Kainuussa neuvoteltava 1600 sopimusta

Kain­u­un maakun­takokeilun jatko kaa­tui yhden kun­nan, Puolan­gan veto-oikeu­teen. Tilanne kuvas­taa kun­tien välistä vapaae­htoista yhteistyötä kahdel­la taval­la. Ensik­sikin yksimielisyy­den vaa­timuk­sen ongel­mallisu­us konkreti­soi­tui tässä taas ker­ran. Toisek­si nyt pitää sit­ten jär­jestää sama eril­lis­inä yhteistyöprojekteina.

Kain­u­us­sa joudu­taan neu­vot­tele­maan uusik­si TUHAT KUUSISATAA sopimus­ta. Täl­laista on nykyaikainen hallintohimmeli.

Onnek­si olkoon vain. Suurin osa noista 1600 sopimuk­ses­ta vaatii yksimielisyyden.

19 vastausta artikkeliin “Kainuussa neuvoteltava 1600 sopimusta”

  1. Jos neu­vot­telee valmi­ik­si sopimuk­sen päivässä, niin valmista tulee jotakuinkin samaan aikaan kuin neu­vot­telijoit­ten 5‑vuotinen työ­suhde­tur­va umpeutuu.

    Äkkiseltään veikkaisin, että 1600 sopimuk­sen uudelleen­neu­vot­telu­un menee noin 100 henkilö­työvuot­ta (eli 100 tun­tia per sopimus keskimäärin eli 12 2‑tuntista 4‑henkistä kokousta)

  2. Aika paljon sopimuk­sia siihen näh­den että Puolan­gas­sa asuu n. 3000 ihmistä. Vierailin tuol­la pari vuot­ta sit­ten, kävin kat­so­mas­sa mm. Hep­oköngästä. Itse kun­ta tun­tui sel­l­aiselta vihovi­imeiseltä reser­vaatil­ta, jol­lainen toki enti­nen kotikun­tanikin on. Ei mil­lään pahal­la, mut­ta Lip­po­nen kut­sui tuol­laisia joskus maail­man­lop­un kunniksi.

    Asun itse kaupungi­nosas­sa jos­sa on n. 10000 asukas­ta. Viereen on kaavoitet­tu uut­ta kaupungi­nosaa johon tulee n. 20000 asukasta.

  3. Mik­sei noi­ta sopimuk­sia voitu alun­perin kir­joit­taa niin, että yksimielisyy­den kaat­ues­sa niitä voidaan pitää allekir­joit­tanei­den yhteistyösopimuksina?

  4. Tosi­aan hyvä osoi­tus siitä, että vapaae­htoiseen yhteistyöhön perus­tu­va hallinto ei toi­mi. Juh­la­puheis­sa ollaan kovasti hyvää pataa keskenään, mut­ta kun pas­ka osuu ilmas­toin­ti­lait­teeseen yhteistyö kaatuu heti, jos ei ole mitään tahoa joka pysty­isi yhteistyöhön pakottamaan.

    Suomen kun­nil­la on aivan liian paljon itse­val­taa. Kun­nan pitäisi olla val­tion­hallinnon paikallis­ta­son toimeen­pane­va por­ras, ei puoli-itsenäi­nen mini­val­tio, joka pystyy lyömään kapu­loi­ta rat­taisi­in ilman minkään­laista vas­tu­u­ta. Kokon­aisu­u­den kannal­ta joidenkin kun­tien nyt vain olisi paras­ta vain kär­siä ja kuol­la pois, nyky­mallil­la jokainen panee vas­taan niin paljon kuin vain ikinä pystyy. Ja lop­putu­lok­se­na on se, että kaik­ki kärsivät.

  5. Kuvaavaa kun­tien yhdis­tymishaluille ja moti­iveille voinee hakea rakkaas­ta van­has­ta kotikun­nas­tani joka meni yhteen naa­purin­sa kanssa vajaat 5 vuot­ta sit­ten. Tänä aikana yhdis­tymis­ten hyö­ty­jen real­isoi­tu­mi­nen on ollut melkoisen hidas­ta ja nyt 5 vuo­den henkilöstön suo­ja-ajan päät­tymisen tienoil­la on herän­nyt uusi idea liit­tyä yhteen seu­raa­van pienen naa­purikun­nan kanssa (ja saa­da taas koko henkilöstölle seu­raa­va 5 vuo­den suo­ja-aika). No, kyl­lähän ne kun­nat täl­läkin taval­la yhdis­tyvät mut­ta aikaa & luon­nol­lista eläköi­tymistä vaa­di­taan melkois­es­ti ennenkuin ainakaan palkkaku­luista on säästöä odotettavissa.

  6. Kaunein­ta tässä: Kain­u­us­sa on sekä maakun­taval­tu­us­tossa että kaikkissa kun­nis­sa Keskus­ta-enem­mistö. Eikö tämän asian voisi sopia Apollonkadulla?

  7. Jos byrokra­ti­aa pitäisi vähen­tää niin noiden sop­parei­den määrän vähen­tämi­nen olisi hyvä kohde.

    Burokra­ti­aku­lut ovat jär­jet­tömät ja kun sisäl­lönkin on olta­va kaikille sopi­vat niin sopimuk­set ovat var­maan myös sisäl­löltään järjettömiä.

    Mut­ta ei Osmon kan­na­ta olla vahin­go­niloinen, tuo ker­too vain kak­si asiaa:

    1.Päättäjät ovat etään­tyneet äänestäjistä ja he voivat raken­nel­la hiekkalaatikoil­laan mil­laisia raken­nelmia tahansa kansal­i­sista välittämättä.

    2. Ei Kain­uu ole poikkeus .Myös Helsinki,Espoo ja Van­taa ja Pääkaupunkiseu­tu ovat saman­laisia hallintohimmeleitä,joissa sop­pare­i­ta on var­maan enemmän

  8. teekkari:
    Suomen kun­nil­la on aivan liian paljon itse­val­taa. Kun­nan pitäisi olla val­tion­hallinnon paikallis­ta­son toimeen­pane­va por­ras, ei puoli-itsenäi­nen mini­val­tio, joka pystyy lyömään kapu­loi­ta rat­taisi­in ilman minkään­laista vastuuta. 

    Ei tietenkään noin. Kun­tien pitäisi vain olla sen ver­ran suuria, ettei moisia hallinto­him­meleitä tarvi­ta, vaan asi­at sumplit­taisi­in aina yhden kun­nan sisäl­lä, ei kymme­nen kun­nan ryppäässä.

    Jos val­tio vain jakaa rahat ja toimit­taa lis­tan tehtävistä, niin ei siitäkään kyl­lä mitään tule.

  9. Nähtäväk­si jää minkälaisia tun­te­muk­sia tämä herät­telee näin kun­tali­itoskekustelu­iden aikaan.

  10. Paikallisen demokra­t­ian kannal­ta tilanne voi joskus olla melkoisen karmi­va. Hyvä esimerk­ki on Toho­lam­min jäte­huolto. Siel­lä kun­ta päät­ti vuon­na 1999 liit­tyä seudulliseen jäte­huolto-osakey­htiöön. Päätet­ti­in hyväksyä jäte­huoltoy­htiön osakas­sopimus, mut­tei huo­mat­tu hyväksyä päätöstä “kun­nan jär­jestämästä jäte­huol­losta”, vaik­ka tosi­asial­lis­es­ti oli tästä kyse. 

    Sit­ten vuon­na 2008 oikeusasi­amies huo­maa, että tilanne on ollut vuosikymme­nen ver­ran laiton. Nyt kun­nas­sa ale­taan tehdä takau­tu­vaa päätöstä samas­ta asi­as­ta. Mut­ta ei: muut­tunein voima­suhtein päätetäänkin myön­tää jäte­huolto kun­nas­sa asu­valle yksi­ty­isyrit­täjälle, jol­la ei ole kil­pail­i­joi­ta lainkaan. Tehdään kasa asia- ja muo­tovirheitä. Nyt kun­nalli­nen yhtiö valit­taa. Helmiku­us­sa 2012 tulee seu­raa­va askel. Kun­nan­val­tu­us­ton päätös kumo­taan KHO:ssa.

    Lop­putu­lok­se­na on tilanne, jos­sa kun­nas­sa ei ole ollut yli vuosikymme­neen lail­lista jäte­huoltoa. Eikä tule vielä vuosiin.

  11. “Suomen kun­nil­la on aivan liian paljon itse­val­taa. Kun­nan pitäisi olla val­tion­hallinnon paikallis­ta­son toimeen­pane­va por­ras, ei puoli-itsenäi­nen mini­val­tio, joka pystyy lyömään kapu­loi­ta rat­taisi­in ilman minkään­laista vastuuta.”

    Mon­et yhteiskun­nan funk­tio­than toimi­vat val­tion alaisi­na ja alueel­liset yksikötkin ovat val­tion yksiköitä
    Esim Tielaitos on täysin val­tion toim­intaa eikä kukaan ola kaivan­nut paikallista demokra­ti­aa päät­tämään sil­tarum­muista ja palvelu on pelan­nut parem­min kuin kun­nan johta­mas­sa tienpidossa,kuten joka päivä olemme voineet tode­ta Helsingissäkin .

    Ain­oa tulos on ollut, että on Tielaitos, joka vas­taa suurim­mas­ta osas­ta tien­pitoa hyväl­lälaadul­la ja tehot­to­mia kun­nal­lisia laitok­sia, jot­ka eivät selviä tehtävistään

  12. Liian van­ha:
    Ain­oa tulos on ollut, että on Tielaitos — 

    Onnek­si et sen­tään puhu TVH:stä. Vuosikaudet se ehti olla Tiehallinto ja nyt jo kak­si vuot­ta Liikennevirasto.

    Mut­ta en silti sanoisi, että val­takun­nalli­nen katu­jen­hoito olisi opti­maa­li­nen ratkaisu. En todel­lakaan halua, että Kallion asun­tokatu­jen, Hämeen­lin­nan­väylän ja Läyliäisi­in vievän met­sä­maantien hoi­dos­ta vas­taisi yksi ja sama instanssi.

    Kaupun­gin katu­jen hoito on täysin eri asia kuin maan­tei­den. Maanti­et ovat aika stan­dard­i­tavaraa, eikä niil­lä ole yleen­sä pysäköin­tiä (eikä tarvet­ta jär­jestää sitä). En todel­lakaan halua, että moot­toritei­den mitoit­ta­jat pää­sevät pitkäl­lä tikul­lakaan koske­maan Helsin­gin katu­i­hin. Espoos­sa jo nähdään mihin se johtaa.

    Onhan jo nyt ongel­ma, että KSV ja Stara eivät koordi­noi toimi­aan. Asi­aa ei ainakaan helpota, jos pitää val­ti­ol­lisen vira­nomaisen kanssa toimia.

  13. Nimet vai­h­tu­vat mut­ta funk­tioit säilyvät

    Sekoi­tat itsekin hallinto­him­melin kiemu­rat eli KSV eli Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tilaa­ja ja Stara on vain urakoit­si­ja eli KSV koordi­noi Stara ja mui­ta auraajia.

    Ongel­ma läh­tee siitä,että KSV ja Stra eivät ole toisilleen aito­ja tilaajia/tuottajia vaan saman yksikön eri osato­ja eivätkä sopimuk­set ole aito­ja sopimuk­sia vaan sisäisen nuh­jauk­sen tuot­tamia arvot­to­mia papere­i­ta eikä niitä edes noudateta

    Kun talon sisäl­lä on aina päästävä sopimuk­seen neu­vot­telui­hin käytetään sato­ja htv , aivan turhaan heit­et­tyä byrokratiaa

    Aikoinaan 80-luvul­la Telessä yritimme vastaavaa,mutta muu­ta­mas­sa vuodessa ongel­mat havait­ti­in ja eri­tyis­es­ti byrokraat­ti­nen sopimus­ment­tly lakkasi ja tilaa­ja-tuot­ta­ja­malli purettiin .

  14. Ker­tokaa, mik­si näin kävi? Mikä meni Puolan­gan kohdal­ta pieleen?

  15. Liian van­ha:
    Sekoi­tat itsekin hallinto­him­melin kiemu­rat eli KSV eli Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tilaa­ja ja Stara on vain urakoit­si­ja eli KSV koordi­noi Stara ja mui­ta auraajia. 

    Stara itse asi­as­sa on tuot­ta­ja lähin­nä raken­nusvi­ras­tolle, ei KSV:lle. Siinä suh­teessa toki meni pieleen, että raken­nusvi­ras­tos­ta olisi pitänyt puhua — huoli­mat­to­muut­ta, tun­nus­tan. Ja raken­nusvi­ras­ton ja KSV:n heikko koordi­noin­ti se ongel­ma on.

    Val­takun­nan tasol­la taas vas­taa­vat hom­mat on kai jaet­tu Liiken­nevi­ras­ton ja Ely-keskusten välille. Niiden varsi­nais­es­ta työn­jaos­ta min­ul­la ei ole mitään kuvaa enkä nyt ehdi ottaa selvää.

    Ja Tielaitok­ses­ta puhumi­nen kan­nat­taa kyl­lä lopet­taa, kos­ka sen funk­tiot nimeno­maan eivät ole säi­lyneet, samoin kuin ei ole Val­tion Rautati­et ‑viras­tonkaan. Tielaitos oli oman työn­sä tuot­ta­ja, mut­ta erotet­ti­in Tiehallinnok­si ja Tieli­ike­laitok­sek­si. Ja jälkim­mäi­nen on nykyään Destia.

  16. Melkoinen hallinto­him­meli on liiken­teenkin ylläpi­dos­ta osat­tu rakentaa

    Liiken­nevi­ras­ton tehtävät

    - ylläpitää ja kehit­tää liiken­nejär­jestelmää yhteistyössä muiden toim­i­joiden kanssa;

    - vas­ta­ta val­tion tie- ja rataverkos­ta sekä hallinnoimis­tamme vesiväylistä ja niihin kohdis­tu­vien toimien yhteenso­vit­tamis­es­ta sekä ohja­ta ja valvoa vesiväylän­pitoa koko maassa;

    — vas­ta­ta suurten tiehankkei­den toteut­tamis­es­ta sekä rato­jen ja vesiväylien suun­nit­telus­ta, ylläpi­dos­ta ja rakentamisesta;

    - vas­ta­ta Elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskusten toimin­nal­lis­es­ta ohjauk­ses­ta tien­pidon alueella;

    - osal­lis­tua liiken­teen ja maankäytön yhteensovittamiseen;

    - huole­htia liiken­teen hallinnas­ta ja sen kehit­tämis­es­tä val­tion liiken­neväylil­lä ja meriliikenteessä;

    - tur­va­ta talvimerenku­lun edellytykset;

    - kehit­tää ja edis­tää liiken­teen palvelu­ja ja niiden markki­noiden toimivuutta;

    — edis­tää väylän­pidon tuot­tavu­u­den parantamista;

    - kehit­tää julkisen liiken­teen toim­intaedel­ly­tyk­siä sekä myön­tää merenku­lun ja muiden liiken­nemuo­to­jen edis­tämiseen tarkoitet­tu­ja avustuksia;

    - huole­htia merikar­toituk­sen ylläpi­dos­ta ja kehittämisestä;

    - varautua toimi­alal­laan huole­hti­maan liiken­nejär­jestelmän toimivu­ud­es­ta poikkeu­solois­sa ja nor­maali­olo­jen häiriötilanteissa. 

    ELY-keskusten tehtävät

    Elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskuk­sen (ELY-keskus) liikenne- ja infra-struk­tu­uri­vas­tu­ualueet muo­dos­tu­vat Tiehallinnon enti­sistä tiepi­ireistä ja lään­in­hal­li­tusten liiken­neosas­toista. Lisäk­si Varsi­nais-Suomen ELY-keskuk­seen sijoit­tuu entisen Merenkulku­laitok­sen yhteysalusliikenneyksikkö.

  17. Mon­tako sopimus­ta pitää uusia kun ja jos Helsin­ki, Espoo, Van­taa ja Kau­ni­ainen yhdistyy?

    Mon­tako kym­men­tä (tai sataa) miljoon­aa kuluu IT-jär­jestelmien yhdis­tämiseen? Taitaa tässäkin olla myyjän markki­nat edessä.

    Huimia säästöjä luvataan, mut­ta taitaa tul­lakin vain kulu­ja ja kon­sul­teille onnenpäivät.

  18. Ikimuis­toinen elämys oli tosi­aan se, kun kah­den vuorokau­den täy­saikaisen soit­telun ja byrois­sa käymis­ten jäl­keen tietyö­maalle ei vaan löy­tynyt raken­nut­ta­jan valvojaa…

  19. Pajonko­han säästy­isi val­tion ja kun­tien varo­ja jos lopetet­taisi­in jatku­va uud­is­tusten nikkarointi?

Vastaa käyttäjälle teekkari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.