Lisähin­ta olisi noin 1,6 snt/kWh. Mur­to-osa tuulivoiman hinnasta.

    (Ja taas oletet­ti­in, että päästökaup­pa toimii. Ehkä tuo hin­takin ker­too sen, että tuskin toimii… Jos toimisi, ostaisin 50 t päästöoikeuk­sia vuodessa. Sen jäl­keen ostaisin Hum­merin ja maalaisin siihen ison vihreän keskisormen.)

  17. Hen­ri Wei­jo: Näyt­täisi siis siltä että ympäristöpuolueen ykköspri­or­i­teet­ti pitäisi olla tuon kesän ja tal­ven välisen ener­giatarpeen eron min­i­moimi­nen hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pas­si­iv­i­talot tai van­han asun­tokan­nan agres­si­ivi­nen ns. retro­fitting? Dynaamisem­pi sähkön­hin­noit­telu? Ilmaisia vil­la­sukkia kansalle?

    Ilmas­ton­muu­tos saat­taa toki aut­taa asiaa. 🙂

    Mut­ta joo, läm­mi­tyk­sen parem­mat ratkaisut on tärkein­tä, kos­ka suurin oaa ener­giantuotan­non päästöistä liit­tyy taval­la tai toisel­la läm­mi­tyk­seen. Valais­tuk­sel­lakin on muuten merk­i­tys­tä. Parem­pia talo­ja, lisää kaupunkia.

  18. MIVa:
    Min­ulle opet­ta­va tari­na. Ton mukaan mikään muka ekoteko ei ole mitään, ellei hiilivoimaa voi vähentää.

    Osut aika lähelle oikeaa. Jos kat­so­taan kasvi­huonekaa­supäästöjä, melkein kaikelle muulle löy­tyy suh­teel­lisen real­is­tisia ja mah­dol­lisia leikkaustapo­ja pait­si hiilen polt­tamis­es­ta syn­tyville päästöille.

    Tämä johtuu siitä, että esimerkik­si muuten hyvinkin haitalliset metaa­nipäästöt voidaan saa­da kuri­in maankäytöl­lisil­lä menetelmil­lä tai vaik­ka polt­ta­mal­la biokaa­sua. Päästöt eivät ole osa mitään vält­tämätön­tä prosessia.

    Sen sijaan ener­giantuotan­non päästöt ovat osa ener­giantuotan­to­pros­es­sia. Hiilivoimalan ener­gia muo­dos­tuu siitä, että yhteen hiil­imolekyyli­in ruu­vataan kiin­ni kak­si happimolekyyliä.

    Sama toki kos­kee maakaa­suakin, mut­ta sitä on saatavis­sa niin paljon rajal­lisem­min, että saatavu­us rajoit­taa päästöjä. Niin luon­nol­lis­es­ti myös öljyn kanssa. Öljyn kohdal­la käyt­tö on paljolti muu­ta kuin sähkön­tuotan­toa, mut­ta kohoa­va hin­tata­so huole­htii sen pois muual­ta kuin liikenteestä.

    Joten tulemme tule­vaisu­udessa ihan siedet­täväl­lä päästö­ta­sol­la toimeen, jos saamme kiin­tei­den fos­si­ilis­ten (kivi­hi­ili, öljy­hiek­ka, rusko­hi­ili, turve) käytön lopetet­tua. Se “jos” on vain kovin, kovin vaikea tavoite tässä vaiheessa.

    Maaläm­mön käyt­tö siis syvältä ellei nyt siir­ry­tä suo­ras­ta sähköläm­möstä, tahi käytetä omia tuulimyllyjä/aurinkopaneleita lait­teen pyörittämiseen.

    Ei se vält­tämät­tä syvältä ole, mut­ta jos käyt­töko­hde olisi kohtu­udel­la kaukoläm­pöverkon tavoitet­tavis­sa, maaläm­pö on huonom­pi vai­h­toe­hto, kos­ka sähköl­lä on enem­män kysyn­tää kuin lämmöllä.

    Haja-asu­tusalueel­la tilanne on vähän toinen, mut­ta tässä neljä vai­h­toe­htoa talolle, jon­ka läm­mi­tys­tarve on 25 MWh/a:

    1. Läm­mi­tys suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä (hyö­ty­suhde 100 %). Läm­pöä tarvi­taan voimalan kat­ti­lan alla 63 MWh (kokon­aishyö­ty­suhde tuotan­nos­sa ja siir­rossa 40 %).

    2. Läm­mi­tys polt­timel­la (hyö­ty­suhde 90 %). Läm­pöä tarvi­taan 28 MWh, sähköä 0,5 MWh (kier­tovesipump­pu). Tämä sähkö tarvit­see noin 1 MWh polt­toainet­ta voimalan kat­ti­lan alla.

    3. Maaläm­pöjär­jestelmä (ker­roin 3). Sähköä tarvi­taan 8,5 MWh, siis noin 21 MWh läm­pöä voimalan kattilassa.

    4. Oma mikro-CHP (hyö­ty­suhde sähköön 25 %, hyö­ty­suhde läm­pöön 65 %). Polt­toainet­ta kuluu läm­pöar­voltaan 38,5 MWh, mis­tä syn­tyy tarvit­ta­va läm­pö sekä 9,5 MWh sähköä. Sähköstä pyöristys menee kier­toveteen, joten voimalan kat­ti­lan alla jää polt­ta­mat­ta noin 23 MWh polttoainetta.

    Primääriener­gian käytössä siis suo­ra sähköläm­mi­tys käyt­tää 63 MWh/a, läm­mi­tys polt­timel­la 29 MWh/a, maaläm­pö 21 MWh/a ja mikro-CHP 13 MWh/a.

