Tonnistovero

14.2.2012 · Aihe: Eduskuntatyö 

Verojaosto hyväksyi tonnistoveron. Koko valiokunta hyväksyy sen varmaankin klo 12:30 ja suuri sali viikon sisällä. Nopea käsittely. Tonnistovero tarkoittaa, että suomalainen laivanvarustaja ei maksa tuloveroa vaan erittäin muodollisen laivan vetoisuuteen perustuvan kiinteän tonnistoveron. Käytännössä alasta tule veroton.

Raivostuttavaa lainsäädäntöä, mutta ei voi muuta, koska verokilpailu on vienyt tilanteen siihen, että laivat ovat joka tapauksessa verottomia. Jos ne ovat vieraan lipun alla, ne eivät ole käytettävissä kriisiaikana sen lisäksi, että menetetään se vähäinen määrä verotuloja, joita ehkä saadaan miehistön palkoista. Ei nyt sitten moitita kreikkalaisia siitä, että maan suurin elinkeino, laivanvarustus, ei maksa valtiolle veroja lainkaan.

Laki hyväksyttiin jo 2009, mutta EU-komissio ei hyväksynyt sitä. Komissio oli oikeassa. Suomen hyväksymä laki olisi vuotanut kuin seula ja johtanut siihen, että yhtiö joka on omistavinaan laivan, saa kaiken muukin toimen verottomaksi.

On pieni ongelma, että yksi elinkeinoala on veroton. Koska laivoja ei voida verottaa merellä, niitä pitäisi lipusta riippumatta verottaa satamassa – veroluontoisella satamamaksulla.

 

Kommentit

48 Vastausta artikkeliin “Tonnistovero”

  1. Ville Ylikahri kirjoitti 14.2.2012 kello 11:24

    Ei ole helppoa veroluonteisten satama- tai väylämaksujenkaan periminen. Iso risteilyalus maksaa kuulemiani mukaan Helsingissä käynnistään väylämaksuja noin 50 000 euroa. Tallinnaan sama laiva pääsee murto-osalla tästä. Ja Helsinki on jatkuvasti häviämässä risteilyvierailuja Tallinnalle. Lienee selvää, että yhden risteilyaluksen pysähtyminen Helsingissä toisi paljon enemmän töitä ja verotuloja kuin ylihinnoiteltu väylämaksu. Satamamaksuistakin tulisi siis päättää ainakin Itämeren alueella yhteisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. antti kirjoitti 14.2.2012 kello 11:31

    Onhan tuo veroluonteinen satamamaksu jo käytössä, väylämaksun nimisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo S kirjoitti 14.2.2012 kello 11:37

    Tonnistovero on taas yksi ilmentymä globalisaation tuomista hyvinvointivaltion ylläpitoa vaikeuttavista asioista.

    Jos laivoja ryhdytään verottamaan satamassa, niin vientiteollisuus älähtää, että vero vie kilpailukykyä ja työpaikkoja Suomesta.

    Vastapainoksi työpaikkoja pitää yrittää luoda matalapalkkaisiin tehtäviin. Se taas lisää eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Sitten taas leikataan ja kierre jatkuu, kunnes hyvinvointivaltio on purettu hikipajamaiden kilpailukykyiselle verotustasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Heikki kirjoitti 14.2.2012 kello 13:08

    Maailman laivausmarkkinoilla on todella kova ylitarjonta tällä hetkellä. Eli maailman merillä on aivan liikaa laivoja, ja rakenteilla myös liikaa.

    Tämä tarkoittaa sitä, että laivanromutuksessa tehdään kaikkien aikojen ennätys tänä vuonna, erityisesti kuivarahtialuksissa. Jos halutaan nähdä hintakehitystä, niin baltic-dry-index osoittaa todellisen hintojen romahduksen, vaikka muu talous elpyy.

    Verokilpailun syyttäminen on väärä kohta aloittaa, kun maailman merillä on näin järkyttävä ylimäärä laivoja (laivat liikkuvat tappiollisesti jo nyt, lisäverotus on ideana vähintään väärin ajoitettu) Noh, ainakin saadaan vanhimmat paatit pois, ja hieman parempia tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. R. Silfverberg kirjoitti 14.2.2012 kello 14:10

    Nyt kaikki firmat vaan laivoja ostamaan! Joskus ennen vanhaan lienee ollut vähän samantapainen käytäntö kanssa, koska 1970-luvulle asti monet kuuluisat suomalaisalukset olivat muiden kuin perinteisten varustamojen omistamia. Esim Enso-Gutzeit omisti Finnjetin ja rakennusyhtiö Palkki jonkun supertankkerin jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2012 kello 15:49

    Jokin huonekaluyhtiökin osti tankkerin. Kyse oli hyvin edullisesta poisto-oikeudesta. Siitä on päästy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. EU kirjoitti 14.2.2012 kello 14:44

    Tällaiset ongelmat ovat juuri niitä, jotka EU voisi ratkoa. Joka EU-maalle samanhintaiset satmamaksut tai joku muu maksu, jota ei pysty kiertämään mitenkään.

