Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.2.2012

Lista löy­tyy tästä

Mikko Särelä menee puolestani lau­takun­taan, joten olen paneu­tunut lis­taan vähän pin­ta­puolis­es­ti. Särelän oma blog­gaus aukeaa tästä. Särelän blogilla käy­dään muuten mie­lenki­in­toista keskustelua kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Kan­nat­taa pistäytyä!

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­to demokra­ti­atyöryh­män loppuraportista

Lausun­to on aika ympäripyöreä, mut­ta mitä muu­ta voisi odot­taakaan. Kun­pa joku ker­toisi, miten vuorovaiku­tus­ta voisi kaavoituk­ses­sa kehit­tää niin, ettei pelkkä nim­by­i­ly koros­tu­isi. Kansalais­ten tekemi­in eri­ta­soisi­in vai­h­toe­htokaavoihin olisi hyvä saa­da kun­non vasti­neet sil­loinkin – ja eri­tyis­es­ti sil­loin – kun vai­h­toe­htokaavas­sa esitet­ty aja­tus kaatuu johonkin ilmeiseen esteeseen. 

Oikaisu­vaa­timus kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan otto-oikeusasiassa

Kata­janokalla asu­va kansalainen valit­taa, että City­Car­Clu­bille on varat­tu kadun­var­res­ta nimikoitu pysäköin­tipaik­ka. Val­i­tus kohdis­tuu oikeas­t­aan min­u­un, kos­ka en alis­tanut liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön asi­as­sa tekemää päätöstä lau­takun­nalle. Jos tuo­ta nimikkopaikkaa ei olisi, kyseinen kata­janokkalainen ei kuitenkaan saisi siihen autoaan, kos­ka joku toinen olisi ehtinyt kuitenkin ensin. Paikko­jen puute vain lisään­ty­isi, kos­ka mon­et kata­janokkalaiset han­kki­si­vat auton, kun näp­pärää vuokraus­mah­dolisu­ut­ta ei olisi.

Kaavoituk­sen arvioin­ti ja seu­ran­ta (Karvi)

Kaupun­ki on kehit­tänyt menetelmän arvioi­da kaavoituk­sen hyvyyt­tä sil­lä, että ker­rosneliömäärät saa­vat ker­toimen sen mukaan, kuin­ka järkevälle paikalle on kaavoitet­tu yhdyskun­tarak­en­teen kannal­ta. Aika laimea on ker­roin. Parhail­la paikoil­la se on 1,3 ja Huitsin Nevadas­sa 1,0. Vuo­den 2011 kaavoitus on kohdis­tunut hyvin, mut­ta se on jäänyt katas­tro­faalis­es­ti jäl­keen määräl­li­sistä tavoit­teis­taan. Näin ei voi­da jatkaa.

Town­house-rak­en­t­a­mi­nen

Öster­sun­domi­in on kaavail­tu peräti seit­semää tuhat­ta town­house –tyyp­pistä kytket­tyä pien­taloa. Mie­lenki­in­toista nähdä, miten vai­h­toe­hto ote­taan Suomes­sa vas­taan. Kun aina ver­tail­laan sitä, kuin­ka paljon Hol­lan­nis­sa on pien­talo­ja, ne ovat näitä town­house­ja, joi­ta jotkut eivät pidä pien­taloina lainkaan.

Town­hou­se­i­hin ja esteet­tömyy­teen liit­tyy peri­aa­teon­gel­ma. KSV:n mukaan val­takun­nal­liset nor­mit eivät ole ongel­ma, mut­ta Helsin­gin sisäiset ohjeet tekevät town­housien tuot­tamis­es­ta hankalaa.

Tiivistämiskaa­va Laajasalossa

Uut­ta pien­talo­rak­en­tamisoikeut­ta tulee vajaa kak­si­tuhat­ta neliötä. Vähän menee puis­toa tont­ti­maak­si. Näis­sä lumi­olo­suhteis­sa ei pysty polke­maan kat­so­maan, mut­ta kar­tan perus­teel­la vaikut­taa liikennevihreältä.

 

91 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.2.2012”

    1. Liiken­nevihreäl­lä tarkoite­taan eri­laisia tien­pientare­di­en “viher­aluei­ta”. Liiken­teen vaivaa­maa aluet­ta, joka on merkit­ty viheralueeksi.

  1. Kata­janokalla asu­va kansalainen valit­taa, että City­Car­Clu­bille on varat­tu kadun­var­res­ta nimikoitu pysäköin­tipaik­ka. Val­i­tus kohdis­tuu oikeas­t­aan min­u­un, kos­ka en alis­tanut liiken­nesu­un­nit­telupääl­likön asi­as­sa tekemään päätöstä lau­takun­nalle. Jos tuo­ta nimikkopaikkaa ei olisi, kyseinen kata­janokkalainen ei kuitenkaan saisi siihen autoaan, kos­ka joku toinen olisi ehtinyt kuitenkin ensin. Paikko­jen puute vain lisään­ty­isi, kos­ka mon­et kata­janokkalaiset han­kki­siv­ta auton, kun näp­pärää vuokraus­mah­dolisu­ut­ta ei olisi.

    City­Car­Clu­bin ase­ma on kestämätön! “Ker­ho” on yksi­tyi­nen voit­toa tavoit­tel­e­va yri­tys, joka naut­tii käsit­tämätön­tä etu­isu­ut­ta kaupun­gin päätök­sen­tekokoneis­tossa. Parhaat katu­ti­lat luovute­taan yri­tyk­selle alimpaan mah­dol­liseen tak­saan, joka on sama hin­taan kuin vaikka­pa kadunrakennustöissä.

    Viimeisin silmi­i­ni osunut vään­tö oli yhteis­hanke HSL:n kanssa, jos­sa Yliopis­toon haet­ti­in lob­baria kuukausi­palkkaa vas­taan. Tehtävänä oli siis main­os­taa kam­puk­sel­la yksi­tyisen yri­tyk­sen palvelu­ja toisille opiskelijoille.

    Mikä ihan tarkkaan ottaen on Osmo Soin­in­vaaran suhde Suomen Kaupunki­au­tot Oy:öön ja tämän omistajiin?

  2. Meil­lä on kak­si vai­h­toe­htoa kaavoituksessa;
    1) men­nään kuten nytkin tai
    2) katkaistaan gryn­de­rien ja poli­itikko­jen kytkös.

    Toinen vai­h­toe­hto on yksinker­tainen toteut­taa. Palataan nor­maali­in tilanteeseen, jos­sa maan omis­ta­ja päät­tää, mitä rak­en­taa. Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto takaa korkeat asumiskus­tan­nuk­set, kuten tiedämme. Toinen vai­h­toe­hto pelottaa. 

    Oma kan­tani on jotain tuos­ta väliltä. Emme voi jatkaa nyky­menol­la. Meil­lä ei ole varaa siihen. Ihan vil­li meno ei ole kenenkään etu. 

    Kun­nan tulee keskit­tyä ohjaa­maan rak­en­tamista, ei hyö­tymään siitä. Kun­nalle ei kuu­lu, mitä ja miten ton­til­la raken­netaan. Kun­nalle kuu­luu, miten pääväylät raken­netaan ja mikä on esimerkik­si kunkin ton­tin korkeus. 😉

  3. Lopete­taan jäky­tys City­Car­Clu­bista. Jokaisel­la (fik­sul­la*) ajoko­rtin omaaval­la on yleen­sä jos­sain vai­heessa elämässään ollut ja myös on edelleen jäsenyys erään­laises­sa city­car­clu­bis­sa: tarvit­tat­ess lainat­tu autoa van­hem­mil­ta, broidil­ta tai tutul­ta. Ja tarvit­taes­sa myös itse lainaa koslaansa tai aut­taa kuljetuksissa.

    City­Car­Club on täl­lä het­kel­lä maas­sa ain­oa täl­lä kon­sep­til­la toimi­va yri­tys**. Kuten huo­maamme, täl­lä edullisel­la pysäköin­tipaikalla ei tue­ta yri­tys­tä vaan sen käyttäjiä.

    Kun aja­tus saa enem­män tuul­ta, meil­lä on sit­ten kaupungis­sa CarCi­ty­Club ja ClubOfCityCars.

    Jokainen hyvä­maineinen maas­sa vak­i­tuis­sti asu­va ajoko­rtin omaa­va voi liit­tyä jäsenek­si, ja alin kuuak­suimak­su on hyvin koht­tuu­li­nen kor­vaus mah­dol­lisu­ud­es­ta tarvit­taes­sa vuokra­ta auto juuri omil­ta kul­mil­taan ja minus­ta kohtuukustannuksin

    Muodol­lis­es­ti kyseessä on osakey­htiö, joka muuten täl­lä haa­va taitaa edelleen tuot­taa tap­pi­o­ta osakkailleen. Kyseessä kuitenkin on myös erää­nalainen osu­uskun­ta, kuten Ruo­hon­ju­uri. Ruo­hon­ju­uren hin­to­ja voi pitää korkeina — ja aikoinani min­unkin sijoit­ta­mi­ni pienen pääo­man tuot­to nyt usko­ma­ton — mut­ta eivät ne asi­akkaat vaiku­ta mis­sään minkki­turkeis­sa kulke­van. ‑Aina yri­tys on samal­la kump­panu­us (com­poan­ion­ship) yrit­täjän ja asi­akkaiden välillä.

    * oleelli­nen lisäe­hto, ilmesiesti

    ** luk­i­jahuo­man­nee, että mm. eräiltä huoltoasemil­ta ja mm. Kirkkon­um­mel­la paikallis­es­ta kul­takau­pas­ta voi vuokra­ta pakun 2–3 tun­niksi tai sit­ten päiväk­si. Tämä on yksi muunnos

  4. Town­housista muuten. Käykääpä kat­so­mas­sa Munkkin­imeessä Eliel Saarisen Hol­lan­ti­laisen­tien päähän suun­nit­telemia toisi­is­na liit­tyviä englan­ti­laistyyli­isiä omakoti­talo­ja. Edessä kaupunki­maise­ma, takana kau­ni­it puu­tarhat, jonne myös on ajotie.

    Aja­tus pitää toe­tut­taa hyvin, siis tehdä kau­nis kokon­aisu­us mut­ta myös markki­noi­da sitä niin, että tämä on fik­su­jen ihmis­ten tapa yhdis­tää kaupunki­a­sum­i­nen ja omakoti­ta­lo. Hol­lan­ti­lasen­tiel­lä voi sanoa, että tässä talos­sa asui aikoinaan, pääjo­hta­ja, pro­fes­sori N. jne.

  5. Town­housien kohdal­la rap­pari sinän­sä on eri­no­maisen hyvin tehty. Kuitenkin varoisin ylisään­te­lyä, pohjim­mil­taan tässä on kysymys siitä kuin­ka tehdään mata­laa ja tiivistä kapeisi­in talorunk­oi­hin. Varsinkin jos tar­jon­ta ylit­tää kysyn­nän niin pitäisi olla mah­dol­lista myös tehdä use­ampi asun­to eli miniker­rosta­lo. Tai paritalo.

    Pysäköin­nistä on taas onnis­tut­tu tekemään kauhea ongel­ma. Nois­sa town­hou­seis­sa on auton­mit­ta kadun­vart­ta jopa kum­mal­lakin puolel­la, kadun­var­sipysäköin­ti on edulli­nen, tehokas, jous­ta­va ja per­in­teinen tapa kuten rap­parin kuvis­takin näkyy. Sitä­pait­si autorivi myös rajaa ajo­radan ja suo­jaa jalka­käytävän. Voi niitä halle­ja ja kel­lar­i­parkke­jakin tehdä, mut­ta kyl­lä toi kadun­var­si etupäässä riittää.

    Esteet­tömyysongelmia on kak­si. Toinen se ilmeinen että use­ampik­er­roksises­sa asun­nos­sa on por­taat. Tähän rap­paris­sa esitetään ratkaisuk­si selviy­tymisker­rosta, eli keit­tiö ja joka pesu­ti­la ekas­sa ker­rokses­sa, tilapäisen por­taan­nousu­vaikeu­den var­al­ta. Toinen aika ilmeinen olisi hissi­va­raus, hissit vaan ovat kai kovin arvokkai­ta. Tietääkö joku muuten mitä hissi maksaa?

    Toinen ongel­ma on se että esteetön sisäänkäyn­ti katu­ta­sos­ta on vähän han­kala tehdä jos ensim­mäisen ker­roksen lat­tia on korotet­tu katu­ta­sos­ta, mikä taas olisi toiv­ot­tavaa jot­tei ulkoa näy ikku­nas­ta suo­raan sisään. Minus­ta täm­möisen asian voisi jät­tää arkkite­hdin mietit­täväk­si tapausko­htais­es­ti, tulee mieleen yksinker­taisim­mil­laan vaik­ka ikku­na jos­ta ei näe läpi, korkeam­mat huoneet alak­er­ras­sa myös voisi antaa mah­dol­lisuuk­sia eril­laisi­in ratkaisuihin.

    Rap­paris­sa on käy­ty mah­dol­lisu­udet ja ongel­mat eri hyvin läpi. Yleis­es­ti ottaen tässä on vähän se pul­ma että pienimit­takaavainen kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen ei istu suun­nit­telukult­tuuri­in ja sään­töi­hin, jot­ka lähtevät ilmaku­vamit­takaa­van stan­dard­i­ratkais­us­ta. Jos nyt vaan suun­niteltaisi­in kuja ker­ral­laan ja relat­taisi­in vähän.

  6. Täysin teo­reet­tista ja elämästä vier­aan­tunut­ta spekulointia:

    Jos asu­isin keskus­tas­sa ja min­ul­la olisi sil­loin täl­löin käytössä haja-asu­tusalueel­la asu­van suku­laiseni auto, en saisi sille hal­paa parkkipaikkaa edes sil­loin kun kyseessä on “perustel­tu” hyötya­jo. Toisen omis­ta­maan autoon kun ei saa asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta. Ja vaik­ka auto olisi tilapäisessä “yhteiskäytössä” ei sitä tietenkään saisi pysäköidä CCC:n paikalle kos­ka käyt­tö ei ole kau­pal­lista toimintaa. 

    Täl­löin min­un olisi kätev­in­tä ostaa itselle hal­pa auto omi­in nimi­in, lunas­taa pysäköin­ti­tun­nus ja seisot­taa kär­ryä kadun­var­res­sa ne ajat kun en sitä tarvitse. Naa­purien ja Staran elämä ehkä hie­man hankaloitusi.

    Toki en tee näin. Eikä kukaan muukaan. Eihän.

  7. Paikallis­demokra­ti­as­sa on yksi ongel­ma: miten pääsee myös kiireis­ten tai liikun­takyvyt­tömien ääni kuu­lu­vi­in? Itsel­läni esimerkik­si elämän­ti­lanne on pien­ten las­ten kanssa sel­l­ainen, etten voi kuvitel­lakaan viet­täväni aikaa mis­sään kaupungi­nosan suun­nit­telun kuulemisti­laisu­udessa. Miten min­un ääneni kuu­luu, tuol­lai­sis­sa tilaisuuk­sis­sa? Entä huonos­ti liikun­takyky­is­ten van­hus­ten? Edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa on sen­tään puolensa.

  8. Kim­mol­la ja pyöräil­i­jä­jalankulk­i­joil­la on kom­menteis­saan ihan vis­si point­ti. Yhteiskäyt­tö­parkkipaikat ovat hyvä asia, mut­ta yksit­täisen yri­tyk­sen suosimi­nen ei. 

    Olisikin perustel­tua kehit­tää erik­seen yhteiskäyt­töpysäköin­ti­tun­nus, jon­ka myön­tämiselle olisi selkeät ole­mas­saol­e­vat perus­teet. Ole­mas­saol­e­vat City­Car­Clu­bin pysäköin­tipaikat voitaisi­in muut­taa yhteiskäyt­tö­paikoik­si, joi­hin muil­lakin — mah­dol­lis­es­ti tule­vaisu­udessa perustet­tavil­la — yhteiskäyt­töy­hteisöil­lä olisi käyttöoikeus. 

    Nykyi­nen käytän­tö on ongel­malli­nen sik­si, että parkkipaikko­jen kohdis­t­a­mi­nen vain CCC:lle tekee vaikeak­si päästä mukaan markkinoille.

    1. Olen aika vaku­ut­tunut, että CCC:n parkkipaikat ote­taan kaikkien yhteiskäyt­tö­fir­mo­jen käyt­töön, jos sel­l­aisia olisi. Voitaisi­in myös vaa­tia, että varausjär­jestelmä annet­taisi­in kaikkien käyt­töön — siis niin kuin takseilla.

  9. tpyy­lu­o­ma:
    Pysäköin­nistä on taas onnis­tut­tu tekemään kauhea ongel­ma. Nois­sa town­hou­seis­sa on auton­mit­ta kadun­vart­ta jopa kum­mal­lakin puolel­la, kadun­var­sipysäköin­ti on edulli­nen, tehokas, jous­ta­va ja per­in­teinen tapa kuten rap­parin kuvis­takin näkyy. Sitä­pait­si autorivi myös rajaa ajo­radan ja suo­jaa jalka­käytävän. Voi niitä halle­ja ja kel­lar­i­parkke­jakin tehdä, mut­ta kyl­lä toi kadun­var­si etupäässä riittää. 

    Toisaal­ta kadun­var­sipysäköin­ti han­kaloit­taa pyöräi­lyn jär­jestämistä huo­mat­tavasti. Tämä ei ole ongel­ma pikkukaduil­la, jois­sa voi huo­let­ta pyöräil­lä ajo­radal­la muiden ajoneu­vo­jen seassa. Isom­mil­la teil­lä ongel­ma on huo­mat­ta­va. Ja kaikil­la teil­lä pitää vara­ta riit­tävä tur­vaväli pysäköin­nin ja liiken­teen väli­in. Yllät­täen eteen avau­tu­va auton ovi on hengenvaarallinen.

    Kadun­var­sipysäköin­nin on edullista vain jos maa on edullista. Joil­lain alueil­la se on, joil­lain ei. Eli kadun­var­sipysäköin­nin ei pitäisi olla mikään standardiratkaisu.

  10. Tuo yhteinen varausjär­jestelmä on mie­lenki­in­toinen idea. Jos kyn­nys on tarpeek­si mata­la niin tämähän voisi men­nä jopa siihen että ihmiset vuokraa­vat omia auto­jaan toisille.

  11. Mikko Särelä:
    Kim­mol­la ja pyöräil­i­jä­jalankulk­i­joil­la on kom­menteis­saan ihan vis­si point­ti. Yhteiskäyt­tö­parkkipaikat ovat hyvä asia, mut­ta yksit­täisen yri­tyk­sen suosimi­nen ei. 

    Olisikin perustel­tua kehit­tää erik­seen yhteiskäyt­töpysäköin­ti­tun­nus, jon­ka myön­tämiselle olisi selkeät ole­mas­saol­e­vat perus­teet. Ole­mas­saol­e­vat City­Car­Clu­bin pysäköin­tipaikat voitaisi­in muut­taa yhteiskäyt­tö­paikoik­si, joi­hin muil­lakin – mah­dol­lis­es­ti tule­vaisu­udessa perustet­tavil­la – yhteiskäyt­töy­hteisöil­lä olisi käyttöoikeus. 

    Nykyi­nen käytän­tö on ongel­malli­nen sik­si, että parkkipaikko­jen kohdis­t­a­mi­nen vain CCC:lle tekee vaikeak­si päästä mukaan markkinoille. 

    Amen!

    Osmo Soin­in­vaara:
    Olen aika vaku­ut­tunut, että CCC:n parkkipaikat ote­taan kaikkien yhteiskäyt­tö­fir­mo­jen käyt­töön, jos sel­l­aisia olisi. Voitaisi­in myös vaa­tia, että varausjär­jestelmä annet­taisi­in kaikkien käyt­töön – siis niin kuin takseilla.

    Eipä tähänkään lisät­tävää kuin tuo Mikon point­ti, eri­tyis­es­ti kun ko paikat seiso­vat yleen­sä tyhjänä.

    CCC/Suomen Kaupunki­au­tot on muuten hil­jan ostanut ulko­main­on­ta- ja autovuokraamopalvelu­ja tuot­ta­van o2 media Oy:n — eli tut­taval­lisem­min vuokrat­ta­vat main­os-Smar­tit. Pienikin kil­pailu on siis pois­tunut alal­ta ja nyt kaupun­ki tukee yhtiötä aiem­man parkkipaikkati­lan lisäk­si myös super­hal­van ja keskeisen main­os­ti­lan alustalla.

    Voisinko siis perus­taa o2 media:lle kil­pail­i­jan ja saisin kaupungilta muu­ta­mal­la eurol­la viikko main­os­ti­laa kaupun­gin parhail­ta paikoil­ta. Ajat­telin pysäköidä noi­ta iso­ja sis­si­main­ok­sien telinekär­ryjä, jot­ka eivät olisi ihan yhtä hyvä bisnes nor­maaleil­la parkkitaksoilla.

  12. tpyy­lu­o­ma: tämähän voisi men­nä jopa siihen että ihmiset vuokraa­vat omia auto­jaan toisille. 

    Vaan eiköhän VVM puut­tuisi ankar­al­la kädel­lä tuol­laiseen julkeaan veronkier­toon. Sehän vähen­täisi uusien auto­jen myyntiä…

  13. Hie­man toisen­lainen näkökul­ma. Voisiko pysäköin­nin­valvon­ta myös valvoa, että CCC:n vuokraa­mat paikat todel­la ovat CCC:n käytössä? Nyt niihin tun­tu­vat pysäköivän myös muut.

    Yleen­säkin, mik­si pyöräteille, jalka­käytäville jne. pysäköin­tiä ei valvota paremmin?

  14. “Näis­sä lumi­olo­suhteis­sa ei pysty polke­maan katsomaan” 

    Yrit­tää voisi; tulisi kaupun­gin har­joit­ta­mat pyöräi­lynesto­toimen­piteet (trak­to­rien jälkien aje­lut pyöräteille, ajo­ra­to­jen lumi­au­rauk­set pyöräteille jne) tutuiksi!

  15. Ero­tuo­mari: mik­si pyöräteille, jalka­käytäville jne. pysäköin­tiä ei valvota paremmin?

    Tun­tuu siltä että valvon­ta tosi­aan kohdis­tuu ain­oas­taan “help­poi­hin” kohteisi­in eli muuten hyväksytyl­lä ja kaik­in­puolin asial­lisel­la pysäköin­tialueel­la ole­vi­in autoi­hin jois­sa vain on men­nyt pysäköin­ti­ai­ka ylitse (valvo­ja näkee hel­posti parkki­mak­sukuitin tai ‑kiekon perus­teel­la). Täl­löin väärin pysäköinyt autoil­i­ja ei “varas­ta” tai “lainaa” itselleen tilaa muil­ta kuin toisil­ta autoil­i­joil­ta (tai muu­tamia euro­ja kaupun­gin kas­sas­ta), alue­han on kuitenkin alun­perin pysäköin­ti­in tarkoitettu. 

    Sen sijaan näitä tilantei­ta, jois­sa autoil­i­ja ottaa omaan käyt­töön­sä kokon­aan mui­hin tarkoituk­si­in suun­nitel­tu­ja ja merkit­tyjä aluei­ta ei kauheasti valvota. Ja jos niin käy, sil­loinkin ran­gais­tus­mak­su on sama. 

    Mielestäni jalka­käytävälle, puistopolulle tai pyörätielle pysäköin­ti on kuitenkin yleen­sä astet­ta törkem­pää, itsekkääm­pää, enem­män mui­ta hait­taavaa ja ennen kaikkea vaar­al­lisem­paa kuin vaik­ka viiden min­uutin yli­tys pysäköin­ti­a­jas­sa. Täl­löin ote­taan tilaa muil­ta käyt­täjäryh­miltä ja aiheutetaan yllät­täviä vaarati­lantei­ta joi­ta havain­to- ja liikku­miskyvyltään mah­dol­lis­es­ti rajoit­tuneet eivät osaa ottaa huomioon kuvitel­lessaan ole­vansa “tur­vas­sa” autoilta.

    Mon­esti tilanne on toki ohi ennen kuin valvon­ta ehtii paikalle — joten se ei lähde paikalle ollenkaan. Ainakaan lähiöis­sä. Ainakaan vir­ka-ajan ulkop­uolel­la. Paljon riip­puu myös ajoneu­vos­ta — asen­nus­fir­man paku kun tun­tuu ole­van “huoltoa­joa” sil­loinkin vaik­ka kus­ki olisi kiskalla viemässä lottokuponkia…

    Tämä kan­nat­taa kuitenkin ottaa huomioon kun suun­nitel­laan niitä “autot­to­mia” kaupunginosia.

    1. Edullis­in­ta on park­keer­aa­ta toisen vuokraa­malle merk­itylle pysäköin­tipaikalle itselleen vier­aan taloy­htiön pihal­la. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

  16. Olli Pot­to­nen: Toisaal­ta kadun­var­sipysäköin­ti han­kaloit­taa pyöräi­lyn jär­jestämistä huo­mat­tavasti. Tämä ei ole ongel­ma pikkukaduil­la, jois­sa voi huo­let­ta pyöräil­lä ajo­radal­la muiden ajoneu­vo­jen seassa. Isom­mil­la teil­lä ongel­ma on huo­mat­ta­va. Ja kaikil­la teil­lä pitää vara­ta riit­tävä tur­vaväli pysäköin­nin ja liiken­teen väli­in. Yllät­täen eteen avau­tu­va auton ovi on hengenvaarallinen.Kadunvarsipysäköinnin on edullista vain jos maa on edullista. Joil­lain alueil­la se on, joil­lain ei. Eli kadun­var­sipysäköin­nin ei pitäisi olla mikään standardiratkaisu.

    Käytän­nössä town­houset on sel­l­ais­ten hil­jaisempin väylien var­rel­la jois­sa pyöräil­lään ihan kadul­la auto­jen seassa, ja minus­ta niiden itseasi­as­sa kuu­luisi olla pihakatu­ja joi­hin on maalat­tu autopaikko­ja. Toisin päin, jos autoli­iken­net­tä on niin paljon ja/tai sen nopeudet ovat suuria, niin on siinä kadus­sa leveyttäkin.

  17. Lil­lukan­var­ret sikseen:

    Vuo­den 2011 kaavoitus on kohdis­tunut hyvin, mut­ta se on jäänyt katas­tro­faalis­es­ti jäl­keen määräl­li­sistä tavoit­teis­taan. Näin ei voi­da jatkaa.

    Ei niin. Avaan tätä vähän, alla puhutaan pelk­istä asuinneliöistö:

    Yksi 75 m² asun­to on noin 85 ker­rosneliötä, k‑m2. Tuhat asun­toa, joka on se järkevä mit­täyk­sikkö, täten 85 000k-m2.

    Tavoite on tehdä 5 000 asun­toa vuodessa, reilu 400 000km‑2. Jos olete­taan että asum­isväljyys kas­vaa edes 1% vuodessa (his­to­ri­al­lis­es­ti kas­vanut nopeam­min mut­ta se on vähän tasaan­tunut), tarvi­taan pelkästään siihen noin 250 000 k‑m2 tai 3 000 asun­toa. Muuten meil­lä on muut­to­tap­piokaupun­ki, noin yksinker­tais­taen. Minä en halua asua muuttotappiopaikkakunnalla.

    Minus­ta tavoite pitäisi olla pikem­minkin 10 000 asun­toa vaik­ka tämän vuosikymme­nen ajan, sen kiin­ni kuromisek­si ettei tavoit­teisi­in olla päästy tähänkään saak­ka. Noin 850 000 k‑m2. Tuo on muuten noin neliök­ilo­metri maa­ta Kalasa­ta­man tehokku­udel­la, joka ei tosin ole kovin hyvä vaik­ka on kuin­ka torne­ja kun ei ole ker­rosko­rkeud­es­ta kiiini.

    KSV kaavoit­ti viime vuon­na rapi­at 200 000 k‑m2, tavoite oli 450 00 k‑m2, ja pitäisi siis mielestäni olla 850 000 k‑m2. Ei ynnää. Seu­raavalle neljälle vuodelle n. 2 000 000 k‑m2 eli 400 000 k‑m2 vuodessa.

    En tiedä mitä kaikkea asialle pitäisi tehdä, yleis­es­ti ottaen voidaan sanoa että kaavoitus­pros­es­si on hyvin raskas. Tämä liit­tyy demokra­ti­aan sitä kaut­ta että siitäkin on tehty ongel­ma, asi­aa voisi ajatel­la toisin päinkin: Tois­te­taan taas ker­ran, jos joku kaupunki­lainen halu­aa esimerkik­si kaavoit­taa lisää Vallilaa, niin tätä ei suo­ranais­es­ti kysytä mis­sään. Sil­loin taas kyl­lä on tilaisuuk­sia, verkkoky­se­lyjä, jne. kun jotain ollaan jo käytän­nössä kaavoitet­tu. Kai ne ihmiset nyt “vain valit­taa” lisärak­en­tamis­es­ta, kun heiltä ei koskaan kysytä mitään, mis­sä voisi ehdoit­taa lisärak­en­tamista. Minus­ta tuos­ta voisi vaik­ka mak­saa vihjepalkkioita.

    Helsin­ki kaavoitet­ti­in noin vuo­teen 1960 saak­ka niin että jatket­ti­in pääkatu­jen suun­tais­es­ti kort­telin­mit­ta ker­ral­laan. Ei ole vaikea­ta kaavoitus­ta. Sen mihin tämä lop­pui näkee pal­jaalle silmälle Mäkelänkadun päässä, Huopalah­den­tien ja Turun­väylän risteyk­sessä, sekä Kus­taa Vaas­antien alus­sa. Ratikkakisko­jen lop­pumi­nen on toinen vinkki.

    Sen jäl­keen on tehty yksinker­tais­taen ja kor­sok­si san­ot­tuna paskaa. Joka on kaiken lisäk­si vielä niin mon­imutkaista, että sen kaavoit­ta­mi­nen on vaikeaa. Lopete­taan paskan tekem­i­nen vaikeasti, palataan tohon noin sata vuot­ta hyvin toim­i­neeseen help­poon malliin.

    Sata metriä kan­takaupukia kadun­vart­ta on 50 000 — 100 000 km‑2 parin kol­men talo syvyy­del­lä kum­minkin puolin taloa, tapausko­htaista. Tehdään vaik­ka kilo­metri tai puoli vuodessa, siitä voi aloit­taa että jatkaa Mäkelänkadun Käpylän ase­malle ja rak­en­taa sen muutenkin kaduk­si ihan koko matkalta.

  18. Olli Pot­to­nen:…Kadun­var­sipysäköin­nin on edullista vain jos maa on edullista. Joil­lain alueil­la se on, joil­lain ei. Eli kadun­var­sipysäköin­nin ei pitäisi olla mikään standardiratkaisu. 

    Pitkäaikainen kadun­var­sipysäköin­ti on tur­val­lisu­us­ris­ki, joka on useis­sa mais­sa kiel­let­ty. Kadun­var­si­paikat ovat vain pistäy­tyjille. Tutkit­tua tietoa asi­as­ta on, jos vain viit­sii lukea. Jos suun­nit­teli­ja ehdoin tah­doin tekee kadun­var­si­paikko­ja asukkaille uusi­in kaupungi­nosi­in, kaik­ki ei ole ihan kotona. 😀 😀 😀 

    Town­house on ihan hyvä asia. Toki muutenkin hyvää tarkoit­tavaa, mut­ta itseään vas­taan kään­tynyt­tä sään­te­lyä on syytä purkaa. Esteet­tömyy­destä on tul­lut joillekkin uskon­to, mikä ei tiedä hyvää. Hyvä suun­nit­telu takaa esteet­tömyy­den, mut­ta jos siitä joutuu mak­samaan ylimääräistä, ollaan hakoteillä.

    Sipoonko­r­pia en pidä kuitenkaan oikeana paikkana town­house-rak­en­tamiselle. Puut­tuu se town. Town­house kuu­luu kaupunki­in, Kehä I:n sisälle. Tilaa on vaik­ka muille jakaa! 😉 Aloite­taan ole­mas­sa ole­van rataverkon asemien ympärstöstä ja spåral­in­jo­jen vaikutuspiiristä.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Edullis­in­ta on park­keer­aa­ta toisen vuokraa­malle merk­itylle pysäköin­tipaikalle itselleen vier­aan taloy­htiön pihal­la. Siitä selviä täysin ilmaiseksi. 

    Aikaisem­min nuo oli tapana nos­taa kadun var­teen sakkopaikalle ja kut­sua poli­isi 😉 Olen pikkupoikana näh­nyt, miten auto läh­tee pihal­ta talkkarin komen­nos­sa ja iso­jen varas­tomi­esten käsissä. 😀

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Edullis­in­ta on park­keer­aa­ta toisen vuokraa­malle merk­itylle pysäköin­tipaikalle itselleen vier­aan taloy­htiön pihal­la. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

    Kyl­lä. mm. sen takia kulut pihamailel on suljettu.

    Ei sen spuoleen, kyl­lä keinot tois­tu­vaa pit­taam­a­ton­ta park­keer­aus­ta vas­taan löy­tyvät, vaik­ka kaveri ei saisikaan parkkisakkoja. 

  21. Jos pysäköimi­nen edel­lyt­tää 50000 euron hin­taisen pysköin­tipaikan han­kkimista niin kah­den auton per­heessä kan­nat­taa muut­taa Republikaniaan.

    Jo alle 100km päässä saa ton­tin alle 50000 euron ja alle 100000 ton­tin paljon lähempää.Ja jää vielä paikko­ja vieraillekin.

    Pysäköimis­es­täkään ei kan­na­ta tehdä tolkut­toman hintaista,sillä korkea hin­ta hajot­taa yhteiskun­taraken­net­ta myös

    1. Jos pysäköimi­nen edel­lyt­tää 50000 euron hin­taisen pysköin­tipaikan han­kkimista niin kah­den auton per­heessä kan­nat­taa muut­taa Republikaniaan.

      Pysäköimis­es­täkään ei kan­na­ta tehdä tolkut­toman hintaista,sillä korkea hin­ta hajot­taa yhteiskun­taraken­net­ta myös

      Jääkö asun­to Helsingis­sä tyhjilleen vai muut­taako siihen ken­tien joku, joka tulee toimeen ilman kah­ta autoa? Jos kaik­ki eivät mah­du Helsinki­in, eikö ole vainm hyvä, että autori­ip­pu­vaiset muut­ta­vat muualle?

  22. CCC:n parkkipaikoista on ole­mas­sa väärinkäsi­tys, että vuokraa­ja sais samal­la parkkipaikan käyt­töön­sä vuokra-ajak­si. Näin käsit­tääk­seni ei ole, vaan CCC:n parkkipaik­ka on tarkoitet­tu vain ensi­jais­es­ti auton luovu­tus­ta ja palaut­tamista varten. Olet­taisin että kumpaank­i­non varat­tu tun­ti. Seu­raavalle asi­akkalle­han täy­tyy myös jät­tää parkkiru­u­tu samaan tarkoituk­seen. Auton tätyy olla noudet­tavisa yksikäsit­teis­es­tä paikasta.

    Tämän vuok­si varates­saan auton käyt­täjä myös varaa nime­tyn parkkiru­udun täk­si (nouto- jalu­ovu­tus) ajak­si. Käytön lopetuk­ses­ta eli palaut­tamis­es­ta parkkiru­u­tu­un täy­tyy heti ilmoit­taa fir­maan. En tunne yksi­tyisko­htia. Sis­ar­en­tyt­täreni, kir­jas­tovirkail­i­ja käyt­tää CCC:tä ja on hyvin tyy­tyväi­nen järjestelnään.

    CCC:llä on net­ti­sivu­jen mukaan 100 autoa vuokrat­tavis­sa ja 110 noutopaikkaa eri puo­lil­la kaupunkia / pääkaupunkiseu­tua. Alueen pin­ta-ala huomioonot­taen tämä ei ole kohtuutonta.

