Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2012

Hernesaaren osayleiskaava

Pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi, jotta valtuustoryhmät voisivat ottaa kantaa helikopterikentän järkevyyteen. Aika paljon on tullut arvovaltaista tietoa tiskin alta, ettei kannattaisi rakentaa eikä edes varautua kaavassa, koska aika paljon menetetään rakennusoikeutta. Toiset taas sanovat, että kenttä symbolisoi hienosti Helsinki-Tallinna –kaksoiskaupunkia.

Malminkartanon kaava

Hyväksyttiin. Kysyin siitä, olisiko rakentamista voinut siirtää parkkialueen päälle lähemmäs radanvartta. Junamelu ei ole esteenä, mutta maanomistaja (valtio) ei halunnut tätä ratkaisua, koska pysäköinnistä olisi tullut liian kallista.

Tässä yhteydessä kerrottiin, että kaava-alueen läpi menee kaavailtu nopea fillariyhteys luoteeseen (luoteisbaana). Virastossa on suunniteltu nopeaa fillariyhteyttä länteen, itään, pääradan suuntaan ja luoteeseen. Kiva kun kertoivat. Ihan hyvä suunnitelma sinänsä.

Pasilan lisäraide

Koska suunnitellaan Pisaraa, ajatus vaihtoyhteyksien parantamisesta Pasilassa ei oikein ollut ajankohtainen.

25 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2012

  1. Voisihan sen kopterikentättömän vaihtoehdon joka tapauksessa suunnitella ja ottaa sitten käsittelyyn kaksi vaihtoehtoa: nykyinen ja kopteriton. Nyt valtuustoryhmät lähinnä arvailevat seurauksia ja kerrosneliömetrejä seuraavat kaksi viikkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “Toiset taas sanovat, että kenttä symbolisoi hienosti Helsinki-Tallinna –kaksoiskaupunkia”.

    Kaksoiskaupunkia? Symbolisoi? Anteeksi, mutta luulen, että laskeutuminen sieltä jostain pilvikerroksista kivijalkatasolle auttaisi edes vähän saamaan realismia takaisin. Siis lääkkeeksi näille “toisille”.

    Jos tuo on perustelu sijoittaa veronmaksajien rahaa yhtään mihinkään, niin toivon todellakin, että seuraavissa kunnallisvaaleissa saadaan päättäjiä vaihtoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Aikamoinen monumentti kaksoiskaupungin symboliikalle kyllä. Jos symboliikkaa haetaan, 200 miljoonalle löytyy hieman tehokkaampiakin käyttökohteita. Jos nyt vaikka rakennettaisiin se Gugge ja sen katolle helikopterikenttä, niin saataisiin edes jotain järkevää monumentaalisuutta näkyvälle paikalle…

    Jos Hellinna-Talsingin tekoon löytyy tuosta vaan rahat tuohon helikopterikenttään, voinemme kai odottaa, että tunnelinkaivajien lapiotkin lyövät maata päivänä minä hyvänsä? Nythän olisi jo kohta viides-kymmenesosa tunnelin rahoituksestakin koossa, jos päätetäänkin tehdä sen kentän tilalle ne talot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Toiset taas sanovat, että kenttä symbolisoi hienosti Helsinki-Tallinna –kaksoiskaupunkia.

    Elitismiä! Paljon hienommin symboloileilee kaljakuormaa terminaalissä kärryillä lykkivä hilpeä lauttamatkustaja. Ja Hernesaaren ympäri pitää ehdottomasti rakentaa kopio Tallinnan vanhankaupungin muurista, kaksoiskaupungin merkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Oisko mahdollista, että kaukojunat jäisivät Pasilaan? Siitä jatkettaisiin muutaman minuutin välein kulkevilla junilla, jotka olisivat omilla vaihteettomilla raiteilla. Vähän kuin terminaalijunat monilla lentokentillä. Tämä voisi tulla jopa halvemmaksi kuin miljardi-Pisara, ja toisi valtaosan hyödyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pari vuotta sitten luulin, että Helsinki nyt ainakin pärjäilisi omillaan, mutta nyt kun on nähnyt tämän yksityistahojen bisneksen tukemisen symboliarvojen tähden ja suurien rakennusinvestointien palamisen alitehokkuuteen ja tukimallejen väärinkäytöksiin, niin on ruvennut epäilyttämään.

    Tehkääs se junatunneli sinne joidenkin muiden kaksoiskaupunkiin ja keskivaiheille tekosaari, johon finanssibisnes Lontoon aikaan ja Vegasin tapainen uhkapelipläjäys, niin ei muuta kuin verottamaan. Ja totttakai kaikki eräiden itsetuntoa pönkittävät ulkohelsinkiläisten symbolirakennelmat sinne. Voivat sitten ajella muskeliveneillä ympyrää ja lennellä helikoptereillaan katselemaan kaksostaan. Täältä rannalta voi sitten katsella koko homma uppoamista. Tai tämähän taitaa olla jo viereillä eräillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Voisiko joku viisas kertoa., mikä hänestä olisi fiksuin paikka helikopetrikentälle, jos sellaista tarvitaan. Ja jos hän voisi dikataattorina asiasta päättää. Kustannukset Hernesaaressa ovat aika tolkuttomat (= ½ G-yksikköä)

    Hernesaaren kärkihän on liikenteellisesti hankala. Ja meren äärellä on myös vaikeat tuuliolosuheet.