    Suomi ei todellakaan voi yksin verottaa mitään, jos haluaa ettei koko laivaliikenne siirry naapurimaihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. kse kirjoitti 14.2.2012 kello 14:50

    Eikös merikuljetusten verottaminen ole periaatteessa luokassa “se ja sama” – toki verotuloja näennäisesti menetetään, mutta kuluttujat voivat vastaavasti nauttia edullisemmista tuontituotteista eikä kaikkia raskaassa vientiteollisuudessa työskenteleviä tarvitse ihan vielä laittaa kilometritehtaalle. Eli kuka häviää tässä verottomuudessa?

    No, tietysti kaikki kamreeri- ja teknokraattihenkiset pavunlaskijat, jotka eivät ole tyytyväisiä ennen kuin 110% taloudessa pyrivistä rahoista kulkee veroina valtion kirstun kautta, voivat tuntea viiltävän piston sisimmässään, mutta muuten…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. a_l kirjoitti 14.2.2012 kello 14:50

    Satamamaksu, tavaramaksu, tai millä nimellä sitä kutsutaankin, on jo käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juhani Salovaara kirjoitti 14.2.2012 kello 15:51

    Taas lisää käenpoikia tiputtamaan munia hyvinvoinnin pesästä. Mutta mitäs tälle voi, kun ihmisen kirjoittamat luonnonlait määräävät ja politiikka ei näe tulevaisuuteen.

    Onnea vaan uuden satamaveron luomiselle. Tosin epäilen, että joku keksii alkaa maksamaan risteilijöille, että valitsisivat Helsingin Tallinnan sijaan. Kohta varmaan koko kuljetusala haluaa verottomaksi, vaikka varmaan hyötyvät halvempina maksuina varustamoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. KKK kirjoitti 14.2.2012 kello 16:01

    kse: Eli kuka häviää tässä verottomuudessa?

    Ilmasto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Pekka Heliste kirjoitti 14.2.2012 kello 16:10

    Kreikan ongelmien eräs tekijä on, että yksi suurimmista työllistävistä aloista on merenkulku ja kun siitä ei voida periä veroja niin ei ole ihme jos maa on joutunut ovaikeuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ossi Lehtinen kirjoitti 14.2.2012 kello 17:07

    kse:
    Eikös merikuljetusten verottaminen ole periaatteessa luokassa “se ja sama” – toki verotuloja näennäisesti menetetään, mutta kuluttujat voivat vastaavasti nauttia edullisemmista tuontituotteista eikä kaikkia raskaassa vientiteollisuudessa työskenteleviä tarvitse ihan vielä laittaa kilometritehtaalle. Eli kuka häviää tässä verottomuudessa?

    Tämä on hyvä pointti sillä olettamalla, että hyvinvointi = kiinalaisen kilkkeen määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. MIVa kirjoitti 14.2.2012 kello 17:50

    Mitähän luokkaa se tonnistovero on? Puhuit verottomasta elinkeinosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. kse kirjoitti 14.2.2012 kello 18:04

    Eli kuka häviää tässä verottomuudessa?

    KKK: Ilmasto.

    Enpä usko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. jouni lundqvist kirjoitti 14.2.2012 kello 19:45

    Onko läskimaksu vielä voimassa, tietääkö Osmo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2012 kello 21:11

    Ei kai lästimaksua ole kukaan poistanut, vaikka se onkin ilmeinen kilpailun vääristäjä. (Laiva joutuu maksamaan Suomen satamassa käymisestä lästimaksua kerran vuodessa, kävi se sitten päivittäin tai vain yhden ainoan kerran.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tcrown kirjoitti 14.2.2012 kello 20:22

    kse: Eikös merikuljetusten verottaminen ole periaatteessa luokassa “se ja sama” – toki verotuloja näennäisesti menetetään, mutta kuluttujat voivat vastaavasti nauttia edullisemmista tuontituotteista eikä kaikkia raskaassa vientiteollisuudessa työskenteleviä tarvitse ihan vielä laittaa kilometritehtaalle. Eli kuka häviää tässä verottomuudessa?

    Eikös nimimerkki tcrownin tulojen verottaminen ole periaatteessa luokassa “se ja sama” – toki verotuloja näennäisesti menetetään, mutta kuluttajat voivat vastaavasti nauttia edullisemmista tcrownin palveluista eikä kaikkia tcrownille palveluja ja tavaroita myyviä tarvitse ihan vielä laittaa kilometritehtaalle. Eli kuka häviää tässä verottomuudessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Seppo Korppoo kirjoitti 15.2.2012 kello 1:44

    Suomessa ei ole ollut pariinkymmeneen vuoteen omaa kauppalaivastoa.

    Syynä on se, että Mauno Koivisto aikanaan ilmoitti, ettei Suomi tarvitse mitään omaa kauppalaivastoa.

    Sen jälkeen käytännöllisesti katsoen koko kauppalaivastomme ulosliputettiin, mukaan lukien myös valtion omistamat laivat.

    Nyt on sitten jo myöhäistä enää rutista näistä asioista.

    Seppo Korppoo
    Joka seurasi aikoinaan näitä asioita ihan viesestä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Risto kirjoitti 15.2.2012 kello 4:15

    Ville Ylikahri:
    Ja Helsinki on jatkuvasti häviämässä risteilyvierailuja Tallinnalle.