    02-main­osauto­to­vat noudet­tavis­sa vain Kampin parkki­hal­lista. Vuorokau­sivuokra on pieni, pien­im­män 15 e/vrk (25 / vrk) alen­netul­la omavas­tu­ul­la. Sisältää 10 km ajoa. Mut­ta autol­la pitää ajaa vähin­tään 30 km vuorokau­den aikana. Ben­sat pitää itse mak­saa. Ja auto pitää palaut­taa pestynä / mak­saa 15 e pesumak­su. — Mitään jäsenyyt­tä tms. ei käsit­tääk­seni edellytetä.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Edullis­in­ta on park­keer­aa­ta toisen vuokraa­malle merk­itylle pysäköin­tipaikalle itselleen vier­aan taloy­htiön pihal­la. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

    Ei vält­tämät­tä selviä, mut­ta onhan se epä­to­den­näköistä, että joku huo­maa, soit­taa pysäköin­nin­valvon­taan ja saa paikalle vielä taloy­htiön hal­li­tuk­sen jäsenen.

  24. antti: “Näis­sä lumi­olo­suhteis­sa ei pysty polke­maan kat­so­maan” Yrit­tää voisi; tulisi kaupun­gin har­joit­ta­mat pyöräi­lynesto­toimen­piteet (trak­to­rien jälkien aje­lut pyöräteille, ajo­ra­to­jen lumi­au­rauk­set pyöräteille jne) tutuiksi!

    Antti hyvä, oletko käynyt kat­so­mas­sa mis­sä kun­nos­sa kadut ovat? Autot, bus­sit, raideli­ikenne, jalankulku, kaik­ki ovat enem­män tai vähem­män jumis­sa lumen vuok­si. (Helsin­gin tapa jät­tää kadut vaille talvikun­nos­s­api­toa on kelvo­ton, mut­ta ehkä toisen kir­joituk­sen aihe.)

    Olen innokas pyöräil­i­jä ja kan­natan kaikin mokomin pyöräi­lyn edis­tämistä mut­ta pli­is, suh­teel­lisu­u­den­ta­jua. Eiköhän aura­ta teitä niin, että se nopeut­taa mah­dol­lisim­man mon­en kulkemista. Talvipyöräil­i­jöitä ei kuitenkaan ihan hirveän suur­ta joukkoa ole.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Edullis­in­ta on park­keer­aa­ta toisen vuokraa­malle merk­itylle pysäköin­tipaikalle itselleen vier­aan taloy­htiön pihal­la. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

    Tuo­ta varten on ole­mas­sa yksi­tyiset parkkifirmat.

    Ovat muuten huo­mat­ta­van tehokkai­ta häätämään väärin­pysäköi­jiä ja näille fir­moille on ehdot­tomasti ole­mas­sa tarvet­ta sekä kysyn­tää, kos­ka kaupun­gin parkkipirkko­touhu ei nyt vaan toi­mi mitenkään järkevästi.

    1. Tiedän, yksi­ty­isiä parkki­fir­mo­ja on tai oli, mut­ta niiden lain­mukaisu­ut­ta on kovasti yritet­ty hor­jut­taa — onhan se epistä, jos toisen paikalle ei saakaan pysäköidä.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedän, yksi­ty­isiä parkki­fir­mo­ja on tai oli, mut­ta niiden lain­mukaisu­ut­ta on kovasti yritet­ty hor­jut­taa – onhan se epistä, jos toisen paikalle ei saakaan pysäköidä.

    Taitaa nyt men­nä sekaisin pysäköin­nin­valvon­ta- ja pysäköintifirmat. 

    Kumpaa oikein tarkoitat

    Yksi­ty­isiä pysäköin­tifir­mo­ja alkaa Helsingis­sa olla jo aikalail­la, Q‑park esimerkik­si hallinnoi isoa osaa keskus­tan uusista parkkipaikoista, ja esim Pasi­las­sa on toimin­ut jo 20 vuot­ta kiin­teistöjne yhdessä omis­ta­ma parkkiyhtiö.

    Pysäköin­nin­valvon­nas­sa kyse on ollut vira­nomais­ten halus­ta estää yksi­tyi­nen kil­pailu joka saat­taisi uha­ta kaupun­gin monop­o­lia. Sel­l­aisia vekkulei­ta te poli­itikot olette, että suositte useim­miten toim­i­mat­to­mia monopoleja.

  27. a_l: Antti hyvä, oletko käynyt kat­so­mas­sa mis­sä kun­nos­sa kadut ovat?Autot, bus­sit, raideli­ikenne, jalankulku, kaik­ki ovat enem­män tai vähem­män jumis­sa lumen vuoksi. —

    Talvipyöräil­i­jöitä ei kuitenkaan ihan hirveän suur­ta joukkoa ole.

    Oma­l­la n 15 km työ­matkare­it­il­lä, pääosin Helsin­gin alueel­la, ovat ajoväylät olleet eri­no­maises­sa kun­nos­sa, nyt lomavi­ikkona sen ver­ran hil­jainen liikenne että ajoin sit­ten ajo­radoil­la pitkät pätkät. Tuon lisäk­si kan­noin pyörääni kilo­metrikau­pal­la mm rantaradan var­ren pyörätiel­lä trak­torin jäljis­sä. Olisi vartin työ aura­ta tuo pätkä, mut­ta ote­taan nyt suh­teel­lisu­u­den­ta­ju mukaan ja odote­taan kolme vuorokaut­ta josko aikaa joltain trak­to­ril­ta löy­ty­isi. Kum­ma kun Espoon puolel­la oli pienem­mätkin pyöräti­et ehdit­ty aura­ta lev­eik­si ja puh­taik­si. Var­maan eri­laista lun­ta tai suh­teel­lisu­u­den­ta­jua Espoon puolella?

  28. Niin ja vielä; ei ihme ettei talvipyöräil­i­jöitä suurem­paa joukkoa ole kun kun­nos­s­apitämät­tömyys on tuol­laista, Lokapo­jat-hengessä tehtyä. Nytkin vaan ehdote­taan kokon­aista uut­ta kaupungi­nosaa raken­net­tavak­si jalanku­lun ja pyöräi­lyn varaan, kaupun­ki voisi nyt näyt­tää mallia miten hyvin pyöräväylät hoide­taan, ja että tuol­lainen ehdo­tus on ihan realistinen.

  29. Noi­ta kaavoitus­tavoit­tei­ta pitäisi nos­taa reip­paasti. Liian alhaiset tavoit­teet joi­hin ei ole viimeisen kymme­nen vuo­den aikana päästy. Nuo laa­jasa­lon pien­talot ovat aika pos­timerkkikaavoitus­ta. Voisin heit­tää noin sata vas­taavaa kohtaa ympäri helsinkiä. Veikkaan , että siel­lä on myös viidessä vuodessa “liiken­nevihreää” tai nuhjuista pöhe­likköä. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa joku on dumpan­nut van­han sohvansa sinne. Oikeisi­in viher­alueisi­in ei tarvit­sisi edes pahem­min kajota. 

    Nois­sa esi­tys­lis­tois­sa maini­taan kaik­ki kaupun­gin kaavoituk­set. Ei kyl­lä hyvin mene. Aika paljon keski­tytään uusien asuinaluei­den kaavoit­tamiseen. Ehkä parem­pi , ettei hätiköidysti suun­nitel­la Her­ne­saaria kopterikent­tien kanssa. Täy­den­nys­rak­en­tamises­sa olisi paljon tehostet­tavaa. Liiken­nesu­un­nitelu tukeu­tu­isi jo ole­mas­sa ole­vaan. Helsin­gin kaupun­ki taitaa lisäk­si omis­taa paljon maa­ta ver­ratu­na Espooseen? 

    Esimerkik­si noiden esikaupunkien rene­sanssi rap­parei­den poh­jal­ta voisi tehdä saman­laisia yleis­su­un­nitelmia kuin on tehty uusista alueista. Tuos­sa on mah­dol­lisu­us viihdyt­tävään kaupun­gin luomiseen.

  30. “Tiedän, yksi­ty­isiä parkki­fir­mo­ja on tai oli, mut­ta niiden lain­mukaisu­ut­ta on kovasti yritet­ty hor­jut­taa – onhan se epistä, jos toisen paikalle ei saakaan pysäköidä.”
    Näi­hin fir­moi­hin­li­it­tyy paljon epäko­htia: Autoil­i­ja ei voi juuri koskaan todis­taaolleen­sa oike­as­sa esim pysäköin­tikiekon käytön todis­t­a­mi­nen on mahdotonta.

    Valvo­jat toimi­vat provikkapalkalla,joten hei­dän intres­seis­sään on kir­joit­taa ylimääräisiä sakkoja

    Autoil­i­jal­laei ole käytän­nössä oikeustur­vaa , sil­lä riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa ja käsit­te­ly on kallis­ta­ja kun autoil­i­jan oikeudelli­nen ase­ma on heikko niin riidel­lä ei kan­na­ta sakot­ta­jan väärinkäytök­siä vastaan.
    Etenkin kun ain­oa voit­toon tuon muu­ta­man kymme­nen euron palauttaminen .

    Yksi­tyi­nen pysäköin­ti­valvon­ta on puh­das­ta rosvoutta

  31. KariS: Pysäköin­nin­valvon­nas­sa kyse on ollut vira­nomais­ten halus­ta estää yksi­tyi­nen kil­pailu joka saat­taisi uha­ta kaupun­gin monop­o­lia. Sel­l­aisia vekkulei­ta te poli­itikot olette, että suositte useim­miten toim­i­mat­to­mia monopoleja.

    Täl­lä kom­men­til­la pääsee taas avoimel­la käsit­tämät­tömyysasteikol­la aika korkeal­la. Yksi­ty­ishenkilöt ovat valit­ta­neet saamis­taan sakoista oikeu­teen vai­htelevin tuloksin, ei vaikka­pa Helsin­gin kaupungilla ole mitään yksi­ty­istä pysäköin­nin­valvon­taa vas­taan. HKR:n ongel­ma on se että parkkipirkko­ja on vaikea rekry­toi­da, silleen kiva hom­ma, voisi heille toki vaan mak­saa lisää palkkaa.

  32. Yksi tyyp­illi­nen attribuu­tio­harha, jota vas­taan pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja nim­imerkil­läänä ansiokkaasti sotii, on että on ole­mas­sa sel­l­aisia ryh­miä kuin joukkoli­iken­nematkus­ta­jat, autoil­i­jat, pyöräil­i­jät, tms. Ja onhan noi­ta, aika iso osa väestöstä ei syys­tä tai tois­es­ta voi ajaa autoa, ja sit­ten aika mar­gin­aa­li­nen vähem­mistö on sel­l­aisia jot­ka eivät suos­tu mil­lään muul­la liikku­maan kuin omaal­la autol­la. Suurin osa väestöstä on kuitenkin sekakäyttäjiä.

    Käytän­nössä voidaan ottaa kolme ident­tistä per­het­tä, yksi asute­taan Alp­pi­laan, toinen vaik­ka Pirkko­laan ja kol­mas Tuusu­laan. Alp­pi­lalaisel­la per­heel­lä ei toden­näköis­es­ti ole autoa, keskimäärin ehkä alle 0,5 per lap­siper­he, pirkko­lalaisel­la luul­tavasti on yksi, ja tuusu­lalaisel­la kak­si. Ja näin sik­si että he kukin tarvit­se­vat auto­ja vai­htel­ev­asti johtuen etupäästä asuin­paikas­ta, eikä sik­si että heil­lä on vai­htel­e­va geneet­ti­nen taipumus henkilöautoiluun.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Jääkö asun­to Helsingis­sä tyhjilleen vai muut­taako siihen ken­tien joku, joka tulee toimeen ilman kah­ta autoa? Jos kaik­ki eivät mah­du Helsinki­in, eikö ole vainm hyvä, että autori­ip­pu­vaiset muut­ta­vat muualle?

    Helsinki­in mah­tu­isi sekä autot­tomat että autori­ip­pu­vaiset jos kaupunkisu­un­nit­telus­sa uskallet­taisi­in tehdä kaupunkia. Kööpen­ham­i­naa käytetään usein esimerkkinä vähäau­toisu­ud­es­ta, polkupyöräi­lyn suosimis­es­ta ja raideli­iken­teen korkeas­ta osu­ud­es­ta. Kööpen­ham­i­nan asukasti­heys on sama kuin olisi Helsin­gin jos kaik­ki Van­taalaiset ja Espoolaiset muut­taisi­vat Helsin­gin rajo­jen (niiden ilman Öster­sun­do­mia olleiden)sisälle. Tämä osoit­taa kuin­ka onneton­ta helsin­gin kapunkisu­un­nit­telu todel­lisu­udessa on, tai siis eihän se ole kaupun­ki- vaan maaseu­tusu­un­nit­telua jos­sa ihmisiä aje­taan puo­liväk­isin kauas kaupungista

  34. antti: Kum­ma kun Espoon puolel­la oli pienem­mätkin pyöräti­et ehdit­ty aura­ta lev­eik­si ja puh­taik­si. Var­maan eri­laista lun­ta tai suh­teel­lisu­u­den­ta­jua Espoon puolella?

    Ongelma­han Helsingis­sä ei ole pyörätei­den olema­ton kun­nos­s­api­to, vaan kaikkien liiken­neväylien olema­ton kun­nos­s­api­to. Viime tal­ve­na kan­takaupungis­sa oli paljon katu­ja joi­ta ei “ehdit­ty” aura­ta koko talvena.

    Ehdo­tus: Tuplataan asukaspysäköin­ti­mak­su ja käytetään saatu lisä­tuot­to sel­l­aise­naan katu­jen talvikunnossapitoon.

    + parkkipaikat tehokkaam­malle käytölle
    + kaduille tilaa liikkua ja pysäköidä myös talvikaudella
    + saadaan koro­tus myy­tyä autop­uolueelle, kos­ka koro­tuk­sen mak­sa­ja saa suo­raa hyö­tyä itselleen

  35. Kalle: Pitkäaikainen kadun­var­sipysäköin­ti on tur­val­lisu­us­ris­ki, joka on useis­sa mais­sa kiel­let­ty. Kadun­var­si­paikat ovat vain pistäy­tyjille. Tutkit­tua tietoa asi­as­ta on, jos vain viit­sii lukea. 

    Anna­pa muu­ta­ma link­ki tuo­hon tutkit­tuun tietoon?

    Nimeno­maan kadun­var­sipysäköin­tiä kun yleis­es­ti pide­tään tur­val­lise­na, kos­ka puskuroi jalka­käytävät autoväylistä ja hidas­taa ohikulke­vien auto­jen vauh­tia, kos­ka pysäköin­tipaikat syövät kadun kapeam­mak­si. Tästä on jopa Ameri­ikan automaas­sa ole­mas­sa edis­tyk­sel­lis­inä pidet­tyjä suun­tauk­sia, että pitäisi nimeno­maan saa­da (euroop­palaista) kadun­var­sipysäköin­tiä lisää.

    Tässäkin taas saat­taa olla kyse ter­mi­nolo­gias­ta: liiken­neinsinöörin mielestä kun “tur­valli­nen katu” on yhtä kuin autoil­i­jalle tur­valli­nen ja muka­va katu. Käytän­nössä tämä “tur­valli­nen katu” tarkoit­taa lev­eää monikaistaista motaria, jol­la ei ole mitään esteitä, mihin tör­mätä, eikä ylimääräistä mietit­tävää risteyk­sis­sä tai risteysten välillä——eli yksinker­tais­es­ti paik­ka, jos­sa voi ajaa kovaa ilman, että on liikaa mah­dol­lisuuk­sia mokailla.

  36. Kalle: Pitkäaikainen kadun­var­sipysäköin­ti on tur­val­lisu­us­ris­ki, joka on useis­sa mais­sa kiel­let­ty. Kadun­var­si­paikat ovat vain pistäytyjille. 

    Mitäpä jos heit­täisit linkke­jä. Vas­takkaise­na näke­myk­senä tutk­i­tus­ta tiedos­ta heit­täisin Jane Jacob­sin “Eyes on the street” ‑ajatuk­sen. Kaduista tulee sitä tur­val­lisem­pia, mitä enem­män on ihmisiä, joil­la on syytä olla kadul­la tai kat­soa kadulle. 

    Toki tämä tarkoit­taa sitä, että kat­ua ei kuu­luisi ensisi­jais­es­ti käyt­tää kesäau­ton talvipark­keer­aamiseen, mut­ta päivit­täin tai viikot­tain käytet­tävä auto kuu­luu luon­nol­lis­es­ti kadulle. Jos tilaa on. 

    Noil­la town­house ‑kaduil­la tuskin on kauheasti asioin­tia, joten sopi­vasti paikko­ja siihen että asukkaiden autot mah­tu­vat ja vielä jonkin ver­ran viera­s­paikko­ja, niin avot. Katu on elävämpi ja tur­val­lisem­pi kuin ilman niitä.

  37. Niille, joi­ta kaupun­gin lumiso­ta ja siihen liit­tyvät ongel­mat kiin­nos­ta­vat, suosit­te­len Otso Kivekkään blo­gia lau­takun­nas­sa (http://lautakunnassa.blogspot.com/). Otso kir­joit­taa blo­gis­saan Yleis­ten töi­den lau­takun­nas­ta ja mm. lumiso­taan liit­tyvistä ongelmista ja kaupun­gin tsaari­naikai­sista organisaatio-ongelmista. 

    Siinä touhus­sa on paljon per­at­tavaa ja petrattavaa.

  38. a_l: Ongelma­han Helsingis­sä ei ole pyörätei­den olema­ton kun­nos­s­api­to, vaan kaikkien liiken­neväylien olema­ton kunnossapito. 

    Nos­taisin pyörätei­den ja jalka­käytävien kun­nos­s­api­don suurem­mak­si ongel­mak­si kuin autotei­den kun­non. Autol­la nyt pääsee eteen­päin pienessä sohjos­sakin; rol­laat­to­ril­la, käve­lykepeil­lä tai kapearenkaisel­la fil­lar­il­la ei. Työ­matkani kul­kee luokan 1 kun­nos­s­api­toväylää myöten. Ajo­ra­ta nytkin hoidet­tu pri­imakun­toon, sula asfalt­ti pais­taa läpi ja autoil­i­jat paina­vat 60 km/h men­emään. Moskat aurat­tu viereiselle kevyen­li­iken­teen väylälle. Täy­tyy myös muis­taa, että katu­jen kun­nos­s­api­to mak­se­taan kun­nal­lisveroista joi­ta mak­sa­vat muutkin kuin autoilijat. 

    Esimerkik­si bule­vardil­la on lumet varas­toitu kasoi­hin pyöräteille. Oulus­sa pyöräil­lään paljon enem­män talvisin kuin Helsingis­sä, osasyynä parem­pi talvikun­nos­s­api­to. Toisin pri­or­isoin­ti­in mukaan myös hait­ta-aspek­tin. Mik­si edis­tää autoli­iken­net­tä, joka aiheut­taa eniten hait­to­ja ja vaatii eniten resursse­ja (lev­eäm­mät väylät).

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kia­pa meil­läkin saataisi­in kadut auratuk­si nopeasti, jos ei olisi kadunvarsipysäköintiä.

    Asun kadun var­rel­la jos­sa ei ole pysäköin­tiä. Kuten ei tänne johtaval­la isom­mal­la kadullakaan.

    Tämä asuinkatu aurat­ti­in tänään viikon­lop­un myräkkän jäljiltä. Se isom­pi ei ole aurat­tu vieläkään kun siinä on kuulem­ma eri urakoit­si­ja, eli mei­dän kadulle tule­vat koneet aja­vat aurat ylhääl­lä tul­lessaan tänne auraamaan. 

    Pysäköin­nil­lä ja aurauk­sel­la ei ainakaan tääl­lä ole tekemistä keskenään. Sen sijaan ihme­tyt­tää tuo katu­jen jako urakoit­si­joille. Mik­si se tehdään katu­tyypin (siis kadun koon) eikä alueen mukaan.

    Oman katumme kolasimme puh­taak­si naa­pu­ri­talo­jen asukkaiden kanssa jo sun­nun­tai-iltana. Samal­la ihmette­limme mitä kaikkea saam­mekaan mak­samil­lamme katumaksuilla

  40. Kadun­var­sipysäköin­ti on tosi­aan paha tur­val­lisu­us­ris­ki — niis­sä mais­sa jois­sa kadun laitaan saat­taa tuol­loin jät­tää autopommin…

  41. tpyy­lu­o­ma: Täl­lä kom­men­til­la pääsee taas avoimel­la käsit­tämät­tömyysasteikol­la aika korkeal­la. Yksi­ty­ishenkilöt ovat valit­ta­neet saamis­taan sakoista oikeu­teen vai­htelevin tuloksin, ei vaikka­pa Helsin­gin kaupungilla ole mitään yksi­ty­istä pysäköin­nin­valvon­taa vas­taan. HKR:n ongel­ma on se että parkkipirkko­ja on vaikea rekry­toi­da, silleen kiva hom­ma, voisi heille toki vaan mak­saa lisää palkkaa.

    Kiitos kohtelia­su­ud­es­ta…

    Tarkotin nyt, ettei var­masti olisi liian vaikeaa selkeyt­tää lain­säädän­töä val­takun­nan­ta­sol­la niin, että yksi­tyisen pysäköin­nin­valvon­nan tekemisiä tarvitse oikeussaleis­sa pohtia.

    Jos kun­nalli­nen monop­o­li ei val­vo riit­tävän hyvin niin lain­säätäjä antakoon eväät yksi­tyiseen kil­pailu­un jol­la luva­ton pysäköin­ti laite­taan kuriin

  42. antti:
    Niin ja vielä; ei ihme ettei talvipyöräil­i­jöitä suurem­paa joukkoa ole kun kun­nos­s­apitämät­tömyys on tuol­laista, Lokapo­jat-hengessä tehtyä. Nytkin vaan ehdote­taan kokon­aista uut­ta kaupungi­nosaa raken­net­tavak­si jalanku­lun ja pyöräi­lyn varaan, kaupun­ki voisi nyt näyt­tää mallia miten hyvin pyöräväylät hoide­taan, ja että tuol­lainen ehdo­tus on ihan realistinen.

    Minä, minä, minä… Onko oikeasti vaikeaa hah­mot­taa, että nyt jää auraa­mat­ta osa joukkoli­iken­teen vakior­e­it­eistä, val­taosa katu­verkos­ta ja jopa muut kuin aku­ut­ti­hoidon sairaaloiden pihat ja väylät. Jos tässä tilanteessa pari pyöräre­it­tiä keskel­lä talvea on heikos­sa hapes­sa, niin ole hyvä ja laskeudu mei­dän muiden tasalle, pois sieltä maastopy­örän selästä. Näkyy ehkä real­is­mi paremmin.

  43. Kadun­var­sipysäköin­ti on sikäli hyvä, että se suo­jaa jalankulk­i­joi­ta kural­ta ja vedeltä, jota ohi­a­ja­vat autot roiski­vat ilmaan. Lisäk­si se voi alen­taa ajonopeuk­sia. Sikäli taas huono, että pienet jalankulk­i­jat voivat juos­ta auto­jen välistä tielle, ja heitä on auto­jen takaa vaikea huo­ma­ta. Pysäköin­tipaikko­jen vier­essä ole­va pyörätie on myös vaar­alli­nen, kos­ka auton ovi voidaan ava­ta pyöräil­i­jän eteen, mut­ta se on oikeas­t­aan huonon suun­nit­telun syytä…

  44. Viime vuon­na kadun­var­sipysäköin­ti aiheut­ti kuole­maan johta­neen onnettomuuden.

    Kadun­var­sipysäköin­nin takia osalle Meche­lininkat­ua raken­netaan lev­eähkön pyöräkaistan sijaan kapea pyörätie.

    Täl­lais­ten uutis­ten takia en pidä kadunvarsipysäköinnistä.

    Silti joudun myön­tämään, että Särelä vaikut­taa ole­van oike­as­sa kehues­saan kadun­var­sipysäköin­tia tur­val­lisek­si. Tan­skalaisen tutkimuk­sen mukaan on tur­val­lisem­paa pyöräil­lä kaduil­la, joil­la pysäköin­ti on sallittu.

  45. Olisiko mah­dol­lista saa­da Hesaan vain autot­to­mia per­hekun­tia lail­la? Kaupunki­laisethan ovat kun­taa varten?
    On tot­ta, että muutkin mak­sa­vat katujen/teiden kun­nos­s­api­don kuin autoil­i­jat. Paljonko­han autoil­i­jat mak­sa­vat eri­laisi­na veroina muu­takin, kuin vain tulo- ja pääo­mavero­ja val­ti­olle ja kun­nalle? Polkupyöräil­i­jöi­den itken­tä on minus­ta lähin­nä nau­ret­tavaa. Autoil­i­joi­ta (yksityiset/julkinen/jakelu/jne) on var­maan aivan hur­jasti enem­män, kuin pyöräil­i­jöitä näis­sä keleis­sä ja var­maan yleen­säkään. Pitäkää toki puolenne, mut­ta älkää nyt joka paikkaan kirotko autosaatanaa tähänkin syylliseksi.
    Eikö kukaan kek­si pysäköin­ti­in todel­la järkevää ratkaisua? Jos ain­oa on mak­sat­taa auton­o­mis­ta­jaa 30000–50000 eurol­la, niin kyl­lä täy­tyy jos­sain olla mah­dol­lisu­us parem­paan ratkaisu­un. Kun sähköau­tot yleistyvät, niin ilmas­ton saas­tu­misjut­tu jää pois ja ain­oak­si haitak­si jää tilan­tarve (ok, myös mah­dol­liset onnet­to­muudet) Suomes­sa, mis­sä tota maa­ta lie­nee aika paljon? Luulisi ole­van mah­dol­lista rak­en­taa kohtu­ullisen tiivistä jut­tua, vaik­ka autoille jäisikin kohtu­ullis­es­ti tilaa? Kauem­pi­in paikkoihin/paljon jengiä tiet­ty joku raideli­ikenne ja toive, että ihmiset sil­lä kulke­vat. Epäilen kuitenkin, ellei autoilus­ta tehdä sika kallista, alkaa nyt jo olla.
    No, vaalithan tän jutun ratkaisee.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Kia­pa meil­läkin saataisi­in kadut auratuk­si nopeasti, jos ei olisi kadunvarsipysäköintiä.

    Taas pien­tä luvun­laskua. Yhden kadun­var­si­parkkipaikan kor­vaami­nen kalli­olu­o­la­paikalla mak­saa sanokamme 50.000 e/ kpl. Siis töölöläisy­htiön edessä ole­van 5 paikan kor­vaami­nen 5:llä luo­la­paikalla 250.000 egua. Pääo­makus­tan­nuk­set yksi­no­maan 12.500 egua p.a.. Täl­lä rahal­la tekee aika paljon lumitöitä..

    Saannko muuten kysyä, onko VTL Soin­in­vaara koskaan auran­nut teitä trak­to­ril­la? Minä nimit­täin olen. Ker­ran min­ut siihen nakitet­ti­in joulu­aa­mu­na , kos­ka tilan miesten piti sada viet­tää joulun­sa rauhas­sa per­heen­sä kanssa. Nim­im. Maalaispoika.

    Mie­lenki­in­toista muuten. Uskallan väit­tää, että nyt lumi­aikana kaupungis­sa ja tääl­lä Kirkkon­um­mel­la autoil­i­jat ovat todel­la kohteliai­ta toisilleen ja kaipa siinä sivus­sa myös jalankulkijoille. 

    Poikkeuk­se­na ovat eräät motareil­la kaa­haa­vat tol­lot, joiden ansios­ta peltiko­r­jaamot sai­vat run­saasti työtä. Tärkeätä näin eurokri­isin aikana.

  47. Markku af Heurlin: Taas pien­tä luvun­laskua. Yhden kadun­var­si­parkkipaikan kor­vaami­nen kalli­olu­o­la­paikalla mak­saa sanokamme 50.000 e/ kpl. Siis töölöläisy­htiön edessä ole­van 5 paikan kor­vaami­nen 5:llä luo­la­paikalla 250.000 egua. Pääo­makus­tan­nuk­set yksi­no­maan 12.500 egua p.a.. Täl­lä rahal­la tekee aika paljon lumitöitä.

    Jos ne parkkipaikat vuokrat­taisi­in rav­in­tolan teras­sik­si kesäkaudek­si, niille viidelle autoil­i­jalle voitaisi­in kus­tan­taa joukkoli­iken­neliput koko vuodek­si — talvikaudel­la tila voitaisi­in vuokra­ta venei­den talvisäi­ly­tyk­seen, mis­tä saisi luul­tavasti siitäkin parem­man hin­nan kuin asukaspysäköinnistä 😉
    Tai jos kadun­var­si­paikko­ja muutet­taisi­in polkupyörä­paikoik­si, saataisi­in paljon use­am­man ihmisen kulku­vä­li­neelle tilaa.
    Metron rak­en­t­a­mi­nen 2–3 kort­telin välein taitaisi tul­la edullisem­mak­si kuin luo­la­paikat autoille, eli luo­la­paikat ovat kyl­lä hyvin kallis tapa ratkaista liikku­misongel­ma, siinä olet ihan oikeassa.

  48. Kun sähköau­tot yleistyvät, niin ilmas­ton saas­tu­misjut­tu jää pois ja ain­oak­si haitak­si jää tilan­tarve (ok, myös mah­dol­liset onnet­to­muudet) Suomes­sa, mis­sä tota maa­ta lie­nee aika paljon? 

    Autoil­i­joille var­maan sit­ten kel­paa, että sen autopaikan saa Sys­mästä tai Inar­ista. Mun puoles­ta Helsin­ki voi ostaa kymme­nen neliök­ilo­metriä maa­ta sopi­vas­ta pikkukylästä kes­ki-Suomes­ta ja vara­ta sen helsinkiläis­ten auto­jen parkkiken­täk­si, jos tämä autoil­i­joille kel­paa. Sen voi tar­jo­ta ihan ilmaisek­si jopa käyttöön. 

    Ai ei kel­paa vai? No, sit­ten ei kan­na­ta sanoa, että Suomes­sa on tilaa, jos ei tila kel­paa kun tarjotaan.

  49. Ville: Tai jos kadun­var­si­paikko­ja muutet­taisi­in polkupyörä­paikoik­si, saataisi­in paljon use­am­man ihmisen kulku­vä­li­neelle tilaa.

    Parem­pi työ polkupyörä­paik­ka kuin tyhjä katu (turhat pysäköin­tikiel­lot) tai kaiken maail­man katukaven­nus­raken­nel­mat. Tun­nus­tan reilusti, että, paradok­saal­ista kyl­lä, kaupungista tai asemil­ta ei löy­dy riit­tävästi hyvää polkupyörien säilytystilaa.

  50. Ville: Jos ne parkkipaikat vuokrat­taisi­in rav­in­tolan teras­sik­si kesäkaudek­si, niille viidelle autoil­i­jalle voitaisi­in kus­tan­taa joukkoli­iken­neliput koko vuodek­si – talvikaudel­la tila voitaisi­in vuokra­ta venei­den talvisäi­ly­tyk­seen, mis­tä saisi luul­tavasti siitäkin parem­man hin­nan kuin asukaspysäköinnistä
    Tai jos kadun­var­si­paikko­ja muutet­taisi­in polkupyörä­paikoik­si, saataisi­in paljon use­am­man ihmisen kulku­vä­li­neelle tilaa.
    Metron rak­en­t­a­mi­nen 2–3 kort­telin välein taitaisi tul­la edullisem­mak­si kuin luo­la­paikat autoille, eli luo­la­paikat ovat kyl­lä hyvin kallis tapa ratkaista liikku­misongel­ma, siinä olet ihan oikeassa.

    Hieno aja­tus. Kuka vain sen kaiken viinan juo?

    Aiua nor­maalin paatin lev­eys on nykyäään 2,4 metriä, kun auton lev­eys on 160 cm. 🙂 

    Yhden metroasem­na hin­ta taitaa olla 40 Me / kpl. Man­skun pitu­us päästä päähän on siinä 4 km. joten ykisno­maan tälle matkalle tarvi­taan 10–12 metroasemaa… 🙂

  51. Olli Pot­to­nen:
    Viime vuon­na kadun­var­sipysäköin­ti aiheut­ti kuole­maan johta­neen onnettomuuden. 

    Tarkkaan ottaen sen onnet­to­muu­den aiheut­ti oven avan­neen autoil­i­jan törkeä huoli­mat­to­muus ja bussinkul­jet­ta­jan käyt­tämä liian pieni tur­vaväli. Yhtä hyvin pitäisi tuon perus­teel­la kieltää sit­ten se bus­si­liken­nekin. Tai mik­sei myös pyöräily.

  52. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Täysin teo­reet­tista ja elämästä vier­aan­tunut­ta spekulointia:

    Jos asu­isin keskus­tas­sa ja min­ul­la olisi sil­loin täl­löin käytössä haja-asu­tusalueel­la asu­van suku­laiseni auto, en saisi sille hal­paa parkkipaikkaa edes sil­loin kun kyseessä on “perustel­tu” hyötya­jo. Toisen omis­ta­maan autoon kun ei saa asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta. Ja vaik­ka auto olisi tilapäisessä “yhteiskäytössä” ei sitä tietenkään saisi pysäköidä CCC:n paikalle kos­ka käyt­tö ei ole kau­pal­lista toimintaa. 

    Täl­löin min­un olisi kätev­in­tä ostaa itselle hal­pa auto omi­in nimi­in, lunas­taa pysäköin­ti­tun­nus ja seisot­taa kär­ryä kadun­var­res­sa ne ajat kun en sitä tarvitse. Naa­purien ja Staran elämä ehkä hie­man hankaloitusi.

    Toki en tee näin. Eikä kukaan muukaan. Eihän.

    Vas­taaa ensim­mäiseen kohtaan: X lainaa kauem­pana, sanokaamme Klaukkalas­sa asu­val­ta suku­laiseltaan autoa muut­mak­si päiväk­si. Jos hänel­lä on todel­li­nen tarve, hänel­lä on myös varaa mak­saa tästä muo­dos­tu­vat parkki­mak­sut. Yhdessä päivässä se tekee 48 euroa, jos park­keer­aa koko päivän 1‑alueella. Ja hän voi myös pitää autoa huokem­mal­la paikalla, esim- Sta­dion­in ken­täl­lä päivän, jos tämä tun­tuu liian kallilta.

    Toinen koh­ta:

    Kir­joit­ta­ja oli aivan oikeaasa ja esit­ti — ehkä tah­tomat­taan — hyvät perus­teet sille, mik­si asukaspyäköin­tiu­tun­nuk­sen hin­taa pitää oleel­lis­es­ti korot­taa. Näin kysyn­tä vas­taisi tar­jon­taa, ja vapai­ta paikko­ja olisi aina tar­jol­la. Kalli­in auto omis­ta­jal­la on, tai siis pitäisi olla siihen varaa. 

    Ja hal­van auton ajoit­tainen tarvit­si­ja voi tut­tu­jen­sa kanssa dilkata yhteiskäyt­tö­suh­teen. Eli laina­ta ja sopia kulu­jen ja ylläpi­don vaivan tasaamis­es­ta. (Tämä ei ole vuokraamista.) Tätä on syytä edis­tää, mut­ta kos­ka käyt­täjät joka tapauk­ses­sa hyö­tyvät tun­tu­vasti, ei sen kum­mem­paa edis­tämistä tarvitse.

  53. ‘Jos ain­oa on mak­sat­taa auton­o­mis­ta­jaa 30000–50000 eurol­la, niin kyl­lä täy­tyy jos­sain olla mah­dol­lisu­us parem­paan ratkaisu­un.’ (MIVa)
    Joko sosial­isoidaan maa ja jae­taan se ilmaisek­si, tai men­nään markki­na­t­alouden sään­nöil­lä: maa mak­saa, ja se mak­saa joka käyt­tää. Jos ei ole rahaa mak­saa, se on voi voi. Tois­t­en mak­sama parkkipaik­ka kan­takaupungis­sa ei ole mikään ihmisoikeus.
    ‘Suomes­sa, mis­sä tota maa­ta lie­nee aika paljon?’
    Jos tiedät jonkun kon­stin siirtää hal­paa maa­ta perähik­iältä kan­takaupunki­in, niin ker­ro ihmeessä.
    Maa Stadis­sa on kallista, ja sen käyt­tämi­nen tyh­mästi on rikollista.

  54. KariS: Kiitos kohteliasuudesta…Tarkotin nyt, ettei var­masti olisi liian vaikeaa selkeyt­tää lain­säädän­töä val­takun­nan­ta­sol­la niin, että yksi­tyisen pysäköin­nin­valvon­nan tekemisiä tarvitse oikeussaleis­sa pohtia.Jos kun­nalli­nen monop­o­li ei val­vo riit­tävän hyvin niin lain­säätäjä antakoon eväät yksi­tyiseen kil­pailu­un jol­la luva­ton pysäköin­ti laite­taan kuriin

    Anteek­si, luulin että tarkoi­tat Helsin­gin kaupunkia. Samaa mieltä, eduskun­nan asi­a­han tämä on. Hie­man vas­taa­va jut­tu muuten jon­ka kuulin, joskus on pohdit­tu josko ratikoi­hin saisi kon­duk­töörit vaik­ka työl­lisyystuel­la. No ei onnis­tu, kun työl­lis­tet­ty ei ole jotenkin tarpeek­si virkamies, eli ei saa tarkas­taa lippuja.

  55. Kun tämä lumi liikut­taa, Otson lau­takunt­ablo­gista (YTLK):

    Pros­es­si menee siis suun­nilleen näin

    1. Kaupun­ki auraa lumen pysäköi­tyjä auto­ja vasten
    2. Joskus myöhem­min kaupun­ki hinaa autot pois, ja auraa lumen jalkakätävälle
    3. Kaupun­ki hinaa seu­raaval­ta kadul­ta autot tähän, saadak­seen sinne tilaa auraukselle
    4. Kiin­teistön vas­tu­ul­la on nyt siirtää lumet pois.

    http://lautakunnassa.blogspot.com/2012/02/yleisten-toiden-lautakunta-1422012.html

    Huh­ha­hei.

    Minä taas taivastelin, että miten on mah­dol­lista että maail­mas­sa on kaupunke­ja jois­sa pestään kadut jopa usem­man ker­ran viikos­sa? http://tolkku.blogspot.com/2012/02/kuinka-kadut-hoidetaan.html

    Lyhyesti, tässä on koor­di­naa­tio-ongel­ma. Jos paikalliset tilaisi ja päät­täisi itse kadun­hoi­dos­ta, niin se luul­tavasti olisi ihan eri tasolla.

  56. Kim­mo: Minä, minä, minä… Onko oikeasti vaikeaa hah­mot­taa, että nyt jää auraa­mat­ta osa joukkoli­iken­teen vakior­e­it­eistä, val­taosa katu­verkos­ta ja jopa muut kuin aku­ut­ti­hoidon sairaaloiden pihat ja väylät. Jos tässä tilanteessa pari pyöräre­it­tiä keskel­lä talvea on heikos­sa hapes­sa, niin ole hyvä ja laskeudu mei­dän muiden tasalle, pois sieltä maastopy­örän selästä. Näkyy ehkä real­is­mi paremmin.

    Kiin­teistö­jen (joi­ta myös sairaalat ovat) piho­jen ja väylien hoito kuu­luu kiin­teistöille, ei kaupun­gin vas­tu­ulle. Oma­l­la reit­il­läni on autoväylät höylät­ty ja aurat­tu mustalle asfaltille neljän kaistan lev­ey­deltä, lumet ja sohjot tiet­ty pyörätiel­lä, ei siinä kieltämät­tä muu auta kuin laskeu­tua pyörän selästä ja siir­tyä ajo­radalle aja­maan autoil­i­joiden tasalle. Päivän hesarikin kir­joit­ti miten Käpylässä on asuinkadut paikoin kaven­tuneet niin kapeik­si että autot mah­tu­vat ker­ral­laan vain yhteen suun­taan aja­maan. Ymmär­rän toki hyvin että kaik­ki kap­a­siteet­ti on nyt laitet­ta­va tuonne kunnes tilanne on nor­mal­isoitunut ja autot mah­tu­vat kah­ta kaistaa aja­maan. Vaati­ihan tuo kym­menkun­ta trak­to­ria ja kuor­ma-autoa päiväk­si että saadaan kilo­metri, kak­si kat­ua puhdis­tet­tua ja lumet ajet­tua ties minne.

    Pyöräti­etä auraa yksi trak­tori kym­menkun­ta kilo­metriä tun­nis­sa puh­taak­si, mut­ta antaa sit­ten olla ja jätetään pyörätei­den lumien pois­to kevä­tau­ringon varaan.

  57. Olli Pot­to­nen:
    Viime vuon­na kadun­var­sipysäköin­ti aiheut­ti kuole­maan johta­neen onnettomuuden.

    Kadun­var­sipysäköin­nin takia osalle Meche­lininkat­ua raken­netaan lev­eähkön pyöräkaistan sijaan kapea pyörätie.

    Täl­lais­ten uutis­ten takia en pidä kadunvarsipysäköinnistä.

    Silti joudun myön­tämään, että Särelä vaikut­taa ole­van oike­as­sa kehues­saan kadun­var­sipysäköin­tia tur­val­lisek­si. Tan­skalaisen tutkimuk­sen mukaan on tur­val­lisem­paa pyöräil­lä kaduil­la, joil­la pysäköin­ti on sallittu. 

    Yksilön kannal­ta hyviä näköko­htia, mut­ta yhteiskun­nan ja sen suun­nit­telun kannal­ta triv­i­aa. Suomes­sa kuolee kaa­tu­mal­la 1200 ihmistä vuodessa, puhutaan vaik­ka niistä, ellei ympäristöstä löy­dy enää mui­ta riskejä.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Kia­pa meil­läkin saataisi­in kadut auratuk­si nopeasti, jos ei olisi kadunvarsipysäköintiä.

    Jos asia olisi organ­isoitu kun­nol­la, niin ihan hirveitä ongelmia ei var­mas­tikaan olisi. Eli jos kaik­ki kadut olisi yksiselit­teis­es­ti merkit­ty puhdis­tet­tavak­si päivänä X ja ne kanssa puhdis­tet­taisi­in ko. päivänä, ja “väärin­pysäköin­nistä” laskutet­taisi­in kun­nolli­nen siir­tomak­su (tieto auraus­päivistä on ollut aiko­jen alus­ta läh­tien), niin hom­man luulisi pelit­tävän kohtu­ullis­es­ti. Ja miltähän ajal­ta on tuo joidenkin sat­un­nais­ten katu­jen ker­ran kuus­sa ja täl­löinkin vain mah­dol­lis­es­ti tapah­tu­va put­saus olla (siis niiden, jois­sa on kun­nos­s­api­toli­iken­nemerk­ki)? Kadut voisi ihan hyvin merk­itä niinkin, että ker­ran viikos­sa yhden päivän ajan (tai aamu/iltapäivän) ko. kadun­puoli tai koko katu on olta­va tyhjä autoista lumen auraus­ta varten tms. vai? Tämä pois­taisi kadun var­sil­ta ne autot, jot­ka ovat “talvisäi­ly­tyk­sessä”. Toki voitaisi­in jät­tää joitakin katu­ja näitäkin varten syr­jem­mälle vähän huonom­malle hoidolle, jos kit­inää olisi liikaa.

    Nykysys­tee­mi on taasen aivan tolku­ton. Kadut aurataan niin, ettei autol­la meinaa päästä kadun var­res­ta mihinkään. Ja sit­ten on tämä ikuisu­u­songel­ma, kun kiin­teistö­jen lumet aurataan jalka­käytäviltä (ja sisäpi­hoil­ta) kadulle. 

    Tuon käyn­nis­sä ole­van kokeilun (yksi puoli aurataan yht­enä päivänä ja toinen toise­na päivänä) koke­muk­set toiv­ot­tavasti julka­istaan lehdis­säkin aikanaan.

    1. Näin se on tehty Tukhol­mas­sa, ja tätä vihreät ovat ehdot­ta­neet Helsinki­in, mut­ta menetet­täisi­in 20 % kadunvarsipaikoista.

  59. Niin, ainakin meil­lä Krunikas­sa­han näyt­täisi ole­van että ainakin tuo 20 % kadun­var­si­paikois­sa on täl­lä het­kel­lä enem­män tahi vähem­män menetet­ty jo nyt.

  60. Osmo Soin­in­vaara: Näin se on tehty Tukhol­mas­sa, ja tätä vihreät ovat ehdot­ta­neet Helsinki­in, mut­ta menetet­täisi­in 20 % kadunvarsipaikoista.

    Nyt sit­ten menetetään paljon enem­män kuin 20%: luke­mat­to­mia auto­ja kinos­ten keskel­lä odot­ta­mas­sa kevät­tä ja estämässä aurauk­sen. Lumika­so­ja auto­jen edessä ja takana. 

    Kaik­ki kär­sivät kun kukaan ei voi joustaan.

  61. Osmo Soin­in­vaara: menetet­täisi­in 20 % kadunvarsipaikoista. 

    Voisi­han tuo­ta aikaa muut­taa vaik­ka tilanteen mukaan. Pahim­mil­la lumisateil­la ker­ran viikos­sa, muul­loin harvem­min. Pysäköin­tilu­van han­kkin­ut auton­o­mis­ta­ja velvotet­taisi­in seu­raa­maan tilan­net­ta ettei tule yllä­tyk­senä. Eli jos halu­aa pitää autoaan kadul­la, myös oikeasti tarvit­see sitä läh­es päivit­täin (eli harvem­min käytet­ty kan­nat­taisi viedä kaupun­gin osoit­ta­malle pitkäaikaisalueelle joi­ta olisi tuos­sa tapauk­ses­sa enem­män ja käteväm­min käytet­tävis­sä kuin vain se yksi laani tat­tarisuol­la — niiden vaa­ti­man rahan voi ottaa vaik­ka siitä lupa­mak­sun hin­nan nostosta…). 

    Hyvää palvelua toki olisi jos automaat­tisen tieto­jenkäsit­te­lyn ja kan­net­tavien puhe­lin­lait­tei­den avul­la autoil­i­jalle saataisi­in tosi­aikainen viesti uhkaavas­ta puhdis­tuk­ses­ta. Mut­ta sel­l­ainen jär­jestelmä pitäisi var­maan han­kkia kil­pailutet­tuna eli olisi valmis vuon­na 2025 ja tulisi mak­samaan puoli miljardia.

    Ja joka tapauk­ses­sa on täl­lä het­kel­lä käytän­nössä 80% paikoista oikeasti menetetty…

  62. Jos tarkoi­tus on että kadun­var­si on vir­ka-aikaan tyhjä yht­enä arkipäivänä viikos­sa, niin toi 20% on yläkant­ti­in. Kadun­var­sipysäköin­nin kysyn­tätipi­ik­ki on iltaisin ja viikon­lop­puisin, epäilen että tuol­la ei olisi olen­naista merk­i­tys­tä. Sen kun ajaa aamul­la toisen kadun varteen.

  63. No niin, siis autot kes­ki- suomeen Hesas­ta. Mä aat­telin kyl­lä lähin­nä toisin päin, mut­ten nyt noin kauas. Kaik­ki Te auton vihaa­jat, perus­takaa puolue, tahi val­latkaa vihreät vielä parem­min ja sit­ten kun­nal­lis­vaaleis­sa järisyt­tävän voiton jäl­keen kieltäkää Hesas­ta autoilu. Odotan mie­lenki­in­nol­la tuo­ta het­keä. Min­ul­la vain ei kyl­lä ole ihan kauheasti aikaa, mut­ta mie­lenki­in­nos­ta yritän sinnitellä.
    Kos­ka muuten vihrei­den jut­tui­hin ilmestyi toi tila ongel­ma saastei­den asemesta?

  64. MIVa: Kos­ka muuten vihrei­den jut­tui­hin ilmestyi toi tila ongel­ma saastei­den asemesta?

    Ei koskaan. Molem­mat ovat olleet mukana alus­ta asti. Ja jopa ennen vihre­itä mm. Jane Jakobs etc kiin­nit­tivät tilankäyt­töön huomio­ta ja yhteiskun­tarak­en­teen hajoamiseen.

    Hyvin har­vat vihaa­vat auto­ja. Sen sijaa taloudel­listä tehot­to­muut­ta ja epäop­ti­maal­ista toim­intaa monetkin.

  65. Ennenkuin jatkat­te autot­toman Helsin­gin puoles­ta enem­män, kan­nat­taisi var­maan varmis­taa, että niitä mak­sukyky­isiä autot­to­mia on tarpeeksi. 

    Uskallan väit­tää, että useim­mil­la varakkail­la ihmisil­lä on auto, joil­lain jopa kak­si. Opiske­li­jat yms ei oikein riitä tuot­ta­maan tarpeek­si verotuloja.

    Ei siinä mitään, Espoo otta­nee autol­liset mielellään.

  66. Olen vihrei­den jäsen ja seu­raan into­hi­moi­ses­ti for­mu­laykkösiä, olen seu­ran­nut jo 20 vuot­ta. Että täl­lainen autonvihaaja.

  67. MIVa: Kos­ka muuten vihrei­den jut­tui­hin ilmestyi toi tila ongel­ma saastei­den asemesta?

    Tosi­a­sia on että kaupunki­in mah­tuu vain rajalli­nen määrä auto­ja, ja pidän enem­män kaupungeista kuin autoista. Se mik­si Vihreät ovat efek­ti­ivis­es­ti samaa mieltä on min­ulle yhdentekevää.

  68. hta:
    Ennenkuin jatkat­te autot­toman Helsin­gin puoles­ta enem­män, kan­nat­taisi var­maan varmis­taa, että niitä mak­sukyky­isiä autot­to­mia on tarpeeksi. 

    Uskallan väit­tää, että useim­mil­la varakkail­la ihmisil­lä on auto, joil­lain jopa kak­si. Opiske­li­jat yms ei oikein riitä tuot­ta­maan tarpeek­si verotuloja.

    Ei siinä mitään, Espoo otta­nee autol­liset mielellään. 

    Jos näin käy, niin sehän on vain hyvä. Se las­kee asun­to­jen kysyn­tää Hgis­sä ja antaa enem­män aikaa kaavoit­taa lisää, jot­ta ne kaik­ki jot­ka eivät joko tarvitse autoa tai joil­la on varaa mak­saa oman auton­sa kaik­ki kus­tan­nuk­set Helsingis­sä, saa­vat asun­ton­sa halvemmalla.

    Espooseen muut­takoot ne jot­ka halu­a­vat pitää auton­sa mut­ta joil­la ei ole varaa mak­saa niitä kus­tan­nuk­sia jot­ka aiheutu­vat auton pitämis­es­tä (suur)kaupunkioloissa. Katu­verkon ahtaus tulee rajoit­ta­maan hei­dän halu­aan käy­dä autol­la Helsin­gin keskustassa.

  69. hta:
    Ennenkuin jatkat­te autot­toman Helsin­gin puoles­ta enem­män, kan­nat­taisi var­maan varmis­taa, että niitä mak­sukyky­isiä autot­to­mia on tarpeeksi.
    Uskallan väit­tää, että useim­mil­la varakkail­la ihmisil­lä on auto, joil­lain jopa kak­si. Opiske­li­jat yms ei oikein riitä tuot­ta­maan tarpeek­si verotuloja.
    Ei siinä mitään, Espoo otta­nee autol­liset mielellään. 

    Se on aivan yksi lysti vaik­ka varakkail­la olisi kolme autoa, samoin kuin se että on ihmisiä joiden­ka työ on pitkälti autoilua, tai liikun­tavam­maisia jot­ka eivät muual­la pääse liikku­maan. Näin sik­si että kyse on pienistä ihmis­ryh­mistä, kaupun­gin asukkaista vaik­ka 20% voi olla Autoli­iton perus­ta­jäseniä, ja he mah­tu­vat aivan hyvin autoile­maan. Ongel­ma tulee kun suun­nitel­laan kaupunkia niin että suurin osa liikkuu autol­la, jos­ta seu­raa muun riesan ohel­la kaupun­ki jos­sa ei pääse autol­la mihinkään.

  70. Tapio Pel­to­nen: Jos näin käy, niin sehän on vain hyvä. Se las­kee asun­to­jen kysyn­tää Hgis­sä ja antaa enem­män aikaa kaavoit­taa lisää, jot­ta ne kaik­ki jot­ka eivät joko tarvitse autoa tai joil­la on varaa mak­saa oman auton­sa kaik­ki kus­tan­nuk­set Helsingis­sä, saa­vat asun­ton­sa halvemmalla.

    Espooseen muut­takoot ne jot­ka halu­a­vat pitää auton­sa mut­ta joil­la ei ole varaa mak­saa niitä kus­tan­nuk­sia jot­ka aiheutu­vat auton pitämis­es­tä (suur)kaupunkioloissa. Katu­verkon ahtaus tulee rajoit­ta­maan hei­dän halu­aan käy­dä autol­la Helsin­gin keskustassa.

    Se muut­toli­ike siitä sekun­nista, kun päätös autot­tomas­ta Helsingistä syn­ty­isi olisi niin raju, että Helsin­ki ei kestäisi sen seu­rauk­sia siihen saak­ka, että uusia ihmisiä saa­puisi täyt­tämään tuon tyhjiön. Sen jäl­keenkin voisi olla vero­tu­lo­jen kanssa aika hankalaa.

    Toisaal­ta olet var­maankin oike­as­sa asun­to­jen hin­to­jen rom­ah­tamis­es­ta jol­loin esim. niil­lä siivoo­jil­la ja sairaan­hoita­jil­la olisi mah­dol­lisu­us asua lähempänä työ­paikko­jaan mikä ei vält­tämät­tä olisi yhtään huono asia.

    Valitet­tavasti myös mon­et yri­tyk­set seu­raisi­vat näitä autol­lisia ja pikkuhil­jaa Helsin­gin keskus­ta olisi kuin perähik­iä. No ei ehkä ihan, olisi tääl­lä var­maankin sitä yöelämää 🙂

    Katu­verkon ahtaudel­la ei ole muuten juurikaan vaiku­tus­ta omaan toim­intaani. Pysäköin­nin hin­nal­la ja vaikeudel­la sen sijaan on. Jo nyt on helpom­pi käy­dä Laut­tasaares­ta Espoos­sa kaupois­sa kuin tul­la Helsin­gin keskus­taan. Voit­ta­ji­na Espoon yrit­täjät, häviäjinä Helsin­gin yrittäjät.

  71. hta: Se muut­toli­ike siitä sekun­nista, kun päätös autot­tomas­ta Helsingistä syntyisi 

    On se kivaa argu­men­toi­da olk­inukke­ja vas­taan, kun ei ilmeis­es­ti kyky riitä argu­men­toi­da toisen osa­puolen oikei­ta mielip­iteitä vas­taan. Oden blo­gis­sa en ole vielä kenenkään näh­nyt kan­nat­ta­van sitä, että Helsingistä päätet­täisi­in tehdä autoton. 

    Sen sijaan on kan­natet­tu esimerkik­si sitä, että autol­liset mak­saisi­vat omat parkkipaikkansa.

  72. Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, että kun nor­maali­olois­sa kan­takaupun­gin asuinkadut ovat iltaisin täyn­nä auto­ja, eikä pysäköin­tipaikkaa tah­do löy­tyä mil­lään, niin mis­sä ne kaik­ki autot ovat olleet nyt, kun pahim­mil­laan 2/3 kadun­var­sista on ollut lumika­so­jen val­taam­i­na tai puomitet­tuna lumen­pu­do­tuk­sen takia? Ja sit­ten kun lumet on pudotet­tu ja aurat­tu, kaik­ki autot ilmestyvät takaisin kuin tyhjästä…

  73. mietiske­lin vain tässä, mitä järkeä on rak­en­taa Jätkäsaa­reen paljon toimis­toti­laa, kun liiken­teel­liset­si se on sump­pu. Toim­i­tilois­ta­han Helsingis­sä on ylitarjontaa.

    Muu­toin olen sitä mieltä, ettei kaupunki­i­in pidä rak­en­taa sen enem­pää asuin- toimis­to kuin liike­talo­jaan vaan lähin­na talo­ja, jot­ka ovat näitä kaikkia kolmea yhtäaikaan.

  74. Vielä lisäys­tä autonvuokraukseen:

    3 tun­nin vuokra yhdessä kalli­o­laises­sa liikkessä päivä­saikaan on 45 euroa. Eli mak­saa vain vähän enemmn kuin CCC:tä (10 h/t + 4 e avaus­mak­su). Olet­taisin, että vakioasi­akas saa tästä rabattia.
    Ainakin jos on nät­ti tyt­tö ja osaa kau­ni­isti pyytää.

    CCC:stä oli päivän Kaup­pale­hdessä puolen sivun jut­tu. Yri­tys yrit­tää lopet­taa yli kymme­nen vuo­den tap­piok­ier­teen. Eri­tyis­es­ti se pyrkii saa­maan yri­tysasikkai­ta eli autoille käyt­töä myös työaikana. Sit­ten toinen hyvä aja­tus: mah­dol­lis­taa asi­akkaiden oman auton vuokraus*. Idea on kehit­teil­lä ja kaipa pian toteutuu.

    Oman auton vuokraus­ta­han ei sinän­sää mikään kiel­lä. Yksi ongel­ma vaku­u­tus: vuokraami­nen ilman kul­jet­taa ‑liiken­nevaku­u­tuskat­e­go­ria on kalliimpi.

    * Täl­lainen Peer to Peer sys­tee­mi on San Fran­sis­cos­sa. Kuin­ka laa­jana en tiedä.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Sisältääkö tuo kalli­o­laiden fir­man vuokra myös bensan?

    Jäi epä­selväk­si. (En kysynyt tarkem­min) Ei oleel­lista, sil­lä vuokran sisältämäl­lä 20 km:n ajo­matkalla menee löpöä siinä par­il­la eurol­la. Ja sadal­lakin kil­sal­la kympillä.

  76. Markku af Heurlin: 3 tun­nin vuokra yhdessä kalli­o­laises­sa liikkessä päivä­saikaan on 45 euroa. Eli mak­saa vain vähän enemmn kuin CCC:tä (10 h/t + 4 e avaus­mak­su). Olet­taisin, että vakioasi­akas saa tästä rabattia.

    Toises­sa kalli­o­laises­sa fir­mas­sa 45 eurol­la saa auton päiväk­si ja jää vielän rahaa mak­saa ben­saa ainakin 100km.

    Kamp­pi­lainenkin autovuokraamo on CCC:tä halvem­pi uuden auton vuokraa­jana, jos a) jak­saa Kampi­in metroase­man viereen ja b) ai tartte kovin isoa autoa. 

    Man­ner­heim­intiel­l­lä on auton­vuokraamo, jos­ta saa pienen auton 70e/päivä ja viikok­si 45e/päivä. Ei km-rajaa.

    Näis­sä kaikissa pitää mak­saa polt­toaine itse.

    CCC on tosi kallis, mut­ta toki hyvästä palvelus­ta (uudehkot autot, ei tartte men­nä Kallioon/Kamppiin) jotain maksaakin. 

    Just laskin, että fir­man käyt­töe­t­u­au­ton hin­nal­la vuokraa hel­posti joka viikon­lop­pu auton ja mak­saa ben­sat ja vielä HSL:n kortinkin.

  77. Kyseinen auton­vuokraamo oli Hämeen­tien alkupäässä ja taisi olla osa suurem­paa ketjua. (Asiani ei ollut main­os­taa yksit­täistä vuokraamoa.) Luk­i­jat var­maan huo­ma­si­vat, että en ollut etsimässä edullis­in­ta vai­h­toe­htoa vaan selvit­tämässä, mitä auton vuokraami­nen muu­tamik­si tun­neik­si osa­puilleen mak­saa, noin tarvittaessa.

    Kus­tan­nuk­sis­ta­han auton­vuokrauk­ses­sa huo­mat­ta­va osa muo­dos­tuu auton luovu­tuk­se­ta käyt­täjälle ja vas­taan­oto­s­ta. CCC min­i­moi tämän osuuden.

  78. Ville:
    Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, että kun nor­maali­olois­sa kan­takaupun­gin asuinkadut ovat iltaisin täyn­nä auto­ja, eikä pysäköin­tipaikkaa tah­do löy­tyä mil­lään, niin mis­sä ne kaik­ki autot ovat olleet nyt, kun pahim­mil­laan 2/3 kadun­var­sista on ollut lumika­so­jen val­taam­i­na tai puomitet­tuna lumen­pu­do­tuk­sen takia? Ja sit­ten kun lumet on pudotet­tu ja aurat­tu, kaik­ki autot ilmestyvät takaisin kuin tyhjästä…

    Kvant­ti­fysi­ikkaan pere­htyneelle asia ei ole mikään ongel­ma. Nyky­fysi­ik­ka osoit­taa, että mate­ri­aa voi emer­goitua vaku­umista (“tyhjiöstä”) ja pala­ta takaisin vaku­u­umi­in, vieläpä äärel­lisessä ajassa.

Vastaa käyttäjälle a_l Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.