    Päästöis­sä tilanne voi olla eri. Jos poltin polt­taa öljyä ja voimala kivi­hi­iltä, öljyläm­mi­tys ja maaläm­pö ovat ripirin­nan. Toisaal­ta jos mikro-CHP toimii naa­purin sikalas­ta kerätyl­lä biokaa­sul­la, talon läm­mit­tämi­nen voi men­nä reilusti hiilin­ielun puolelle (CH4 pois ilmake­hästä, sähköä sähköverkkoon).

    Kaukoläm­pö ja mikro-CHP ovat lähel­lä toisi­aan. Kaukoläm­mössä saadaan voimalas­sa parem­pi hyö­ty­suhde, mut­ta siir­to­häviöt ovat isom­pia, ja välil­lä voidaan joutua läm­mit­tämään merenelävien eviä.

    Pelis­sä on siis yksi selvä häviäjä (suo­ra sähköläm­mi­tys) ja yksi selvä voit­ta­ja (CHP). Maaläm­pö ja öljyläm­mi­tys pyörivät siinä keski­vai­heil­la. Voit­ta­jan kohdal­la on kuitenkin se ihan pieni detaljion­gel­ma, että mikro-CHP on enem­män teo­ri­aa kuin käytän­töä. Maail­mal­ta löy­tyy lait­teis­to­ja, mut­ta jos ener­giaa ei saa myy­dä takaisin sähköverkkoon, sys­tee­mi on aika viraton.

    Mikro-CHP saat­taisi olla osa ratkaisua muutenkin. Se tek­isi pien­ten biokaa­sumäärien tal­teeno­ton kan­nat­tavak­si ja paran­taisi syr­jäseu­tu­jen huolto­var­muut­ta sähkön suh­teen. Syys­tä tai tois­es­ta tästä ei Suomes­sa ole kuitenkaan kovin paljon puhuttu.

    Ja toinen iso ongel­ma Suomes­sa on se, mitä tehdään suo­rasähköläm­mite­ty­ille taloille. Niis­sä ei ole vesikier­toista läm­mi­tysjär­jestelmää eikä yleen­sä keskitet­tyä ilman­vai­h­toa. Vaatii pien­tä pintaremonttia…

    Mikäli noi luvan saa­neet ydin­voimalat joskus toimi­vat, niin voidaanko jotkut hiilivoimalat pan­na koi­pus­si­in? Vai joko noi­ta van­ho­ja (Lovi­isa) lakkaute­taan silloin?

    Van­hat ydin­voimalatkin tule­vat jos­sain vai­heessa järkevän teknisen käyt­töikän­sä päähän, mut­ta kyl­lä nuo uudet voimalat lait­ta­vat hiilivoimaloi­ta koi­pus­si­in — tai ainakin vähem­mälle käytölle.

    Tässä on kuitenkin se pieni koukku, että ne vähem­mälle käytölle jäävät lauhde­voimalat eivät vält­tämät­tä ole Suomes­sa. Jos meil­lä alkaa olla enem­män sähköä, Ruot­si ja Nor­ja vievät mielel­lään ydin- ja vesivoimaansa Tan­skaan, Hol­lan­ti­in, Sak­saan, jne.

    1. Viherinssi.
      Muista että meil­lä on vain yksi yhteinen ilmake­hä, joten siinä ei ole mitään vikaa, että Ruot­si ja Nor­ja vievät yli­jäämäsähkön­sä Kes­ki-Euroop­paan kor­vaa­maan hiilivoimaloi­ta. Meil­lä ei voiman­tuotan­nos­sa myöl­skään ole kansal­lista päästö­tavoitet­ta vaan EU:n yhter­i­nen tavoite.

  19. spot­tu: Niin­hän sitä luulisi että raskas ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us pitäisi sijoit­taa puskurik­si nimeno­maan sinne mis­sä kau­si­vai­htelu on suur­ta ja sekä ener­gian tuotan­nos­sa että teol­li­sis­sa pros­es­seis­sa syn­tyvä hukkaläm­pö hyö­dyn­net­tävis­sä. Ekolan­di­as­sa teol­lisu­u­den söpöyskom­po­nent­ti on vaan sikäli vähäi­nen että raskas­ta teol­lisu­ut­ta ollaan akti­ivis­es­ti häätämässä maas­ta pois ja sit­ten ihme­tel­lään kun imma­te­ri­aalipääo­ma liuke­nee olemattomiin.

    Ekolan­di­as­sa onkin vero­tus, sähkön tuotan­to, tms. ylipään­sä yhteiskun­ta jär­jestet­ty niin että se ei suosi raskas­ta teol­lisu­ut­ta, päin­vas­toin kuin esimerkik­si Suomes­sa. On muuten hie­man vaikeaa ymmärtää miten joku kolmes­sa vuorossa ympäri vuo­den käyvä tehdas toimii puskurina.

  20. tpyy­lu­o­ma: On muuten hie­man vaikeaa ymmärtää miten joku kolmes­sa vuorossa ympäri vuo­den käyvä tehdas toimii puskurina.

    Ihan nor­maale­ja irtikytket­täviä kuormia, löy­tyy täl­läkin het­kel­lä teol­lisu­ud­es­ta tietääk­seni noin 1000MW ver­ran. Ei tarvi­ta kolmea vuoroa ympäri vuo­den kun lämpimän ajan edullisem­pi sähkö kom­pen­soi kulu­tus­pi­ikkien aiheut­ta­mat häiriöt.

  21. Siir­toverkko­jen vahvis­t­a­mi­nen on ekoteko. Jos siir­toy­hteys Sak­saan on tarpeek­si vah­va, tule­va ydin­voimal­la tuotet­tu sähkömme kor­vaa sak­salaista hiilivoimaa. Sak­sas­sa on merkit­tävä määrä sel­l­aista hiilivoimaa, jota voisi kor­va­ta ydin­voimal­la ympärivuotisesti.