    Samoilla kustannuksilla, jos etsisin yhtä kaupunkia pysäyttää risteilymatkustajat Pietarin ja Tukholman välillä, niin toisessa on keskiaiakainen keskusta ja toisessa ei…

    Pietarista täytyy tietysti palatakin ja meno- ja paluumatkoilla haluaa yleensä toisen kohteen, joten Helsingillekin näyttää riittävän vierailijoita. Onko noista muuten numeroita Helsinki vs. Tallinna?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 15.2.2012 kello 8:20

    Wikipediasta:

    “Lästimaksu on merimiesten huoltotoimintaan ja meripelastustoiminnan edistämiseksi kerättävä maksu. Sitä maksavat kaikki suomalaiset kauppamerenkulkuun tarkoitetut rekisterivelvolliset alukset. Samoin sitä maksavat Suomeen liikennöivät ulkomaiset alukset. Lästimaksu maksetaan kerran vuodessa. Se maksetaan tullitoimistoon tulo- tai menoselvitettäessä alusta ulkomaan liikenteessä ensimmäisen kerran kunakin vuonna.

    Lästimaksun suuruus on nykyisin 0,1 euroa kerrottuna aluksen nettovetoisuutta osoittavalla kokonaisluvulla. Vuonna 2011 tätä veronluonteista maksua kertyi 800 000 euroa[1].”

    Lienee aika marginaalinen summa paattia kohti-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. pekka kirjoitti 15.2.2012 kello 10:18

    Ode:

    Koska laivoja ei voida verottaa merellä, niitä pitäisi lipusta riippumatta verottaa satamassa – veroluontoisella satamamaksulla.

    Just joo, minkähän Euroopan maan talouselämä ja vientikauppa on eniten riippuvainen merikuljetuksista? Vihje: Pitkät etäisyydet, “raskaat” vientituotteet (puunjalostus, metalli), rajallisesti korvaavia kuljetusmahdollisuuksia.

    Vaikka tuo piilovero olisi koko EU:n laajuinen eräs tietty pohjoinen maa kärsisi suhteellisesti paljon enemmän kuin muut.

    Mutta raskaan teollisuuden alasajohan on hyvä tavoite, kun me siirrymme kivaan, mukavaan ja vihreään jälkiteolliseen palveluyhteiskuntaan.

    Tällaista omaan jalkaan ampumistahan on jo harjoiteltu (rikkidirektiivi, päästökauppa), hyvinhän siihen sopii jatkoksi satamavero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2012 kello 10:26

    pekka
    Noin yleisesti ottaen talous toimii parhaiten, jos sen mitään osaa ei subventoida toisten kustannuksella. Yhden leinkeinon verottomuus on kokonaisuutta vääristävä subventio. Vaikka Suomi on syrjässä, ei täne tulevan oaivan tarvitse käydä kuin kerran satamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 15.2.2012 kello 11:14

    “Ei nyt sitten moitita kreikkalaisia siitä, että maan suurin elinkeino, laivanvarustus, ei maksa valtiolle veroja lainkaan.”

    Kreikkalainen kauppalaivasto on maailman suurin: 3150 laivaa ja 48 prosenttia EU:n kauppalaivastosta.

    Verottomuus on kreikkalainen keksintö ja kreikkalaiset laivanvarustajat ovat miljonäärejä. Kreikkalaisten miljonäärien julkaisussa The Greek Rich List neuvotaan mm. How to set up offshore account, live like millionaire.

    http://www.greekrichlist.com/2012/02/how-to-set-up-offshore-account-live-like-millionaire/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tommi Uschanov kirjoitti 15.2.2012 kello 14:40

    pekka:
    Mutta raskaan teollisuuden alasajohan on hyvä tavoite, kun me siirrymme kivaan, mukavaan ja vihreään jälkiteolliseen palveluyhteiskuntaan.

    Aina noin puolen vuoden tai vuoden välein tänne blogiin ilmestyy tämä sama kommentti vähän eri tavalla muotoltuna. Ja vastauskin on aina sama: Palvelujen prosentuaalinen osuus Suomen elinkeinoelämästä on jo nyt useilla eri tavoilla mitaten noin viisin- tai kuusinkertainen raskaaseen teollisuuteen verrattuna.

    Lähes kaksi kolmasosaa Suomen koko bruttokansantuotteesta syntyy palveluista. Raskas teollisuus taas tuottaa siitä vain noin kahdeksasosan ja työllistää Suomen työssäkäyvistä alle kymmenesosan.

    Kuten Otso Kivekäs toteaa kirjoituksessaan, jossa esittää nämä laskelmat, “raskas teollisuus näyttää pahimmillaan kuihtuvalta reliikiltä, tai parhaassakin tapauksessa vanhalta lypsylehmältä, jota kannattaa lypsää vielä kun voi”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Viherinssi kirjoitti 15.2.2012 kello 17:45

    Palvelujen prosentuaalinen osuus Suomen elinkeinoelämästä on jo nyt useilla eri tavoilla mitaten noin viisin- tai kuusinkertainen raskaaseen teollisuuteen verrattuna.