    Ketkä kenttää käyttävät ja tulisivat käyttämään. Mistä he tulevat (kotoaan,firmasta) minne he menevät?

    T. Tyhmä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kommentti Jussille 15.2.2012 kello 7:57

    Kaikki kaukojunat ja melkoinen määrä lähijuniakin saadaan mahtumaan Helsingin päärautatieasemalle paljon halvemmalla kuin Pisara-radan hinnalla, jos vaihtoehtoja avoimesti tutkittaisiin. Olen melkoisen varma siitä, ja perusteluita on jo aiemmin linkittämässä blogissani.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jussi: Oisko mahdollista, että kaukojunat jäisivät Pasilaan? Siitä jatkettaisiin muutaman minuutin välein kulkevilla junilla, jotka olisivat omilla vaihteettomilla raiteilla. Vähän kuin terminaalijunat monilla lentokentillä. Tämä voisi tulla jopa halvemmaksi kuin miljardi-Pisara, ja toisi valtaosan hyödyistä.

    On se mahdollista. Voi ne kaukojunat päättää vaikka Keravallekin. Matkustajat vaan haluaisivat mahdollisimman perille mahdollisimman pienellä vaivalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jussi:

    Oisko mahdollista, että kaukojunat jäisivät Pasilaan? Siitä jatkettaisiin muutaman minuutin välein kulkevilla junilla, jotka olisivat omilla vaihteettomilla raiteilla. Vähän kuin terminaalijunat monilla lentokentillä. Tämä voisi tulla jopa halvemmaksi kuin miljardi-Pisara, ja toisi valtaosan hyödyistä.

    Tuotahan on esitetty Eliel Saarisen suunnitelmasta alkaen. Ratkaisu olisi aika erilainen kuin Pisara. Saarisen ja muiden ideana oli, että ratapiha poistuisi keskustasta kokonaan ja maa-alue vapautuisi rakentamiseen. Saarinen esitti myös Töölönlahden täyttämistä, jolloin korttelikaupunki olisi jatkunut Kluuvista Pasilaan asti tiheänä. Uudemmissa ideoissa on esitetty Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta Eduskuntatalon eteen yhtenäisenä jatkuvaa puistoa, mutta se mahdollisuus on nyt menetetty, kun ratapihan viereen tehdään rivi toimistorakennuksia.

    Joka tapauksessa Pasilan asemaan, ratapihaan, ratikkayhteyksiin yms. pitäisi investoida aika paljon, jos siitä tehtäisiin kaukoliikenteen pääteasema. Siinä yhteydessä ei ehkä olisi enää järkevää jättää nykyistä Helsinki C:tä lähiliikenteen asemaksi, vaan kaavoittaa koko ratapiha-alue rakennettavaksi ja tehdä rahoilla Pisara/tms. ja raitioteitä, jotka jakelisivat matkustajat kaupunkiin paremmin kuin yksi pysäkki Päärautatieasemalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jos kaukojunat päätettäisiin Pasilaan, se vain korostaisi Pisaran tarvetta. Tarvittaisiin entistä laajempi Pisara, jotta pakollisen vaihdon tuomat haitat voitaisiin kompensoida palvelutasossa.

    Näin hypoteettisesti pohtien: Ainoa tapa, jolla Pasilan pääteasemana voisi saada toimimaan ja jotain hyötyä ratapihaongelmiin, olisi että Pasilasta tehdään keinotekoinen läpikulkuasema. Eli junat pysähtyisivät asemalle vain lyhyeksi aikaa ja ajaisivat sen jälkeen aseman perässä olevalle järjestelyratapihalle odottamaan suunnanvaihtoa ja paluuta asemalle vähän ennen lähtöä. Tilaa se ei säästäisi sinänsä, mutta tilaa on käytettävissä enemmän, koska pituudella voitaisiin kompensoida leveyttä, ts. lomittaa raiteita pituussuunnassa eri paikkaan (pitäisi ehkä piirtää kuva, jotta idea aukenisi). Liikennettä helpottaisi se, että vaihtoliikenne on täysin eri suunnassa kuin linjaliikenne (kun nyt ne ovat iloisesti sekaisin samoissa vaihdekujissa). Veturit eivät myöskään jäisi loukkuun kuten nyt, vaan ne voisivat jättää vaunut raiteelle ja ajaa takakautta sivuraiteille (nyt sen estää asemarakennus).

    En tiedä, onko tällaisia pseudopääteasemia missään maailmalla metrojen kääntöraiteita lukuunottamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Eikö Pisara-tunnelista voi louhia sen verran korkeamman että sinne mahtuu kaukoliikennejunat alempaan kerrokseen, siis jotenkin näin? Ei tarvitsisi välttämättä vaihtaa suuntaakaan jos Helsinki ei ole päättäri.

    Olisi kerrankin kunnon vaihdot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikko H: Uudemmissa ideoissa on esitetty Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta Eduskuntatalon eteen yhtenäisenä jatkuvaa puistoa, mutta se mahdollisuus on nyt menetetty, kun ratapihan viereen tehdään rivi toimistorakennuksia

    Joskus ehdotettiin myös, että kun Pasilana asemasta tehdään pääasema, voidaan nykyisestä päärautatieasemasta tehdä venesatama palauttamalla Kluuvinlahti raiteiden paikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. spottu:

    Eikö Pisara-tunnelista voi louhia sen verran korkeamman että sinne mahtuu kaukoliikennejunat alempaan kerrokseen, siis jotenkin näin? Ei tarvitsisi välttämättä vaihtaa suuntaakaan jos Helsinki ei ole päättäri.

    Pisaraan käsittääkseni suunnitellaan yhtä pitkiä asemalaitureita kuin Kehäradan tunneliasemille, eli 230 m = 3 x Sm5 FLIRT-yksikkö (á 75 m). Kaukojunissa on tätä pidempiä kokoonpanoja, mm. kahden Pendolino-yksikön junat. Pisaran ratageometrian sovittaminen keskustaan muuttuu aika lailla, jos kullekin kolmelle asemalle pitääkin saada sata metriä lisää suoraa. Mutta juu, hanke ois louhintayhtiöiden märkä uni ja vaihtoyhteyksistä tulis hulppeat (plusmiinus aika paljon maanalaisissa liukuportaissa suhaamista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mikko H: Pisaran ratageometrian sovittaminen keskustaan muuttuu aika lailla, jos kullekin kolmelle asemalle pitääkin saada sata metriä lisää suoraa.

    Miksi suoraa, eikö asema voi olla käyrä kuten Tuomarilassa ? Näinköhän Pendolino jaksaisi nousta tunnelista ylös ?

    Jos ei kaukoliikenteen junia, niin ainakin Pisara-tunneliin pitäisi saada kakkoskerrokseen fillarointiväylä jonne taloyhtiöt voisivat rakentaa omia pienasemiaan eli ovia. Johan saataisiin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudet kasvuun kun käyttömukavuus olisi yksityisautoilun tasoa. Asemilla fillarointiparveke kulkisi katonrajassa kuten lentoasemilla ikään. Operointikustannukset oleellisesti nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. spottu
    Jos ei kaukoliikenteen junia, niin ainakin Pisara-tunneliin pitäisi saada kakkoskerrokseen fillarointiväylä jonne taloyhtiöt voisivat rakentaa omia pienasemiaan eli ovia. Johan saataisiin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudet kasvuun kun käyttömukavuus olisi yksityisautoilun tasoa. Asemilla fillarointiparveke kulkisi katonrajassa kuten lentoasemilla ikään. Operointikustannukset oleellisesti nolla.

    Noille kaksipyöräisille pitää kyllä tehdä jotain. Pyörät jätetään miten sattuu aseman ovien eteen. Pasilassakin pyöräkuri on ihan järkyttävä, fillareita on talvellakin kiinni siellä täällä kaiteissa ja jalankulkijat joutuvat pujottelemaan, että pääsisivät juniin. Aika itsekästä porukkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Yhdistäkää helikopterikenttä ja Guggenheim, siis museo sinne veden alle ja katto sen verran vedenpinnan yläpuolelle, että siihen voi laskeutua. Terminaalista saisi liput niin helikopterilennolle kuin taidenäyttelyyn.

    Museo veden alla osittaisin lasiseinin olisi turistirysä vailla vertaa, eikä arkkitehtien aivoitukset pilaisi kaupunkikuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Miksi suoraa, eikö asema voi olla käyrä kuten Tuomarilassa ? Näinköhän Pendolino jaksaisi nousta tunnelista ylös ?

    Pendolino taitaa olla kiipeämiskyvyltään parasta pakassa johtuen siitä, että ratamoottorit on jaettu pitkin junayksikön pituutta eri teleihin. Luulen, että isompi ongelma olisi IC-juna mallia 12 vaunua ja vanha Sr1-sähköveturi.

    Asemia varmaan voi tehdä kaarteeseen juu. Mitä jyrkempi kaarre, sen isompia aukkoja jää vaunun oven ja laiturin väliin. Metrossa on esteettömyyssyistä ja tulevien (?) laituriovien takia laitettu reunaehdoksi suorat asemat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo:

    Sitä mölytoosaa ei voi tuoda puolta kilometriä lähemmäs mitään.

    Nopean Google Mapsin katselun perusteella ehdotan etä pannaan Länsiväylän viereen Lauttasaaren Lemissaari nimiseen niemekkeeseen. Matkaa asutukseen on siitä kohtaa 200m, ja muutenkin Länsiväylä mölyää varmasti ihan yhtä paljon. Aluetta voi varmaa laajentaa täyttämällä meren pohjaa vierestä.

    Helikopterikenttiä ei tosin välttämättä saa laittaa noin lähelle liikenneväyliä, tai jostain toisesta syystä paikka ei käy, mutta ehdotetaan nyt jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.