    Ja jos ja kun näin tehdään (tuulivoimankin kannal­ta muuten ihan hyvä idea), niin uusien ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen on kannattavaa.

  22. Erikoista olet­taa, että jos vesivoimaa olisi käytössä 9000 MW, sitä ei käytet­täisi säätöte­hona, vaan siihen raken­net­taisi­in hiilivoimala. Käsit­tääk­seni kuitenkin kaikissa vesivoimaa rak­en­taneis­sa mais­sa suosi­taan nimeno­maan vesivoiman käyt­töä säätöön, sikäli kun se vain teknis­es­ti mah­dol­lista on.

    Eli vai­h­toe­htoinen kuvitelma:

    Ekolan­di­as­sa raken­netaan 3000 MW ydin­voi­mate­hoa ja saman ver­ran vesivoimaa siir­retään perusvoiman tuotan­nos­ta säätöte­hok­si. Hiilivoimala voidaan sulkea ja sen rak­en­tamista aja­neet tuomi­ta ympäristörikok­ses­ta, ja luotet­tavu­u­so­le­tuk­sista ja hätä­varatur­bi­inien hin­noit­telus­ta riip­puen jopa par­ituhat­ta MW pato­ja voidaan räjäyt­tää koskien ennal­lis­tamisen nimis­sä. Ener­giantuotan­non CO2-päästöt ovat suu­ru­us­lu­okkaa 20g CO2/kWh, eli oleel­lis­es­ti ottaen vuo­den 2050 päästö­tavoite on jo saavutettu. 

    Jos ener­gianku­lu­tus kas­vaa, raken­netaan lisää atom­ivoimaa ja siir­retään vesivoimaa enenevässä määrin säätövoimak­si. Olet­taen, että kulu­tuk­sen tasauk­ses­ta tulee tekni­ikan kehit­tyessä helpom­paa, fis­si­ol­la pär­jät­täneen siihen saak­ka kunnes parem­paa on tar­jol­la. Prob­lem solved.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi.
    Muista että meil­lä on vain yksi yhteinen ilmake­hä, joten siinä ei ole mitään vikaa, että Ruot­si ja Nor­ja vievät yli­jäämäsähkön­sä Kes­ki-Euroop­paan kor­vaa­maan hiilivoimaloi­ta. Meil­lä ei voiman­tuotan­nos­sa myöl­skään ole kansal­lista päästö­tavoitet­ta vaan EU:n yhter­i­nen tavoite.

    Meil­lä nimeno­maan on yhteinen ilmake­hä, ja sen kannal­ta on hyvä, jos me viemme ydin­voimaa muualle Euroop­paan. Keskustelus­sa­han usein tör­mätään siihen, että asioi­ta ale­tan tarkastel­la Suomen tuotan­to- tai kulu­tus­rak­en­teen kannal­ta. Tarkastelu pitäisi tehdä koko sähköverkkoalueel­la (Euroop­pa).

    Ja tämä tekee ydin­voiman lisärak­en­tamis­es­ta hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta kan­nat­tavaa (ensim­mäisen ker­talu­okan vaiku­tuk­sil­taan). Se kuitenkin edel­lyt­tää sitä, että me viemme pienen oman kysyn­nän aikana sähköä muualle.

    Käytän­nössähän käy niin, että jos meil­lä raken­netaan lisää ydin­voimaa, Tan­skas­sa ja Sak­sas­sa voidaan vähen­tää hiilivoiman käyt­töä. Joten jos halu­amme vaikut­taa oikeasti tähän yhteiseen ilmake­häämme, meistä pitää tul­la sähkön viejiä — mikä taas jostain emo­tion­aalis­es­ta syys­tä on poli­it­tis­es­ti mahdotonta.

    Euroopan mit­takaavas­sa (ja sama muuten sit­ten pätee Pohjois-Amerikkaan ja Aasi­aankin) meil­lä on tasan kolme vai­h­toe­htoa saa­da hiilid­iok­sidipäästöt kuriin:

    1. Leikataan kulu­tus­ta radikaalisti.

    2. Raken­netaan huo­mat­ta­van paljon lisää ydinvoimaa.

    3. Saadaan hiilid­iok­sidin säilön­tä (CCS) toimimaan.

    Nämä kolme ovat ihan puh­taasti tun­ne­tu­ista numeroista johdet­tavia asioi­ta, eivät siis mielipi­dekysymyk­siä. Aurinkovoima, tuulivoima ja biovoima kyl­lä jeesaa­vat, mut­ta gäp­pi on niille aivan liian suuri.

    Ykkö­nen sat­tuu talouteen eikä onnis­tu, jos eivät kaik­ki teol­lisu­us­maat ole mukana. Ydin­voimaan liit­tyy suuri joukko tun­net­tu­ja ongelmia, ja nyt suun­ta on päin­vas­tainen. Toisaal­ta jos ydin­voimaa tehdään lisää, sitä pitäisi globaal­isti kat­soen tehdä har­vaana­sut­tui­hin paikkoi­hin, jot­ka ovat geol­o­gis­es­ti, poli­it­tis­es­ti ja ilmas­tol­lis­es­ti vakai­ta. (Paikallis­es­ti ajatel­tuna ehkä toisin.)

    Kol­mo­nen olisi käytän­nössä mukavin, kos­ka sil­loin ei tarvit­sisi muut­taa mitään olen­naista. Har­mi vain, että toimi­vaa teknolo­giaa ei ainakaan vielä ole ole­mas­sa, eikä sitä ihan äkkiä tulekaan. Ton­nista hiiltä tulee tuol­lainen 1 800 m³ hiilid­iok­sidia, joka pitäisi saa­da säilöt­tyä jotenkin jonnekin.