    Entä viennistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. sari kirjoitti 15.2.2012 kello 18:35

    keskustelussa on erotettava toisitaan varustamojen verotus ja merenkulun verotus.

    Verotus tapahtuu varustamojen maksaman väylämaksun kautta. Väylämaksu määräytyy aluksen koon ja jääluokan mukaan. Ideana on kerätä kaikilta Suomessa liikennöiviltä aluksilta veroa riippumatta aluksen lippuvaltioista. Väylämaksuun vaikuttaa aluksen koko ja jääluokka siten, että 1A jääluokka maksaa 50% väylämaksutaksasta ja 1A super jääluokan laiva 25% väylämaksutaksasta. Jos alus käy yli 10 kertaa suomalaisessa satamassa on se loppuvuoden vapautettu väylämaksusta. Tämä suojaa linjaliikennettä kilpailulta ´keikkalaivoja´ vastaan.

    Väylämaksu on hyvin korkea. Suuruusluokaltaan se vastaa aluksen polttoainekustannuksia euroopanliikenteessä. Suurille laivoille se voi olla jopa satoja tuhansia / laivakäynti. Risteilijät saavat suuret alennukset.

    Alun perin jäämaksuluokan väylämaksuja alentava vaikutus oli tarkoitettu suomalaisen tonniston tukemiseen, mutta EU-hun liittymisen jälkeen huojennus tuli koskemaan kaikkia aluksia kansalaisuudesta riippumatta. Kun kilpailijamaissa alettiin rakentaa myös jääluokkiin aluksia hävisi suomalaisen tonniston edut ja jouduttiin turmiolliseen hintakilpailuun ja ulosliputuksiin.

    Suomalainen yhteiskunta ajoi tonniston ulos maasta miehistökustannusten, saartojen ja työajan lyhennysten ja verojen avulla. Monellako alalla tehdään töitä viikko töitä ja viikko tai kaksi viikkoa vapaata tyylillä? Kun näin ei ole kilpailijamaissa ja kun teollisuus ei suostu maksamaan yhtään enempää rahtia laivalle riippuen siitä mikä lippu laivan perässä liehuu oli lopputulos selvä.

    Alkoholivero käytettiin hyväksi liikeenteen tukemiseen. Senkin edun saa nyt EU:ssa jokainen liikennöivä laiva, joten ruotsin laivojen säilyminen suomen lipun alla voi perustua vain tasavertaiseen kustannuskilpailuasemaan. Nykyinen tilanne ei ole kestävä. Suomen lippua käytetään ko.liikenteessä ´muista syistä´. Virolaiset miehistökulut ovat suomea halvemmat, montako viron laivaa on suomen lipun alla? Virossa yhtiöt eivät maksa veroa, pitääkö suomalaista yhtiötä rasittaa korkeampien miehistökustannusten lisäksi verolla?

    Laivan siirtäminen ulkomaille on yhtä helppoa kuin autokauppa: tehdään luovari, poistetaan laiva suomen rekisteristä ja rekisteröidään laiva sillä ´vapaaksi leimatulla´ luovarilla toisessa valtiossa. Aikaa kuluu muutama tunti.

    Harva tietää että huomattavaa osa rahtiliikenteestä Ruotsiin ja Viron kautta eurooppaan tuetaan laivojen viinan myynnillä. Ilman sitä ei tavara kulkisi edullisesti.

    Mielestäni pitää antaa suomalaiselle varustamoteollisuudelle samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoille. Tonnistovero auttaa mutta ei vielä ratkaise ongelmaa. Työajat pitäisi saada myös samalle tasolle kuin kilpailijamaissa ollaan. Palkkataso on sitten toinen asia.

    Kun keskustellaan varustamojen verotuksesta tulisi muistaa mitä verotetaan:

    varustamotoimintaa, joka voi vaihtaa lippua ´odottaessa´ vai meriliikennettä.

    Nyt pääpaino verotuksessa on meriliikenteen verottamisessa laivan kansalaisuudesta riippumatta ja niin sen tuleekin olla jos halutaan että edes joku laiva kantaa suomen lippua. Meriliikenne säilyy niin kauan kuin täällä asutaan joten se on pysyvämpi veropohja kuin laivat tai varustamot.

    Kotimaista tonnistoa tarvitaan ja sen kilpailuedellytyksistä ulkolaista tonnistoa vastaan täytyy pitää huolta. Siihen meitä velvoittaa jo oma turvallisuutemmekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2012 kello 18:49

    Olen ymmärtänyt, että väylämaksut on mitoitettu maksamaan niitä kustannuksia, joita väylien ylläpidosta ja muusta sellaisesta aiheutuu, mutta peruskoulua niillä ei rahoiteta. Ne vastaavat ymmärtääkseni siis lentoliikenteen lentokenttämaksuja. Olenko väärässä? Jos olen, valtio on jo toteuttanut sen, mitä minusta pitäisi toteuttaa maailmanlaajuisesti.
    Tonnistovero hyväksyttiin valiokunnassa yksimielisesti, koska me emme voi verottaa merenkulkua, jos muut eivät verota. Eivät muutkaan voi. Kreikka parka!
    Emme voi “satamaverolla” verottaa myöskään Suomeen suuntautuvaa liikennettä, ellei muu Eurooppa tee samaa.
    Ruotsinlaivojen alkoholiverotuki on aivan sairasta. Viroon suuntautuvassa liikenteessä sitä ei periaatteessa ole, mutta laivat voivat maksaa alkoholiveron Viroon, joten…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. pekka kirjoitti 15.2.2012 kello 19:10

