Lopetetaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset

(Tämä tek­sti on julka­istu alun­perin Vihreän liiton sivustolla)

Hal­li­tuk­sen edessä on mit­ta­vat säästö­tarpeet. Niin huonos­ti ei rahaa Suomes­sa käytetä, että voisi leika­ta mil­jardin ilman, että se kehenkään sat­tuu. Kaik­ki joutu­vat tin­kimään jostain itselleen tärkeästä, myös kokoomus.

On aika luop­ua yksi­tyisen sairaan­hoidon Kela-kor­vauk­sista. Siis siitä, kun ei halua jonot­taa ter­veyskeskuk­seen, vaan menee yksi­ty­is­lääkärin vas­taan­otolle, mak­saa satasen ja saa siitä Kelal­ta pari kymp­piä. Näi­hin menee vuodessa vajaa 200 miljoon­aa euroa. Moni ter­vey­den­huol­lon asiantun­ti­ja on sanonut, että yksi­tyisen hoidon kor­vauk­sista on vain hait­taa. Ne edis­tävät ter­vey­den­huol­lon jakau­tu­mista varakkaiden yksi­ty­ishoitoon  ja rah­vaan kun­nal­liseen hoitoon, rapaut­ta­vat julk­ista ter­vey­den­huoltoa ja lisäävät terveyseroja.

Kor­vausten puoles­ta on esitet­ty, että ne säästävät veron­mak­sajien rahaa, kos­ka samoista poti­laista kun­ta jou­tu­isi ter­veyskeskuk­sis­sa mak­samaan enem­män. Ei säästä. Siihen on kak­si syytä. Suurin osa yksi­tyis­sek­torin käyt­täjistä ei siir­ry ter­veyskeskusten poti­laik­si parin kympin takia. Merkit­täväm­pää on, että yksi­ty­is­lääkärit ovat huo­mat­ta­van hanakoi­ta lähet­tämään poti­laitaan jatko­tutkimuk­si­in keskus­sairaalaan. Tämän mak­saa kun­ta. On vaikea uskoa, että yksi­ty­is­lääkärien poti­laat oli­si­vat sairaampia kuin ter­veyskeskuk­sia käyt­tävät työt­tömät ja eläkeläiset.  Yksi­ty­is­lääkärien lähet­teet tule­vat kun­nille kalliiksi.

Ham­maslääkäri­palveluis­sa Kela-kor­vausten pois­to tuot­taa pään­vaivaa. Monis­sa suuris­sa kaupungeis­sa ham­maslääkäri­palve­lut ovat paljolti yksi­ty­is­ten ham­maslääkärien varas­sa. Ter­veyskeskusten ham­mashoitoon poti­laat eivät mah­du eikä siinä olisi myöskään järkeä, kos­ka yksi­tyisen ham­mashoidon tiloi­hin ja lait­teisi­in on investoitu melkois­es­ti. Kelako­r­vausten lop­ut­tua kun­nat voivat tehdä ostopalvelu­sopimuk­sia yksi­ty­is­ten ham­maslääkärien kanssa tai tukea yksi­ty­istä hoitoa palveluseteleil­lä, jot­ka voivat olla samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin nykyiset Kela-korvaukset.

Olisi oikeu­den­mukaisem­paa ja järkeväm­pää, että kun­ta mak­saa tämän kor­vauk­sen. Nyt ham­mashoidon hyvin jär­jestäneet kun­nat joutu­vat mak­samaan sen itse ja hoi­dos­ta lip­suneet mak­sat­ta­vat sen val­ti­ol­la. Yhden mak­sa­jan peri­aate johtaa ham­mashoi­dos­sa muutenkin parem­pi­in ratkaisuihin.

168 vastausta artikkeliin “Lopetetaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset”

  1. Jot­ta täl­lainen yksi­tyisen sairaan­hoidon tukemisen pois­t­a­mi­nen toteutet­taisi­in tas­a­puolis­es­ti, pitäisi samal­la pois­taa tuet ja verovähen­nysoikeudet myös työter­veyshuol­lol­ta ja opiskelijaterveydenhuollolta.

  2. Hei

    Mitä mieltä olet Osmo Ruotsin mallista?
    Maakäräjät vas­taa­vat rahoituk­ses­ta ja tiety­iltä osin val­tio kor­vamerk­i­ty­il­lä tuil­la. Yksi­ty­isil­lä ja julk­isil­la tuot­ta­jil­la on yht­enäiset hyväksymiskri­teer­it ja raha seu­raa poti­las­ta eli poti­laan hoi­dos­ta kor­vataan saman ver­ran riip­pumat­ta käykö poti­las yksi­tyisel­lä vai julkisel­la puolella.

  3. Kysymys poti­laan oman ter­vey­den­huol­lon prefer­oin­nista on mieti­tyt­tävä. Tämän olen kai jo kertonut:

    Poikani liukas­tui eräänä iltana saunas­sa ja joudut­ti­in viemään sairaalaan ommeltavak­si. Hän huo­masi ole­vansa lääketi­eteelli­nen harv­inaisu­us: selvä Jorvin kirur­gisen osas­ton viikonloppupäivästyspotilas.

  4. “Kaik­ki joutu­vat tin­kimään jostain itselleen tärkeästä, myös kokoomus.”

    Näin var­maan on. Ei kuitenkaan ole kovin yllät­tävää kuul­la, että olisit valmis tin­kimään kokoomuk­selle tärkeistä Kela-tuista, keskustalle tärkeistä pienkun­nista tai jollekin muille puolueille tärkeistä asioista. Sen sijaan olisi paljon mie­lenki­in­toisem­paa kuul­la mis­tä eri­tyis­es­ti vihreille tärkeästä kulus­ta olisit valmis tin­kimään näis­sä talkois­sa? Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­feista? Joukkoli­iken­teen tuista? Kehitysavusta?

    Todet­takoon jo etukä­teen, että tin­kimisek­si las­ke­taan vain jo ole­mas­sa ole­vien kulu­jen kar­simi­nen. Eli esim. jonkin tule­vaisu­u­den uuden lisä­menon lykkäämi­nen ei kelpaa.

  5. Lähet­tei­den osalta tärkeä kysymys olisi kysyä, onko yksi­ty­is­lääkäreil­lä ammat­ti­taidot­tomampi tapa lähet­tää poti­lai­ta julkiselle puolelle. Lähet­tei­den määrä ei sinän­sä vielä ker­ro kovin paljon, kun kyse on eri­lai­sista potilasryhmistä.

    Toinen kysymys on se, kuin­ka iso osa yksi­ty­is­lääkärikäyn­neistä siir­ty­isi julkiselle puolelle, jos kor­vauk­set lopetettaisiin.

    Oden esit­tämäl­lä kor­vausten pois­tol­la on se ehdo­ton etu, että se vähen­tää Kela-kor­vauk­sia ihan merkit­täväl­lä sum­mal­la. Taka­pakkia säästöille voi kuitenkin tul­la ainakin seuraavista:

    1. Yksi­ty­is­lääkärin käyt­täjistä osa siir­tyy julkiselle puolelle, jol­loin kus­tan­nuk­set nou­se­vat tai palve­lu­ta­so heikke­nee tuntuvasti.

    2. Yksi­ty­is­lääkärin käyt­täjät sairas­ta­vat hoidet­tavis­sa ole­via mah­dol­lis­es­ti työkykyä heiken­täviä vaivo­ja pidem­pään siir­tyessään julkiselle puolelle. Tämä voi myös näkyä pitkäl­lä aikavälil­lä kansan­ter­vey­den heikkenemisenä.

    Asi­at sara­noitu­vat aika paljon siihen, miten yksi­tyiset lääkärit hoita­vat hom­mansa vs. julkisen puolen lääkärit. Poti­laat kan­nat­taa hoitaa siel­lä, mis­sä hom­mat hoitu­vat tehokkaam­min, mut­ta mitään laa­jem­paa tutkimus­ta tästä ei ole näkynyt — ja on vaikea näkyäkin, kos­ka nyt yksi­tyisen puolen poti­laat ovat aivan eri sakkia kuin julkisel­la puolella.

    Tasa-arvoar­gu­ment­ti on myös aika var­teenotet­ta­va. Pelkkä omil­la rahoil­la mak­set­ta­van Kela-kor­vauk­sen pois­t­a­mi­nen ei kuitenkaan paran­na tasa-arvoa. Se vain siirtää epä­tasa-arvon eri ryh­mien välisek­si, kos­ka työter­veyshuol­lon palve­lut oli­si­vat kuitenkin kor­vat­tavia. Tai jos ne eivät olisi kor­vat­tavia, kus­tan­nuk­set siir­ty­i­sivät yri­tys­ten työl­listämisku­lui­hin, joi­ta ei kai ollut tarkoi­tus kasvattaa.

    Uud­is­tus on sel­l­ainen, että se kan­nat­taa tehdä, jos se kan­nat­taa tehdä. Ihan itses­tään­selvää se ei tai­da nykyisen tutkimustiedon val­os­sa olla, kun sitä val­oa ei ole.

  6. Kan­nate­taan. Juuri täl­laiset peri­aat­teel­liset mak­suhelpo­tus­mu­ruset pitää pois­taa niiltä, joil­la on varaa mak­saa koko hin­ta. Kokoomuk­ses­takin luulisi löy­tyvän vielä niitä, jot­ka ymmärtävät mikä ero on yksi­tyisel­lä bis­nek­sel­lä ja julk­isil­la palveluil­la. Eihän tässä oikein voi myöskään puhua mis­tään ohi­tuskaistas­ta, kos­ka jonot eivät ole menos­sa samalle ovelle. Mik­si siis Kela mak­saisi kum­mas­takin? Siitä, että on varaa ostaa yksi­ty­isiä palvelui­ta ei tule erik­seen palki­ta, vaan vain onnitel­la että kaver­il­la menee hyvin. Kukaan ei kään­ny ovelta, jos mität­tömät kor­vauk­set poistetaan. 

    Kun köy­hä on liian köy­hä saa­maan pankista lainaa tai maa­han­muut­ta­ja liian köy­hä saa­maan peru­soikeuten­sa, niin luulisi rikkaan ole­van liian rikas hyö­tymään helpo­tuk­sista, jot­ka ovat suun­nitel­tu niille, joil­la ei ole varaa mak­saa koko hin­taa. Sääli vain, että köy­hyyt­tä on vaikeampi piilot­taa kuin rikkaut­ta. Peili­in kat­somi­nen voisi helpottaa.

    Yksi­ty­istä ter­veysalaa ei tulisi ainakaan silitel­lä, kos­ka kenen bis­nek­seen kuu­luisi se, että omin toimin vähen­täisi asi­akkaitaan. Päin­vas­toin ale­taankin hutkia ja tutkia kah­ta kauheam­min. Yksi­ty­isiä myös hyödyt­tää tämä ter­veyssekoilu eri mediois­sa ja kaiken­lais­ten lääkkei­den main­os­tus, joil­la kukaan peruster­ve ei tee mitään. Sairausten main­os­tamisel­la on tehty jo liikaa rahaa ja nyt sit­ten vielä val­tio lap­paa rahaa veroparati­i­sei­hin näi­den kautta.

    Jos väestöä halu­aisi ter­ve­hdyt­tää, niin pitäisi toimia ennen sairas­tu­mista, eikä mak­saa laas­taroin­nista jäl­keen­päin. Vaikkei kokoomushenkiset uskoisikaan, niin yhteiskun­nan vir­i­tys se tässä pistää ihmiset sairas­ta­maan ja voimaan pahoin. Vain saastei­den aiheut­ta­mat sairaudet kuu­lu­vat kaikille.

    Vielä pitäisi saa­da aikaan se, että yksi­tyiset pitävät huolen omista virheistään, eikä pistäisi julk­ista puol­ta kor­jaa­maan niitä. Jos ei onnis­tu, niin sit­ten keskit­tyköön sel­l­aisi­in toimen­piteisi­in, jois­sa mah­dol­lisu­us töpätä on pieni.

  7. Itse käytän enim­mäk­seen yksi­ty­isiä lääkäre­itä, vaik­ka olenkin pitkäaikaistyötön. Mik­sikö? Kos­ka en pysty ole­maan 3–4 viikkoa nukku­mat­ta lääkäri­naikaa odotel­lessa kun tarvit­sen lääkkeitä.

  8. Ensin san­o­taan, että yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ei siir­ty­isi juurikaan poti­lai­ta julkiselle puolelle ja sit­ten väitetään, että säästöt syn­tyvät siitä, että lähet­tei­den määrä laskee.

    Siis luop­uuko ne poti­laat nyt siel­lä yksi­tyisel­lä ramp­paamis­es­ta vai ei?

  9. ““On vaikea uskoa, että yksi­ty­is­lääkärien poti­laat oli­si­vat sairaampia kuin ter­veyskeskuk­sia käyt­tävät työt­tömät ja eläkeläiset. Yksi­ty­is­lääkärien lähet­teet tule­vat kun­nille kalliiksi.””””””””

    No ehkä kaik­ki ovat tasan yhtä sairai­ta, mut­ta jos rumasti sanoen, tumpe­lo-ter­veyskeskus­lääkärit eivät löy­dä vaivaa, joko ammat­ti­taidon puut­teen vuok­si, tai että ovat otta­neet “säästölin­jan” koko lähet­tei­den teossa–niin kyl­lä se nyt täy­tyy köy­häl­läkin olla oikeus lait­taa se vaik­ka viimeinen sata­nen sinne pri­vaat­tipuolelle, ja saa­da lähete sitä kaut­ta- ties kuin­ka tärkeisi­in jatko­tutkimuk­si­in. Löy­tyy esimerkke­jä pil­vin pimein, kun tk-lääkäri ei halua, uskalla, kehtaa , osaa ym- ja lait­taa sitä lähetet­tä eri­laisi­in lisä­tutkimuk­si­in. Kyse ei siis ihan aina ole mis­tään rikkaiden etuoikeud­es­ta, vaan vai­h­toe­hdos­ta toim­i­mat­toma­lle tk:lle.
    Ja kyl­lähän ne pri­vaat­ti-lääkärille menevät kor­vauk­set voi köy­hältäkin ottaa pois, mut­tei sitä lähet­teen-saan­ti mahdollisuutta.
    Kan­naakin ehkä tutkia niitä ter­veyskeskus­lääkärei­den moti­ive­ja olla kir­joit­ta­mat­ta lähet­teitä niihin lisä­tutkimuk­si­in, ennen kep­pi­en käyt­töä. Ken­täl­lä kun moni asia näkyy pitkän päälle vähän parem­min. Sano. 🙂

  10. Yksi­tyisel­lä puolel­la päästään usein paljon kun­nal­lista puol­ta nopeam­paan diag­noosi­in ja tätä kaut­ta nopeam­paan ter­ve­htymisen alku­un kuin kun­nal­lisel­la puolel­la byrokra­t­ian ja jous­ta­van päätök­sen­tekokoneis­ton ansiosta.

    Tämä on syynä että esim. oma työ­nan­ta­jani on tehnyt työter­veyshuol­losta sopimuk­sen yksi­tyisen lääkäri­ase­man kanssa. yhtiö mak­saa yksi­tyiset tutkimuk­set ja lääkärin diag­noosi­in asti, jon­ka jäl­keen sairaan­hoito sit­ten menee yleistä lin­jaa. Sen­jäl­keen kun em. päätös tehti­in on pois­saolo­pros­ent­ti laskenut huo­mat­tavasti ja sairaspois­saolo­jen kesto lyhen­tynyt. Ts. tuot­tavu­us on noussut.

    Jär­jestelmän kus­tan­nuk­sia kela kor­vaa maini­t­ul­la taval­la, mut­ta saa moninker­tais­es­ti sijoituk­sen­sa takaisin kun poti­las palaa nopeam­min veronmaksajaksi.

    Mielestäni ehdot­ta­masi kor­vauk­sen pois­to olisi mah­dolli­nen, mut­ta edel­lä­maini­tun tehokkaan työter­vey­den­huol­lon tukem­i­nen tulisi jät­tää ja sitä tulisi jopa lisätä. Jos varakkaampi eläkeläi­nen / työtön / kotiäi­ti joka on työter­veyshuol­lon ulkop­uolel­la halu­aisi ter­ve­htyä tehokkaasti annet­taisi­in hänen han­kkia palve­lut kuten nykyjäänkin,rahalla.

    Peri­aat­teessa on vaikea ymmärtää mik­si esim. oman sairas­tu­miseni kohdal­la eri tutkimusten väli on 1–2 kk / tutkimus ja lääkärikäyn­ti kun sama asia menee läpi yksi­tyisel­lä puolel­la kokon­aisu­udessaan viikossa.

    Onnek­si en ole ollut työkyvyt­tömänä kuten kaveri­ni, jon­ka piti saa­da usei­ta kun­nal­lisia lääkäri­lausun­to­ja pol­ven vai­h­toa varten vaik­ka hom­ma oli eka ker­ral­la selvä. 6kk sairaslo­maa ennenkuin päätös kun­nal­liselta puolelta tuli. Yksi­tyi­nen lähete ei kel­van­nut kuin yksi­tyis­sairaalaan eikä kaver­il­la ollut varaa ykstyiseen polveen. Kuka säästi? 

    Ter­veyssys­teemin tuot­tavu­u­den tehost­a­mi­nen siten että yksi­tyisen puolen diag­noosit kel­paisi­vat yleiselle puolelle yhdessä esim. ehdot­ta­masi säästön kanssa voisi toimi­akin vai kaatuuko tämäkin tietosuojakysymyksiin?

    Säätet­täisi­in kulu­ja ja paran­net­taisi­in tuottavuutta.

  11. Antti Lehtoran­ta:
    Jot­ta täl­lainen yksi­tyisen sairaan­hoidon tukemisen pois­t­a­mi­nen toteutet­taisi­in tas­a­puolis­es­ti, pitäisi samal­la pois­taa tuet ja verovähen­nysoikeudet myös työter­veyshuol­lol­ta ja opiskelijaterveydenhuollolta.

    Epäko­htia on var­maan muual­lakin joo. Mut­ta yleen­sä täl­lainen “kan­natan epäko­hdan pois­toa JOS kaik­ki muutkin epäko­h­dat samal­la pois­te­taan” on sol­i­daarisek­si naamioitu penseä tukiar­gu­ment­ti nyky­menon jatku­miselle ja epäko­h­tien pois­ton ehkäisylle.

    Askel ker­ral­laan se Neil Arm­strongkin kuun val­loit­ti. Toisin sanoen: pois­te­taan ensin yksi­ty­ishoidon Kela-tuki ja mietitään näitä mui­ta pienem­piä epäko­htia sit­ten toteu­tuk­sen jälkeen.

  12. Että sel­l­aista. Tuet pois “rikkail­ta”. Rahaa val­tio kyl­lä kan­taa veroina, mut­ta palvelu­iden laatu las­kee koko ajan.

    Miten on mah­dol­lista että tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan koko ajan lisää ja lisää — ja varsi­naisi­in palvelui­hin ei jää enää raho­ja. Ei kai se että ihmiset elävät pidem­pään voi olla peruste siirtää koko ajan enem­män ja enem­män rahaa pas­si­iviväestölle. Pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion luonne on se, että vapaa­matkus­ta­jien määrä kas­vaa koko ajan ja sik­si palvelui­hin ei enää riitä rahaa.

    Jos ter­vey­den­huoltopalvelu­iden laatu olisi hyvä, ihmiset käyt­täi­sivät nitä.

  13. Ode:

    Merkit­täväm­pää on, että yksi­ty­is­lääkärit ovat huo­mat­ta­van hanakoi­ta lähet­tämään poti­laitaan jatko­tutkimuk­si­in keskus­sairaalaan. Tämän mak­saa kun­ta. On vaikea uskoa, että yksi­ty­is­lääkärien poti­laat oli­si­vat sairaampia kuin ter­veyskeskuk­sia käyt­tävät työt­tömät ja eläkeläiset.Yksi­ty­is­lääkärien lähet­teet tule­vat kun­nille kalliiksi.

    Aivan var­masti enem­mistö näistä kalli­ik­si tule­vista yksi­ty­is­lääkärei­den lähet­teistä on peräisin yksi­tyisen työter­veyshuol­lon lääkäreiltä. Jos yksi­ty­is­lääkärei­den Kela-kor­vaus pois­te­taan, pitää samal­la pois­taa yhteiskun­nan tuki yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien hoita­malle työterveyshuollolle.

  14. On tot­ta että yksi­tyiseltä pääsee jatko­tutkimuk­si­in helpom­min. Oman lapseni kohdal­la nopea jatko­hoitolähete säästi yhteiskun­nan rahaa nopean parane­misen muo­dos­sa, kun ter­veyskeskuk­ses­sa kuule­man mukaan täs­mälleen samas­ta vaivas­ta ei saa lähetet­tä niin mil­lään, jol­loin ter­veyskeskuk­ses­sa pitää käy­dä jatku­vasti. Panee epäilemään että ter­veyskeskus­lääkäre­itä ohjeis­te­taan pri­or­isoimaan eteen­päin­lähetet­täviä poti­lai­ta juuri (lyhyen tähtäi­men) säästöpe­rustein, erikois­toimen­piteitä viimeiseen saak­ka väl­tellen lääketi­eteel­lis­ten perustei­den kustannuksella.

  15. Työter­veyshuol­lon tukem­i­nen menee ainakin lähin­nä perus­mak­sui­hin. Mak­san fir­mani työn­tek­i­jöistä pelkkiä perus­mak­su­ja (kos­ka sopimus on pakko olla, mut­ta mitään työter­veyshuol­lon toimen­piteitä ei istu­matyössä tarvi­ta) 30 e/vuodessa. Keskimääräi­nen kor­vat­ta­va kus­tan­nus pie­nil­lä yri­tyk­sil­lä on 95 e/vuodessa.

    Tästä hatus­ta arvioimal­la voidaan siis sanoa, että kun Kela kor­vaa peräti 300 miljoon­al­la eurol­la vuodessa työter­veyshuol­lon kulu­ja, tästä kol­ma­sosa on pelkkiä perus­mak­su­ja. Miten olisi, jos tästä luovut­taisi­in, hra Mehiläinen?

  16. Työter­veyshuol­lon suh­teen olisin valmis tuon yhteis­vas­tu­un kan­non nimis­sä valmis anta­maan perik­si, mut­ta opiske­li­jater­vey­den­huol­losta en olisi valmis tinkimään:

    a) Opiske­li­jater­vey­den­huol­lon asi­akkaat siir­ty­i­sivät täysimääräis­es­ti kun­tien vas­tu­ulle, eivät suinkaan pois julkisen tuen piiristä.

    b) Opiske­li­joiden ter­vey­teen sijoit­ta­mi­nen on sijoit­tamista kaikkein kalleim­min koulutet­tu­jen yksilöi­den työkykyyn. Työkykyn­sä menet­tävä opiske­li­ja on yhteiskun­nalle hirvit­tävän kallis menetet­ty sijoitus.

    c) Opiske­li­jat, jot­ka ovat “väärässä” kun­nas­sa kir­joil­la, jäi­sivät käytän­nössä kokon­aan vaille hoitoa.

    On han­kala nopeut­taa opin­to­ja, jos samanaikaises­ti tehdään hoidon saan­nista entistä vaikeam­paa. Nyt opiske­li­ja saa hoidon YTHS:n ase­mal­la, eikä käyn­ti vie kuin yhden luen­to­tun­nin. Ter­veyskeskuk­ses­sa käyn­ti veisi käytän­nössä, julk­isil­la kulkien, melkein koko päivän. Tämä tek­isi vuosit­tain aika mon­ta menetet­tyä opin­tovi­ikkoa, kun koko val­takun­taa ajatellaan.

    1. Jos YTHS lopetettaisiin,m opiske­li­joiden olisi siir­ret­tävä kir­jansa opin­tokun­taan saadak­seen ei kiireel­listä hoitoa.

  17. Toiv­otaan, että tämä jalo aja­tus todel­la toimii. Voisiko asi­aa kokeil­la ensin jos­sain kaupungis­sa, vai olisiko se taas vas­toin jotain tasa-arvoa?
    Sanois­in OS:lle vain, että koh­ta hän tulee näkemään, mis­tä on kysymys. Kun itse tahi läheinen on sairas ja joutuu odot­ta­maan pääsyä lääkärille jonkun aikaa ja vai­h­toe­htona men­nä samana päivänä yksi­tyiselle, niin palataan sit­ten asi­aan. Siis yksi­ty­is­lääkärit lähet­tävät kun­nan piikki­in poti­lai­ta keskus­sairaaloi­hin liian hep­poisin perustein. Tarkoit­taako tämä, että yksi­tyisel­lä puolel­la on osaa­mat­to­mia lääkäre­itä vai tyh­miä, jot­ka eivät älyä lähet­tää poti­las­ta oman yhtiön­sä jatko­jut­tui­hin. Eikö kun­nal­liset lääkärit sit­ten voi tor­jua turhia lähetyk­siä? Itse asi­as­sa en ymmär­rä OS:n aja­tus­ta. Jos jol­lain poti­laal­la on ongelmia, niin samath­an ne ovat, vaik­ka aloit­taa viikko­jen jono­tuk­sen jäl­keen ter­veyskeskuk­ses­ta. No, teknisen alan ihmisenä ei kai mun tarvit­sekaan ihan kaikkea ymmärtää.

    1. En ole kieltämässä yksi­ty­istä ter­vey­den­hoitoa vaan esit­tämässä, että se voisi toimi­ta poti­laan omil­la rahoil­la. Yksi­tyi­nen ter­bey­den­huolto on kiel­let­ty Kanadassa.

  18. Suomea ollaan ilmeis­es­ti kovaa vauh­tia aja­mas­sa tilanteeseen, jos­sa net­toveron­mak­sa­ja ei saa yhteiskunnal­ta edes yövar­ti­javal­tion min­imi­palvelui­ta (eihän poli­isi kerk­iä enää yksi­ty­istä koske­mat­to­muut­ta ja omaisu­ut­ta tur­va­ta…) Samaan aikaan loisi­jalu­okalle taataan sen ver­ran muka­vat tulon­si­ir­rot, ettei mitään “paskadu­une­ja” tarvitse ottaa vas­taan vaan rahaa riit­tää muutenkin keskari­in, pleikkari­in ja iphoneen.

    Julkisen ter­vey­den­huol­lon nykyti­laa kuvaa hyvin se, että Pohjo­la ilmoit­ti juuri perus­ta­vansa oman sairaalaan — vaku­u­tusy­htiöl­lä kun ei ole varaa maku­ut­taa asi­akkaitaan täysil­lä päivära­hoil­la 6kk jono­jen ketjuis­sa odot­ta­mas­sa työkyvyn katoamista.

    1. kse
      Tästä vaku­u­tusy­htiöi­den omas­ta sairaalas­ta olen kovin katk­era. En vaku­u­tusy­htikölle vaan STM:lle. Aikanaan olin pois­ta­mas­sa niin san­ot­tua laas­tariveroa, jos­sa vaku­u­tusy­htiöt mak­soi­vat könt­tä­sum­man (val­ti­olle!) siitä, että sai­vat hoi­dat­taa ilmaisek­si onnet­to­muuk­sis­sa loukkaan­tuneet poti­laat julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa. Tästä eteen­päin ne joutu­vat mak­samaan sairaaloille käyvän mak­sun (saman jon­ka kun­ta joutuu). Tästä piti tul­la reilu kil­pailu­ti­lanne yksi­ty­is­ten ja julk­isten sairaaloiden välillä.
      STM kuitenkin kiel­si julk­isia sairaaloi­ta kil­paile­mas­ta nopeudel­la. Siis lupaa­mal­la, että vaku­u­tus­poti­laat, jot­ka tuo­vat rahat mukanaan, joidet­taisi­in jonon ohi. Nyt se resurssit sit­ten kietävät julkiset sairaalat kaukaan ja yksi­tyiset osta­vat kirur­git omi­in sairaaloihinsa.

  19. Soin­in­vaara pelkää, että yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon tukem­i­nen lisää ter­vey­sero­ja. Eli vaarana on että yksi­tyisel­lä kävi­jät elävät lääkärin­sä ansios­ta ter­veemp­inä? Se jos mikä säästää verora­ho­ja. Mainio perustelu yksi­ty­is­lääkärin kela-kor­vauk­sen puolesta:)

  20. Osmo, laadukas ja edulli­nen peruster­vey­den­huolto saadaan aikaisek­si vain yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Näin­hän se toteutetaan muual­la EU:ssa. DDR-sim­u­laat­tor­e­i­ta on Suomen lisäk­si kaiketi Kuuba.

    EU:n huonoim­min toimivia jär­jestelmiä on tun­netusti Iso-Bri­tan­nia. Siel­lä on juuri sel­l­ainen työn­jako, johon pyrit! Kalli­it, suuret julkiset ter­veyskeskuk­set ja yksi­tyisel­lä rahal­la pyörivät huippusairaalat.

    Erikois­sairaan­hoito taas kan­nat­taa pitää yliopis­toil­la ja val­tion mak­samana, kos­ka yksi­tyisel­lä rahal­la pyörivä erikois­sairaan­hoito on tun­netusti hyvä laa­tu­inen, mut­ta erit­täin kallis. 

    Suurim­mat säästöt saadaan aikaisek­si lopet­ta­mal­la terveyskeskukset!

  21. kse:
    Samaan aikaan loisi­jalu­okalle taataan sen ver­ran muka­vat tulon­si­ir­rot, ettei mitään “paskadu­une­ja” tarvitse ottaa vas­taan vaan rahaa riit­tää muutenkin keskari­in, pleikkari­in ja iphoneen. 

    Jo yhden ain­oan päivän perus­päivära­hal­la (31,36 e) saa melko tarkalleen sekä yhden kokon­aisen six­packin keskaria että huuto.netistä halvim­man toimi­van pleikkari kakkosen. Jos edes näi­hin huokeisi­in hal­patuot­teisi­in ei saa olla rahaa, niin köy­hät kyl­lä yksinker­tais­es­ti kuol­e­vat nälkään, jos joutu­vat elämään maas­sa, jon­ka hin­tata­so yleis­es­ti on Suomen hin­tata­so eikä Makedonian.

    Tästä tuli jotenkin mieleen henkilöjut­tu, jon­ka Hesarin kuukausili­ite (vai oliko se Nyt-liite) julka­isi kauan sit­ten Piia-Noo­ra Kaupista. Siinä nuori kokoomus­mep­pi (vai oliko jo siinä vai­heessa) sanoi, että yhteiskun­nan pitäisi mak­saa köy­hille ain­oas­taan lanka­puhe­lin, kän­nykkä on jo ihan turhaa tuh­lail­e­vaa luk­sus­ta — het­kel­lä, jol­loin matka­puhe­lin­li­it­tymien hin­nat oli­vat Suomes­sa juuri sukelta­mas­sa lop­ullis­es­ti lankali­it­tymien hin­to­jen alle.

    Juk­ka:
    Pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion luonne on se, että vapaa­matkus­ta­jien määrä kas­vaa koko ajan ja sik­si palvelui­hin ei enää riitä rahaa. 

    Ja tämän näemme tekemäl­lä aikasar­ja-ana­lyysin esimerkik­si mis­tä tilas­tol­li­sista indikaat­tor­eista tai niiden yhdis­telmistä? (En suinkaan väitä, ettei mis­tään. Kysyn vain, että tarkkaan ottaen mis­tä.)

    Janne M:
    Epäko­htia on var­maan muual­lakin joo. Mut­ta yleen­sä täl­lainen “kan­natan epäko­hdan pois­toa JOS kaik­ki muutkin epäko­h­dat samal­la pois­te­taan” on sol­i­daarisek­si naamioitu penseä tukiar­gu­ment­ti nyky­menon jatku­miselle ja epäko­h­tien pois­ton ehkäisylle. 

    Niin kuin Pyy­lu­o­ma sen kiteyt­ti tääl­lä blo­gis­sa vuosia sit­ten: ensin täy­tyy hoitaa sotavet­er­aanien asi­at kun­toon ja vas­ta sit­ten voidaan vaa­tia pelas­tus­li­ivien käyt­töä vesillä!

  22. Ehdo­tuk­seni:

    Lakkaute­taan sairaus­mak­sun keräämi­nen kansalaisil­ta sairaan­hoidon ja lääke­meno­jen kat­tamisek­si. Säästyneil­lä rahoil­la kansalaiset otta­vat sairaus­vaku­u­tuk­sen yksi­ty­isiltä vakuutuslaitoksilta. 

    Kos­ka val­tio ja Kela ei ole kiin­nos­tunei­ta osal­lis­tu­maan kansalais­ten sairaan­hoidon rahoit­tamiseen yksi­tyis­sek­to­ril­la, vaik­ka keräävät palka­s­ta rahat tätä tarkoi­tus­ta varten, siir­ret­täköön tämä toim­inta yksi­ty­isille vakuutusyhtiöille.

    Osmon idea on nähtävästi kerätä sairaus­vaku­u­tus­mak­sut entiseen tyyli­in mut­ta sairau­den­hoidon kor­vauk­set lopete­taan yksi­ty­is­lääkäril­lä käyn­neistä. Säästyneet 300 miljoon­aa euroa Osmo kaataisi julkisen ter­vey­den­huol­lon mus­taan aukkoon.

    Suomen ter­vey­den­huol­lon kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat noin 15 mil­jar­dia euroa. 300 miljoon­aa tästä on 0.2 pros­ent­tia eli puhutaan lillukanvarsista.

    Minus­ta vihrei­den kan­nat­taa kak­si ker­taa miet­tiä ennen kuin ovat pois­ta­mas­sa Kelan kor­vauk­set yksi­ty­is­lääkäril­lä käynneistä.

    Kokoomuk­sen kan­nat­taa näyt­tää selkärankansa ja tor­pe­doi­da min­is­teri Guzen­i­na-Richard­sonin ehdo­tus, joka ei palvele SAK:n jäsen­ten etu­akaan, jos duunareil­ta pois­te­taan työter­veyshuolto sairauk­sien hoidon osalta. Guzen­i­na-Richard­son ehkä suun­nit­telee työter­veyshuol­lon Kela-kor­vausten säi­lyt­tämistä mut­ta taval­liselta kansalaiselta, jon­ka työ­nan­ta­ja ei kus­tan­na sairauk­sien hoitoa, Kela-kor­vaus poistettaisiin.

  23. Kalle Isokallio näki sosi­aal­i­m­in­is­ter­imme ehdo­tuk­sen täysin päin­vas­toin kuin Ode tääl­lä esit­tää. Eli että 100 euron kulus­ta tuleekin 1500 euron kulu (esim. nielurisaleikkaus), kun kaik­ki yksi­ty­is­lääkärei­den poti­laat hakeu­tu­vat ter­veyskeskusten poti­laik­si. Jälkivi­i­saista kukaan ei kehdan­nut sanoa, että Maria Guzen­i­nan ehdo­tus läh­tee siitä, että rikkaat käyvät edelleen yksi­ty­is­lääkäreil­lä vaik­ka se on hie­man kalli­im­paa ja näin säästyneet rahat käytetään ter­veyskeskuk­sis­sa, joiden poti­las­määrät eivät lisään­ny, mut­ta hoito para­nee ja jonot lyhenevät.

    Todel­lisu­us on var­masti jos­sain tuol­la väli­maas­tossa. Ter­veyskeskusten poti­las­määrät tule­vat var­masti lisään­tymään, jos yksi­tyi­nen sairaan­hoito kallis­tuu ja julkisen laatu para­nee. Eli jonot ter­veyskeskuk­sis­sa eivät tulisi lyhenemään.
    Epäilen myös vah­vasti, että ter­veyskeskustyö ei muu­tu yhtään houkut­tel­e­vam­mak­si lääkäreille.
    Eli kansan kah­ti­a­jako niihin joil­la on varaa käy­dä yksi­ty­is­lääkäris­sä ja niihin joil­la ei ole, vain voimis­tu­isi eli pahenisi.

  24. … erikoista on myös se, että jos kansalais­ten ikä, syn­tyvyys, — ja kuolemati­eto­ja, on ollut käytössä niin kauan kuin on tilas­to­ja tehty.……että van­hus­ten määrään ja yleen­sä ter­vey­den­huoltoon — herätään jo kun talo on tulessa. Kai nyt tämäkin olisi ollut las­ket­tavis­sa matikan keinoin ja vähän arvaillen.….jo kym­meniä vuosia sit­ten. Ei kai tilas­tois­sa sel­l­aisia hyp­pyjä ole tul­lut ‑etteikö.
    Mut­ta nyt sit­ten ollaan sor­mi suus­sa — eikä ole hoita­jia, lääkäre­itä, rahaa tai resursse­ja. Aikoinaan hoit­su­ja löhti Norjaan.….mielisairaalat ajet­ti­in alas eikä avo­hoito toi­mi, koti­hoitoon van­huk­sille ei riitä aiko­ja eikä hoita­jia, nuorisolle ei mt-terapiaa…ja van­hainkodeista ollaan luet­tu jo sata tarinaa.
    Rahan­säästöstä lie­nee kyse ja jokuhan niitä lanko­ja vetelee. Vaik­ka hal­li­tuk­set ja eduskun­ta vai­h­tuu, niin meno jatkuu. Kum­ma jut­tu. Onko kyse demokra­ti­as­ta ja siitä mitä äänestäjät halu­a­vat- vai onko tämä sitä näen­näis­demokra­ti­aa, mis­sä vaaleis­sa on puru­lui­ta, mut­ta lop­ut päätetään sit­ten kabi­neteis­sa tai virkami­esten toimesta. ?

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan koko ajan lisää, kos­ka eläkeläis­ten määrä kasvaa.

    Mut­ta mik­si kas­vaa eläkeläis­ten määrä ? Vain sik­si että eläkeikää ei piden­netä sitä mukaa kuin elinikä kas­vaa. Ei mikään pako­ta pitämästä yllä val­tavaa passiiviväestöä.

  26. Julki­nen puoli on täysin perseestä. Ei se ole hal­paa kun työiässä ole­va ihmiset istu­vat keskel­lä päivää tun­tikau­sia päivystyk­sessä, kos­ka julkiselle sek­to­rille on ihan yksi hailee mitä mieltä asi­akkaat ovat.

    Ja esimerkik­si ham­mashuolto, onpa _tosi_ toimi­va jär­jestelmä. Kun käy ham­maslääkäris­sä julkisel­la puolel­la, kan­nat­taa vara­ta aika samantien seu­raa­va vapaana ole­va aika. Tarkas­tuk­seen pääsee sit­ten jonot­telun jäl­keen vuo­den tai kah­den päästä eli juurikin sil­loin, kun pitäisi seu­raa­van ker­ran tarkas­tuk­ses­sa käydä.

  27. Näin yksi­ty­is­puolen lääkäriä pakon edessä käyt­tävänä, idea ei jostain syys­tä miel­lytä juurikaan. Joskus on pakko käyt­tää yksi­ty­istä puol­ta, kos­ka julk­ista ter­vey­den­hoitoa ei ker­takaikki­aan ole tarjolla.
    Nor­maali­palkkaise­na, eli hie­man alle nais­ten keski­t­u­lon ansait­se­vana hirvit­tää aja­tuskin mitä tapah­tuu, jos tuki pois­te­taan. Jäähän sit­ten tietysti se per­in­teinen ratkaisu, mikä sekin on itse toteutet­ta­va, kun vas­tu­unkan­ta­jia ei löy­dy edes sen ver­taa että val­tio­val­ta reilusti tuk­isi eutanasi­aa, kun ker­ran halu­aa hyödyt­tömistä kuitenkin eroon.

    Psyki­a­triset sairaudet ovat myös sairauk­sia, vaik­ka se mielel­lään halu­taankin uno­htaa. Eihän nyt kun­non ihmisil­lä voi ter­api­an tarvet­ta olla, eihän. Terkuin nim­imerk­ki, aina työkykyi­nen veron­mak­sa­ja, joka pysyy työkykyisenä veron­mak­sa­jana käymäl­lä itse mak­saen kak­si ker­taa viikos­sa psyki­a­tril­la terapiassa.

  28. —–

    “Jos varakkaampi eläkeläi­nen / työtön / k o t i ä i t i joka on työter­veyshuol­lon ulkop­uolel­la halu­aisi ter­ve­htyä tehokkaasti annet­taisi­in hänen han­kkia palve­lut kuten nykyjäänkin,rahalla.”

    Kotiäi­ti tekee yhteiskun­nal­lista työtä.On kohtu­ullista , että hänkin saa jonki­laisen työterveyshuollon.Koitäidit eivät mutuen yleis­es­ti otat­en ole varakkaita,

    Mitä muuten tehdään van­hempainlo­ma­lais­ten kanssa? Entä opet­ta­jat kesälo­man aikana, jot­ka eivät tis­lloin saa käyt­tää kaupun­gin (HGin) työterveyspalveluita…

  29. Eikö oikeu­den­mukaisin­ta olisi että yhteiskun­ta olkoot sit­ten kun­ta tai Kela mak­saa tasan saman sum­man kaik­ista lääkäril­läkäyn­neistä. Käytän­nössä kun vielä saat­taa olla että se sama yksi­ty­il­slääkäri ottaa vas­taan ter­veyskeskuk­sen tilois­sa ja kun­ta mak­saa läh­es koko käyn­nin ja sit­ten kun se ottaa vas­taan viereisessä talos­sa poti­las joutuu mak­samaan kaiken ?

    Abdirisak kir­joit­ti tuos­sa ylem­pänä Ruotsin mallista. Jos kor­vaus kaik­ista lääkäril­läkäyn­neistä olisi tasan yhtä­su­uri, voisi yksi­ty­isjär­jestelmä purkaa jono­jakin paljon tehokkaam­min kuten nyt ham­maslääkäris­sä on käynyt.

    Jos Kela-kor­vaus pois­te­taan kokon­aan yksi­ty­is­lääkäreiltä on vaarana yhä enem­män luisua Ruotsin mallin sijas­ta USA:n malli­in. Ne, joil­la on varaa otta­vat yksi­tyisen sairas­vaku­u­tuk­sen ja menevät yksi­ty­is­lääkärille ja kun­nan palve­lut jäävät vain köy­hille. Samal­la ter­veyskeskusten palve­lut rapis­tu­vat kun poli­it­ti­nen paine niiden kehit­tämisek­si jää puuttumaan.

    Toimi­vas­sa kil­pailumallis­sa, jos­sa kor­vaus on sama mis­sä lääkäril­lä käy, syn­ty­isi pian tilanne jos­sa yksi­tyiset lääkäri­ase­mat alka­isi­vat kil­pail­la myös niiden pien­i­t­u­lois­t­en korvausosuudesta.

    1. Ruotsin malli on aivan toisen­lainen. Siinä mak­se­taanh lähin­nä “väestö­vas­tu­us­ta”, jol­loin ei ole samaa yli­hoidon insen­ti­iviä kuin suo­ma­laises­sa järje4ste4lmässä, jos­sa mak­swe­taan jokaises­ta käyn­nistä ja toimen­piteestä erikseen.

  30. Juk­ka:
    ´snip´
    Jos ter­vey­den­huoltopalvelu­iden laatu olisi hyvä, ihmiset käyt­täi­sivät nitä.

    Palvelu­jen laatu on hyvä ja ihmiset käyt­tävät niitä (vai mis­tä ne jonot tulevat?).
    Tutkimusten mukaan julk­isia palvelu­ja pitävät huonoina ne, jot­ka eivät käytä niitä. Ne, jot­ka käyt­tävät, ovat tyytyväisiä.
    Kos­kee myös terveydenhuoltoa.

  31. Tämä ei ole ihan yksinker­tainen kysymys. Onko Ode tai kukaan mukkan asi­natun­ti­jak­si luok­ielt­tu ajatel­lut, kuin­ka edullis­es­ti me saamme kohta­laisen hyvin toimi­van ter­vey­den­huol­lon juuri sen vuok­si, että meil­lä on kak­sikanavainen rahoi­tus ja terveydenhuolto? 

    Ns.pienistä Kela-kor­vauk­sista voitaisi­in luop­ua jo ihan hallintokus­tan­nusten min­i­moimisek­si. Suurem­mista kus­tan­nuk­sista (esim. ham­paiden juuri­hoito) sekä psyki­a­trise­ta hoios­ta leikkauk­sista voidaan keskustella.

    Esimerk­ki: M. asuu pie­neel­lä teol­lis­usu­paikakun­nal­la, kär­sii kyl­läkään työkykyään menetämät­tä ajoit­tais­es­ta masen­nuk­ses­ta ja ahdis­tuk­ses­ta. Hoito edel­lyt­tää n 6 ‑12 käyn­tiä psyki­a­tril­la. Eikä hän halua kenenkään paikkakun­nal­la tästä tietävän* eikä ker­toa työ­nan­ta­jalleen. Sem­minkin, kun yksi syy tähän on liialli­nen työmäärä ja myrkyt­tynet ihmis­suh­teet työpaikalla.

    * kom­ment­ti vaiti­olovelvol­lisu­u­teen: hahhah..

  32. Krtek:
    ´snip´
    Tästä hatus­ta arvioimal­la voidaan siis sanoa, että kun Kela kor­vaa peräti 300 miljoon­al­la eurol­la vuodessa työter­veyshuol­lon kulu­ja, tästä kol­ma­sosa on pelkkiä perus­mak­su­ja. Miten olisi, jos tästä luovut­taisi­in, hra Mehiläinen?

    Suurin osa työ­nan­ta­jista sisäl­lyt­tää työter­veyshoitoon myös yleis­lääkäri­ta­soisen avo­sairaan­hoidon, fysikaalisen hoidon yms. — tästä niitä kus­tan­nuk­sia tulee.

  33. YTHS jär­jestää vain yliopis­to-opiske­li­joiden ter­vey­den­hol­lon. Muille opiske­li­joille ter­vey­den­huol­lon jär­jestää opiskelu­paikkakun­nan ter­veyskeskus. Joten YTHS:n lopet­ta­mi­nen tarkoit­taisi, että kaikkien opiske­li­joiden ter­vey­den­huolto jär­jestet­täisi­in samal­la taval­la ter­veyskeskusten toimes­ta. Hei­dänkään ei tarvitse siirtää kir­jo­jaan opiskelukun­taan saadak­seen kiireel­listä tai muu­takaan hoitoa opiskeluaikana. 

    Mitä tulee yksi­tyisen hoidon sv-kor­vauk­si­in, niin niiden osu­us hoidon kus­tan­nuk­sista on tosi­aankin niin pieni yleen­sä kait 10 — 20 % todel­lista kuluista, että mah­dolli­nen pois­to ei kyl­lä vaikut­taisi juuri kei­denkään val­in­taan siitä, meneekä yksi­tyiselle vai ter­veyskeskuk­seen. Kor­vausten pois­ton suurin merk­i­tys olisi lähin­nä siinä, että kor­vaushake­musten käsit­te­lyn aiheut­ta­ma iso byrokra­tia voitaisi­in purkaa. 

    Mut­ta jos sv-kor­vauk­set pois­tet­taisi­in, tämän pitäisi johtaa siihen, että palka­nsaa­jien sairaus­vaku­tu­us­mak­sua alen­net­taisi­in eikä siihen, että näitä vaku­u­tus­mak­su­ja ohjat­taisi­in kunnille.

  34. Lois­tavaa, että Soin­in­vaara on min­is­teri Guzen­i­na-Richard­sonin lin­joil­la. Pitäisi vielä saa­da muutkin Vihreät mukaan. Pidin kovasti Soin­in­vaaran tavas­ta perustell näke­myk­siään. Soin­in­vaara on Vihreä johon voi luottaa.

  35. OS:

    “Merkit­täväm­pää on, että yksi­ty­is­lääkärit ovat huo­mat­ta­van hanakoi­ta lähet­tämään poti­laitaan jatko­tutkimuk­si­in keskus­sairaalaan. Tämän mak­saa kun­ta. On vaikea uskoa, että yksi­ty­is­lääkärien poti­laat oli­si­vat sairaampia kuin ter­veyskeskuk­sia käyt­tävät työt­tömät ja eläkeläiset. Yksi­ty­is­lääkärien lähet­teet tule­vat kun­nille kalliiksi.”

    On tutki­mat­ta itse vaikea sanoa, mis­tä on kysymys. Sal­lit­takaoon siis yksi itsekeskeinen esimerk­ki: Sairastin jatku­vasti poskion­telon tule­hdukksia (sinuit­ti­ia) ja keskusutelin ker­ran asi­as­ta eri­tyiset­si vasem­man sieraimen tautei­hin pere­htyneen lääkäriys­täväni kanssa. Hän suosit­teli pien­tä oper­aa­tio­ta, n.s. sinuit­tileikkaus­ta, jon­ka oli itselleenkin samas­ta syyst­tä suorituttanut.

    Olisin voin­ut tietenkin men­nä terkkari­in ja pyytää lähet­teen erikois­lääkärille joka olisi sit­ten lähet­tänyt min­ut leikkauk­seen. Huo­masin kuitenkin yksin­er­taisem­mak­si men­nä suo­raan paikallisen erikois­lääkärin vas­tan­otolle pyytämään lähetet­tä. Vas­taus ja jono­tus kestivät aikansa, mut­ta aikaa kuitenkin voitin. Ja annoin julkisen ajan sitä enem­män tarvit­se­valle. Erikois­lääkärin lasku meni fir­man piikki­in ja verotukseen;se oli niin pieni, että en edes vaivau­tunut hake­maan siitä kela-korvausta.

    Voinen maini­ta, että seu­rautan ter­vey­den­ti­laani paikallisel­la ter­veyase­mal­la. Aku­ut­tei­hin ongelmi­in käyn joko terkkaris­sa tai yksi­tyisel­lä. Kirkkon­um­mel­la on hyvät päivystys­palve­lut, mut­ta flun­saan ei kan­na­ta eikä pidä hakea antibiootti/lääkekuuria muuten kuin poikkeustapauksessa.

  36. Tuos­ta vaku­tu­usy­htiöi­den sairaalas­ta ja vähän muutenkin: Kuin­ka paljon vak­lu­tusy­htiön maka­ma­ia tpatur­ma- ja työ­sa­iar­supoti­lai­ta maas­sa hoide­taan? Siis fyrkassa?

  37. Tasa-arvon vuok­si vaadin, että puu­tu­taan myös työter­veyshuol­lon mit­tavi­in KELA-korvauksiin. 

    Useim­mat työ­nan­ta­jat kuten Helsin­gin Yliopis­to käyt­tävät yksi­ty­isiä lääkäriasemia.

    Onko oiken, kun joutuu oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan tur­vau­tu­maan yksi­tyiseen, niin sen sen tuki leikataan pois.

    Yritin joku vuosi sit­ten tur­vau­tua Helsin­gin kaupun­gin ham­mashoitoon. Menetin poskihampaan
    pitkän jono­tusa­jan takia. Ham­mas­sil­ta yksi­tyisel­lä mak­soi maltaita.

    On se erikoista jos KELA-kor­vauk­set 50/60% säi­lyy työter­veyshuol­los­sa yksi­ty­isil­lä lääkäripalveluilla.

    Kyseessä on erit­täin suuret euromäärät.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku
    Jos ei tee yhteiskun­nal­lista työtä, onko silti oikeus terveydenhoitoon?

    Kyl­lä. tästähän ei ole epä­selvyyt­tä. Onko oikeus työter­vey­den­hoitoon, onkin toinen kysymys.

  39. Kalle:
    Osmo, laadukas ja edulli­nen peruster­vey­den­huolto saadaan aikaisek­si vain yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Näin­hän se toteutetaan muual­la EU:ssa. DDR-sim­u­laat­tor­e­i­ta on Suomen lisäk­si kaiketi Kuuba.

    Sekä mm. Iso-Bri­tan­nia, Italia, Espan­ja, Ruot­si, Tan­s­ka, Nor­ja, Kana­da, Aus­tralia ja Uusi-See­lan­ti. DDR:llä näköjään riit­tää vieläkin ihail­i­joi­ta aika erikoi­sis­sa ja odot­ta­mat­tomis­sa piireissä.

    (Brit­tien Nation­al Health Ser­vice, joka on toimin­ut mal­li­na useim­mille näistä, muuten perustet­ti­in vuon­na 1946, mut­ta koko DDR vas­ta vuon­na 1949. Koko niin kut­sut­tu DDR:läis-kuubalainen jär­jestelmä tun­netaan yleis­es­ti kan­sain­välis­es­ti “Bev­eridge-jär­jestelmänä” brit­tiläisen William Bev­erid­gen mukaan, jon­ka suun­nitelmi­in sodan­jälkeinen län­sieu­roop­palaisen hyv­in­voin­ti­val­tion raken­nustyö pitkälti perustui.)

    EU:n huonoim­min toimivia jär­jestelmiä on tun­netusti Iso-Bri­tan­nia. Siel­lä on juuri sel­l­ainen työn­jako, johon pyrit! Kalli­it, suuret julkiset ter­veyskeskuk­set ja yksi­tyisel­lä rahal­la pyörivät huippusairaalat.

    Kuten me Bri­tann­ian sisäpoli­ti­ikkaa seu­raa­vat tiedämme, täl­lä het­kel­lä NHS:ään ollaan tekemässä kon­ser­vati­ivipuolueen johta­man hal­li­tuk­sen toimes­ta raju­ja muu­tok­sia, jot­ka käytän­nössä merk­it­si­sivät mon­es­sa mielessä sen yksi­ty­istämistä. Han­ke on kuitenkin inten­si­ivisessä vas­tatu­u­lessa, kos­ka britit ovat niin val­ta­van tyy­tyväisiä nimeno­maan nykyiseen val­tio­jo­htoiseen NHS:ään ja sen palvelui­hin pitäen sitä eräänä suurim­mista kansal­li­sista ylpeydenaiheistaan.

    Peruster­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämisen kat­so­taan itse asi­as­sa ole­van niin pahaa poli­it­tista myrkkyä, että kon­ser­vati­ivien pelätään tämän yhden ain­oan asian takia häviävän koko seu­raa­vat par­la­ment­ti­vaalit, vaik­ka he mielipi­demit­tauk­sis­sa ovat muuten olleet tasois­sa työväen­puolueen kanssa tai jopa hie­man joh­dos­sa. Tätä mieltä on ollut mm. hyvin oikeis­to­lainen ja markki­na­henk­i­nen kon­ser­vati­ivi­blog­gaa­ja Tim Mont­gomerie, jon­ka kir­joituk­set ovat vähin­tään yhtä tärkeässä ja medi­ahuomio­ta koko ajan saavas­sa ase­mas­sa kuin Osmon Suomessa.

    Voidaan maini­ta myös Hong Kong, jon­ka tyy­tyväiset asukkaat yksinker­tais­es­ti kieltäy­tyivät luop­umas­ta brit­tien pystyt­tämästä ter­vey­den­hoito­jär­jestelmästään, kun maa siir­tyi 90-luvul­la takaisin Kiinalle…

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin malli on aivan toisen­lainen. Siinä mak­se­taan lähin­nä “väestö­vas­tu­us­ta”, jol­loin ei ole samaa yli­hoidon insen­ti­iviä kuin suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä, jos­sa mak­se­taan jokaises­ta käyn­nistä ja toimen­piteestä erikseen.

    Niin­pä. Ja Suomes­sakin oli aikoinaan jär­jestelmä, jos­sa erikois­sairaan­hoidon kulut laskutet­ti­in kun­nil­ta väestömäärän suh­teessa, mut­ta sit­ten halut­ti­in men­nä suorite­pe­rusteiseen lasku­tuk­seen. Tulos: moninker­tainen työmäärä, mut­ta samat kulut kuitenkin peritään.
    🙁

  41. Yksi­tyiset lääkäri­ase­mat hin­noit­tel­e­vat palvelun­sa tietysti hyvin harkiten. He tun­te­vat käsit­teen “hin­ta­jous­to”. Lyhyesti san­ot­tuna tietyl­lä hin­nal­la syn­tyy tiet­ty määrä kysyn­tää. Jos hin­ta nousee, kysyn­tä las­kee ja hal­ventues­sa kysyn­tä kasvaa.
    Jos suuri määrä asi­akkai­ta on valmis mak­samaan esim. 80€ erikois­lääkärikäyn­nistä ( 100 ./. 20 Kelal­ta), niin mitä tapah­tuu hinnalle?
    Lääkärikeskus alen­taa hin­taansa (siis 100€), ellei nyt ihan 80€:oon niin esim. 90€:n kunnes löytää sopi­van tas­apain­on kysyn­nälle ja kat­teelle. Voi olla että lääkärikin voi joutua muu­ta­man euron tin­kimään palkkiostaan.
    Näin bal­anssi syn­tyy ja (yleen­sä kai ulko­maalai­somis­tuk­ses­sa ole­vat?) yksi­tyi­nen lääkärikeskuskin hie­man joutuu tin­kimään voitostaan.
    Kaik­ki (poti­las mak­saa vähän ennem­män, lääkäri ja yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma tien­aa­vat vähän vähem­män) osal­lis­tu­vat hie­man ja val­tio säästää isot rahat.
    Suur­ta ryn­täys­tä, jos mitään, en usko syn­tyvän terkkarei­hin, kos­ka henken­sä pitimik­si on yksi­tyisen alen­net­ta­va hin­taa. Näin ne markki­nat toimivat.
    Olen sitä mieltä että toki yksi­tyiseltä työter­veyshuol­lol­ta myös tulee Kelako­r­vauk­set poistaa.

  42. OS: “Suurin osa yksi­tyis­sek­torin käyt­täjistä ei siir­ry ter­veyskeskusten poti­laik­si parin kympin takia.”

    Tässä on perustei­ta jo ihan tarpeek­si, eli pois­te­taan turhia byrokra­tia- ja transak­tiokus­tan­nuk­sia, saadaan mar­gin­aalis­es­ti tehtyä jotain ter­vey­den­huoltosek­torin isän­nät­tömän rahan ongel­malle, säästetään välit­tömästi jotain parisa­taa miljoon­aa ilman välil­listä kansan­ter­vey­del­listä hait­taa tai muu­ta merkit­tävää negati­ivista vaiku­tus­ta. Näitä lisää.

  43. Raimo K:
    Tutkimusten mukaan julk­isia palvelu­ja pitävät huonoina ne, jot­ka eivät käytä niitä. Ne, jot­ka käyt­tävät, ovat tyy­tyväisiä. Kos­kee myös terveydenhuoltoa.

    Just. No, ehkä minäkin voisin olla tyy­tyväi­nen julk­isi­in ter­vey­den­huoltopalvelui­hin, jos niiden puit­teis­sa olisi oma­l­ta kohdal­ta saanut joskus jotain muu­ta kuin aku­ut­tien vaivo­jen laastarointia.

    Min­ul­la on ollut eräs tässä tarkem­min spe­fioimat­tomak­si jäävä sisäelin­vai­va, jota ei vielä tänäpänäkään ole hoidet­tu mis­sään mielessä tyy­dyt­tävästi lop­pu­un asti.

    Ensim­mäistä ker­taa kun ko. vai­va iski, niin n. 10 tun­nin jono­tuk­sen jäl­keen sain päivystyk­ses­tä luokkaa “ota buranaa” ‑hoito-ohjeen ja koti­in pas­si­tuk­sen. Noin viikon kulut­tua tuos­ta sain vih­doinkin “saatanal­liselta” yksi­tyiseltä työter­veyslääkäriltä lähet­teen “ilkeämielis­ten yksi­ty­is­lääkärien” lähet­tei­den ylen­määräis­es­ti kuor­mit­ta­malle julkiselle puolelle.

    Työter­veyslääkärin mukaan olin välit­tömässä vakavas­sa ter­veyt­täni uhkaavas­sa vaaras­sa, mut­ta siitä huoli­mat­ta sain lähet­teenkin kanssa odotel­la edes HYKSin osas­tolle pääsyä use­am­man tun­nin. Ja sit­ten kun min­ulle suoti­in armol­lis­es­ti mah­dol­lisu­us päästä naut­ti­maan korkealaa­tuis­es­ta suo­ma­lais­es­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta, niin min­ut sisään kir­jan­nut lääkäri päät­ti kah­den sekun­nin silmämääräisen “diag­noosin” perus­teel­la, että minä olen alko­holisti ja että min­un vaivani olisi haimat­ule­hdus (mitä se ei todel­lakaan ollut).

    Tuos­ta arvaus­jak­sos­ta tuli kaikel­la onnel­la selvit­tyä hengis­sä (kol­men päivän aikana oli kolme lääkäriä ja kolme diag­noosia — ja tietysti kotiu­tus­pa­pereis­sa vielä neljäs). Mut­ta siinäpä se julkisen sek­torin kiin­nos­tus min­un ter­veyt­täni kohtaan tuoloin.

    Myöhem­min sama vai­va uusi­u­tui lievem­pänä ja taas valitet­tavasti viikon­lop­pua vas­taan — eli siis jälleen ker­ran aivan turha tun­tikausien odot­telu päivystyk­sessä. Työter­vey­destä sai toki heti maanan­taina lähet­teen seu­raavak­si päiväk­si saman “satanal­lisen” työter­vey­den tarkem­pi­in tutkimuk­si­in. No, todet­ti­in, että leika­ta pitäisi (tai olisi pitänyt jo sil­loin aiem­min) ja taas kouraan isket­ti­in lähete julkiselle puolelle.

    Sit­ten­hän sitä taas odotet­ti­in melkein 6kk, että päästi­in julkisen­puolen labrakokeisi­in, sit­ten muu­ta­ma kk. jot­ta pää­sisi erikois­lääkärin vas­taan­otolle — ja kun lop­ul­ta pääsi, niin todet­ti­in, että juu — kyl­lä tosi­aankin pitää leika­ta. Eli sit­ten päästi­in vih­doinkin leikkausjonoon. Noin 7kk kulut­tua joku soit­ti kysyen, että olisiko oper­aa­tio edelleen ajan kohtainen (joo — en ole vielä kuol­lut, että olis tosi­aan) — nyt tuos­ta puhelus­ta on kulunut jo yli 1,5 vuot­ta eikä mitään ole kuu­lunut sen jälkeen.

    No, mitäs tässä — eihän tilanne ole juuri nyt aku­ut­ti — pait­si, että jos alku­peräi­nen tilanne tois­tuu, niin sit­ten voi olla aika tiukat paikat. Lisäk­si syöpäris­ki on ko. vaivan vuok­si nous­sut merkittävästi.

    Eli siis — no voisi­han sitä ruve­ta tässä meuhkaa­maan oikeuk­sien­sa puoles­ta, mut­ta kun sairaalan paperis­sa ilmeis­es­ti kum­mit­telee vas­taan­ot­ta­neen lääkärin väärä diag­noosi, niin min­ua kohdel­laan ilmeis­es­ti edelleenkin kuin jotain oven­raos­ta sisään ujut­tau­tunut­ta kapista koiraa — vaik­ka tasus­sa olis minkälaiset yksi­tyisen puolen paper­it kaikkine mah­dol­li­sine kuvi­neen ja labroineen.

    Kun fai­ja (jota pidet­ti­in myös turhas­ta valit­ta­jana…) kuoli saman ruumi­in alueen syöpään just vähän päälle viiskymp­pisenä (ylät­täen val­ta­van julkisensek­torin pal­lot­telun ja äälöin­nin jäl­keen), niin ehkä sitä kuitenkin pitäisi saa­da vat­sansa sak­sit­tua — ehkä pitäisi vaan ostaa lentolip­pu ja men­nä vaik­ka jonkun ran­skalaisen sairaalan ovelle valit­ta­maan, ettei tämä pohjolan persereikä suos­tu hoita­maan kansalaisi­aan ja kehoit­ta­maan frans­man­ne­ja lähet­tämään laskun Jykä Käteiselle ja Sut­ta Urponaiselle…

  44. Tehdään näin: Poti­las hakee hoidon mis­tä halu­aa. Hoita­va taho lähet­tää laskun val­ti­olle (tai kun­nalle). Val­tio mak­saa laskun ja kerää rahat veroina. 

    Point­ti: Kokon­aiskus­tan­nuk­set, hoidon todel­li­nen kokon­ais­tarve ja mak­sa­jat ovat jär­jestelmän kannal­ta muut­tumat­to­mia vakioi­ta. On kus­tan­nuk­sista riip­puma­ton ongel­ma opet­taa lääkärit arvioimaan hoidon tarve oikein; ei liikaa, ei liian vähän.

    1. On kus­tan­nuk­sista riip­puma­ton ongel­ma opet­taa lääkärit arvioimaan hoidon tarve oikein; ei liikaa, ei liian vähän.

      Tässä juuri on asian ydin. Kun jokainen ylimääräi­nen koe tuot­taa lääkäri­ase­malle voit­toa, niitä arvioidaan vähän eri kri­teere­in kuin julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, jos­sa jokainen ylimääräi­nen koe on meno­erä. Tätä kokeilti­in lap­si­vaku­u­tuk­sil­la, joiden menot vaku­u­tusy­htiöille ylit­tivät yli kym­menker­tais­desti vaku­u­tusy­htiöi­den kaavaile­man — tai ainakin vaku­u­tus­mak­sut yli kym­menker­taisui­v­at koke­muk­sen kaut­ta. Syuo­ma­lainen lap­si on maail­man ter­veuin ihmi­nen, mut­ta sitäkin voi hoitaa ja tutkia aivan rajatta.
      Las­ten korvien putk­i­tuk­sia vaku­u­tus­poti­laat ovat tarvin­neet yhdek­sän ker­taa enem­män kuin muut lapset.
      Yksi­tyis­sek­torin voi ottgaa mukaan tuke­maan julk­ista sek­to­ria, mut­ta ei niin, että jokaises­ta toimen­piteestä mak­se­taan vaan kuten Ruot­sis­sa, jos­sa lääkärin­palkkio koos­t­uu pääasi­as­sa poti­laik­si kir­jau­tunei­den määrästä ja väin vähgäisedssä määrin siitä, mitä kaikkiea hoitoa hei­hin sovelletaan.

  45. Sel­l­ainen hölmö kysymys tähän väli­in, että mitä ovat yksi­tyisen sairaan­hoidon kela-korvaukset?

    Ole­tan, että ne ovat lähin­nä täl­läistä lääkäripäivystyk­ses­tä tule­vaa kulua, mut­ta olenko oikeassa?

  46. Tom­mi Uschanov:

    Ja tämän näemme tekemäl­lä aikasar­ja-ana­lyysin esimerkik­si mis­tä tilas­tol­li­sista indikaat­tor­eista tai niiden yhdis­telmistä? (En suinkaan väitä, ettei mis­tään. Kysyn vain, että tarkkaan ottaen mis­tä.)

    En väitä että min­ul­la on mitään aikasar­ja-ana­lyysiä. Viit­taan Etlan paperi­in kuvioon 2. Minus­ta se näyt­tää hyvin huolestuttavalta:

    http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf

    En vas­tus­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa (tai ‑yhteisöjä) sinäl­lään. En jak­sa vaan uskoa että kuvion 2 mallil­la oikeasti voisi jatkaa.

    “Oikeis­to” tai joku muukaan ei ole syylli­nen siihen että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta kuiv­uu kokoon, vaan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei ole käsit­tääk­seni enää kestäväl­lä poh­jal­la. Tai ehkä vielä tänään mut­ta kestävyys­va­je kasvaa.

    Herää kysymys onko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta 30-vuo­ti­aaan näkökul­mas­ta pyra­midi­hui­jaus. (Itse siis olen paljon vanhempi.)

    1. Tuo tulon­si­ir­to­jen kasvu Etlan kuvios­sa on jok­seenkin sama asia kuin eläkkeet.
      Tulon­si­ir­to­ja nos­ti huo­mat­tavasti myös se, että lap­sil­isät alet­ti­in mak­saa kokon­aan tulon­si­ir­toina 1990-luvun alus­sa, kun ne sitä ennen oli mak­set­tu val­taosin verovähennyksinä.

  47. Kalli­ik­si yhteiskun­nalle muo­dos­tu­isi sv-kor­vausten lopet­ta­mi­nen ! Yksi­ty­is­puolel­la poti­laan omavas­tuu on se 80 %,yhteiskun­nan 20. Julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa suhde on tois­in­päin, 20 / 80 . Sairaala­hoi­dos­sa ei poti­laan omavas­tuu juuri ylitä kym­men­tä prosenttia.
    Ja toisek­seen, mihin valuisi­vat ne sv-kor­vauk­sista säästyneet miljoonat? Niil­lä palkat­taisi­in lisää keikkalääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in, osin samoil­ta fir­moil­ta, jot­ka omis­ta­vat lääkäri­ase­mat. Ja voitot val­u­vat mukavuuslippumaihin.
    Mitä tulee Osmon kaavailui­hin ham­mashoi­dos­ta, niin voin muu­ta­man vuosikymme­nen koke­muk­sel­la sanoa, että vähin­tään 4/5 suun ongelmista johtuu huonoista tot­tumuk­sista, suuhy­gien­ian laimin­lyön­nistä ja makean napos­telus­ta. Ei kenenkään ham­pais­to pysy kun­nos­sa ulkoa tuo­duin toimen­pitein vain muovia rappaamalla.

  48. Kork­man analysoi hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa main­iosti taval­la joka sovel­tuu kyl­lä myös ter­vey­den­hoitoon (http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/Hyvinvointivaltio.pdf):

    “…hyv­in­voin­ti­val­tion perustei­ta on luon­te­vaa hakea niistä ongelmista, joi­hin markki­na­t­alous ei tar­joa vastauksia.

    Markki­na­t­alous saat­taa olla tehokas, mut­ta ei ole mitään takei­ta siitä, että se johtaisi eet­tis­es­ti tai poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävään tulonjakoon.
    Sik­si julki­nen val­ta kaikissa mais­sa jakaa tulo­ja uudelleen vero­jen ja tulon­si­ir­to­jen sekä (ali­hin­noitel­tu­jen) julk­isten palvelu­jen im. Barr (2004), Sand­mo (1998) tai Lind­beck (2006).20
    kaut­ta ja osaltaan myös sosi­aali­vaku­u­tusjär­jestelmien puitteissa.
    Lisäk­si markki­noi­hin liit­tyy monia puut­tei­ta (mar­ket fail­ures), jot­ka perustel­e­vat julkisen val­lan toimia.

    Työt­tömyys­vaku­u­tus ei voi toimia yksi­tyiseltä poh­jal­ta ja markki­nae­htois­es­ti, kos­ka täl­löin pienen työt­tömyys­riskin työn­tek­i­jät jät­täi­sivät vaku­u­tuk­sen otta­mat­ta. Kun vakuutuksenottajina
    oli­si­vat vain korkean työt­tömyys­riskin palka­nsaa­jat (adverse selec­tion tai kään­teinen valikoi­tu­mi­nen), muo­dos­tu­isi­vat vaku­u­tus­mak­sut jär­jestelmän toimivu­u­den kannal­ta liian korkeiksi.
    Vai­h­toe­htois­es­ti vaku­u­tus­ta tar­jot­taisi­in vain alhaisen työt­tömyys­riskin omaav­ille työn­tek­i­jöille (cream skin­ning), jol­loin suo­jaa tarvit­se­vien palka­nsaa­jien riskit jäi­sivät kattamatta.
    Lisäpul­mana on, että vaku­u­tus­tur­va voi muut­taa vaku­ute­tun käyt­täy­tymistä riskin laukeamista lisäävästi (moral haz­ard tai
    moraalikato).

    Pakolli­nen työt­tömyys­vaku­u­tus kor­vaa tulon­mene­tys­tä ja mah­dol­lis­taa samal­la sen, että työ­paikkansa menet­tänyt työn­tek­i­jä voi käyt­tää jonkin ver­ran aikaa itselleen sopi­van uuden työ­paikan löytämiseen. Oikein mitoitet­tuna jär­jestelmä lisää sekä palka­nsaa­jan tur­vaa että työ­markki­noiden tehokku­ut­ta. Sen sijaan
    korkeat kor­vausas­teet, etenkin jos ne ovat pitkäkestoisia, voivat heiken­tää työ­markki­noiden toimivu­ut­ta vähen­tämäl­lä alttiutta
    hakea ja ottaa vas­taan työtä.”

  49. rfarm:
    Itse käytän enim­mäk­seen yksi­ty­isiä lääkäre­itä, vaik­ka olenkin pitkäaikaistyötön. Mik­sikö? Kos­ka en pysty ole­maan 3–4 viikkoa nukku­mat­ta lääkäri­naikaa odotel­lessa kun tarvit­sen lääkkeitä.

    Olen samaa mieltä kir­joit­ta­jan kanssa.Jos yksi­ty­istä palvelua ei olisi, jou­tu­isi todel­la sairas ihmi­nen odot­ta­maan lääkärille pääsyä liian pitkään. Tuskin julki­nen ter­veyshul­to yksin pysy­isikään nykyti­lanteessa hoita­maan sairai­ta. Kuu­lun suureen ikälu­okkaan ja meitä on paljon jäämässä pois työelämästä. Uskoisin että lääkäris­sä käyn­nit tule­vat vain lisään­tymään. Tulee väk­isinkin mieleen onko kysei­seisen kansane­dus­ta­jan tarkoi­tus päästä siis­tisti eroon suures­ta määrästä eläkeläisiä? Säästy­isi paljon rahaa kun ei tarvit­sisi mak­saa eläkkeitä!

  50. Markku af Heurlin: Eikä hän halua kenenkään paikkakun­nal­la tästä tietävän* eikä ker­toa työ­nan­ta­jalleen. Sem­minkin, kun yksi syy tähän on liialli­nen työmäärä ja myrkyt­tynet ihmis­suh­teet työpaikalla.

    Aika hölmö tämä esimerkki­henkilö. Eikös kan­nat­taisi pomolle ensin sanoa, jot­ta töitä on liikaa ja että muutenkaan eivät hom­mat toi­mi. Mitä ideaa käy­dä lääkäris­sä, jos ei puu­tu vaivo­jen syihin?

  51. Mat­ti Kin­nunen: Aika hölmö tämä esimerkki­henkilö. Eikös kan­nat­taisi pomolle ensin sanoa, jot­ta töitä on liikaa ja että muutenkaan eivät hom­mat toi­mi. Mitä ideaa käy­dä lääkäris­sä, jos ei puu­tu vaivo­jen syihin?

    Esimerkki­henkilö ei ollut mikään hölmö, ei ainakaan päätellen tilin­auhas­ta. Syi­hin oli vaikea puut­tua han­kaloit­ta­mat­ta ase­maansa työ­paikalla. Tässä esimerkissä työ­paikan olo­ja oli kär­jis­tet­ty. todel­lis­es­ta. — Burn out­ista (sitä oli myös hänen sis­aruk­sil­laan) sai jyl­lä myös syyt­tää itseään, kun liikaa haali itselleen hommia.

  52. Osmo Soin­in­vaara: Yksi­tyis­sek­torin voi ottgaa mukaan tuke­maan julk­ista sek­to­ria, mut­ta ei niin, että jokaises­ta toimen­piteestä mak­se­taan vaan kuten Ruot­sis­sa, jos­sa lääkärin­palkkio koos­t­uu pääasi­as­sa poti­laik­si kir­jau­tunei­den määrästä ja väin vähgäisedssä määrin siitä, mitä kaikkiea hoitoa hei­hin sovelletaan. 

    Tuo Ruotsin mallikin kuu­lostaa tosi vaar­al­liselta yhtälöltä. Voisi kan­nat­taa ottaa mah­dol­lisim­man paljon poti­lai­ta ja antaa heille useim­miten vain valohoitoa.

  53. Halu­an tuo­da todel­lisen elämän tietoa ja koke­mus­ta sekaan.

    En ole varakas,mutta pakos­ta joutunut käyt­tämään yksityissairaalaa,silloin kun leikku­u­ta vaa­ti­van kivun kanssa ei ole enää pär­jän­nyt tai kun asia vaatii todel­lista osaa­jaa.. Ei meil­lä ole jakoa: julk­ista ter­vey­den­huoltoa yksi­no­maa käyt­tävä rah­vas ja yksi­ty­is­puol­ta yksi­no­maa käyt­tävä rikas eli­it­ti. Pötyä.
    Sanon suo­raan ‚mikä ihmistä ohjaa lääkärin luo: 1) Sietämätön kipu 2) toiv­ot­to­muus lojua kuukau­sia työkyvyt­tömänä pääsemät­tä lääkäri­in 3) halu paran­tua ja päästä työhön takaisin. Sil­loin alkaa miettiä,miten nopeim­min saa avun. Päivära­hal­la ei elä kuukausi­tolkul­la. Myös eläkeläiset pienel­läkin eläk­keel­lä tur­vau­tu­vat yksityiseen,kun on pakko saa­da polvea t. lonkkaa uusi­tuk­si. Kun ei pysty enää olla kivun kanssa eläkeläis­ten hitaim­mas­sa jonossa(vatsakin ja aiv­otkin pilat­tuna tule­hdus- ja keskush­er­mostoon vaikut­tavil­la lääkkeillä)
    Tehtaal­la lapi­o­työtä aamus­ta iltaan tekeväl­lä miehel­läni oli naksu­sor­mi ja sai tiedon,että poli­ai­ka tulee keskus­sairaalas­ta n. 6kk:n päästä.Lähdin tutun hoita­jan kaut­ta paina­maan asiaa,koska mikään ei pysynyt kädessä ja sairaalan polil­ta sanottiin,ettei tarvi hop­ut­taa se ei auta. Onnis­tu­in ja hän pääsikin polille ja käsikiru­gi sanoi,että leikkuu pitää tehdä heti.Tehtiin 3 vrk kulut­tua. Oli 3 vk sairaslo­ma­l­la ja töis­sä sen jlk. Olisi joutunut olla 1/2 v sairaslo­ma­l­la ennen poliaikaa,kun puris­tu­sotet­ta ei ollut. Sanon Soin­in­vaar­alle sen,että suurin ongel­ma on itse julkisen puolen sisäl­lä ja eniten KELAn raho­ja vie sairaslo­ma­l­la olo odot­taen polik­linikalle tai leikku­ulle pääsyä. Siihen tei­dän pitäisi puut­tua. Se jok­seenkin pieni KELA-kor­vauk­sen pois­to yksi­ty­is­lääkäril­lä käynnistä/leikkuusta ei ole mikään keino paran­taa julkisen puolen toim­intaa. Se on vain piruilua ihmiselle,joka halu­aa takaisin tuotan­toon omas­ta pus­sis­taan mak­saen. Miten ihmis­ten rahan­menoakin ter­veyten­sä eteen pitää kade­htia? KELA-kor­vaus pitäisi saat­taa ajan tasalle. Sen suu­ru­us nyt on kivikaudelta.Ongelma makaa julkisen puolen systeemissä.Byrokratiaa on paisutet­tu main­os­taen tehon parane­misel­la. Oikeasti se on kätket­ty seka­sotku siitä tosiasiasta,että kaikkia ei enää halu­ta julk­isil­la rahoil­la hoitaa.Mutta kun tätä ei käy sanoa poti­laalle päin läsiä,niin julki­nen puoli on tehty niin byrokraattiseksi,ettei pääse edes puhe­limel­la. Toiv­ot­tu lop­putu­loshan on saavutet­tu eli hoito jää saa­mat­ta. Kaik­il­ta ikäih­misiltä varsinkin. Mut­ta ikäih­misiä on paljon yksityispuolella,jossa olet ihmi­nen ikään kat­so­mat­ta.. TK:een ei pääse puhelimella,kun menet luukul­ta aikaa kysymään,ketään ei ole lääkärille menossa,on hiljaisuus,ei takke­ja naulakos­sa. Kun menin ex-tem­pore hammasrtg:iin ennen peru­u­tu­aikana tehtyä ham­masleikku­u­ta, rtg:ssä ei ollut ketään min­ua ennen eikä kukaan odot­tanut jäl­keeni. Kan­nat­tas ruve­ta ensin tutki­maan julkisen puolen työtehoa.Siinä se rahaa syövä vika on. Yksi­tyisel­lä puolen henkilökun­ta rien­tää paikas­ta toiseen ihan eri tahtia. 

    Kun­nille tulee yhtä kalli­ik­si tutkimus­lähet­teet ‚oli­vat ne kotoisin mis­tä vain. Julkisel­la puolel­la odotat ensin väh. 3 kk kuvan­tamisia sairaslo­ma­l­lakin ollen,jos ei pysty työhön ja siitä kuukau­sia polille ja vielä kuukau­sia leikku­useen. yksi­tyisel­lä hom­ma menee nopeasti ja olet töis­sä ja KELAn päivära­haku­lut jää minimiin.

    Tämä hom­ma vaatisi kun­non matem­ati­ikan osaamista ja kaikkien KELA kor­vat­tavien asioiden huomioimista..Sairauspäivärahat,lääkkeet, matkaku­lut ‚alamit­tainen KELA-kor­vaus yksityislääkärihoidosta.
    Julkisen puolen raho­ja säästyy juuri yksi­tys­lääkäreil­lä käyn­neistä eikä sieltä kukaan perus­teet­ta tai köykös­es­ti lai­ta asi­akas­ta kuvantamisiin.Eniten rahaa vie julkisen puolen arvaustekniikka.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Las­ten korvien putk­i­tuk­sia vaku­u­tus­poti­laat ovat tarvin­neet yhdek­sän ker­taa enem­män kuin muut lapset.

    Ei minus­ta näitä tilas­to­ja voi näin tulki­ta eikä anna oikeel­lista kuvaa asi­as­ta. Ne joil­la on vakuutus,hakevat hoidon,että voivat itse olla työssä eikä lapsen sairaus sotke koko per­heen toimeen­tu­lopaket­tia. Tiedän tämän omas­ta elämästäni. Yhteiskun­nalle kallein joukko ovat ne lapset,jotka ovat lop­pumat­tomas­sa kor­vat­ule­hduskier­teessä ja van­hem­mat hyp­päävät hei­dän kanssa julkisel­la puolel­la jatku­vasti vieden paljon poti­la­saiko­ja ja lapset syö antibioot­te­ja. Van­hem­mat joutu­vat ole­maan pois työstä sairas­ta las­ta kotona hoitaen. Vaku­u­tus­mak­su­ja­han mak­se­taan juuri sen takia,että on tur­va pahan päivän varalta.

  55. Yksi näkökul­ma asi­aan on myös se, että Kela-kor­vauk­set vääristävät kil­pailua jois­sain tilanteissa.

    Psykoter­apeutin poh­jak­oulu­tuk­se­na ennen psykoter­api­ak­oulu­tus­ta voi olla esimerkik­si lääkäri, psykolo­gi tai sairaan­hoita­ja. Jos joku halu­aa käy­dä itse mak­saen yksi­tyisel­lä psykoter­apeu­ti­l­la, ohjaa se että lääkärin käyn­neistä saa Kela-kor­vauk­sen hänet lääkäri-psykoter­apeutin vas­taan­otolle. Tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti lääkäri voi pitää Kela-kor­vauk­sen ansios­ta korkeam­paa tak­saa täs­mälleen samas­ta palvelusta.

    Lääkärikäyn­neistä mak­set­ta­va Kela-kor­vaus vääristää kil­pailua myös ilman psykoter­api­ak­oulu­tus­ta toimivien yksi­ty­is­ten psyki­a­trien ja psykolo­gien välil­lä. Mon­et ihmiset halu­a­vat jos­sain elämän­sä kri­isi­ti­lanteessa käy­dä muu­ta­man ker­ran keskustele­mas­sa asiantun­ti­jan kanssa saadak­seen ajatuk­si­aan järjestyk­seen. Täl­löin yleen­sä ei tarvi­ta lääke­hoitoa tai diag­noosia, joten psyki­a­trin erikoisosaamiselle ei ole tarvet­ta, ja psykolo­gin koulu­tus, jos­sa pere­hdytään myös ihmisen tavanomaiseen kehi­tyk­seen ja psyykkiseen toim­intaan ja kri­isi­ti­lantei­den tavanomaiseen käsit­te­lyyn voi olla jopa parem­pi. Kuitenkin Kelako­r­vaus ohjaa ihmiset näis­säkin tilanteis­sa ensisi­jais­es­ti psyki­a­trin vastaanotolle.

  56. Marko Kosunen: Point­ti: Kokon­aiskus­tan­nuk­set, hoidon todel­li­nen kokon­ais­tarve ja mak­sa­jat ovat jär­jestelmän kannal­ta muut­tumat­to­mia vakioi­ta. On kus­tan­nuk­sista riip­puma­ton ongel­ma opet­taa lääkärit arvioimaan hoidon tarve oikein; ei liikaa, ei liian vähän.

    Ei, ei ja vielä ker­ran ei. Hoidon kokon­ais­tarve ei ole mikään muut­tuma­ton vakio vaan täysin riip­pu­vainen poti­laan sub­jek­ti­ivi­sista pref­er­ens­seistä. Sairau­den ja poikkeavu­u­den väli­nen rajan­ve­to on veteen piir­ret­ty vii­va, joka riip­puu pitkälle siitä miten poti­las halu­aa elämän­sä käyttää. 

    Miten esimerkik­si yhteis­mi­tallis­taa kak­si työter­veyshuol­lon poti­las­ta joista toisen moti­ivi on päästä keinol­la mil­lä hyvän­sä takaisin työelämään ja toisen siitä pois ?

    Tar­jot­ta­van hoidon sal­lit­tu kokon­aiskus­tan­nus sen sijaan on jär­jestelmän kannal­ta poli­it­ti­nen vakio. Kun julki­nen sek­tori säästää, se tarkoit­taa että esimerkik­si tutkimuk­sia tehdään absolu­ut­tis­es­ti vähem­män. Miten lääkäri voisi tehdä päätök­siä hoidon tarpeesta kun poti­las ei pääse edes vas­taan­otolle saakka ?

    Se ettei kaikkia sairauk­sia hoide­ta on nor­maal­i­ti­lanne, ja on yksilöl­listä mitä sairauk­sia poti­las ylipäätään halu­aa hoidet­ta­van, ja paljonko se saa mak­saa. On luon­te­vaa että hoitoshop­pailu tehdään yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ja kokon­aisu­udessaan oma­l­la rahal­la sub­jek­ti­ivisin, ei lääketi­eteel­lisin perustein.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Kun jokainen ylimääräi­nen koe tuot­taa lääkäri­ase­malle voit­toa, niitä arvioidaan vähän eri kri­teere­in kuin julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa, jos­sa jokainen ylimääräi­nen koe on menoerä.

    No sil­loin­han ihanne on tämä vaku­u­tusy­htiö Pohjolan tyyp­pinen malli (Pohjo­la on jonkin tyyp­pistä lääkäri­ase­maa perus­ta­mas­sa) jos­sa on mukana kaik­ki osa­puo­let. Eli nämä ehdo­tuk­set, jois­sa kun­nat saisi­vat myös ottaa maksavia
    poti­lai­ta olisi kun­nalli­nen ver­sio siitä.

    Se ettei kelako­r­vaus­ta saisi on hiukan kohtu­u­ton­ta sil­lä perus­teel­la, että nämä
    yksi­ty­isiä lääkäri­palvelui­ta käyt­tävät ovat usein
    hyviä veron­mak­sajia. Tun­tuu kohtu­ut­toma­l­ta, että hei­dän velvol­lisu­us on kus­tan­taa jär­jestelmä, jota
    he eivät oikeas­t­aan rasita (pait­si akuutisti).

  58. Koti­paikkakun­tani ter­veyskeskuk­ses­sa ei ole varsi­naista päivystys­tä, aamun 10 nopein­ta soit­ta­jaa saa ajan samalle päivälle. Klo 16 jäl­keen voin lähteä jonot­ta­maan lähika­pun­gin ter­veyskeskuk­seen. Julk­ista liiken­net­tä ei siihen aikaan, jos ei nyt muutenkaan ole. Menen siis tak­sil­la, edestakainen mat­ka 60 kilo­metriä. Kela kor­vaa min­ulle julkisen- ja tak­si­matkan erotuksen.
    Entäpä jos menen lin­ja-autol­la päiväl­lä yksi­tyiselle, lie­nee sama mak­su sit­ten tuo Kelako­r­vaus lääkärin­palkkios­ta kuin taksimatkakorvauskin.
    Asun pk-seudus­ta 70 kilo­metrin päässä ja toivon, että joskus Arka­di­an­mäen päät­täjät kurk­istaisi­vat myös Kehä Kol­mosen toiselle puolelle.

  59. Hyvä OS! Jälleen ker­ran hyvä kir­joi­tus ja osu­va ana­lyysi. Toiv­ot­tavasti ehdo­tus menee läpi.

    Nähdäk­seni yksi­ty­i­sistä lääkäri­asemista on nyt muo­dos­tunut ikään kuin ohi­tuskaista julkises­ti kus­tan­netun erikois­ter­vey­den­hoidon palvelui­hin pääsemik­si (kun­han ensin mak­saa pienen kyn­nys­ra­han yksi­tyiselle). Ei ole mitään tarvet­ta julkises­ti tukea tälle ohi­tuskaistalle pääsemistä. Tämä ehdo­tus KELA-kor­vausten pois­tamis­es­ta ei vält­tämät­tä yksinään poista peru­songel­maa, mut­ta lie­nee askel oikeaan suuntaan.

  60. “Siis siitä, kun ei halua jonot­taa ter­veyskeskuk­seen, vaan menee yksi­ty­is­lääkärin vas­taan­otolle, mak­saa satasen ja saa siitä Kelal­ta pari kymppiä.”

    Jonot­taisin arvauskeskuk­seen jos tietäisi edes suun­nilleen mil­loin näkee lääkärin. “Akuu­tit” tapauk­set menee jatku­vasti ohi jonon, istu siinä sit­ten flun­ssas­sa muu­ta­ma tun­ti epäti­etoise­na. Mis­tä olet repinyt tuon satasen hin­nan ? Aina kun olen käynyt yksi­tyisel­lä flun­ssan tai jonkun muun pikku­ju­tun takia ja käyn­ti on ollut max 20min, lasku on ollut alle 50 euroa. Viimek­si lasku oli 47 euroa ja kelakorvaus(oli jo vähen­net­ty) 10,8 euroa. Juuri tuo kelako­r­vaus jeesaa sen ver­ran että olen valmis mak­samaan lääkäris­sä käyn­nistä ilman jonotusta.

  61. Te jot­ka väitätte vaik­ka Ison-Bri­tann­ian sys­teemin ole­van paskin ikinä tai val­tavaa tyy­tyväisyyt­tä aiheut­ta­va, tai että Suomes­sa ei saa aikaa tai lähet­teitä julkisel­la puolel­la tai että ihan hyvin saa, antakaa jotain lähteitä jos meinaat­te sanoa jotain merkit­tävää. Niitä voidaan sit­ten arvioi­da ja ruo­tia. Miten tälle Suomen parhaan poli­it­tisen blo­gin kom­men­toi­jille voi olla vieläkin epä­selvää, että huhut ja anek­dootit eivät voi olla päätök­sen­teon välineitä, vaan tarvi­taan tilas­to­ja ja dataa?

  62. Hyvä ehdo­tus! Ennen toimeen­panoa vaan olisi syytä pan­na julkisen puolen ter­vey­den­hoito toim­i­maan kaikkialla.
    Nim. ter­veyskeskuk­sen tyy­tyväi­nen asi­akas tap­polistal­la olevas­sa kunnassa

  63. Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden kannal­ta olisi selkeää jos julkinen/yksityinen ‑käsit­teitä selkeytet­täsi­in ja eriytet­täisi­in. Niin että rajan­ve­to tehdään sen mukaan mikä taho toimii palvelun RAHOITTAJANA eikä sen mukaan kuka palvelun toteuttaa.

    Eli:
    1)Julkinen palvelu rahoite­taan JULKISIN varoin. Asi­akkai­ta kohdel­laan tas­a­puolis­es­ti sosi­aalis­es­ta ase­mas­ta riip­pumat­ta ja ongel­malähtöis­es­ti jol­loin esim. syöpäleikkaus­poti­las voi toki hypätä leikkausjonos­sa tyräleikkaus­ta tarvit­se­van edelle.

    2)Yksityinen palvelu rahoite­taan YKSITYISIN varoin. Esim. plas­ti­ikkakirur­giaa tarvit­se­va suu­rit­u­loinen Michael Jack­son ‑imi­taat­tori voi saa­da leikkausa­jan samalle päivälle kun hän kus­tan­taa koko hoidon omas­ta pus­sis­taan ja on ITSE myös valmis mak­samaan siitä että saa tarvit­se­maansa palvelua heti.

    3) Kaikkia välimuo­to­ja pyritään vält­tämään. Eli julk­isia palvelui­ta käyt­tävien omavas­tuu min­i­moidaan kuten myös yksi­ty­ishoidon saa­ma julki­nen tuki.

  64. Tom­mi Uschanov: Sekä mm. Iso-Bri­tan­nia, Italia, Espan­ja, Ruot­si, Tan­s­ka, Nor­ja, Kana­da, Aus­tralia ja Uusi-Seelanti.

    Tässä näille maille ja Suomelle OECD:n rapor­toimat ter­veys­menot per nup­pi ostovoimako­r­jat­tuna (julkinen+yksityinen=yhteenä). Tiedot ovat uusim­mat saatavil­la ole­vat (2008) ja osin alustavia:

    Iso-Bri­tan­nia: 2702+579=3280
    Italia: 2371+688=3059
    Espan­ja: 2157+814=2971
    Ruot­si: 2970+674=3644
    Tan­s­ka: 3431+??=4052
    Nor­ja: 4408+821=5230
    Kana­da: 2836+1188=4024
    Aus­tralia: 2343+1103=3445
    Uusi-See­lan­ti: 2235+550=2784
    Suo­mi: 2351+807=3158

    Näi­den luku­jen val­os­sa Suomen sys­tee­mi ei ole aivan huono, kos­ka pienem­mät julkiset menot maini­tu­ista maista on vain Aus­tralial­la, Uudel­la See­lan­nil­la ja Espan­jal­la. Pienem­mät kokon­ais­menot on vain Ital­ial­la, Espan­jal­la ja Uudel­la See­lan­nil­la. Enem­män mei­dän ver­tail­uryh­määmme kuu­luvil­la mail­la (Ruot­si, Nor­ja ja Tan­s­ka) menot ovat aivan toista luokkaa.

    Tilas­to­jen mukaan meille on siis tältä listal­ta vain kak­si maa­ta, joi­ta ehkä kan­nat­taisi kat­soa mallik­si. Toinen on Uusi-See­lan­ti, mut­ta sikäläi­nen sys­tee­mi on nykyisel­lään aika lähel­lä meikäläistä (perus­ta­son ter­vey­den­huolto on osin yksi­ty­istä, mut­ta val­tio tukee).

    Toinen malli­maa on Espan­ja. Siel­lä on meikäläistä kat­tavampi julki­nen ter­vey­den­hoito. Ongel­mat tosin ovat vähän samo­ja kuin meil­lä, jono­tusa­jat tup­paa­vat venymään. Mei­hin näh­den edullisem­pi hin­tata­so yleiseen ostovoimaan ver­rat­tuna syn­tyy pääosin palkkarak­en­teen eri­laisu­ud­es­ta (ter­vey­den­hoito­henkilökun­nan palk­ka vs. muiden palkka).

    Lisäk­si espan­jalainen rapor­toin­ti saat­taa olla bud­jet­tei­hin perus­tu­vaa, ja viime vuosi­na ne bud­jetit ovat väestön ikään­tymisen ja muiden vas­taavien tek­i­jöi­den vuok­si ylit­tyneet reip­paasti. Ja keskimääräi­nen espan­jalainen käy lääkäris­sä yli 8 ker­taa vuodessa, mikä on ainakin Euroopan jollei koko maail­man korkein luke­ma. Suomen luke­maa min­ul­la ei ole käsil­läni, mut­ta Ruotsin luke­ma on noin 3 käynti/nuppi/vuosi.

    Mikään ylläol­ev­as­ta ei sinän­sä ole argu­ment­ti yksi­tyisen sek­torin kela-kor­vausten puoles­ta tai niitä vas­taan. Mut­ta ehkä se sen ker­too, että mil­lään helpol­la “kopi­oidaan noil­ta kokon­aan julkinen/kokonaan yksi­tyi­nen jär­jestelmä” ‑kikalla kus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen tuskin onnistuu.

    Kus­tan­nusten merkit­tävä alen­t­a­mi­nen vaati­nee palve­lu­ta­son heiken­tämistä joko poti­las­mak­su­ja korot­ta­mal­la tai palvelui­ta kar­si­mal­la. Kela-kor­vausten pois­t­a­mi­nen on yksi mah­dol­lisu­us palvelumak­su­jen korot­tamiseen kohden­netusti, mut­ta siinäkin on omat riskin­sä, jot­ka pitää pun­ni­ta huolellisesti.

  65. spot­tu: Se ettei kaikkia sairauk­sia hoide­ta on nor­maal­i­ti­lanne, ja on yksilöl­listä mitä sairauk­sia poti­las ylipäätään halu­aa hoidet­ta­van, ja paljonko se saa maksaa.

    Joskus kysymys on kuitenkin siitä, kuka mak­saa ja mitä maksaa.

    Jos räkä­tau­tipoti­las saa tk-lääkärille ajan viiden päivän päähän, keskimääräi­nen tulos voi olla hyvä kaikkien kannal­ta. Poti­laan ei tarvitse menne hake­maan mui­ta liik­keel­lä ole­via pöpöjä mis­tään keskus­varas­tol­ta, ja se virus­flun­ssa (ja osa bak­teeri-infek­tiois­takin) para­nee kuitenkin ihan vain Buranaa nap­si­mal­la. Ehkä jopa jää turha ab-kuuri ottamatta.

    Tai ehkä siinä sit­tenkin käy niin, että se flun­ss­apoti­las osoit­tau­tuukin kuu­lu­van siihen vähem­mistöön, jol­la tau­tia voidaan lyhen­tää lääke­hoidol­la. Nopea ja oikea diag­noosi ja ajois­sa aloitet­tu lääke­hoito lyhen­tävät työkyvyt­tömyy­saikaa, voit­ta­ji­na poti­las, työ­nan­ta­ja ja yhteiskunta.

    Nämä ovat kuitenkin jos­sain määrin lil­lukan­var­si­ta­pauk­sia, ja huolelli­nen taloudelli­nen tarkastelu saat­taa osoit­taa asioiden menevän päit­täin. Kela-kor­vauk­sen pois­to siirtää pienen porukan yksi­tyiseltä julkiselle puolelle, ja tämän pienen porukan pienet ter­veysmuu­tok­set ovat hyvin vähäi­nen tekijä.

    Mut­ta jos lievästi tai keski­vaikeasti masen­tunut työssäkäyvä ei saa sitä Kela-kor­vaus­ta yksi­tyiseen ter­api­aansa, vaiku­tuk­set voivat olla suurem­pia. Kor­vaus on kyl­lä suuri (tuhan­sia euro­ja vuodessa), mut­ta niin ovat yhteiskun­nan ja yksilön kulut työkyvyttömyydestäkin.

    Min­ul­la ei ole mitään hyvää dataa Kelan ter­api­a­menoista, mut­ta käytän­nössä hyvin suuri osa psyykkisten sairauk­sien (lähin­nä masen­nus) hoi­dos­ta annetaan yksi­tyisel­lä puolel­la. Ja kun tun­netusti masen­nus on vai­va, joka vie huiman määrän työvu­osia pois, niin näi­den Kela-kor­vausten pois­t­a­mi­nen on kyl­lä aika tiukan miet­timisen paikka.

    Toinen miet­timisen paik­ka on kus­tan­nus­vaiku­tus työ­nan­ta­jille. Jos työ­nan­ta­jan saa­ma Kela-kor­vaus pois­te­taan, lain vaa­timuk­sia parem­paa työter­veyshuoltoa tar­joa­vat työ­nan­ta­jat joutu­vat mak­sum­iehik­si. Ei kuu­losta kan­nus­tavu­udeltaan ihan fik­sul­ta vedol­ta. Mut­ta sen arvioin­ti tietysti vaatisi tietoa siitä, paljonko näitä mak­su­ja menee työnantajille.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Las­ten korvien putk­i­tuk­sia vaku­u­tus­poti­laat ovat tarvin­neet yhdek­sän ker­taa enem­män kuin muut lapset. 

    Jo kah­den päivän sairaspois­sao­lo mak­saa putk­i­tuk­sen ver­ran. Kyl­lähän julkisen puolen kan­nat­taa aivan ehdot­tomasti säästää putk­i­tuk­sis­sa kos­ka eipä se ole julkiselta ter­vey­den­huol­lol­ta pois, jos jonkun ihmisen työ­nan­ta­ja menet­tää vuosi­ta­sol­la ton­nikau­pal­la lasku­tus­ta kun työn­tek­i­jä istuu sairaan lapsen kanssa joko kotona tai polilla.

  67. Kalle Isokallio sor­tui aamu­teeveessä tähän ansaan, että Kela-kor­vauk­sen pois­tu­mi­nen merk­it­sisi ikään kuin automaat­tis­es­ti kaikkien yksi­ty­isiä ter­veyspalvelu­ja käyt­tävien siir­tymistä kun­nan asi­akkaik­si. No ei tietenkään merkitsisi. 

    Itse mm. tark­istut­taisin vuosit­tain ham­paani aivan var­masti yksi­tyisel­lä riip­pumat­ta kela-kor­vauk­ses­ta, kos­ka julkisen ruuhkat ovat aivan kestämättömät. 

    Oma kysymyk­sen­sä on, kuin­ka reilua on ajaa yksi­tyiselle jokainen kykenevä täl­lä väsytystaktiikkalla?

  68. Juk­ka:

    Ei kai se että ihmiset elävät pidem­pään voi olla peruste siirtää koko ajan enem­män ja enem­män rahaa pas­si­iviväestölle. Pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion luonne on se, että vapaa­matkus­ta­jien määrä kas­vaa koko ajan ja sik­si palvelui­hin ei enää riitä rahaa.

    Hmm. Globaalin kap­i­tal­is­min (jon­ka osak­si suo­ma­laista ter­vey­den­hoitoa mehiläisi­neen on pitkään naitet­tu) omi­naispi­irre on sisäpi­iri ja val­lan ytimet. Pimey­den ytimi­in kuu­luu investointipankk(iir)eja ja poli­itikoi­ta. Kort­ti­talon kaat­ues­sa ydin­poruk­ka halu­aa pitää kaveripi­iristään, omas­ta elin­ta­sostaan ja ‑tavois­taan kiin­ni mikä käy helpoiten syyt­tävää sormea heristämäl­lä kreikko­jen ja takahik­iöi­den suuntaan.

    Onhan se selvää että luhis­tu­van sys­teemin hallinnol­lis­ten ylikansal­lis­ten RAKENTEIDEN koko ajan hul­lum­mak­si ja kalli­im­mak­si käyvä ylläpi­to on pois asioista, joi­hin on ollut alhaisem­man bkt:n Suomes­sa kum­masti varaa.

    Pihtiputaan mum­mon & co:n tai “tavis­pas­si­iviväestön” syyt­tämi­nen tästä ker­too kyl­lä argu­men­toi­jan tyn­nyrielämästä eikä todellisuudesta.

  69. Arja:
    ´snip´
    Sanon Soin­in­vaar­alle sen,että suurin ongel­ma on itse julkisen puolen sisäl­lä ja eniten KELAn raho­ja vie sairaslo­ma­l­la olo odot­taen polik­linikalle tai leikku­ulle pääsyä. Siihen tei­dän pitäisi puut­tua. Se jok­seenkin pieni KELA-kor­vauk­sen pois­to yksi­ty­is­lääkäril­lä käynnistä/leikkuusta ei ole mikään keino paran­taa julkisen puolen toimintaa.
    ´snip´

    Juuri niin! Laskekaa­pas nämä kulut!
    (mut­ta silti yksi­ty­is­puolen Kela-kor­vauk­sen voisi poistaa)

  70. Julkisel­la puolel­la poti­las on pakolli­nen paha, joka vie aikaa kaikelta muul­ta kival­ta. Hänestä pitää päästä eroon. 

    Yksi­tyisel­lä puolel­la poti­las tuo rahan kas­saan. Mitä enem­män hän­tä rahaste­taan, sitä tyy­tyväisem­pi hän on kun kun­nol­la tutk­i­taan ja hoide­taan. Täy­delli­nen lypsylehmä!

    Yksi­tyisen sek­torin lääkäreistä vain noin 20 pros­ent­tia työsken­telee pelkästään siel­lä. Lopuil­la on julki­nen vir­ka myös tai har­voil­la jokin muu työ. Hauskaa kun joidenkin mielestä sama lääkäri on ter­veyskeskuk­ses­sa puoskari ja illal­la mehiläisessä kovan luokan ammattilainen. 

    En usko, että Kela-kor­vauk­sen pois­to lääkärien hin­to­ja las­kee. Lääkärit hin­noitel­e­vat lääkärikeskuk­sis­sa itse omat tak­sansa ja saman alan erikois­lääkäreil­lä voi olla toisel­la kaksinker­tainen taksa.

  71. Hei Osmo

    Toivoisin, että te poli­itikot muis­taisitte kuitenkin, että on ole­mas­sa vaivo­ja ja sairauk­sia, joi­hin ei julkisel­la puolel­la saa varsi­nais­es­ti hoitoa. 

    Esim. min­ul­la todet­ti­in kai­hi ja kos­ka en ole vielä vuosi­in puolisokea, en pääse edes kai­hileikkausjonoon julkiselle puolelle. Kuitenkin kos­ka työni on lukemista ja kir­joit­tamista, näköken­tässä näkyvät “roskat” vaikeut­ta­vat elämääni paljon ja pään­särky on kroonista.

    Jos halu­an saa­da näköni ja elämäni kun­toon, min­un ei auta muu kuin men­nä yksi­tyiseen leikkauk­seen ja mak­saa siitä yli tuhat euroa. Onnek­si Kela kor­vaa edes pari sataa. En ole vielä men­nyt leikkauk­seen, vaan sin­nit­te­len, kos­ka eihän min­ul­la oikeas­t­aan ole siihen varaa. 

    Myös ham­mashoidon puolel­la ei julkiselle puolelle ole mah­dol­lista päästä muu­ta kuin akuutis­sa ham­massärkyti­lanteessa. Kuitenkin huonos­ti hoide­tut ham­paat voivat aiheut­taa jopa sydän­sairauk­sia, joten sään­nöl­liset tarkas­tuk­set ja ennal­ta ehkäi­sevä muu hoito ovat hyvin tärkeitä. On siis pakko tila­ta aika yksi­tyiselle ham­maslääkärille eikä odot­taa, että ham­mas alkaa särkeä saadak­seen juuri siihen ham­paaseen sit­ten täs­mähoitoa eikä muuta. 

    Olen sitä mieltä, että tukia pitää kas­vat­taa eikä pois­taa yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon puolelta, kos­ka yhteiskun­ta kuitenkin säästää jokaisen sel­l­aisen kohdal­la, joka käyt­tää yksi­ty­istä ter­vey­den­huoltoa julkisen sijaan. 

    Laskekaa­pa, kuin­ka paljon julkisen ter­vey­den­huol­lon vas­taa­va poti­las tulee mak­samaan yhteiskun­nalle ja ver­ratkaa kelan mak­samaan tukeen yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon palveluista. 

    Ihmisiä pitää ohja­ta käyt­tämään yksi­ty­istä ter­vey­den­huoltoa kela-kor­vauk­sen avul­la, kos­ka se tulee yhteiskun­nalle kuitenkin halvemmaksi.

    Ystäväl­lisin terveisin
    Irene

  72. Eikun näin:
    ‑Yksi­tyi­nen ei saa mitään tukia.
    ‑Poti­las päät­tää itse minne hakeu­tuu, aina. Eli jatko­tutkimus­lähete on osoit­tee­ton, siinä san­o­taan vain että täm­möi­nen tutkimus pitäisi tehdä. Poti­las val­it­see siten itse minne menee, ts. halu­aako mak­saa esim. mag­neet­tiku­vas­ta yksi­tyisen vai julkisen puolen hinnan.
    ‑Julkisen puolen laatu, (lähin­nä nopeus), sekä yksi­tyisen puolen hin­nat paranevat jos hal­li­tus lopet­taa lääkärili­iton edessä matelun ja koulut­taa OIKEASTI RIITTÄVÄSTI LISÄÄ lääkäreitä.

  73. Läh­es kaikissa Kes­ki-Euroopan mais­sa yksi­tyiset lääkärit tuot­ta­vat vas­taosan avoter­vevey­den­huol­lon palveluista. Myös Bev­eridge-jär­jestelmän mais­sa. Ter­mi kuvaa rahoi­tusjär­jestelmää eikä palvelu­jen tuotantotapaa.
    DDR-ver­taus on sikäli osu­va, että Suomen kaltainen kun­tien ter­veysmo­nop­o­li on harv­inainen Euroopas­sa. Kut­su­taan sitä vaik­ka sosial­is­tisek­si tuotan­to­tavak­si parem­man ter­min puut­teessa. Mieleen tulee vain Espan­ja ja Italia.

    Niin kauan kuin Suomes­sa ei ote­ta yksi­ty­isiä palvelun­tuot­ta­jia tasaver­taisi­na palvelun­tuot­ta­ji­na mukaan jär­jestelmään, ei uni­ver­saali­in ja tasa-arvoiseen kat­tavu­u­teen ole mah­dol­lista päästä. Kat­ta­va julki­nen ter­vey­den­huolto ei ole sel­l­ainen, mis­sä osalle on varat­tu vain mak­sum­iehen osa ilman todel­lista mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää rahoit­tami­aan palveluja.

    Muual­la Euroopas­sa ei koeta ongel­mak­si, että palvelun­tuot­ta­ja on yksi­ty­is­lääkäri. Suomen viher­vasem­mis­tolle se tun­tuu ole­van niin suur­ta ide­ol­o­gista myrkkyä, että mielu­um­min ollaan valmi­ita pitämään ihmiset hoitojonoissa.

    Tähän samaan puuhun on hakat­tu päätä 40 vuot­ta. Ratkaisua ei tule, ennen kuin asi­akas ITSE saa vapaasti vali­ta sel­l­aisen palvelu­jen tuot­ta­jan jol­ta hoitoa on saatavis­sa. Ilman mitään keinotekoisia ostopalvelu yms. viritelmia, joiden todel­li­nen tarkoi­tus on vain sään­nöstel­lä hotopalvelu­jen käyt­töä ja pyörit­tää turhaa byrokratiaa.

  74. Töistä voi olla pois­sa sairau­den takia kolme päivää yhteiskun­nan tai yksi­tyisen lasku­un. Jos päivien määrä pudote­taan yhteen, ter­veys para­nee kummasti.

  75. Sylt­ty: Jo kah­den päivän sairaspois­sao­lo mak­saa putk­i­tuk­sen ver­ran. Kyl­lähän julkisen puolen kan­nat­taa aivan ehdot­tomasti säästää putk­i­tuk­sis­sa kos­ka eipä se ole julkiselta ter­vey­den­huol­lol­ta pois, jos jonkun ihmisen työ­nan­ta­ja menet­tää vuosi­ta­sol­la ton­nikau­pal­la lasku­tus­ta kun työn­tek­i­jä istuu sairaan lapsen kanssa joko kotona tai polilla.

    Virk­istävää vai­htelua, Sylt­ty on alka­nut sosial­is­tik­si. Kävisikö sel­l­ainen kerettiläi­nen aja­tus, että veron­mak­sajien sijaan työ­nan­ta­ja sub­ven­toisi noi­ta putk­i­tuk­sia jos ne kokee hyödylliseksi?

  76. Eihän tässä nyt taas ole jär­jen hiven­tä. Jos yhteiskun­ta tukee yksi­tyisel­lä käymistä 20% ver­ran, riit­tää kun yksi viidestä siir­tyy vem­pau­tuk­senne tulok­se­na julkiselle puolelle. Sit­ten ollaan samas­sa tilanteessa kun alun alka­enkin, mitä nyt julkisen jonot kasvoivat ja vero­tu­lot pienenivät. 

    Mitä jos sanois­itte rehellis­es­ti, että ter­vey­den­huolto ei tei­dän mielestänne ole kovin tärkeää ja rahat voi ottaa siltä pois?

  77. Irene Sala­ma:
    ´snip´

    Esim. min­ul­la todet­ti­in kai­hi ja kos­ka en ole vielä vuosi­in puolisokea, en pääse edes kai­hileikkausjonoon julkiselle puolelle.
    ´snip´
    Jos halu­an saa­da näköni ja elämäni kun­toon, min­un ei auta muu kuin men­nä yksi­tyiseen leikkauk­seen ja mak­saa siitä yli tuhat euroa. Onnek­si Kela kor­vaa edes pari sataa.
    ´snip´

    Ystäväl­lisin terveisin
    Irene 

    Jos yksi­tyi­nen leikkaus tun­tuu kalli­il­ta (niinkuin se onkin), ratkaisu on yksi­ty­is­lääkärin lähete julkisen sairaalan jonoon.
    Niin minä tein.
    Ja näin­hän se menee, vaa­ti­vam­mat leikkauk­set tehdään julkisen puolen sairaalas­sa (tosin kai­hileikkaus ei niihin kuulu).
    Mut­ta roskat eivät kai­hileikkauk­ses­sa häviä mihinkään.

  78. Yleis­lääkärin osalta Kela-kor­vauk­sen pois­to var­masti olisi perustel­tu, mut­ta pääseekö julkisel­la puolel­la kiireetön poti­las erikois­lääkärin vas­taan­otolle? Siis esimerkik­si “vuosi­huolto­tarkas­tuk­seen” silmälääkärille tai gynegologille.

  79. “..yksi­ty­is­lääkärit ovat huo­mat­ta­van hanakoi­ta lähet­tämään poti­laitaan jatko­tutkimuk­si­in keskussairaalaan…Yksityislääkärien lähet­teet tule­vat kun­nille kalliiksi.”

    Tämä on väärä tieto.

    Yksi­tyi­nen erikois­lääkärinä hoidan avop­uolel­la kaiken minkä voin. Lähetän sairaalaan tapauk­set, jot­ka täy­tyy hoitaa sairaalas­sa. Syyl­listyn taitovirheeseen, ellen lähetä sitä mikä pitää lähet­tää. Min­ua sitoo lääkärin vala ja eti­ik­ka. Mikä tässä voi olla epäselvää?

    Voin hoitaa avo­hoi­dos­sa oman alani poti­laat paljon pidem­mälle ja usein kokon­aan, vas­toin kuin yleis­lääkäri. Lähet­tämis­tarve on paljon pienem­pi ja lähet­teet ovat aiheel­lisia. Säästän yhteiskun­nan kuluja.

    Teen paljon töitä ja mak­san siitä paljon vero­ja, olen siis yhteiskun­nalle hyödylli­nen. Keneltä se on pois?

    Löy­dän kuukausit­tain usei­ta syöpiä ja hoidan monia vaikeitakin asioi­ta kokon­aan itse, ja olen poti­laideni saatavil­la, jos asi­at eivät suju. Keneltä tämä on pois?

    Soin­in­vaara ei tunne lainkaan työn sub­stanssia. Tietämät­tömyys selit­tää hänen käsityksenä.

    Yksi­ty­is­lääkäri­toim­inta ei ole ter­vey­den­huoltomme ongel­ma. Oikeat ongel­mat ovat:

    1)Tietotekniikka on siir­tynyt rengistä isän­näk­si. Kokenut kol­le­ga julkisel­la puolel­la kat­soi ennen 24 poti­las­ta päivässä. Nyt 11. Tieto­jen tal­len­t­a­mi­nen ja byrokra­tia vievät ajan. Sama pätee sairaaloiden polik­ilinikoi­hin. Potilasmäärät/päivä ovat vähen­tyneet voimakkaasti. Jous­ta­vat arkipäivän käytän­nöt ovat muut­tuneet mutkikkaik­si ja vaikeiksi.Potilaita joudu­taan pompottelemaan.

    2) Avus­ta­va henkilökun­ta on ajet­tu alas. Lääkärit joutu­vat tekemään muiden ammat­tiryh­mien töitä, kuten sih­teerin, hoita­jan, sosi­aal­i­hoita­jan ja jopa siis­ti­jän. Lääkäri tekee itse, kun mui­ta ei ole tai he eivät tee kuin tarkasti omaan revi­iri­in­sä kuu­lu­vat asiat.

    3)Joustava kon­sul­toin­ti on tehty vaikeak­si ja senior­itu­ki on liian heikkoa nuo­ril­la lääkäreil­lä. — Pieni syr­jäseudun ter­veyskeskus ei ole mis­sään tapauk­ses­sa vas­tavalmis­tuneen paik­ka. Itsekään en menisi sinne läh­es 30 vuo­den työkoke­muk­sel­lani. Ter­veyskeskuk­sien tulee olla riit­tävän kokosia yksiköitä, jois­sa kon­sul­toin­ti on jous­tavaa ja työmäärä inhimillinen.

    Tietotekni­ik­ka ja yksi­ty­isyy­den ylisuo­ja estävät tämän. Suh­teel­lisu­u­den­ta­ju on hukkunut näis­sä asioissa.

    Lääkärip­u­laa emme pode. Sen sijaan maal­likoiden johta­mat jär­jestelmät eivät toi­mi. Min­is­teri Gustafs­sonin aja­ma opiskeil­jamäärien nos­to on
    väärä ratkaisu. Jo nyt tiedekun­nat kär­sivät vakavas­ta resurssip­u­las­ta ja pahem­mak­si menee. On turha koulut­taa paljon huonosti.
    Se on kaikkein edun vas­taista ja nos­taa kus­tan­nuk­sia. Oikeat ongel­mat pitäisi kor­ja­ta ja
    palaut­taa lääkäreille mah­dol­lisu­us tehdä työn­sä oikein.

    Tarvit­semme hyvin toimi­van sairaalasek­torin, joka hoitaa sen erikois­sairaan­hoidon, mikä sinne kuu­luu. Avo­hoi­dos­sa julki­nen ja yksi­tyi­nen voivat toimia hyvin jous­tavasti yhteen kaikkien eduksi.

    Maal­likkopäät­täjil­lä on liian paljon todel­lisu­udelle vierai­ta ajatuksia.

  80. “-Julkisen puolen laatu, (lähin­nä nopeus), sekä yksi­tyisen puolen hin­nat paranevat jos hal­li­tus lopet­taa lääkärili­iton edessä matelun ja koulut­taa OIKEASTI RIITTÄVÄSTI LISÄÄ lääkäreitä.”

    Timo H. Tuo on täyt­tä potaskaa. Lääkäre­itä on enem­män kuin koskaan, mut­ta yhteiskun­ta on jär­jestänyt sys­teemit toimat­tomik­si. Lääkärei­den aika kuluu mon­elaiseen muuhun kuin lääkärin työhön.

    Lääkäre­itä on turha koulut­taa mas­soit­tain. Emme tarvitse yhtään huonoa lääkäriä. Se vas­ta kalli­ik­si tulee. Hyvä lääkäri hoitaa poti­laat oikein ja kus­tan­nuste­hokkaasti. Huono lääkäri kulut­taa yhteiskun­nan varo­ja moninkertaisesti.

    Eiköhän olisi ihan paikallaan, että kysyt­täisi­in niiltä, jot­ka tuo­ta lääkärin työtä tekevät. Siis lääkäreiltä.

  81. Jos nyt aluk­si lopete­taisi­in val­tion osta­mat työter­vey­den­huol­lot yksi­tyiseltä, kun se ker­ran on huono jut­tu. Halu­aisin nähdä sen päivän, kun min­is­ter­it oli­si­vat tuos­sa ter­veyskeskuk­sen jonos­sa lap­sien­sa kanssa ennen kahdek­saa jonot­ta­mas­sa julkiselle lääkärille, kun ker­ran siel­lä on toimi­va palvelu.

    Jos minä saisin päät­tää, niin kieltäisin kaik­il­ta kun­nan ja val­tion päät­täjiltä ja korkeam­mil­ta virkamiehiltä yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon, kun ker­ran julki­nen toimii hyvin.

  82. ViherinssiMin­ul­la ei ole mitään hyvää dataa Kelan ter­api­a­menoista, mut­ta käytän­nössä hyvin suuri osa psyykkisten sairauk­sien (lähin­nä masen­nus) hoi­dos­ta annetaan yksi­tyisel­lä puolel­la. Ja kun tun­netusti masen­nus on vai­va, joka vie huiman määrän työvu­osia pois, niin näi­den Kela-kor­vausten pois­t­a­mi­nen on kyl­lä aika tiukan miet­timisen paikka. 

    Oikeas­t­aan kaik­ki Kelan ter­api­ako­r­vauk­set mak­se­taan kuntou­tus­varoista, joten sairaus­vaku­u­tus­lain mukaisen kor­vauk­sen pois­t­a­mi­nen yksi­ty­is­lääkärien toimen­piteistä ei koske niitä.

    *****

    Tuli mieleen, että pitäisikö kor­vaus pois­taa näis­sä “pienis­sä” toimen­piteistä (nor­maalit lääkärinkäyn­nit), mut­ta säi­lyt­tää “isois­sa” (kuten leikkauksissa)? 

    Kympin Kela-kor­vauk­sen pois­to ei toden­näköis­es­ti aja ketään yksi­tyiseltä julkiselle. Mon­en sadan euron kor­vaus isos­ta leikkauk­ses­ta voi sen sijaan oikeasti olla ratkai­se­va tek­i­jä. Täl­löin yhteiskun­takin säästää, kos­ka on halvem­paa mak­saa SV-kor­vaus, kuin tehdä leikkaus itse.

    Tulisiko isom­pi­en toimen­pitei­den kor­vauk­sia jopa korot­taa, kun pien­im­mät pois­te­taan. Kympin kor­vauk­sen pois­to säästää kympin, kun taas ison leikkauk­sen kor­vaus säästää leikkauk­sen hin­nan ja kor­vauk­sen ero­tuk­sen, sekä helpot­taa painet­ta leikkausjonoissa.

    Mielestäni kun­tien pitäisi myös osal­lis­tua sairaus­päivära­ho­jen mak­su­un. Nyt kun­ta voi “säästää” pitkil­lä leikkausjonoil­la, vaik­ka yhteiskun­nalle tulisi lop­pu­peleis­sä halvem­mak­si vaik­ka ostaa leikkaus yksi­tyiseltä. En sit­ten tiedä voisiko saman asian saavut­taa hoito­taku­u­ta lyhentämällä?

    Olisiko muuten myös aika tun­nus­taa se tosi­a­sia, että ham­mashoito hoide­taan Suomes­sa nyt jo yksi­ty­isin voimin, ja säätää kor­vauk­sen sen mukaisik­si. Ham­mashoi­dos­sa kyse ei ole mukavu­u­den­halus­ta, vaan nor­maalia hoitoa ei vain ole saatavil­la julkiselta puolelta.

    1. Totte
      Noiden iso­jen leikkausten osalta pitäisi siir­tyä palvelusetelei­hin automaat­tis­ten kelako­r­vausten sijaan. Palvelusetelin ehtona on, että joku myyjä­ta­hos­ta riip­puma­ton taho on havain­nut leikkauk­sen aiheelliseksi.

  83. Eikö kus­tan­nusten kar­simista voisi aloit­taa sieltä eduskun­nan työter­veyshuol­losta ? Siel­lä näkyy ole­van peräti kak­si omaa lääkäriä, kak­si ter­veysase­masi­h­teer­iä, kak­si työ­fy­s­ioter­apeut­tia ja kak­si työter­veyshoita­jaa eli 8 hyvä­palkkaista henkilöä hoita­mas­sa vain kansane­dus­ta­jia, hei­dän avus­ta­ji­aan ja muu­ta heitä palvel­e­vaa henkilöstöä eikä tämä mak­sa asi­akkaille pen­nin hyrrää. Jospa kun­nal­lisi­in ter­veyskeskuk­si­inkin saataisi­in vas­taa­va miehi­tys väestö­vas­tu­u­ta kohden, niin tuskin kukaan kaipaisi yksi­ty­isiä lääkäri­asemia eikä KELA-kor­vauk­sia. Mik­si muuten tur­va­paikan­hak­i­jat saa­vat jonot­ta­mat­ta yksi­tyisen lääkäri­ase­man( mm. Helsin­gin Lääkärikeskus Oy) palve­lut erikois­lääkäri­ta­soi­sine tutkimuksi­neen, mut­teivät samal­la kotikadul­la (Uuden­maankadul­la) asu­vat ikän­sä vero­ja mak­sa­neet mum­mot, jot­ka joutu­vat odot­ta­maan ensin ter­veyskeskus­lääkärin aiko­ja ja sen jäl­keen vielä kuukausikau­pal­la erikois­lääkäri­aiko­ja? Val­tionkin työter­veyshuol­lon kus­tan­nuk­set ylit­tivät 56 miljon­aa euroa, siinäkin on säästön paik­ka. On huo­mat­ta­va, että suurin epä­tasa-arvo on nimeno­maan käyt­täjille täysin ilmaisen työter­veyshuol­lon ja itse mak­savien mak­sullis­ten ter­veyspalvelu­jen(= kun­nal­liset ter­veyskeskuk­set ja yksi­tyiset lääkäri­ase­mat) käyt­täjien välil­lä eikä suinkaan yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien käyt­täjien ja ter­veyskeskusten käyt­täjien välil­lä. Kyl­lä val­taosa työter­veyshuol­lon ulkop­uolel­la ole­vista käyt­tää yksi­ty­istä lääkäri­ase­maa vain sil­loin kun tarve on suuri tai ter­veyskeskuk­seen ei saa aiko­ja tai sit­ten kun ter­veyskeskus­lääkäri ei pysty rajoitet­tuine tutkimus­resurs­sei­neen tekemään diagnoosia.

  84. Mie­lenki­itoinne on ter­vyskeskusten lääkäreis­sä käyn­tien jakau­maiän mukaan

    Alle 15-vuo­ti­at­den käynt­määrä oli 1,5 miljoanaa

    Kin­nos­tavin­ta oli että työikäisillä,joilla on työter­veyshuolto kävivät terkkarin lääkäril­lä n 4,5 miljoon­aa kertaa !!!

    Sen sijaan eläkeläiset 65+ vuo­ti­aat kävivät vain 2,2 miljoon­aa kertaa.

    Kaikissa muis­sa ikäryh­mis­sä käyn­nit vähenivät suurin piirtein sam­na ver­ran 2000–2010 pait­si 85+ ikäisiä,mutta hekin kävivät vainn 300000 ker­taa eli iäkkäim­mät eivät juurikaan kuor­mi­ta terkkaritasoa

  85. “Lääkärip­u­laa emme pode. Sen sijaan maal­likoiden johta­mat jär­jestelmät eivät toi­mi. Min­is­teri Gustafs­sonin aja­ma opiskeil­jamäärien nos­to on
    väärä ratkaisu. ”

    Maal­likot ovat enem­män tai vähem­män joh­dos­sa kaikil­la aloil­la. Lääkärit vain katso­vat asioi­ta omas­ta sup­peas­ta näkökulmasta.

    Lääkäre­itäkin on mon­en­laisia niin yksi­tyisel­lä kuin julkisella.Oman eri­ty­isas­e­man korost­a­mi­nen on johtanut liikaan itseri­it­toisu­u­teen­ja val­ta aina turmelee, niin­pä kor­rup­tio on varsin yleinen lääkärikunnassakin.
    Esim työsken­te­ly julkisel­la ja yksi­tyisel­lä yhtäaikaa tuomieleen väistämät­tä epäi­lyk­siä motiiveista

  86. Viherinssi:
    Min­ul­la ei ole mitään hyvää dataa Kelan ter­api­a­menoista, mut­ta käytän­nössä hyvin suuri osa psyykkisten sairauk­sien (lähin­nä masen­nus) hoi­dos­ta annetaan yksi­tyisel­lä puolel­la. Ja kun tun­netusti masen­nus on vai­va, joka vie huiman määrän työvu­osia pois, niin näi­den Kela-kor­vausten pois­t­a­mi­nen on kyl­lä aika tiukan miet­timisen paikka.

    Kelan kor­vaa­ma psykoter­apia annetaan suurim­mak­si osak­si ns. kuntou­tusp­sykoter­api­ana. Se on siis kuntou­tus­ta, ja kyse on kokon­aan eri asi­as­ta kuin yksi­tyisen sairaan­hoidon Kelako­r­vauk­sis­sa. Kri­teer­it sen saamisek­si ovat myös täysin eri­laiset, paljon tiukem­mat, ja suurin osa poti­laista on myös kuntou­tusp­sykoter­api­an aikana julkisen ter­vey­den­huol­lon hoi­dos­sa, mis­sä kuntou­tus­ta seu­rataan ja vas­tataan mah­dol­lis­es­ta lääke­hoi­dos­ta, lausun­noista yms. Jos masen­tunei­ta halut­taisi­in aut­taa ja hei­dän työkykyään paran­taa, olisi järkev­in­tä ottaa nämä yksi­tyisen sairaan­hoidon Kelako­r­vauk­set pois, ja käyt­tää ne rahat kuntou­tusp­sykoter­api­an omavas­tu­u­o­suuk­sien alentamiseen.

  87. Mitä tapah­tu­isi, jos yksi­ty­is­ten lääkärikäyn­tien Kela-kor­vauk­set lopetettaisiin? 

    Kos­ka yksi­ty­isille on ole­mas­sa var­teenotet­ta­va julki­nen vai­h­toe­hto, kysyn­tä var­masti jous­taisi kohon­nei­den kus­tan­nusten mukaan. Eli osa asi­akkaista lipuisi julkiselle puolelle. 

    Samal­la yksi­ty­is­ten lääkäri­palvelu­iden tar­jon­ta sopeu­tu­isi uuteen kysyn­tään, jol­loin näi­den palvelu­iden hin­ta tip­puisi hie­man. Eli voitot vähenisivät. 

    Miten yksi­tyiset lääkäri­ase­mat reago­isi­vat heikkenevään kysyn­tään? Väitän, että ne tar­joaisi­vat yhä mata­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä lääk­ere­septe­jä, lisäkokei­ta ja lähet­teitä jatko­tutkimuk­si­in, sil­lä tämä olisi ain­oa keino pitää kan­nat­tavu­ud­es­ta kiin­ni. Kaik­ki nämä toimin­not lisäi­sivät myös julkisen puolen kustannuksia. 

    Entä mitä tapah­tu­isi niille asi­akkaille, jot­ka siir­tyvät yksi­tyiseltä puolelta julkiselle? Oletet­tavasti jono­tusa­jat ja sairaspois­saolot lisään­ty­i­sivät, mikä myös lisäisi julkisen puolen kustannuksia.

    Esimerkik­si itse hoidan kroon­ista sisäelin­tau­tiani julkisel­la puolel­la. Sairau­den hoito edel­lyt­tää jatku­via veri- ja mui­ta kokei­ta. Julkisen ter­veysase­man labra on auki 07.30–14.30. Aamuisin jonot ovat hirvit­tävät (1h+), joten menetän väistämät­tä use­an tun­nin työaikaa joka käynnillä. 

    Kos­ka työsken­te­len julkisel­la puolel­la, menete­tyn työa­jan kus­tan­nuk­set menevät suo­raan val­tion kas­sas­ta (=sijaisen palk­ka). Jos kävisin yksi­tyisel­lä työa­jan jäl­keen, säästet­täisi­in siinä moninker­tais­es­ti itse Kela-korvaus. 

    Säästöjä kuitenkin syn­ty­isi, kun yksi­tyisen puolen “tuh­laami­nen” (turhat lähet­teet, turhat lisäko­keet yms.) väheni­sivät. Tämä siis sil­lä olet­ta­muk­sel­la, että net­to­tuh­laus­ta todel­la tapah­tuu, mikä ei ole mitenkään itses­tään selvää.

  88. Jone:

    “Akuu­tit” tapauk­set menee jatku­vasti ohi jonon, istu siinä sit­ten flun­ssas­sa muu­ta­ma tun­ti epäti­etoise­na. Mis­tä olet repinyt tuon satasen hin­nan ? Aina kun olen käynyt yksi­tyisel­lä flun­ssan tai jonkun muun pikku­ju­tun takia ja käynti 

    Jos joku halu­aa vält­tämät­tä käy­dä lääkäris­sä flun­ssan takia, niin min­un mielestäni sen saisi mak­saa kokon­aan itse. Mitään hyö­tyähän siitä ei ole, eikä lääkäri voi flun­ssalle mitään tehdä. Yksi­tyiset lääkärit toki var­maan otta­vat flun­ss­apoti­laat mielel­lään vas­taan, help­po hom­ma, mitään ei tarvitse tehdä, ja Kelako­r­vauk­set juoksevat.

  89. Tiedok­si:
    Vuon­na 2012 vaku­utet­tu­jen sairaan­hoit­o­mak­su on 1,22 % kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa verotet­tavas­ta ansio­tu­losta. Eläke­tu­losta mak­su on 1,39 %.
    Työ­nanata­jan sairaus­vaku­u­tus­mak­su on 2.12 %.
    Vero­hallinto tilit­tää vuon­na 2012 sairaus­vaku­u­tus­mak­su­ja 3470 miljoon­aan euroa Kelalle käytet­täväk­si sairaus­vaku­u­tuse­tuuk­sien maksamiseen.
    Link­ki: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1571632

    Kat­soin Kelan tilas­to­ja. Vuon­na 2010 Kelan kus­tan­nuk­set lääkärin­palveluista oli­vat 73 miljoon­aa euroa. Yksi­ty­is­puolen tutkimuk­set ja hoito mak­soi­vat 72 miljoon­aa euroa. Ham­mashoito mak­soi Kelalle 120 miljoon­aa euroa.
    Mis­tä ihmeestä Osmo on saanut yksi­ty­is­ten lääkäri­palvelu­iden kus­tan­nuk­sek­si 300 miljoon­aa euroa. Ehkä hän olis laskenut mukaan matkat ja sairaankul­je­tuk­set, joiden kus­tan­nuk­set vuon­na 2010 oli­vat Kelalle 250 miljoon­aa euroa.
    Linkki:
    http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/010611091200MV/$File/Tasku_11.pdf?OpenElement

    Työter­veyshuol­lon kus­tan­nuk­sia kor­vasi Kela vuon­na 2009
    271 miljoon­aa euroa.

  90. Paju:
    Yleis­lääkärin osalta Kela-kor­vauk­sen pois­to var­masti olisi perustel­tu, mut­ta pääseekö julkisel­la puolel­la kiireetön poti­las erikois­lääkärin vas­taan­otolle? Siis esimerkik­si “vuosi­huolto­tarkas­tuk­seen” silmälääkärille tai gynegologille.

    No ei pääse — eikä sitä ole niin suun­nitel­tukaan. Ter­veyskeskuk­sis­sa erikois­lääkärit ovat yleis­lääketi­eteen erikois­lääkäre­itä, jos nyt niitäkään on.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Totte
    Noiden iso­jen leikkausten osalta pitäisi siir­tyä palvelusetelei­hin automaat­tis­ten kelako­r­vausten sijaan. Palvelusetelin ehtona on, että joku myyjä­ta­hos­ta riip­puma­ton taho on havain­nut leikkauk­sen aiheelliseksi.

    Ja mikähän se taho olisi? Jokin lautakuntako?
    Nykysys­tee­mis­sä se taho on poti­las itse, tuskin kukaan halu­aa men­nä leikkauk­seen aiheet­ta — no, kauneusleikkauk­set luku sinänsä.

  92. Liian van­ha: Maal­likot ovat enem­män tai vähem­män joh­dos­sa kaikil­la aloil­la. Lääkärit vain katso­vat asioi­ta omas­ta sup­peas­ta näkökulmasta.

    Toisaal­ta, kun lääkäreiltä itseltään kysyy mikä työssä mät­tää, vas­taus on aina suun­nilleen sama luet­te­lo kuin akjm:llä eli a) huonos­ti toimi­va tietotekni­ik­ka yhdis­tet­tynä ylim­i­toitet­tuun kir­jausvelvol­lisu­u­teen b) poti­lastyöhön suo­raan ja välil­lis­es­ti liit­tyvän tois­si­jaisen oheistyön lisään­tymi­nen c) pros­es­seista muo­dos­tu­vat ver­tikaal­isi­ilot eli hil­jainen tieto ei enää kul­je horisontaalisuunnassa.

    Eri­tyis­es­ti kaiken­laisen oheistyön lisään­tymi­nen on seu­raus­ta siitä kun “hallinnon ammat­ti­laiset” kehit­tävät pros­esse­ja jois­sa heil­lä ei ole omaa rahaa kiinni. 

    Johtopäätös: mitä jos lähdet­täisi­in ole­tuk­ses­ta että akjm:n esit­tämät syyt ovat todel­lisia ja noin alku­un pyrit­täisi­in jär­jestämään julkisen sek­torin työsken­te­ly­olo­suh­teet muis­tut­ta­maan enem­män yksi­ty­istä sek­to­ria jos­sa ongel­mat näyt­täi­sivät pysyneen parem­min hallinnassa ?

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Totte
    Noiden iso­jen leikkausten osalta pitäisi siir­tyä palvelusetelei­hin automaat­tis­ten kelako­r­vausten sijaan. Palvelusetelin ehtona on, että joku myyjä­ta­hos­ta riip­puma­ton taho on havain­nut leikkauk­sen aiheelliseksi.

    Tai aiheet­tomak­si. Tulee hie­man mieleen eräs sitaat­ti mukail­tuna, “Mees valit­taan sairaut­tas niin sulle lyödään eteen sel­l­a­nen rätin­ki ettet sää voi olla sairas”…

    Palveluseteleitä ei puo­lus­ta muu kuin vah­va ide­ologi­nen usko julkisen ter­vey­den­huol­lon ere­htymät­tömyy­teen ja markki­na­t­alouden halu­un hui­ja­ta joka iki­nen irti saata­va euro itselleen.
    Mik­si tämä ongel­ma on pystyt­ty ratkaise­maan muual­la, mut­ta Suomes­sa se tun­tuu ylipääsemät­tömältä? Kun näyt­tää, ettei itse osa­ta ‚pitäisikö käy­dä otta­mas­sa ajatuk­sia muual­ta Euroopas­ta samal­la tavoin kuin Suomeen tul­laan tutus­tu­maan koululaitokseemme?

    Palvelusetelit ovat vain julkisen sek­torin teko­hen­gi­tys­tä: Ei halu­ta tun­nus­taa, että sys­tee­mi ei selviä velvoit­teis­taan, mut­ta saadaan kuitenkin pis­teet koti­in kun poti­las pyörähtää julkisen sek­torin kaut­ta saa­mas­sa palvelusetelin.

    Pitäisi nimeno­maan siir­tyä toiseen suun­taan, jos­sa koneis­tossa tapah­tu­van palvelusetelipyörit­te­lyn sijaan poti­las itse val­it­see hoitopaikkansa sieltä, mis­tä hoitoa on saatavissa.
    Tavoiteltavas­sa mallis­sa yhteiskun­nan rahalli­nen osu­us hoi­dos­ta siir­tyy poti­laan mukana hoitopaikkaan. Voisi itse asi­as­sa julkiselle sek­to­rillekin tehdä hyvää, jos rahat saisi vas­ta sit­ten, kun poti­las on hoidettu.

  94. Viherinssi: Joskus kysymys on kuitenkin siitä, kuka mak­saa ja mitä maksaa.

    Eri­laisil­la syy-seu­raus­ketjuil­la voidaan speku­loi­da lop­ut­tomi­in, nyt kysymys on siitä kan­nat­taako kylvää isän­nätön­tä rahaa automaatista pitk­in­poikin yksi­ty­istä sek­to­ria vai han­kkia muu­ta­man sadan miljoo­nan edestä liikku­mavaraa jot­ta resurssit voidaan kohdis­taa tuottavammin.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Totte
    Noiden iso­jen leikkausten osalta pitäisi siir­tyä palvelusetelei­hin automaat­tis­ten kelako­r­vausten sijaan. Palvelusetelin ehtona on, että joku myyjä­ta­hos­ta riip­puma­ton taho on havain­nut leikkauk­sen aiheelliseksi. 

    Ajat­telin itse niin, että mikäli omavas­tuu kuitenkin jäisi toimen­piteessä isok­si, niin kukaan poti­las ei lähtisi tekemään sitä “huvikseen” (mikä voi olla mon­en tutkimuk­sen lai­ta). Täl­löin sitä ylimääräistä kon­trol­lia ei vält­tämät­tä tarvit­taisi, kos­ka sekin kuor­mit­taa julk­ista sektoria.

    Toisaal­ta jos on jo julkisen puolen leikkausjonos­sa, niin sil­loin­han leikkauk­sen aiheel­lisu­u­teen on jo otet­tu kan­taa. Nyt en toisaal­ta tiedä, voiko jo siihen jonoon pääsemiseen olla pitkät odotusajat.

    Jos asia kuitenkin hoidet­taisi­in palvelusetelin kaut­ta, niin olisiko se kuitenkin Kela-kor­vaus­ta vas­taa­va kor­vaus, vaikkakin mah­dol­lis­es­ti korote­tul­la tak­sal­la? Kyseessä ei siis var­maankaan olisi mikään täy­delli­nen mak­susi­toumus, ellei hoito­takuu ole astunut voimaan?

  96. “Miten yksi­tyiset lääkäri­ase­mat reago­isi­vat heikkenevään kysyn­tään? Väitän, että ne tar­joaisi­vat yhä mata­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä lääk­ere­septe­jä, lisäkokei­ta ja lähet­teitä jatko­tutkimuk­si­in, sil­lä tämä olisi ain­oa keino pitää kan­nat­tavu­ud­es­ta kiinni.”

    Timo (26.02.), olet väärässä. vähän­pä sin­ul­la on käsi­tys­tä lääkärin työstä.

    Ei yksi­tyis­sek­to­ril­la määrätä turhia tutkimuksia.
    Päin­vas­toin. Siel­lä mietitään tarkkaan, mitä voidaan tutkia, kos­ka poti­las mak­saa itse.

    Aivan juuri olen yksi­ty­is­lääkärinä joutunut käymään pitkään keskustelua poti­laan kanssa, joka vaatii heti tehtäväk­si leikkaus­ta yksi­tyis­es­ti ja ihmetteli, mik­sei sitä tehdä, kun ker­ran hän mak­saa. Ei tosi­aan tehdä, sil­lä kri­teer­it ovat lääketi­eteel­liset ja käypä hoito- suosi­tuk­sien mukaiset, ei poti­laan vaa­timus. Jos tästä lip­su­taan, ollaan vaar­al­lisil­la vesil­lä. Yksi­ty­istäkin toim­intaa valvoo vira­nomainen ja se on luvanvaraista.

    Itsel­läni käy tämän tästä poti­lai­ta jot­ka sanovat tule­vansa tarkatuk­seen otat­ta­maan jonkin tietyn kokeen. Ei se niin käy. Näyte ote­taan kun siihen on perus­teet, ei poti­laan vaatimuksesta. 

    Yksi­tyi­nen ei siis “rahas­ta” eikä kuori ker­mo­ja päältä. Kyl­lä siel­lä pyritään kaiken aikaa lääketi­eteel­lis­es­ti perustel­tu­un oikeaan hoitoon. Muuten­han se olisi täysin kestämätöntä.

    Uno­h­dat autu­aasti, että myös yksi­tyi­nen lääkäri on täysin vas­tu­us­sa toimis­taan. Vas­tuu on siel­lä kovem­pi kan­taa kuin julkisel­la puolel­la, jos­sa se tietyl­lä tapaa on kollektiivinen.

  97. Totte:

    Kympin Kela-kor­vauk­sen pois­to ei toden­näköis­es­ti aja ketään yksi­tyiseltä julkiselle. Mon­en sadan euron kor­vaus isos­ta leikkauk­ses­ta voi sen sijaan oikeasti olla ratkai­se­va tek­i­jä. Täl­löin yhteiskun­takin säästää, kos­ka on halvem­paa mak­saa SV-kor­vaus, kuin tehdä leikkaus itse.

    Olen antanut itseni ymmärtää, että tuhan­sien euro­jen orto­pe­dis­es­tä leikkauk­ses­ta kela hyvit­tää sata­sia. Oikeasti ihmette­len, jos se, mak­saako leikkaus 4500 vai 5000 euroa vaikut­taa päätök­seen siihen jonot­taako puoli vuot­ta julkiselle vai meneekö yksi­tyiselle muu­ta kuin jos­sain mah­dol­li­sis­sa erikoi­sis­sa yksit­täistapauk­sis­sa. Varsinkin kun min­un on vaikea uskoa, että tuo­ta pohd­in­taa ylipäätään edes kovin usein tehdään.

  98. Nimierkille Liian van­ha: “Maal­likot ovat enem­män tai vähem­män joh­dos­sa kaikil­la aloil­la. Lääkärit vain katso­vat asioi­ta omas­ta sup­peas­ta näkökulmasta.”

    Tutkimuk­set osoit­ta­vat yksiselit­teis­es­ti, että sairaala­hoidon lääketi­eteel­liset tulok­set ovat parhaim­mat lääkärien johtamis­sa sairaalois­sa. Ja selvästi huonom­mat hoitoti­eteil­i­jöi­den tai muiden alo­jen edus­ta­jien johtamis­sa sairaalois­sa. Tässä ei ole mitään epä­selvää. Tot­takai lääkärit tieätävät parhait­en, miten se työ pitää tehdä.

    Lisäk­si tiede­tään, että sairaalan käyt­töku­lut eivät olen­nais­es­ti laske, vaik­ka siel­lä ei hoidet­taisi yhtään poti­las­ta. Siis sairaalan sisäi­nen byrokra­tia pyörit­tää itse itesään. Häm­mästyt­tävää mut­ta totta.

  99. Olen sairas­tanut välil­lä vaikeak­si kroon­is­tunut­ta migreeniä viimeiset 10 vuot­ta. Opiskelu­aikaan yritin hoi­dat­taa sitä YTHS:llä ja ter­veyskeskuk­ses­sa. Tulos: sain yleis­lääkäreiltä burana-resepte­jä (vaik­ka sitä saa ilmankin) ja keho­tuk­sen syödä vaik­ka 3 tablet­tia viikon put­keen, jot­ta kipu katkeaisi, vat­sa­haa­van tai lääk­eri­ip­pu­vu­u­den uhal­lakin. Sain huonos­ti tehoavia kohtaus­lääkkeitä. Sain estolääk­i­tyk­sen, joka oli itsel­leni täysin sopi­ma­ton ja aiheut­ti pelot­tavia sivuoire­i­ta, mm. pani­ikkiko­htauk­sia ja harhoja. 

    Opiske­li­jana 5 vuot­ta sit­ten raaskin ker­ran mak­saa käyn­nin yksi­tyiselle neu­rologille (jonne en julk­ispuolelta saanut lähetet­tä, sil­lä min­ua hoiti joka ker­ran eri lääkäri eivätkä he näyt­täneet saa­van käsi­tys­tä, miten kauan olin jo kipuk­oukus­sa pain­in­ut). Estolääk­i­tys perut­ti­in saman tien, sain kahdet erit­täin hyvät täs­mälääk­keet, ja elämä on hymy­il­lyt sit­tem­min, kun sain kroonisen sairau­den hallintaan. Tari­nan ope­tus: en ole sen koom­min käynyt julkisel­la puolel­la, jonne tuh­lasin vuosia sekä rahaa että aikaa, ter­vey­den­ti­lan laskus­ta puhumattakaan. 

    Läh­eskään kaik­ki eivät käy yksi­ty­is­lääkäris­sä varakku­ut­taan vaan pakos­ta. Ter­veyskeskusten yleis­lääkärien kiire, ylim­i­toitet­tu työ­taak­ka, päivit­tämätön osaamis­ta­so erikois­sairauk­sis­sa sekä täy­delli­nen mah­dot­to­muus saa­da nytkään vapaa­ta aikaa eivät parane sent­tiäkään sil­lä, että ter­veyskeskusten kon­tolle pöl­lähtävät kaik­ki tähän saak­ka yksi­ty­istä käyt­täneet keskituloiset.

  100. Tim­o­lle. “Miten yksi­tyiset lääkäri­ase­mat reago­isi­vat heikkenevään kysyn­tään? Väitän, että ne tar­joaisi­vat yhä mata­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä lääk­ere­septe­jä, lisäkokei­ta ja lähet­teitä jatko­tutkimuk­si­in, sil­lä tämä olisi ain­oa keino pitää kan­nat­tavu­ud­es­ta kiinni.”

    Täyt­tä tietämät­tömyyt­tä on myös tuo ajatuk­sesi, että yksi­tyi­nen puoli alka­isi kir­joitel­la herkem­min resepte­jä. Mitä ihmettä?? 

    Resep­tille on olta­va indikaa­tio. Ei niitä turhaan kir­joitel­la, ei aina edes poti­laan vaa­timuk­ses­ta. Kela lähet­tää lääkäreille vuosit­tain yhteenve­don kir­joite­tu­ista resepteistä, ter­apia-alueista ja määristä. Toim­intaa valvotaan.

  101. Tääl­lä kir­joit­tele­vista aika har­va tun­tuu ymmärtävän, että lääkärei­den työ on vah­vasti valvot­tua ja sään­nel­tyä ja luvan­varaista. Sitä sito­vat tiukasti vira­nomais­määräyk­set, lääkärin vala ja eet­tiset ohjeet.

    Tuo tietämät­tömyys reali­teeteista selit­tää mon­ta virheel­listä uskomusta.

  102. *keho­tuk­sen syödä vähin­tään 3 x 600mg buranaa /vrk/viikon ajan, tarkoitin*

  103. jouni lundqvist:
    Töistä voi olla pois­sa sairau­den takia kolme päivääy­hteiskun­nan tai yksi­tyisen­lasku­un. Jos päivien määrä pudote­taan yhteen, ter­veys para­nee kummasti.

    Moni työ­nan­ta­ja vaatii lääkärin­todis­tuk­sen kol­men päivän jäl­keen, mut­ta se ei perus­tu laki­in. Lain mukaan työ­nan­ta­jan on tarvit­taes­sa saata­va luotet­ta­va selvi­tys. Työ­nan­ta­ja voi vaa­tia todis­tuk­sen ensim­mäis­es­täkin päivästä tai olla vaa­ti­mat­ta ollenkaan.

    Mak­sa­jana on joka tapauk­ses­sa työ­nan­ta­ja. Työ­nan­ta­ja mak­saa kaiken noin kah­den viikon ajal­ta, ja sen jäl­keen Kela tulee mukaan jeesaa­maan. Työe­htosopimuk­ses­ta ja muista tek­i­jöistä riip­puu sit­ten se, kuin­ka kauan täyt­tä palkkaa mak­se­taan. (Jois­sain tapauk­sis­sa ei muuten vält­tämät­tä edes mak­se­ta; jos työn­tek­i­jä vaikka­pa saa kän­nis­sä nenilleen osal­lis­tu­tut­tuaan rav­in­to­lat­ap­pelu­un, vam­ma kat­so­taan itseaiheutetuksi.)

    Ruot­sis­sa on men­ty siihen, että ensim­mäi­nen pois­saolopäivä on työn­tek­i­jän omavas­tu­upäivä. Se on vähen­tänyt sairaus­pois­saolo­ja, mut­ta Ruotsin lähtöko­h­ta oli hyvin eri­lainen (viikko oma­l­la ilmoituk­sel­la, hyvin paljon sairaus­pois­saolo­ja). Menet­te­ly var­masti vähen­tää rokulipäiviä, mut­ta se ei oikeasti sairaille ole kovin hyvä aja­tus, kun sit­ten pitää raa­hau­tua kipeänä töi­hin ole­maan hyödytön ja tar­tut­ta­maan muut. Lisäk­si se on lyhy­itä työkyvyt­tömyys­jak­so­ja koke­valle (vaikka­pa migreenipoti­las) suo­ras­taan syr­jivä, vaik­ka tämä on tietysti tietyn­tyyp­pisen pään­säryn osalta ihan tarkoituksellistakin.

    Lisäk­si tuos­sa on vähän sitäkin ongel­maa, että kun sen yhden päivän on pitänyt, sit­ten pitää pitää vähän lisää, kun ker­ran omavas­tuu meni jo.

    Jos tuo­hon suun­taan halu­taan men­nä, Suomeen voisi sopia jär­jestelmä, jos­sa sairausa­jan palk­ka on Kelan päivära­han suu­ru­inen riip­pumat­ta sairas­tamisen kestosta.

  104. Suomes­sa hyv­in­voin­ti­val­tion kan­na­tus on korkeal­la. Sitä aja­vat niin kansalais­ten selvä enem­mistö kuin kaik­ki puolueet. 

    Uskon, että laa­ja kan­na­tus perus­tuu ennen muu­ta siihen, että enem­mistö kansalai­sista kokee henkilöko­htais­es­ti hyö­tyvän­sä jär­jestelmästä. Toisin sanoen en ajat­tele, että hyv­in­voin­ti­val­tio­ta kan­nate­taan pyy­teet­tömistä syistä (=halu aut­taa vähäo­saisia) vaan itsekkäistä syistä (=vähäo­saisu­u­den tor­ju­mi­nen paran­taa ympäristön hyvinvointia/ hyv­in­voin­ti­val­tio on vaku­u­tus, jos käy huonosti/ jär­jestelmä tuo suo­ria etu­ja myös nettoveronmaksajille). 

    Väitänkin, että jos net­toveron­mak­sajien etuuk­sia kar­si­taan, samal­la myös hyv­in­voin­ti­val­tion kan­na­tus rapau­tuu. Täl­laisia etu­isuuk­sia ovat mm. uni­ver­saalit lap­sil­isät sekä lääkkei­den ja yksi­ty­is­ten lääkärikäyn­tien Kela-kor­vaus. Vaik­ka ne eivät edis­tä tulo­ero­jen kaven­tu­mista (yms.), ne takaa­vat sen, että myös työssäkäyvä väki pitää jär­jestelmää suh­teel­lisen edullisena. 

    Jos Soin­in­vaaran ehdo­tus toteu­tuu, yhä use­ampi net­toveron­mak­sa­ja alkaa kyseenalais­ta­maan koko jär­jestelmän hyödyllisyyden.

    1. Maail­mas­sa on erit­täin vähän mai­ta, jois­sa ykty­istä ter­vey­den­huoltoa tue­taan verovaroin. Kanadas­sa yktyis­sek­tori onkiel­let­ty kokon­aan. Muual­la se kyl­lä sal­li­taan, mut­ta jokainen mak­sakoot itse. Mik­si tilanteen pitäisi olla Suomes­sa toinen?

  105. Paju:
    Yleis­lääkärin osalta Kela-kor­vauk­sen pois­to var­masti olisi perustel­tu, mut­ta pääseekö julkisel­la puolel­laki­ireetön poti­las erikois­lääkärin vas­taan­otolle? Siis esimerkik­si “vuosi­huolto­tarkas­tuk­seen” silmälääkärille tai gynegologille.

    Ihan vain omas­ta koke­muk­ses­ta tuli mieleen, että julkisel­la puolel­la min­ua ei ole ikinä ohjat­tu gynekologille ihan vain tarkas­tuk­seen, kun ei ole eri­tyisem­piä vaivo­ja ollut. Sit­ten kun sain oikeu­den naut­tia työter­veyspalveluista, ja ker­ran tulin main­in­neek­si jotain gynekol­o­gi­sista asioista, työter­veyslääkäri kysyi, kos­ka olen viimek­si käynyt gynekologilla. Ja vas­taus oli “en ikinä.” Tähän lääkäri puuskahti, että täy­tyy­hän gynekologilla käy­dä tarkas­tuk­sis­sa sään­nöl­lis­es­ti! (Juu, eipä tosi­aan opiske­li­jana tai työt­tömänä ollessani tul­lut mieleen rava­ta yksi­ty­is­g­y­nekologilla tarkas­tut­tele­mas­sa itseäni, kun tuo olisi vaat­in­ut esim 20% kuukausit­tai­sista tulois­tani… ) Jotenkin ihmeel­listä, että julkisel­la puolel­la ei ikinä kuule hiiskut­ta­vankaan gynekol­o­gista, kun taas yksi­ty­is­lääkäri pitää tarkas­tut­ta­mat­ta jät­tämistä läh­es ter­vey­den laimin­lyöntinä. Kyl­lä vähän tun­tuu nais­ten rahas­tamiselta tämä yksi­ty­is­lääkärien puolelta. Mut­ta jos se ker­ran on naisille niin tärkeää käy­dä gynekolo­gin vuosi­huol­lois­sa sään­nöl­lis­es­ti, niin olet­taisi­han sitä, että sel­l­ainen vuosi­huolto olisi julkisel­lakin puolel­la itses­tään selvä…?

  106. MV:lle. “Nähdäk­seni yksi­ty­i­sistä lääkäri­asemista on nyt muo­dos­tunut ikään kuin ohi­tuskaista julkises­ti kus­tan­netun erikois­ter­vey­den­hoidon palvelui­hin pääsemik­si (kun­han ensin mak­saa pienen kyn­nys­ra­han yksi­tyiselle). Ei ole mitään tarvet­ta julkises­ti tukea tälle ohi­tuskaistalle pääsemistä”

    Tämä ei ole totta.

    Julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa on jo ajat sit­ten luovut­tu eri­o­is­mak­su­lu­okan (EML) potilaista.
    Se olikin jokin omi­tu­inen jäänne, jos­ta sieti luopua. 

    Peri­aate hoitoon pää­sylle on erit­täin selkeä ja yksiselit­teinen: lääketi­eteelli­nen. Poti­laan pääsy sairaalan polik­linikalle ei riipu lähet­täjästä vaan asi­as­ta ja sen kiireellisyydestä.

    Kun lähete saa­puu sairaalaan, vas­taa­va ylilääkäri lukee sen ja antaa suosi­tuk­sen ajas­ta, jon­ka sisäl­lä poti­las täy­tyy kut­sua, sekä saat­taa jo hah­motel­la hiukan suun­tavi­ivo­ja tutkimuk­sista ja mah­dol­li­sista hoitolinjoista.

    Tässä ei ole mitään epäselvää.

    Jälleen, kyse on maal­likoiden luu­loista ja tietämättömyydestä.

  107. Annalle: “..julkisel­la puolel­la ei ikinä kuule hiiskut­ta­vankaan gynekol­o­gista, kun taas yksi­ty­is­lääkäri pitää tarkas­tut­ta­mat­ta jät­tämistä läh­es ter­vey­den laimin­lyöntinä. Kyl­lä vähän tun­tuu nais­ten rahas­tamiselta tämä yksi­ty­is­lääkärien puolelta… olet­taisi­han sitä, että sel­l­ainen vuosi­huolto olisi julkisel­lakin puolel­la itses­tään selvä…?”

    Kyl­lä, niin olet­taisi. Yhteiskun­ta jär­jestää joitakin seu­lon­to­ja, kuten pap­at ja mam­mo­grafi­at tiety­ille ikälu­okille, kun ter­veystalousti­eteel­liset laskel­mat osoit­ta­vat ne hyödyl­lisik­si. Tosin laskeml­mat eivät ole yksinker­taisia ja yksiselitteisiä.

    Kuitenkin, nuoren naisen suurin syöpäris­ki on gynekologi­nen. Sik­si vuosit­tainen tarkas­tus tosi­aan olisi suositelta­va, vaik­ka se onkin vain seu­lon­taa. Suurin ris­ki on rin­ta­syöpä, mut­ta ris­ki-ikä alkaa noin 40:stä. Kol­mas suurin ris­ki on pak­susuoli, mut­ta suurin ris­ki on ikäihmisillä.

    Yhteiskun­ta ei voi vas­ta­ta kaikesta. Suurin vas­tuu on aina jokaisel­la itsel­lään. Mut­ta tot­ta on, että taloudel­liset mah­dol­lisu­udet eivät ole samat.

  108. Annalle. Jatkan vielä. Suosi­tus on vuosittaisesta
    tarkas­tuk­ses­ta ei tosi­aankaan ole yksi­ty­is­lääkärin “rahas­tus­ta” vaan hyvin perustel­tua. Jälleen ker­ran tuo aja­tus on maal­likon tietämättömyyttä.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Maail­mas­sa on erit­täin vähän mai­ta, jois­sa ykty­istä ter­vey­den­huoltoa tue­taan verovaroin. Kanadas­sa yktyis­sek­tori onkiel­let­ty kokon­aan. Muual­la se kyl­lä sal­li­taan, mut­ta jokainen mak­sakoot itse. Mik­si tilanteen pitäisi olla Suomes­sa toinen? 

    Sivistys­mais­sa yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon julkises­ta tukemis­es­ta ei var­maan edes keskustel­la, sil­lä jatku­vaa julk­ista tukea saa­va toim­inta ei täytä yksi­tyisen toimin­nan tunnusmerkkejä.

  110. Olisiko jol­lain jotain dataa siitä, mis­tä yksi­tyisen hoidon KELA-kor­vauk­set muo­dos­tu­vat ja mil­laisia lähet­teitä nuo julkiselle puolelle erikois­lääkärille ovat?

    Min­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta viime ajoil­ta tuos­ta yhdis­telmästä työter­veyshuolto, työ­nan­ta­jan otta­man vaku­u­tuk­sen kaut­ta yksi­tyi­nen erikois­lääkäri ja lop­ul­ta leikkaus julkisel­la puolel­la, johon yksi­tyi­nen erikois­lääkäri teki lähet­teen, mut­ta olin nor­maalis­sa jonossa.

    Jos ver­taan tuo­ta siihen, että olisin käynyt saman rum­ban julkisel­la puolel­la, säästynyt paljon omaa aikaa ja vaivaa ja min­un nähdäk­seni val­tio ja kun­ta sääs­tivät kus­tan­nuk­sis­sa, kun yleis­lääkärin ja erikois­lääkärin käyn­nit mak­soi val­taos­altaan työnantajani.

  111. akjm:
    “..yksi­ty­is­lääkärit ovat huo­mat­ta­van hanakoi­ta lähet­tämään poti­laitaan jatko­tutkimuk­si­in keskussairaalaan…Yksityislääkärien lähet­teet tule­vat kun­nille kalliiksi.”

    Tämä on väärä tieto.

    Yksi­tyi­nen erikois­lääkärinä hoidan avop­uolel­la kaiken minkä voin. Lähetän sairaalaan tapauk­set, jot­ka täy­tyy hoitaa sairaalas­sa. Syyl­listyn taitovirheeseen, ellen lähetä sitä mikä pitää lähet­tää. Min­ua sitoo lääkärin vala ja eti­ik­ka. Mikä tässä voi olla epäselvää?

    Kuten kaikissa ammateis­sa, osa lääkäreistä on rehellisiä ja osa vähem­män rehellisiä. Helpom­min saata­vat lähet­teet ovat yksi houkutin asi­akkaille vali­ta juuri yksi­tyi­nen lääkäri. 

    Lisäk­si taipumal­la asi­akkaan tah­toon (olete­taan, että asi­akas nimeno­maan halu­aa lähet­teen) yksi­tyi­nen lääkäri vält­tää yhteeno­ton ja lisää asi­akastyy­tyväisyyt­tä. Vas­taa­va logi­ik­ka pätee myös antibioot­tire­septei­hin yms. 

    Julkisel­la puolel­la taas on suurem­pi paine kus­tan­nusten kar­simiseen: lääkäril­lä on moti­ivi hoitaa poti­laat nopeasti (tämä näkyy suo­raan palka­s­sa) ja mah­dol­lisim­man vähin resurssein.

    Lisäk­si julkisel­la puolel­la ei ole ns. “mak­savia asi­akkai­ta”, joten asi­akastyy­tyväisyys ei ole yhtä tärkeää: jos poti­las vai­h­taa julkiselta yksi­tyiselle, se on vain hyvä asia julkisen ter­vey­den­huol­lon poti­lasjonoille ja taloudelle. 

    Tässä mielessä pitkät jonot ovat hyvä asia julkisen ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sille! Jono­tus lisää asi­akkaan kyn­nys­tä käy­dä julkisel­la lääkäril­lä, jol­loin ns. turhat visi­itit vähenevät. 

    Olen itse julkisen puolen työn­tek­i­jä. Olen luke­mat­to­mia ker­to­ja joutunut val­it­se­maan moraalis­es­ti oikean ja itsel­leni helpoim­man toim­intavai­h­toe­hdon välillä.

  112. akjm:

    Täyt­tä tietämät­tömyyt­tä on myös tuo ajatuk­sesi, että yksi­tyi­nen puoli alka­isi kir­joitel­la herkem­min resepte­jä. Mitä ihmettä?? 

    Resep­tille on olta­va indikaa­tio. Ei niitä turhaan kir­joitel­la, ei aina edes poti­laan vaa­timuk­ses­ta. Kela lähet­tää lääkäreille vuosit­tain yhteenve­don kir­joite­tu­ista resepteistä, ter­apia-alueista ja määristä. Toim­intaa valvotaan. 

    Toim­intaa valvotaan, mut­ta silti vuosia toiminei­ta valelääkäre­itä pal­jas­tuu? Lääkärit ovat ihmisiä. Niin­pä heitä koske­vat samat inhimil­liset puut­teet kuin meitä mui­ta kuolevaisia. 

    Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa on tutkimuk­sis­sa todet­tu, että alene­va syn­tyvyys kor­reloi kään­teis­es­ti keis­ar­ileikkausten suh­teel­lisen lukumäärän kanssa (regres­sio­ana­lyysil­lä todet­tu kor­re­laa­tio, jos­sa siis ceteris paribus). Yksi seli­tys on se, että keis­ar­ileikkaus tuo enem­män tulo­ja sairaalalle per asi­akas kuin luon­nolli­nen synnytys.

  113. Osmo Soin­in­vaara: «

    Väite on harhaan­jo­htavaa pilkun­vi­ilaamista. Tyyp­illi­nen euroop­palainen rahoi­tus­malli on työn­tek­i­jöiltä suo­raan palka­s­ta perit­tävä , täysin veroon ver­rat­ta­va pakolli­nen sairaus­vaku­u­tus­mak­su. Samoin työ­nan­ta­jil­ta per­itään pakolli­nen mak­su sairausku­lu­jen rahoittamiseksi. 

    Voimme tietysti lop­ut­tomasti väitel­lä siitä, mitä kut­su­taan veroksi ja mitä ei.
    Jos nyt pilkun viilaami­nen uno­hde­taan, peri­aate on kerätä yhteiseen pot­ti­in rahaa, jos­ta sairas­tu­misen aiheut­ta­maa kus­tan­nus­riskiä tasa­taan. Kut­su­taan tätä pot­tia sit­ten veroksi tai sairaus­vaku­u­tus­mak­suk­si, se ei ole olennaista.
    Olen­naisin Suo­mi vs. muu Euroop­pa ero ei ole rahoi­tus­tavas­sa, vaan tästä potista kus­tan­net­tavien palvelu­jen tuotantotavassa.

    Ja tuos­ta Kanadasta:

    “The Cana­di­an sys­tem is for the most part pub­licly fund­ed, yet most of the ser­vices are pro­vid­ed by pri­vate enter­pris­es. Most doc­tors do not receive an annu­al salary, but receive a fee per vis­it or service.[2] Accord­ing to Dr. Albert Schu­mach­er, for­mer pres­i­dent of the Cana­di­an Med­ical Asso­ci­a­tion, an esti­mat­ed 75 per­cent of Cana­di­an health care ser­vices are deliv­ered pri­vate­ly, but fund­ed publicly.”

  114. tcrown: Kävisikö sel­l­ainen kerettiläi­nen aja­tus, että veron­mak­sajien sijaan työ­nan­ta­ja sub­ven­toisi noi­ta putk­i­tuk­sia jos ne kokee hyödylliseksi?

    Voisi­han se työ­nan­ta­jalle käy­dä, mut­ta kun verot­ta­ja halu­aa lait­taa siihen lisää reilut 100 %, niin ei se sit­ten olekaan niin hyvä idea.

    Jot­ta työn­tek­i­jän lomp­saan asti pää­tyy muk­sun korvien putk­i­tus­ta varten 800 euroa, brut­topalkan pitää keski­t­u­loisel­la olla noin 1500 euroa (jos­ta menee siis noin 40 % mar­gin­aaliv­eroa ja 5 % mui­ta mak­su­ja). Työ­nan­ta­ja saa vielä mak­saa vähän lisää TyEL­liä ynnä muu­ta sälää, joista tulee 20–25 % lisää mak­set­tavaa. Lop­putu­los on se, että työ­nan­ta­jan pus­sista läh­tee 1800 euroa.

    Sama muuten kos­kee sitäkin tilan­net­ta, että työ­nan­ta­ja halu­aisi fik­saut­taa työn­tek­i­jän niksah­ta­neen jalan yksi­tyis­es­ti. Tulovero­la­ki erik­seen mainiten tekee tästä veronalaista tuloa. Erikois­lääkäri­ta­soinen työter­veyshuolto on rajat­a­paus, ja se voidaan jois­sain tapauk­sis­sa (kos­kee saman­ta­soise­na kaikkia, on rajat­tu kus­tan­nuk­sil­taan) kat­soa verova­paak­si henkilökuntaeduksi. 

    Tässä kohdas­sa siis työn­tek­i­jää ei kat­so­ta tuotan­non­tek­i­jäk­si, vaan tulon­saa­jak­si. Konei­ta tai lait­tei­ta saa vaku­ut­taa ja huoltaa ihan mielin määrin, työn­tek­i­jöitä ei.

    Työ­nan­ta­jal­la olisi mon­estikin kova moti­vaa­tio hoitaa työn­tek­i­jä tai työn­tek­i­jän tena­vat äkkiä kun­toon. Eri­tyis­es­ti kallispalkkaiset asiantun­ti­jat ja johta­jat ovat kovin kalli­ita sekä suo­rasti että epä­suo­rasti pitää sairas­ta­mas­sa. Vero­lait ja verot­ta­jan tulk­in­ta veronalais­es­ta tulosta kuitenkin torp­pa­vat tämän läh­estymis­ta­van erit­täin huolella.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Maail­mas­sa on erit­täin vähän mai­ta, jois­sa ykty­istä ter­vey­den­huoltoa tue­taan verovaroin. Kanadas­sa yktyis­sek­tori onkiel­let­ty kokon­aan. Muual­la se kyl­lä sal­li­taan, mut­ta jokainen mak­sakoot itse. Mik­si tilanteen pitäisi olla Suomes­sa toinen?

    Väite on harhaan­jo­htavaa pilkun­vi­ilaamista. Tyyp­illi­nen euroop­palainen rahoi­tus­malli on työn­tek­i­jöiltä suo­raan palka­s­ta perit­tävä , täysin veroon ver­rat­ta­va pakolli­nen sairaus­vaku­u­tus­mak­su. Samoin työ­nan­ta­jil­ta per­itään pakolli­nen mak­su sairausku­lu­jen rahoittamiseksi.
    Voimme tietysti lop­ut­tomasti väitel­lä siitä, mitä kut­su­taan veroksi ja mitä ei.
    Jos nyt pilkun viilaami­nen uno­hde­taan, peri­aate on kerätä yhteiseen pot­ti­in rahaa, jos­ta sairas­tu­misen aiheut­ta­maa kus­tan­nus­riskiä tasa­taan. Kut­su­taan tätä pot­tia sit­ten veroksi tai sairaus­vaku­u­tus­mak­suk­si, se ei ole olennaista.
    Olen­naisin Suo­mi vs. muu Euroop­pa ero ei ole rahoi­tus­tavas­sa, vaan tästä potista kus­tan­net­tavien palvelu­jen tuotantotavassa.
    Ja tuos­ta Kanadasta:
    “The Cana­di­an sys­tem is for the most part pub­licly fund­ed, yet most of the ser­vices are pro­vid­ed by pri­vate enter­pris­es. Most doc­tors do not receive an annu­al salary, but receive a fee per vis­it or service.[2] Accord­ing to Dr. Albert Schu­mach­er, for­mer pres­i­dent of the Cana­di­an Med­ical Asso­ci­a­tion, an esti­mat­ed 75 per­cent of Cana­di­an health care ser­vices are deliv­ered pri­vate­ly, but fund­ed publicly.”

    1. JV
      Tuo pakolli­nen vaku­u­tus on vero, mut­ta sil­lä ei saa vali­ta hoitopaikkaa vaan vaku­u­tusy­htiö on sen valin­nut ja vaku­u­tusy­htiö valvoo tarkasti, että hoito on asianomukaista. Nämä sairaalat ovat siis taval­laan julk­ista sek­to­ria. Kaikesta tästä valvon­nas­ta huoli­mat­ta ne ovat onnis­tuneet tekemään tästä jär­jestelmästä erit­täin kalliin.
      Sel­l­aista jär­jestelmää kuin Suomes­sa, jos­sa verovaroin saa laskut­taa kaikesta, mis­tä lääkäri­ase­ma halu­aa itselleen rahaa, ei ole juuri muualla.
      Kanadas­sa on kiel­let­tyä käyt­tämästä ohi­tuskaistaa oma­l­la rahal­laan. Mon­es­sa maas­sa julki­nen val­ta ostaa ter­veyspavelu­ja ýksi­tyis­sek­to­ril­ta, mut­ta valvoo myös hoidon asian­mukaisu­ut­ta. Jos halu­aa ostaa itse jotain sel­l­aista, jota julki­nen puoli ei ole suos­tunut osta­maan, joutuu mak­samaan sen kokonaan. 

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Maail­mas­sa on erit­täin vähän mai­ta, jois­sa ykty­istä ter­vey­den­huoltoa tue­taan verovaroin. Kanadas­sa yktyis­sek­tori onkiel­let­ty kokon­aan. Muual­la se kyl­lä sal­li­taan, mut­ta jokainen mak­sakoot itse. Mik­si tilanteen pitäisi olla Suomes­sa toinen? 

    Sik­si, että jär­jestelmästä koituu yhteiskun­nalle hyö­tyä? Se hyvin mah­dol­lis­es­ti paran­taa kansalais­ten ter­veyt­tä ja tyy­tyväisyyt­tä. Se mah­dol­lis­es­ti tuot­taa säästöjä. Lisäk­si se kas­vat­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­jär­jestelmän kan­na­tus­ta net­toveron­mak­sajien keskuudessa.

  117. akjm: Ei yksi­tyis­sek­to­ril­la määrätä turhia tutkimuksia.
    Päin­vas­toin. Siel­lä mietitään tarkkaan, mitä voidaan tutkia, kos­ka poti­las mak­saa itse.

    Kuin­ka mon­ta pros­ent­tia yksi­tyis­sek­torin asi­akkaista todel­la mak­saa itse? Siis ei vaku­u­tusy­htiö (oma tai työ­nan­ta­jan)? Sen perus­teel­la mitä itse olen joskus “joutunut” (halun­nut) käymään yksi­tyisel­lä lääkäril­lä ilman vaku­u­tusy­htiön tai työter­veyshuol­lon mak­su­lap­pua, lääkärei­den ilmeistä ja kom­menteista olen päätel­lyt, että nuo eivät ole olleet aivan jokapäiväisiä sattumia.

    Sallinet lievän kyynisyy­den, mut­ta sitä et voine kiistää, etteikö yksi­ty­isil­lä lääkäreil­lä ole kan­nus­teet tehdä mielu­um­min enem­män kuin vähem­män tutkimuk­sia. Sekä taloudel­liset, että harvem­min hoitovirhesyyt­teitä tulee tehdy­istä kuin tekemät­tömistä tutkimuk­sista. Ja tähä­nas­tisen lyhyen elämäni aikana olen oppin­ut, että jos halu­aa tietää mitä todel­la tapah­tuu, kan­nat­taa vähät välit­tää laeista, sään­nöistä, lupauk­sista, kun­ni­as­ta, val­oista ja muus­ta tyhjästä puheesta ja keskit­tyä selvit­tämään ne kannusteet.

  118. Sallinet lievän kyynisyy­den, mut­ta sitä et voine kiistää, etteikö yksi­ty­isil­lä lääkäreil­lä ole kan­nus­teet tehdä mielu­um­min enem­män kuin vähem­män tutkimuk­sia. Sekä taloudel­liset, että harvem­min hoitovirhesyyt­teitä tulee tehdy­istä kuin tekemät­tömistä tutkimuk­sista. Ja tähä­nas­tisen lyhyen elämäni aikana olen oppin­ut, että jos halu­aa tietää mitä todel­la tapah­tuu, kan­nat­taa vähät välit­tää laeista, sään­nöistä, lupauk­sista, kun­ni­as­ta, val­oista ja muus­ta tyhjästä puheesta ja keskit­tyä selvit­tämään ne kannusteet. 

    Eri­no­mais­es­ti tiivis­tet­ty! Samal­la pitää muis­taa, että kan­nus­timet voivat olla (ja ovat) usein myös moraal­isia (sisäiset sään­nöt) ja sosi­aal­isia (kun­nia). Jos keskit­tyy liikaa taloudel­lisi­in kan­nus­timi­in, todel­lisu­us vääristyy: täl­löin kaik­ki oli­si­vat AINA epäre­hellisiä, jos siitä olisi taloudel­lista hyö­tyä ja kiin­ni­jäämi­nen epätodennäköistä. 

    Lääkärin diag­noosis­sa ei muutenkaan ole kysymys absolu­ut­tis­es­ta arvios­ta vaan suh­teel­lis­es­ta arvios­ta: mikä on se vakavam­man sairau­den ole­mas­saolon toden­näköisyyys ℗, että tutkimus on tarpeelli­nen. Esimerkik­si yhdel­lä lääkäril­lä p = 1/5 edel­lyt­tää lisä­tutkimuk­sia ja toisel­la p = 1/10.

    Luon­nol­lis­es­ti yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tämä kri­it­ti­nen p:n arvo on mata­lampi kuin julkisel­la, johtuen juuri noista kannustimista..

  119. Amaem:
    *keho­tuk­sen syödä vähin­tään 3 x 600mg buranaa /vrk/viikon ajan, tarkoitin*

    Nimet­tömiä lääketi­eteel­lisiä neu­vo­ja ei pidä ottaa vakavasti, joten allaol­e­va pitää lukea sil­lä silmäl­lä. Mut­ta jot­tei kenellekään jäisi väärää kuvaa migreenistä tai sen hoi­dos­ta, niin tässä pari sanaa. Pal­stan päivys­tävät neu­rolog­it täydentänevät.

    Jos kyseessä on ollut migreeni lääkärinkin mielestä, ohje ei ole hoito­su­osi­tusten mukainen. Migreeniko­htausten hoi­dos­sa sään­tö on “riit­tävästi ja riit­tävän ajois­sa”. Käypä hoito ‑suosi­tuk­sen mukaan ibupro­feenin (siis Buranan) aloi­tu­san­nos migreeniko­htauk­ses­sa on 800‑1200 mg ker­ta-annok­se­na. Migreenis­sä use­ampi pieni annos tehoaa heikom­min kuin yksi suuri, ja ajoituk­sel­la on väliä. (Vielä varoi­tus: Don’t do this at home. Yllä­mainit­tu annos­tus ylit­tää käsikaup­palääk­keen mak­simi­an­nok­sen selvästi, joten siitä pitää neu­votel­la lääkärin kanssa.)

    Särkylääkkeitä ei pidä käyt­tää migreenin esto­hoi­dos­sa tot­tumisen ja suolis­to­vaiku­tusten vuok­si, joten pitkä kuuri ei siinä ole perusteltu.

    Karkeasti san­ot­tuna migreeni hoide­taan joko yksit­täisil­lä suuril­la käsikaup­palääkemääril­lä (parase­ta­moli, ASA, ibupro­feeni) tai sit­ten täs­mälääkkeil­lä. Täs­mälääkkei­den osu­vu­us ei ole 100 %, joten niitä voi joutua kokeile­maan mon­en­laisia ennen kuin sopi­va löy­tyy. Toden­näköisyys saa­da apu tietys­tä täs­mälääk­keestä on kol­man­nek­sen luokkaa, joten hoitokokeilu­ja tulee hel­posti mon­ta. Ja on myös ihmisiä, joille ei tule apua täsmälääkkeistä.

    Estolääk­i­tys­tä on mon­en­laista bee­tasal­paa­jista trisyk­lisi­in, mut­ta niiden kanssa tarvi­taankin sit­ten jo vähän asi­aan pere­htymistä lääkäriltäkin. Tar­jol­la on myös lääk­keetön­tä hoitoa, joka on osoitet­tu tutkimuk­sis­sa varsin toimivaksi.

    Mitä muuten tulee migreenin hoitoon peruster­vey­den­huol­los­sa, niin nykyisen kh-suosi­tuk­sen mukaan työkykyä selvästi alen­ta­vat migreen­i­ta­pauk­set pitäisi lähet­tää jatko­tutkimuk­si­in. Samoin ne, joiden särkyjä ei saa­da taval­lisil­la kon­steil­la kuntoon.

    Migreeni on hyvin monikasvoinen sairaus. Se voi olla aina sil­loin täl­löin tule­va muu­ta­man tun­nin kestävä sykkivä pään­särky. Se voi myös olla tau­ti, joka vie ihmisen mon­ta ker­taa kuukaudessa puhekyvyt­tömäk­si, sokeak­si osin hal­vaan­tuneek­si pää ves­san­pön­tössä tuti­se­vak­si hyytelök­si. Ja kun hyytelö alkaa taas muis­tut­taa enem­män ihmistä, palu­u­postis­sa saa kylmää hikeä hikoil­e­van ja täri­sevän valkoisen haa­mun, joka kär­sii kovas­ta pään­särys­tä vielä kol­man­te­nakin päivänä.

    Toisaal­ta julkisen puolen asenne migreeni­in on ihan ymmär­ret­tävä. Oli kyse sit­ten migreenistä tai jän­ni­tyspään­särys­tä, siihen ei kuole. (Hiukan van­ha tieto migreenin joidenkin muo­to­jen vaar­al­lisu­ud­es­ta on viime vuosi­na kyseenalais­tet­tu. Samoin se, aiheut­taako migreeni aivo­muu­tok­sia.) Joten jos ter­vey­den­huol­lon tavoit­teena on mak­si­moi­da eli­na­jan odote, migreenipoti­laisi­in ei pidä suun­na­ta resursseja.

    Migreenin hoit­a­mi­nen on kuitenkin hal­paa, kyse on yleen­sä muu­ta­mas­ta lääkärikäyn­nistä ja usein hyvinkin edullisen lääke­hoidon määräämis­es­tä. Tämän vasti­neek­si poti­laan elämän­laatu ja työkyky voivat paran­tua hyvinkin merkit­tävästi. Varsinkin vaike­as­sa migreenis­sä kipu voi kroon­is­tua, mikä voi johtaa jopa täy­del­liseen työkyvyttömyyteen.

    Kysymys tässä kohdas­sa sit­ten onkin se, onko julkisen ter­vey­den­huol­lon tavoite pitää ihmiset hengis­sä, ylläpitää ja paran­taa työkykyä vai paran­taa elämän­laat­ua. Näi­den ja käyte­tyn rahamäärän välil­lä pitää tehdä kompromisseja.

    Suositeltavaa lukemista tähän on juurikin tuo Färkkilän ja kump­panien tekemä kh-suosi­tus. Löy­tyy hakukoneel­la haku­sanoil­la “migreeni käypä hoito”.

  120. spot­tu: Eri­laisil­la syy-seu­raus­ketjuil­la voidaan speku­loi­da lop­ut­tomi­in, nyt kysymys on siitä kan­nat­taako kylvää isän­nätön­tä rahaa automaatista pitk­in­poikin yksi­ty­istä sek­to­ria vai han­kkia muu­ta­man sadan miljoo­nan edestä liikku­mavaraa jot­ta resurssit voidaan kohdis­taa tuottavammin.

    Olen ehdot­toman samaa mieltä siitä, että rahat pitäisi kohdis­taa tuot­tavam­min. Ne kun ovat min­un mak­sami­ani rahoja.

    Tässä kyseisessä asi­as­sa kuitenkin on muu­ta­makin kier­ous, joiden perus­teel­la asia vaatisi tarkem­paa penkomista. Intu­itio sanoo, että uud­is­tus kyl­lä toisi muu­ta­man sata miljoon­aa säästöjä (= erit­täin hyvä jut­tu). Mut­ta sama intu­itio sanoo myös, että asi­aa olisi syytä tarkastel­la muul­takin kuin fiil­ispo­h­jal­ta, että mah­dol­lisi­in yllärei­hin osa­taan reagoida.

    Asi­aan liit­tyviä taloudel­lisia näkökohtia:

    + Kela säästää ison läjän rahaa korvauksista
    — osa asi­akkaista siir­tyy julkiselle puolelle
    + yksi­tyisen puolen turhat lähet­teet vähenevät
    — yri­tys­ten työl­listämiskus­tan­nuk­set kasvavat
    — viivästynyt hoito voi lisätä hoitokustannuksia
    + viivästynyt hoito voi vähen­tää ylihoitamista

    Näitähän on. Vaik­ka sit­ten tästä seu­raa­vat suo­rat ja epä­suo­rat kulu­tus­muu­tok­set ja niiden arvon­lisäverovaiku­tuk­set. Kuitenkin mitä epä­suorem­pi­in asioi­hin men­nään, sitä vähem­män niil­lä on vaikutusta.

    Tasa-arvonkin kannal­ta jär­jeste­ly vaatii miet­timistä. Jos kaik­ki menevät samas­ta putkesta, jär­jestelmä on tasa-arvoinen (Kana­da teo­ri­as­sa, ei vält­tämät­tä käytän­nössä). Mut­ta nyt meil­lä on edelleen kak­si putkea, joiden välistä rajaa siir­retään — entistä pienem­pi määrä saa sitä parem­mak­si koet­tua palvelua.

    Olisin huo­mat­tavasti luot­tavaisem­pi tämän kor­vaus­pois­ton suh­teen, jos siitä olisi saatavil­la paperi, jos­sa olisi läpinäkyvästi käy­ty ole­tuk­set ja niiden vaiku­tuk­set talouteen, palve­lu­ta­soon ja tasa-arvoon läpi. Ei niin, että käytän­tö vält­tämät­tä tuo­ta pape­ria jak­saisi nou­dat­taa, mut­ta päätök­sen­teon läpinäkyvyyt­tä se lisää. Ja olisi­pa­han jotain mitä seu­ra­ta ja mis­tä ottaa oppia.

    Nyt tun­tuu siltä, että aika moni toim­i­ja (ei koske Odea) ajaa asi­aa läpi ide­ol­o­gisil­la syil­lä ja käyt­tää taloudel­lisia perustelu­ja pop­ulis­tise­na kilpenä. Näyt­täisi niin paljon parem­mal­ta, jos asi­aa joko ajet­taisi­in puh­taasti ide­ol­o­gise­na tai sit­ten lyötäisi­in rätin­git pöytään.

    Keskustelus­sa myös vedo­taan usein ulko­maisi­in mallei­hin. Näyt­tää kuitenkin vah­vasti siltä, että ei löy­dy maa­ta, jos­sa olisi sekä parem­min toimi­va ter­vey­den­huolto että pienem­mät kus­tan­nuk­set. Halvem­pia on ja parem­pia, mut­ta meil­lä on oma opti­mip­is­teemme tääl­lä. Nykysys­tee­mi voi olla huono, mut­ta sen huo­nout­ta ei voi perustel­la näil­lä vertailuilla.

  121. Osmo Soin­in­vaara:
    JV
    Tuo pakolli­nen vaku­u­tus on vero, mut­ta sil­lä ei saa vali­ta hoitopaikkaa vaan vaku­u­tusy­htiö on sen valin­nut ja vaku­u­tusy­htiö valvoo tarkasti, että hoito on asianomukaista. Nämä sairaalat ovat siis taval­laan julk­ista sek­to­ria. Kaikesta tästä valvon­nas­ta huoli­mat­ta ne ovat onnis­tuneet tekemään tästä jär­jestelmästä erit­täin kalliin.

    Eli de fac­to veroil­la kus­tan­netaan yksi­ty­is­lääkärien anta­man hoidon kus­tan­nuk­sia läh­es kaikkial­la maailmassa. 

    Eikä Kanadas­sakaan yksi­ty­is­lääkäri ole lain­suo­ja­ton. Heil­lä on merkit­tävä rooli avoter­vey­den­huol­lon jär­jestämisessä. Rahoi­tus vaan tulee pääasi­as­sa yksikanavais­es­ti Bev­eridge-tyyp­pisel­lä rahoituk­sel­la. Suomeen tämän tyyp­pinen yksikanavainen rahoi­tus pienen väk­ilu­vun takia myös sopisi erinomaisesti.

    Se, että rahoi­tusin­sti­tuu­tiot seu­raa­vat hoidon tar­jon­taa ja rahoituk­sen käyt­töä tarkasti, on mielestäni vain hyvä asia.

    Onko näis­sä jär­jestelmis­sä muu­ta vikaa kuin kustannukset? 

    Näis­sä mais­sa hoidon saatavu­us ja laatu ovat hyväl­lä tasol­la. Mak­sa­jat siis saa­vat sitä, mis­tä ovat sairaus­vaku­u­tus­mak­su­is­saan maksaneet. 

    Korkeampi­in kus­tan­nuk­si­in on usei­ta selityksiä.

    - henkilökun­nan palkkaus. Suo­ma­lainen lääkäri on yksi Euroopan huonoim­min palka­tu­ista. Tekee kyl­läkin myös 10 h/viikko vähem­män töitä kuin virkavel­jen­sä Keski-Euroopassa

    - Jonot. Hoitoa sään­nöstelemäl­lä kus­tan­nuk­sia pide­tään keinotekois­es­ti alhaal­la. Osa todel­li­sista sairas­tu­misen kus­tan­nuk­sista menee jonois­sa odot­tele­vien ihmis­ten sairauspäivärahoihin.

    Itse olen yksi­ty­isham­maslääkäri. En usko, että kel­lään meistä on mitään sitä vas­taan, että valvotaan hoidon oikeel­lisu­ut­ta. Aivan vapaasti ja sank­tiot päälle, jos ei toimi­ta ennal­ta sovit­tu­jen peri­aat­tei­den mukaan. Mielestäni palvelul­la voisi olla vaku­u­tu­sor­gan­isaa­tion kanssa neu­votel­tu kat­to­hin­ta, kuten vaku­u­tusjär­jestelmän mais­sa on.

    MUTTA, samoil­la ehdoil­la, hin­noil­la ja rahoituk­sel­la riip­pumat­ta siitä, antaako hoidon julki­nen vai yksi­tyi­nen sek­tori. Kil­pailu tasaver­taisil­la ehdoil­la tek­isi hyvää molem­mille sektoreille.

    1. Jos men­täisi­in yksi­ty­is­lääkäripo­h­jalle yleis­lääkärien osalta, mitä kan­nat­taa harki­ta, sitä ei teit­enkään tehtäisi niin, että lääkäri saa sitä enem­män palkkaa mitä enem­män hän onnis­tuu poti­laille eri­laisia tutkimuk­sia ja toimen­poiteitä tek­jemään, vaan hän saisi pääosx­an tuloista kap­i­taa­tiope­ri­aat­teel­la, kuten Ruot­sis­sa. Sil­loin puhutaan kan­nustemielessä ihan tois­es­ta järjestelmästä.

  122. Timo: Olen itse julkisen puolen työn­tek­i­jä. Olen luke­mat­to­mia ker­to­ja joutunut val­it­se­maan moraalis­es­ti oikean ja itsel­leni helpoim­man toim­intavai­h­toe­hdon välillä.

    Useim­mil­la ihmisil­lä ei ole omaan ter­vey­teen liit­tyvis­sä asiois­sa kovin suuria ongelmia, jos vas­takkain on oma etu ja yleinen etu…

    Tästä syys­tä ehkä pitäisi yrit­tää löytää jotain järke­viä tapo­ja saa­da tehtyä jär­jestelmä, jos­sa asi­at eivät ole kiin­ni yksit­täis­ten ihmis­ten moraalista.

    Kanadan malli on peri­aat­teeltaan kau­nis (yksi­tyi­nen klinikka ei saa velot­taa yli tar­iffien), mut­ta käytän­tö siel­läkin on aika han­kala. Mallille on saatu kan­na­tus­ta nos­ta­mal­la palve­lu­ta­so riit­tävän korkealle, mut­ta sen hin­tana on kallis jär­jestelmä. (Lisäk­si kanadalaisil­ta voi kysyä lääkärip­u­las­ta; tar­iffien valvom­i­nen pitää lääkärien palkkio­ta­son kohtu­ullise­na, mut­ta aivovuo­to on melkoista.)

    Minus­ta nykyjär­jestelmä hoito­takuineen on aika hyvä lähtöko­h­ta. Yhteiskun­ta takaa kaikille hoidon tietyssä ajas­sa, ja perus­teet tähän ovat lääketi­eteel­liset. Jo aiem­min Suomes­sa ter­veyspalvelu­iden saatavu­usero­jen vaiku­tus ter­vey­seroi­hin on ollut pieni, ja hoito­taku­un pitäisi entis­es­tään pienen­tää sitä.

    Jos sit­ten joku halu­aa nopeut­taa omaa hoitoaan latoma­l­la pätäkkää pöytään, niin sehän on vain hyvä jut­tu. Henkilö on pois­sa julk­ista puol­ta rasit­ta­mas­ta, mikä helpot­taa hoito­taku­un toteuttamispaineita.

    Jot­ta tämä ajat­te­lu­ta­pa toimii, hoito­taku­un aikara­jo­jen pitää olla lääketi­eteel­lis­es­ti perustel­tu­ja, ja muutenkin julkisen puolen pri­or­i­sioin­tien pitää olla kun­nos­sa. Sen jäl­keen pitää kat­soa kun­toon mak­sukyky­is­ten kan­nus­teet olla rasit­ta­mat­ta julk­ista puol­ta. Nykyi­nen Kela-kor­vaus tuskin on opti­maa­li­nen, mut­ta jokin tukien opti­misu­un­taus on olemassa.

    Lisäk­si pitäisi miet­tiä sitä, mitä työ­nan­ta­jat voisi­vat tehdä. Jos työ­nan­ta­ja halu­aa mak­saa johta­jan ohi­tusleikkauk­sen paran­taak­seen hänen työkykyään, niin se pitäisi saa­da tehdä ilman veroseu­raa­muk­sia. Hyö­tyjänä olisi johta­ja, työ­nan­ta­ja ja yhteiskunta.

    (Myön­nän kuitenkin auli­isti, että min­ul­la on aina ollut vaikea ymmärtää kateus-käsit­teeseen nojaavaa tasa-arvoa. Fokus pitäisi lait­taa nimeno­maan julkisen puolen kus­tan­nuk­si­in ja toimivu­u­teen, ei siihen, jos joku voi lyhen­tää odotu­saikaansa rahalla.)

  123. Paju:
    Yleis­lääkärin osalta Kela-kor­vauk­sen pois­to var­masti olisi perustel­tu, mut­ta pääseekö julkisel­la puolel­laki­ireetön poti­las erikois­lääkärin vas­taan­otolle? Siis esimerkik­si “vuosi­huolto­tarkas­tuk­seen” silmälääkärille tai gynegologille.

    Tämä nimeno­maan on se vil­lakoiran ydin, jol­la yksi­tyiset lääkäri­ase­mat saa­vat asi­akkai­ta, joiden kulu­ja Suomes­sa sit­ten Kela-kor­vauk­sel­la kansalaisille hie­man kom­pen­soidaan. Ter­veyskeskuk­ses­ta saat ain­oas­taan yleis­lääkärin palve­lut ja lab­o­ra­to­rioko­keet, lähet­teet erikois­lääkäreille ovat har­vas­sa, mikä puolestaan pitkit­tää sairauk­sia ja täl­löin myös hoito muut­tuu kalli­im­mak­si. Esimerkik­si gynekol­o­giseen vuosi­tarkas­tuk­seen ei suo­ma­lainen nainen pääse julkisen ter­vey­den­huol­lon piiris­sä kuin ain­oas­taan ter­veyskeskuk­sen yleis­lääkärille, jos sin­nekään. Val­taosa suo­ma­lai­sista nai­sista käy tarkas­tuk­sis­sa yksi­ty­isil­lä erikois­lääkäreil­lä, eivätkä läh­eskään kaik­ki ole niin varakkai­ta, etteivätkö tarvit­sisi Kela-kor­vaus­ta niin tutkimuk­ses­ta kuin tehdy­istä kokeis­takin. Ilman tätä kor­vaus­ta tarvit­ta­vat erikois­lääkärin tutkimuk­set (aivan kuten ne yksi­tyisen ham­maslääkärin vuosi­tarkas­tuk­setkin) väheni­sivät ja sairauk­sien havait­sem­i­nen hidastuisi.

    Yleen­sä ihmi­nen hakeu­tuu oma­l­la rahal­laan (ei siis työter­veyshuol­lon kaut­ta) yksi­tyiselle lääkärille tutkimuk­si­in ja hoitoon nimeno­maan erikois­lääkärille tietäessään, ettei ter­veyskeskuk­sen kaut­ta tule täl­laista palvelua saa­maan tai ainakin sitä joutuu odot­ta­maan huo­mat­ta­van pitkään. Kun hätä on suuri, vaikka­pa juuri psyki­a­trisen sairau­den puh­jetes­sa, avunkin pitää olla lähel­lä ja nopeaa, ja tähän tarpeeseen yksi­tyi­nen sek­tori vas­taa kun kun­ta ei palvelua kansalaiselle kohtu­ullises­sa ajas­sa tarjoa.

    Niin kauan kuin julki­nen ter­vey­den­huolto on jär­jestet­ty nykyisel­lä taval­la, kansan­ter­vey­del­li­sistä syistä Kela-kor­vauk­ses­ta luop­umi­nen tun­tuu erit­täin lyhyt­näköiseltä ja suo­ras­taan pop­ulis­tiselta ajatuk­selta. Yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien erikois­lääkäri­ta­soisia palvelui­ta eivät käytä vain hyvä­tu­loiset ja varakkaat, vaan palvelui­hin joutuu todel­lisu­udessa tur­vau­tu­maan myös moni pien­i­t­u­loinen, eläkeläi­nen, pitkäaikais­sairas jne.

  124. Hyvä tcrown,

    voin ker­toa, että yksi­ty­is­vas­taan­otol­la määrämistäni tutkimuksista
    en saa itse senttiäkään. 

    Saan vain oman palkkioni vähen­net­tynä vuokral­la, veroil­la ja eläkemaksuilla. 

    Lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sien määräämi­nen ei ole intressi­ni, vaan kyl­lä tosi­aan perus­tan toim­intani parhaani mukaan Käypä Hoito ‑suosi­tuk­si­in valani mukaises­ti parhaaseen mah­dol­liseen saatavil­la ole­vaan tietoon.

    Kun joudun otta­maan näyt­teitä tai tutkimuk­sia, peruste­len syyn aina poti­laal­leni ja kan­nan huol­ta kokon­aiskus­tan­nuk­sista. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvää.

    1. akjm
      Var­maankin toim­it noin kuin san­ot, etkä ole osakkaana omas­sa lääkäri­ase­mas­sasi etkä omista siis myöskään sen lab­o­ra­to­ri­o­ta. Kaikil­la ei ole samaa tilannetta.

  125. “Luon­nol­lis­es­ti yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tämä kri­it­ti­nen p:n arvo on mata­lampi kuin julkisel­la, johtuen juuri noista kannustimista..”

    Timo, näin ei ole. On erit­täin harv­inainen poikkeus ykistyis­sek­to­ril­la sel­l­ainen lääkäri, joka hyö­tymis­mielessä määräisi tutkimuk­sia. Lääkäri ei sitä­pait­si yleen­sä itse saa tutkimuk­sista mitään, vaan ain­oas­taan oman palkkionsa.

    Kol­le­gat kyl­lä miet­tivät aina kus­tan­nuk­sia poti­laan kannal­ta. Ei kukaan ole niin tyh­mä, että edes kuvit­telisi kalli­iden ja run­saiden tutkimuk­sien houkut­tel­e­van potilaita.

    Omista poti­lais­tani vaku­u­tus on vain pienel­lä mur­to-osal­la. Sitäkään en yleen­sä edes tiedä, vaan se saat­taa tul­la ilmi vas­ta lopuk­si tai joskus vas­ta jälkikä­teen, kun poti­las ottaa yhteyt­tä ja tarvit­see lasku­un diag­noosin. Se voi olla sel­l­ainen, joka kor­vataan, tai sit­ten se on sel­l­ainen, jota ei kor­va­ta. Minä en suinkaan päätä sitä.

    Vaku­u­tusy­htiöi­den toimin­nas­ta ker­too hie­man se, että jopa tapauk­ses­sa, jos­sa lääkäri on kir­joit­tanut kiel­teisen lausun­non eli toden­nut että poti­laan usko­maa syy-yhteyt­tä kyseiseen vaivaan ei ole, vaku­u­tusy­htiö on kuitenin tehnyt myön­teisen päätök­sen ja kor­van­nut asian. Toisin sanoen, koko pape­ria ei ole vaku­u­tusy­htiössä edes luet­tu. Että näin.

    1. akjm
      Min­ul­la oli pojal­leni tuol­lainen lap­si­vaku­u­tus. Kun menin ihan taval­lisen oti­itin kanssa yöl­lä lääkäri­ase­malle, lääkri otti esille lapb­o­ra­to­ri­olähetelo­mak­keen ja kysyi, onko meil­lä sle­lainen vaku­u­tus. Mihin hän sitä vaku­u­tusti­etoa tarvit­si, jos asial­la ei ollut mitään tekemistä lab­o­ra­to­riokokei­den ottamisen kanssa. En ole lääkäri, joten en pysty arvioimaan, mut­ta yllätöin, kuin­ka paljon kokei­ta oti­itin toteamiseen tarvi­taan. Arvauskeskuk­ses­sa ne vain katso­vat korvaan.

  126. tcrown: “Sallinet lievän kyynisyy­den, mut­ta sitä et voine kiistää, etteikö yksi­ty­isil­lä lääkäreil­lä ole kan­nus­teet tehdä mielu­um­min enem­män kuin vähem­män tutkimuksia.. “ ‘

    No tämäkin perus­tuu taas maal­likon käsityksiin.

    En yksi­ty­is­vas­taan­otol­lani taa­tusti tee tutkimuk­sia ja ota näyt­teitä, joi­ta ei tarvi­ta. Kat­sos kun kaik­keen tekemiseen liit­tyvät myös kom­p­likaa­tioriskit ja mikä tahansa hom­ma on sel­l­ainen, että vaik­ka se yleen­sä olisi läpi­hu­u­to­jut­tu, se voikin olla todel­la vaikea ja han­kala. Ja siitä on vastattava.

    Eivät lääkärit ole niin type­r­iä, että tek­i­sivät moista turhan päiten. Emme nimit­täin käsit­tele elo­ton­ta mate­ri­aalia, vaan elävää ihmistä. Ei ihmistä leika­ta kuten leipää. Tämäkin on ihan hyvä ymmärtää. Mieluim­min syvällisesti.

    Toimin­nan kri­teer­it ovat siis lääketieteelliset.

  127. Raimo K: Palvelu­jen laatu on hyvä ja ihmiset käyt­tävät niitä (vai mis­tä ne jonot tulevat?).
    Tutkimusten mukaan julk­isia palvelu­ja pitävät huonoina ne, jot­ka eivät käytä niitä. Ne, jot­ka käyt­tävät, ovat tyytyväisiä.
    Kos­kee myös terveydenhuoltoa.

    Palka­nsaa­jas­ta pieneläkeläisek­si muut­tuneena ja kaikkien hoito­jär­jestelmien entisenä tai nykyisenä asi­akkaana en ymmär­rä, mihin väit­teesi perus­tuu. Osmon ehdo­tus nos­taa tukan pystyyn kauhus­ta, kun peri­aat­teessa kuu­lun tulo­jen niukku­u­den puoles­ta nykyti­lanteessa ter­veyskeskuk­sen armoille jäävi­in (kuten olen työtömyy­saikoinanikin kuulunut).Terveyskeskusjärjestelmä toimii todel­la huonos­ti kuten tässäkin ketjus­sa ker­ro­tut esimerk­it vas­taansanomat­tomasti osoit­ta­vat. Syik­si san­o­taan jär­jestelmän rahoituk­ses­ta tin­kimistä — ns. alasajo-väite — ja johtamisjär­jestelmää. Joku tote­si, että syistä ei ole tutkimus­ta. Jos niin on, muu­tok­sia ei saa tehdä, ennen kuin nykysys­teemin ongel­mat on tutkit­tu ja myös se, mik­si yksi­tyisel­lä puolel­la onnis­tuu kaik­ki se, mikä julkisel­la ei. Nykyisel­lään hyvin moni pystyy omas­ta koke­muk­ses­taan tai ainakin elämän­pi­iristään ker­tomaan usei­ta esimerkke­jä siitä, että julkisen varaan jäämi­nen olisi merkin­nyt ter­vey­den vakavaa vaaran­tu­mista, jol­ta on väl­tyt­ty vain sen ansios­ta, että yksi­tyisel­lä puolel­la hoitoon pääsee sil­loin kun tarvit­see eikä lähet­teitä pan­ta­ta. Viimeisim­mät oman lähipi­irin koke­muk­set koske­vat vas­ta­syn­tyneen lapsen keuhkoku­umeen tun­nista­mat­ta jäämistä ja hen­gen­vaaraa (use­asta ter­veyskeskuskäyn­nistä huoli­mat­ta). Itse olen toipumas­sa vaikeas­ta ham­mas­sairaud­es­ta. Julkisel­la puolel­la oireeni leimat­ti­in soma­ti­soin­niksi (hys­ter­ian nykynimitys)ja min­ut yksinker­tais­es­ti jätet­ti­in vaille hoitoa. Tässä vain kak­si esimerkkiä mon­en mon­es­ta. Luotin jär­jestelmään noin 1980-luvulle saak­ka, kos­ka täl­laista tasot­to­muut­ta ei sil­loin vielä tul­lut vas­taan. Nyky­isin ymmär­rän opiske­li­joi­ta, jot­ka eivät koe saa­vansa “lääkik­sessä” enää kun­non koulu­tus­ta opet­ta­jaresurssien puut­teen vuok­si. Pelot­tavaa. Poli­itikko­jen — siis myös sin­un, Ode, pitäisi kor­ja­ta koko jär­jestelmä. Kuvitel­ma, että Kelan rahoituk­sen muu­tos riit­tää kor­jaa­maan sen, on — anteek­si vain — absurdi.

  128. akjm:
    “Luon­nol­lis­es­ti yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tämä kri­it­ti­nen p:n arvo on mata­lampi kuin julkisel­la, johtuen juuri noista kannustimista..”

    Timo, näin ei ole. On erit­täin harv­inainen poikkeus ykistyis­sek­to­ril­la sel­l­ainen lääkäri, joka hyö­tymis­mielessä määräisi tutkimuk­sia. Lääkäri ei sitä­pait­si yleen­sä itse saa tutkimuk­sista mitään, vaan ain­oas­taan oman palkkionsa.

    Ei kukaan ole niin tyh­mä, että edes kuvit­telisi kalli­iden ja run­saiden tutkimuk­sien houkut­tel­e­van potilaita. 

    Kaik­ki on mah­dol­lista. Voi olla, että yksi­tyisel­lä ja julkisel­la puolel­la on sama p‑arvo lisä­tutkimuk­sille, lähet­teille ja resepteille. 

    Oletet­tavasti asia on melko help­po tutkia tilastollisesti.

  129. akjm:
    Annalle. Jatkan vielä. Suosi­tus on vuosittaisesta
    tarkas­tuk­ses­ta ei tosi­aankaan ole yksi­ty­is­lääkärin “rahas­tus­ta” vaan hyvin perustel­tua. Jälleen ker­ran tuo aja­tus on maal­likon tietämättömyyttä.

    Juu, usko­taan 🙂 Näi­nollen tosi­aan tulisi julkisel­lakin puolel­la päästä vuosit­taisin gynekolo­gin tarkas­tuk­si­in. Onhan se aika epä­tasa-arvois­takin että naisil­ta edel­lytetään täl­lais­ten oleel­lis­ten ter­veyspalvelu­jen kus­tan­nus omista varoistaan… 

    Tulee mieleen myös perus ter­veystarkas­tus, tuskin sel­l­aiseen ter­veyskeskuk­ses­sa kovin hel­posti pääsee? 

    Eli itse asi­aan: Peri­aat­teessa kela-kor­vausten pois­to yksi­ty­is­lääkäri­palveluista on mielestäni hyvä ja kan­natet­ta­va idea, mut­ta sil­loin pitäis kaikkien tarpeel­lisi­na pidet­ty­jen palvelu­jen olla saatavil­la myös julkisel­la puolella.

  130. Anna:
    ´snip´
    Mut­ta jos se ker­ran on naisille niin tärkeää käy­dä gynekolo­gin vuosi­huol­lois­sa sään­nöl­lis­es­ti, niin olet­taisi­han sitä, että sel­l­ainen vuosi­huolto olisi julkisel­lakin puolel­la itses­tään selvä…?

    Selväähän tämä on, mut­ta kun ter­veyskeskuk­sis­sa ei ole gynekolo­ge­ja, vaan niitä on yksi­tyisel­lä puolel­la (ja sairaalois­sa, jonne ei pääse ilman lääkärin lähetet­tä). Niin että jos moinen huolen­pito itses­tä tun­tuu tarpeel­liselta, sinne vaan yksi­ty­is­lääkärin pakeille.
    Ja sama kos­kee muitakin erikoislääkäreitä.
    Ja sit­ten maris­taan, että yleis­lääkäri ei saanut kun­non diag­noosia, menin erikois­lääkärille ja apu löy­tyi heti. No tot­ta kai erikois­lääkäri on pätevämpi kuin yleislääkäri!

  131. akjm:
    En yksi­ty­is­vas­taan­otol­lani taa­tusti tee tutkimuk­sia ja ota näyt­teitä, joi­ta ei tarvi­ta. Kat­sos kun kaik­keen tekemiseen liit­tyvät myös kom­p­likaa­tioriskit ja mikä tahansa hom­ma on sel­l­ainen, että vaik­ka se yleen­sä olisi läpi­hu­u­to­jut­tu, se voikin olla todel­la vaikea ja han­kala. Ja siitä on vastattava.

    Eivät lääkärit ole niin type­r­iä, että tek­i­sivät moista turhan päiten. Emme nimit­täin käsit­tele elo­ton­ta mate­ri­aalia, vaan elävää ihmistä. Ei ihmistä leika­ta kuten leipää. Tämäkin on ihan hyvä ymmärtää. Mieluim­min syvällisesti.

    Toimin­nan kri­teer­it ovat siis lääketieteelliset.

    Hienoa, että meiltä löy­tyy ryhdikkäitä lääkäre­itä, mut­ta tilan­net­ta sivus­ta seu­ran­neena näyt­tää kyl­lä, että monis­sa tilanteis­sa viime kädessä lääkärin omatun­to tai ammat­ti­eti­ik­ka on ain­oa este voitontavoittelulle. 

    Tiedän tilanteita/firmoja, jois­sa esim. kuvan­tamis­tutkimuk­sia määrätessään lääkäri saa ihan suo­ria lisä­palkkioi­ta. Tietyis­sä tapauk­sis­sa kuvien diag­nos­ti­nen arvo on kyseenalainen (hoitolin­ja ei muu­tu vaik­ka kuva ote­taan, ellei yllät­täen löy­dy jotain ihan muu­ta asi­aan johon tarvi­taan hoitoa), mut­ta jos poti­las kokee että hän­tä hoide­taan ja lääkärikin hyö­tyy niin molem­mat ovat tyy­tyväisiä. Sama erikois­lääkärilähet­tei­den kanssa. Tai poti­las tulee vas­taan­otolle vaa­ti­maan jotain älytön­tä ja kallista hoitoa, kun Inter­net “puolueet­tomasti” tätä suosit­taa… Lääkärille tilanne voi olla vielä han­kala; väestö­ta­sol­la hoitoa on help­po vas­tus­taa, mut­ta joku yksilö jos­sain tutkimuk­ses­sa on kokenut hoidon aut­ta­van tms.

    Poti­las saat­taa men­nä vaik­ka toiselle lääkärille, jos lääkäri ei saa vaku­utet­tua hoitolin­jansa niukku­u­den oikeel­lisu­ut­ta. Ja sit­ten on lääkäre­itä, jot­ka kokeilee melko hur­ji­akin hoito­ja (epä­selväk­si on mulle tosin jäänyt, että onko taustal­la ahneus, epä­var­muus, miel­lyt­tämisen tarve vai aito ymmärtämät­tömyys). Siinä on poti­las ihmeis­sään kun toinen lääkäri sanoo että täl­laista voidaan kokeil­la ja toinen sanoo että ei hoide­ta. Tun­tuu, että poti­laat ovat taipu­vaisem­pia otta­maan hoidon vas­taan kuin kieltäy­tymään siitä. Arvatkaa­pa sit­ten kuka mak­saa mah­dol­lis­ten kom­p­likaa­tioiden hoidon?

    Kysymys on, että mis­sä määrin yhteiskun­ta voi lihot­taa lääkäri­fir­mo­jen kirstu­ja hoidoil­la, jot­ka pure­vat kyl­lä poti­laan pelkoi­hin, epä­var­muu­teen ja ahdis­tuk­seen (sinän­sä todel­lisia ja poti­laalle raskai­ta), mut­ta eivät hoi­da itse sairaut­ta ja saat­ta­vat joskus olla jopa haitallisia?

    Julkisel­lakin puolel­la tehokku­ut­ta saataisi­in paljon lisää kun turhia hoito­ja (mikä on turhaa ei tosin ole help­po jut­tu…) jätet­täisi­in pois, mut­ta ongel­ma on pienem­pi kun lääkäril­lä insen­ti­iv­it liit­tyvät ain­oas­taan poti­laan kohtaamiseen liit­tyvään sosi­aaliseen paineeseen, ei rahaan.

  132. “Lisäk­si taipumal­la asi­akkaan tah­toon (olete­taan, että asi­akas nimeno­maan halu­aa lähet­teen) yksi­tyi­nen lääkäri vält­tää yhteeno­ton ja lisää asi­akastyy­tyväisyyt­tä. Vas­taa­va logi­ik­ka pätee myös antibioot­tire­septei­hin yms”

    Näin ei ole. “Turha” lähete sairaalaan kyl­lä koet­telee ammat­tiylpeyt­tä. Siel­lähän kri­it­ti­nen kol­le­ga lukee sen, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa palaut­taa aiheet­tomana. — Antibioot­tipoli­ti­ikkaa koete­taan kaiken aikaa kiristää pahenevan antibioot­tire­sistenssin vuok­si. On mai­ta, jois­sa se on jo täysin riistäy­tynyt hallinnasta,kuten Intia. Se on karua fak­taa. Antibiooteil­la ei siis leik­itä. KYl­lä tästä ollaan yhä tietoisem­pia. Etelä-Euroopas­sa sal­lit­tu antibioot­tien vapaa saan­ti apteekeista on hyvin tuhois­sa. EU:n pitäisi puut­tua siihen heti.

  133. “Tiedän tilanteita/firmoja, jois­sa esim. kuvan­tamis­tutkimuk­sia määrätessään lääkäri saa ihan suo­ria lisäpalkkioita.”

    Täl­laisia roy­alt­te­ja ei ole tiedos­sani. On aika poikkeuk­sel­lista, ja sitä­pait­si veronalaista tuloa. Ei ole uskottavaa.

    1. Täl­laisia roy­alt­te­ja ei ole tiedos­sani. On aika poikkeuk­sel­lista, ja sitä­pait­si veronalaista tuloa. Ei ole uskottavaa.

      Ihan kuin muis­taisin, että jotkut lääkäri­ase­mat alkoi­vat mak­saa pääosan lääkärin palka­s­ta osinkoina.

  134. Anna: “Onhan se aika epä­tasa-arvois­takin että naisil­ta edel­lytetään täl­lais­ten oleel­lis­ten ter­veyspalvelu­jen kus­tan­nus omista varoistaan… ”

    Niin edel­lytetään miehiltäkin. Siis kaik­il­ta. Miehiä seu­lotaan vähem­män kuin naisia. Me siis kaik­ki vas­taamme pääosin itse itses­tämme. Yhteiskun­ta ei ole emo joka hoitaa kaiken puolestamme. Ei se voikaan olla.

  135. “Jos men­täisi­in yksi­ty­is­lääkäripo­h­jalle yleis­lääkärien osalta, mitä kan­nat­taa harki­ta, sitä ei teit­enkään tehtäisi niin, että lääkäri saa sitä enem­män palkkaa mitä enem­män hän onnis­tuu poti­laille eri­laisia tutkimuk­sia ja toimen­poiteitä tek­jemään, vaan hän saisi pääosx­an tuloista kap­i­taa­tiope­ri­aat­teel­la, kuten Ruot­sis­sa. Sil­loin puhutaan kan­nustemielessä ihan tois­es­ta järjestelmästä.”

    En usko, että lääkärin tavoite ylipäätään koskaan on “onnis­tua” teet­tämään tutkimuk­sia ja tehdä toimen­piteitä mah­dol­lisim­man paljon. Syyt olen ker­tonut jo aikaisem­min. Kap­i­taa­tiope­ri­aate (nup­pi­tak­sa?) ei ole hyvä. Poti­laat ovat hyvin eri­tyyp­pisiä. Toinen vien 5 min­u­ut­tia, toinen puoli tun­tia, molem­mat on hoidet­ta­va hyvin. Miten nup­pi­tak­sa kan­nus­taa tähän? 

    Toimi­va ratkaisu sisältää sel­l­aisia seikko­ja kuin että 1)lääkärit saa­vat tehdä lääkärin­työtä lääketi­eteel­lisin perustein 2)työyhteisö toimii, ts. kon­sul­toin­ti ja senior­itu­ki toimi­vat 3)lääkärit saa­vat työstään asian­mukaisen palkan 4) avus­ta­va henkilökun­ta hoitaa riit­täväl­lä tehokku­udel­la muun 5) tietotekni­ikan sietämät­tömät ongel­mat ratkaistaan (esim esim uusin Lääkärile­hti esit­teli toimi­van mallin Tan­skas­ta) 6) johto on lääketi­eteel­lisen koulu­tuk­sen saanutta.

    1. kap­i­taatikope­ri­aate ei ole nup­pi­tak­si vaan mak­se­taan väestö­vas­tu­us­ta, siis kir­jau­tunei­den piti­laiden määrästä. Poti­las saa vai­h­taa lääkäriä ker­ran vuodessa.

  136. Soin­in­vaara: “akjm
    Var­maankin toim­it noin kuin san­ot, etkä ole osakkaana omas­sa lääkäri­ase­mas­sasi etkä omista siis myöskään sen lab­o­ra­to­ri­o­ta. Kaikil­la ei ole samaa tilannetta.”

    Yllä­tys. Omis­tan osakkei­ta tois­es­ta lääkärikeskuk­ses­ta jos­sa toimin. Toim­inta­pe­ri­aat­tet ovat silti ne mitä ker­roin. Min­ul­la ja muil­la. Siinä ei ole mitään epäselvää.

    Toim­intaa sanel­e­vat lääketi­eteel­liset perus­teet, ammat­ti­eti­ik­ka, vala, Käypä Hoito ‑suosi­tuk­set, Lääkärili­iton viiteke­hys, jatku­vat koulu­tuk­set, vira­nomais­valvon­ta, ‑määräyk­set ja juridi­ik­ka ja mitä vielä.. Lääkärin työn lähin arvioi­ja on kol­le­ga, jolle poti­las voi seu­raavak­si men­nä. Ei ole yhden­tekevää, mil­lainen on oman työn jäl­ki. Ammat­tiylpeyskin siis on luon­nol­lis­es­ti yksi motiivi.

  137. Soininvaara:“akjm
    Min­ul­la oli pojal­leni tuol­lainen lap­si­vaku­u­tus. Kun menin ihan taval­lisen oti­itin kanssa yöl­lä lääkäri­ase­malle, lääkri otti esille lapb­o­ra­to­ri­olähetelo­mak­keen ja kysyi, onko meil­lä sle­lainen vaku­u­tus. Mihin hän sitä vaku­u­tusti­etoa tarvit­si, jos asial­la ei ollut mitään tekemistä lab­o­ra­to­riokokei­den ottamisen kanssa. En ole lääkäri, joten en pysty arvioimaan, mut­ta yllätöin, kuin­ka paljon kokei­ta oti­itin toteamiseen tarvi­taan. Arvauskeskuk­ses­sa ne vain katso­vat korvaan.”

    Nyt sat­tui ole­maan lääkäri, joka muisti kysyä.
    Jos teil­lä oli vaku­u­tus, hän lait­toi lähet­teeseen ja kuit­ti­in diag­noosin, jon­ka vaku­u­tusy­htiö tarvit­see. Ellei diag­noosia ole, vaku­u­tusy­htiö pyytää sitä jälkikä­teen. Tästä pyynnöstä/lausuntopyynnöstä/asiakirjapyynnöstä lääkäri saa myös pienen palkkion vaku­u­tusy­htiöltä. Lääkärinne siis vapaae­htois­es­ti luopui tuos­ta pien­estä lisästä lait­ta­mal­la diag­noosin heti ja siten nopeut­ta­mal­la asianne käsit­te­lyä vaku­u­tusy­htiössä.- Hyvä näin. Itse en edes muista kysyä tuo­ta kuin joskus. Kas­sa pyytää täy­den­tämään diag­noosin jälkikä­teen, mut­ta joskus asia ehtii vaku­u­tusy­htiöön asti ja sieltä tulee pyyntö.

    Kokei­den laa­jud­es­ta vaikea sanoa, mut­ta lap­sipoti­laiden kohdal­la tietysti ollaan varovaisia, jos on vähänkin vaaran merkke­jä Heil­lä viat­toma­l­ta näyt­tävä tilanne saat­taa joskus vakavoitua nopeasti.

    Ja muuten: Suomes­sa ei ole arvauskeskuk­sia. Asen­teel­lista! Mut­ta voin sanoa, että pelkkä kor­vaan kat­somi­nen ei yleen­sä ole riit­tävä tutkimus. Vaku­u­tusti­etoa siel­lä ei tietenkään tarvita.

    Samat lääkärit toimi­vat tk:ssa kuin muual­lakin. Meistä jokainen on toimin­ut siel­lä. Arvauk­sek­si tosin voi men­nä, kun riit­tävät olo­suh­teet, joi­ta siis olen edel­lä val­ot­tanut, on tuhottu.

  138. Ode:

    Ihan kuin muis­taisin, että jotkut lääkäri­ase­mat alkoi­vat mak­saa pääosan lääkärin palka­s­ta osinkoina.

    Jotkut alkoi­vat, mut­ta verot­ta­ja löi siihen stopin. Idea oli mak­saa työ­suorit­teeseen (ei omis­tamiseen) perus­tu­vaa osinkoa. Se tulk­i­taan nykyään palkkat­u­lok­si ja verote­taan asianmukaisesti.

  139. Osmo Soin­in­vaara: Ihan kuin muis­taisin, että jotkut lääkäri­ase­mat alkoi­vat mak­saa pääosan lääkärin palka­s­ta osinkoina.

    En tiedä, oliko pääosa palka­s­ta vai vähem­män, mut­ta juuri näin tapah­tui — ja osinko mak­set­ti­in teh­dyn työn mukaises­ti — siis selvää palkkaa, mut­ta pääo­mat­u­lon vero­tuk­sel­la. Tiet­tävästi sys­tee­mi kek­sit­ti­in asianajotoimistoissa…

  140. Ässä: Jos joku halu­aa vält­tämät­tä käy­dä lääkäris­sä flun­ssan takia, niin min­un mielestäni sen saisi mak­saa kokon­aan itse. Mitään hyö­tyähän siitä ei ole, eikä lääkäri voi flun­ssalle mitään tehdä. Yksi­tyiset lääkärit toki var­maan otta­vat flun­ss­apoti­laat mielel­lään vas­taan, help­po hom­ma, mitään ei tarvitse tehdä, ja Kelako­r­vauk­set juoksevat.

    Pakko se on kuule työssäkäyvän jostain saa­da se sairaus­todis­tus tyonan­ta­jalle, ehkä et ole ollut ikinä työelämässä, joten et voi tietää tätä.

    1. Jos työ­nan­ta­ja vaatii lääkärin­todis­tuk­sen flun­sas­ta, työ­nan­ta­jan pitäisi se maksaa.
      Yksi hyvä säästö­toi­mi olisi, että ter­veyskeskus­lääkärit velot­taisi­vat todis­tusten kir­joit­tamis­es­ta kus­tan­nusten mukaan. Kus­tan­nuk­si­in kuu­luu sil­loin myös tuon täysin turhan käyn­nin hin­nan. Työe­htosoip­imuk­sil­la päätet­täkään, että se mak­saa joka tilaa.

  141. “Jos työ­nan­ta­ja vaatii lääkärin­todis­tuk­sen flun­sas­ta, työ­nan­ta­jan pitäisi se maksaa.”

    Niin se mak­saakin. Muuten saa tyy­tyä sairaan­hoita­jan kir­joit­ta­maan todistukseen.

  142. b.J:
    “Jos työ­nan­ta­ja vaatii lääkärin­todis­tuk­sen flun­sas­ta, työ­nan­ta­jan pitäisi se maksaa.”

    Niin se mak­saakin. Muuten saa tyy­tyä sairaan­hoita­jan kir­joit­ta­maan todistukseen.

    Olen alal­la jol­la työ­nan­ta­jat eivät nou­da­ta työlake­ja, pait­si sil­loin kun niistä on heille hyö­tyä. Sairaslo­ma-ajan palkkakin on vain puo­let las­ke­tus­ta jne. Ei puhet­takaan työter­veyshuol­losta tai jostain lääkärin­todis­tusten maksamisista.

  143. “Ihan kuin muis­taisin, että jotkut lääkäri­ase­mat alkoi­vat mak­saa pääosan lääkärin palka­s­ta osinkoina.”
    Tätä onkin jo kom­men­toitu. En tiedä mitä kaikkia metku­ja joku kek­sii, mut­ta näin siis asia ei ole.

    1) Val­taosa yksi­ty­is­lääkäreistä on itsenäisiä ammat­in­har­joit­ta­jia. He mak­sa­vat lääkärikeskuk­selle per­imästään palkkios­ta sovi­tun vuokran, kor­vauk­se­na saamis­taan palveluista (ajan­va­raus, tilat, väli­neet). Lisäk­si he mak­sa­vat palkkiostaan verot ja eläk­keen­sä. Vain pieni osa on toimii palka­nsaa­jana, työter­veyslääkäreistä var­maan isom­pi osa. Muu­ta lääkärikeskuk­set eivät mak­sa. Vas­toin joiden luu­loa, lab­o­ra­to­rio- ja muut tutkimus­lähet­teet eivät tuo­ta lääkärille sent­tiäkään. Ne tuot­ta­vat ko. palve­lut tuot­tavalle yhtiölle, joka aika usein on lääkärikeskuk­ses­ta irralli­nen laboratioyhtiö.

    2) Lääkärikeskus on yhtiö, jol­la on omis­ta­jat. Osin­got menevät omistajille.

    Tämn mutkikkaampi asia ei ole.

    Vaku­u­tuk­sista: vaku­u­tusy­htiö voi toki arvioi­da kulu­ja. Sairauk­sien kulku ei kuitenkaan ole koskaan var­masti ennakoitavis­sa, joten kulut voivat toki olla muu­ta kuin oli arvat­tavis­sa. Myöskään tarvit­tavia tutkimuk­sia ei voi tietää etukä­teen. Se riip­puu poti­laan tilasta.

    Sen sijaan esim. suun­nitel­luista leikkauksista
    voidaan yleen­sä antaa hin­ta-arvio, ja niistä yleen­sä haetaan vaku­u­tusy­htiöstä etukä­teen mak­susi­toumus. Sil­loin sovi­tus­sa hin­nas­sa on pysyt­tävä, vaik­ka se olisikin ollut alihinta.

  144. Osmo Soin­in­vaara: Ihan kuin muis­taisin, että jotkut lääkäri­ase­mat alkoi­vat mak­saa pääosan lääkärin palka­s­ta osinkoina.

    Häm­mästyt­tävää, ettei Osmo sin­ulle ole vieläkään selvin­nyt, että lääkärit eivät lääkäri­asemil­la saa palkkaa vaan toimi­vat ammat­in­har­joit­ta­ji­na eli yrit­täjinä joitain poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Lääkäri on lääkärikeskuk­sen asi­akas, lääkäri vuokraa tältä vas­taan­ot­toti­lat. Asi­as­ta on tän­nekin kir­joitet­tu mon­ta kertaa.

  145. Tsekkasin ja 2014 sairaan­hoito­vaku­u­tuk­ses­ta meni 343 milj. €. Se joutaakin his­to­ri­an romukoppaan. 

    En ker­ta kaikki­aan ymmär­rä, mik­si valin­nan­va­paus-lak­ilu­on­nok­ses­ta on niin kova poru. Ylilähet­tämi­nen erikois­ta­solle ei yksinker­tais­es­ti ole mah­dol­lista, kos­ka palvelun tarpeen arvioi tässä mallis­sa maakun­nan liike­laitos ja vain se. Ja jos tuot­ta­jia tulee perus­ta­solle lisää, se on vain ja ain­oas­taan hyvä asia. Tehkööt huonot tuot­ta­jat aikansa turskaa ja tehkööt sit­ten tilaa muille. 

    Selit­täisikö kaikkea tätä kri­ti­ikkiä edes pikkuisen se, ettei opti­mis­mi oikein pue intellektuellia?

  146. Tänään uuti­soiti­in Kela-kor­vauk­si­in tehtäviksi sovi­tu­ista leikkauk­sista. Nyt ilmeis­es­ti siir­ry­tään askel kohti tässä blo­gis­sa tavoitel­tua tilan­net­ta, joskaan kokon­aan Kela-kor­vauk­sista ei vieläkään luovu­ta. Samat argu­men­tit pyörivät taas. Olen samaa mieltä siitä, että Kela-kor­vauk­set voivat lisätä mata­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä annet­tu­jen lähet­tei­den määriä ja sitä kaut­ta lisätä julk­isia meno­ja. Tosin kos­ka poti­lai­ta on siir­tynyt varsin vähän aiem­mil­la ker­roil­la kun Kela-kor­vauk­si­in tehti­in isom­pia vähen­nyk­siä, niin tuskin poti­lai­ta nytkään kovin mon­taa siir­tyy kun pienen­nys on pienem­pi, ja vaik­ka Kela-kor­vauk­sia on leikat­tu nyt jo ennenkin, niin varakkaat yksi­tyisen hoidon asi­akkaat saa­vat lähet­teitä julkiseen hoitoon jatkos­sakin yksi­ty­isti­etä helpom­min kuin muut. Soin­in­vaara kir­joit­ti aikanaan:

    “Kor­vausten puoles­ta on esitet­ty, että ne säästävät veron­mak­sajien rahaa, kos­ka samoista poti­laista kun­ta jou­tu­isi ter­veyskeskuk­sis­sa mak­samaan enem­män. Ei säästä. Siihen on kak­si syytä. Suurin osa yksi­tyis­sek­torin käyt­täjistä ei siir­ry ter­veyskeskusten poti­laik­si parin kympin takia. Merkit­täväm­pää on, että yksi­ty­is­lääkärit ovat huo­mat­ta­van hanakoi­ta lähet­tämään poti­laitaan jatko­tutkimuk­si­in keskus­sairaalaan. Tämän mak­saa kun­ta. On vaikea uskoa, että yksi­ty­is­lääkärien poti­laat oli­si­vat sairaampia kuin ter­veyskeskuk­sia käyt­tävät työt­tömät ja eläkeläiset. Yksi­ty­is­lääkärien lähet­teet tule­vat kun­nille kalliiksi.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.