Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.2.2012

19.2.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Lista löytyy tästä

Mikko Särelä menee puolestani lautakuntaan, joten olen paneutunut listaan vähän pintapuolisesti. Särelän oma bloggaus aukeaa tästä. Särelän blogilla käydään muuten mielenkiintoista keskustelua kaupunkisuunnittelusta. Kannattaa pistäytyä!

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto demokratiatyöryhmän loppuraportista

Lausunto on aika ympäripyöreä, mutta mitä muuta voisi odottaakaan. Kunpa joku kertoisi, miten vuorovaikutusta voisi kaavoituksessa kehittää niin, ettei pelkkä nimbyily korostuisi. Kansalaisten tekemiin eritasoisiin vaihtoehtokaavoihin olisi hyvä saada kunnon vastineet silloinkin – ja erityisesti silloin – kun vaihtoehtokaavassa esitetty ajatus kaatuu johonkin ilmeiseen esteeseen. 

Oikaisuvaatimus kaupunkisuunnittelulautakunnan otto-oikeusasiassa

Katajanokalla asuva kansalainen valittaa, että CityCarClubille on varattu kadunvarresta nimikoitu pysäköintipaikka. Valitus kohdistuu oikeastaan minuun, koska en alistanut liikennesuunnittelupäällikön asiassa tekemää päätöstä lautakunnalle. Jos tuota nimikkopaikkaa ei olisi, kyseinen katajanokkalainen ei kuitenkaan saisi siihen autoaan, koska joku toinen olisi ehtinyt kuitenkin ensin. Paikkojen puute vain lisääntyisi, koska monet katajanokkalaiset hankkisivat auton, kun näppärää vuokrausmahdolisuutta ei olisi.

Kaavoituksen arviointi ja seuranta (Karvi)

Kaupunki on kehittänyt menetelmän arvioida kaavoituksen hyvyyttä sillä, että kerrosneliömäärät saavat kertoimen sen mukaan, kuinka järkevälle paikalle on kaavoitettu yhdyskuntarakenteen kannalta. Aika laimea on kerroin. Parhailla paikoilla se on 1,3 ja Huitsin Nevadassa 1,0. Vuoden 2011 kaavoitus on kohdistunut hyvin, mutta se on jäänyt katastrofaalisesti jälkeen määrällisistä tavoitteistaan. Näin ei voida jatkaa.

Townhouse-rakentaminen

Östersundomiin on kaavailtu peräti seitsemää tuhatta townhouse –tyyppistä kytkettyä pientaloa. Mielenkiintoista nähdä, miten vaihtoehto otetaan Suomessa vastaan. Kun aina vertaillaan sitä, kuinka paljon Hollannissa on pientaloja, ne ovat näitä townhouseja, joita jotkut eivät pidä pientaloina lainkaan.

Townhouseihin ja esteettömyyteen liittyy periaateongelma. KSV:n mukaan valtakunnalliset normit eivät ole ongelma, mutta Helsingin sisäiset ohjeet tekevät townhousien tuottamisesta hankalaa.

Tiivistämiskaava Laajasalossa

Uutta pientalorakentamisoikeutta tulee vajaa kaksituhatta neliötä. Vähän menee puistoa tonttimaaksi. Näissä lumiolosuhteissa ei pysty polkemaan katsomaan, mutta kartan perusteella vaikuttaa liikennevihreältä.

 

Kommentit

91 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.2.2012”

  1. Antimyoni kirjoitti 19.2.2012 kello 18:51

    Mitä on liikennevihreä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.2.2012 kello 21:54

    Liikennevihreällä tarkoitetaan erilaisia tienpientaredien “viheralueita”. Liikenteen vaivaamaa aluetta, joka on merkitty viheralueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kimmo kirjoitti 19.2.2012 kello 19:37

    Katajanokalla asuva kansalainen valittaa, että CityCarClubille on varattu kadunvarresta nimikoitu pysäköintipaikka. Valitus kohdistuu oikeastaan minuun, koska en alistanut liikennesuunnittelupäällikön asiassa tekemään päätöstä lautakunnalle. Jos tuota nimikkopaikkaa ei olisi, kyseinen katajanokkalainen ei kuitenkaan saisi siihen autoaan, koska joku toinen olisi ehtinyt kuitenkin ensin. Paikkojen puute vain lisääntyisi, koska monet katajanokkalaiset hankkisivta auton, kun näppärää vuokrausmahdolisuutta ei olisi.

    CityCarClubin asema on kestämätön! “Kerho” on yksityinen voittoa tavoitteleva yritys, joka nauttii käsittämätöntä etuisuutta kaupungin päätöksentekokoneistossa. Parhaat katutilat luovutetaan yritykselle alimpaan mahdolliseen taksaan, joka on sama hintaan kuin vaikkapa kadunrakennustöissä.

    Viimeisin silmiini osunut vääntö oli yhteishanke HSL:n kanssa, jossa Yliopistoon haettiin lobbaria kuukausipalkkaa vastaan. Tehtävänä oli siis mainostaa kampuksella yksityisen yrityksen palveluja toisille opiskelijoille.

    Mikä ihan tarkkaan ottaen on Osmo Soininvaaran suhde Suomen Kaupunkiautot Oy:öön ja tämän omistajiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 19.2.2012 kello 21:36

    Meillä on kaksi vaihtoehtoa kaavoituksessa;
    1) mennään kuten nytkin tai
    2) katkaistaan grynderien ja poliitikkojen kytkös.

    Toinen vaihtoehto on yksinkertainen toteuttaa. Palataan normaaliin tilanteeseen, jossa maan omistaja päättää, mitä rakentaa. Ensimmäinen vaihtoehto takaa korkeat asumiskustannukset, kuten tiedämme. Toinen vaihtoehto pelottaa.

    Oma kantani on jotain tuosta väliltä. Emme voi jatkaa nykymenolla. Meillä ei ole varaa siihen. Ihan villi meno ei ole kenenkään etu.

    Kunnan tulee keskittyä ohjaamaan rakentamista, ei hyötymään siitä. Kunnalle ei kuulu, mitä ja miten tontilla rakennetaan. Kunnalle kuuluu, miten pääväylät rakennetaan ja mikä on esimerkiksi kunkin tontin korkeus. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2012 kello 22:49

    Lopetetaan jäkytys CityCarClubista. Jokaisella (fiksulla*) ajokortin omaavalla on yleensä jossain vaiheessa elämässään ollut ja myös on edelleen jäsenyys eräänlaisessa citycarclubissa: tarvittatess lainattu autoa vanhemmilta, broidilta tai tutulta. Ja tarvittaessa myös itse lainaa koslaansa tai auttaa kuljetuksissa.

    CityCarClub on tällä hetkellä maassa ainoa tällä konseptilla toimiva yritys**. Kuten huomaamme, tällä edullisella pysäköintipaikalla ei tueta yritystä vaan sen käyttäjiä.

    Kun ajatus saa enemmän tuulta, meillä on sitten kaupungissa CarCityClub ja ClubOfCityCars.

    Jokainen hyvämaineinen maassa vakituissti asuva ajokortin omaava voi liittyä jäseneksi, ja alin kuuaksuimaksu on hyvin kohttuulinen korvaus mahdollisuudesta tarvittaessa vuokrata auto juuri omilta kulmiltaan ja minusta kohtuukustannuksin

    Muodollisesti kyseessä on osakeyhtiö, joka muuten tällä haava taitaa edelleen tuottaa tappiota osakkailleen. Kyseessä kuitenkin on myös eräänalainen osuuskunta, kuten Ruohonjuuri. Ruohonjuuren hintoja voi pitää korkeina – ja aikoinani minunkin sijoittamini pienen pääoman tuotto nyt uskomaton – mutta eivät ne asiakkaat vaikuta missään minkkiturkeissa kulkevan. -Aina yritys on samalla kumppanuus (compoanionship) yrittäjän ja asiakkaiden välillä.

    * oleellinen lisäehto, ilmesiesti

    ** lukijahuomannee, että mm. eräiltä huoltoasemilta ja mm. Kirkkonummella paikallisesta kultakaupasta voi vuokrata pakun 2-3 tunniksi tai sitten päiväksi. Tämä on yksi muunnos

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Markku af Heurlin kirjoitti 19.2.2012 kello 23:14

    Townhousista muuten. Käykääpä katsomassa Munkkinimeessä Eliel Saarisen Hollantilaisentien päähän suunnittelemia toisiisna liittyviä englantilaistyyliisiä omakotitaloja. Edessä kaupunkimaisema, takana kauniit puutarhat, jonne myös on ajotie.

    Ajatus pitää toetuttaa hyvin, siis tehdä kaunis kokonaisuus mutta myös markkinoida sitä niin, että tämä on fiksujen ihmisten tapa yhdistää kaupunkiasuminen ja omakotitalo. Hollantilasentiellä voi sanoa, että tässä talossa asui aikoinaan, pääjohtaja, professori N. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 19.2.2012 kello 23:25

    Townhousien kohdalla rappari sinänsä on erinomaisen hyvin tehty. Kuitenkin varoisin ylisääntelyä, pohjimmiltaan tässä on kysymys siitä kuinka tehdään matalaa ja tiivistä kapeisiin talorunkoihin. Varsinkin jos tarjonta ylittää kysynnän niin pitäisi olla mahdollista myös tehdä useampi asunto eli minikerrostalo. Tai paritalo.

    Pysäköinnistä on taas onnistuttu tekemään kauhea ongelma. Noissa townhouseissa on autonmitta kadunvartta jopa kummallakin puolella, kadunvarsipysäköinti on edullinen, tehokas, joustava ja perinteinen tapa kuten rapparin kuvistakin näkyy. Sitäpaitsi autorivi myös rajaa ajoradan ja suojaa jalkakäytävän. Voi niitä halleja ja kellariparkkejakin tehdä, mutta kyllä toi kadunvarsi etupäässä riittää.

    Esteettömyysongelmia on kaksi. Toinen se ilmeinen että useampikerroksisessa asunnossa on portaat. Tähän rapparissa esitetään ratkaisuksi selviytymiskerrosta, eli keittiö ja joka pesutila ekassa kerroksessa, tilapäisen portaannousuvaikeuden varalta. Toinen aika ilmeinen olisi hissivaraus, hissit vaan ovat kai kovin arvokkaita. Tietääkö joku muuten mitä hissi maksaa?

    Toinen ongelma on se että esteetön sisäänkäynti katutasosta on vähän hankala tehdä jos ensimmäisen kerroksen lattia on korotettu katutasosta, mikä taas olisi toivottavaa jottei ulkoa näy ikkunasta suoraan sisään. Minusta tämmöisen asian voisi jättää arkkitehdin mietittäväksi tapauskohtaisesti, tulee mieleen yksinkertaisimmillaan vaikka ikkuna josta ei näe läpi, korkeammat huoneet alakerrassa myös voisi antaa mahdollisuuksia erillaisiin ratkaisuihin.

    Rapparissa on käyty mahdollisuudet ja ongelmat eri hyvin läpi. Yleisesti ottaen tässä on vähän se pulma että pienimittakaavainen kaupunkirakentaminen ei istu suunnittelukulttuuriin ja sääntöihin, jotka lähtevät ilmakuvamittakaavan standardiratkaisusta. Jos nyt vaan suunniteltaisiin kuja kerrallaan ja relattaisiin vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.2.2012 kello 8:34

    Täysin teoreettista ja elämästä vieraantunutta spekulointia:

    Jos asuisin keskustassa ja minulla olisi silloin tällöin käytössä haja-asutusalueella asuvan sukulaiseni auto, en saisi sille halpaa parkkipaikkaa edes silloin kun kyseessä on “perusteltu” hyötyajo. Toisen omistamaan autoon kun ei saa asukaspysäköintitunnusta. Ja vaikka auto olisi tilapäisessä “yhteiskäytössä” ei sitä tietenkään saisi pysäköidä CCC:n paikalle koska käyttö ei ole kaupallista toimintaa.

    Tällöin minun olisi kätevintä ostaa itselle halpa auto omiin nimiin, lunastaa pysäköintitunnus ja seisottaa kärryä kadunvarressa ne ajat kun en sitä tarvitse. Naapurien ja Staran elämä ehkä hieman hankaloitusi.

    Toki en tee näin. Eikä kukaan muukaan. Eihän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. IJ kirjoitti 20.2.2012 kello 10:02

    Paikallisdemokratiassa on yksi ongelma: miten pääsee myös kiireisten tai liikuntakyvyttömien ääni kuuluviin? Itselläni esimerkiksi elämäntilanne on pienten lasten kanssa sellainen, etten voi kuvitellakaan viettäväni aikaa missään kaupunginosan suunnittelun kuulemistilaisuudessa. Miten minun ääneni kuuluu, tuollaisissa tilaisuuksissa? Entä huonosti liikuntakykyisten vanhusten? Edustuksellisessa demokratiassa on sentään puolensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko Särelä kirjoitti 20.2.2012 kello 10:21

    Kimmolla ja pyöräilijäjalankulkijoilla on kommenteissaan ihan vissi pointti. Yhteiskäyttöparkkipaikat ovat hyvä asia, mutta yksittäisen yrityksen suosiminen ei.

    Olisikin perusteltua kehittää erikseen yhteiskäyttöpysäköintitunnus, jonka myöntämiselle olisi selkeät olemassaolevat perusteet. Olemassaolevat CityCarClubin pysäköintipaikat voitaisiin muuttaa yhteiskäyttöpaikoiksi, joihin muillakin – mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavilla – yhteiskäyttöyhteisöillä olisi käyttöoikeus.

    Nykyinen käytäntö on ongelmallinen siksi, että parkkipaikkojen kohdistaminen vain CCC:lle tekee vaikeaksi päästä mukaan markkinoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.2.2012 kello 10:27

    Olen aika vakuuttunut, että CCC:n parkkipaikat otetaan kaikkien yhteiskäyttöfirmojen käyttöön, jos sellaisia olisi. Voitaisiin myös vaatia, että varausjärjestelmä annettaisiin kaikkien käyttöön – siis niin kuin takseilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Olli Pottonen kirjoitti 20.2.2012 kello 11:30

    tpyyluoma:
    Pysäköinnistä on taas onnistuttu tekemään kauhea ongelma. Noissa townhouseissa on autonmitta kadunvartta jopa kummallakin puolella, kadunvarsipysäköinti on edullinen, tehokas, joustava ja perinteinen tapa kuten rapparin kuvistakin näkyy. Sitäpaitsi autorivi myös rajaa ajoradan ja suojaa jalkakäytävän. Voi niitä halleja ja kellariparkkejakin tehdä, mutta kyllä toi kadunvarsi etupäässä riittää.

    Toisaalta kadunvarsipysäköinti hankaloittaa pyöräilyn järjestämistä huomattavasti. Tämä ei ole ongelma pikkukaduilla, joissa voi huoletta pyöräillä ajoradalla muiden ajoneuvojen seassa. Isommilla teillä ongelma on huomattava. Ja kaikilla teillä pitää varata riittävä turvaväli pysäköinnin ja liikenteen väliin. Yllättäen eteen avautuva auton ovi on hengenvaarallinen.

    Kadunvarsipysäköinnin on edullista vain jos maa on edullista. Joillain alueilla se on, joillain ei. Eli kadunvarsipysäköinnin ei pitäisi olla mikään standardiratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 20.2.2012 kello 11:46

    Tuo yhteinen varausjärjestelmä on mielenkiintoinen idea. Jos kynnys on tarpeeksi matala niin tämähän voisi mennä jopa siihen että ihmiset vuokraavat omia autojaan toisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kimmo kirjoitti 20.2.2012 kello 12:19

    Mikko Särelä:
    Kimmolla ja pyöräilijäjalankulkijoilla on kommenteissaan ihan vissi pointti. Yhteiskäyttöparkkipaikat ovat hyvä asia, mutta yksittäisen yrityksen suosiminen ei.

    Olisikin perusteltua kehittää erikseen yhteiskäyttöpysäköintitunnus, jonka myöntämiselle olisi selkeät olemassaolevat perusteet. Olemassaolevat CityCarClubin pysäköintipaikat voitaisiin muuttaa yhteiskäyttöpaikoiksi, joihin muillakin – mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavilla – yhteiskäyttöyhteisöillä olisi käyttöoikeus.

    Nykyinen käytäntö on ongelmallinen siksi, että parkkipaikkojen kohdistaminen vain CCC:lle tekee vaikeaksi päästä mukaan markkinoille.

    Amen!

    Osmo Soininvaara:
    Olen aika vakuuttunut, että CCC:n parkkipaikat otetaan kaikkien yhteiskäyttöfirmojen käyttöön, jos sellaisia olisi. Voitaisiin myös vaatia, että varausjärjestelmä annettaisiin kaikkien käyttöön – siis niin kuin takseilla.

    Eipä tähänkään lisättävää kuin tuo Mikon pointti, erityisesti kun ko paikat seisovat yleensä tyhjänä.

    CCC/Suomen Kaupunkiautot on muuten hiljan ostanut ulkomainonta- ja autovuokraamopalveluja tuottavan o2 media Oy:n – eli tuttavallisemmin vuokrattavat mainos-Smartit. Pienikin kilpailu on siis poistunut alalta ja nyt kaupunki tukee yhtiötä aiemman parkkipaikkatilan lisäksi myös superhalvan ja keskeisen mainostilan alustalla.

    Voisinko siis perustaa o2 media:lle kilpailijan ja saisin kaupungilta muutamalla eurolla viikko mainostilaa kaupungin parhailta paikoilta. Ajattelin pysäköidä noita isoja sissimainoksien telinekärryjä, jotka eivät olisi ihan yhtä hyvä bisnes normaaleilla parkkitaksoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.2.2012 kello 12:28

    tpyyluoma: tämähän voisi mennä jopa siihen että ihmiset vuokraavat omia autojaan toisille.

    Vaan eiköhän VVM puuttuisi ankaralla kädellä tuollaiseen julkeaan veronkiertoon. Sehän vähentäisi uusien autojen myyntiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Erotuomari kirjoitti 20.2.2012 kello 13:00

    Hieman toisenlainen näkökulma. Voisiko pysäköinninvalvonta myös valvoa, että CCC:n vuokraamat paikat todella ovat CCC:n käytössä? Nyt niihin tuntuvat pysäköivän myös muut.

    Yleensäkin, miksi pyöräteille, jalkakäytäville jne. pysäköintiä ei valvota paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. antti kirjoitti 20.2.2012 kello 13:04

    “Näissä lumiolosuhteissa ei pysty polkemaan katsomaan”

    Yrittää voisi; tulisi kaupungin harjoittamat pyöräilynestotoimenpiteet (traktorien jälkien ajelut pyöräteille, ajoratojen lumiauraukset pyöräteille jne) tutuiksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.2.2012 kello 13:58

    Erotuomari: miksi pyöräteille, jalkakäytäville jne. pysäköintiä ei valvota paremmin?

    Tuntuu siltä että valvonta tosiaan kohdistuu ainoastaan “helppoihin” kohteisiin eli muuten hyväksytyllä ja kaikinpuolin asiallisella pysäköintialueella oleviin autoihin joissa vain on mennyt pysäköintiaika ylitse (valvoja näkee helposti parkkimaksukuitin tai -kiekon perusteella). Tällöin väärin pysäköinyt autoilija ei “varasta” tai “lainaa” itselleen tilaa muilta kuin toisilta autoilijoilta (tai muutamia euroja kaupungin kassasta), aluehan on kuitenkin alunperin pysäköintiin tarkoitettu.

    Sen sijaan näitä tilanteita, joissa autoilija ottaa omaan käyttöönsä kokonaan muihin tarkoituksiin suunniteltuja ja merkittyjä alueita ei kauheasti valvota. Ja jos niin käy, silloinkin rangaistusmaksu on sama.

    Mielestäni jalkakäytävälle, puistopolulle tai pyörätielle pysäköinti on kuitenkin yleensä astetta törkempää, itsekkäämpää, enemmän muita haittaavaa ja ennen kaikkea vaarallisempaa kuin vaikka viiden minuutin ylitys pysäköintiajassa. Tällöin otetaan tilaa muilta käyttäjäryhmiltä ja aiheutetaan yllättäviä vaaratilanteita joita havainto- ja liikkumiskyvyltään mahdollisesti rajoittuneet eivät osaa ottaa huomioon kuvitellessaan olevansa “turvassa” autoilta.

    Monesti tilanne on toki ohi ennen kuin valvonta ehtii paikalle – joten se ei lähde paikalle ollenkaan. Ainakaan lähiöissä. Ainakaan virka-ajan ulkopuolella. Paljon riippuu myös ajoneuvosta – asennusfirman paku kun tuntuu olevan “huoltoajoa” silloinkin vaikka kuski olisi kiskalla viemässä lottokuponkia…

    Tämä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon kun suunnitellaan niitä “autottomia” kaupunginosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.2.2012 kello 21:45

    Edullisinta on parkkeeraata toisen vuokraamalle merkitylle pysäköintipaikalle itselleen vieraan taloyhtiön pihalla. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 20.2.2012 kello 14:01

    Olli Pottonen: Toisaalta kadunvarsipysäköinti hankaloittaa pyöräilyn järjestämistä huomattavasti. Tämä ei ole ongelma pikkukaduilla, joissa voi huoletta pyöräillä ajoradalla muiden ajoneuvojen seassa. Isommilla teillä ongelma on huomattava. Ja kaikilla teillä pitää varata riittävä turvaväli pysäköinnin ja liikenteen väliin. Yllättäen eteen avautuva auton ovi on hengenvaarallinen.Kadunvarsipysäköinnin on edullista vain jos maa on edullista. Joillain alueilla se on, joillain ei. Eli kadunvarsipysäköinnin ei pitäisi olla mikään standardiratkaisu.

    Käytännössä townhouset on sellaisten hiljaisempin väylien varrella joissa pyöräillään ihan kadulla autojen seassa, ja minusta niiden itseasiassa kuuluisi olla pihakatuja joihin on maalattu autopaikkoja. Toisin päin, jos autoliikennettä on niin paljon ja/tai sen nopeudet ovat suuria, niin on siinä kadussa leveyttäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jukka A kirjoitti 20.2.2012 kello 14:29

    tpyyluoma:
    Tuo yhteinen varausjärjestelmä on mielenkiintoinen idea. Jos kynnys on tarpeeksi matala niin tämähän voisi mennä jopa siihen että ihmiset vuokraavat omia autojaan toisille.

    Jenkkilässä toimii jo:

    http://www.nytimes.com/2012/02/19/technology/car-sharing-companies-link-owners-with-renters.html?_r=1&ref=automobiles

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 20.2.2012 kello 15:40

    Lillukanvarret sikseen:

    Vuoden 2011 kaavoitus on kohdistunut hyvin, mutta se on jäänyt katastrofaalisesti jälkeen määrällisistä tavoitteistaan. Näin ei voida jatkaa.

    Ei niin. Avaan tätä vähän, alla puhutaan pelkistä asuinneliöistö:

    Yksi 75m2 asunto on noin 85 kerrosneliötä, k-m2. Tuhat asuntoa, joka on se järkevä mittäyksikkö, täten 85 000k-m2.

    Tavoite on tehdä 5 000 asuntoa vuodessa, reilu 400 000km-2. Jos oletetaan että asumisväljyys kasvaa edes 1% vuodessa (historiallisesti kasvanut nopeammin mutta se on vähän tasaantunut), tarvitaan pelkästään siihen noin 250 000 k-m2 tai 3 000 asuntoa. Muuten meillä on muuttotappiokaupunki, noin yksinkertaistaen. Minä en halua asua muuttotappiopaikkakunnalla.

    Minusta tavoite pitäisi olla pikemminkin 10 000 asuntoa vaikka tämän vuosikymmenen ajan, sen kiinni kuromiseksi ettei tavoitteisiin olla päästy tähänkään saakka. Noin 850 000 k-m2. Tuo on muuten noin neliökilometri maata Kalasataman tehokkuudella, joka ei tosin ole kovin hyvä vaikka on kuinka torneja kun ei ole kerroskorkeudesta kiiini.

    KSV kaavoitti viime vuonna rapiat 200 000 k-m2, tavoite oli 450 00 k-m2, ja pitäisi siis mielestäni olla 850 000 k-m2. Ei ynnää. Seuraavalle neljälle vuodelle n. 2 000 000 k-m2 eli 400 000 k-m2 vuodessa.

    En tiedä mitä kaikkea asialle pitäisi tehdä, yleisesti ottaen voidaan sanoa että kaavoitusprosessi on hyvin raskas. Tämä liittyy demokratiaan sitä kautta että siitäkin on tehty ongelma, asiaa voisi ajatella toisin päinkin: Toistetaan taas kerran, jos joku kaupunkilainen haluaa esimerkiksi kaavoittaa lisää Vallilaa, niin tätä ei suoranaisesti kysytä missään. Silloin taas kyllä on tilaisuuksia, verkkokyselyjä, jne. kun jotain ollaan jo käytännössä kaavoitettu. Kai ne ihmiset nyt “vain valittaa” lisärakentamisesta, kun heiltä ei koskaan kysytä mitään, missä voisi ehdoittaa lisärakentamista. Minusta tuosta voisi vaikka maksaa vihjepalkkioita.

    Helsinki kaavoitettiin noin vuoteen 1960 saakka niin että jatkettiin pääkatujen suuntaisesti korttelinmitta kerrallaan. Ei ole vaikeata kaavoitusta. Sen mihin tämä loppui näkee paljaalle silmälle Mäkelänkadun päässä, Huopalahdentien ja Turunväylän risteyksessä, sekä Kustaa Vaasantien alussa. Ratikkakiskojen loppuminen on toinen vinkki.

    Sen jälkeen on tehty yksinkertaistaen ja korsoksi sanottuna paskaa. Joka on kaiken lisäksi vielä niin monimutkaista, että sen kaavoittaminen on vaikeaa. Lopetetaan paskan tekeminen vaikeasti, palataan tohon noin sata vuotta hyvin toimineeseen helppoon malliin.

    Sata metriä kantakaupukia kadunvartta on 50 000 – 100 000 km-2 parin kolmen talo syvyydellä kumminkin puolin taloa, tapauskohtaista. Tehdään vaikka kilometri tai puoli vuodessa, siitä voi aloittaa että jatkaa Mäkelänkadun Käpylän asemalle ja rakentaa sen muutenkin kaduksi ihan koko matkalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kalle kirjoitti 20.2.2012 kello 21:46

    Olli Pottonen:…Kadunvarsipysäköinnin on edullista vain jos maa on edullista. Joillain alueilla se on, joillain ei. Eli kadunvarsipysäköinnin ei pitäisi olla mikään standardiratkaisu.

    Pitkäaikainen kadunvarsipysäköinti on turvallisuusriski, joka on useissa maissa kielletty. Kadunvarsipaikat ovat vain pistäytyjille. Tutkittua tietoa asiasta on, jos vain viitsii lukea. Jos suunnittelija ehdoin tahdoin tekee kadunvarsipaikkoja asukkaille uusiin kaupunginosiin, kaikki ei ole ihan kotona. 😀 😀 😀

    Townhouse on ihan hyvä asia. Toki muutenkin hyvää tarkoittavaa, mutta itseään vastaan kääntynyttä sääntelyä on syytä purkaa. Esteettömyydestä on tullut joillekkin uskonto, mikä ei tiedä hyvää. Hyvä suunnittelu takaa esteettömyyden, mutta jos siitä joutuu maksamaan ylimääräistä, ollaan hakoteillä.

    Sipoonkorpia en pidä kuitenkaan oikeana paikkana townhouse-rakentamiselle. Puuttuu se town. Townhouse kuuluu kaupunkiin, Kehä I:n sisälle. Tilaa on vaikka muille jakaa! 😉 Aloitetaan olemassa olevan rataverkon asemien ympärstöstä ja spåralinjojen vaikutuspiiristä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kalle kirjoitti 20.2.2012 kello 22:18

    Osmo Soininvaara:
    Edullisinta on parkkeeraata toisen vuokraamalle merkitylle pysäköintipaikalle itselleen vieraan taloyhtiön pihalla. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

    Aikaisemmin nuo oli tapana nostaa kadun varteen sakkopaikalle ja kutsua poliisi 😉 Olen pikkupoikana nähnyt, miten auto lähtee pihalta talkkarin komennossa ja isojen varastomiesten käsissä. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 20.2.2012 kello 22:44

    Osmo Soininvaara:
    Edullisinta on parkkeeraata toisen vuokraamalle merkitylle pysäköintipaikalle itselleen vieraan taloyhtiön pihalla. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

    Kyllä. mm. sen takia kulut pihamailel on suljettu.

    Ei sen spuoleen, kyllä keinot toistuvaa pittaamatonta parkkeerausta vastaan löytyvät, vaikka kaveri ei saisikaan parkkisakkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 20.2.2012 kello 23:05

    Jos pysäköiminen edellyttää 50000 euron hintaisen pysköintipaikan hankkimista niin kahden auton perheessä kannattaa muuttaa Republikaniaan.

    Jo alle 100km päässä saa tontin alle 50000 euron ja alle 100000 tontin paljon lähempää.Ja jää vielä paikkoja vieraillekin.

    Pysäköimisestäkään ei kannata tehdä tolkuttoman hintaista,sillä korkea hinta hajottaa yhteiskuntarakennetta myös

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2012 kello 9:59

    Jos pysäköiminen edellyttää 50000 euron hintaisen pysköintipaikan hankkimista niin kahden auton perheessä kannattaa muuttaa Republikaniaan.

    Pysäköimisestäkään ei kannata tehdä tolkuttoman hintaista,sillä korkea hinta hajottaa yhteiskuntarakennetta myös

    Jääkö asunto Helsingissä tyhjilleen vai muuttaako siihen kentien joku, joka tulee toimeen ilman kahta autoa? Jos kaikki eivät mahdu Helsinkiin, eikö ole vainm hyvä, että autoriippuvaiset muuttavat muualle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 20.2.2012 kello 23:26

    CCC:n parkkipaikoista on olemassa väärinkäsitys, että vuokraaja sais samalla parkkipaikan käyttöönsä vuokra-ajaksi. Näin käsittääkseni ei ole, vaan CCC:n parkkipaikka on tarkoitettu vain ensijaisesti auton luovutusta ja palauttamista varten. Olettaisin että kumpaankinon varattu tunti. Seuraavalle asiakkallehan täytyy myös jättää parkkiruutu samaan tarkoitukseen. Auton tätyy olla noudettavisa yksikäsitteisestä paikasta.

    Tämän vuoksi varatessaan auton käyttäjä myös varaa nimetyn parkkiruudun täksi (nouto- jaluovutus) ajaksi. Käytön lopetuksesta eli palauttamisesta parkkiruutuun täytyy heti ilmoittaa firmaan. En tunne yksityiskohtia. Sisarentyttäreni, kirjastovirkailija käyttää CCC:tä ja on hyvin tyytyväinen järjestelnään.

    CCC:llä on nettisivujen mukaan 100 autoa vuokrattavissa ja 110 noutopaikkaa eri puolilla kaupunkia / pääkaupunkiseutua. Alueen pinta-ala huomioonottaen tämä ei ole kohtuutonta.

    02-mainosautotovat noudettavissa vain Kampin parkkihallista. Vuorokausivuokra on pieni, pienimmän 15 e/vrk (25 / vrk) alennetulla omavastuulla. Sisältää 10 km ajoa. Mutta autolla pitää ajaa vähintään 30 km vuorokauden aikana. Bensat pitää itse maksaa. Ja auto pitää palauttaa pestynä / maksaa 15 e pesumaksu. – Mitään jäsenyyttä tms. ei käsittääkseni edellytetä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jaakko Särelä kirjoitti 21.2.2012 kello 0:34

    Osmo Soininvaara:
    Edullisinta on parkkeeraata toisen vuokraamalle merkitylle pysäköintipaikalle itselleen vieraan taloyhtiön pihalla. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

    Ei välttämättä selviä, mutta onhan se epätodennäköistä, että joku huomaa, soittaa pysäköinninvalvontaan ja saa paikalle vielä taloyhtiön hallituksen jäsenen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2012 kello 9:22

    Pysäköinninvalvoja tulaa vasta maanantaina jos silloinkaan. On tuo kyllä aika kankeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. a_l kirjoitti 21.2.2012 kello 9:02

    antti: “Näissä lumiolosuhteissa ei pysty polkemaan katsomaan” Yrittää voisi; tulisi kaupungin harjoittamat pyöräilynestotoimenpiteet (traktorien jälkien ajelut pyöräteille, ajoratojen lumiauraukset pyöräteille jne) tutuiksi!