    Tommi Uschanov:

    Aina noin puolen vuoden tai vuoden välein tänne blogiin ilmestyy tämä sama kommentti vähän eri tavalla muotoltuna. Ja vastauskin on aina sama: Palvelujen prosentuaalinen osuus Suomen elinkeinoelämästä on jo nyt useilla eri tavoilla mitaten noin viisin- tai kuusinkertainen raskaaseen teollisuuteen verrattuna.

    Noissa sinun luvuissasi ei ilmene se, että suuri osa palveluista (ja valtaosa palveluviennistä) on oikeasti teollisuutta. Koneen, Wärtsilän tai Metson kaltaisten yritysten liikevaihdoista palvelut (selkokielellä lähinnä huolto) muodostavat erittäin merkittävän osuuden.
    Jopa Nokian Suomeen tuomasta oikeasta vientitulosta suuri osa on konsernin sisäistä palveluvientiä.

    Mutta mietipä Tommi, paljonko meillä olisi tuota teollisuuden palveluvientiä, jos ei olisi noita halveksimiasi savupiipputehtaita? Ei juuri ollenkaan.

    Nuo yllä siteeraamasi luvut eivät siis ollenkaan kuvaa teollisuuden merkitystä Suomen kansantaloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. sari kirjoitti 15.2.2012 kello 19:28

    Tavoite on toteamasi, totuus välttämättä ei.

    ohessa hallituksen esityksen, jossa pyrittiin laskemaan väylämaksukertymaa,( HE 93/2007) perustelulausumaa:

    “Vuonna 2006 väylämaksukertymä oli 81,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 kertymän ennustetaan nousevan 82,5 miljoonaan euroon. Väylämaksulla katettavien Merenkulkulaitoksen tehtävien kustannukset olivat 69,7 miljoonaa euroa vuonna 2006, ja vuonna 2007 kustannusten on valtion talousarviossa ennakoitu olevan 70,5 miljoonaa euroa. Väylämaksua kerättäisiin siis vuonna 2007 yli 10 miljoonaa euroa enemmän kuin kustannukset edellyttävät.”

    nykytilannetta en tiedä, mutta liikenne on paljon kasvanut noista ajoista eikä uusia väyliä ole pahemmin kaiveltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. sari kirjoitti 15.2.2012 kello 19:39

    kaivelin tilastoja. väylämaksutulot heittelevät kustannusvastaavuuden alueella normaalien budjetointikykyjen tarkkuudella. (+- 20% hajonta)

    eli ei makseta peruskoulua tällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Ville kirjoitti 15.2.2012 kello 19:42

    pekka: paljonko meillä olisi tuota teollisuuden palveluvientiä, jos ei olisi noita halveksimiasi savupiipputehtaita? Ei juuri ollenkaan.

    Ei se nyt ihan noin ole. Globaali yritys voi sijoittaa palvelut ja tuotannon mihin maihin haluaa. Mieluummin annetaan tuotannon mennä halpamaihin, jos hallintoa ja tuotekehitystä edes jäisi tänne. Siitä voisi kyllä olla huolissaan, että kohta edes palveluiden kannalta Suomella ei ole mitään lisäarvoa annettavana, kun Aasiassa osaaminen lisääntyy kovaa vauhtia. Pienen maan olisi hyvä erikoistua johonkin. Parhaiten menee niillä, jotka ovat erikoistuneet pankkibisnekseen, mutta Suomen pitää ehkä keksiä jotain muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tommi Uschanov kirjoitti 15.2.2012 kello 19:57

    pekka:
    Noissa sinun luvuissasi ei ilmene se, että suuri osa palveluista (ja valtaosa palveluviennistä) on oikeasti teollisuutta. Koneen, Wärtsilän tai Metson kaltaisten yritysten liikevaihdoista palvelut (selkokielellä lähinnä huolto) muodostavat erittäin merkittävän osuuden.

    Kommentoin yllä sutkautusta “Mutta raskaan teollisuuden alasajohan on hyvä tavoite, – – .”

    Huolto ei ole raskasta teollisuutta, ei myöskään ns. savupiipputeollisuutta. Jos se on teollisuutta, niin se on nimenomaan kevyttä ei-savupiipputeollisuutta. Ja tämä oli pointti, jonka jo O. Kivekäs esitti tuossa äsken itse linkittämässäni kirjoituksessa, joten se ei tule enää tässä vaiheessa kovin uutena.

    Mutta mietipä Tommi, paljonko meillä olisi tuota teollisuuden palveluvientiä, jos ei olisi noita halveksimiasi savupiipputehtaita? Ei juuri ollenkaan.

    Hassu kysymys, koska on vaikea tietää, paljonko sitä teollisuuden palveluvientiä tai minkään muunkaan alan palveluvientiä nyt ylipäänsä edes on.