    CCS ei ole tek­nol­o­gis­es­ti epä­toivoinen aja­tus, vaik­ka ei siitä tietysti pysyvää ratkaisua saa­da. Se alkaa olla häm­mästyt­tävästi ydin­voiman kaltainen; mon­en­laista taloudel­lista ja teknistä haastet­ta, ja lop­putuote tunge­taan mah­dol­lisim­man stabi­ili­in kallioperään.

    CCS:ssä on se houkut­tele­vu­us, että kun kaik­ki maail­man fos­si­iliset ja biovoimalat on varustet­tu sil­lä, päästö­tase voi olla jopa negati­ivi­nen. Tähän menee kuitenkin vielä todel­la pitkään, jos se toteu­tuu ikinä.

    Jos olisin maail­man dik­taat­tori, nos­taisin ener­gia-alan tutkimuk­sen (CCS, fuu­sio, muut uudet ydin­voimatuotan­non tavat, aurinkoen­er­gian eri muodot) saman­laisek­si pro­jek­tik­si kuin Man­hat­tan tai Apol­lo oli­vat. Rahoituk­sen pitäisi olla biljoonaluokkaa.

  24. tpyy­lu­o­ma: On muuten hie­man vaikeaa ymmärtää miten joku kolmes­sa vuorossa ympäri vuo­den käyvä tehdas toimii puskurina.

    Riip­puu kovin paljon tehtaas­ta. Osa tehtaista käy 24/7 jatku­vasti sen vuok­si, että lait­teet eivät kestä pysäyt­tämistä. Toi­sis­sa paikois­sa taas voidaan tuotan­to­tah­tia muut­taa varsin vapaasti, vaik­ka tuotan­non alasajo aiheut­taakin ylimääräisiä korko- ja henkilöstökustannuksia.

    Jos sähkön hin­tavai­hte­lut ovat suuria, ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den kan­nat­taa keskit­tyä miet­timään sitä, miten niistä ote­taan ilo irti. Teol­lisu­us on tässä suh­teessa paljon helpom­paa ohjat­tavaa kuin kulut­ta­jat, teol­lisu­ut­ta kiin­nos­taa vain raha. Ja mitä ener­giain­ten­si­ivisem­mästä teol­lisu­ud­es­ta puhutaan, sitä suurem­pi moti­vaa­tio on vält­tää kallista sähköä. Sähköpörssis­sähän on jatku­vasti ole­mas­sa ylössäätöhin­ta, joka mak­se­taan sähköstä luopujalle.

    Ei silti, kulut­ta­jatkin pitäisi ehdot­tomasti saa­da tähän mukaan. Tämä edel­lyt­tää vain sitä, että kulut­ta­ja tietää koko ajan, mitä sähköstä mak­saa. Pihi kulut­ta­ja ottaa tun­ti­hin­noitel­lun sähkön ja antaa käm­pän läm­pöti­lan laskea pahimp­ina päiv­inä. Mitään ihmeel­listä “älykästä sähköverkkoa” tuo­hon ei tarvi­ta, riit­tää kun sähkön ko. het­ken hin­ta on netistä saatavis­sa. Sen jäl­keen markki­nat huole­hti­vat ohjel­moitavista kytkimistä eri­laisille kulutuskohteilla.

  25. Käsit­tääk­seni kuitenkin kaikissa vesivoimaa rak­en­taneis­sa mais­sa suosi­taan nimeno­maan vesivoiman käyt­töä säätöön, sikäli kun se vain teknis­es­ti mah­dol­lista on.

    Vesivoimaa käytetään tunti‑, päivä- ja viikko­ta­son säätöön. Tuotan­to kuitenkin suun­nitel­laan siten, että kaik­ki saatavis­sa ole­va sähkö revitään vesivoimas­ta irti. Vesivoima on ihanteel­lista säätövoimaa, kos­ka sitä voidaan säätää erit­täin nopeasti ja por­taat­tomasti kulut­ta­mat­ta laitteistoja.

    Pitkän aikavälin (vuosi­ta­son) säätö on kuitenkin tehtävä polt­ta­mal­la jotain, kos­ka polt­toainet­ta voi varas­toi­da. Yleen­sä vesivoiman altaat eivät riitä vuosi­ta­son säätämiseen.

    Joten jos Ekolan­di­as­sa halu­taan olla viksu­ja, niin esimerkik­si seu­raavasti menee:

    - niin paljon vesivoimaa kuin irtoaa

    - niin paljon Ekolan­di­an öljykak­tus­ta polt­tavia laitok­sia kuin polt­toaineen saatavu­us mahdollistaa

    - Ekolan­di­an ylänkö täy­teen tuulimyllyjä

    - lop­ut ydinvoimalla

    Vesivoiman ja tuulivoiman yhdis­telmäl­lä huole­hdi­taan viikko­ta­son vai­hte­lut sähkönku­lu­tuk­ses­sa. Jos jää vielä yli, osa menee perusvoimana.

    Kak­tuk­sen­poltol­la kate­taan vuo­de­naiko­jen kulu­tus­vai­hte­lut (kuukausi­ta­so, vuosi­ta­so). Kak­tusvoimalat ovat pääosin kiin­ni kesäl­lä, kos­ka niiden sähköä ja läm­pöä ei sil­loin kai­va­ta, jol­loin polt­toainet­ta voidaan säästää talvea varten. Muu­ta­ma voimala on koko ajan pääl­lä, kos­ka niitä tarvi­taan perusvoimak­si. Niiden kaukoläm­pökin muute­taan kesäl­lä kätevästi kaukokylmäk­si pääkaupun­ki EkoC­i­tyn jäähdyttämiseksi.

    Ja kun valitet­tavasti ylläol­e­vakaan ei ihan riitä, jäl­jelle jäävä tasainen poh­jakuor­ma kate­taan Ekolan­di­an kovasti kiis­to­ja herät­täneel­lä ydinvoimalalla.

    Ekolan­di­as­sa sähkön kulut­ta­jahin­ta määräy­tyy lähin­nä kak­tuk­sen­polton mukaan. Öljykak­tus on onnek­si niin hyvä polt­toaine, että sille on myös maail­man­markki­noi­ta, mikä hiukan tasaa hintavaihteluita.

    Joskus kevät­myrsky­jen aikaan tulee sel­l­aisia het­k­iä, että vesi- ja tuulivoimaa on liikaakin tar­jol­la. Sil­loin sähkön hin­tata­so rom­ah­taa het­kek­si. Nyt­tem­min kuitenkin Ekolan­di­an Kak­tussähkö on oppin­ut luke­maan sääen­nustei­ta tarkem­mal­la silmäl­lä, jol­loin kak­tusvoimaloi­ta on osat­tu ajaa ajois­sa alas.

    Tyyn­inä ja kylminä talvi­jak­soina sähkön hin­ta on pom­pan­nut välil­lä ylös. Tästä on pääosin selvit­ty teol­lisu­u­den alasajol­la, mut­ta läh­es jokatalviset ongel­mat ovat myös laukaisseet hyvinkin tun­teikkaan keskustelun uusien tekoal­taiden rak­en­tamis­es­ta vesivoiman säätömah­dol­lisuuk­sien parantamiseksi.

  26. Ekolan­di­akir­joituk­ses­sa on mon­takin yksi­tyisko­htaa, johon tek­isi mieli puut­tua, mut­ta aloite­taan nyt yhdestä, CHP (Yhdis­tet­ty läm­mön ja sähkön tuotanto)

    Laa­jamit­tainen yhdis­tet­ty läm­mön ja sähkön tuotan­to on hieno suo­ma­lainen inno­vaa­tio. Sen suurin ongel­ma ei kuitenkaan ole mielestäni asukkaiden “ympäristöti­etoisu­us”, vaan suurten kaupunkien (eri­tyis­es­ti Helsin­ki) poli­itikko­jen äly­va­paa aja­tus muut­taa kaik­ki CHP-voimalat risu­ja polt­taviksi. Poltet­tavaa puu­ta on rajalli­nen määrä, se kan­nat­taa käyt­tää lähel­lä met­siä pienem­mis­sä taa­jamis­sa. Pääkaupunkiseudun voimalat voivat ihan hyväl­lä oma­l­latun­nol­la polt­taa kaa­sua ja hiiltä käyt­töikän­sä lop­pu­un asti.

    Suomen kan­nat­taa ehdot­tomasti mak­si­moi­da CHP-kaukoläm­mön käyt­tö taa­jamien ker­rostalois­sa, mut­ta valitet­tavasti lisäyspo­ten­ti­aalia ei paljonkaan ole, kos­ka EU:n uudet rak­en­tamis­määräyk­set pienen­tävät merkit­tävästi kaukoläm­mön käyt­tömah­dol­lisuuk­sia (ja kas­vat­ta­vat rak­en­tamisen hin­taa). Toinen haaste kaukoläm­mölle on kun­tien surkea rahati­lanne ja kiusaus mak­si­moi­da kaukoläm­mön hin­ta, joka tekee maaläm­pöön siir­tymisen taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si jopa kerrostaloissa.

    Suomen asun­to­jen läm­mi­tys on täl­lä het­kel­lä varsin tas­apain­oinen kokon­aisu­us. Sähkölämmitys/lämpöpumput pien­talois­sa ja CHP taa­jamien ker­rostalois­sa täy­den­tävät eri­no­mais­es­ti toisiaan. 

    Sähköläm­mi­tyk­sen (ja läm­pöpump­pu­jen) vas­tus­ta­jat uno­hta­vat useim­miten, että CHP-voimaloiden sähköte­ho vai­htelee läm­pöti­lan mukaan ja kat­taa sähköläm­mi­tyk­sen tarpeen aivan kovimpia pakka­sia luku­unot­ta­mat­ta. CHP-sähkön viikkokeskite­hote­ho vuon­na 2010 heinäku­us­sa oli n 500 MW ja keski­talvel­la läh­es 4000 MW. Vas­taavasti CHP-sähköä tuote­taan vuodessa n. 15 TWh ja sähköläm­mi­tyssähköä kuluu n. 8 TWh.

    Kun täl­lä pal­stal­la näytään har­ras­ta­van pelkästään vai­h­to­jen mar­gin­aalilasken­taa, niin edel­lä mainit­tuhan todis­taa, että sähköläm­mi­tys pyörii ilmaisek­si ja puh­taasti kaupunkien kaukoläm­mön sivutuotteena 🙂

    No vakavam­min, pelkkä mar­gin­aalilasken­ta (tyyli­in kaik­ki sähkö on hiil­isähköä) antaa aivan virheel­lisen todellisuuskuvan.

  27. Viherinssi, kiitos sel­ven­nyk­ses­tä. Tosi­aan, vesivoiman käyt­tö vuo­sisäätöön riip­puu kyvys­tä varas­toi­da vet­tä. Olenko ihan väärässä, kun olen ymmärtänyt, että suurin osa vesivoimaloista ei itse asi­as­sa varas­toi juurikaan vet­tä — että pato­ja käytetään lähin­nä pudo­tusko­rkeu­den nostamiseen?

    Tääl­lä realolan­di­as­sa opti­maa­li­nen tavoite taitaisi siis olla, että bio­mas­s­aperäiset polt­toaineet säästet­täisi­in vuo­de­naiko­jen vai­htelun tasaamisek­si. Jos ener­gian varas­toin­nis­sa saavute­taan merkit­täviä läpimur­to­ja, bio­mas­san käyt­töä vähen­net­täisi­in mah­dol­lisuuk­sien mukaan. 

    En mal­ta olla muis­tut­ta­mat­ta, että ydin­voiman käyt­tämi­nen säädet­tävänä voimana ei ole tekni­nen vaan taloudelli­nen ongel­ma. Jos päästövero­tuk­sen hin­ta on riit­tävän kova ja bio­mas­sakin on verolle pan­tavis­sa, epäilen, että atom­in­halko­ji­akin voitaisi­in säätövoimana val­lan hyvin käyt­tää. Ran­skas­sa­han näin tehdään jo nyt sään­nöl­lis­es­ti, eikä sähkön hin­ta siel­lä mitenkään pil­viä hivo.

  28. Hyvä Osmo. Virheetön­tä tek­stiä. Muu­ta­ma kommentti:

    - Ei tarvitse olla vihreä eikä yrit­tää pelas­taa koko maail­maa (kun sen pelas­t­a­mi­nen kom­men­toi­jien mielestä on mah­do­ton­ta kuitenkin) , jos yrit­tää edis­tää järkevää ener­gia­ratkaisua. Väitän että lapsemme ja lapsen­lapsemme oli­si­vat tyy­tyväisiä 2025, jos talot läm­mitet­täisi­in CHP-kaukoläm­möl­lä. Sähkö mak­saa sil­loin euron/kWh (kesäl­lä 10 sent­tiä ja talvel­la 1,5 euroa) ja ben­sa ja diesel 5 euroa/litra.

    - Suomen uudet ydin­voimalat eivät juurikaan osal­lis­tu Suomen ener­gia­jär­jestelmään vaan ne tehdään tuot­ta­maan Nor­jan ja Ruotsin sähkönku­lu­tuk­sen perussähköä. Nor­ja ja Ruot­si eivät enää tuh­laa vesivoimaa moi­seen vaan ovat myyneet vesivoimansa säätövoimak­si Sak­saan tuulivoiman tuek­si. Saa­vat moninker­taisen hin­nan ver­ratu­na siihen mitä mak­sa­vat Suomeen kun osta­vat tasaista palkkia eli aina saman määrän läpi vuoden.

    - Ydin­voimaa ei kukaan hul­lu raken­na talvipäivien läm­mi­tys­tarpeeseen. Pekkarisen Mau­rille ter­veisiä: Ei lisään­ny edes kolme x 1600 MW:n ydin­voimaloil­la omavaraisu­us eikä lopu hiililauhde. Jos kulu­tuk­semme on epä­ta­saista, vai­htelu yli 5000 MW, läm­mi­tyk­sen takia, ei tätä kan­na­ta ulkois­taa. Mak­saa liikaa. Jos­sain on kuitenkin ne kivi­hi­ililauhde­voimalat. Ei ole muu­ta tapaa vas­ta­ta epä­ta­saiseen kulu­tuk­seen. Voimme vain vali­ta kahdes­ta: Joko tasaamme kulu­tus­ta tai hyväksymme kivihiililauhteen.

  29. Las­si Hieta­nen: Nor­ja ja Ruot­si eivät enää tuh­laa vesivoimaa moi­seen vaan ovat myyneet vesivoimansa säätövoimak­si Sak­saan tuulivoiman tuek­si. Saa­vat moninker­taisen hin­nan ver­ratu­na siihen mitä mak­sa­vat Suomeen kun osta­vat tasaista palkkia eli aina saman määrän läpi vuoden.

    Ruot­si tekee itse oman perusvoimansa ydin­voimal­la. Siel­lähän sitä tehdään paljon enem­män kuin meil­lä. Ja hin­ta määräy­tyy yhteis­po­hjo­is­maisil­la markki­noil­la. Hin­ta-aluei­den erot alka­vat tasaan­tua sitä myöten, kun siir­toy­htey­det paranevat. Yhteyk­siä raken­netaan nytkin kuumeisesti.

    Jos meille raken­netaan nip­pu uusia ydin­voimaloi­ta, niiden sähköstä saadaan muu­ta­man välikä­den kaut­ta se hin­ta, jon­ka sak­salaiset siitä mak­sa­vat mii­nus siir­tokus­tan­nuk­set ja pari katet­ta. Ja jos sitä rahaa tulee liian vähän, Fin­grid voi pistää pystyyn Fin­Ger-kaapelin Suomes­ta Sak­saan. (Jos tun­tuu tek­nol­o­gis­es­ti mah­dot­toma­l­ta, niin ker­rot­takoon, että nor­jalaiset myyvät Hol­lan­ti­in sähköä noin 600 km:n NorNed-kaapelil­la jo nyt. Siir­to­häviöt ovat noin 4 %.)

    Tämä kehi­tys tulee muuten väistämät­tä nos­ta­maan sähkön hin­taa meil­läkin aika paljon. Tois­taisek­si Pohjo­is­maid­en ja Kes­ki-Euroopan siir­toy­htey­det ovat olleet huono­ja, mikä on rajoit­tanut sinne myytävän sähkön määrää. Tässä on myös seli­tys siihen, mik­si teol­lisu­us halu­aa rak­en­taa itselleen omaa ydinvoimaa.

    Ydin­voimaa ei kukaan hul­lu raken­na talvipäivien läm­mi­tys­tarpeeseen. Pekkarisen Mau­rille ter­veisiä: Ei lisään­ny edes kolme x 1600 MW:n ydin­voimaloil­la omavaraisu­us eikä lopu hiililauhde.

    Omavaraisu­ut­ta ei kan­na­ta lähteä rak­en­ta­maan ydin­voimal­la, mut­ta kyl­lä kaik­ki Suomeen mah­dol­lis­es­ti raken­net­ta­va ydin­voima syr­jäyt­tää hiililauhdet­ta — ei kyl­läkään Suomessa.

    Voimme vain vali­ta kahdes­ta: Joko tasaamme kulu­tus­ta tai hyväksymme kivihiililauhteen.

    Jos jätetään sana kivi­hi­ili pois ja sovel­letaan tätä siihen alueeseen, jol­la on yht­enäi­nen sähköverkko (Euroop­pa), niin noin­han se on. Pitkän aikavälin vai­hte­lut on katet­ta­va polt­ta­mal­la jotain.

    Euroopas­sa kuitenkin tehdään val­tavasti perusvoimaa fos­si­ilisel­la lauh­teel­la, joten alueelle raken­net­ta­vat ydin­voimalat tule­vat kor­vaa­maan dinosaurusten raa­to­ja. Tilanne ei poli­it­tisen reali­teetin puit­teis­sa tule tästä muut­tumaan vuosikymmeniin.

    Päästömielessä ongel­mana on kuitenkin kulute­tun sähkön kokon­ais­määrä Euroopas­sa. Vuo­de­naikavai­hte­lut voivat muut­taa sähkön hin­taa, mikä kyl­lä sit­ten aikanaan hoitaa kulu­tus­vai­htelua kun­toon. Pelkän Suomen tui­jot­ta­mi­nen on sikäli huono aja­tus, että ilmake­hä on yhteinen.

  30. pekka: Suomen asun­to­jen läm­mi­tys on täl­lä het­kel­lä varsin tas­apain­oinen kokon­aisu­us. Sähkölämmitys/lämpöpumput pien­talois­sa ja CHP taa­jamien ker­rostalois­sa täy­den­tävät eri­no­mais­es­ti toisiaan.

    Onko suo­ra sähköläm­mi­tys on hyvä ratkaisu? Helsingis­säkin on paljon muul­la kuin kaukoläm­möl­lä läm­mitet­tyjä talo­ja, vaik­ka putket menevät käytän­nössä joka paikassa.

    Väitän, että asun­to­jen läm­mi­tyspuolel­la voitaisi­in sekä lisätä CHP:n osu­ut­ta että paran­taa muu­ta ener­giate­hokku­ut­ta erit­täin paljon. Ongel­mana vain on se, että näi­den muu­tosten tekem­i­nen ole­mas­saol­e­vaan asun­tokan­taan on pääosin todel­la hinnakasta.

    Tai ehkä läm­mi­tys­rakenne on tas­apain­oinen kokon­aisu­us — tas­apain­oisen surkea.

    Vaik­ka kaik­ki tämän maan käm­pät lämpiäi­sivät kaukoläm­möl­lä, sille sähkölle olisi kysyn­tää. Sik­si nimeno­maan läm­pö on sivu­tuote, jon­ka saa pienel­lä panostuksella.

  31. Viherinssille:

    Toki olet oike­as­sa siinä että Ruot­si tekee ison osan perussähköstään ydin­voimal­la (noin 40% vuo­tuis­es­ta sähköstä) mut­tei ihan riitä. Eli vesivoimaakin siihen käytetään. Mut­ta Nor­ja on tuh­lannut vesivoimaa tasaisen kulu­tuk­sen tarpeisi­inkin. Nor­ja voi jatkos­sa myy­dä mon­ta tuhat­ta megawat­tia säätövoimaa Sak­saan, kun ostaa meiltä ydinvoimaa.

    Huomionar­voinen asia on sekin että sähkön hin­nan vai­hte­lut johtu­vat läm­mit­täjistä, jot­ka kuitenkin osta­vat sähkön­sä tasahin­nal­la läpi vuo­den. Mut­ta teol­lisu­us ja yri­tyk­set jot­ka kulut­ta­vat tasais­es­ti joutu­vat mak­samaan pörssisähkön heilu­vaa hin­taa. Poikkeuk­se­na on tietysti suur­te­ol­lisu­us, jol­la on Mankala-osuuk­sia ydin­voimaloista. Onnek­si tämä kor­jaan­tuu jatkos­sa eli läm­mit­täjät mak­sa­vat oikeaa hin­taa. Mut­ta pitäisi myös PKT-yri­tyk­sille saa­da tasahin­ta, muuten syö liikaa kilpailukykyä.

  32. viherinssi:

    Onko suo­ra sähköläm­mi­tys on hyvä ratkaisu? 

    Van­has­sa suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä varuste­tus­sa omako­ti­a­su­tuk­ses­sa val­taosa on jo täy­den­tänyt läm­mi­tys­tä ilmaläm­pöpumpul­la ja pakkashuip­pu­ja leikataan tulisi­jal­la. Mikä olisi parem­pi läm­mi­tys­vai­h­toe­hto tuol­laisi­in asuntoihin?

    Uudessa (omakoti)kannassa taas EU:n ener­giamääräyk­set tule­vat estämään CHP-läm­mi­tyk­sen laa­jen­tamisen omakoti­talois­sa. Asun­to­jen läm­pöhäviöt ovat niin pienet, että kaukoläm­pö pääo­main­ten­si­ivisenä ratkaisuna ei ole taloudel­lis­es­ti mahdollista.

    Helsingis­säkin on paljon muul­la kuin kaukoläm­möl­lä läm­mitet­tyjä talo­ja, vaik­ka putket menevät käytän­nössä joka paikassa.

    Helsingis­sä kaukoläm­mi­tys kat­taa 93% läm­mi­ty­sen­er­gian tarpeesta. Eipä siinä kovin paljoa laa­jen­nus­varaa ole.

  33. Las­si Hietanen:

    Huomionar­voinen asia on sekin että sähkön hin­nan vai­hte­lut johtu­vat läm­mit­täjistä, jot­ka kuitenkin osta­vat sähkön­sä tasahin­nal­la läpi vuoden. 

    Pohjo­is­maises­sa sähköverkos­sa ylivoimais­es­ti suurin hin­nan vai­htelun aiheut­ta­ja on vesi­ti­lanne. Seu­raa­vana tulee teol­lisu­u­den käyt­töaste ja ruot­salais­ten osaa­mat­to­muus (tai joskus onnis­tu­mi­nen) ydin­voimaloiden­sa vuosihuolloissa.

    1. Olen ymmärtänyt, että sähköy­htiöt yrit­tävät päästä sähkön hin­noit­telus­sa oikeu­den­mukaisem­paan tilanteeseen tun­ti­hin­noit­telu­jl­la, jol­loin se, joka käyut­tää sähköä paljon paukku­pakkasil­la mak­saa siitä enem­män. Se ohjaa sähköläm­mit­täjätkin käyt­tämään uuniläm­mi­tys­tä kovimp­ina pakkasina.

  34. Pekka: “Pohjo­is­maises­sa sähköverkos­sa ylivoimais­es­ti suurin hin­nan vai­htelun aiheut­ta­ja on vesi­ti­lanne. Seu­raa­vana tulee teol­lisu­u­den käyt­töaste ja ruot­salais­ten osaa­mat­to­muus (tai joskus onnis­tu­mi­nen) ydin­voimaloiden­sa vuosihuolloissa”

    Toki tämä vaikut­taa hin­tata­soon mut­ta nyt puhut­ti­inkin kesä/­talvi-hin­taeros­ta. Suomes­sa ulkoläm­pöti­la vaikut­taa sähkön tarpeeseen yli 5000 MW:n ver­ran. Jos teol­lisu­udel­la menee todel­la huonos­ti niin kulu­tus voi laskea 1000 MW ja teol­lisu­us-CHP-sähkön tuotan­to 500 MW. Ero­tus siis vain 500 MW. Lähin­nä Nor­jan vesi­ti­lanne taas vaikut­taa hin­tata­soon koko vuo­den, aina siel­lä on vet­tä säätövoimak­si, mut­tei aina paljoa tasaiseen perus­tuotan­toon. Mut­ta tämä muut­tuu kun riit­tävä siir­toka­p­a­siteet­ti valmis­tuu Saksaan.

    Ruotsin ydin­voimaloiden kun­nos­s­api­toa on pakko epäil­lä. Edes ruot­salainen ei voi olla noin tumpe­lo. Täy­tyy olla tahal­lista hin­nan vedä­tys­tä. Kuten oli kuulem­ma nor­jalais­ten vesivoimay­htiöi­den päästöoikeuk­sien osto, vaikkei niil­lä ollut yhtään kat­ti­laa jos­sa polt­taa fos­sil­isia polt­toainei­ta. Vedät­tivät hintaa.

  35. Las­si Hietanen:

    Toki tämä vaikut­taa hin­tata­soon mut­ta nyt puhut­ti­inkin kesä/­talvi-hin­taeros­ta. Suomes­sa ulkoläm­pöti­la vaikut­taa sähkön tarpeeseen yli 5000 MW:n verran.

    Ei ole ole­mas­sa mitään kat­e­gorista sään­töä, että hin­nat ovat talvel­la aina korkeam­mat kuin kesäl­lä. Ulkoläm­pöti­la lisää kyl­lä sähkönku­lu­tus­ta (tehona 110 MW/aste), mut­ta se myös lisää sähkön tuotan­toa CHP-laitok­sis­sa läh­es yhtä paljon.

    Huo­mat­tavasti kesä/­talvi-vai­htelua merkit­tävämpi on vesi­ti­lanne. Kat­so vaik­ka Nord­pool-spot hin­to­ja. Tänä tal­ve­na suomen kuukausikeskiar­vo on vähän yli 30 Eur/MWh, vähem­män kuin viime kesänä. Ja nyt on siis hyvä vesivuosi.

    Kyl­lä Ruotsin ydin­voimaloil­la on myös erit­täin merkit­tävä vaiku­tus. Talvel­la 2009–2010, jol­loin oli ennä­tys­mäisiä hin­tapi­ikke­jä oli huono vesivu­osi ja samaan aikaan yli 5000 MW Ruotsin ydin­voimas­ta pois­sa verkosta.

  36. Ode voisi puut­tua seuraavaan:

    VR — vihreän tied­tus­pääl­likkön­sä suul­la — ker­too kuin­ka yhtiö käyt­tää vain vihreää ekosähköä. Tämä on älyl­listä itsepetosta.

    Pahin­ta on, että se vie uskot­tavaut­ta kaikell­ta muul­takin yhtön tiedostustoiminnalta.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku.
    Luepa artikke­li huolel­la. VR sai osansa.

    Kyl­lä huo­masin, etä asia oli varsin pitkässä kir­joituk­ses­sa mainit­tu yhdessä sivulauseessa.

    Tarkoitin, että voisit VR:n viher­pe­sun ottaa omana otsikkon­aan blogi­isi. Ja puhua asi­as­ta myös per­soon­al­lis­es­ti tiedot­ta­jan kanssa. Näitä blogikir­joituk­sia muuten ei lue­ta kovin huolel­la, ja tämä oli köykäisem­mästä päästä. Sel­l­ainen muka­va trilliharjoitus.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.