    Antti hyvä, oletko käynyt katsomassa missä kunnossa kadut ovat? Autot, bussit, raideliikenne, jalankulku, kaikki ovat enemmän tai vähemmän jumissa lumen vuoksi. (Helsingin tapa jättää kadut vaille talvikunnossapitoa on kelvoton, mutta ehkä toisen kirjoituksen aihe.)

    Olen innokas pyöräilijä ja kannatan kaikin mokomin pyöräilyn edistämistä mutta pliis, suhteellisuudentajua. Eiköhän aurata teitä niin, että se nopeuttaa mahdollisimman monen kulkemista. Talvipyöräilijöitä ei kuitenkaan ihan hirveän suurta joukkoa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Syltty kirjoitti 21.2.2012 kello 9:15

    Osmo Soininvaara:
    Edullisinta on parkkeeraata toisen vuokraamalle merkitylle pysäköintipaikalle itselleen vieraan taloyhtiön pihalla. Siitä selviä täysin ilmaiseksi.

    Tuota varten on olemassa yksityiset parkkifirmat.

    Ovat muuten huomattavan tehokkaita häätämään väärinpysäköijiä ja näille firmoille on ehdottomasti olemassa tarvetta sekä kysyntää, koska kaupungin parkkipirkkotouhu ei nyt vaan toimi mitenkään järkevästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2012 kello 9:17

    Tiedän, yksityisiä parkkifirmoja on tai oli, mutta niiden lainmukaisuutta on kovasti yritetty horjuttaa – onhan se epistä, jos toisen paikalle ei saakaan pysäköidä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. KariS kirjoitti 21.2.2012 kello 9:23

    Osmo Soininvaara:
    Tiedän, yksityisiä parkkifirmoja on tai oli, mutta niiden lainmukaisuutta on kovasti yritetty horjuttaa – onhan se epistä, jos toisen paikalle ei saakaan pysäköidä.

    Taitaa nyt mennä sekaisin pysäköinninvalvonta- ja pysäköintifirmat.

    Kumpaa oikein tarkoitat

    Yksityisiä pysäköintifirmoja alkaa Helsingissa olla jo aikalailla, Q-park esimerkiksi hallinnoi isoa osaa keskustan uusista parkkipaikoista, ja esim Pasilassa on toiminut jo 20 vuotta kiinteistöjne yhdessä omistama parkkiyhtiö.

    Pysäköinninvalvonnassa kyse on ollut viranomaisten halusta estää yksityinen kilpailu joka saattaisi uhata kaupungin monopolia. Sellaisia vekkuleita te poliitikot olette, että suositte useimmiten toimimattomia monopoleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. antti kirjoitti 21.2.2012 kello 9:38

    a_l: Antti hyvä, oletko käynyt katsomassa missä kunnossa kadut ovat?Autot, bussit, raideliikenne, jalankulku, kaikki ovat enemmän tai vähemmän jumissa lumen vuoksi. —

    Talvipyöräilijöitä ei kuitenkaan ihan hirveän suurta joukkoa ole.

    Omalla n 15 km työmatkareitillä, pääosin Helsingin alueella, ovat ajoväylät olleet erinomaisessa kunnossa, nyt lomaviikkona sen verran hiljainen liikenne että ajoin sitten ajoradoilla pitkät pätkät. Tuon lisäksi kannoin pyörääni kilometrikaupalla mm rantaradan varren pyörätiellä traktorin jäljissä. Olisi vartin työ aurata tuo pätkä, mutta otetaan nyt suhteellisuudentaju mukaan ja odotetaan kolme vuorokautta josko aikaa joltain traktorilta löytyisi. Kumma kun Espoon puolella oli pienemmätkin pyörätiet ehditty aurata leveiksi ja puhtaiksi. Varmaan erilaista lunta tai suhteellisuudentajua Espoon puolella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. antti kirjoitti 21.2.2012 kello 9:40

    Niin ja vielä; ei ihme ettei talvipyöräilijöitä suurempaa joukkoa ole kun kunnossapitämättömyys on tuollaista, Lokapojat-hengessä tehtyä. Nytkin vaan ehdotetaan kokonaista uutta kaupunginosaa rakennettavaksi jalankulun ja pyöräilyn varaan, kaupunki voisi nyt näyttää mallia miten hyvin pyöräväylät hoidetaan, ja että tuollainen ehdotus on ihan realistinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. migul kirjoitti 21.2.2012 kello 9:56

    Noita kaavoitustavoitteita pitäisi nostaa reippaasti. Liian alhaiset tavoitteet joihin ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana päästy. Nuo laajasalon pientalot ovat aika postimerkkikaavoitusta. Voisin heittää noin sata vastaavaa kohtaa ympäri helsinkiä. Veikkaan , että siellä on myös viidessä vuodessa “liikennevihreää” tai nuhjuista pöhelikköä. Pahimmassa tapauksessa joku on dumpannut vanhan sohvansa sinne. Oikeisiin viheralueisiin ei tarvitsisi edes pahemmin kajota.

    Noissa esityslistoissa mainitaan kaikki kaupungin kaavoitukset. Ei kyllä hyvin mene. Aika paljon keskitytään uusien asuinalueiden kaavoittamiseen. Ehkä parempi , ettei hätiköidysti suunnitella Hernesaaria kopterikenttien kanssa. Täydennysrakentamisessa olisi paljon tehostettavaa. Liikennesuunnitelu tukeutuisi jo olemassa olevaan. Helsingin kaupunki taitaa lisäksi omistaa paljon maata verratuna Espooseen?

    Esimerkiksi noiden esikaupunkien renesanssi rappareiden pohjalta voisi tehdä samanlaisia yleissuunnitelmia kuin on tehty uusista alueista. Tuossa on mahdollisuus viihdyttävään kaupungin luomiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 21.2.2012 kello 9:58

    “Tiedän, yksityisiä parkkifirmoja on tai oli, mutta niiden lainmukaisuutta on kovasti yritetty horjuttaa – onhan se epistä, jos toisen paikalle ei saakaan pysäköidä.”
    Näihin firmoihinliittyy paljon epäkohtia: Autoilija ei voi juuri koskaan todistaaolleensa oikeassa esim pysäköintikiekon käytön todistaminen on mahdotonta.

    Valvojat toimivat provikkapalkalla,joten heidän intresseissään on kirjoittaa ylimääräisiä sakkoja

    Autoilijallaei ole käytännössä oikeusturvaa , sillä riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa ja käsittely on kallistaja kun autoilijan oikeudellinen asema on heikko niin riidellä ei kannata sakottajan väärinkäytöksiä vastaan.
    Etenkin kun ainoa voittoon tuon muutaman kymmenen euron palauttaminen .

    Yksityinen pysäköintivalvonta on puhdasta rosvoutta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tpyyluoma kirjoitti 21.2.2012 kello 11:16

    KariS: Pysäköinninvalvonnassa kyse on ollut viranomaisten halusta estää yksityinen kilpailu joka saattaisi uhata kaupungin monopolia. Sellaisia vekkuleita te poliitikot olette, että suositte useimmiten toimimattomia monopoleja.

    Tällä kommentilla pääsee taas avoimella käsittämättömyysasteikolla aika korkealla. Yksityishenkilöt ovat valittaneet saamistaan sakoista oikeuteen vaihtelevin tuloksin, ei vaikkapa Helsingin kaupungilla ole mitään yksityistä pysäköinninvalvontaa vastaan. HKR:n ongelma on se että parkkipirkkoja on vaikea rekrytoida, silleen kiva homma, voisi heille toki vaan maksaa lisää palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tpyyluoma kirjoitti 21.2.2012 kello 11:28

    Yksi tyypillinen attribuutioharha, jota vastaan pyöräilijäautoilijajalankulkija nimimerkilläänä ansiokkaasti sotii, on että on olemassa sellaisia ryhmiä kuin joukkoliikennematkustajat, autoilijat, pyöräilijät, tms. Ja onhan noita, aika iso osa väestöstä ei syystä tai toisesta voi ajaa autoa, ja sitten aika marginaalinen vähemmistö on sellaisia jotka eivät suostu millään muulla liikkumaan kuin omaalla autolla. Suurin osa väestöstä on kuitenkin sekakäyttäjiä.

    Käytännössä voidaan ottaa kolme identtistä perhettä, yksi asutetaan Alppilaan, toinen vaikka Pirkkolaan ja kolmas Tuusulaan. Alppilalaisella perheellä ei todennäköisesti ole autoa, keskimäärin ehkä alle 0,5 per lapsiperhe, pirkkolalaisella luultavasti on yksi, ja tuusulalaisella kaksi. Ja näin siksi että he kukin tarvitsevat autoja vaihtelevasti johtuen etupäästä asuinpaikasta, eikä siksi että heillä on vaihteleva geneettinen taipumus henkilöautoiluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. KariS kirjoitti 21.2.2012 kello 11:39

    Osmo Soininvaara: Jääkö asunto Helsingissä tyhjilleen vai muuttaako siihen kentien joku, joka tulee toimeen ilman kahta autoa? Jos kaikki eivät mahdu Helsinkiin, eikö ole vainm hyvä, että autoriippuvaiset muuttavat muualle?

    Helsinkiin mahtuisi sekä autottomat että autoriippuvaiset jos kaupunkisuunnittelussa uskallettaisiin tehdä kaupunkia. Kööpenhaminaa käytetään usein esimerkkinä vähäautoisuudesta, polkupyöräilyn suosimisesta ja raideliikenteen korkeasta osuudesta. Kööpenhaminan asukastiheys on sama kuin olisi Helsingin jos kaikki Vantaalaiset ja Espoolaiset muuttaisivat Helsingin rajojen (niiden ilman Östersundomia olleiden)sisälle. Tämä osoittaa kuinka onnetonta helsingin kapunkisuunnittelu todellisuudessa on, tai siis eihän se ole kaupunki- vaan maaseutusuunnittelua jossa ihmisiä ajetaan puoliväkisin kauas kaupungista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. a_l kirjoitti 21.2.2012 kello 12:03

    antti: Kumma kun Espoon puolella oli pienemmätkin pyörätiet ehditty aurata leveiksi ja puhtaiksi. Varmaan erilaista lunta tai suhteellisuudentajua Espoon puolella?

    Ongelmahan Helsingissä ei ole pyöräteiden olematon kunnossapito, vaan kaikkien liikenneväylien olematon kunnossapito. Viime talvena kantakaupungissa oli paljon katuja joita ei “ehditty” aurata koko talvena.

    Ehdotus: Tuplataan asukaspysäköintimaksu ja käytetään saatu lisätuotto sellaisenaan katujen talvikunnossapitoon.

    + parkkipaikat tehokkaammalle käytölle
    + kaduille tilaa liikkua ja pysäköidä myös talvikaudella
    + saadaan korotus myytyä autopuolueelle, koska korotuksen maksaja saa suoraa hyötyä itselleen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2012 kello 15:51

    Kiapa meilläkin saataisiin kadut auratuksi nopeasti, jos ei olisi kadunvarsipysäköintiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Simo Melenius kirjoitti 21.2.2012 kello 12:18

    Kalle: Pitkäaikainen kadunvarsipysäköinti on turvallisuusriski, joka on useissa maissa kielletty. Kadunvarsipaikat ovat vain pistäytyjille. Tutkittua tietoa asiasta on, jos vain viitsii lukea.

    Annapa muutama linkki tuohon tutkittuun tietoon?

    Nimenomaan kadunvarsipysäköintiä kun yleisesti pidetään turvallisena, koska puskuroi jalkakäytävät autoväylistä ja hidastaa ohikulkevien autojen vauhtia, koska pysäköintipaikat syövät kadun kapeammaksi. Tästä on jopa Ameriikan automaassa olemassa edistyksellisinä pidettyjä suuntauksia, että pitäisi nimenomaan saada (eurooppalaista) kadunvarsipysäköintiä lisää.

    Tässäkin taas saattaa olla kyse terminologiasta: liikenneinsinöörin mielestä kun “turvallinen katu” on yhtä kuin autoilijalle turvallinen ja mukava katu. Käytännössä tämä “turvallinen katu” tarkoittaa leveää monikaistaista motaria, jolla ei ole mitään esteitä, mihin törmätä, eikä ylimääräistä mietittävää risteyksissä tai risteysten välillä——eli yksinkertaisesti paikka, jossa voi ajaa kovaa ilman, että on liikaa mahdollisuuksia mokailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Mikko Särelä kirjoitti 21.2.2012 kello 13:40

    Kalle: Pitkäaikainen kadunvarsipysäköinti on turvallisuusriski, joka on useissa maissa kielletty. Kadunvarsipaikat ovat vain pistäytyjille.

    Mitäpä jos heittäisit linkkejä. Vastakkaisena näkemyksenä tutkitusta tiedosta heittäisin Jane Jacobsin “Eyes on the street” -ajatuksen. Kaduista tulee sitä turvallisempia, mitä enemmän on ihmisiä, joilla on syytä olla kadulla tai katsoa kadulle.

    Toki tämä tarkoittaa sitä, että katua ei kuuluisi ensisijaisesti käyttää kesäauton talviparkkeeraamiseen, mutta päivittäin tai viikottain käytettävä auto kuuluu luonnollisesti kadulle. Jos tilaa on.

    Noilla townhouse -kaduilla tuskin on kauheasti asiointia, joten sopivasti paikkoja siihen että asukkaiden autot mahtuvat ja vielä jonkin verran vieraspaikkoja, niin avot. Katu on elävämpi ja turvallisempi kuin ilman niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Mikko Särelä kirjoitti 21.2.2012 kello 13:45

    Niille, joita kaupungin lumisota ja siihen liittyvät ongelmat kiinnostavat, suosittelen Otso Kivekkään blogia lautakunnassa (http://lautakunnassa.blogspot.com/). Otso kirjoittaa blogissaan Yleisten töiden lautakunnasta ja mm. lumisotaan liittyvistä ongelmista ja kaupungin tsaarinaikaisista organisaatio-ongelmista.

    Siinä touhussa on paljon perattavaa ja petrattavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Erotuomari kirjoitti 21.2.2012 kello 16:04

    a_l: Ongelmahan Helsingissä ei ole pyöräteiden olematon kunnossapito, vaan kaikkien liikenneväylien olematon kunnossapito.

    Nostaisin pyöräteiden ja jalkakäytävien kunnossapidon suuremmaksi ongelmaksi kuin autoteiden kunnon. Autolla nyt pääsee eteenpäin pienessä sohjossakin; rollaattorilla, kävelykepeillä tai kapearenkaisella fillarilla ei. Työmatkani kulkee luokan 1 kunnossapitoväylää myöten. Ajorata nytkin hoidettu priimakuntoon, sula asfaltti paistaa läpi ja autoilijat painavat 60 km/h menemään. Moskat aurattu viereiselle kevyenliikenteen väylälle. Täytyy myös muistaa, että katujen kunnossapito maksetaan kunnallisveroista joita maksavat muutkin kuin autoilijat.

    Esimerkiksi bulevardilla on lumet varastoitu kasoihin pyöräteille. Oulussa pyöräillään paljon enemmän talvisin kuin Helsingissä, osasyynä parempi talvikunnossapito. Toisin priorisointiin mukaan myös haitta-aspektin. Miksi edistää autoliikennettä, joka aiheuttaa eniten haittoja ja vaatii eniten resursseja (leveämmät väylät).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. KariS kirjoitti 21.2.2012 kello 16:18

    Osmo Soininvaara:
    Kiapa meilläkin saataisiin kadut auratuksi nopeasti, jos ei olisi kadunvarsipysäköintiä.

    Asun kadun varrella jossa ei ole pysäköintiä. Kuten ei tänne johtavalla isommalla kadullakaan.

    Tämä asuinkatu aurattiin tänään viikonlopun myräkkän jäljiltä. Se isompi ei ole aurattu vieläkään kun siinä on kuulemma eri urakoitsija, eli meidän kadulle tulevat koneet ajavat aurat ylhäällä tullessaan tänne auraamaan.

    Pysäköinnillä ja aurauksella ei ainakaan täällä ole tekemistä keskenään. Sen sijaan ihmetyttää tuo katujen jako urakoitsijoille. Miksi se tehdään katutyypin (siis kadun koon) eikä alueen mukaan.

    Oman katumme kolasimme puhtaaksi naapuritalojen asukkaiden kanssa jo sunnuntai-iltana. Samalla ihmettelimme mitä kaikkea saammekaan maksamillamme katumaksuilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.2.2012 kello 17:24

    Kadunvarsipysäköinti on tosiaan paha turvallisuusriski – niissä maissa joissa kadun laitaan saattaa tuolloin jättää autopommin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. KariS kirjoitti 21.2.2012 kello 18:24

    tpyyluoma: Tällä kommentilla pääsee taas avoimella käsittämättömyysasteikolla aika korkealla. Yksityishenkilöt ovat valittaneet saamistaan sakoista oikeuteen vaihtelevin tuloksin, ei vaikkapa Helsingin kaupungilla ole mitään yksityistä pysäköinninvalvontaa vastaan. HKR:n ongelma on se että parkkipirkkoja on vaikea rekrytoida, silleen kiva homma, voisi heille toki vaan maksaa lisää palkkaa.

    Kiitos kohteliasuudesta…

    Tarkotin nyt, ettei varmasti olisi liian vaikeaa selkeyttää lainsäädäntöä valtakunnantasolla niin, että yksityisen pysäköinninvalvonnan tekemisiä tarvitse oikeussaleissa pohtia.

    Jos kunnallinen monopoli ei valvo riittävän hyvin niin lainsäätäjä antakoon eväät yksityiseen kilpailuun jolla luvaton pysäköinti laitetaan kuriin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kimmo kirjoitti 21.2.2012 kello 18:59

    antti:
    Niin ja vielä; ei ihme ettei talvipyöräilijöitä suurempaa joukkoa ole kun kunnossapitämättömyys on tuollaista, Lokapojat-hengessä tehtyä. Nytkin vaan ehdotetaan kokonaista uutta kaupunginosaa rakennettavaksi jalankulun ja pyöräilyn varaan, kaupunki voisi nyt näyttää mallia miten hyvin pyöräväylät hoidetaan, ja että tuollainen ehdotus on ihan realistinen.

    Minä, minä, minä… Onko oikeasti vaikeaa hahmottaa, että nyt jää auraamatta osa joukkoliikenteen vakioreiteistä, valtaosa katuverkosta ja jopa muut kuin akuuttihoidon sairaaloiden pihat ja väylät. Jos tässä tilanteessa pari pyöräreittiä keskellä talvea on heikossa hapessa, niin ole hyvä ja laskeudu meidän muiden tasalle, pois sieltä maastopyörän selästä. Näkyy ehkä realismi paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Ville kirjoitti 21.2.2012 kello 19:08

    Kadunvarsipysäköinti on sikäli hyvä, että se suojaa jalankulkijoita kuralta ja vedeltä, jota ohiajavat autot roiskivat ilmaan. Lisäksi se voi alentaa ajonopeuksia. Sikäli taas huono, että pienet jalankulkijat voivat juosta autojen välistä tielle, ja heitä on autojen takaa vaikea huomata. Pysäköintipaikkojen vieressä oleva pyörätie on myös vaarallinen, koska auton ovi voidaan avata pyöräilijän eteen, mutta se on oikeastaan huonon suunnittelun syytä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Olli Pottonen kirjoitti 21.2.2012 kello 20:02

    Viime vuonna kadunvarsipysäköinti aiheutti kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

    Kadunvarsipysäköinnin takia osalle Mechelininkatua rakennetaan leveähkön pyöräkaistan sijaan kapea pyörätie.

    Tällaisten uutisten takia en pidä kadunvarsipysäköinnistä.

    Silti joudun myöntämään, että Särelä vaikuttaa olevan oikeassa kehuessaan kadunvarsipysäköintia turvalliseksi. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan on turvallisempaa pyöräillä kaduilla, joilla pysäköinti on sallittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. MIVa kirjoitti 21.2.2012 kello 21:04

    Olisiko mahdollista saada Hesaan vain autottomia perhekuntia lailla? Kaupunkilaisethan ovat kuntaa varten?
    On totta, että muutkin maksavat katujen/teiden kunnossapidon kuin autoilijat. Paljonkohan autoilijat maksavat erilaisina veroina muutakin, kuin vain tulo- ja pääomaveroja valtiolle ja kunnalle? Polkupyöräilijöiden itkentä on minusta lähinnä naurettavaa. Autoilijoita (yksityiset/julkinen/jakelu/jne) on varmaan aivan hurjasti enemmän, kuin pyöräilijöitä näissä keleissä ja varmaan yleensäkään. Pitäkää toki puolenne, mutta älkää nyt joka paikkaan kirotko autosaatanaa tähänkin syylliseksi.
    Eikö kukaan keksi pysäköintiin todella järkevää ratkaisua? Jos ainoa on maksattaa autonomistajaa 30000-50000 eurolla, niin kyllä täytyy jossain olla mahdollisuus parempaan ratkaisuun. Kun sähköautot yleistyvät, niin ilmaston saastumisjuttu jää pois ja ainoaksi haitaksi jää tilantarve (ok, myös mahdolliset onnettomuudet) Suomessa, missä tota maata lienee aika paljon? Luulisi olevan mahdollista rakentaa kohtuullisen tiivistä juttua, vaikka autoille jäisikin kohtuullisesti tilaa? Kauempiin paikkoihin/paljon jengiä tietty joku raideliikenne ja toive, että ihmiset sillä kulkevat. Epäilen kuitenkin, ellei autoilusta tehdä sika kallista, alkaa nyt jo olla.
    No, vaalithan tän jutun ratkaisee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Markku af Heurlin kirjoitti 21.2.2012 kello 21:34

    Osmo Soininvaara:
    Kiapa meilläkin saataisiin kadut auratuksi nopeasti, jos ei olisi kadunvarsipysäköintiä.

    Taas pientä luvunlaskua. Yhden kadunvarsiparkkipaikan korvaaminen kallioluolapaikalla maksaa sanokamme 50.000 e/ kpl. Siis töölöläisyhtiön edessä olevan 5 paikan korvaaminen 5:llä luolapaikalla 250.000 egua. Pääomakustannukset yksinomaan 12.500 egua p.a.. Tällä rahalla tekee aika paljon lumitöitä..

    Saannko muuten kysyä, onko VTL Soininvaara koskaan aurannut teitä traktorilla? Minä nimittäin olen. Kerran minut siihen nakitettiin jouluaamuna , koska tilan miesten piti sada viettää joulunsa rauhassa perheensä kanssa. Nimim. Maalaispoika.

    Mielenkiintoista muuten. Uskallan väittää, että nyt lumiaikana kaupungissa ja täällä Kirkkonummella autoilijat ovat todella kohteliaita toisilleen ja kaipa siinä sivussa myös jalankulkijoille.

    Poikkeuksena ovat eräät motareilla kaahaavat tollot, joiden ansiosta peltikorjaamot saivat runsaasti työtä. Tärkeätä näin eurokriisin aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ville kirjoitti 21.2.2012 kello 23:03

    Markku af Heurlin: Taas pientä luvunlaskua. Yhden kadunvarsiparkkipaikan korvaaminen kallioluolapaikalla maksaa sanokamme 50.000 e/ kpl. Siis töölöläisyhtiön edessä olevan 5 paikan korvaaminen 5:llä luolapaikalla 250.000 egua. Pääomakustannukset yksinomaan 12.500 egua p.a.. Tällä rahalla tekee aika paljon lumitöitä.

    Jos ne parkkipaikat vuokrattaisiin ravintolan terassiksi kesäkaudeksi, niille viidelle autoilijalle voitaisiin kustantaa joukkoliikenneliput koko vuodeksi – talvikaudella tila voitaisiin vuokrata veneiden talvisäilytykseen, mistä saisi luultavasti siitäkin paremman hinnan kuin asukaspysäköinnistä 😉
    Tai jos kadunvarsipaikkoja muutettaisiin polkupyöräpaikoiksi, saataisiin paljon useamman ihmisen kulkuvälineelle tilaa.
    Metron rakentaminen 2-3 korttelin välein taitaisi tulla edullisemmaksi kuin luolapaikat autoille, eli luolapaikat ovat kyllä hyvin kallis tapa ratkaista liikkumisongelma, siinä olet ihan oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Mikko Särelä kirjoitti 21.2.2012 kello 23:22

    Kun sähköautot yleistyvät, niin ilmaston saastumisjuttu jää pois ja ainoaksi haitaksi jää tilantarve (ok, myös mahdolliset onnettomuudet) Suomessa, missä tota maata lienee aika paljon?

    Autoilijoille varmaan sitten kelpaa, että sen autopaikan saa Sysmästä tai Inarista. Mun puolesta Helsinki voi ostaa kymmenen neliökilometriä maata sopivasta pikkukylästä keski-Suomesta ja varata sen helsinkiläisten autojen parkkikentäksi, jos tämä autoilijoille kelpaa. Sen voi tarjota ihan ilmaiseksi jopa käyttöön.

    Ai ei kelpaa vai? No, sitten ei kannata sanoa, että Suomessa on tilaa, jos ei tila kelpaa kun tarjotaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kimmo kirjoitti 22.2.2012 kello 7:43

    Ville: Tai jos kadunvarsipaikkoja muutettaisiin polkupyöräpaikoiksi, saataisiin paljon useamman ihmisen kulkuvälineelle tilaa.

    Parempi työ polkupyöräpaikka kuin tyhjä katu (turhat pysäköintikiellot) tai kaiken maailman katukavennusrakennelmat. Tunnustan reilusti, että, paradoksaalista kyllä, kaupungista tai asemilta ei löydy riittävästi hyvää polkupyörien säilytystilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Markku af Heurlin kirjoitti 22.2.2012 kello 8:31

    Ville: Jos ne parkkipaikat vuokrattaisiin ravintolan terassiksi kesäkaudeksi, niille viidelle autoilijalle voitaisiin kustantaa joukkoliikenneliput koko vuodeksi – talvikaudella tila voitaisiin vuokrata veneiden talvisäilytykseen, mistä saisi luultavasti siitäkin paremman hinnan kuin asukaspysäköinnistä
    Tai jos kadunvarsipaikkoja muutettaisiin polkupyöräpaikoiksi, saataisiin paljon useamman ihmisen kulkuvälineelle tilaa.
    Metron rakentaminen 2-3 korttelin välein taitaisi tulla edullisemmaksi kuin luolapaikat autoille, eli luolapaikat ovat kyllä hyvin kallis tapa ratkaista liikkumisongelma, siinä olet ihan oikeassa.

    Hieno ajatus. Kuka vain sen kaiken viinan juo?

    Aiua normaalin paatin leveys on nykyäään 2,4 metriä, kun auton leveys on 160 cm. 🙂

    Yhden metroasemna hinta taitaa olla 40 Me / kpl. Manskun pituus päästä päähän on siinä 4 km. joten ykisnomaan tälle matkalle tarvitaan 10-12 metroasemaa… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 22.2.2012 kello 9:13

    Olli Pottonen:
    Viime vuonna kadunvarsipysäköinti aiheutti kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

    Tarkkaan ottaen sen onnettomuuden aiheutti oven avanneen autoilijan törkeä huolimattomuus ja bussinkuljettajan käyttämä liian pieni turvaväli. Yhtä hyvin pitäisi tuon perusteella kieltää sitten se bussilikennekin. Tai miksei myös pyöräily.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.2.2012 kello 12:09

    Ymmärtääkseni bussi tuli vastakkaisesta suunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Markku af Heurlin kirjoitti 22.2.2012 kello 9:17

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Täysin teoreettista ja elämästä vieraantunutta spekulointia:

    Jos asuisin keskustassa ja minulla olisi silloin tällöin käytössä haja-asutusalueella asuvan sukulaiseni auto, en saisi sille halpaa parkkipaikkaa edes silloin kun kyseessä on “perusteltu” hyötyajo. Toisen omistamaan autoon kun ei saa asukaspysäköintitunnusta. Ja vaikka auto olisi tilapäisessä “yhteiskäytössä” ei sitä tietenkään saisi pysäköidä CCC:n paikalle koska käyttö ei ole kaupallista toimintaa.

    Tällöin minun olisi kätevintä ostaa itselle halpa auto omiin nimiin, lunastaa pysäköintitunnus ja seisottaa kärryä kadunvarressa ne ajat kun en sitä tarvitse. Naapurien ja Staran elämä ehkä hieman hankaloitusi.

    Toki en tee näin. Eikä kukaan muukaan. Eihän.

    Vastaaa ensimmäiseen kohtaan: X lainaa kauempana, sanokaamme Klaukkalassa asuvalta sukulaiseltaan autoa muutmaksi päiväksi. Jos hänellä on todellinen tarve, hänellä on myös varaa maksaa tästä muodostuvat parkkimaksut. Yhdessä päivässä se tekee 48 euroa, jos parkkeeraa koko päivän 1-alueella. Ja hän voi myös pitää autoa huokemmalla paikalla, esim- Stadionin kentällä päivän, jos tämä tuntuu liian kallilta.

    Toinen kohta:

    Kirjoittaja oli aivan oikeaasa ja esitti – ehkä tahtomattaan – hyvät perusteet sille, miksi asukaspyäköintiutunnuksen hintaa pitää oleellisesti korottaa. Näin kysyntä vastaisi tarjontaa, ja vapaita paikkoja olisi aina tarjolla. Kalliin auto omistajalla on, tai siis pitäisi olla siihen varaa.

    Ja halvan auton ajoittainen tarvitsija voi tuttujensa kanssa dilkata yhteiskäyttösuhteen. Eli lainata ja sopia kulujen ja ylläpidon vaivan tasaamisesta. (Tämä ei ole vuokraamista.) Tätä on syytä edistää, mutta koska käyttäjät joka tapauksessa hyötyvät tuntuvasti, ei sen kummempaa edistämistä tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. lurkki kirjoitti 22.2.2012 kello 9:22

    ‘Jos ainoa on maksattaa autonomistajaa 30000-50000 eurolla, niin kyllä täytyy jossain olla mahdollisuus parempaan ratkaisuun.’ (MIVa)
    Joko sosialisoidaan maa ja jaetaan se ilmaiseksi, tai mennään markkinatalouden säännöillä: maa maksaa, ja se maksaa joka käyttää. Jos ei ole rahaa maksaa, se on voi voi. Toisten maksama parkkipaikka kantakaupungissa ei ole mikään ihmisoikeus.
    ‘Suomessa, missä tota maata lienee aika paljon?’
    Jos tiedät jonkun konstin siirtää halpaa maata perähikiältä kantakaupunkiin, niin kerro ihmeessä.
    Maa Stadissa on kallista, ja sen käyttäminen tyhmästi on rikollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. tpyyluoma kirjoitti 22.2.2012 kello 9:46

    KariS: Kiitos kohteliasuudesta…Tarkotin nyt, ettei varmasti olisi liian vaikeaa selkeyttää lainsäädäntöä valtakunnantasolla niin, että yksityisen pysäköinninvalvonnan tekemisiä tarvitse oikeussaleissa pohtia.Jos kunnallinen monopoli ei valvo riittävän hyvin niin lainsäätäjä antakoon eväät yksityiseen kilpailuun jolla luvaton pysäköinti laitetaan kuriin

    Anteeksi, luulin että tarkoitat Helsingin kaupunkia. Samaa mieltä, eduskunnan asiahan tämä on. Hieman vastaava juttu muuten jonka kuulin, joskus on pohdittu josko ratikoihin saisi konduktöörit vaikka työllisyystuella. No ei onnistu, kun työllistetty ei ole jotenkin tarpeeksi virkamies, eli ei saa tarkastaa lippuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. tpyyluoma kirjoitti 22.2.2012 kello 9:53

    Kun tämä lumi liikuttaa, Otson lautakuntablogista (YTLK):

    Prosessi menee siis suunnilleen näin

    1. Kaupunki auraa lumen pysäköityjä autoja vasten
    2. Joskus myöhemmin kaupunki hinaa autot pois, ja auraa lumen jalkakätävälle
    3. Kaupunki hinaa seuraavalta kadulta autot tähän, saadakseen sinne tilaa auraukselle
    4. Kiinteistön vastuulla on nyt siirtää lumet pois.

    http://lautakunnassa.blogspot.com/2012/02/yleisten-toiden-lautakunta-1422012.html

    Huhhahei.

    Minä taas taivastelin, että miten on mahdollista että maailmassa on kaupunkeja joissa pestään kadut jopa usemman kerran viikossa? http://tolkku.blogspot.com/2012/02/kuinka-kadut-hoidetaan.html

    Lyhyesti, tässä on koordinaatio-ongelma. Jos paikalliset tilaisi ja päättäisi itse kadunhoidosta, niin se luultavasti olisi ihan eri tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. antti kirjoitti 22.2.2012 kello 10:40

    Kimmo: Minä, minä, minä… Onko oikeasti vaikeaa hahmottaa, että nyt jää auraamatta osa joukkoliikenteen vakioreiteistä, valtaosa katuverkosta ja jopa muut kuin akuuttihoidon sairaaloiden pihat ja väylät. Jos tässä tilanteessa pari pyöräreittiä keskellä talvea on heikossa hapessa, niin ole hyvä ja laskeudu meidän muiden tasalle, pois sieltä maastopyörän selästä. Näkyy ehkä realismi paremmin.

    Kiinteistöjen (joita myös sairaalat ovat) pihojen ja väylien hoito kuuluu kiinteistöille, ei kaupungin vastuulle. Omalla reitilläni on autoväylät höylätty ja aurattu mustalle asfaltille neljän kaistan leveydeltä, lumet ja sohjot tietty pyörätiellä, ei siinä kieltämättä muu auta kuin laskeutua pyörän selästä ja siirtyä ajoradalle ajamaan autoilijoiden tasalle. Päivän hesarikin kirjoitti miten Käpylässä on asuinkadut paikoin kaventuneet niin kapeiksi että autot mahtuvat kerrallaan vain yhteen suuntaan ajamaan. Ymmärrän toki hyvin että kaikki kapasiteetti on nyt laitettava tuonne kunnes tilanne on normalisoitunut ja autot mahtuvat kahta kaistaa ajamaan. Vaatiihan tuo kymmenkunta traktoria ja kuorma-autoa päiväksi että saadaan kilometri, kaksi katua puhdistettua ja lumet ajettua ties minne.

    Pyörätietä auraa yksi traktori kymmenkunta kilometriä tunnissa puhtaaksi, mutta antaa sitten olla ja jätetään pyöräteiden lumien poisto kevätauringon varaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Kimmo kirjoitti 22.2.2012 kello 12:51

    Olli Pottonen:
    Viime vuonna kadunvarsipysäköinti aiheutti kuolemaan johtaneen onnettomuuden.

    Kadunvarsipysäköinnin takia osalle Mechelininkatua rakennetaan leveähkön pyöräkaistan sijaan kapea pyörätie.

    Tällaisten uutisten takia en pidä kadunvarsipysäköinnistä.

    Silti joudun myöntämään, että Särelä vaikuttaa olevan oikeassa kehuessaan kadunvarsipysäköintia turvalliseksi. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan on turvallisempaa pyöräillä kaduilla, joilla pysäköinti on sallittu.

    Yksilön kannalta hyviä näkökohtia, mutta yhteiskunnan ja sen suunnittelun kannalta triviaa. Suomessa kuolee kaatumalla 1200 ihmistä vuodessa, puhutaan vaikka niistä, ellei ympäristöstä löydy enää muita riskejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Hörhö kirjoitti 22.2.2012 kello 13:08

    Osmo Soininvaara: Kiapa meilläkin saataisiin kadut auratuksi nopeasti, jos ei olisi kadunvarsipysäköintiä.

    Jos asia olisi organisoitu kunnolla, niin ihan hirveitä ongelmia ei varmastikaan olisi. Eli jos kaikki kadut olisi yksiselitteisesti merkitty puhdistettavaksi päivänä X ja ne kanssa puhdistettaisiin ko. päivänä, ja “väärinpysäköinnistä” laskutettaisiin kunnollinen siirtomaksu (tieto aurauspäivistä on ollut aikojen alusta lähtien), niin homman luulisi pelittävän kohtuullisesti. Ja miltähän ajalta on tuo joidenkin satunnaisten katujen kerran kuussa ja tällöinkin vain mahdollisesti tapahtuva putsaus olla (siis niiden, joissa on kunnossapitoliikennemerkki)? Kadut voisi ihan hyvin merkitä niinkin, että kerran viikossa yhden päivän ajan (tai aamu/iltapäivän) ko. kadunpuoli tai koko katu on oltava tyhjä autoista lumen aurausta varten tms. vai? Tämä poistaisi kadun varsilta ne autot, jotka ovat “talvisäilytyksessä”. Toki voitaisiin jättää joitakin katuja näitäkin varten syrjemmälle vähän huonommalle hoidolle, jos kitinää olisi liikaa.

    Nykysysteemi on taasen aivan tolkuton. Kadut aurataan niin, ettei autolla meinaa päästä kadun varresta mihinkään. Ja sitten on tämä ikuisuusongelma, kun kiinteistöjen lumet aurataan jalkakäytäviltä (ja sisäpihoilta) kadulle.

    Tuon käynnissä olevan kokeilun (yksi puoli aurataan yhtenä päivänä ja toinen toisena päivänä) kokemukset toivottavasti julkaistaan lehdissäkin aikanaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.2.2012 kello 15:09

    Näin se on tehty Tukholmassa, ja tätä vihreät ovat ehdottaneet Helsinkiin, mutta menetettäisiin 20 % kadunvarsipaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Hörhö kirjoitti 22.2.2012 kello 15:33

    Niin, ainakin meillä Krunikassahan näyttäisi olevan että ainakin tuo 20 % kadunvarsipaikoissa on tällä hetkellä enemmän tahi vähemmän menetetty jo nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Matti Kinnunen kirjoitti 22.2.2012 kello 17:29

    Osmo Soininvaara: Näin se on tehty Tukholmassa, ja tätä vihreät ovat ehdottaneet Helsinkiin, mutta menetettäisiin 20 % kadunvarsipaikoista.

    Nyt sitten menetetään paljon enemmän kuin 20%: lukemattomia autoja kinosten keskellä odottamassa kevättä ja estämässä aurauksen. Lumikasoja autojen edessä ja takana.

    Kaikki kärsivät kun kukaan ei voi joustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 22.2.2012 kello 17:42

    Osmo Soininvaara: menetettäisiin 20 % kadunvarsipaikoista.

    Voisihan tuota aikaa muuttaa vaikka tilanteen mukaan. Pahimmilla lumisateilla kerran viikossa, muulloin harvemmin. Pysäköintiluvan hankkinut autonomistaja velvotettaisiin seuraamaan tilannetta ettei tule yllätyksenä. Eli jos haluaa pitää autoaan kadulla, myös oikeasti tarvitsee sitä lähes päivittäin (eli harvemmin käytetty kannattaisi viedä kaupungin osoittamalle pitkäaikaisalueelle joita olisi tuossa tapauksessa enemmän ja kätevämmin käytettävissä kuin vain se yksi laani tattarisuolla – niiden vaatiman rahan voi ottaa vaikka siitä lupamaksun hinnan nostosta…).

    Hyvää palvelua toki olisi jos automaattisen tietojenkäsittelyn ja kannettavien puhelinlaitteiden avulla autoilijalle saataisiin tosiaikainen viesti uhkaavasta puhdistuksesta. Mutta sellainen järjestelmä pitäisi varmaan hankkia kilpailutettuna eli olisi valmis vuonna 2025 ja tulisi maksamaan puoli miljardia.

    Ja joka tapauksessa on tällä hetkellä käytännössä 80% paikoista oikeasti menetetty…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. tpyyluoma kirjoitti 22.2.2012 kello 22:09

    Jos tarkoitus on että kadunvarsi on virka-aikaan tyhjä yhtenä arkipäivänä viikossa, niin toi 20% on yläkanttiin. Kadunvarsipysäköinnin kysyntätipiikki on iltaisin ja viikonloppuisin, epäilen että tuolla ei olisi olennaista merkitystä. Sen kun ajaa aamulla toisen kadun varteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. MIVa kirjoitti 22.2.2012 kello 22:12

    No niin, siis autot keski- suomeen Hesasta. Mä aattelin kyllä lähinnä toisin päin, mutten nyt noin kauas. Kaikki Te auton vihaajat, perustakaa puolue, tahi vallatkaa vihreät vielä paremmin ja sitten kunnallisvaaleissa järisyttävän voiton jälkeen kieltäkää Hesasta autoilu. Odotan mielenkiinnolla tuota hetkeä. Minulla vain ei kyllä ole ihan kauheasti aikaa, mutta mielenkiinnosta yritän sinnitellä.
    Koska muuten vihreiden juttuihin ilmestyi toi tila ongelma saasteiden asemesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Matti Kinnunen kirjoitti 23.2.2012 kello 0:05

    MIVa: Koska muuten vihreiden juttuihin ilmestyi toi tila ongelma saasteiden asemesta?

    Ei koskaan. Molemmat ovat olleet mukana alusta asti. Ja jopa ennen vihreitä mm. Jane Jakobs etc kiinnittivät tilankäyttöön huomiota ja yhteiskuntarakenteen hajoamiseen.

    Hyvin harvat vihaavat autoja. Sen sijaa taloudellistä tehottomuutta ja epäoptimaalista toimintaa monetkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. hta kirjoitti 23.2.2012 kello 9:22

    Ennenkuin jatkatte autottoman Helsingin puolesta enemmän, kannattaisi varmaan varmistaa, että niitä maksukykyisiä autottomia on tarpeeksi.

    Uskallan väittää, että useimmilla varakkailla ihmisillä on auto, joillain jopa kaksi. Opiskelijat yms ei oikein riitä tuottamaan tarpeeksi verotuloja.

    Ei siinä mitään, Espoo ottanee autolliset mielellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Erotuomari kirjoitti 23.2.2012 kello 9:53

    Olen vihreiden jäsen ja seuraan intohimoisesti formulaykkösiä, olen seurannut jo 20 vuotta. Että tällainen autonvihaaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. tpyyluoma kirjoitti 23.2.2012 kello 13:04

    MIVa: Koska muuten vihreiden juttuihin ilmestyi toi tila ongelma saasteiden asemesta?

    Tosiasia on että kaupunkiin mahtuu vain rajallinen määrä autoja, ja pidän enemmän kaupungeista kuin autoista. Se miksi Vihreät ovat efektiivisesti samaa mieltä on minulle yhdentekevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Tapio Peltonen kirjoitti 23.2.2012 kello 15:01

    hta:
    Ennenkuin jatkatte autottoman Helsingin puolesta enemmän, kannattaisi varmaan varmistaa, että niitä maksukykyisiä autottomia on tarpeeksi.