    Kuten vaikkapa Kivekäs nimittäin kirjoitti sekä em. tekstissä että juuri pari päivää sitten julkaisemassaan uudessa, edes palveluviennin kokonaismäärästä on Suomessa vaikea muodostaa paikkansapitävää käsitystä. Absurdi uskomus Suomen elinkeinoelämän pyörimisestä teollisuuden ympärillä istuu nimittäin niin sitkeässä, että Suomen ulkomaankauppatilastot kuvaavat pelkästään tavarakauppaa.

    Jos haluaa minulta kommentin kysymykseensä, paljonko teollisuuden palveluvientiä olisi hypoteettisessa tilanteessa jossa X tai Y olisi toisin kuin nyt, niin kannattaisi ensin etsiä tieto siitä, paljonko sitä teollisuuden palveluvientiä on nyt. Ja mukana saisi myös olla sellainen palveluviennin luonteen mukaan tehty jaottelu teolliseen ja ei-teolliseen, joka perustuu johonkin kvantitatiiviseen dataan eikä pelkkiin arvailuihin. Ne vaikeaselkoiset ja puutteelliset ulkomaankauppatilastot, joita olen itse onnistunut löytämään, eivät ole sitä tarjonneet. Jos joku löytää jostain, niin olisin itse ihan aidosti todella kiinnostunut.

    Lisäksi, kuten Kivekäs myös huomauttaa, teollisuuteen lasketaan mukaan toimintaa, joka ei ole teollisuutta sanan varsinaisessa merkityksessä – “kaivostoimintaa (1%) ja sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoa (9%), joka ei oikeastaan ole teollisuutta, vaan jonkinlainen yhdyskuntapalvelu”. Jos palveluista osa ehkä onkin osoitettavissa piilevästi teollisuudeksi, niin teollisuudesta osa on aivan vastaavalla tavalla piilevästi palveluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Maltilla kirjoitti 15.2.2012 kello 20:19

    Väylämaksut eivät kata edes kaikkia merenkulun ylläpitokustannuksia (toki tähän kuuluu fyysisten väylien lisäksi meriturvallisuutta, öljyntorjuntavalmiutta jne mutta samasta asiasta on kyse). Viimeisimmän tiedon mukaan kustannusvastaavuus on näköjään 88,3 %.

    http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/1281473

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Pekka Taipale kirjoitti 15.2.2012 kello 20:47

    Tommi Uschanov: Huolto ei ole raskasta teollisuutta, ei myöskään ns. savupiipputeollisuutta.

    Mutta ilman sitä teollisuutta ei ole huoltoakaan. Meridiesel ja sen huoltosopimus ostetaan usein samalta firmalta. Ja jos ei myydä meridieseleitä, on aika paljon vaikeampi myydä huoltoa niihin, kun ei ole osaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pekka Taipale kirjoitti 15.2.2012 kello 20:48

    Ville: Parhaiten menee niillä, jotka ovat erikoistuneet pankkibisnekseen,

    Tosin Britanniassa erityisesti poliittinen vasemmisto on viime aikoina närkästynyt hivrittävästi pankkiirien isoista palkoista, ja nyt mieluummin vaikka syödään pettua kuin hyväksytään lihavien kissojen isot palkkiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Mikko Kiviranta kirjoitti 15.2.2012 kello 22:27

    Tämä “palvelut vs teollisuus” -keskustelu tulee käymään läpi vanhat totutut juonenkäänteet.

    SPOILERI: tonnistovero-säikeen tulevan palvelukeskustelun oleelliset piirteet voi käydä ennakkolukemassa mm. seuraavista kommentista alaspäin:

    http://www.soininvaara.fi/2010/08/14/vaara-ohi-putkoseen-voi-aina-luottaa/#comment-78601

    http://www.soininvaara.fi/2011/08/11/miten-kay-euroopan-sosiaalipolitiikka/#comment-121236

    Mitä itse asiaan tulee, tämän kommentin hengessä:
    http://www.soininvaara.fi/2011/08/11/miten-kay-euroopan-sosiaalipolitiikka/#comment-121255
    ei ole lainkaan selvää miksi ne leipäpuuna toimivat palvelut syntyisivät tänne Suomeen (tai pysyisivät täällä) pikemmin kuin esimerkiksi Andorraan tai Burundiin, Tai sinne iänikuiseen Kiinaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 15.2.2012 kello 22:32

    Seppo Korppoo:
    Suomessa ei ole ollut pariinkymmeneen vuoteen omaa kauppalaivastoa.
    ´snip´

    Seppo Korppoo
    Joka seurasi aikoinaan näitä asioita ihan viesestä

    Jotenkin niitä – siis ilmeisesti ulkomaalaisten omistamia – aluksia on Suomen rekisteriin kertynyt. Ja on koko ajan ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Raimo K kirjoitti 15.2.2012 kello 22:39

    Osmo Soininvaara:
    Jokin huonekaluyhtiökin osti tankkerin. Kyse oli hyvin edullisesta poisto-oikeudesta. Siitä on päästy.

    No, ainakin televisiotehdas Salora osti tankkerin – ainahan on jossain määrin ollut elossa ajatus, että rahat kannattaa laittaa jonnekin muualle kuin verottajalle – tankkerin osto ei kuitenkaan ollut hyvä bisnes. Ja investoinnit ovat aina verovapaita, mutta tyhmät investoinnit eivät silti ole tuottavia.

    Se, että paperiteollisuus on ollut mukana laivanvarustuksessa, ei ole kummallista: Finnlines on aikoinaan perustettu vientiteollisuuden toimesta vientikuljetuksia varten ja Finnjet kuului Finnlinesin laivoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Viherinssi kirjoitti 16.2.2012 kello 9:32

    Tommi Uschanov: Hassu kysymys, koska on vaikea tietää, paljonko sitä teollisuuden palveluvientiä tai minkään muunkaan alan palveluvientiä nyt ylipäänsä edes on.

    Suomen palveluviennin arvoksi on pari vuotta sitten arvioitu noin 16 miljardia euroa. Tavaraviennin arvo on kolminkertainen tähän nähden.

    Tavaraviennistä suurin osa on paperia, sellua, puuta, metallia tai kemiantuotteita. Kulkuneuvot (laivat isoina) ja koneet ja laitteet (vaikkapa paperitehtaat tai hissit) ovat myös isossa roolissa. Aika raskasta teollisuutta, tavarat kulkevat laivalla.

    Luonnollisesti me haluaisimme olla jotain ihan muuta kuin mitä me olemme. Siirtymää ei kuitenkaan helpota se, että nykyistä tekemistä vaikeutetaan. Tai ainakin vaikeuttaminen pitää tehdä tarkalla harkinnalla.

    Toki suomalaiset firmat rikastuvat myös myymällä palveluita ulkomailla. Palveluviennissä tuskin on mukana sitä, että Kone Oy myy hissihuollon Yhdysvalloissa. Sen rahan määrä ja tuloutuminen Suomeen riippuu kuitekin ihan olennaisesti suomalaisten yritysten toimintaympäristöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Seppo Korppoo kirjoitti 16.2.2012 kello 10:00

    Pitää muistaa, että laivojen rakentaminen ja varustamotoiminta ovat hyvin pitkäjänteistä toimintaa.

    Epäedullisen sijaintinsa vuoksi Suomi tarvitsee tehokasta, erikois-jäävahvistettua laivatonnistoa, joka sopii maamme vienti-/ tuontikuljetuksiin, sekä erilaisten kriisitilanteiden varalle.

    Omat erikoistuneet varustamot ovat myös luonnollisia asiakkaita maan telakkateollisuudelle. Näin voidaan jatkuvasti kehittää uutta tekniikkaa tarvittavia erikoislaivoja varten.

    Pari vuosikymmentä sitten Suomella oli tällaisia erikoisvarustamoja, sekä huippu-nykyikaisia telakoita, jotka olivat alallaan maailman johtavia jäänmurtajien ja matkustajalaivojen rakentajia.

    Tällainen varustamotoiminta, ja suureksi osin telakkatoimintakin on ajettu maasta pois, pääasiassa poliittisten päättäjiemme toimesta.

    On turha odottaa, että tämä ala enää maahan merkittävämmin palaisi.

    Jos maassa ei ole ymmärrystä jonkin alan tärkeydestä, ja kun vielä johtohenkilöt (kuten Maunu Koivisto varustamotoiminnasta) julkisuudessa signaloivat, ettei maassa tällaista toimintaa ollenkaan tarvita, lopputuloksen pitää olla kaikille ilmiselvä.

    Nyt Suomi on sellaisessa tilanteessa, että tarvitsemme kipeästi uutta kasvua (= työllisyyttä) ja nimenomaan vientiä.

    Pidemmällä tähtäyksellä tätä voi tarjoita ainoastan menestyvä PK-sektorimme.

    PK-sektorimme odottaakin nyt tästä päättäjiemme selviä signaaleja.

    Tähän asti päättäjät ovat kuitenkin olleet tästä asiasta kummallisen hiljaa.

    Ehkä eivät ymmärrä tätä asiaa?

    Vai pelkäävätkö lähettävänsä sellaisen signaalin, että siitä seuraa PK-sektorimme ulosliputus-aalto?

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka kohta lähtee ostamaan lippua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Syltty kirjoitti 16.2.2012 kello 22:23

    Pekka Taipale: Mutta ilman sitä teollisuutta ei ole huoltoakaan.

    Ja tuotannon perässä menee usein sitten se asiantuntijatyökin. Esimerkiksi ICT-alalla on mekaanisella puolella suunnittelua myöten mennyt Kiinaan.

    Ensin meni ruiskuvalumuottien tuotanto, se kun on kallista. Sen jälkeen kun muotit tehtiin Kiinassa, meni muottisuunnittelu nopeasti perässä kun pajalla se paras tietotaito on. Kun muottien valmistus ja -suunnittelu oli mennyt Kiinaan, seuraavaksi lähti itse muovituotteiden suunnittelu kun kiinalaisten alihankkijoiden oli helppo tarjota koko paketti tuotannosta tuotteiden mekaaniseen suunnitteluun.

    Ei valmisteta Suomessa enää muovikuoria, eikä valmisteta eikä suunnitella muotteja eikä kyllä suunnitella enää niitä muovituotteitakaan siinä määrin kuin aikaisemmin. Paras tieto on aina tekijällä eikä se tieto Kiinasta tänne liiku.

    Viennistä suuri osa tulee olemaan tavaravientiä niin pitkälle kun pystyy tekemään ennusteita. Tavaroita on paljon helpompi viedä kuin palveluita, koska tavarat voi helposti pakata konttiin, laivaan ja lähettää toiselle puolelle maailmaa. Palveluissa tämä onnistuu ainoastaan semmoisten palveluiden kohdalla, jossa lopputuotteena on jonkinsorttinen dokumentti. Siivous-, kampaamo- tai vaikkapa lääkäripalveluita ei ihan niin helposti viedäkään ulkomaille kun ostajan pitää matkustaa tänne asti käsittelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Risto kirjoitti 18.2.2012 kello 16:31

    Ville: Mieluummin annetaan tuotannon mennä halpamaihin, jos hallintoa ja tuotekehitystä edes jäisi tänne.

    Tuskin edesauttaa tukevien palvelujen ja tuotekehityksen pysymistä täällä, jos näiden palvelujen “loppukäyttäjä” muuttaa muualle…

    Pienen maan olisi hyvä erikoistua johonkin. Parhaiten menee niillä, jotka ovat erikoistuneet pankkibisnekseen

    Ai niin kuin Islanti ja Irlanti?

    Pekka Taipale: Tosin Britanniassa erityisesti poliittinen vasemmisto on viime aikoinanärkästynyt hivrittävästi pankkiirien isoista palkoista, ja nyt mieluummin vaikka syödään pettua kuin hyväksytään lihavien kissojen isot palkkiot.

    Nuo pankithan olisivat ollet konkurssissa ilman valtioiden ja niiden veronmaksajien tukea. Eihän näillä Kreikan tukipaketeillakaan ole tarkoitus tukea kreikkalaisia, vaan Kreikkaa lainottaneita pankkeja (ja heidän velkojiaan).

    Hankala keksiä esimerkkiä toisesta talouden alasta, jossa yhtä luokaton työnteko olisi palkittu yhtä ruhtinaallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. antti kirjoitti 20.2.2012 kello 10:21

    Tonnistoverosta aivan muuhun, eli ehdotus miten valtio helposti lisää verotuloja, ja verotuksen oikeudenmukaisuutta:

    Osuuskaupan sivulta lainaten:
    “HOK-Elanto ilmoittaa maksamansa osuusmaksun korot verottajalle vuosittain, joten se näkyy esitäytetyssä veroilmoituksessa pääomatulona.

    Osuusmaksun korot ovat veronalaisia vain 1 500 euron rajan ylittävältä osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että osuuskaupan jäsenilleen jakama osuusmaksun korko on yleensä kokonaan verovapaa saajalle.”

    Poistakaa 1500 euron verovapaa osuus! Veroja kaikista korkotuloista, kuten menee esim osingoista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.2.2012 kello 10:29

    antti
    Jos HOK Elannon korko olisi kokonaan veritettavaa, olisi myös Valion.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. antti kirjoitti 20.2.2012 kello 11:00

    Osmo Soininvaara:

    Jos HOK Elannon korko olisi kokonaan veritettavaa, olisi myös Valion.

    Aina parempi! Ei kai tämä voi olla syynä tuollaiselle verovapaudelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.2.2012 kello 12:16

    antti
    Olemme Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. MIVa kirjoitti 20.2.2012 kello 22:15

    Mikähän siinä on, että kaikki, mikä liittyy maatalouteen on jotenkin hankalaa ja vaikeaa? Aikanaan oli UKK, joka sanoi, että pitää varmuuden vuoksi tuottaa vähän yli oman tarpeen, jotta homma toimii. Nyt ei ole UKK:ta, kepu ei enää ole suurin, eikä viljelijöitäkään aivan kauheasti. Toki käsitän, että kaiken safkan rahtaaminen ulkomailta on järjetöntä eikä osittain edes mahdollista, mutta jotenkin tuntuu aika kummalliselta, että täällä tuotetaan jotain, viedään ulos ja valtio tukee vientiä. Ymmärsin kovin hyvin aikanaan (markka), että ruoan ostaminen olisi vaatinut myös jotain vientituloja, joilla ulkomaiden maksut maksettaisiin, Eikös nyt euron aikana ne safkan ostot euromaista ole paljon iisimpiä? Kun tuet vähenee, niin säästöä syntyy. Kai se varmuus on se, mistä tässä maksetaan? Ymmärrykseni mukaan EU:n budjetista maatalouden tuet vievät varsin huomattavan osan. Pitäisikö vientituet lopettaa??
    Jos halutaan pitää maaseutu jotakuinkin siistinä, eikö siitä voisi antaa jotain eri tukea?? Jotenkin vain tuntuu kummalta tuo maatalouden melko voimakas tukeminen, vaikka käsitän toki, että ihmisten on syötävä pysyäkseen hengissä ja ulkomaiden varaan ei voi kokonaan luottaa. Kuinka paljon siitä sitten halutaan maksaa??
    Kaiketi typerää asian pohdintaa Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus