Turpeen syöttötariffi

50 vastausta artikkeliin “Turpeen syöttötariffi”

1. Löy­dän kolme vaikutin­ta tehdä mikä tahansa päätös: jär­ki, tunne ja itsekkyys eli ahneus. Yleen­sä järke­viä päätök­siä ylis­tetään, tun­teel­lisi­akin kun­nioite­taan mut­ta ahneut­ta halvek­si­taan. Tälle ei jää kuin tuo viimeinen reak­tio, jos ei nyt “järkenä” pide­tä sitä että ener­giaa täy­tyy tuot­taa kuin viimeistä päivää kos­ka kaik­ki kuitenkin kuluu johonkin.

   Vastaa

2. Kai jo tyh­minkin vihreä ymmärtää että turve on 

   kaikkein tyh­min sähkön ja läm­mön tekotapa.

   Se saatut­taa niin monel­la taval­la, eikä vähäisin ole Vesistö­jen raju rehevöi­tymi­nen turpeen nos­ton takia.

   Turve on keskus­tan käen­poi­ka jota keskus­ta vaalii
   kuin hauk­ka. Keskus­ta viis veisaa vesistöistä ja ilmastonmuutoksesta.

   Arrrrrrgh

   Toki Ydin­voimas­sa on riskin­sä mut­ta jos halu­amme pysäyt­tää ilmas­ton muu­tok­sen ja säi­lyt­tää tämän
   tapaisen elin­ta­son on ydin­voima ain­oa var­teenotet­ta­va sähkön tekotapa. 

   Sähkö­markki­nat pitäisi tietenkin saa­da taas yhteiskun­nan valvon­taan, muuten sähkön hin­ta nousee pil­vi­in. Sähkö­markki­noiden vapaut­ta­mi­nen oli emä­mu­naus, Kiitos EU:n!

   http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

   Vastaa

3. Tiedok­si, että tuo turpeen syöt­tö­tar­if­fi on päät­tynyt 2010 lopussa.

   Vastaa

   1. Tiedok­si, että tuo turpeen syöt­tö­tar­if­fi on päät­tynyt 2010 lopussa.

      Syöt­tö­tar­if­fia on jatket­tu niin, että se kiertää val­tion bud­jetin kaut­ta eli tuen mak­saa viimekädessä valtio.

      Vastaa

4. Suomes­sa soiden turve sitoo hiiltä enem­män kuin mikään täkäläisessä maaperässä. Turvet­ta ei pitäisi käyt­tää ener­gian tuotan­toon. Näin on myös sik­si, että soiden merk­i­tys suo­ma­laisen luon­non hyv­in­voin­nille on muu­toinkin suuri.

   Vastaa

5. Lähtisin liput­ta­maan geot­er­misen ener­gian puoles­ta. Ei siis maaläm­mön vaan sen mitä löy­tyy Suomes­takin tuol­ta ~10 kilo­metrin syvyy­destä. Suomen kalliop­erä on vakaa­ta, joten siihen on tur­val­lista pora­ta. Se on myös kovaa ja kylmää, joten poraami­nen on vaival­loista ja se pitää tehdä syvälle. Mut­ta jos ver­taa ydin­voimalaan niin poraami­nen on suo­ras­taan las­ten leikkiä. Ener­giaa ei toki tule läh­eskään niin paljon per yksikkö, mut­ta geot­er­mi­nen on käytän­nössä raja­ton ener­gian­lähde eikä se kulu­ta mitään. Ja läm­pöähän tässä maas­sa tarvitaan.
   Riske­jäkin toki on: kiertävän veden mukana tulee raskas­met­alle­ja ja mui­ta myrkyl­lisiä ainei­ta syvältä maan uumenista, jot­ka täy­tyy hoitaa asial­lis­es­ti. Mut­ta toisaal­ta voihan sieltä löy­tyä porauk­ses­sa vaik­ka vähän kul­taa ja timant­te­jakin, kuka tietää.

   Vastaa

6. Jäämme odot­ta­maan, kek­si­ikö Puo­la tavan puo­lus­taa rusko­hi­iltä suh­teessa kivihiileen.

   Ennus­tan, että kek­sivät, ja ennus­tan, että keksin­tö menee läpi. Rusko­hi­ilel­lä kun on sen ver­ran olen­nainen ase­ma Kes­ki-Euroopan energiantuotannossa.

   Tämä on osa sitä ongel­maa, mis­tä yritin varoitel­la, kun Sak­san ydin­voimapäätöstä juh­lis­tet­ti­in. Kun vähähi­ilisen ener­gian saatavu­ut­ta rajoite­taan keinotekois­es­ti, likaisen ener­gian tuot­ta­jien neu­vot­telu­ase­mat paranevat oleellisesti. 

   Näin se käy, sanoisi Vonnegut.

   Vastaa

7. Enti­nen elinkeino­min­is­teri Pekkari­nen­han oli junaile­mas­sa syöt­tö­tar­if­fia ja taku­uhin­to­ja koske­via sään­nök­siä. Eiköhän se taus­toi­ta nykyiset käytän­nöt hyvin.

   Syöt­tö­tar­if­fi pitäisi saa­da käyt­töön kaikille tuot­ta­jille, nythän käytän­nössä hajautet­tu pien­tuotan­to on rajat­tu pois ja uusi­u­tu­va co2 ‘vapaa’ ei ole mitenkään suosit­tua, päin­vas­toin. Siir­toverkko­jen omis­ta­jat voitaisi­in velvoit­taa otta­maan vas­taan uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­to hin­taan, joka olisi esim.75% pörssi­in sido­tun myyn­ti­hin­nas­ta. Älykästä mit­taroin­ti­a­han on main­os­tet­tu täl­laisel­la reaali­aikakyvykkyy­del­lä. Pan­naan se nyt hyödyl­liseen käyttöön.

   Uusi­u­tu­van ener­gian hajautet­tu ja pien­tuotan­to pitää saa­da kan­nat­tavak­si. Jos ener­giavero­tuk­sel­la hin­taa nos­tet­taisi­in Tan­skan tai Sak­san tasolle, tulisi uud­is­tu­van hajautet­tu tuotan­to houkut­tel­e­vam­mak­si. Näin kerä­tyt verot palautet­taisi­in esimerkik­si perusvähen­nyk­sen tms. nos­tol­la ja teol­lisu­u­den investoin­ti­tu­il­la tms. takaisin niin että kansalais­ten ja yri­tys­ten kokon­ais­r­a­situs pysy­isi samana. Kaik­ki voit­ta­vat, vai­h­to­tase para­nee, päästöt vähe­nee ja ener­gianku­lu­tus pienenee.

   Vastaa

8. Ed. kom­ment­ti­in liittyen,
   MP:n näke­mys ei ole paljon muuttunut.

   http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2164875/mauri-pekkarinen-torjuu-puuenergian-syottotariffin

   Vastaa

9. Turve on kyl­lä hyvin saas­tut­ta­va CO2-lasken­nas­sa MUTTA ei ollenkaan niin paha kuin maaläm­pö, suo­rasähkö tai ilmaläm­pöpumput. On syytä muis­taa että meil­lä on mar­gin­aal­isähkönä eli viimeisenä sähkönä läh­es jokaise­na vuo­den tunti­na kivi­hi­ililauhde. Ja pysyy ainakin vuo­teen 2050, kun nyt olemme samas­sa sähköpörssis­sä Sak­san kanssa.

   Kun tarkastel­laan CHP-kaukoläm­mössä (yhdis­tet­ty sähkön- ja läm­mön­tuotan­to) ole­vaa taloa niin esim. 20 000 kWh läm­mönku­lu­tus aiheut­taa vuodessa 100% turve­polt­toaineel­la 4 ton­nin CO2-päästöt. 100% maakaa­sul­la vähen­tää Suomen päästöjä 13 ton­nia (tämä siis sik­si että ko. talolle maakaa­sul­la läm­pöä tehdessä syn­tyy 52–54% sähköä jota ko. talo ei tarvitse vaan se myy­dään muille ja kor­vaa kivi­hi­ililauhdesähköä). Suo­rasähköläm­mi­tys aiheut­taa 18 ton­nin päästöt ja maaläm­pö 6 ton­nin päästöt. Eli maaläm­mön CO2-päästöt ovat 50% korkeam­mat kuin turvekaukoläm­mön (laskel­mat VTT:n). Eli pitäisi suosia kaukoläm­pöä ja polt­toaineena maakaa­su tai bio. Mut­ta mikä tahansa polt­toaine CHP:ssä on parem­pi kuin mikään noista kolmes­ta sähkölämmitysmuodosta. 

   Tämähän perus­tuu siis siihen että CHP:ssä tuotet­tu maakaa­su- tai turvesähkö vähen­tää kivi­hi­ililauh­teen käyt­töä. Ja toisaal­ta jos luop­uu maaläm­möstä tai sähköläm­mi­tyk­ses­tä ja siir­tyy kaukoläm­pöön niin kaik­ki säästyvä sähkö oli kivi­hi­ililauhdesähköä. Tämä on siis tilanne ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta, poli­ti­ik­ka ja hyvän mie­len han­k­in­ta on sit­ten erikseen. 

   Valitet­tavasti kaukoläm­pö ympäristöys­täväl­lisyy­destään huoli­mat­ta on kovim­min verotet­tu ener­gia­muo­to. Kovem­min kuin auto­jen polt­toaineetkin. Siinä on kova kun­nal­lisvero. Vai mitä Osmo? Läh­es joka vuosi Helen olisi ollut voitolli­nen vaik­ka olisi jakanut läm­mön helsinkiläisille ILMAISEKSI. 

   Mut­ta toki Osmo on 100% oike­as­sa turve­lauh­teen suh­teen. Mut­ta se on hyvin mar­gin­aa­li­nen asia.

   Vastaa

10. Nytkö asia vas­ta Osmollekin selvisi? — Parem­pi myöhään.. nythän asialle voisi hal­li­tus­puolue Vihreät yrit­tää tehdäkin jotain. Ja hopusti, seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa on luul­tavasti nyky­isiä oppo­si­tiop­uoluei­ta ja turve­tuotan­non alasajon voi taas uno­htaa. Ja val­is­takaa nyt edes omia rive­jänne kun­tata­sol­la, Vihreil­lä oli nolo rooli Jyväskylään raken­netun Keljon­lah­den val­ta­van turvevoimalan hyväksymisessä

    Vastaa

11. Taas yksi esimerk­ki siitä, miten semen­toidaan saas­tut­ta­van teol­lisu­u­den ase­ma ja sen jäl­keen kehdataan ihme­tel­lä muina miehinä, mik­si puh­das teknolo­gia ei mene ohi. Vielä litan­nia pseu­doskep­tistä tieteen­har­joi­tus­ta poli­ti­ikan perusteluk­si mallia Putko­nen, niin uusille yliop­pi­laille tulee aikamoinen työ suurien ikälu­okkien tar­jotes­sa perin­nök­si ilmas­ton­muu­tos­ta ja velka­vankeut­ta. Velka­akin ale­taan nyt sit­ten mak­samaan kiihdyt­tämäl­lä ilmas­ton­muu­tos­ta. Hauskaa eräil­lä, kun voivat tehdä vieläkin poli­ti­ikkaa ja bisnestä ilman mitään ajattelua. 

    Samaa semen­toin­tia oli havait­tavis­sa tässä taan­noises­sa “miten Suo­mi kasvuun”-paperissa. Hip­pusen helpom­paa olisi uusien teol­lisuuk­sien kasvu, jos nämä vuorineu­vok­set eivät tuhoaisi kasvun mah­dol­lisuuk­sia lob­baa­mal­la kaverei­den­sa bis­nek­sille etu­ja lain­säädän­töön. Olisi myös helpom­paa, jos suuret ja pienet oli­si­vat samas­sa ase­mas­sa poli­itikko­jen silmis­sä, eivätkä poli­ti­ikot olisi enää sidok­sis­sa suuri­in, kuten esimerkik­si kau­pan alal­la. Ei olisi pikkukaup­pi­aal­la varaa tilail­la var­muu­den vuok­si ylimääräistä ja heit­tää myytäviään roski­in samal­la lail­la kuin jät­ti­mar­keteis­sa. Rak­en­teel­lisen kor­rup­tion mah­dol­lis­ta­maa tuh­laus­ta, kun kil­pailu on poistettu.

    Joku poli­it­ti­nen taho voisi rohkaistua sanomaan, että van­ha roski­in ja uut­ta tilalle. Ei tule mitään täl­lä taval­la, että saas­tut­taville saman alan tek­i­jöille tehdään ohi­tuskaistaa ja uusille, näi­den van­ho­jen kanssa kil­paileville, kek­sitään uusia ongelmia ja säestetään vielä vääris­telemäl­lä ja poli­tikoimal­la tieteen tulok­sia. Ydin­voimankin päästövähen­nyk­set on nopeasti kui­tat­tu, kun voimalan perään raken­netaan uusia tehtai­ta tuot­ta­maan turhuuk­sia, kos­ka mikä tahansa kasvu, kasvu, kasvu käy.

    Vastaa

12. Nyt kun keskus­ta on oppo­si­tios­sa, eikö asi­as­sa voisi ottaa jär­jen käteen ja lopet­taa hölmöi­ly? Kaik­ki tuet pois turvevoimal­ta asap!

    Vastaa

13. Se kuu­luisa tutki­va jour­nal­is­mi ei tiedoil­laan ja taidoil­laan pysty valvo­maan ener­giabisnestä. Hyvä, että Osmo joskus ärähtää, mut­ta siihenkö se taas jää?

    Edelli­nen hal­li­tus laati Wind­fall-veron. Saimme sel­l­aisen mieliku­van, että se oli jo voimas­sa tai ainakin viit­tä vaille viimeis­tel­ty. Kukaan poli­itikko sitä ei muis­tanut tai halun­nut muis­taa, kun nykyiseen hal­li­tu­so­hjel­maan tuli main­in­ta, että hal­li­tuskaudel­la tehdään Wind­fall-vero, siis tehdään heti uud­estaan. Niiden taho­jen, joil­ta valmis vero olisi leikan­nut ansioton­ta voit­toa, kan­nat­ti olla hiljaa.

    Maaseudul­la on into pääl­lä tehdä met­sähak­keel­la ener­giaa. Aina vain parem­pia sovel­lu­tuk­sia ote­taan käyt­töön. Moni sormet syy­hyten odot­taa, että pää­sisi met­sähak­keel­la tekemään myös sähköä, lait­teet oli­si­vat jo pitkälle valmi­ita. Mut­ta näin­hän ei anneta tehdä, eihän pieni ener­giatuot­ta­ja saa syöt­tää sähköä val­takun­nan verkkoon. Isot, kuten ydin­voima ja turve, menet­täi­sivät, kos­ka näitä pieniä sähkön­tuot­ta­jia tul­vah­taisi markki­noille paljon ja kaikkialle.

    Vastaa

14. Met­sähake on ilmas­ton kannal­ta ihan surkea tapa tehdä ener­giaa. Jos haket­ta ei kerät­täisi met­sistä, se jäisi sinne sit­o­maan hiiltä. Polt­ta­mi­nen (etenkin kan­to­jen) aiheut­taa hiilid­iok­sidin sitou­tu­misen vähen­e­mistä merkit­tävästi. Tämä yhdessä kor­ju­us­sa käytet­tävien fos­si­ilis­ten polt­ton­estei­den kanssa tekee risu­ista ja kan­noista läh­es maakaa­sun veroisen päästelijän.

    Vastaa

15. JP:
    Se kuu­luisa tutki­va jour­nal­is­mi ei tiedoil­laan ja taidoil­laan pysty valvo­maan ener­giabisnestä. Hyvä, että Osmo joskus ärähtää, mut­ta siihenkö se taas jää?

    Näin sivuhuo­mau­tuk­se­na täy­tyy sanoa, että kyl­lä Suomes­sa tutki­va jour­nal­is­mi on kaikin puolin alen­nusti­las­sa. Toimit­ta­jat näyt­tävät laa­jalti tyy­tyvän kopi­oimaan maail­man uutisvir­ras­ta iske­vim­mät otsikot ja mehukkaim­mat jutut, ilman merkit­tävimpi­en asioiden syvem­pää pohd­in­taa. Asioi­ta yksinker­tais­ta­van ja vääristävän pop­ulis­min men­estyk­sessä on medi­al­lakin myötä­vaiku­tuk­sen­sa. Toimit­ta­jakun­nan olisi hyvä muis­taa myös ammat­tin­sa jalom­mat tavoit­teet, luk­i­jamäärien ja main­oseu­ro­jen lisäksi.

    Onnek­si on joitakin blo­ge­ja, jot­ka osoit­ta­vat, että inter­netiä voi käyt­tää myös syväl­lisem­pään ja mietit­tyyn aja­tusten välittämiseen.

    Vastaa

16. Itse näen turpeen käytön posi­ti­ivise­na asiana, kos­ka se on kuitenkin koti­mainen polt­toaine toisin kuin kivihiili.

    Vastaa

17. Las­si Hietaselta pyytäisin ihan kun­non selvi­tyk­sen, mik­si maaläm­mön käyt­tö aiheut­taa isom­mat CO-päästöt kuin turveläm­pö. Voisiko sen antaa ihan selkok­ielel­lä ja asial­lisin, ymmär­ret­tävien tosi­a­sioiden poh­jal­ta. Tämä jut­tu oli minus­ta paras­ta soopaa, mitä kuul­lut pitkään aikaan, mut­ta van­ha ei havaitse kaikkea. VTT:n laskel­mat hienot, suomenna?

    Vastaa

    1. MIVa
       Arvaan, että Las­si las­kee läm­pöpumpun sähkön tuote­tuk­si hiuililauh­teel­la, mikä lie­nee tot­ta seu­raa­vat 30 vuot­ta juhan­nusaa­mua lukuunottamatta

       Vastaa

18. Osmo:
    Mielestäni tuos­sa ole­tuk­ses­sa tehdään erit­täin suuri virhe. Ei sähkön­tuotan­nos­sa, kuten muus­sakaan tule laskea ain­oas­taan mar­gin­aalipäästöjä. Nimit­täin näin lask­ien saataisi­in Suomen sähkönku­lu­tuk­sen lasken­nal­liset päästöt moninker­tais­tet­tua, ilman minkään­laisia todel­lisia muu­tok­sia. Sama virhe voidaan tehdä myös esimerkik­si joukkoli­iken­teelle; se on päästötön­tä kun mar­gin­aalipäästöt on nolla.

    Lisäk­si olet­ta­mal­la noin olete­taan, että markki­nalait eivät toi­mi saman­lail­la sähkö­markki­noil­la kuin muual­la, toisin sanoen tuotan­to jous­taa kysyn­nän mukaan. Sähköverkoil­la on vielä sel­l­ainen muka­va piirre, että usei­den päästöt­tömien ener­gian­lähtei­den järkevät osu­udet eivät ole niinkään riip­pu­vaisia absolu­ut­ti­sista kulu­tus­määristä, vaan suh­teet pysyvät samana, kun­han kulu­tuk­sen vai­hte­lut pysyvät saman suu­ruisi­na. Pois­lukien toki vesivoima ja bio­mas­sa, joille luon­to aset­taa omat rajoituk­sen­sa. Mut­ta käytän­nössä nykyisessä sähköverkos­sa tuulivoimaa voi olla 10 — 20%, ydin­voimaa ehkä 30 — 40%, jol­loin jo näil­lä voidaan tuot­taa sähköä päästöt­tömästi 50 % kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta. Eikä se 50 % osu­us siitä muu­tu, vaik­ka Tep­po rak­en­taisikin taloon­sa läm­pöpumpun kaukoläm­mön sijaan.

    Ja kun ottaa vielä huomioon, että kaukoläm­pöverkon men­ovesi on jär­jet­tömän kuumaa, eli yli 100 C, leikataan sähkön­tuotan­non hyö­ty­suh­teesta noin 10 %-yksikköä pois. Eli mikäli hiililaitok­sen hyö­ty­suhde pus­ket­taes­sa läm­pö mereen olisi 40 %, on se kaukoläm­pöverkkoon ajet­taes­sa enää 30 %. Sil­lä ylimääräisel­lä 10 %:lla sähköä saadaan läm­pöpum­pus­ta riip­puen noin 30 — 50 % läm­pöä polt­toaineen läm­pöar­voon näh­den. Eli laitok­sen kokon­aishyö­ty­suhde 30 % (ulos myytävä sähkö) + 30 — 50 % (sil­lä ylimääräisel­lä 10 %:lla tuotet­tu läm­pö) = 60 — 80 %. Ei mielestäni ollenkaan huono CHP-laitok­sen 90 % näh­den, varsinkaan kun tässä ei ylimääräisiä läm­pöhäviöitä tule. Halu­aisinkin nähdä aiheesta riip­pumat­toman tutkimuk­sen, jos­sa lähtöko­htana ei ole ollut “Suomes­sa CHP-laitosten ansios­ta maail­man ekote­hokkain lämmitys”.

    Vastaa

19. Krtek:
    Met­sähake on ilmas­ton kannal­ta ihan surkea tapa tehdä ener­giaa. Jos haket­ta ei kerät­täisi met­sistä, se jäisi sinne sit­o­maan hiiltä. Polt­ta­mi­nen (etenkin kan­to­jen) aiheut­taa hiilid­iok­sidin sitou­tu­misen vähen­e­mistä merkit­tävästi. Tämä yhdessä kor­ju­us­sa käytet­tävien fos­si­ilis­ten polt­ton­estei­den kanssa tekee risu­ista ja kan­noista läh­es maakaa­sun veroisen päästelijän.

    Kir­joit­ta­jal­ta lie­nee jäänyt huo­maa­mat­ta, että met­si­in jäänyt puu­jään­nös (oksat, kan­not jne) lahoaa, joka on hidas­ta palamista ja tuot­taa saman CO2-pääs­rön kuin poltet­taes­sa. Tämä tosin tapah­tuu pidem­mäl­lä ajal­la, usein kym­me­nien vuosien aikana.

    Olen muuten siinä käsi­tyk­sessä, että sademet­sät eivät ole hiilin­ielu­ja, sil­lä biol­o­gista jään­nöstä (kaatut­neet puu, lehdet jne) lahoaa yhtä nopeasti kuin mitä hiiltä sitoutuu. Pohjoisen taigan met­sis­sä asia on toisin.

    Vastaa

    1. Kyp­sä sademet­sä ei ole merkit­tävä hiilin­ielu vaan val­taisa hiili­varas­to. Hiilsetä on kasvis­toon sitoutuneena kolme ker­taa niin paljon kuin ilmakehässä.

       Vastaa

20. Las­si on oike­as­sa, ellei sit­ten han­ki tuulisähkö. Sil­lon pitää tietenkin huomioi­da ne ajat, jol­loin tuulimyl­lyt ei pyöri ja sähkö tuote­taan jol­lain muul­la ja toden­näköis­es­ti vielä nor­maalia tuotan­toa heikom­mal­la hyö­ty­suh­teel­la (kaa­sumoot­to­ril­la?).

    http://planeetta.wordpress.com/2012/02/03/moottorivalmistaja-vuolee-kultaa-tuulivoiman-ongelmilla/

    Ei ole tuules­ta ilmas­ton pelas­ta­jak­si ei.

    Vastaa

21. Mat­ti Juvo­nen:
    Uusi­u­tu­van ener­gian hajautet­tu ja pien­tuotan­to pitää saa­da kannattavaksi. 

    “Puun polt­tamis­es­ta ker­tyy läh­es kol­ma­sosa pääkaupunkiseudun talvi­sista pien­hiukkaspäästöistä. Tiivi­isti raken­ne­tu­il­la pien­taloalueil­la osu­us voi nous­ta jopa 60 pros­ent­ti­in huo­mat­tavien paikallis­ten päästö­jen seu­rauk­se­na.” YLE 24.2.2012

    Vastaa

22. Minus­ta tun­tuu, että tämä on köy­hyy­destä johtu­va rakenne. Alueel­lis­es­ti kat­so­taan ettei ole varaa menet­tää merkit­tävää toimeen­tu­lon lähdet­tä. Pohjoisem­mas­sa ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nien ei niin hirvrästi paikallis­es­ti haittaa. 

    Tuo­hon osit­tain oikeas­t­aan tähtäsi heit­toni mak­sut­tomas­ta joukkoli­iken­teestä pääkaupunkiseudul­la. Olisi parem­pi että työt­tömil­lä olisi varaa muut­taa kasvukeskuk­si­in ja käy­dä siel­lä töis­sä, kun ylläpitää keinotekoisia työ­paikko­ja ylikieroil­la rak­en­teil­la muualla.

    Vastaa

23. Voisi Osmokin joskus tarkastel­la turvet­ta myös sen ympäristömyön­teis­es­tä näkökul­mas­ta. Turve­tuotan­nos­sa biol­o­gis­es­ti läh­es tuot­ta­mat­tomat karut suo-oji­tusalueet muut­tuvat rehe­viksi met­sik­si tai mon­imuo­toisik­si kosteikoik­si, jois­sa uud­is­tu­vien luon­non­va­ro­jen tuotan­to moninker­tais­tuu. co2 päästö­jen pienel­lä kohoamisel­la ver­rat­tuna hiilen polt­toon tai vähen­e­misel­lä ver­rat­tuna esim öljyliuskeöljyyn ei turve­vi­haa voi perustella. 

    Muutenkin kun seu­raa ilmake­hän co2 käyrää yhdessä läm­pöti­lakäyrän kanssa, niin usko co2:n läm­pöti­laa nos­tavaan vaikuk­seen alkaa 2000-luvul­la horjumaan.

    Vastaa

24. MIVa: Las­si Hietaselta pyytäisin ihan kun­non selvi­tyk­sen, mik­si maaläm­mön käyt­tö aiheut­taa isom­mat CO-päästöt kuin turveläm­pö. Voisiko sen antaa ihan selkok­ielel­lä ja asial­lisin, ymmär­ret­tävien tosi­a­sioiden poh­jal­ta. Tämä jut­tu oli minus­ta paras­ta soopaa, mitä kuul­lut pitkään aikaan, mut­ta van­ha ei havaitse kaikkea. VTT:n laskel­mat hienot, suomenna?

    Minus­ta tuo Hietasen seli­tys oli eri­no­maisen yksinker­tainen ja selkeä, mut­ta yksinker­tais­te­taan lisää :

    Olete­taan kak­si vierekkäistä taloa nyt helmiku­us­sa eli läm­mi­tyskaut­e­na (noin puoli vuot­ta), joil­la on yhteinen ener­giay­htiö. Yhdessä on maaläm­pöpump­pu, se tuot­taa kolme yksikköä läm­pöä ja vie yhden yksikön sähköä. Toises­sa on (hypo­teet­ti­nen) minikaa­su­tur­bi­i­i­ni, joka tuot­taa kolme yksikköä sähköä ja kolme yksikköä läm­pöä, jol­la lämpiää yksi talo. Tuote­tus­ta sähköstä yksi yksikkö menee naa­purin läm­pöpumpun pyörit­tämiseen, kak­si yksikköä myy­dään sähkö­porssi­in, jos­ta seu­raa että jos­sain hiililauhde­voimala tuot­taa kak­si yksikköä sähköä vähemmän.

    Viereiselle ton­tille tehdään kol­mas talo joka liit­tyy yhtiöön. Jos siihen laite­taan läm­pöpump­pu, niin se vie yhden yksikön sähköä. Tämän jäl­keen pörssin myy­dään yksi yksikkö vähem­män sähköä, eli hiililauhde­voimala jos­sain tuot­taa yhden yksikön lisää sähköä.

    Jos taloon taas laite­taan saman­lainen mini­tur­bi­i­ni, niin sähköä on myytäväk­si kak­si yksikköä enem­män, eli jos­sain joku hiililauhde­voimala tuot­taa kak­si yksikköä vähem­män sähköä.

    Jos kaikissa kolmes­sa talos­sa olisi läm­pöpump­pu, niin tarvit­ta­va sähkö voitaisi­in tuot­taa henkilöko­htaisel­la ydin­voimalal­la. Tosin ei kan­nat­taisi tehdä kuin yhden yksikön tuot­ta­va voimala, kos­ka puo­let vuodes­ta ei tarvi­ta enem­pää ja samaan aikaan yli­jäämäsähköstä saa huonon hin­nan kos­ka muual­lakaan ei läm­mitetä. Eli puo­let vuot­ta ostet­taisi­in kak­si yksikköä sähköä pörssistä, jon­ka tuot­taa joku hiililauhde­voimala jossain.

    Fik­ti­ivisen teknistaloudel­lisen jär­jeste­lyn kaut­ta yhtiö voisi ostaa osu­u­den pitkin Euroop­paa levite­tys­tä tuulivoimas­ta, joka tuot­taa yhden yksikön sähköä kesäl­lä ja kak­si talvel­la. Mut­ta edelleen joudut­taisi­in osta­maan yksi yksikkö talvel­la sähköä pörssistä, jon­ka tuot­taa joku hiililauhde­voimala jossain.

    Yhteis­tuotet­tu kaukoläm­pö ei ole täy­de­li­nen ratkaisu, se vaan on tässä reaal­i­todel­lisu­udessa parem­pi kuin muut tuotan­to­ta­vat. Parem­paa on tehokku­u­den paran­t­a­mi­nen joko läm­mi­tys­tarvet­ta pienen­tämäl­lä tai hukkaläm­mön parem­pi hyö­tykäyt­tö, nykyi­nen kaukoläm­pö on 70% hukkaläm­pöä jota syn­tyy sähkön­tuotan­non sivutuotteena.

    Vastaa

25. “Sil­lon pitää tietenkin huomioi­da ne ajat, jol­loin tuulimyl­lyt ei pyöri ja sähkö tuote­taan jol­lain muul­la ja toden­näköis­es­ti vielä nor­maalia tuotan­toa heikom­mal­la hyö­ty­suh­teel­la (kaa­sumoot­to­ril­la?).”

    Tuuliener­giaa voi myös varas­toi­da eli huimapyörien varas­toin­tite­ho on suuri ‚paljon parem­pi kuin akkujen

    Vesivoimaa voidaan hyö­dyn­tää myös varas­toimiseen eli pumpataan tuulel­la vet­tä pato­jen yläpuolelle

    Tai varas­toidaan­läm­pönä suo­la-akkui­hin esim Helsin­gin hiili-ja öljy­lu­o­lat riit­täi­sivät varas­toimaan suuren osan tarvit­tavas­ta kaukolämmöstä.Niihin voidaan varas­toi­da mysö kauko­jäähdy­tyk­sen tuo­ma lämpö

    Vastaa

26. Turve on kyl­lä hyvin saas­tut­ta­va CO2-lasken­nas­sa MUTTA ei ollenkaan niin paha kuin maaläm­pö, suo­rasähkö tai ilmalämpöpumput.

    Sopi­val­la ajat­te­lu­taval­la pitää paikkansa, mut­ta nyt ver­rataan ilois­es­ti appel­si­ine­ja ja lanttuja.

    Lassin ajat­te­lu­tavas­sa vai­h­toe­hdot ovat:

    1. tuote­taan sähköä ja läm­pöä turpeel­la, käytetään läm­pöä lämmittämiseen

    2. tuote­taan sähköä kivi­hi­ilel­lä, läm­mitetään lämpöpumpulla

    Näi­den vai­h­toe­hto­jen välil­lä kakko­nen on toki huonom­pi vaihtoehto.

    Nämä eivät kuitenkaan ole vai­h­toe­hto­ja, kos­ka turpeen lisäpolt­to ei tuo lisää kaukoläm­mön käyt­täjiä, eikä turpeen polt­tamisen vähen­tämi­nen vähen­nä kaukoläm­mön käyt­täjiä. Todel­lisu­udessa vai­h­toe­hdot ovat:

    1. Tuote­taan yhdis­tet­tyä sähköä ja läm­pöä turpeel­la, käytetään läm­pö kaukoläm­pöön ja osa sähköstä maalämpöön.

    2. Tuote­taan yhdis­tet­tyä sähköä ja läm­pöä kivi­hi­ilel­lä, käytetään läm­pö kaukoläm­pöön ja osa sähköstä maalämpöön.

    Näin sik­si, että sähkön ja kaukoläm­mön kulu­tus­määrät ovat riip­pumat­to­mia polt­toaineesta. Ja näistä vai­h­toe­hdoista kakko­nen onkin mon­es­sa asi­as­sa parem­pi. Päästöt ovat pienem­mät, polt­toaine­tuotan­to ei pilaa luontoa.

    Toisin sanoen turpeen viher­pe­su vetoa­mal­la yhteis­tuotan­toon on epälo­ogista. Polt­toaineena turve on kuitenkin samal­la viival­la kivi­hi­ilen kanssa.

    Tosin tässä kohdas­sa pitää ihan totu­u­den ystävänä tode­ta, että turpeen päästö­taset­ta ei saa ihan yhdel­lä numerol­la ker­toa. Jos turve on kotoisin suopel­loil­ta, niin se kan­nat­taa oikeasti kerätä pois. Sama kos­kee rajoituksin myös met­säo­jitet­tua suo­ta. Mut­ta jos suo­ta ei ole ojitet­tu, sen ojit­ta­mi­nen on melkoinen GHG-pommi.

    Vastaa

27. San­teri Oksa­nen: Mielestäni tuos­sa ole­tuk­ses­sa tehdään erit­täin suuri virhe. Ei sähkön­tuotan­nos­sa, kuten muus­sakaan tule laskea ain­oas­taan mar­gin­aalipäästöjä. Nimit­täin näin lask­ien saataisi­in Suomen sähkönku­lu­tuk­sen lasken­nal­liset päästöt moninker­tais­tet­tua, ilman minkään­laisia todel­lisia muutoksia.

    Olen argu­men­toin­ut joskus ihan samaa, mut­ta tarkem­min ajat­tellen, mihin oikeas­t­aan tarvi­taan muu­ta kuin mar­gin­aalipäästöä? Eli siis mitä sem­moi­sel­la luvul­la kun Suomen päästöt oikeas­t­aan tekee? Jos halu­taan vähen­tää päästöjä, niin pitäisi tiet­tää miten ne muut­tuu mar­gin­aalis­sa eikä keskimäärin. Jos halu­taan sub­ven­toi­da tai verot­taa, niin sama jut­tu. Jos halu­taan lis­ta­ta syn­tisiä niin keskipäästöt on oikea tapa, mut­ta mik­si haluttaisiin?

    Sama virhe voidaan tehdä myös esimerkik­si joukkoli­iken­teelle; se on päästötön­tä kun mar­gin­aalipäästöt on nolla.

    On ja ei, riip­puu muu­tok­sen suu­ru­ud­es­ta, mut­ta mik­si tämä on virhe? Kun puhumme joukkoli­iken­teen päästöistä tai kus­tan­nuk­sista, niin kon­tek­sti on se että miten päästöt tai kus­tan­nuk­set muut­tuvat jos lisäämme tai vähen­nämme joukkoli­iken­nett­tä. Mar­gin­aal­i­tarkastelu on tähänkin oikea.

    Mut­ta käytän­nössä nykyisessä sähköverkos­sa tuulivoimaa voi olla 10 – 20%, ydin­voimaa ehkä 30 – 40%, jol­loin jo näil­lä voidaan tuot­taa sähköä päästöt­tömästi 50 % kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta. Eikä se 50 % osu­us siitä muu­tu, vaik­ka Tep­po rak­en­taisikin taloon­sa läm­pöpumpun kaukoläm­mön sijaan.

    Sanois­in että muut­tuu. Jos Tep­po ottaa läm­pöpumpun kaukoläm­mön sijaan niin kausilu­on­teinen kulu­tus kas­vaa, mikä efek­ti­ivis­es­ti pienen­tää perusvoiman osu­ut­ta, jos taas Tep­po ottaa läm­pöpumpun suo­rasähkön sijaan niin tois­in­päin. Eli se vaikut­taa polt­tovoimal­la tuote­tun sähkön osuuteen.

    Vastaa

28. Panu Heinonen:
    Lähtisin liput­ta­maan geot­er­misen ener­gian puoles­ta. Ei siis maaläm­mön vaan sen mitä löy­tyy Suomes­takin tuol­ta ~10 kilo­metrin syvyy­destä. Suomen kalliop­erä on vakaa­ta, joten siihen on tur­val­lista pora­ta. Se on myös kovaa ja kylmää, joten poraami­nen on vaival­loista ja se pitää tehdä syvälle. Mut­ta jos ver­taa ydin­voimalaan niin poraami­nen on suo­ras­taan las­ten leikkiä. Ener­giaa ei toki tule läh­eskään niin paljon per yksikkö, mut­ta geot­er­mi­nen on käytän­nössä raja­ton ener­gian­lähde eikä se kulu­ta mitään. Ja läm­pöähän tässä maas­sa tarvitaan.
    Riske­jäkin toki on: kiertävän veden mukana tulee raskas­met­alle­ja ja mui­ta myrkyl­lisiä ainei­ta syvältä maan uumenista, jot­ka täy­tyy hoitaa asial­lis­es­ti. Mut­ta toisaal­ta voihan sieltä löy­tyä porauk­ses­sa vaik­ka vähän kul­taa ja timant­te­jakin, kuka tietää.

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Tosin syvin koskaan tehty porareikä taitaa olla juuri tuo 10 km. 100 metrin 140 millin läpimit­tainen porakai­vo mak­saa 31 euroa metri aloi­tushin­nan jäl­keen, joten peri­aat­teessa reikä mak­saisi run­saat 300.000 euroa, mut­ta eipä taide­ta ihan vaki­o­lait­teil­la kovin syvälle päästä.

    Lainaan siis koulu­ni rehto­ria: “Jääkää miettimään!”

    Vastaa

29. Oli­pas Osmo täyn­nä pyhää vihaa.

    Asi­aa voinee tarkastel­la myös toiselta kannalta:

    1) tämä sub­ven­tio n.1e /MWh eli 0,1 snt/ kWh tun­tuu aika pieneltä. (Laskukaa­va on pitkä kuin via Appia.) Jaet­tuna koko sähkölaskulle taitaa tehdä vajaat 0,015 snt /kWh eli siinä run­saan promillen tavallsien Pul­li­aisen vuo­tuis­es­ta sähkölaskusta

    2) kat­so­taan­pa ensin eri polt­toainei­den omi­an­si­hi­ilid­iok­sidipäästöjä (Wikipedia:http://fi.wikipedia.org/wiki/Turve )

    Polt­toainei­den ominaishiilidioksidipäästöt[10] Polt­toaine (g CO2 / kWh)
    Maakaa­su 15,3
    Nestekaa­sut 18,1
    Lentopetroli 20,3
    Moot­toriben­si­init 20,3
    Dieselöljy 20,4
    Kevyt polt­toöljy 20,6
    Raskas polt­toöljy 21,9
    Kivi­hi­ili 26,3
    Jyrsin­turve 29,4
    Kok­si 30,0
    Puutähde 30,4
    Mustal­ipeä 30,4

    Kok­sil­la suhde on huonom­pi kuin kivi­hi­ilel­lä, mut­ta tämä ei ole mikään syy olla kui­v­atis­laa­mat­ta kivi­hi­iltä koksiksi.

    3) Kir­joit­ta­jal­ta oli jäänyt huo­maa­mat­ta, että jok­seenkin kaik­ki maamme tur­voimalat tuot­ta­vat sekä sähköä että kaukoläm­pöä hyö­ty­suhde 90 %). Turve myös on tarpelli­nen kui­va-aine puun polttamiseksi.

    Ain­oa poikkeus on Haa­pave­den voimalaitos Pohjois-Poh­jan­maal­la. Haa­pavesi taitaa olla Suomen soisin kun­ta, ja tämä tuo ter­ve­tullei­ta työti­laisuukia ja tulo­ja alueelle.

    Soiden kui­v­atuk­ses­ta voidaan olla mon­taa mieltä. Olin aiko­nani ehkä vähän liikaa kuun­nel­lut met­säti­eteen pro­fes­sori Kuller­vo Kuuse­laa*, joka piti sitä hölmöytenä.. Toinen metästi­eteen pro­fes­sori, haa­paveti­nen Olavi Huikari (s. 1923) vuorostaan oli huolel­lisil­la tutkimuk­sil­laan voin­ut osoit­taa oji­tuk­sen paran­ta­van met­sänkasvua. Hän oli kir­joit­tanut tästä varsin eloisan kuvauk­sen kir­jas­saan Ark­tis­ten met­sien kasvun ihme (Ter­ra Cog­ni­ta 1998)

    Haa­pavedel­lä syn­tyneelle isku­lause “Puul­la parem­pi­in päivi­in” merk­it­si sitä, että pienvil­jeli­jä-met­sä­työmies per­heessä vih­doinkin saat­toi käy­dä lev­olle vat­sa täytenä. **

    4) Turvevoimalat ovat joko sisä­maas­sa tai jotkut Poh­jan­maan ran­nikol­la. Hiilen rah­taami­nen sinne varsinkaan talvi­o­lois­sa ei ole kovin ene­giate­hokas­ta puuhaa.

    Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että Lapin ja Poh­jan­maan kar­tan tutkimi­nen yllät­tää sekä soiden että suo-ojien määrän suh­teen. Liikaa on liikaa hyvässäkin, sanoi­vat muinaiset kreikkalaiset.

    * ALYn (Aka­teem­i­nen Lib­er­aaliy­hdis­tys) puheen­jo­hta­ja Ilk­ka Kuusela oli hänen poikansa. KK: myös alusti Kri­it­tisel­lä Korkeakoululla.

    ** ystäväni oli sotien alla syn­tynyt Nurmek­ses­sa met­sä­työn­jo­hta­jan per­heeseen, siis kuu­lui kun­nas­sa suo­ras­taan alem­paan keskilu­okkaan ja saat­toi käy­dä keskik­oulun. “Ja minä muis­tan vieläkin sen ainaisen näläntunteen.”

    Vastaa

    1. Turv­bet­ta käyt­tävät vastapainevoimalat eivätr ymmärtääk­seni pääse naut­ti­maan syöt­tö­tar­iff­ista. Tämän edun ehtona on lauhdeläm­mön ajami­nen mereen. haaskaaminen.

       Vastaa

30. Kiitok­sia sel­ven­nyk­sistä. En ole tul­lut ajatelleek­si, että jokainen sähkölait­teeni kulut­taa sitä pahin­ta sähköä. Keille se ydin­sähkö menee? No, ymmär­rän kyl­lä peri­aat­teen, mut­ta noin lask­ien kaik­ki sähkönku­lu­tus on tosi saas­tut­tavaa, ellei saa­da maa­han tarpeek­si ydin­voimaloi­ta ja tuulimyllyjä.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Turv­bet­ta käyt­tävät vastapainevoimalat eivätr ymmärtääk­seni pääse naut­ti­maan syöt­tö­tar­iff­ista. Tämän edun ehtona on lauhdeläm­mön ajami­nen mereen. haaskaaminen.

    Ehkä joku voisi suo­ran kysyä tämän ao. voimaloista. Tai sit­ten syöt­tö­tar­if­fia mak­se­taan sil­loin kun hukkaläm­pöä ei voi käyt­tää hyödyk­si. Kuka kesäl­lä läm­mi­tys­tä tarvit­see? Sen sijaan sähvöä paperite­hdas tarvit­see ympäri vuoden.

    Vastaa

    1. Markku
       Kat­so nyt vikka siitä laista. Siinä puhutaan vain lauhde­voimaloista. Tai ainakin puhut­ti­in tuos­sa vuon­na 2010 päät­tyneessä lais­sa, enkä usko, että tätä on laajennettu.

       Vastaa

32. tpyy­lu­o­ma: On ja ei, riip­puu muu­tok­sen suu­ru­ud­es­ta, mut­ta mik­si tämä on virhe?

    Mar­gin­aal­i­tarkastelu on virhe sil­loin kun käsitel­lään derivaat­to­ja, vahin­gos­sa ajatel­laan että ceteris paribus pätisi muual­la kuin tarkastelupis­teen välit­tömässä ympäristössä ja ekstrapoloidaan johtopäätök­set tämän ympäristön ulkopuolelle.

    Mar­gin­aal­i­tarkastelu ei ole virhe kun muis­te­taan tarkastel­la eri­laisia rel­e­vant­te­ja mar­gin­aale­ja. Tämä on enem­män empiri­aa kuin ennus­tamista. Esimerkik­si ener­gias­trate­gian arvioimisek­si jokin 50 vuo­den mar­gin­aali on ihan järkevä, eikä siihen tarvit­tavaa infor­maa­tio­ta löy­dy jostain sähköpörssin korrelaatioista.

    Vastaa

33. MIVa:
    Kiitok­sia sel­ven­nyk­sistä. En ole tul­lut ajatelleek­si, että jokainen sähkölait­teeni kulut­taa sitä pahin­ta sähköä. Keille se ydin­sähkö menee? No, ymmär­rän kyl­lä peri­aat­teen, mut­ta noin lask­ien kaik­ki sähkönku­lu­tus on tosi saas­tut­tavaa, ellei saa­da maa­han tarpeek­si ydin­voimaloi­ta ja tuulimyllyjä.

    Tässä on help­po tosi­aan men­nä sekaisin rajapäästöistä ja keskipäästöistä. Useim­miten käytetään keskipäästöjä, vaik­ka samoin useim­miten se on väärin.

    Jos halu­taan ver­ra­ta vaikka­pa koti­talouk­sien ja teol­lisu­u­den sähkönku­lu­tuk­sen aiheut­tamia päästöjä, on perustel­tua käyt­tää keskimääräisiä päästöjä, kos­ka sitä sähköä ei ole mitenkään eri­tyis­es­ti korvamerkitty.

    Sen sijaan jos halu­taan tietää sähköä säästävien tai kulu­tus­ta lisäävien investoin­tien vaiku­tus päästöi­hin, pitää käyt­tää rajapäästöä. Tämä kos­kee hyvinkin kotien läm­mi­tysjär­jestelmäpäätök­siä tai vaik­ka liiken­teen siirtämistä sähköiseksi.

    Aina siis pitää kat­soa kokon­aisu­u­den päästöjä investoin­nin kanssa tai sen vai­h­toe­hto­jen kanssa. Otan esimerkik­si ydin­voimalan. Jos meille raken­netaan 1 GW ydin­voimaka­p­a­siteet­tia, se tuot­taa vuodessa noin 8 TWh sähköä, joka pudot­taa vas­taa­van määrän lauhde­voimal­la tuotet­tua kap­a­siteet­tia verkos­ta. Päästövähen­nys vuosi­ta­sol­la on ainakin 6 miljoon­aa tonnia.

    Tähän voi kuitenkin heti heit­tää parikin vas­ta-argu­ment­tia. Eikö tuol­lainen ydin­voimala houkut­tele ener­giain­ten­si­ivistä teol­lisu­ut­ta meille? Ja eikö perusvoiman run­sas saatavu­us vähen­nä intoa säästävän teknolo­gian käyttöön?

    Ensim­mäisessä kohdas­sa kysymyk­seen ei ole help­poa vas­taus­ta. Voi olla, että run­sas ydin­voima houkut­telisi esimerkik­si met­allin­jalostus­ta (elek­trolyysi, kaar­i­u­u­nit) meille. Globaali (se ain­oa tärkeä) päästö­vaiku­tus kuitenkin riip­puu siitä, lisäisikö ko. teol­lisu­u­den tulem­i­nen joko tuot­tei­den kysyn­tää tai niiden omi­nais­päästöjä (huonom­pi teknolo­gia, pitkät kul­je­tuk­set). Yleen­sä tässä kohdas­sa päästään epä­var­maan nol­lal­in­jaan, ts. ne tuot­teet kuitenkin tehtäisi­in jossain.

    Jälkim­mäiseen kysymyk­seen (lisääkö help­po saatavu­us tuh­laamista) voi saa­da eri­laisia vas­tauk­sia. Jos ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen alen­taa sähkön hin­taa, se vähen­tää sähkön säästämistä ja antaa tilaa ener­giate­hot­tomille ratkaisuil­la (kuten vaikka­pa suo­ra sähköläm­mi­tys). Mut­ta ale­neeko sähkön hin­ta? Kyse­hän on euroop­palais­es­ta markkina-alueesta.

    Kimu­rant­tia… Ja vielä kimu­ran­tim­mak­si menee, kun mietitään rajapäästö­jen sovel­let­tavu­ut­ta. Nehän eivät ilmi­selvästi toi­mi ääret­tömän pitkälle, kos­ka muuten­han riit­tävästi säästämäl­lä kivi­hi­ili alka­isi juos­ta takaisin kaivoksiin.

    Ydin­voimaa ei vält­tämät­tä voi olla rajat­tomasti, kos­ka sitä pitää ajaa käytän­nössä koko ajan täy­del­lä tehol­la tek­nis-taloudel­li­sista syistä. Tuulivoimaa ei voi olla rajat­tomasti, kos­ka se ei ole säädet­tävää, eikä sitä ole saatavil­la. Vesivoimaa ei voi olla rajat­tomasti, kos­ka sitä vain ei ole saatavil­la kuin tiet­ty määrä.

    Täl­lä het­kel­lä mei­dän sähköverkkoalueel­lamme (pääosa Euroop­paa, osin Venäjä) käytetään erit­täin suuri määrä fos­si­ilista lauhde­voimaa. Sak­san päätök­set luop­ua ydin­voimas­ta vielä lisäävät tätä määrää tule­vaisu­udessa. Näin ollen ydin­voimalle ei ole sähköverkon rak­en­teen kaut­ta tule­vaa teknistä ylära­jaa ihan lähel­lä vastassa.

    Sama kos­kee myös tuuli- ja aurinkovoimaa. Ne ovat toki aika spo­ra­disia luon­teeltaan, mut­ta Euroopas­sa on vielä aika paljon vesivoimaa tarvit­taes­sa tas­apain­ot­ta­maan tuotan­to­vai­htelui­ta. Lisäk­si tuotan­to­vai­hteluista tule­vat ongel­mat ovat pääosin taloudel­lisia, kos­ka reaali­aikainen hin­nan­muo­dos­tus säätää kulutusta.

    Ja ilman muu­ta sama kos­kee myös sähkön säästämistä. Sitä on vaikea säästää niin paljon, että säästön mar­gin­aali­vaiku­tus ei olisi fos­si­ilisen lauhde­voiman tuotan­non vähen­e­m­i­nen. Euroopas­sa fos­si­il­isil­la tehdään noin 2/3 sähköstä, joten karkeasti tuon ver­ran saa säästää ennen kuin tulee raja vastaan.

    —

    Mut­ta ei tämä ihan näinkään help­poa ole. Jos olete­taan, että nyt voimas­sa ole­va päästökaup­pasys­tee­mi toimisi tule­vaisu­udessakin, tilanne muuttuu.

    Päästökau­pan alla päästöt ovat riip­pumat­to­mia investoin­neista. Päästökaup­pa toki muut­taa päästämisen hin­taa, mikä ohjaa investoin­tia, mut­ta näp­pärästi markki­na­t­alous hoitaa likaisen työn.

    Tässä maail­mas­sa siis ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen lisää ener­gian tuotan­toa ja kulu­tus­ta, ja ydin­voimalan pois­t­a­mi­nen käytöstä las­kee ener­gianku­lu­tus­ta. Sen jäl­keen ydin­voimalal­la on vain negati­ivisia ympäristö­vaiku­tuk­sia ja sähkön hin­taa alen­ta­va vaikutus.

    Ja jos halu­an rak­en­taa amerikkalaistyylisen talon suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä, yksinker­taisil­la laseil­la ja ilman eristys­tä, se muut­taa vain kukka­roni sisällystä, ei kokonaispäästöjä.

    Kaik­ki syöt­tö­tar­if­fit ovat turhia, kos­ka päästön hin­ta tulee automaat­tis­es­ti sille tasolle, jol­la riit­tävä määrä vähäpäästöistä kannattaa.

    Kau­nista ja yksinker­taista. Jostain syys­tä vähän epäilen, että EU-päätök­sen­teossa päät­täjät kuitenkin osoit­ta­vat, että tässä kohdas­sa yksi päätök­sen­teon edel­ly­tyk­sistä — esp. cojones — puut­tuu. Nimit­täin kukaan ei kuitenkaan uskalla tehdä sel­l­aisia päätök­siä, joil­la päästöoikeu­den hin­ta olisi esimerkik­si 300 e/t, mikä olisi täl­lä het­kel­lä oikea taso.

    Ja kos­ka asia siis on näin, niin sähkönku­lu­tus­ta muut­tavis­sa investoin­neis­sa oikea päästök­er­roin on tekni­nen tuotan­non rajapäästök­er­roin, joka on noin 800 g/kWh.

    Vastaa

    1. Viherinssi kiitos
       Min­un piti kir­joit­taa tästä samas­ta, mut­ta aikaa säästyi.
       Sen ver­ran voi lisätä, että vah­va argu­ment­ti tuo­ta mar­gin­aalipäästöä kohtaan on, että ilman sähköläm­mi­tys­tä tänne ei ehkä kan­nataisi rak­en­taa niin mon­ta ydin­voimalaa kuin on tarpeen. Joskus vuodes­ta 2020 alka­en siis sähköläm­mit­täjä voi vedo­ta ydin­voimaan, mut­ta ei vielä.

       Vastaa

34. Markku af Heurlin: Polt­toainei­den ominaishiilidioksidipäästöt[10] Polt­toaine (g CO2 / kWh)
    Maakaa­su 15,3
    Nestekaa­sut 18,1
    Lentopetroli 20,3
    Moot­toriben­si­init 20,3
    Dieselöljy 20,4
    Kevyt polt­toöljy 20,6
    Raskas polt­toöljy 21,9
    Kivi­hi­ili 26,3
    Jyrsin­turve 29,4
    Kok­si 30,0
    Puutähde 30,4
    Mustal­ipeä 30,4

    Nämä ovat sekä väärin että lievästi harhaan­jo­htavia kahdel­la tavalla.

    Se ensim­mäin “väärin” on nuo numerot. Esimerkik­si dieselöljyn omi­nais­päästö on 2660 g/l ja ener­giati­heys 36 MJ/l. Jako­laskul­la tulee noin 73 g/MJ. Kun sit­ten muis­te­taan vielä, että 1 kWh on 3,6 MJ, saadaan 263 g/kWh. Veikkauk­seni on se, että joku on tehnyt blondin perusvirheen ja sotkenut jakamisen ja ker­tomisen keskenään (ts. luvut ovat ker­toimel­la 3.6*3.6=12.96 poskellaan).

    Ja sit­ten ensim­mäi­nen harhau­tus tulee siitä, että läm­pöä mitataan kWh:na. Näin toki voi tehdä, mut­ta kun samas­sa keskusteluketjus­sa puhutaan sekä läm­möstä että sähköstä, asi­at menevät kovin hel­posti sekaisin. Jos noil­la polt­toaineil­la tehdään hyvässä voimalas­sa sähköä, pitää päästöt jakaa noin 0,45:llä (eli ker­toa 2,2:llä). Tosin esimerkik­si puun tai muun vas­taa­van raa­ka-aineen kanssa voi olla hyvin vaikeaa päästä näin hyvi­in hyötysuhteisiin.

    Toinen harhau­tus on sit­ten se, että taulukos­sa on toki polt­toainei­den omi­naishi­ilid­iok­sidipäästöt, mut­ta käytän­nössä hiilen alku­peräl­lä on merk­i­tys­tä. Jos se on hiiltä, joka olisi joka tapauk­ses­sa pää­tynyt ilmake­hään (esimerkik­si puu), kokon­ais­vaiku­tus on lähel­lä nol­laa. Ts. olen­naista on kuitenkin fos­si­ilisen hiilen polttaminen.

    Vastaa

35. Markku af Heurlin: Soiden kui­v­atuk­ses­ta voidaan olla mon­taa mieltä.

    Var­masti voidaan olla mon­ta mieltä, mut­ta täl­lä vuosi­tuhan­nel­la tehdyt nimeno­maan hiilen sit­o­mista mit­taa­vat tutkimuk­set ovat kyl­lä mon­es­ta asi­as­ta jo kohtu­ullisen yksimielisiä. Aika hyvä yhteen­ve­to löy­tyy VTT:n tiedot­teesta 2550 (“Turpeen tuotan­to ja käyt­tö / yhteen­ve­to selvi­tyk­sistä”). Siinä on käy­ty läpi asi­as­ta tehtyjä selvi­tyk­siä. Yhteen­ve­to on se, että jos se turve ote­taan suopel­lol­ta, se saadaan varsin hyväk­si kasvi­huonekaa­su­taseeltaan paris­sas­adas­sa vuodessa. Muuten turve vas­taa kivihiiltä.

    Ja jos tulee epäi­lyjä siitä, mikä viher­ta­ho tämän selvi­tyk­sen on tilan­nut, niin sen on tilan­nut Mat­ti Van­hasen (kesk.) hal­li­tuk­ses­sa olleen Mau­ri Pekkarisen (kesk.) johta­ma ministeriö…

    Vastaa

36. Osmo, voisit hyö­dyn­tää näitä laadukkai­ta kom­ment­te­ja blo­gis­sasi hie­man enem­män. Viherinssin tek­sti esimerkik­si ansait­sisi hel­posti isom­man yleisön kuin se tääl­lä kom­ment­tien poh­jal­la saa. Esim blogi­postaus viikot­tain jos­sa nos­te­taan esille hyviä kom­ment­te­ja? Tai sit­ten blo­gin sivu­palkki­in “viimeisim­mät kommentit”-kohdan lisäk­si “Osmon suosik­it”. Ehkä myös “peukute­tu­im­mat”?

    Vastaa

    1. Airbag
       Mie­lenki­in­toinen esi­tys. Pan­naan hark­in­taan. Tuot­taa tieysti taas lisää työtä.

       Vastaa

37. Viherinssi: Yhteen­ve­to on se, että jos se turve ote­taan suopel­lol­ta, se saadaan varsin hyväk­si kasvi­huonekaa­su­taseeltaan paris­sas­adas­sa vuodessa.

    Eiks tuol­lainen parisa­taa vuot­takin ole hie­man pitkä aikaa? Eikös kuitenkin olisi syytä saa­da kasvi­huonekaa­su­jen määrä vakiintumaan/laskemaan lähivu­osikym­me­nien aikana?

    Vastaa

38. Ode:

    Turv­bet­ta käyt­tävät vastapainevoimalat eivätr ymmärtääk­seni pääse naut­ti­maan syöt­tö­tar­iff­ista. Tämän edun ehtona on lauhdeläm­mön ajami­nen mereen. haaskaaminen.

    Turpeen syöt­tö­tar­iff­is­sa on kyse mekanis­mista, jol­la vaikute­taan lauhde­voimalaitosten ajo­järjestyk­seen siten, että turve­laitok­set käyn­nis­tetään aina ennen öljy- ja kivihiililauhdevoimaloita. 

    Ihan yksinker­tais­taen, jos kivi­hi­ilen hin­ta on sel­l­ainen, että hiilivoimala kan­nat­taisi käyn­nistää ennen turve­laitos­ta, syöt­tö­tar­if­fin kaut­ta kor­jataan tilanne sel­l­aisek­si, että kansan­talous hyö­tyy ja käytetään koti­maista turvetta.

    Kun kyse on lauhde­voimalaitosten ajo­järjestyk­ses­tä eivät vastapainevoimalat luon­nol­lis­es­tikaan saa tukea. Ne ovat ilman tukeakin ajo­järjestyk­sessä ennen hiililauhdetta.
    Halu­aisitko sinä Ode tosi­aankin antaa lisää tukea sel­l­aisillekin turvevoimaloille, jot­ka eivät sitä tarvitse?

    Tuk­ilistal­la on kyl­läkin CHP-laitok­sia (Pietarsaari, Seinäjo­ki, Oulu), mut­ta ne ovat väliot­to­lauh­du­tus­laitok­sia, jot­ka pystyvät toim­i­maan lauhde­voimaloina kesäl­lä kun kaukoläm­pöä ei kulu tarpeeksi.
    Varsi­naisi turve­lauhde­voimaloi­ta Suomes­sa on vain yksi (Haa­pavesi).

    Vastaa

39. Ode:

    Tiedok­si, että tuo turpeen syöt­tö­tar­if­fi on päät­tynyt 2010 lopussa. 

    Syöt­tö­tar­if­fia on jatket­tu niin, että se kiertää val­tion bud­jetin kaut­ta eli tuen mak­saa viimekädessä valtio. 

    Ode, oletko ihan var­ma, että turpeen syöt­tö­tar­if­fia on tosi­aankin jatkettu?

    TEM:issä valmis­telti­in esi­tys uudek­si tuk­i­laik­si vuosille 2011–2015, mut­ta minä en ainakaan löy­dä Fin­lex­istä mitään merkke­jä, että esi­tys olisi eden­nyt laik­si asti.

    Link­ki TEM:in 2011 lakiehdo­tuk­seen “laki
    polt­to­turpeel­la lauhdutusvoimalaitoksissa
    tuote­tun sähkön tuotantotuesta”

    http://www.tem.fi/index.phtml?s=3987

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku
    Kat­so nyt vikka siitä laista. Siinä puhutaan vain lauhde­voimaloista. Tai ainakin puhut­ti­in tuos­sa vuon­na 2010 päät­tyneessä lais­sa, enkä usko, että tätä on laajennettu.

    Käsit­tääk­seni en väit­tänyt mitään asi­aa koske­van lain sisäl­löstä, enkä väit­tänyt sitä tun­te­vani, en edes lain nimeä saati säätöaikaa. OS on eduskun­nan jäsen, ja hänelle mak­se­taan palkkaa mm. siitä että pere­htyy lakei­hin ja kat­soes­saan aiheel­lisek­si esit­tää niihin mutoksia.

    Totesin vain, että kivhi­ilen ja turpeen omi­nais­CO2-päästöt ovat lähel­lä toisi­aan, ja että suuri tai suurin* osa turpeesta käytetään sähkön ja kaukoläm­mön yhteis­tuotan­nos­sa. Käsit­tääk­seni kumpikin väite on todennettavissa.

    * Kumpi, siitä min­ul­la ei ole varmuutta.

    Vastaa

41. Turpeen käyt­töä tue­taan tai tuet­ti­in vain puh­taas­sa sähkön­tuotan­nos­sa (lauhde­voimalas­sa) eikä kom­bivoimalas­sa (vastapainevoimalas­sa). Tämä lie­nee käynyt selväk­si. Myös uusi­u­tu­via ener­gian­lähetiä, puuta,m tuulivoimaa jne. tue­taan, mut­ta toisen lain perus­teel­la. En tunen asi­aa tarkemmin.

    Viherinnsi kir­joit­ti:

    ”Nämä ovat sekä väärin että lievästi harhaan­jo­htavia kahdel­la tavalla.
    Se ensim­mäin “väärin” on nuo numerot. Esimerkik­si dieselöljyn omi­nais­päästö on 2660 g/l ja ener­giati­heys 36 MJ/l. Jako­laskul­la tulee noin 73 g/MJ. Kun sit­ten muis­te­taan vielä, että 1 kWh on 3,6 MJ, saadaan 263 g/kWh. Veikkauk­seni on se, että joku on tehnyt blondin perusvirheen ja sotkenut jakamisen ja ker­tomisen keskenään (ts. luvut ovat ker­toimel­la 3.6*3.6=12.96 poskellaan).”

    Ker­roin läh­teek­si Wikipedi­an, johon kuten mui­hinkin lähteisi­in suh­taudun aina varauk­sel­la. Wikipedi­an lähde oli vuorostaan Suomen tilas­tolli­nen vsk. Viherinnssin laskel­ma ja totea­ma run­saan dekadin virhe ilmeis­es­ti ovat oikeat..

    Oleel­lista tässä kuitenkin ovat omi­nais­päästö­jen suh­teet. Ja erot eivät ole oleel­liset. Eri­tyis­es­ti kivi­hi­ili ja turve (joka oikeas­t­aan on suurek­si osak­si hiiltä, ja voidaan tulki­ta kivi­hi­ilen esi-esi­as­teek­si) ovat lähel­lä toisiaan.
    Omi­nais­päästöt ovat oikein­ta esit­tää absolu­ut­tisi­na arvoina, sil­lä hyö­ty­suhde riip­puu käyttötavasta.

    ”Ja sit­ten ensim­mäi­nen harhau­tus tulee siitä, että läm­pöä mitataan kWh:na. Näin toki voi tehdä, mut­ta kun samas­sa keskusteluketjus­sa puhutaan sekä läm­möstä että sähköstä, asi­at menevät kovin hel­posti sekaisin.”

    Tässä ei ole mitään väärää. Snad­i­na kuvit­telin, että polt­to­moot­tor­in­te­hoa vain voi mita­ta hevosvoimis­sa, öljy­polt­ti­men tehoa kilo­kalor­eina tun­neis­sa ja sähköte­hoa kilo­wa­teis­sa, vaik­ka kyse on samas­ta asi­as­ta. Öljykat­ti­lan anta­maläm­pöte­ho ilmais­taan nykyään kilo­wa­teis­sa, samoin maaläm­pöpump­pu­jen jne..

    Min­ulle jäi epä­selväk­si onko Lakiehdo­tus turve­lauh­du­tusvoiman tuotan­totues­ta 2011–2011 käsitel­ty ja hyväksyt­ty eduskun­nas­sa. Fin­lex ei tun­tenut haku­sanaa ” turve­lauh­du­tusvoima”. Ehkä joku toinen tietää.

    Ehdo­tus sinän­sä vaikut­ti perustel­lul­ta ja selkeästi esitetyltä. Samoin täy­tyy kiit­tää viras­to­jen ja muiden taho­jen lausun­to­jen asiallisuutta. 

    Oleel­lista oli, mikä käsit­tääk­seni tässä keskustelus­sa kävi selväk­si: 1) Tarkoi­tus ei ole ojit­taa uusia suoaluei­ta turpeen­tuotan­toon, 2) eikä rak­en­taa uusi ainakaan puh­taasti turvevoimalaitok­sia. ja 3) tarkoi­tus oli ja on suo­jel­la koti­maista polt­toaine­tuotan­toa väistämät­tömiltä hiilen hin­nan heilahteluil­ta, mitä itsekin pidän mielekkäänä. Vuon­na 2009 tuki oli noin 1 euro koti­talout­ta kohti vuodessa.

    Ote luon­nok­ses­ta hal­li­tuk­sen esitykseksi

    ”on ollut ajanjaksolla:
    1.5.2007—31.12.2007 1,44 miljoon­aa euroa,
    1.1.2008—31.12.2008 0,15 miljoon­aa euroa,
    1.1.2009—31.12.2009 3,04 miljoon­aa euroa.
    Nyky­istä lakia valmis­teltaes­sa on arvioitu,
    että syöt­tö­tar­if­fi­jär­jestelmän kustannukset
    oli­si­vat olleet enim­mil­lään 10,6 miljoonaa
    euroa. Nykyisen lain mukainen tuki on ollut
    huo­mat­tavasti ennal­ta arvioitua pienempi,
    kos­ka vuo­den 2007 aikana päästöoikeuden
    hin­ta on ollut alhainen. Vuon­na 2008 kivihiilen
    hin­ta on ollut poikkeuk­sel­lisen korkealla,
    mikä on tehnyt polt­to­turpeesta kilpailukykyisen
    polt­toaineen suh­teessa kivi­hi­ileen, eikä
    tuen tarvet­ta ole ollut.”

    Mietiske­lin vain seu­raavaa: turvek­er­ros kas­vaa hitaasti, noin mil­limetrin vuodessa. Hehtaaria kohti se kuitenkin tekee 10 m³ (kui­va-ainet­ta?) eli enem­män kuin met­sän kasvu nor­maal­i­maal­la (?). Tietoyl­lät­ti min­ua kun kuulin sen ekan ker­ran erään luon­non­suo­jelua har­ras­ta­van tut­tava­pariskun­tani luona, joskus 8 vuot­ta sit­ten. Ojite­tul­la alal­la oji­tuk­sen aiheut­ta­ma vahinko on jo tapah­tunut, eikä ennal­lis­t­a­mi­nen aina ole mielekästä.

    Ja muutenkin miet­tii, miten maamme suo­varan­toa, noin 1/3 pin­ta-alas­tamme eli siinä 10 miljoon­aa hehtaaria voi hyö­dyn­tää ener­giat­aloudessa. Jos puo­let siitä jätetään luon­non­ti­laan niin käytössä ole­va toinen puoli kas­vaisi vuodessa 50 M km3 polt­to­turvet­ta. Tämä taitaa vas­ta­ta siinä 15 miljoon­aa litraa polt­toöljyä ener­gia­sisäl­löltään. Tämä ei ole vähäi­nen määrä.

    Toisaal­ta voi aivan oikein myös tode­ta, että soiden kasvu­un sitoutuu melkoinen määrä hiilid­iok­sidia. Sitäkään ei pidä vähätel­lä. Joku min­ua viisaampi voisi ker­toa mikä on järkevintä.

    Lopuk­si kaukoläm­mön hin­ta Keravalla
    Ener­gia­mak­su on 01.01.2012 alka­en 52,03 €/MWh(64,00 €/MWh sis. alv 23 %).
    Biokaukoläm­mön hin­tal­isä 4,07 €/MWh (5,00 €/MWh sis. alv 23 %).
    Mikäli polt­toaineen hin­nois­sa tapah­tuu oleel­lisia muu­tok­sia, voidaan ener­gia­mak­sua tarkistaa
    muut­tunei­ta kus­tan­nuk­sia vas­taavasti Ker­a­van Ener­gia Oy:n hal­li­tuk­sen päätöksellä
    Tämä on 14,52 e/MJ. Yhden MJ:n tuot­tamiseen tarvi­taan (90 %) hyö­ty­suh­teel­la siinä 30 cm³ raskas­ta polt­toöljyä (36 MJ/l). Laskinko oikein?

    Vastaa

42. Turpeen syöt­tö­tar­if­fikir­joituk­sesi sisäl­si epätarkkuuksia.

    1) Turve­lauh­teen syöt­tö­tar­if­fi on päät­tynyt 2010 lopussa.

    2) TEM valmis­teli esi­tyk­sen uudek­si tuk­i­laik­si, mut­ta esi­tys ei koskaan eden­nyt eduskuntaan.

    3) Val­tion bud­jetis­sa 2011 oli määrära­ha uudek­si tuotan­totuek­si, mut­ta kos­ka tukea koske­vaa lakia ei hyväksyt­ty, määrära­haa ei käytet­ty. Vuo­den 2012 bud­jetis­sa määrära­haa ei enää ole.

    4) Turpeen syöt­tö­tar­if­fi ei suinkaan ollut sel­l­ainen, että turve­lauh­teelle mak­se­taan aina 1 Eur/MWh. Jos kivi­hi­ilen hin­ta nousi tarpeek­si, tukea ei mak­set­tu ollenkaan. Laki oli voimas­sa 44 kuukaut­ta ja tukea ei mak­set­tu 25 kuukaudelta.

    5) Tuki oli suu­ru­udeltaan sel­l­ainen, että se juuri ja juuri teki turve­lauh­teesta halvem­paa kuin hiililauhde (siir­si turve­lauhde­voimalat ajo­järjestyk­sessä ennen hiililauhdet­ta). Sitä ei luon­nol­lis­es­tikaan mak­set­tu turvev­astapainevoimalle, kos­ka se on aina ajo­järjestyk­sessä ennen hiililauhdet­ta ilman tukeakin.

    Vastaa

43. MH kir­joit­ti:

    “Tämä on 14,52 e/MJ. Yhden MJ:n tuot­tamiseen tarvi­taan (90 %) hyö­ty­suh­teel­la siinä 30 cm³ raskas­ta polt­toöljyä (36 MJ/l). Laskinko oikein?”

    En laskenut oikein. I MWh = 1000 kWh = 3600 MJ. eli siis kol­men dekadin virhe.

    Läm­mi­ty­sen­er­gian hin­ta Ker­aval­la siis on 1,452 snt/MJ tai n. 5,2 snt/kWh. Taitaa aika tarkkaan vas­ta­ta raskaan polt­toöljyn hin­taa. Mene ja tiedä.

    Vastaa