    Uskallan väittää, että useimmilla varakkailla ihmisillä on auto, joillain jopa kaksi. Opiskelijat yms ei oikein riitä tuottamaan tarpeeksi verotuloja.

    Ei siinä mitään, Espoo ottanee autolliset mielellään.

    Jos näin käy, niin sehän on vain hyvä. Se laskee asuntojen kysyntää Hgissä ja antaa enemmän aikaa kaavoittaa lisää, jotta ne kaikki jotka eivät joko tarvitse autoa tai joilla on varaa maksaa oman autonsa kaikki kustannukset Helsingissä, saavat asuntonsa halvemmalla.

    Espooseen muuttakoot ne jotka haluavat pitää autonsa mutta joilla ei ole varaa maksaa niitä kustannuksia jotka aiheutuvat auton pitämisestä (suur)kaupunkioloissa. Katuverkon ahtaus tulee rajoittamaan heidän haluaan käydä autolla Helsingin keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. tpyyluoma kirjoitti 23.2.2012 kello 19:23

    hta:
    Ennenkuin jatkatte autottoman Helsingin puolesta enemmän, kannattaisi varmaan varmistaa, että niitä maksukykyisiä autottomia on tarpeeksi.
    Uskallan väittää, että useimmilla varakkailla ihmisillä on auto, joillain jopa kaksi. Opiskelijat yms ei oikein riitä tuottamaan tarpeeksi verotuloja.
    Ei siinä mitään, Espoo ottanee autolliset mielellään.

    Se on aivan yksi lysti vaikka varakkailla olisi kolme autoa, samoin kuin se että on ihmisiä joidenka työ on pitkälti autoilua, tai liikuntavammaisia jotka eivät muualla pääse liikkumaan. Näin siksi että kyse on pienistä ihmisryhmistä, kaupungin asukkaista vaikka 20% voi olla Autoliiton perustajäseniä, ja he mahtuvat aivan hyvin autoilemaan. Ongelma tulee kun suunnitellaan kaupunkia niin että suurin osa liikkuu autolla, josta seuraa muun riesan ohella kaupunki jossa ei pääse autolla mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. hta kirjoitti 23.2.2012 kello 19:42

    Tapio Peltonen: Jos näin käy, niin sehän on vain hyvä. Se laskee asuntojen kysyntää Hgissä ja antaa enemmän aikaa kaavoittaa lisää, jotta ne kaikki jotka eivät joko tarvitse autoa tai joilla on varaa maksaa oman autonsa kaikki kustannukset Helsingissä, saavat asuntonsa halvemmalla.

    Espooseen muuttakoot ne jotka haluavat pitää autonsa mutta joilla ei ole varaa maksaa niitä kustannuksia jotka aiheutuvat auton pitämisestä (suur)kaupunkioloissa. Katuverkon ahtaus tulee rajoittamaan heidän haluaan käydä autolla Helsingin keskustassa.

    Se muuttoliike siitä sekunnista, kun päätös autottomasta Helsingistä syntyisi olisi niin raju, että Helsinki ei kestäisi sen seurauksia siihen saakka, että uusia ihmisiä saapuisi täyttämään tuon tyhjiön. Sen jälkeenkin voisi olla verotulojen kanssa aika hankalaa.

    Toisaalta olet varmaankin oikeassa asuntojen hintojen romahtamisesta jolloin esim. niillä siivoojilla ja sairaanhoitajilla olisi mahdollisuus asua lähempänä työpaikkojaan mikä ei välttämättä olisi yhtään huono asia.

    Valitettavasti myös monet yritykset seuraisivat näitä autollisia ja pikkuhiljaa Helsingin keskusta olisi kuin perähikiä. No ei ehkä ihan, olisi täällä varmaankin sitä yöelämää 🙂

    Katuverkon ahtaudella ei ole muuten juurikaan vaikutusta omaan toimintaani. Pysäköinnin hinnalla ja vaikeudella sen sijaan on. Jo nyt on helpompi käydä Lauttasaaresta Espoossa kaupoissa kuin tulla Helsingin keskustaan. Voittajina Espoon yrittäjät, häviäjinä Helsingin yrittäjät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Mikko Särelä kirjoitti 23.2.2012 kello 22:39

    hta: Se muuttoliike siitä sekunnista, kun päätös autottomasta Helsingistä syntyisi

    On se kivaa argumentoida olkinukkeja vastaan, kun ei ilmeisesti kyky riitä argumentoida toisen osapuolen oikeita mielipiteitä vastaan. Oden blogissa en ole vielä kenenkään nähnyt kannattavan sitä, että Helsingistä päätettäisiin tehdä autoton.

    Sen sijaan on kannatettu esimerkiksi sitä, että autolliset maksaisivat omat parkkipaikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Ville kirjoitti 24.2.2012 kello 8:01

    Sitä olen kyllä ihmetellyt, että kun normaalioloissa kantakaupungin asuinkadut ovat iltaisin täynnä autoja, eikä pysäköintipaikkaa tahdo löytyä millään, niin missä ne kaikki autot ovat olleet nyt, kun pahimmillaan 2/3 kadunvarsista on ollut lumikasojen valtaamina tai puomitettuna lumenpudotuksen takia? Ja sitten kun lumet on pudotettu ja aurattu, kaikki autot ilmestyvät takaisin kuin tyhjästä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Markku af Heurlin kirjoitti 24.2.2012 kello 13:41

    mietiskelin vain tässä, mitä järkeä on rakentaa Jätkäsaareen paljon toimistotilaa, kun liikenteellisetsi se on sumppu. Toimitiloistahan Helsingissä on ylitarjontaa.

    Muutoin olen sitä mieltä, ettei kaupunkiiin pidä rakentaa sen enempää asuin- toimisto kuin liiketalojaan vaan lähinna taloja, jotka ovat näitä kaikkia kolmea yhtäaikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Markku af Heurlin kirjoitti 24.2.2012 kello 15:13

    Vielä lisäystä autonvuokraukseen:

    3 tunnin vuokra yhdessä kalliolaisessa liikkessä päiväsaikaan on 45 euroa. Eli maksaa vain vähän enemmn kuin CCC:tä (10 h/t + 4 e avausmaksu). Olettaisin, että vakioasiakas saa tästä rabattia.
    Ainakin jos on nätti tyttö ja osaa kauniisti pyytää.

    CCC:stä oli päivän Kauppalehdessä puolen sivun juttu. Yritys yrittää lopettaa yli kymmenen vuoden tappiokierteen. Erityisesti se pyrkii saamaan yritysasikkaita eli autoille käyttöä myös työaikana. Sitten toinen hyvä ajatus: mahdollistaa asiakkaiden oman auton vuokraus*. Idea on kehitteillä ja kaipa pian toteutuu.

    Oman auton vuokraustahan ei sinänsää mikään kiellä. Yksi ongelma vakuutus: vuokraaminen ilman kuljettaa -liikennevakuutuskategoria on kalliimpi.

    * Tällainen Peer to Peer systeemi on San Fransiscossa. Kuinka laajana en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.2.2012 kello 15:20

    Sisältääkö tuo kalliolaiden firman vuokra myös bensan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Markku af Heurlin kirjoitti 24.2.2012 kello 16:18

    Osmo Soininvaara:
    Sisältääkö tuo kalliolaiden firman vuokra myös bensan?

    Jäi epäselväksi. (En kysynyt tarkemmin) Ei oleellista, sillä vuokran sisältämällä 20 km:n ajomatkalla menee löpöä siinä parilla eurolla. Ja sadallakin kilsalla kympillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Matti Kinnunen kirjoitti 24.2.2012 kello 17:18

    Markku af Heurlin: 3 tunnin vuokra yhdessä kalliolaisessa liikkessä päiväsaikaan on 45 euroa. Eli maksaa vain vähän enemmn kuin CCC:tä (10 h/t + 4 e avausmaksu). Olettaisin, että vakioasiakas saa tästä rabattia.

    Toisessa kalliolaisessa firmassa 45 eurolla saa auton päiväksi ja jää vielän rahaa maksaa bensaa ainakin 100km.

    Kamppilainenkin autovuokraamo on CCC:tä halvempi uuden auton vuokraajana, jos a) jaksaa Kampiin metroaseman viereen ja b) ai tartte kovin isoa autoa.

    Mannerheimintielllä on autonvuokraamo, josta saa pienen auton 70e/päivä ja viikoksi 45e/päivä. Ei km-rajaa.

    Näissä kaikissa pitää maksaa polttoaine itse.

    CCC on tosi kallis, mutta toki hyvästä palvelusta (uudehkot autot, ei tartte mennä Kallioon/Kamppiin) jotain maksaakin.

    Just laskin, että firman käyttöetuauton hinnalla vuokraa helposti joka viikonloppu auton ja maksaa bensat ja vielä HSL:n kortinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Matti Kinnunen kirjoitti 24.2.2012 kello 17:27

    Markku af Heurlin: Tällainen Peer to Peer systeemi on San Fransiscossa. Kuinka laajana en tiedä.

    Tästä NY Timesin artikkelista selviää monta asiaa

    http://wheels.blogs.nytimes.com/2012/02/22/from-an-unlikely-source-a-car-sharing-start-up-gets-a-13-7-million-vote-of-confidence/?ref=automobiles

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Markku af Heurlin kirjoitti 24.2.2012 kello 22:54

    Kyseinen autonvuokraamo oli Hämeentien alkupäässä ja taisi olla osa suurempaa ketjua. (Asiani ei ollut mainostaa yksittäistä vuokraamoa.) Lukijat varmaan huomasivat, että en ollut etsimässä edullisinta vaihtoehtoa vaan selvittämässä, mitä auton vuokraaminen muutamiksi tunneiksi osapuilleen maksaa, noin tarvittaessa.

    Kustannuksistahan autonvuokrauksessa huomattava osa muodostuu auton luovutukseta käyttäjälle ja vastaanotosta. CCC minimoi tämän osuuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Markku af Heurlin kirjoitti 25.2.2012 kello 18:17

    Ville:
    Sitä olen kyllä ihmetellyt, että kun normaalioloissa kantakaupungin asuinkadut ovat iltaisin täynnä autoja, eikä pysäköintipaikkaa tahdo löytyä millään, niin missä ne kaikki autot ovat olleet nyt, kun pahimmillaan 2/3 kadunvarsista on ollut lumikasojen valtaamina tai puomitettuna lumenpudotuksen takia? Ja sitten kun lumet on pudotettu ja aurattu, kaikki autot ilmestyvät takaisin kuin tyhjästä…

    Kvanttifysiikkaan perehtyneelle asia ei ole mikään ongelma. Nykyfysiikka osoittaa, että materiaa voi emergoitua vakuumista (“tyhjiöstä”) ja palata takaisin vakuuumiin, vieläpä äärellisessä ajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus